*

Elina Lepomäki Näin ei voida jatkaa.

EU jatkaa valitsemallaan tiellä: sensuuria ja yhteisvelkaa

Euroopan parlamentti hyväksyi tällä viikolla päätöslauselman valtionvelkojen yhdistämisestä. Luit oikein: parlamentti antoi muutenkin suhteellisen itselliselle komissiolle valtuudet tutkia keinoja eurobondien ja muiden yhteisvastuuta lisäävien instrumenttien toteuttamiseksi. Kansallisen velan yhteinen liikkeeseenlasku tai eurooppalaisen kansallisen velan synnyttäminen vaativat kuitenkin perussopimuksen muuttamista. Moinen saattaa olla myös ristiriidassa joidenkin maiden perustuslakien kanssa, kuten esimerkiksi Saksan.

Euroopassa edetään nyt vaivihkaa kohti yhteistä velkaa ja budjettia. Jos vastuut ovat pian yhteiset niin varmasti on taseen toinenkin puoli. Veronkanto-oikeutta EU ei sillä nimellä vielä julkisesti havittele, mutta sikäli kuin jäsenmaat yhteistä tai yhteiseksi päätyvää velkaa omalla taseellaan takaavat, on käytännössä kyse samasta asiasta. Suomen AAA-luottoluokitus perustuu luokittajien arvioon Suomen maksukyvystä, joka pohjaa paitsi nykyiseen velkatilanteeseen, niin myös odotettuihin verotuloihin. Jo nyt on näköpiirissä, että luottoluokittajat kirjaavat nykyisten vahvojen euromaiden luokituksia alaspäin, kun yhteisvastuu lisääntyy.

En ymmärrä miten "sama korko kaikille euromaille" on nyt niin kovin tavoiteltava asia kun tässä on viime aikoina vasta herätty siihen tosiasiaan että nimenomaan olemattomat korkoerot ja liian halpa laina olivat 2000-luvulla syy siihen että euroalueen periferiamaat ylivelkaantuivat.

Jos eurobondeja aletaan laskea liikkeelle, niin siitä tulee euroalueen maille de facto rahoitusmuoto. On vaikea kuvitella, että sijoittajat haluaisivat ostaa esimerkiksi Suomen valtion velkaa suoraan, mieluummin kuin eurobondeja, joiden likviditeetti ja yhteisvastuu jo itsessään takaavat sijoittajille tietyn turvan. Etenkin kun Suomen valtio velkaantuu sekä omien toimien että yhteisvastuun vuoksi niin roimaa vauhtia, että AAA-reittaus on jo nyt kiikun kaakun. Lainakorkomme nousevat.

Euromaiden omat velkamarkkinat katoavat

Parlamentin päätöslauselman mukaista vaihtoehtoa jossa eurobondeja käytetään vain osittain tai "tietyissä tilanteissa" ei ole olemassakaan. Jos mietitään heikkoja maita, niin ei ole kuviteltavissa tilannetta jossa sijoittajat ostaisivat näiden maiden velkaa suoraan mikäli yhteisvastuullinen ja paljon likvidimpi eurobondi-vaihtoehto on olemassa. Toisin sanoen, maiden omat velkakirjamarkkinat häviäisivät kokonaan.

Jäsenmaiden omaa vastuuta yritetään vastakin korostaa, että eurobondit menisivät läpi. Yhdeksi eurobondien toteuttamisvaihtoehdoksi esitetäänkin, että jäsenmaa saisi velkaa eurobondien kautta vain Maastrichtin sopimuksen 60% velkarajaan saakka. Entä sen yli, velkaantumisasteet kun ovat pääsääntöisesti jo tuon rajan tuolla puolen? Markkinoiden toiminta näkyy olevan valmisteleville virkamiehille yhäkin mysteeri.

En pysty kuvittelemaan tilannetta, jossa sijoittajat lähtevät ostamaan esimerkiksi Portugalin velkaa kun maan velkaantumisaste on 120% ja puolet velasta on katettu yhteisvelalla, jonka senioriteetti on korkeampi kuin maan oman velan. Etenkään viime vuoden Kreikka-velkasaneerauksen jälkeen jolloin yksityisiltä sijoittajilta vietiin matto alta. Vähintään tulee korkotaso olemaan niin korkea (väitän että 10%+), että keskuspankkia huudellaan hätiin jo ennen ensimmäistä emissiota.

Paluu nykytilanteeseen siis - tosin sillä erolla että eurobondit ovat tulleet jäädäkseen. Ero on merkittävä, sillä toistaiseksi EU on perustellut pelastuspaketteja ja EKP:n toimia väliaikaisena rahoitusmuotona, jotka auttaisivat heikot jäsenmaat tolpilleen ja palaamaan jollain aikataululla omillaan rahoitusmarkkinoille. Tai jos valtioiden omista velkamarkkinoista luovutaan muutenkin, niin ehkä eurobondimaailmassa ylivelkaantuneiden maiden vanhat velat vain saneerataan kylmästi pois. Saadaan "sijoittajat vastuuseen" ja velkataso näppärästi Maastricht-kriteerin tuntumaan.

EU rajoittaa sijoitustiedon välittämistä

Strasburgin istunto päätti tällä viikolla niin ikään merkittävistä tiedonvälityksen rajoituksista, mistä ei suomalainen lehdistö pahemmin älähtänyt. Parlamentin tiedonannon mukaan "ilman toimeksiantoa annettavien julkisyhteisöjen luottoluokitusten" julkistamiskerrat rajoitettaisiin kahteen tai kolmeen vuodessa ja luottoluokituslaitosten olisi joulukuun lopussa julkistettava tulevan vuoden aikataulu. Lisäksi luokitukset tulisi julkaista vasta kauppapaikkojen sulkeuduttua ja vähintään tuntia ennen niiden avautumista.

"Ilman toimeksiantoa annettavien julkisyhteisöjen luottoluokitukset" viittaavat suoraan valtioihin ja määritelmä kumpuaa luonnollisesti omien jäsenmaiden suojelutarpeesta. Luottoluokittajien bisnesmallissa velan liikkeeseenlaskijat tilaavat luokittajilta arvion velastaan (esim. suuret yritykset), jonka perusteella he voivat markkinoida velkaansa suurille ostajille kuten eläkeyhtiöille. Valtiot eivät näitä luottoluokituksia yleensä tilaile, vaan luottoluokittajat ovat arvioineet (myös velattomien) valtioiden maksukykyä ikään kuin pyytämättä ja yllättäen eli ilman toimeksiantoa. Koska EU ei (vielä) tohdi kieltää valtioiden luottoluokittamista tyystin, se tekee nyt merkittäviä rajoituksia luokitusten julkistamiselle.

Mitä tekee luottoluokituksella jota ei voi julkaista silloin kun yleisö sen tarvitsee, vaan ainoastaan etukäteen tiedettynä päivänä ja markkinoiden ollessa kiinni? Entä jos tässä välissä tapahtuu jotain merkittävää kuten esimerkiksi että Ranskan sosialistihallitus kertoo maksukykyongelmistaan? Parempi olisi EU:n mukaan siis, etteivät luottoluokittajat reagoi ollenkaan. Vaatii varmaankin kaksisuuntaisen mielialahäiriön ostaaksen tämän argumentin nyt, vaikka juuri mm. Yhdysvaltain subprime-kriisin yhteydessä "kaikki" olivat sitä mieltä että luottoluokittajat reagoivat kriisitilanteeseen hitaasti - olkoonkin että luokitukset olivat pielessä alun alkaen.

Sensuuria vapaan tiedonvälityksen EU:ssa?

En itse pidä luottoluokituslaitosten toimintaa aina onnistuneena mutten kaikkivoipaisissa unissani lähtisi estämään heidän sanomisiaan. Jos joku haluaa näitä luokittajia uskoa ja heidän palveluistaan jopa maksaa, niin miten se minulta on pois? EU pelaa tässä kaksilla korteilla: jos kerran luottoluokitukset ovat niin pahasta, niin miksi Euroopan keskuspankki kelpuuttaa vakuuksia lähinnä juuri ulkoisten luottoluokitusten perusteella? Jos jotain, niin tätäkin markkinaa olisi vapautettava ja EU voisi kantaa oman paksun kortensa kekoon sillä, ettei nojaisi omissa säännöksissään muutaman rating-jätin arvioihin. Tällaiset systeemivirheet haittaavat rahoitusmarkkinoiden tehokkuutta, toimivuutta ja itsesäätelyä.

Odotan mielenkiinnolla myös komission määritelmää luottoluokittajasta. Yhdysvaltalainen rating-jätti S&P sellainen varmaankin on, mutta miten on laita esim. tänä vuonna mahdollisesti perustettavan Oy E.L. Tietotoimisto Ab:n kanssa joka haluaa julkistaa oman arvionsa jonkin maan maksukyvystä silloin kun haluaa ja siten kuin haluaa? Minkälainen seula tähän meinataan laittaa? Sensuurista on tässä oman vapaan tiedonvälitysideaalini mukaan kyse, oli tuo seula sitten löyhä tai tiheä.

--

PS. Nähdäkseni loogisena jatkumona EU:n nykyiselle kehityssuunnalle Saksan keskuspankki kertoi tällä viikolla kotiuttavansa omistamaansa kultaa, jota se on hajasijoittanut alunperin turvallisuuspoliittisista syistä liittoutuneiden länsimaiden keskuspankkien holveihin. Kulta ei tosin palaa Saksaan FedExin seuraavassa kuljetuksessa (vaan pakon sanelemana jopa seitsemän vuoden aikataulussa), mutta signaali on merkittävä: vai miten itse tulkitset sen, ettei Saksa jätä EU-naapurimaa-Ranskan holveihin jatkossa unssiakaan, vaikka nyt siellä on säilössä jopa 11% sakemannien kultakannasta? Silloin kun korttitalot kaatuvat, muiden ja yhteiset, on (käsinkosketeltava) kulta aina kultaa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

58Suosittele

58 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (125 kommenttia)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Tuossa oli monta niin hyvää pointtia, joita en ole itse älynnyt nostaakaan esille, kun tuntuvat jotenkin niin itsestäänselviltä. Tämä euroeliitin puuhailu ei koskaan lakkaa hämmästyttämästä. Ensin on synkkää, kun lainakorot heijastivat niitä todellisia riskejä. Sitten kun ne runnotaan taas epäterveelle tasolle niin taas on synkkää, kun euron repeäminen estettiin.

Toivon todella, että Yhdysvallat toipuisi nopeasti ja sijoittajat saisivat sieltä reaalista tuottoa niin tämä pelleily täällä velkavuorien kirjanpidossa loppuisi siihen paikkaan.

Euroeliitti on ulalla, kriisimaat ELAlla.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Kun tutkailee kaikkia talouden ja etenkin rahatalouden kehitysaskelia viimeiseltä 25 vuodelta (jotka minä joten kuten muistan) on niillä tietty suunta. Niin EMU -järjestelmä kuin tämä EMU-epäonnistumisen korjailu yhteisellä velallakin ovat mielenkiintoisia järjestelyjä tulonjaon kannalta. Kehitys on ollut kokoajan kaikissa käänteissä pääomia suosivaa tai suojelevaa.

Poliittinen eliitti voi ja todennäköisesti onkin täysin ulalla, mutta taloudellinen eliitti ei ehkä sittenkään ole. Koska kehitys on ollut niin "linjakasta", eikä satunnaisesti poukkoilevaa kuten "ulalla olijoilta" voisi olettaa, täytyy jossain olla niitä henkilöitä joilla on valtaa ja halu vaikuttaa rahatalouden kehittymiseen ja kansainvälisiin sopimuksiin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Evans-Pritchard mielestäni eräässä kolumnissaan kiteytti kaiken melko nappiin: Draghi on nyt pelastanut rikkaat, kuka pelastaisi nyt köyhät?

Viitataan kasvaneisiin työttömyyslukuihin, näin esimerkiksi.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

YLEREALISMIA/IMF: Kreikka tarvitsee lisätukea vv. 2015-2016 viidestä kymmeneen miljardia euroa. PIKASULKU rahanviennille EU:hun!

Matti Jalagin

Henri.

Muidenkin kannattaa katsoa alla olevan linkin pätkä, jossa on valaisevia lukuja USA:n tulevasta talouden rakenteellisesta tilanteesta; varauksella suhtautuen, kuten kaikkeen muuhunkin palopuheeseen tietysti.

http://www.staged.com/video?v=Klmb

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen

Kiitos valaisevasta kirjoituksesta. Yllättävää, että kokoomuksessa on tällaisiakin isönmaansa etua ajavia henkilöitä.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Elina Lepomäki.Olen Matin kanssa samaa mieltä. Isänmaallista ajattelua nuorelta kokoomukselaiselta. Et kulje huppu silmilläsi, vaan sovellat koulutusta oikein reaalimaailmaan. Et pidä kynttilääsi vakan alla, vaan annat sen tuikkia muillekin. Ihmiset arvostavat yli puoluerajojen pyyteettömyyttäsi ja todellisuudentajuasi. Jatka samaan tyyliin. Tuollaisia tiedonantajia Suomi tarvitsee. Rohkea ja hatun noston arvoinen, superlatiivinen suoritus.

