*

Elina Lepomäki Näin ei voida jatkaa.

Subprime-vakuudet ja silmänkääntötemppu

Kaksi olennaisinta kysymystä vakuuskeskustelussa on, miksi asiakirjat salattiin ja toisaalta, miksi vakuussopimusta ei neuvoteltu tiiviiksi tilanteessa, joka on kuitenkin kaikista todennäköisin: Kreikan velkoja järjestellään (taas) vapaaehtoisesti uusiksi, eikä Suomen vakuuspaketti silloin auta. Naurattaisi, jos ei niin syvästi huolettaisi, kuinka aikoinaan jenkkien luottojohdannaistappioista syvyyttä hakenut finanssikriisi sai suomalaiset poliitikot kilvan kauhistelemaan. Ja nyt sama porukka on ollut hyväksymässä ihan ikiomaa sotkuista luottojohdannaissopimustaan.

Vakuuden juridinen sopimusmuoto on sinänsä toissijainen, vaikka Timo Soini onkin tehnyt ansiokasta kansanvalistustyötä tuodessaan käsitteen “swäppi” paperitehtaiden lounaskeskusteluihin. Tuotonvaihtosopimus (total return swap) on johdannainen, joka voi olla oikein hyväkin vakuus, jos tietyt ehdot täyttyvät: vastapuoliriski on hallinnassa, sopimuksen kassavirrat ovat järkevät (järjestely ei ole odotusarvoisesti kallis), ja että varsinainen luottovastuutapahtuma on määritelty sitä riskiä vastaavasti, jolta halutaan suojautua.

Valitettavasti tässä sopimusrakenteessa ei yksikään kohta sytytä varauksetonta vihreää valoa.

Sopimuksen vastapuolena on umpivelkaantuneita kreikkalaispankkeja – silloin kun Kreikka on nurin, ovat myös kreikkalaispankit nurin. Sinänsä tilanne ei olisi oleellisesti eri, vaikka valtiovarainministeri Urpilainen olisi vuosi sitten allekirjoittanut kreikkalaisen kollegansa kanssa muutakin kuin ystäväkirjan sivun (eli sopimus olisi solmittu Kreikan valtion kanssa). Toki suuri osa vakuusvaroista on maksettu heti alkuun ja ne on keskitetty yhdelle ilmeisesti kansainvälisen investointipankin hallinnoimalle tilille ja sijoitettu edelleen. Vastapuoliriski on niiltä osin hajautettu viiden parhaan euromaan velkakirjoihin, mikä on sekin varsin sekalainen sakki - Espanjakin oli luottoluokitukseltaan AAA vielä kolme vuotta sitten.

Toisekseen: sopimus on kaikkien arvioiden mukaan erittäin kallis – erityisesti näistä syistä:

  1. Se siirsi Suomen Kreikka-lainan maksamisen etupainotteiseksi,

  2. mitä monimutkaisempi järjestely, sitä vaikeampaa sille on laskea vertailukelpoista markkinahintaa ja sitä helpommin joku ottaa ylihintaa,

  3. on selvää, että Kreikkaa korkeamman luottoluokituksen velkakirjoihin sijoitetut varat tuottavat oletusarvoisesti vähemmän kuin Kreikan valtion velka ERVV:lle. Suomi on tosiasiallisesti ostanut itselleen kalliin AAA-rahasto-osuuden, jossa on kielteinen velkavipu ja sekavat ehdot.

Ja sitten tärkeimpään. Viimeisin valtiovarainministeriön suorittama julkistus paljasti, että luottovastuutapahtumalla tarkoitetaan tässä tilanteessa ainoastaan Kreikan omilla toimillaan aiheuttamaa laiminlyöntiä, eikä esimerkiksi tilannetta, jossa Kreikan velkojen ehtoja höllennetään eli niitä annetaan kokonaan tai osittain anteeksi.

Näin on euron pelastustaipalella toimittu viime vuosina jatkuvasti, kuitenkin ilman, että sanaa velkasaneeraus on virallisessa retoriikassa käytetty. Viime vuoden alussa Kreikalle myönnetty apupaketti piti sisällään yksityisten velkojien saamisten vapaaehtoisen leikkaamisen, ja vuoden lopussa ERVV:n Kreikalle suomien lainojen ehtoja helpotettiin muun muassa laina-ajan pidennyksillä ja korottomilla jaksoilla.