Onnea ja menestystä elämässäsi!

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen Vastaus kommenttiin #106

Ja tähän on helppo yhtyä. Blogissasi olisi monellekin tämän päivän päättäjälle hyviä vinkkejä. Kiitokset niistä!

Jukka Palo

Kansallisessa Kokoomuksessa on vain vähän akateemisesti päteviä, joiden laskutaito lukiossa olisi ollut aloittavan teknikan ylioppilaan, fuksin, tasoa.

Edes monet ekonomit eivät osaa laskea kuin ehkä kassarahan yhteen, mutta koron fantasioiminen on heille tuonpuoleista teologiaa.

Matti Jalagin

Silläkin uhalla, että sitaattini on toistoa; "me tienataan tällä".

Pertti Väänänen

Juuri näin! Kyllä Elinakin tienaa muiden kokkarien mukana tällä niissä loppupeleissä!

Matti Jalagin

En tarkoittanut sitaatilla Elinaa vaan jotain aivan muuta, sillä ylläoleva kirjoitus kertoo blogin kirjoittajasta tarpeellisen; kuten ko. sitaattikin Kataisen lahjoista Suomen kansalle ja ne voi ymmärtää ainakin kahdella eri tavalla.

Hannu A Virtanen Vastaus kommenttiin #6

Kun pankkiiri-sosialismista on siirrytty EU-kommunismiin, tulevat sängyt täysin tarpeettomiksi:

- Kulttuuria luovat makaavat ruusuilla.
- Tuotannollisen työn sankarit lepäävät laakereillaan.
- Työläiset ja talonpojat seisovat rauhan vartiossa.
- Luokkaviholliset eivät nuku.
- Ja muut istuvat.

Vastuunkantaja-Katainen voisi avata klo 20.30 "uutiset" tällä lupauksella.

Se lisäisi hänen ja EU:n uskottavuutta.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #14

Ja mesi ja hunaja virtaa suoraan suuhun ja kaikilla on sijoitusvaikeuksia!

MUTTA. Sinipunan ja EU:n salailu ja sensuuri johtuvat "kielipelin ja diskurssin" oppi-isästä Wittgensteinistä:"Mistä ei voi puhua, se pitää salata". Se on heidän julkisuussakramenttinsa. Vain "absoluuttisia" faktoja voi rahvaalle tiedoittaa!

Jukka Palo

Eiköhän Elina ola kansalliskokoomuslainen metsänomistaja, joka on periferioiden tuhosta EMU:ssa huolissaan.

Sen sijaan vain asuntoja vuokraavat Helsingin Kokoomuksen ja Helsingin Vihräen liiton jäsenet ovat valtionvelasta, toimeentulotuesta, asuntokuplasta ja vuokratasosta iloissaan, koska se tuottaa heille "yli obligaatiokoron" juuri siksi, että Helsingin Kokoomus ja Helsingin Vihreät keskittävät ja rahastavat näin yleisen sosialidemokratian valtionvelaksi.

Kokoomuslaisesta kannattaa katsoa, mitä hän omistaa. Näin voi tietää, onko hän Suomen vai EMU:n puolella.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

MJ: Siinä todistus ennustamisen vaikeudesta ja etenkin tulevaisuuden. Odotusarvoja kuin pörssinoteeraukset. Nyt vielä yli-intoisena ennustaen. Pieleen meni osuma ja pahasti. Tuli vain risuja ja metsäkukkia.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Elinalta taas loistava kirjoitus. Kiitos!

Käyttäjän olliripatti kuva
Olli Ripatti

Loistava kirjoitus Lepomäeltä.
Katsokaapa myös eilisiltainen Ulkolinja Brysselin Lobbarit. Mielenkiintoista tietoa mm. siitä, kuinka eteni EU:n sisämarkkinoiden avaamisprosessi. Tai siitä, minkälaisen "riippumattoman" asiantuntijaryhmän Barroso pestasi miettimään ratkaisua finanssikriisistä selviytymiseen.

http://areena.yle.fi/tv/1768957

Hannu A Virtanen

Kokoomus tekee itse oman itsemurhansa levittelemällä kritiiköttämästi tätä valheellista EU-Propagandaa

- Ruuan hinta laskee
- Ei koske meitä
- Kannamme vastuuta
- Hei, me tienataan tällä
- Se on pölhöpopulisti joka muuta väittää
- Kansan tuki Suomen EU-jäsenyydelle on vahva, Suomi pysyy Euroopan Unionissa etuineen ja vastuineen.

Suomen liittyessä EU:hun, kananmunien ja broilerin hinta laski siksi aikaa kunnes suomalainen tuotanto oli tapettu, sitten hinnat vielä nousivat alkuperäisistä!

Nyt sama tehdään sikaloille ja pikku sahoille , kansa maksaa ja jatkaa maanpettureiden äänestämistä!

Maaseudun lahtauksessa on käytössä kaikki mahdolliset ja mielipuolisimmat mediavalheet mitä ajatella saattaa

Täytyy olla todella idiootti jos kannattaa kokoomusta, stubbia tai kataista

http://www.youtube.com/watch?v=2DVb-Lvk4iY
"Katainen puhuu suorassa lähetyksessä niin totta kuin osaa"

jani gustafsson

Juuri näin. En ole koskaan ymmärtänyt Kokoomuksen yli 20% kannatusta. Kyllä siinä on vedätetty montaa hyväuskoista duunaria ja pahasti. Hymy huulilla äänestetään Kokoomusta ja kuvitellaan, että ajavat heidän asiaansa, ihan uskomatonta. Pitäisiköhän jo peruskouluissa alkaa opettamaan hieman puolueiden aatteista jne. niin voitaisiin saada jotain tolkkua tähän.

http://www.icecoldfinland.com

Hannu A Virtanen

Ihmismassojen vähä-älyisyyttä ei voi koskaan liikaa aliarvioida.

Eräs kuuluisa saksalainen valtiomies sanoi:

"Erehtyminen on inhimillistä, jatkuva erehtyminen
taas on EU-pankkiiridemokratiaa".

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Nykykokoomus on täysin erilainen Kokoomus kuin mitä se oli Juha Rihtniemen aikaan. Moni tämänkin sivun kommentoijista on tuskin kuullut koko miehestä juuri mitään. Siihen aikaan Kokoomuksen kolme perusperiaatetta olivat koti, uskonto ja isänmaa. Niistä taitaa olla ehkä enää koti jäljellä. Sekin on nykypäivänä monella pankin ”omistuksessa”.

Nykypäivän Kokoomuspolitiikkaa, jossa SDP on vahvasti mukana:

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/01/16/s...

Petri Haapa

Sen takia se kypäräpappi Karin pilapiiroksissa kuvasikin Kokoomusta

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #103

Kokoomuksesta näyttää pikemminkin tulleen rahavallan, materialismin ja darvinismin ja EU:n puolesta puhumisen ja ahneiston pappi. Maanpuolustuskin on pantu hunningolle talousongelmien lisäksi. Vanhat arvot: koti, isänmaa ja uskonto on heitetty EU:n mukana roskakoriin.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Potemkinin kulisseissa eläminen kostautuu ja Siperia opettaa vielä sinipunan Suomimyyjiä.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

JOhtopäätöskysymys: Onko EU:ssa olo ollut hyvä vai huono sijoitus Suomelle, kokoomukselle, demareille, keskustalle, perussuomalaisille, kristillisille, vasemmistoliitolle, rkp:lle, vihreille tai työnantajapuolen tai työntekijäpuolen ay-liikkeelle ? Arviot! Ketkä hyötyvät ketkä ei?

Pelkistäen, kumpaako enemmän etua vai haittaa Suomelle on ollut EU/EMU-kytköksestä. Mikä on saldo arvioinnista? Onko (-)haittoja enemmän kuin (+)etuja vai (+)etuja enemmän kuin (-)haittoja? Luetelkaa!

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Onko epärehellisyys nyt siksak-päättäjien muotia mediassa?

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Elina, kiinnostava kirjoitus. Mutta mikä on rahaliiton tiivistämisen vaihtoehto? Koko liitto päreiksi ja katsotaan sitä sitten, kuten jotkut tuntuvat ajattelevan vai keksitkö finanssimarkkinoita ja politiikkaakin tuntevana henkilönä jonkun rakentavamman ajatuksen?

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Tiivistämisen vaihtoehto on levittäminen, eli päreiksi kuten jo mainitsit. Meillä on sama euro kun Kreikalla, mutta ei ne ole samassa arvossa edes luottoluokittajien mielestä. Mitä järkeä on lähteä pudottamaan suomen AAA luokitusta eurobondien myötä?

Käyttäjän elepomaki kuva
Elina Lepomäki

Mikäli euroalue halutaan säilyttää, on mielestäni palattava noudattamaan alkuperäisiä sopimuksia vakavaraisuus- ja maksukykykriteereineen ja non-bailout-klausuuleineen. EKP ei suorittaisi tukiostoja. Eurosta on voitava erota ja sille olisi järkevä luoda valmiit askelmerkit turhan paniikin välttämiseksi. Tämä selkiyttäisi tilanteen markkinoille: jokaista maata katsottaisiin tämän aidon maksukyvyn mukaan eikä bulkkina, yhtenä euromaana, kuten eurotaipaleen alussa. Siitä syntyisi korkoeroja mutta niin pitääkin. Ero eurosta on välttämätön sellaisille maille jotka eivät pysty jäsenyyskriteerejä täyttämään. Euro voi valuuttana jäädä elämään myös sellaisessa tapauksessa jossa kaikki jäsenmaat päättäisivät erota rahaliitosta. Siitä voisi tulla hallinnointivaluutta (korivaluutta) jolloin esim euromääräisiä velkoja ei pitäisi kiireellä siirtää maiden omiin valuuttoihin. Euroopan keskuspankkia ei pitäisi lakkauttaa vaan sen tase jäisi elämään vastuineen ja saatavineen. Sen varsinaiset keskuspankkitehtävät toki lakkaisivat.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Poliittisesti ja TARGET2-balanssien puolesta tulee olemaan hankalaa. Ehkä Saksan vaalien jälkeen ollaan valmiita harkitsemaan jotain muutakin kuin kymmenen vuoden deflaatiohölmöilyä.

Suotavaa olisi ainakin, että rahapolitiikkaa ei tehtäisi pelkästään Saksan, vaan koko euroalueen intressejä silmälläpitäen. Käytännössä viittaan EKP:n mandaattiin hintavakaudesta ja työllisyydestä. Omalla luvalla copypastaan tänne mitä aiemmin viikolla eräälle pankille postasin:

We got the first “EUR is too strong” message from Europe. Remember the crisis weeks, when on an almost daily basis someone was talking the prices up (or down)? The European economy is not performing, and the numbers are very clear on that. The recovery in US will not flow to Europe if the EURUSD remains at current levels, but unless the ECB starts printing just like the others, the euro will remain strong – unless the crisis erupts in full mode again. So I think we’re in a Catch-22 situation:

Either you get a serious financial crisis going on again, so that the ECB will have to print for Spain and perhaps others...or we get a serious recession, driving down the EUR against JPY and USD, but not before the recession reignites the financial crisis. It would be so much easier for the ECB to just print now, but… it’s not kosher!

While the Treaty clearly establishes the primary objective of the ECB, it does not give a precise definition of what is meant by price stability. The ECB’s Governing Council has announced a quantitative definition of price stability: "Price stability is defined as a year-on-year increase in the Harmonised Index of Consumer Prices (HICP) for the euro area of below 2%."
The Governing Council has also clarified that, in the pursuit of price stability, it aims to maintain inflation rates below, but close to, 2% over the medium term.

Article 2 Of the EU Treaty states that the EU aims to promote "economic and social progress and a high level of employment and to achieve a balanced and sustainable development." The Eurosystem contributes to these objectives by maintaining price stability. In addition, in pursuit of price stability, it takes these objectives into account. Should there be any conflict between the objectives, the maintenance of price stability must always be given priority by the ECB.

my point is: the ECB's mandate is not set in stone. They've decided what it is. The Governing Council could at any time vote and announce to target 3% instead of below 2%.

Mauri Hyhkö

En ole talousihmisiä, paitsi oman talouden, ja Elina Lepomäen ajatukset kuulostavat näin talousmaallikon korvissa sekä järkeenkäyviltä että tutuilta. Samankaltaisia ajatuksia muistan lukeneeni homma-foorumin mylly-nimisellä talousasioiden osastolla ja sielläkin ne tuntuivat järkeviltä.
Itse en tosin kirjoita sinne koska kompetenssini ei riitä niin korkealentoiseen argumentointiin ja pelkään vain munaavan itseni.
Mutta lukemalla itseään viisaampia oppii elämässään jotain, kiitos teille viisaammille siitä!

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kiitos Elina pohditusta vastauksesta. Tämä on vahvaa kieltä: "Ero eurosta on välttämätön sellaisille maille jotka eivät pysty jäsenyyskriteerejä täyttämään".

Eli, tilannetta voisi selkiyttää se, että jos ei Kreikka ja kenties jotkut muut holtittomat itse ymmärrä erota eurosta (ja kenties samalla koko EU:sta), ne erotetaan Saksan, Ranskan, Suomen ja muiden asiansa hoitaneiden toimesta?

. suvituuli Vastaus kommenttiin #52

Ei eroteta.

Kts. kommenttini (37&43) alempana.

Käyttäjän elepomaki kuva
Elina Lepomäki Vastaus kommenttiin #52

Markku: mielestäni lähtökohdan tulisi olla, että maat eroavat itse jos tilanne niin vaatii. Maiden erottaminen jollain yhteispäätöksellä menee hallinnollisesti hankalaksi. Ja jos EKP ei sekaannu jäsenmaiden lainamarkkinoihin ja pankkijärjestelmä on muutenkin kestävällä pohjalla, niin muilla mailla ei pitäisi olla suurempia insentiivejä erottaa toisia maita rahaliitosta.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #52

Huonot oksat saneerataan aina pois menestyvästä organisaatiosta, mutta EU:ssa ne pidetään väkisin, muita maita velkaannuttamalla. Omituista tavoite- ja tulosjohtamispolitiikkaa näin kvartaalitaloudessa.

Jouni Nordman

Aina mikä mua ihmetyttää, mikis puolue kantasi on tollane. Sillä tossahan olet juuri noita asioita ajavien mukan.
Toine mikä musta on kumma, kun noi yhteiset velkakirjat avataan, saako Kriekka uutta laina 60% eurobondeina.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

"On palattava noudattamaan alkuperäisiä EU-sopimuksia", sanoi jokin aika sitten Korkmankin. Itsekin kannatan tuota ajatusta kuten monet muutkin.

"Miten tulkitsette , ettei Saksa jätä unssiakaan Ranskan holveissa olevista 11 %:n kultavarannoistaan" Yksi syy on se, että Ranskan sosialistinen presidentti Hollande on liittoutunut PIIGS- maiden ja ehkä Kyproksenkin kanssa Merkelin Saksaa vastaan ja aikoo maksattaa PIIGS-maiden velkoja rikkaalla Saksalla.Saksalaiset eivät sitä hyväksy. Huom! EU-komission pomo, Portugalin Barroso on tunnetusti entinen maolainen kommunisti, nykyinen sosialisti. Ajatukset sen mukaisia eli suuntana EUrostoliitto!

Saa nähdä kuinka Ranskalle käy tässä pokerissa? Edellisen Ranskan presidentin oikeistolaisemman S:n aikaan yhteistyö Saksan kanssa oli vielä hedelmällistä.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Komppaan blogistia. Euron alkuperäiset säännöt olivat paljon järkevämmät. Vaihtoehdon ei tarvitse olla euron hajottaminen, vaan yksinkeraisesti sovittujen pelisääntöjen noudattaminen.

Maat voivat erota eurosta oman tarpeensa mukaan. Myös taloutensa huonosti hoitavat voivat pysyä eurossa. Niillä on vain se ongelma, että oman talouden tervehdyttäminen perinteisellä inflaatio-devalvaatio-kierteellä ei ole mahdollista, koska valuutta on vakaa (jos epävakaita maita ei ole liikaa).

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Mielestäni taas säännöt eivät olleet alunperinkään järkevät. Esimerkiksi jäsenvaltioiden velkatasoon kiinnitettiin kovasti huomiota, mutta yksityisen sektorin velkatasoon ei ollenkaan. Euro oli jo suunnittelupöydällä susi. Huonoon ideaan kun yhdistetään huono toteutus, ollaan nyt sitten tässä.

Olli Pusa Vastaus kommenttiin #31

Hyviä esimerkkejä tuon valtion velkakriteerin ongelmallisuudesta ovat kriisimaat Irlanti ja Espanja. Niissä valtion velka oli kohtuullinen, mutta asuntokuplan kautta pakeilla oli valtavat määrät kelvottomia lainoja. Kun ne pankkikriisin seurauksena kaatuivat valtiolle, valtioiden velkaluvut räjähtivät.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #31

Näen eron lähinnä niin, että alkuperäisen euron filosofia oli neutraali yhteinen ja vakaa mittakeppi helpottamaan maiden välistä kauppaa, kun taas tämä uusi malli tähtää liittovaltioon ja vakaimpien maiden vetämiseen mukaan yhteisvastuisiin, joissa yhden maan huijaus menee muiden piikkiin, ja jossa lobbarit voivat hoitaa asiansa suoraan keskuspankin kautta. Alkuperäisissäkin euron säännöissä on varmasti vikoja, mutta nyt ei tähdätä noiden vikojen korjaamiseen, vaan vallan uuteen, keskusvetoisempaan ja pankkiirivetoisempaan järjestelmään.

Omaan valuuttaan verrattuna vanha euro on kai lähinnä valuutan epävakauteen liittyvien riskien eliminoimsta. Samalla tulee tarve pitää menot kurissa, ja tarve tiukentaa kuria tai järjestää sisäinen devalvaatio (ulkoisen devalvaation sijaan) jos kuri pettää tai talous pyörii odotettua huonommin.

Näin nähtynä euro voi olla puhdas parannus oman valuutan malliin verrattuna. Vaikka näköjään riskejäkin on, kuten riski siitä, että joku ryhtyy muuttelemaan sääntöjä ja ohjaamaan rahoja vaikkapa Saksan ja Ranskan pankkien tueksi. Vakaa euro voisi kehittyä myös vakaan maailmanvaluutan suuntaan. Periaatteessa tämä olisi mielestäni hyvä tavoite, vaikka näitä poliitikkojen sekoiluriskejä ja pankkiirien välistävetoriskejä siihenkin varmasti sisältyy.

Poliitikkojen käsiin juoksevia raha-asioita ei pitäisi antaa, vaan ne pitäisi alkuperäisen euron tyyliin pitää neutraaleilla ja riippumattomilla pankkiammattilaisilla. Nyt EKP:sta on valitettavasti tullut poliittinen toimielin, ja voimme olettaa, että jatkossa sen päätökset tulevat olemaan poliittisia (lobbauksia ja vahvimpien maiden intressien mukaisia).

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #35

Eri mieltä, koska

ns. vanha eurojärjestelmä piti sisällään ne palaset, joilla kriisi syntyi - joten miten se olisi suotava tai parempi? Ongelmia ratkoessa on turha mennä oireita korjaamaan, kun pitäisi keskittyä tautiin.

Ymmärrän kyllä argumentin, että "jos säännöistä olisi pidetty kiinni" - mutta kun ei pidetty. Eihän niistä nytkään pystytä pitämään, eikä varmasti jatkossakaan. Sisäinen devalvaatio epätasapainotilan korjaajana on erittäin raskas työkalu - tarpeetonta vahinkoa tulee.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #40

EU synnytti kriisin, joten se piti sisällään kriisin siemenet. Vanhoista eurosäännöistä en ole yhtä varma.

Kuten ilmeisesti myös itse ajattelet, vanhan euron säännöt olisivat todennäköisesti hyvin rittäneet kriisin ratkaisemiseen. Näin itse säännöt eivät siis aiheuttaneet kriisiä, vaan syy, aloite ja päätökset tulivat muualta (esim. yleisestä vilunkipelistä Kreikan liepeillä, tarpeista puolustaa Saksan ja Ranskan pankkeja ja tarpeesta muodostaa liittovaltio).

Taidamme olla aika pitkälti samoilla linjoilla. Minä vain esitin asian niin, että alkuperäiset euron tavoitteet olivat vielä ihan järkeviä (ja olisivat ehkä jatkossakin, jos niistä pidettäisiin kiinni).

Sisäinen devalvaatio ei ole helppo, erityisesti koska sellaisen tekemiseen ei ole totuttu. Pitää muistaa että myös ulkoinen devalvaato on varsin väkivaltainen toimenpide, joka aiheuttaa paljon spekulaatiota, ja joka palkitsee joitain ja rankaisee toisia. Sisäinen devalvaatio voisi olla hyvin hoidettuna toimivampikin tapa korjata maan taloutta yllättävissä vaikeuksissa (joihin ei tiukalla talouskurillakaan osattu varautua). Yksi (yksinkertaistava) perustyyli olisi antaa valtiolle valtuudet säätää palkkaruuvia niin, että tasan kaikkien palkkaa pudotettaisiin halutun promillemäärän verran (kaikki palkat sidottu valtion säätöruuviin). Tätä ruuvia voisi kättää jatkuvastikin, ja tarvittaessa myös ylöspäin, niin kriisejä ja pakkoryminöitä ei tulisi.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #47

Olet mielestäni aivan väärässä. Velat, kuten esim. asuntolainat ovat nominaaliset. Miten käy kotitalouksien, mikäli palkat joustavat ennakoimattomasti ylös ja alas? Sisäinen devalvaatio ei ole toiminut koskaan, missään, enkä ymmärrä, miksi aiheesta joutuu keskustelemaan vielä tällä vuosituhannella.

Toisekseen, vanhat säännöt eivät olisi riittäneet, koska kuten yllä mainitsin, niissä ei puututtu millään tavalla yksityisen sektorin velkoihin - ja kunnon suhdannekipeissä yksityisen sektorin velka muuttuu aina julkisen sektorin velaksi. Kun luottolama iskee, valtion verotulot laskevat ja samalla menot nousevat. Tämä on ihan alkeita, Juho.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #50

> Miten käy kotitalouksien, mikäli palkat joustavat ennakoimattomasti ylös ja alas?

Hallitussa (kuvaamani mallisessa) sisäisessä devalvaatiossa palkat liikkuisivat hallitusti ja hitaasti ylös tai alas. Kotitalouksien pitäisi ottaa lainaa ja pankkien pitäisi antaa heille lainaa vain siin paljon kuin mahdollisesti parilla prosentilla vuodessa aleneva palkka antaa myöten. Kaikki siis hallussa. Esimerkikis työttömyys on isompi riski.

> Sisäinen devalvaatio ei ole toiminut koskaan, missään, enkä ymmärrä, miksi aiheesta joutuu keskustelemaan vielä tällä vuosituhannella.

Siksi että haluamme eroon inflaatio-devalvaatio-kierteestä. Mikä olisi parempi ratkaisu?

> vanhat säännöt eivät olisi riittäneet

Mitä olisi tapahtunut, jos euroalue olisi yhtenä miehenä todennut, että Kreikka saa vähän pika-apua ja lisäksi soppatykkejä? Näin kai vanhojen sääntöjen mukaan olisi pitänyt menetellä. Entä mikä olisi ollut vaikutus Suomeen, jos yksityisen sektorin velka olisi muuttunut julkisen sektorin velaksi Kreikassa tai muissa maissa?

(Yksityisen sektorin velkakurin olisi voinut ottaa mukaan maakohtaisiin tavoitteisiin, mutta kai tuo järkeville valtioille on järkevää politiikkaa muutenkin.)

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #54

Juho, vielä sen verran, että kuvailemasi malli on ajatuksena hyvä, mutta se ei ole oikein Saksaa lukuunottamatta toiminut missään - ja sielläkin se tehtiin pitkän ajan kuluessa palkkojen nollalinjaa käyttämällä, samamanaikaisesti kun muussa Euroopassa palkat nousivat 20-30 prosenttia. Nyt samanlaista tilannetta ei ole, kun kaikki ovat enemmän tai vähemmän kiinni nollalinjoissa: sisäinen devalvaatio tarkoittaisi nykytilanteessa raisumpaa nimellispalkkojen leikkausta.
Ajatus siitä, että muutokset voitaisiin tehdä maltillisesti, ei siis sovellu ainakaan nykytilanteeseen. Lähinnä saataisiin aikaiseksi raisu velkadeflaatio.
Mutta sopisiko tuo sitten johonkin parempaan ajanjaksoon? Mielestäni ei - jos kotitaloudet eivät olisi valmiiksi velkaisia, velkatason sopeuttaminen nimellispalkkojen heilumiseen olisi jotenkin perusteltavissa. Mutta nyt ns. kakka on jo housuissa, ja kotitaloudet velkaisia. Suomessa keskimääräien lukema taitaa olla 111% vuosituloista.