Jos niin halutaan, Kreikka voidaan vapauttaa vastuutaakastaan merkittäviltä osin ilman, että Suomen vakuudet laukeavat. Nykyisin se alkaa olla erityisen helppoakin, kun suurin osa Kreikan valtion lainoista on julkisissa käsissä ja siten suoraan ohjattavissa yhteisillä poliittisilla päätöksillä.

Nyt kaiken tiedon valossa näyttäisikin siltä, että Suomen kokonaistaloudellinen asema olisi parempi, mikäli tätä vakuussopimusta ei olisi tehty. Ehkä siinä on pääsyy, miksi asiakirjat salattiin.

--

Lopuksi: valtiovarainministeriö julkaisi muutama päivä sitten myös Espanjan vakuussopimuksen. Ilman että teet merkittävää virhettä, voit korvata aiemmassa tekstissä sanan Kreikka Espanjalla.

Vakuuksien sijaan olisi Suomessa keskusteltava, onko valtioiden ja pankkien hätärahoittamisessa yhä järkeä, vai syventääkö se entisestään markkinoilla olevaa moraalikatoa. Tästä ovat vapaat markkinat ja kapitalismi kaukana. Valtiovarainimisteriökin on viime päivinä muistuttanut, että Suomen hallituksella ja eduskunnalla on jatkossa mahdollisuus olla hyväksymättä velkojen uudelleenjärjestelystä syntyviä lisävastuita sekä muita uusia suoria takaus- ja lainavastuita. Yleinen keskustelu olisi nyt syytä ohjata tähän – nämä vakuudet on nyt nähty.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

33Suosittele

33 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (51 kommenttia)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

E. Lepomäki: "Viimeisin valtiovarainministeriön suorittama julkistus paljasti, että luottovastuutapahtumalla tarkoitetaan tässä tilanteessa ainoastaan Kreikan omilla toimillaan aiheuttamaa laiminlyöntiä, esimerkiksi tilannetta, jossa Kreikan velkojen ehtoja höllennetään eli niitä annetaan kokonaan tai osittain anteeksi."

Muotoon -> "...eikä esimerkiksi tilannetta,..."?

AAA-paprujen (tai siis 5 parhaiten reitatutn euromaan velkakirjojen) potentia kärsiä markkina-arvoista hinnanlaskua on mielestäni kovempi kuin se, että ne nousisivat tai pysyisivät osapuilleen ennallaan. Tähtäin on kuitenkin pitkällä, ja minusta ne on "ostettu huipulla".

Toiseksi, euroalueella on huutava pula hyvälaatuisista vakuuksista, jotta pankkien välinen luottojärjestelmä pelaa, eikä vakuudettomia luottoja juuri näe. Nuo vedonlyöntipottina olevat paperit tuskin ainakaan omalta osaltaan on helpottamassa tilannetta.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

Huolesi on turha, mitä tulee hinnanlaskuun tai kelpoisten paperien riittävyydestä.

Ne paperit, joihin on sijoitettu eivät ole mitään 30 vuoden maturiteetin (juoksuajan) omaavia lainoja. Vaan todennäköisesti 3-7 vuoden lainoja. Jotka ensinnäkin erääntyvät täyteen arvoonsa (tässä välissä tapahtuvalla markkinahinnan arvon muutoksella ei ole merkitystä). Kun näin on, korkotason noustessa tulevaisuudesssa, tulee vakuussijoitustenkin korkotuotto nousemaan vastaavasti.

Toiseksi, muutaman sadan miljoonan euron paperimäärä on peanuts. Oli sitä myymässsä tai ostamassa

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Hyvä, olispa mainio blogi hesarin etusivulle...

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Nyt Elinan kiinnostava kirjoitus on Usarin etusivulla :)

Siitä Soinin tai hänen haamukirjoittajansa mainostekstistä, jossa puhuttiin "prosenttiswapista" ja "synteettisestä Kreikka-short-järjestelystä" ei kyllä saanut tällainen kaltaiseni maisteritollo paikoin mitään tolkkua.

Soinin HS-mainoksessaan julkaisema teksti löytyy muuten myös Puheenvuorosta: http://timosoini.puheenvuoro.uusisuomi.fi/141634-a...

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Nostan hattua Lepomäen kirjoitukselle.
Toisaalta olihan medialla käytettävissään jo 27.2.2012 tämäkin teksti, mutta se ei tainnut kelvata keskustelun avaajaksi. Liekö sekin ollut liian varhain, liina hankalassa muodossa:
http://timosoini.fi/2012/02/kova-totuus-suomen-kre...