Miksi muuten haluaisimme eroon inflaatio-devalvaatiokierteestä, jos ehdottamasi (jälleen kerran käytännössä epäonnistunut) malli on vielä huonompi vaihtoehto? Idealismi?

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #126

> ja sielläkin se tehtiin pitkän ajan kuluessa palkkojen nollalinjaa käyttämällä

Niin, ja ehdottamani malli edellyttäisi vielä kykyä myös laskea palkkoja silloin, kun talouden suorituskyky selvästi laskee.

> Nyt samanlaista tilannetta ei ole, kun kaikki ovat enemmän tai vähemmän kiinni nollalinjoissa: sisäinen devalvaatio tarkoittaisi nykytilanteessa raisumpaa nimellispalkkojen leikkausta.

Oletetaan että Euroopan talous on nyt vakaassa laskusuunnassa, koska Kiinan talous vie osan Euroopan aiemmin tekemästä työstä. Tällaisessa tilanteessa palkkojen / kulutustottumusten olisi pakko pudota jossain vaiheessa jollain tavalla. Nimellispalkkojen leikkauksien ei tarvitsisi olla rajuja. Jos ehdottamani sisäinen devalvaatiomalli olisi käytössä, muutospainetta ei pääsisi kertymään, vaan muutokset tehtäisiin pikkuhiljaa, vähän EKP:n korkopäätösten tapaan, prosentin osilla hiljalleen ohjaillen.

> Ajatus siitä, että muutokset voitaisiin tehdä maltillisesti, ei siis sovellu ainakaan nykytilanteeseen.

Pitää paikkansa. Edellytän muutosta ajatustottumuksiin ja käytössä oleviin menetelmiin. Voisi olla järkevää, jos ehdottamaani talouden säätöruuvia käyttäisivät keskuspankkityyliset virkamiehet annettujen ohjeiden mukaan, eivätkä poliitikot. Näin viha ja poliittiset paineet eivät lankeaisi kenenkään päälle, vaiika ruuvia täytyisi hieman kiristää. Eiväthän ihmiset nytkään valita EKP:n korkopäätöksistä, vaikka ne joskus voivatkin olla heille pienen askeleen epäedullisia.

> Lähinnä saataisiin aikaiseksi raisu velkadeflaatio.

En hahmota, miksi noin välttämättä kävisi. Ajattelin enemmän tuollaista EKP:n korkopolitiikan tyylistä hallittya säätöä.

> Mutta sopisiko tuo sitten johonkin parempaan ajanjaksoon?

Ehdotan siis pysyvää hitaasti vaikuttavaa mekanismia, jota ei otettaisi käyttöön huonoina aikoina, vaan joka olisi käytössä koko ajan. Eikä menetelmän tarkoitus olisi "heiluttaa nimellispalkkoja", vaan päinvastoin pitää palkat / ostovoima vakaana (toisin kuin esim. inflaatio devalvaatio -malli). Paras olisi jos malli otettaisiin käyttöön vakaampina aikoina kuin nyt, mutta en vastustaisi sen käyttöönottoa nykyisenkään kaltaisessa jo vinoutuneessa tilanteessa.

> Miksi muuten haluaisimme eroon inflaatio-devalvaatiokierteestä, jos ehdottamasi (jälleen kerran käytännössä epäonnistunut) malli on vielä huonompi vaihtoehto? Idealismi?

Tässä kohdassa en tunnista itsessäni idealistia, vaan pragmaatikon. Tosin toive siitä, että poliitikot tekisivät järkeviä päätöksiä voi olla aiheetonta optimismia :-). Ehdotusta voi verrata euron käyttöönottoon. Yksi keskeinen euron tavoite oli vähentää valuuttariskejä ja helpottaa näin taloudenpitoa ja kauppaa euroalueella. Mielestäni tämä osuus euron toiminnasta on aika yksiselitteisesti talouden toimintaa helpottavaa, ja sitä kautta myös sitä tehostavaa. Valuuttariskit on poistettu.

Tasaisen sisäisen devalvaation mallin tavoite on poistaa samalla tavoin devalvaatioriskit. Nehän voivat vaikuttaa paljonkin vientiteollisuuden ja tuonnin tasapainoon, äkkinäisin ja yllättävin liikein, joihin pitää varautua.

Myös palkkojen mahdollien liiallien kasvu on riski yrityksille. Palkkariskien poistuminen voisi helpottaa talouden riskien poistumisen lisäksi vuosittaisia palkkaneuvotteluja, kun niistä poistuisi yksi yhteismaatyylinen ongelma (kaikki haluavat lisää, kun kerran naapurikin aikoo ottaa). Osa talouden etujärjestöistä voisi vastustaakin tällaista sisäisen devalvaation mallia, koska se veisi hieman keskustelunaiheita neuvottelupöydästä. Mutta väitän että näin olisi hyvä (kaikille osapuolille).

Väitän siis, että valtion virkamiesten hoitama palkkaruuvi (ei lisäisi vaan, oikein käytettynä,) poistaisi kansantaloudesta riskialttiita heilahteluja (devalvaatiot, yli- tai alimitoitetut palkkojen muutokset).

P.S. Euroaluehan on liukumassa vakaan euron politiikasta inflaatiomallia kohti setelipainokonehoidon keksimisen myötä. Kun euroon mentiin, yksi keskustelunaihe oli se, sopiiko malli Suomen metsäteollisuudelle, joka oli tottunut devalvaatiopelastuksiin. Vakaassa eurossa ja kasvavassa taloudessa palkkamaltti olisi riittänyt pitämään paketin kasassa. Laskevassa taloudessa pitää keksiä uusia toimintatapoja. Mitä muita malleja meillä on (ei-tilapäisesti) laskevaan talouden hoitoon kuin inflaatio + devalvaatio, inflaatio + kellutus, ja vakaa valuutta + sisäinen devalvaatio? EU:n tähtäimessä on kai nyt lähinnä tuo inflaatio + kellutus -malli. Suomen muusta euroalueesta poikkeavia tarpeita EKP ei voi otta huomioon, joten Suomelle oma palkkaruuvi olisi toimiva kikka, vaikka euroalue käyttäisikin muita malleja.

Jouni Nordman Vastaus kommenttiin #40

Eli pitääkö nytten mennä sellasia sääntöjä muuttamaan, minkä riskit tiedetään ja osataan ne ennakoida. Eli kun muutamme sääntöjä, niin teemme siitä taas täysin arvamattoman miten se toimii.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #31

Elikkä susijahti päättyi hukkareissuun, kun oli valuvikoja ja palomuuritkaan eivät taida riittää estämään EMU-paloa.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #31

Hosumalla ei hyvää tule, ei EU:ssakaan. Mokia on jälkikäteen vaikea enää korjata. EU/EMU on pakkopullaorganisaatio. Pakolla vain harva onnistuu.

Olli Pusa

Rahaliiton tiivistämiseen on joillakin mailla intressejä ja joillakin ei. Mitä intressejä suomalaisilla on rahaliiton tiivistämiseen?

Elinan mainiosta kirjoituksesta puuttui joitakin olennaisia näkökulmia. Jos otetaan käyttöön yhteisvastuullinen velka, se tarkoittaa että kaikki ovat samassa suhteessa vastuussa ko. velasta. Nyt Suomen velka on vajaat 50% BKT;sta ja euromaissa keskimäärin vajaat 100% BKT:sta. Jos velat muutetaan yhteisvastuullisiksi, se tarkoittaa muutakin kuin korkojen yhtenäistämistä. Se tarkoittaa, että me olemme suoraan vastuussa myös kriisimaiden veloista ja vastuumme on keskimääräinen euoromaiden velkataso eli vajaat 100% BKT:sta. Sen seurauksena Suomen velkavastuu kasvaisi kerralla 100 miljardia. Pikku juttu?

Ja jotta velkaantumista voitaisiin hallita ja kerätä rahoja velkojen yhteisvastuullisuuden toteuttamiseen, pitää ottaa käyttöön euromaiden väliset tulonsiirrot. Niitä Suomi arvioiden mukaan joutuisi maksamaan 10 miljardia vuodessa. Pikku juttu?

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Nimen omaan tämän mainitsemasi seikan osalta, tuntuu moni ajattelevan, että ei se noin mene, tarkoittaen, ettei niitä jo otettuja maa kohtaisia velkoja lasketa yhteen tämän yhteisvastuun nimiin, vaan vain ne mahdolliset uudet tulevat bondit. En itse tunne asiaa niin hyvin, etten osaa sanoa, mikä on todellisuus, onko sinulla Olli näkemystä tähän ?

Olli Pusa Vastaus kommenttiin #29

Jos yhteisvastuulliset velat otetaan käyttöön, niin tietenkin luottokelvottomat maat ottavat niitä, kun eivät muuta saa. Ja asetetaan millaisia rajoituksia tahansa (vain 60% BKT:sta tms.), ei niitä noudateta, kun tiukka paikka tulee. Onhan se EU:n osalta jo nähty.

Ja sitä mukaa kun kriisimaiden velkoja erääntyy ja ne korvataan yhteisvastuullisilla bondeilla, tuo tilanne tulee. Se ei tule varmaankaan yhtenä tapahtumana vaan muutaman vuoden kuluessa. Siinä mielessä se ei tule "kerralla". Mutta päätös tuollaisesta järjestelmästä johtaa lopputulokseen, jossa Suomen velka kaksinkertaistuu.

Selittelyt "ei kokonaan" tai "ei heti" ovat vain huijausta ihmisten rauhoittelemiseksi.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #32

Näinhän se valitettavasti menee. Itse olen täysin samaa mieltä kanssasi, lähinnä nämä EU uskovaiset hyväksyvät nämä huijaukset.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #46

HYväksyessään huijaukset, he itsekin leimautuvat samanlaisiksi. Ja ken kerran keksitään sitä aina epäillaan ja arvaillaan. Siitä tulee itseään toteuttava ennuste tulevaisuudessakin. Ja kun luottamus on kerran mennyt, menetettyä luottamusta on jälkikäteeen vaikea enää saavuttaa uudelleen. Se on sitä arkirealismia esimerkiksi tulevia vaalejakin ajatelleen.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

> Mitä intressejä suomalaisilla on rahaliiton tiivistämiseen?

Ei mitään. Sen ymmärrän, että joillain poliitikoilla on omia intressejä päästä päättäviin pöytiin.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #36

Ainoa järkevä on, ettei tarvitse merkitä Suomen Pankin taseeseen reiluja luottotappioita. Huonompia selityksiä "Suomi elää viennistä, pelastetaan isien ja äitien työpaikkoja, euro toi rauhan" löytyy kyllä - niitä saa tarvittaessa telkkarista, pääkirjoituksista ja Liisa Jaakonsaaren kolumneista :)

Hannu A Virtanen

Tämä ei ole mainos, vaan pelottava Totuus!!!

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aivopesu

Syyllistämällä ja pelottelulla uhri saadaan pitämään kultin kannalta kielteiset ajatukset kurissa. Uhria voidaan myös estää jättämästä ryhmää kertomalla, ettei sen ulkopuolella ole toivoa pelastuksesta.

Jäsen saattaa joutua luovuttamaan omaisuutensa kultille, jolloin pois lähteminen on sekä psyykkisesti että taloudellisesti vaikeaa.

Lauerma, Hannu: Usko, toivo ja huijaus: Rohkaisusta johdattelun kautta psykoterroriin. Helsinki: Duodecim, 2006. ISBN 951-656-201-9.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Onneksi suomalaiset ovat historin kokemusten perusteella kriittistä ja kovakorvaista väkeä, ettei kaikki ole helposti aivopestävissä ajan muotivillityksiin, pelotteluihin ja uhkauksiin. Euron/markan rahallakin saa niin monenlaista tutkimusta ja "asiantuntijalausuntoa". Tarkoitushakuisesti!

Milloin "suomettunutta", milloin "brysselöitynyttä"! Silti olkaamme jalat maassa olevia suomalaisia, älkäämme luottako vieraan apuun! MIssä on EU:n avoimuus ja läpinäkyvyys?

Anna-Leena Nieminen

"Etenkin kun Suomen valtio velkaantuu sekä omien toimien että yhteisvastuun vuoksi niin roimaa vauhtia..."

Mitä keinoja ehdottaisit valtion velkaantumisen estämiseksi/vähentämiseksi?

Olisiko työmarkkinasääntelyn purkaminen yksi keino, mitä itse olet siihen liittyen aikaisemmin ehdottanut eli yleissitovuuden purkamista tässä kirjoituksessasi:

http://www.libera.fi/blogi/tyoehtosopimusten-yleis...

Käyttäjän elepomaki kuva
Elina Lepomäki

Valtion menoja on pienennettävä merkittävästi (koskee julkisen sektorin koko tehtäväkenttää). Toki turhan regulaation poistaminenkin auttaa: se tervehdyttää elinkeinoelämää ja lisää toimeliaisuuden kautta hyvinvointia.

Käyttäjän KariKaarnavuori kuva
Kari Kaarnavuori

Suomalaisen äänestäessä kokoomusta asiaa voisi verrata siihen että juutalaiset äänestäisivät natseja.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

ELI EU/EMUN veronmaksajatko velkavankeusduuniin duuniin tai uuniin uuniinko?

"Arbeit macht frei."

Hannu A Virtanen

hakusanalla EU Propaganda tuli ainoastaan 35 Miljoonaa osumaa, onkohan joku puhunut joskus puppua EU:sta?

http://kullervokalervonpoika.wordpress.com/
Erittäin hyviä linkkejä niille joille Kataisen "Vastuunkanto" ja Stubbin "EU-aamupropaganda YLE:llä" on liikaa

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Elina miten näet yksityisten pankkien rahanluontioikeuden ja etenkin sen endogeenisyyden?? Järjestelmähän on hullu. Yksityinen pankki luo rahaa antoluototuksen puitteissa ja hakee sitten vasta vakuudet keskuspankista.

Rahoitusalanammattilaisen mielipide kiinnosta kovasti.

Käyttäjän elepomaki kuva
Elina Lepomäki

Hei Jarmo, luottoekspansio ja sen ratkaisu onkin hieman kompleksimpi ongelmakenttä. Lyhyt vastaus on toki pankkien oman pääoman vaateiden nostaminen ja regulaatio on toki paraikaa menossa siihen suuntaan. Kaikille kiinnostuneille suosittelen tämän opuksen lukemista: http://www.taloudenperusteet.com/kirjoja/raha/

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

AAARGH aina kun itävaltalaisuus vilahtaa eteeni, saan ahdistuskohtauksen. Moderneissa makrotalouden oppikirjoissa näille ajatuksille uhrataan ehkä puoli sivua (tarkistin asian Stiglitzin 1000+ sivuisesta Economics-opuksesta).

. suvituuli Vastaus kommenttiin #42

Huopainen,

Nevalaisen kommentti tuskin viittaa itävaltalaisuuteen. Todennäköisesti paremminkin "talousdemokraatteihin". Ja mitä sitten siihen tulee, jaan tunteen...

Mutta toisaalta se, että oppikirjoissa on luotonluonnille "ehkä puoli sivua" kertookin ehkä jostain muusta. Eli siitä ongelmasta, että edelleenkään missään merkittävässä, parhaillaankin käytössä olevissa talousennuste-malleissa ei ole roolia finassisektorille, eikä tämän sektorin vaikutukselle talouskehitykseen.

Pitäisikö olla? No, viime vuosien kehityksestä päätellen...

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #45

Viittasin Lepomäen linkkiin, en Nevalaisen kommenttiin. Samaa mieltä itävaltalaisten kanssa siitä, että suhdannevaihteluissa luottolaajentuminen on keskeisessä roolissa, mutta tämähän kääntäen tarkoittaa, että suhdannevaihtelut ovat yksityisestä sektorista kumpuava ongelma. Libertaarit osaavat jotenkin kääntää asian niin, että yksityisen sektorin teot ja mokat olisivat julkisen sektorin vika. Ihan kuin joku olisi pyssyllä uhaten käskenyt Deutsche Bankin Ackermannia luotottamaan Kreikkaa left and right...

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #48

Joo kyllä, mutta ei siis "kääntää" vaan todeta, nimittäin keskuspankin joka on nykyisessä järjestelmässä julkinen instituutio. Tarkemmin asian selittää taloustieteilijä Murray N. Rothbard:

"Pankit voivat ekspansoida turvallisesti yhdessä ainoastaan keskuspankin läsnäollessa, joka on pohjimmiltaan valtion pankki nauttien valtion liiketoiminnan monopolista ja etuoikeutetusta asemasta, jonka valtion on asettanut koko pankkijärjestelmälle. Ainoastaan sen jälkeen kun keskuspankit luotiin, pankit pystyivät ekspansoimaan pitempiä ajanjaksoja ja tuttu suhdannevaihtelu ilmaantui nykyaikaiseen maailmaan."

http://www.taloudenperusteet.com/kirjoja/taloutta/...

Ja myös täällä keskuspankin todellisesta olemuksesta.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #51

joo... siellähän noi taas vilisee nuo ajatukset, että kiinteä rahanmäärä ehkäisisi luottoekspansioista johtuvat ylimääräiset ja haitalliset suhdannebuumit... Totta sinällään, mutta alkaa mennä off-topiciksi. Kiinteä rahanmäärä (kultakantakuviot) ovat haitallisia monestakin syystä (miksei rahan määrä voisi joustaa markkinataloudessa vapaasti?), mutta ongelmana on pankkien ja keskuspankin suhde.

Selvä, no bailout-policy, ja tietenkin myös too big to fail-pankkien pilkkominen, ja systeemisten kytkösten vähentäminen pankkien välillä, pankin johto vastaamaan Brasilian malliin töppäilyistään. Ongelma ratkaistu, rahan määrä voi vaihdella, samoin hinnat ja luotonlaajenemissykli loivenisi.

. suvituuli Vastaus kommenttiin #48

Ok, got you. Sori väärinymmärryksestä.

Mutta itävaltalaisuuden (käänteinen) tulkinta niin, että (yksityisektorin osuudesta luotonlaajennuksessa suhdannevaihteluihin liittyen) "suhdannevaihtelut olisivat yksityisestä sektorista kumpuava ongelma" on virheellinen.

Koska itävaltalaisessa talouskehikossa ei periaatteessa tapahdu luotonlaajennusta pankkijärjestelmään itselleen asettaman vakavaraisuusvaatimusten vuoksi. Jos laskusuhdanteessa pankin vakavaraisuus tästä huolimatta osoittautuisi liian heikoksi, se ajautuisi konkurssiin (huonojen lainapäätöstensä myötä).

Toisin kuin valtavirta-taloustieteen keynesiläisessä suhdannepolitiikassa, jossa keveämmällä rahapolitiikalla (käytännnössä kiihdytetyllä luotonlaajennuksella) ylläpidetään ei-kannattavia talousrakenteita ja toisaalta tehdään kriittistä tarkastelua kestämättömiä julkisia investointeja. Jotka entisestään kiihdyttävän reaalitalouden sopetumistarvetta (suhdannevaihtelua) silloin kun todellisuus iskee.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Ehkä nyt kumminkin kannattaisi tutustua näihin artikkeleihin. Täällä asiat on esitetty "rautalanka-mallilla" ja suomeksi:

http://rahajatalous.wordpress.com/

http://rahajatalous.wordpress.com/2010/11/15/mita-...

http://rahajatalous.wordpress.com/2012/04/17/rahah...

Uusimman artikkelin kertoma paljastaa naivissa yksinkertaisuudessaan rahan luonteen:

http://rahajatalous.wordpress.com/2013/01/14/voisi...

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #70

Tuosta viimeisestä linkittämästäsi Raha ja talousblogin artikkelista lainauspätkä:

    "Innostuksen lisäksi kolikkorahoitus on kerännyt runsaasti vastustusta. Etenkin republikaanit ovat yrittäneet torjua kolikkorahoituksen käyttöä niin toistuvilla lehdistötiedotteilla, yleisellä pelonlietsonnalla kuin lakialoitteillakin. Tässä ei olekaan mitään yllättävää, sillä lakiin kirjattu velkakatto on republikaanien paras neuvotteluvaltti Yhdysvaltain poliittisessa pelissä. Jos Obaman hallinnon ei tarvitsisi enää piitata velkakatosta, minimoituisi myös republikaanien vaikutusvalta."

Siis ei voi olla totta? Olen jo aika moneen kertaan kritisoinut tuota Raha ja talousblogia ja luullut jo sieltä "kaiken näkeväni" mutta ei vieläkään eli edelleen se suoltaa uskomattomia näkemyksiä toisin sanoen se yhä kuvittelee kuten talousdemokraatitkin että on olemassa hokkuspokkus- temppuja; taikaseinä, taikasauva ja nyt uusin "innovaatio", taikakolikko millä rahaa luodaan ja millä valtio voisi kuluttaa mielin määrin ilman haittavaikutuksia,

ja kun sitten republikaanit (ja varmasti muutkin maalaisjärkeä omaavat) kritisoivat tätä niin se on mukamas "pelonlietsontaa"?!

Tässä paljon puhuva kuva asiaan liittyen:

https://pbs.twimg.com/media/BALXBqACMAEUf0f.jpg

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #76

Pelkkä kuva argumentiksi, ei ihan riitä. Mikäli on ymmärrystä kahdenkertaisesta kirjanpidosta, niin aika paha on tätä kolikkorahoitusta kiistää. Samalla metodilla me arvotetaan yritysmaailmaa, toki yhdessä laadittujen sopimusten mukaisesti.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #76

Hyvä AnnaLeena olette selvästikin hyvin vakuuttunut oman näkemyksenne oikeellisuudesta. Esittämissäni linkeissä tosiaankin selvitetään hyvin perusteellisesti rahan luonne ja rahatalouden mekanismit ilman myyttejä. Toki jossain voi olla vielä yksinkertaisempikin esitys asiasta, kansantajuisemmin termein.

"Taikakolikosta" sen verran että linkin huomiot eivät ole kirjoittajiensa mielikuvitusta vaan se mitä Yhdysvalloissa tapahtuu. Lakiin kirjatulla velkakatolla republikaanit ovat käyneet kauppaa rikkaiden verohelpotuksista. "Taikakolikon" pelkkä käytön mahdollisuus ehkäisee tätä kaupankäyntiä / kiristystä.

Raha ja talous -blogissa selvennetään jo asiaa, mutta kertauksena...
Yhdysvaltain liittovaltion velkakirjat ovat hyvin likvidejä, johtuen erittäin suuresta luottamuksesta dollariin. "Taikakolikon" lunastaminen "setelidollareiksi" ja niillä tehtävä valtion velkakirjakauppa muuttaa vain likvidit velkakirjat likvidiin rahaan. "Raha" ei lisäänny markkinoilla ainoastaan muuttaa muotoaan.

Tämän rahatalouden "mulkkauksen" ainoaksi käytännön merkitykseksi jää se että liittovaltion velka katoaa. Tämä huomio osoittaa selvästi rahan hallinnollisen ja kirjanpidollisen luonteen.

Ps. Valtion velkakirjoilla on tarkoitus vähentää kierrossa olevaa rahaa ja siten kontrolloida yksityistä kulutusta ja inflaatiota. Kontrollilla on kuitenkin vaikutusta käytännössä vain tilanteessa, jossa valtionvelkakirjoilla ei ole likvidejä markkinoita. Yhdysvaltain liittovaltion velkakirjat ovat kuitenkin hyvin likvidejä.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén Vastaus kommenttiin #76

Jos valtio luo rajattomasti rahaa, niin siinä on se hyvä puoli että meistä kaikista tulee miljonäärejä tai jopa miljärdöörejä. Kaupassa käyntiä varten tarvitaan pakettiauto, rahaa tarvitaan niin paljon ettei se sovi lompakkoon.

Tätä talousdemokratiaa taidettiin kokeilla saksassa 30-luvulla ja Zimbavessa 2000-luvulla. Olisi tosi mukavaa omistaa miljardin euron seteli.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #93

Tero Ilen. EU:ssa tarvitaan kohta kottikärryllinen seteleitä, kun ostetaan litra maitoa. Lapset rakentelevat setelinipuista pyramideja ja kesällä lumilinnan korkuisia rahalinnoja. Pienimpiä seteleitä käytetään WC:ssä.

Näin saattaa käydä nykyisellä bittiavaruuden setelirahoituksen tapaisella virtuaalirahoituksellakin, kun finanssi- ja pankkimafia luo rahaa tyhjästä kuplamaisilla ja katteettomilla ja vakuuksettomilla huijausjohdannaisilla.

Ja se menee kuin häkä eurointoisille sijoittajille. Kauppa käy kun siima , ostajat ovat kuin ongenkoukkuja ja EU:n johdannaisten myyjät kuin lieroja. Se on ajankuva finanssimaailman liiketaloudessa.

Jari Reinikka

Taitaa tämä sama uskonto olla vallallaan kokoomuksessa laajemminkin...

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #102

Elinaa ei voi samastaa tuohon luonnehdintaan! Hän on suoraselkäinen Suomi-neito! EI mikään tuuliviiri ja perästähiihtäjä, vaan itsellinen ajattelija!