Tuohon, kun lisää sen ikävän vaihtoehdon, että Kreikan velkoja leikataan poliittis-taloudellisin sopimuksin esim. EU:n puitteissa, nenän edessä siintää takausriskin laukeaminen Suomen tappioksi. Ja tätähän EU:ssa taidetaan ajaa takaa, koska euroa on puolustettava "whatever it takes". Ja Kreikan velka on nyt 185%/GPD.
Mission impossible.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Markku Huusko: - "Nyt Elinan kiinnostava kirjoitus on Usarin etusivulla :)"

Tätä ei usein pääse sanomaan, joten nyt on tartuttava tilaisuuteen: Onnittelut toimitukselle erinomaisesta valinnasta.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Kuin mun suusta, mutta sivistyneemmin. Kiitos, Elina.

Mauri Hyhkö

Olisi mielenkiintoista lukea VM:n Hetemäen kommentti ko. puheenvuoroon. http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=hetem%C3%A4k...

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

Liian asiallista, tähän ei taideta saada aikaiseksi kunnon poterohuutelukeskustelua.

Siis kiitos.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

Pari kysymystä Lepomäelle (tai kenelle tahansa joka tietää),

Ensimmäinen ei oikeastaan ole kysymys, vaan korjaus kirjoitukseen siinä mielessä, että vastapuolella (Kreikan valtio vai pankit) on väliä. Koska vastapuolena olevan pankin mennessä konkurssiin, on Suomen valtion swoppisopimus vain yksi saatava muiden saatavien joukossa, joista pankin velkojat ryhtyvät omiaan perimään.

Toiseksi, kysymys - onko todella niin, että nyt vakuustilillä olevat arvopaperit (joiden arvo on n. 960 milj.eur.) siirtyisivät Suomen haltuun Kreikan vararikossa? Eikö swoppisopimuksessa ole kysymys nimenomaan VAIN näiden arvopapereiden tuottojen kassaviroista eikä niiden pääomasta?

Käyttäjän elepomaki kuva
Elina Lepomäki

Hei Juha,

"Ensimmäinen ei oikeastaan ole kysymys, vaan korjaus kirjoitukseen siinä mielessä, että vastapuolella (Kreikan valtio vai pankit) on väliä. Koska vastapuolena olevan pankin mennessä konkurssiin, on Suomen valtion swoppisopimus vain yksi saatava muiden saatavien joukossa, joista pankin velkojat ryhtyvät omiaan perimään."

Jos vastapuolena on Kreikan valtio, niin tilanne on swap-sopimuksen osalta täysin identtinen (eli se on jonossa muiden saatavien kanssa). Kreikan valtiolla sen puoleen kuin sen pankeillakaan ei näyttäisi olevan niin paljon likvidoitavaa, että johdannaissopimuksiin asti päästään konkurssitapauksissa.

"Toiseksi, kysymys - onko todella niin, että nyt vakuustilillä olevat arvopaperit (joiden arvo on n. 960 milj.eur.) siirtyisivät Suomen haltuun Kreikan vararikossa? Eikö swoppisopimuksessa ole kysymys nimenomaan VAIN näiden arvopapereiden tuottojen kassaviroista eikä niiden pääomasta?"

Tässä VM:n oma selvitys aiheesta: http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/...
Siellä lukee mm. näin: "Suomi saa vakuuden vasta ERVV-lainojen erääntyessä (15-30 v. kuluttua). Suomi saa korkoa vakuudelleen siitä lähtien, kun takaus mahdollisesti laukeaa."

Jari Reinikka

Hallitus tulee torppaamaan Kreikan huojennukset jotta saadaan takuutukset. Jep jep. Nyt tulemme näkemään mikä on Suomen vaikutusvalta "päättävissäpöydissä". Sitähän meille on vuosikaudet selitetty, että olemme päättävissä pöydissä ja meillä on vaikutusvaltaa Euroopassa. Tulemme näkemään kuinka TätiTiukka kyykyttää kreikkalaisia. Hah!

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Hei,

Hyvää analyysiä. En ole itse viitsinyt lukea kuin osan dokumenteista, joten tarkentava kysymys vastapuoliriskistä ja ERVV/EVM rahastojen käytöstä sinulla ja muille:

1) Vastapuoliriski ei ehkä ole kovin suuri

Sanoit "Toki suuri osa vakuusvaroista on maksettu heti alkuun ja ne on keskitetty yhdelle ilmeisesti kansainvälisen investointipankin hallinnoimalle tilille ja sijoitettu edelleen"

Eikös tässä nimenomaan Kreikan obligaatioiden panttaamattomuuslauseketta kunnioittaen tehty liukuhihna, jossa viisi kreikkalaispankkia ostavat Suomen rahoilla Kreikan obligaatioita, sitten myyvät ne ja tilittävät rahat kv-investointipankin sulkutilille. HS ilmoitti että tämän investointipankin nimi oli (ehkä vahingossa) vuotanut. Mikä se olikaan?

Jos se on hyvämaineinen ja vakavarainen pankki, niin vastapuoliriski jää hyvälaatuiseksi, koska 5 kreikkalaispankkia käsittääkseni ovat vastapuolena vain alkuajan sijoitusperiodista (ehkä vain pari kuukautta?) ja vuosikausien ajan sulkutiliä hallinnoiva kv-investointipankki tuskin vetää ohareita tai sekoittaa omia ja asiakkaidensa rahoja.

Sulkutili (escrow) on aika turvallinen paikka ja vakuutena varsin hyvälaatuinen jos sulkutilin hallinnoija on luotettava ja sopimus sulkutilin purkamiselle on hyvin rakennettu (mikä tässä lienee jonkinlainen riski).

2) ERVV:n holtiton riskitason nosto piti lopettaa vakuuksilla ja siirtyä EVM:ään joka on vastuullisempi rahasto

ERVV 2.0 pilattiin mielestäni kun ristitakausosuuksia nosteltiin 165%:iin ja ERVV:n kokoa nostettiin ilman omaa pääomaa. Vakuuksien neuvotteluhetkellä oli myös hyväksytty että ERVV voisi jopa taata 20% ensimmäisistä tappioista eli sen riskivivutustaso olisi voinut nousta katastrofaalisen korkeaksi. Vaikka näitä päätöksiä ei otettukaan onneksi käyttöön, vakuudet mielestäni olivat kohtalaisen järkevä tapa lopettaa ERVV:n vastuuton vivuttaminen. Harmi että pikkuinen Suomi joutui ottamaan tällaista roolia eikä isommat Euromaat, mutta tilanne oli tuolloin erittäin ahdistava holtittoman yhteisvastuukehityksen suhteen.

EVM on nykymuodossaan melko hyvin strukturoitu ja omaa pääomaa käyttävä rahasto, joten itse en käyttäisi tällaisia vakuusjohdannaisia sen lainojen yhteydessä. Ilmeisesti Espanjan pankkitukeen tätä kuitenkin käytettiin myös EVM:n yhteydessä. Tietääkö joku onko näin?

Itse pohdin ERVV:n ja EVM:n eroja täällä:

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1114...

PS. "kielteinen velkavipu" lienee "käänteinen velkavipu" ?

Käyttäjän elepomaki kuva
Elina Lepomäki

Hei Sami,

1) en väitäkään että tuo säilytystili (tai sitä hallinnoima pankki) olisi tässä se ongelma. Kuten kirjoitan, nuo varathan on aika lailla suoraan sijoitettu eteenpäin korkean luottoluokituksen valtionvelkakirjoihin joten niiltä osin vastapuoliriski on käytännössä tuon "rahaston" saamisiin liittyvä riski. Niiltä osin kuin tuo nimeltä-mainitsematon investointipankki ei tee mitään väärinkäytöksiä. Itse en ole tietoinen sen nimestä.

2) Tästä neuvottelutilanteesta sinulla on eittämättä valistuneempi näkemys kuin itselläni.

Käyttäjän villepihola kuva
ville pihola

Sami, on juuri niin, kuin arvelit. Espanjan tuki siirrettiin EVM:n harteille kokonaan ennen ensimmäisen erän luovutusta.

EVM:lle siirron yhteydessä vakuusjärjestely sopimukseen tehtiin joitakin muutoksia. Yksi muutoksista koskee Suomen maksamaa hintaa "vakuuksista". Hyvä juttu ERVV:n kautta maksettaessa oli se, että ERVV:stä ei ollut edes mahdollista saada korkoa eli ei haitannut luopua niistä sopimuksen ehtona.

EVM toimiikin eri intresseillä ja on hinnoitellut marginaalin Espanja lainalle. Suomi luopuu tästä tuotosta - tosin sopimuksen muutoksen jälkeen - "vain" 60 prosentista EVM korkotuotosta.