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #102

JR... Tunteiden vallassa kuin metsot soidimella keväisin ja EU/EMU huput vielä silmillä... Ennen kuin karvas totuus iskee realismin kakkosnelosella tajuntaan ja tiedostoon. Hurskastellen sitten kysytään, miksei meitä varoitettu tästä?

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #102

On tainnut EU-eliitti luvata Kataiselle, kaiken tämän saat, jos kumarrat meitä ja maksat kiltisti muiden euromaiden velat vastaanpanematta.Kuin piru Jeesukselle.

Jaakko Anttila

Jo on aikoihin eletty, kun joku kokoomuslaiseksi itseään tituleeraava jauhaa UKIP-puolueen ja persujen primitiivistä propagandaa Euroopan unionista.

"Euroopan parlamentti hyväksyi tällä viikolla päätöslauselman valtionvelkojen yhdistämisestä".

Päätöslauselmatekstin lopussa on erillinen ilmoitus selvällä suomen kielellä: "Menettely: Ei-lakia säätävä päätöslauselma".

Parlamentti antaa päätöslauselmia liukuhihnalta ja vastaanottajat heittävät ne suoraan roskikseen. Päätöslauselmien tehtailu on jäänne ajalta, jolloin parlamentilla ei ollut mitään päätösvaltaa missään asiassa. Toisin on Lissaboninin sopimuksen voimaantulon jälkeen: parlamentti on neuvoston rinnalla toisena EU:n lainsäädöntövallan käyttäjänä myös maatalouden osalta. Vuoteen 2009 saakka EU:n yhteinen maatalouspolitiikka, jonka osuus EU:n talousarviosta on 30 % ja jonka osuus EU:n lainsäädännöstä on 50 %, kuului yksinmomaan EU:n neuvoston toimivaltaan.

Rahapolitiikka kuuluu Euroopan keskuspankin ja jäsenvaltioiden hallitusten välistä yhteistyötä edustavan EU:n neuvoston alaisen euroryhmän toimivaltaan. Euroryhmän nykyinen puheenjohtaja on Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker.

Kun euro syntyi, vastuu rahapolitiikasta siirtyi tätä tarkoitusta varten perustetulle riippumattomalle Euroopan keskuspankille (EKP) ja euron käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden kansallisille keskuspankeille. Yhdessä ne muodostavat eurojärjestelmän.

Finanssipolitiikka (verotus ja menot) on edelleen kunkin maan kansallisen hallituksen vastuulla, vaikka hallitukset sitoutuvatkin noudattamaan julkista taloutta koskevia yhteisesti sovittuja sääntöjä, jotka tunnetaan vakaus- ja kasvusopimuksena. Niillä säilyy myös täysi vastuu niiden omasta rakennepolitiikasta (työ-, eläke- ja pääomamarkkinat), mutta ne ovat valmiita koordinoimaan toimiaan yhteisten vakaus-, kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Päätöslauselmatekstin lopussa on erillinen ilmoitus selvällä suomen kielellä: "Menettely: Ei-lakia säätävä päätöslauselma”, toteaa kirjoittaja.
Näinhän asia on, mutta nyt on menossa mielipiteen muokkaus, jossa jo itse Euroopan parlamentti on mukana. Komissio hoitaa sitten loppupelin Barroson johdolla Rehnin toimiessa hänen lähimpänä alaisenaan ns. ”oikeana kätenä”.

Loppupyrkimyksenä tässä pelissä on valtionvelkojen yhdistäminen. Olli Pusa on jo useampaan kertaan aika ajoin kirjoittanut, että se tekisi noin 100 miljardin euron lisävastuita Suomelle. Sitä tämä maa ei kerta kaikkiaan kestä, vaan joutuu Kreikan tielle, jota me jo itse asiassa olemme alkaneet kulkea.

Nykytilanteeseen ei olisi jouduttu, jos Lissabonin sopimuksen 125. artikla olisi pidetty kunniassa.

Mitä taas tulee EKP:n riippumattomuuteen, niin Saksa ja Ranska määräävät tämän ”riippumattomuuden” ja niistä ennen kaikkea Saksa. Berliinistä on tulossa/tullut Euroopan taloudellinen ”Mekka”, jonka totesin lähipiirilleni käydessäni Berliinissä jo vuosia sitten.

kati sinenmaa

EU-uskovaisuus on ahneuden pyhittävä ideologia. Ahneet hakeutuvat yhteiskunnissa niihin virkoihin, joilla he voivat parhaiten levittää sairautta an. Samalla lailla toimii kaikki sairaudet, kuten pedofilia, jota sairastavat pyrkivät töihin, missä toimitaan lasten kanssa. Yhteiskunnat ovat kokoelma erilaisia sairauksia harrastavia, jotka pyhittävät sairautensa kutsumalla sitä ammatiksi, ideologiaksi, uskonnoksi,...

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Kati Sinenmaa: "EU-uskovaisuus on ahneuden pyhittävä ideologia.".

Huijareilla,ahneilla, narsisteilla ja egoisteilla on psykopaattiin verrattava luonteenlaatu: heillä ei ole kykyä empaattiseen ja oikeudenmukaiseen ajatteluun. Ne eivät sovi Minä-keskeiseen ajatteluun; siinä ei ole enää tilaa meille muille ihmisille. (Tarkennus:"psykopaatti" merkityksessä luonnevikainen.). - Ahneet ovat kuin GOLDman Sachsin vampyyrimustekalat, jotka pyrkivät ja työntävät lonkeronsa kaikkialle, mistä ne haistavat rahaa ja hyötyä.

Euroaristokraattinen Ahneisto pyrkii rahavaltaan ja plutokratiaan. Rahansa (=euro) ja MR.Markkinavoimat ovat heidän jumalansa. Pörssit ja pelikasinot kirkkonsa. EU/EMU-maat heidän seurakuntansa. Komissio kirkolliskokouksensa ja EKP ylipappinsa. Bryssel heidän mammonaa palvovan uskontokunnan Vatikaani.
Joulukuun tavoiteohjelmat,direktiivit ja sopimukset heidän saarnattavat käskynsä ja liturgiansa. Utopia ja illuusio: EU/euromaat hivuttaen liittovaltioon ja tuonnempana Uuteen Maailman Järjestykseen (UMJ). Aamen.

Jarmo Makkonen

"Parlamentti antaa päätöslauselmia liukuhihnalta ja vastaanottajat heittävät ne suoraan roskikseen."

Eli aikansa kuluksi tällaisia höpölausuntoja tehtailee? Kalliiksi kuitenkin ovat Suomelle tulleet nämä aiemmat tukipaketit, olikohan niissä erikseen mainittu että olivat silloin tosissaan.

Olli Pusa

Ja olihan sellaiset tukipaketit EU-lakien vastaista. Eli joustavaa on EU:n laintulkinta.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Onhan iso leegio porsaanreikäspealisteja sorvaamassa EU-lakeja, direktiiveja ja sopimuksia eliitistisen Ahneistohuijarijoukon tarpeisiin. Eikä ole mitään kunnollista valvontaa tai riippumatonta, ylempää tuomioistuin- tai tilintarkastuselintä valvomassa taloutta ja yhdenvertaista oikeutta eri EU/EMU-maiden suhteen. Eletään kuin sika vatukossa tai perunapellossa: kukaan ei vastaa mistään. Vastuu siirretään EU-uskovaisille perintämaksun muodossa.

Tyhmyydestä kun sakotetaan! Kallis samba Suomelle tanssista EU-tähtien kanssa.

Mutta liian väljä koneisto voi levitä ennen aikojaan! Quo vadis, EU ja Suomi?

Käyttäjän Hermits kuva
Tomi Virtovuo

Kuukausi kuukaudelta tilanteen huonomisen näkee myös Suomessa näin ruohojuuritasolta nähtyen. Kun muistelle viellä vaikka 1980-lukua jolloin suomalaisia oli töissä esim. merimiehinä, byggalla ulkomailla, kohteita oli monia ynnä muuta. Paljon on teollisuutta ajettu Suomessa alas ja sitä myöden menetetty työpaikkoja. 1980-luvulla arvostettiin kokemusta, nykyään kun lähentelee 40v ikäluokkaa alkaa olla jo riski työantajalle. Internetin myötä monet palvelut ovat siirtyneet nettiin ja aiheuuttaneet irtisamomisia asiakaspalvelualoilla. Automatisointi tarkoitta myös sitä ettei työvoimaa tarvita enää niin paljon. On ennustettu, että Espanja ja Italia kaatuvat molemmat tänä vuonna. Se kuitenkin on varmaa kun vusikymmen on lopuillaan on Eurooppa erilainen ja jakautunut erillaisiin taloualueisiin. Pienteollissuudella olisi suurempi työllistämis vaikutus.

ulf fallenius

Mitäs näistä ruikkuttamaan joko on Eu,ssa ja eurossa mukana joka johtaa loppupeleissä liittovaltioon ja yhteisiin velkatalkoisiin tai sitten eroaa aluksi vaikka eurosta ja jos se ei riitä niin koko Eu,sta.Mutta kokoomuksen tie on Eu ja euro ja silloin ei auta kun maksaa kaikki mitä euro vaatii.Päivän kysymys on että ollako vai eikö olla,ja jos päätös on olla niin sehän on selvä että joutuu maksaa heikkompien maiden velkoja.Itse jos saisin päättää niin en olisi eurossa päiväkään koska siitä ei ole tulevaisuudessa pienintäkään hyötyä.

. suvituuli

Lepomäki ei ole ymmärtänyt (kommentti 17) yhteisen valuutta-alueen vaatimuksia ja edellytyksiä. Nämä on todennnettu jo 1970-luvulla ja kerrattu euron perustamisen yhteydessä. Nämä vaatimukset ja edellytykset nykyinen euroalueen toimimattomuus on taas kerran osoittanut oikeaksi.

Kyse ei ole Lepomäen viittaamista "sopimuksista vakavaraisuus- ja maksukykykriteereineen ja non-bailout-klausuuleineen" tai EKPn tukiostoista.

Toimiakseen yhteinen valuutta-alue tarvitsee alueen sisällä syntyvien reaalitaloudellisten erojen (kilpailukyky, talouskasvu) tasaamista. Euron olemassaolon kuviteltiin johtavan tähän automaattisesti - talouksien uskottiin konvergoituvan. Kehitys on kuitenkin ollut täsmälleen päinvastainen. Tämän olisi kuka tahansa yhteisen valuutta-alueen vaatimukset ymmärtävä osannut kertoa jo euroa perustettaessa. Moni niin tekikin, mutta poliitikot eivät tätä uskoneet. Jotkut eivät usko vieläkään - siitä vaatimukset Lepomäenkin esittämille "säännöille". Ei toimi eikä tule toimimaan! (Ottamatta edes kantaa sääntöjen rikkomisen todennäköisyydestä.)

Kannattaa huomata, että nämä yhteisen valuutta-alueen vaatimukset on kuitenkin noteerattu esim. Saksassa, Ranskassa ja EU-komissiossa. Toimiakseen yhteinen raha ja yhteinen rahapolitiikka vaativat myös yhteisen finanssipolitiikan. Muuta vaihtoehtoa ei ole.

Tämä tulee merkitsemään sitä, että euroalueen kehitys tiivistyy - tavalla tai toisella siirrytään tulonsiirto-unioniin.

Koska ylläoleva ei kuitenkaan sovi sen paremmin Iso-Britannialle kuin Ruotsillekaan, poliittisesti edessä on ainakin kahtia jakautuva EU. Yhtäältä entistä tiiviimpi euroalue ja toisaalta väljempiin sääntöihin mukautuvat ei-euromaat.

Käyttäjän elepomaki kuva
Elina Lepomäki

Näinpä, olet suvituuli oikeassa. Jos euroalueesta pidetään kiinni, mielestäni siitä pitäisi voida nykyistä selkeämmin erota, mikä johtaisi itsessään siihen että jäljellejäävä joukko olisi ehkä keskenään homogeenisempi (ainakin annettujen kriteereiden perusteella). Silloinkaan kyse ei kuitenkaan olisi reaalitaloudeltaan samankaltaisesta toimintaympäristöstä kaikissa maissa eikä yhteinen valuutta siten ikinä voisi toimia optimaalisesti. Ehkä nykyistä paremmin vain. Olen itse pitkälti sen kannalla että säilytetään euro rinnakkaisvaluuttana mutta lopetetaan nykyisenlainen rahaliitto. Pitkällä tähtäimellä moni muukin vaihtoehto on mahdollinen.

. suvituuli

Ei ole kovin mielekästä tai edes järkevää puhua "rahaliiton lopettamisesta". Miksi? Siksi, että todellisuus menee juuri toiseen suuntaan. Hitaasti mutta varmasti. Halusi sitä tai ei.