Kirjoitin jo tästäkin yhden blogin viime viikolla, jossa asia on selvitin tarkemmin:

http://villepihola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/141528-espanjan-”vakuudet”-tulee-suomelle-viela-kalliimmaksi-kuin-kreikan-”vakuudet”

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Vaikka en itse ole näiden vakuuksien ystävä (mielestäni ne olivat lopultakin demareiden haluama poliittinen operaatio, ei taloudellinen), niin silti hieman häiritsee seuraava kohta tässä ja Soinin vastaavassa tekstissä:

"eikä esimerkiksi tilannetta, jossa Kreikan velkojen ehtoja höllennetään eli niitä annetaan kokonaan tai osittain anteeksi."

Mikään vakuus ei suojaa sitä, että velkoja annetaan velkojan toimesta tarkoituksella anteeksi. Eli tämä ei oikein toimi perusteena noiden vakausten arvostelun suhteen. Tässä ikään kuin oletetaan vakuuksille piirrettä joita ne eivät voi sisältää ja arvostellaan niitä sitten tämän epärealistisen oletuksen perusteella.

Vakuuksissa on riittävästi oikeitakin ongelmia.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Marko, se olisi ollut mahdollista. Miksi näin ei haluttu olevan, on tooodella hyvä kysymys, mihin on helppo arvata oikea vastaus.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Onko siis jossain toteutettu toimiva valtiotason miljardien lainan takuuriskin poistamista vakuuksilla? Itse en ole kuullut moisista, vaikka kaipa se onnistuisi reaalitakauksien avulla (vaikkapa laittamalla muutama isompi Kreikkalainen saari vakuuksiksi). Mutta minkälaista rakennelmaa voitaisiin käyttää silloin jos Suomi muiden mukana päättää antaa velka-armahduksen. Ja silti haluaisi nuo vakuudet itselleen? Itse en tätä hahmota, mutta kenties Juhani kertoo jonkin järkevän keinon tähän?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #17

vakuussoppareissa olisi voinut lukea, että mikäli Kreikka ei maksa sovitusti niin vakuudet laukeavat, piste. Nyt siellä lukee, että jos annetaan anteeksi, niin vakuudet eivät laukea.

Vanhalle kehäketulle koko homma haisee siltä, että jo etukäteen on päätetty, että Kreikka ei defaulttaa, vaan sen velkoja annetaan anteeksi. Silloin vakuudet olisivat olleet kymmeniä miljoonia maksanut härdelli, jolla SDP kosi hieman kannatusta itselleen. Vrt. kohu PS:n sivun mainoksesta hesarissa (50k) vs. vakuussopparin kustannukset, jotka menevät suoraan veronmaksajien pussista.

Todennäköisesti yksi syy siihen, miksi Suomi "sai" vakuudet, ja miksi mikään muu maa ei halunnut niitä, oli tuo ehto, että velkoja päättää, laukesiko.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #18

Ja kaiken lisäksi nuo miljoonat menevät juuri sen paljon parjatun pankkimaailman voitoiksi... Ei kovin nätti tai edes järkevä kuvio. Kallis käsienpesuoperaatio demareilla, ei siinä mitään.

Mutta käytännössä tuo toivomasi lauseke olisi tarkoittanut, ettei Suomi osallistu todellisuudessa takuisiin lainkaan, on vain muodollisena nimenä mukana. Ja se olisi tehnyt todennäköisesti tarvittavan lainojen osittaisen armahtamisen poliittisesti paljon vaikeammaksi. Eli vaikeaa nähdä miten tuohon oltaisiin suostuttu(muuallakin kuin Kreikassa).

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #19

Täh? Mitä ihmettä tämä oikein on?

Ymmärtääkö herra Kivelä, että jos ei osallistuta todellisuudessa takauksiin lainkaan niin se tarkoittaisi, että lähtökohtaisesti oletamme saavamme 0% takaisin?

Vaikka Kreikka maksaisi kaiken sovitusti prikulleen takaisin ja ne vakuudet olisivat suojaamassa kaikilta mahdollisilta lainajärjestelytappioilta niin kyllä Suomi olisi ollut todellisuudessa takaamassa ne lainat silti.

Näin päin toimimalla poliittiset päättäjät (ja oikeastaan kuka tahansa aivosolullinen ihmisotus) tiesivät, että Kreikka on menetetty tapaus. Oli vain kyse siitä, että riski piti saada pois länsimaisilta pankeilta. Mahdollisesti siksikin, että luottoriskijohdannaisia oli vielä silloin avoinna runsain mitoin.

Se tietysti, että miten tuon nyt sitten kansalle voisi kertoa? :D Ehkä vain toteamalla, että nyt on niin suuret riskit, ettemme lähde tähän hömppään mukaan.

Käyttäjän VesaVkev kuva