EU yleisesti ja euro erityisesti on p o l i i t t i n e n projekti, eikä (Iso-Britannian haluama) sisämarkkina-alue. Tätä ei kertakaikkiaan voi eikä pidä unohtaa EUsta ja eurosta puhuttaessa!

Näin - kuten viime vuosienkin toimenpiteet ovat osoittaneet - on aivan selvää, että Saksa ja Ranska tulevat tekemään kaikkensa, ja ovat loppupeleissä valmiita uhraamaan ylevämmät periaatteet sen edessä, että tämä poliittinen projekti ja sen "korkein" osoitus - euro - tulee pysymään kasassa.

Se, että Iso-Britannia mahdollisesti eroaisi tästä prosessista - johon se ei koskaan ole täysimittaisesti edes osallistunut eikä missään nimessä jaa Saksan ja Ranskan visiota tulevaisuuden EUsta - on vielä mahdollista ja kenties jopa todennäköistä. Mutta projektin poliittisen perusluonteen vuoksi on täysin poissuljettua, että sen paremmin Italia kuin Espanjakaan jättäytyisivät pois eurosta - olisi se sitten niiden kannalta kuinka tahansa järkevää talouspoliittisesti.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #43

Perusteltu näkemys, Juha Lehtinen, ja voi pitää kutinsakin. Entä pahin ongelmapesäke Kreikka, voisiko se erota tai voitaisiinko se erottaa rahaliitosta eli eurosta?

. suvituuli Vastaus kommenttiin #61

Ei Kreikka enää ole pahin ongelmapesäke - se on lainojen alaskirjauksilla ja tukipaketeilla jo saattohoidossa. Oleellista on se, että Saksa/Merkel käänsi kelkkansa Kreikan suhteen jo toissa kesänä, jonka jälkeen Saksa on ollut - ja on käytännössä edelleen - valmis tekemään kaiken varmistaakseen Kreikan pysymisen mukana projektissa.

Kreikan eroon eurosta voi johtaa ainoastaan maan sisäisen tilan kärjistyminen (joka tapauksessa se tulee vielä kärjistymään ja kurjistumaan) siihen pisteeseen asti, että Kreikan sisäiset voimat päättävät irtisanoutua eurosta.

Kreikkaa ei tarvitse erottaa eurosta myöskään siksi, että euroaluetta tulevaisuudessa odottava tulonsiirto-unioni - joka on (Saksan ja Ranskan ajaman) poliittisen EU-vision taloudellinen ilmentymä ja välttämätön edellytys - tulee joka tapauksessa pitämään huolen siitä, että Kreikka saa tarvitsemansa tulonsiirrot.

(Espanja on pahin ongelma - sekä reaalitaloudellisesti että pankki/velkakriisin kannalta.)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #61

Ei voida. Katsoppa vaikka miten tuossa kiemurrellaan Kyproksenkin kanssa, jossa venäläisten veronkiertäjien saatavat ovat uhattuina. Kyproslaiset pankit olivat sijoittaneet venäläisten rahoja Kreikan valtiolainoihin ja kun niitä "taas" leikattiin niin tappiota tuli. "Yksityisten sijoittajavastuu" -hengessä siis julkista rahaa kaadetaan yksityisten tappioiden kattamiseksi.

Miksi? Miksi ihmeessä, kun retoriikassa on kaikenlaista "veroparatiisit kuriin" ja tätä yksityistä sijoittajavastuuta?

Siksi, että kun se päivä koittaa, jolloin visio "euron peruuttamattomuudesta" pyyhkäistään pois rahoittajien ja sijoittajien silmien edestä niin alkaa tapahtua kummia: silloin kysymys näiden rahakasojen päällä istuvilla on: "Kuka lähtee seuraavaksi?"

Tätä riskiä ei voida ottaa, ja siksi suomalaisetkin verovelvolliset avaavat lompakkonsa kiltisti mm. venäläisille veronkiertäjille.

Älkää sitten kyselkö, mistä tulee moraalikato.

Jari Tuomoja Vastaus kommenttiin #61

Saksan etu ei ole se, että Kreikka erotettaisiin eurosta - ainakaan vielä. Saksalla on niin paljon saatavia Kreikasta ja toisaalta Kreikka on Saksalle hyvä kauppakumppani sekä aseteollisuudessa että hieman muuallakin. Kreikan aseostot lienevät julkisuudessakin aika tuttuja.

Saksan etu päinvastoin on tällä hetkellä se, että kun muut maat laittavat rahaa Kreikkaan, niistä suurin osa päätyy eri teitä pitkin Saksaan - tavalla tai toisella.

Kuitenkin esimerkiksi Englanti taas on mielenkiintoinen tapaus. Se ei ole mitenkään riippuvainen edes koko EU:sta tällä hetkellä juuri lainkaan. Sillä on oma vahva valuuttansa ja maassa kohkataan jos järjestetään kansanäänestys ja tulos onkin EU:sta eroon.

Tulevaisuus EU:ssa on se, että jos nyt ei hankkiuduta eroon heikoista maista, vetävät heikot maat myös suuremmat ja vahvemmat maat mukanaan kurimukseen. Toisaalta taas tätä prosessia hidastaa selvästi se, että joiltakin EU mailta kuten Suomelta suoraan sanottuna kupataan rahaa kriisimaihin. Kun tämä raha loppuu, alkavat myös toimenpiteet niitä toimenpiteitä varten jolloin joitakin maita pistetään EU:sta pihalle. Siihen asti on aikaa olla mukana EU:ssa, mutta kun kriisimaiden tukijat loppuvat, loppuu myös EU taival. Tämän huomaa kyllä varmasti sokeinkin?

Saksaa ei voida pitää kriisimaiden taloudellisena tukijana sillä suurin osa rahoista palautuu kuitenkin Saksaan. Sama tilanne on myös Ranskalla ja Englanti taas on täysin ulkopuolinen lähes tulkoon. Suomi on vain hölmöläinen jota viedään kuin pässiä narussa. Ja toisaalta: kuka hullu tappaisi lypsettävän lehmän? Kreikan avulla lypsetään rahaa ihan tosissaan nyt, tosin jossain vaiheessa maito loppuu ja silloin teurastamo kutsuu.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #61

Seppäsen EMUmunauksen (sivut 141-146) mukaaan Kreikkaa ei voi erottaa rahaliitosta. Ero EMUsta on sen oma päätös...Suuri yllätys olisi, jos Kreikka eroaisi Emusta tai rahaliitto muuten murenisi. Se olisi EU:n suurille maille maailmanpoliittinen katastrofi. Angela Merkel ei kuuntele niitä, jotka haluavat erottaa Kreikan Emusta, eikä niitä, jotka haluavat Saksan palaavan omaan markkaan...Jos Kreikka lähtisi purkamaan kriisitilaa lopettamalla velanmakksun, Suomelle se merkitsisi usean miljardin euron menetyksiä monesta lähteestä...(s.147) Kreikan osuus emumaiden taloudesta on vain 2 %, mutta sen ero eurosta saattaisi johtaa koko korttitalon romahdukseen. Ensin kaatuisivat muut PIIGS-maat ym...

Jos Espanja ja/tai Italia kriisiytyvät, romahtaa koko EMU:n korttitalo! EKP:ltä ja IMF:ltä loppuu paukut pelastaa EU/EMU.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #43

"...EU yleisesti ja euro erityisesti on p o l i i t t i n e n projekti..."

Kysymys kuuluukin: Mihin tällä "projektilla" pyritään? Onko "projekti" eli HALLINNOLLINEN RAKENNELMA tärkeämpi kuin kansalaiset siinäkin tapauksessa että "projekti" tuottaa kansalle kärsimystä?

Onko "projekti" järkevä jos suunta on selvä, mutta päämäärä hämärän peitossa?

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #72

Suunta on selvä, vallan keskittäminen. Näyttää siltä, että joka aikakaudella on omanlaisensa tyrannit. Näin rauhallisesti ja "laillisesti"ei vielä aiemmin ole päästy näin pitkälle. Meidänkin lainsäädännöstä jo yli 80% tulee EU:sta ja me muka vaikutetaan asioihin muutaman MEPin kautta.

. suvituuli Vastaus kommenttiin #72

Mihin projektilla pyritään? - hyvä kysymys.

Väittäisin, ettei kyseessä viimekädessä ole hallinnolllinen rakennelma, vaan todellisen poliittisen yhteisön aikaansaaminen. (Enkä tällä tarkoita itse sitä kannattavani, mutta yritykseni ymmärtää projektin luonnetta ja tavoitteita.)

Tässä tarkoituksessa suosittelen itse kullekin seurattavaksi erityisen tarkasti sitä keskustelua, jota parhaillaan käydään Iso-Britannian asemasta ja tulevaisuudesta Euroopan Unionista. Valitettavasti vain Hesarin lähes päivittäiset kolumnit ja kannanotot linjalla - hyi, hyi, Englanti - eivät juurikaan auta. On välttämätöntä seurata kv.keskustelua. Oleellista ei ole se mitä Iso-Britannia tulee tekemään, vaan ne argumentit, joita Iso-Britannian kysymyksen ympärillä esitetään puolin ja toisin.

Se linja, joka kannanotoista selviää on suurinpiirtein seuraava:

Saksan ja Ranskan pitkäaikainen tavoite on olllut ja tulee olemaan yhdistynyt Eurooppa - taloudellisesti, mutta ennen kaikkea poliittisesti. Kun nyt viimeistään (eurokriisin myötä) on käynyt selväksi, ettei taloudellisen yhdentymisen merkkipaalua, euroa, ole mahdollisesti pitää kasassa ilman pitkälle ja nykyistä huomattavasti syvemmälle meneviä talouspolitiikkojen yhtenäistämistä, tarkoittaen viimekädessä yhteistä ja samaa talouspolitiikkaa - niin sekä Saksa ja Ranska ovat tähän valmiita. (Vaikka ulospäin ei aina siltä vaikutakaan.) Koska tämäkin palvelee projektin lopullista päämäärää, poliittista yhdentymistä.

Tässä kehikossa Iso-Britannian (pienemässä määrin Suomenkin?) pyrkimykset nähdä EU ennenkaikkea taloudellisena sisämarkkina-alueena ovat toisarvoisia.

Näin ollen tulevaisuus tulee merkitsemään euro-alueen tiivistymistä pitkälle meneväksi poliittiseksi yhteenliittymäksi, johon luonnollisena osana tulee kuulumaan yhteinen talouspolitiikka tähän kuuluvine yhtesine veronkanto-oikeuksineen ja tulonsiirtoineen.

Se, miten Iso-Britannia ja Esim. Ruotsi tähän kehikkoon integroituvat vai integroituvatko ollenkaan, on ajankohtainen kysymys, mutta ei tule ratkaisemaan euroalueen tai EUn tulevaa kehitystä, joka tulee olemaan ylläviitoittamani kaltainen.

Ongelmia tähän sisältyy paljon. Joista pienimpiä eivät ole projektiin sisältyvä demokratiavaje, Brysselin (keskusjohtoisuuden) asema eikä projektin edelleenkin jatkuva elitistisyys. Kannattaa kuitenkin huomata, että nämä ongelmat eivät ole uusia. Nistä huolimatta juna on kulkenut ja kulkee määrätietoisesti haluttuun suuntaan.

Jari Tuomoja Vastaus kommenttiin #82

Saksan taloudelliset vastuut ovat Kreikassa jossain 20-40 miljardin hujakoilla. Haarukan suuruus johtuu siitä, että tarkkaa tietoa tuosta ei ole saatavilla. Kreikka on myös Saksan sotateollisuuden suurimpia asiakkaita ja poliittinen merkitys asialle on suuri.

Niin kauan kun rahaa riittää mättää Kreikan "palastamiseksi", tilanne sopii Saksalla (sekä Ranskalle) ja rahaa voidaan siirtää Kreikkaan. Koska Iso-Britannialla ei ole asian suhteen omia intressejä juurikaan, pystyvät Saksa ja Ranska viemään muita maita asian suhteen kuten haluavat.

Mutta kun muiden maiden rahavarat loppuvat eivätkä ne enää pysty tukemaan Kreikkaa minkään rahaston kautta, kääntyy Saksan ja Ranskan kelkka. Silloin kannattaa päästää maa velkasaneeraukseen.

Sitä ennen Saksa on varmasti ehtinyt keksimään keinot tukea omia pankkejaan joilla on miljardien sitoumukset edelleen Kreikassa. Kansallisesti olisi liian suuri tilanne jos isot pankit kuten Commerzbank ja Deutche Bank tipahtaisivat rahoituskriisiin. Se olisi myös erittäin merkityksellistä koko Euroopan tasolla sillä kyseisten pankkien taseet ovat käsittämättömän suuria. Santanderia myös seurataan hyvin tarkkaan sillä sen merkitys on jopa suurempi yhden yksittäisen ison EU maan kannalta (Espanja). Jos isot pankin joutuvat rahoituskriisiin, kannattaa pakata muuttotavarat ja muuttaa euron ulkopuolelle pikapikaa eli vaikka Ruotsiin.

Kriisi on oikeastaan vain euromaiden sisäinen kriisi. Euron ulkopuoliset maat ovat toistaiseksi tilanteelta suhteellisen suojassa. Saksan ja Ranskan politiikka Kreikan ja muiden kriisimaiden pelastamiseksi ovat lähinnä teatteria. Kreikan suhteen molemmilla mailla on niin paljon kansallisia intressejä, että Kreikan pääseminen velkasaneeraukseen johtaisi myös kahden suuren EU maan kansalliseen kriisiin sillä molempien maiden pankit sekä vientiteollisuus ajaisivat karille kuin Costa Concordia ikään. Nykyisellään sitoumukset molemmissa maissa ovat ehkä hieman liian suuria vielä vaikka ne ovatkin vähentyneet todella paljon (esim. Saksan pankkien sitoumukset ovat vähentyneet toistakymmentä miljardia).

Eurosta ja EU:sta eroaminen on mahdollista vaikka sitä ei nykyisissä säännöissä tunnetakaan. Mutta säännöt ovat muutettavissa ja kyseessä on vain poliittinen tahto. Kreikka ollaan valmis heittämään korista pois - kyse on vain ajoituksesta. Saksalaiset ja ranskalaiset ovat kuitenkin huomattavasti enemmän kansallistunteellisia kuin suomalaiset (jotka haluavat pelastaa koko maailman). Saksalaisille ja ranskalaisille riittää kun he pelastavat oman maansa.

. suvituuli Vastaus kommenttiin #84

Kreikkaan liityvien havaintojenne suhteen olette n. kaksi vuotta myöhässä.

Kreikka on jo saattohoidossa - muiden (erityisesti yksityisten pankkien ja sijoittajien) suurimmat vastuut on jo siivottu leikkaamalla valtiolainoja ja siirtämällä loput muiden eurooppalaisten veronmaksajien vastuulle - EKPn taseeseen, IMFään ja Euroopan Rahoitusmekanismiin.

Kreikka tulee tarvitsemaan vielä (paljonkin) lisää rahaa, mutta tämä ei tule ole olemaan ongelma luotujen järjestelmien puitteissa.

Kreikka on tässä vaiheessa jo sivujuoni, josta ei enää saada euron tai EUn tulevaa kehitystä määräävä draamaa.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #82

"...Saksan ja Ranskan pitkäaikainen tavoite on olllut ja tulee olemaan yhdistynyt Eurooppa - taloudellisesti, mutta ennen kaikkea poliittisesti..."

Olet oikeassa että tämä on se julkituotu ja laajasti ymmärretty tavoite. Mutta tämä on juuri se hallinnollinen tavoite. Kansojen ja kansalaisien näkökulmasta merkitystä on niillä poliittisilla tavoitteilla, joita tällä tulevalla hallinollisella rakenteella ajetaan. Vastaako Euroopan suurten maiden konsensuksena tuottama talous-, tulonjako-, sosiaali-, koulutus- ym. politiikka meidän näkemystämme yhteisön tavoitteista, hyvinvointivaltiosta.

Käyttäjän ebirdie kuva
Erkki Lintunen Vastaus kommenttiin #82

. suvituuli: "Ongelmia tähän sisältyy paljon. Joista pienimpiä eivät ole projektiin sisältyvä demokratiavaje, Brysselin (keskusjohtoisuuden) asema eikä projektin edelleenkin jatkuva elitistisyys. Kannattaa kuitenkin huomata, että nämä ongelmat eivät ole uusia. Nistä huolimatta juna on kulkenut ja kulkee määrätietoisesti haluttuun suuntaan."

Hämmästyttävää on ollut huomata EU-junan määrätietoisessa kulussa se, kuinka rauhassa ja peitellysti se on tähän asti saanut kulkea. Itse kuvittelin Neuvostoaikaan kasvaneena, että nk. länsimainen vapaa media olisi tässä suhteessa parempi, mutta ei olekaan.

EU poliittisen projektin ongelmista suurin on mielestäni kansallistunteiden mitätöiminen tai pahimmillaan kieltäminen. Kansallistunteet ja -identiteetti, joka käy yli globalismin ja internationaalien, on minusta tosiasia, joka haluttaisiin korvata eurooppalaisuudella. "Amerikan Yhdysvallat" kansallistunne ei ole tuotavissa eurooppaan ja itäinen sosialismin ja kommunismin nimiä kantanut 70-vuotinen yhteiskuntakokeilu ei saanut kansallistunteita ja -identiteettejä pyyhittyä.

Jossain vaiheessa ihmiset (siis ne "eurooppalaiset") myös heräävät siihen ettei EU oikeasti pysty ratkaisemaan eteentulevia ongelmia vaan on vain älyttömän kallis ja elitistinen projekti.

Ennuste ei ole täten hyvä EU:lle ja nykyiset kansallisuudet korvaavalle "eurooppalaisuudelle". Nykyisellään poliittinen projekti EU on vakavasti viettävällä pinnalla.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén Vastaus kommenttiin #72

Projektilla pyritään luomaan Sosialistinen Eurosto Tasavaltojen Liitto (SETL). Johdossa on tällä hetkellä kommunisti Barroso.

SETL on esikuvansa SNTL:n mukaisesti ideologinen luomus, jossa ihmisten kurjuudella tai elämällä ei ole mitään väliä. Tärkeää on vain ideologia yhteisestä sosialistisesta Euroopasta ja keskuskomitean täydellinen valta ilman demokratian tuomia haittoja.

Minun on vaikea ymmärtää miksi oikestopuolue Kokoomus ajaa sosialismia ja diktatuuria niin suurella innolla. Onko notkuvat pöydät ja kristallin kimallus sekoittanut pääministerin pään.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #72

Pasi Pulkkinen. "Harhautus"liike on ihmistä tärkeämpi EU/EMU:ssa!

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #72

Rauhan, oikeudenmukaisuuden ja demokratian projekti on kuopattu sopimusten rikkomisen ja ahneuden kytköksellä. Nobel-palkinnon anto EU:n ahneistolle ja keinottelijoille oli iso virhe.

EMU ja poliittinen raha euro näyttää olleen emämunaus rehellisiä euromaita kohtaan.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

EMUsta kannattaa erota. SE on tullut turhan kalliiksi Suomelle: mallioppilas-Suomesta on tehty tuottoisa lypsylehmä! Onko se hintansa väärttistä?

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Elina - Niin, miltäs 100% reservi liikepankeille kuulostaa?? Ei taida maistua =).
Olet ilmeisesti hiukan väärininformoitu kun esität pankin luotonantoa eksogeenisenä ilmiönä = liikepankilla pitää olla tietty reservimäärä itsellään mistä voi sitten tätä luottoa ns.laajentaa.

Asiahan ei ole näin. Liikepankki voi luotottaa sopivaksi katsomaansa asiakasta (kun vakuudet on kunnossa). Luotto tehdään enterin painalluksella ja hups uutta rahaa ilmestyi yhteiskuntaan. Sitten kun asiakas maksaa luottoaan takaisin niin raha häviää kierrosta (nolla summa peliä, jonkun plussa on aina jonkun toisen miinus). Kannattaa tutustua allaolevaan linkkiin.
On asia mitä ei kovin moni tässä maassa tiedä (edes pankkialalla) saati sitten ymmärrä että mitä se tarkoittaa.

http://www.talousdemokratia.fi/sivut/sites/default...

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

Yhteisessä valuutassa etenemme vääjäämättä kohti eurobondeja, vakausbondeja tai millä nimellä niitä sitten halutaankin jatkossa kutsua. Integraation syventämisessähän tämä on keskeinen väline ja välivaihe matkalla kohti yhteistä eurooppalaista finanssi- ja talouspolitiikkaa. Tässä rintamalinjat sitten repeävätkin.

Ainakin vielä toistaiseksi Saksan kuten myös Suomen taivuttelu eurobondien taakse kangertelee. ”Sama korko kaikille euromaille” voi toteutua vain aivan loppuun saakka viedyssä integraatiossa tai paremminkin yhdessä valtiossa. Se ei sentään toteudu, koska siihen nykyinen euroalue on aivan liian sekalainen seurakunta. Eurobondeissa etsitään vielä Saksallekin paremmin maistuvaa versiota.

Vanhoja kriisimaiden velkoja tullaan leikkaamaan Kreikasta aloittaen. Muuta vaihtoehtoa ei Kreikankaan kohdalla ole. On kyse vain aikataulusta.

Kari Ahlava

"En ymmärrä miten "sama korko kaikille euromaille" on nyt niin kovin tavoiteltava asia kun tässä on viime aikoina vasta herätty siihen tosiasiaan että nimenomaan olemattomat korkoerot ja liian halpa laina olivat 2000-luvulla syy siihen että euroalueen periferiamaat ylivelkaantuivat."

Jessss.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Liekö "sama korko kaikille maille" talouspoliittista sosialimiakin- ajattelua ja ainakin kriisimaille houkuttimena EU:n pakkopaitaan ja utopistisen liittovaltioajattelun syöttinä, jotta kala liikkuu hyvin käy pyydykseen.

Mottona :velatkin ovat EU:ssa saatavia. Isoveli-ajatteluakin pienille maille.

Kari Ahlava

Utopistinen liitovaltioajattelu tosiaan. Kun on tuo esimerkki lännessä, mistä voi katsoa, miten käy. Siellä ei ole vuoden 2009 jälkeen pystytty tekemään liittovaltiolle budjettia ollenkaan, on vain se velkakatto, mistä riidellään, että nostetaanko vai mennäänkö leikkauslinjalle.

Nyt jopa IMF:n Lagarde on loihenut lausumahan että USAn pitää ottaa lisää velkaa, muuten maailman talous romahtaa.

Kun hyvät ajat koittavat, kukaan ei kuitenkaan maksa velkaa pois.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Sari Essayah kirjoitti tuosta EP:n päätöksestä, joka liittyy yhteisvastuun ja siis eurobondien suuntaan liukumiseen. Suomalaisten äänestykset hämmentävät:
http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/130199...

Eetvartti Ylähumppila

http://eetvarttiylhumppila.puheenvuoro.uusisuomi.f...

Se on vain siis käännetty vapaasti eräästä julkaisusta. Jäi mietityttämään se, miksi Saksa kotiuttaa kultaansa justiin nyt.

Tässä ehkä syy siihen, miksi se tehdään osissa 7 vuoden aikana?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Paineen alla. Saksassa on alkanut kasvaa huoli siitä, että kultavarannot ovat osittain ulkomailla. BuBa rauhoittaa tällä vellovia huhuja ja ehkäisee siten "väärän tiedon leviämistä."

Jukka Palo

Elina hyvä!

Yksikorkoisuus on yksijumalaisuuteen, monoteismiin, verrattava uskonkappale ja siitä pidetään kiinni kuin juutalaiset ja muslimit, vaikka kristityillä tätä on vesittänyt jo 300-luvulta kolminaisuusoppi.

Yksikorkoisuus on pandeminen kansansairaus.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Jukka Palo. Tarkoitushakuinen stereotyyppinen ja kaukaa haettu näkemys.

Jukka Palo

Ymmärrätkö jotain korkoaggregaateista? Miksi EMU olisi optimaalinen valuutta-alue? Yksikorkoisuus on yksinkertaista kansanuskoa, joka ei perustu mihikään.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #148

Jukka Palo."Sama korko kaikille" lienee sosialistista EU-korkopolitiikkaa. Ja yli 16 prosentin menevät korot ovat olleet koronkiskontaa. Mutta jos korot ovat 10-15 senttisiä puhutaan ranskalaisista koroista. On myös korroillaan eläviä ihmisiä. - "Korkoaggregaatti" ei liityne ainakaan energiantuottoon ja mökkilämmitykseen. Kerro mitä se on? Olisi hauska tietää ja sivistyä! Joka tapauksessa velkaa velan päälle ottamalla korotkin nousevat niin suuriksi, ettei niistäkään selviydy, vaan konkurssi ja vararikko tulee mierontiellä vastaan. Huijari-Kreikalle taitaa käydä pian niin.

Mutta mitä ovat imperatiivisen mandaatin kielto ja parlamentaarinen immuniteetti hallinto-oikeudessa? Ja missä niistä puhutaan?

Valaisepa asiaa meille tyhmille, mitä ne ovat opiksi ja ojennukseksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset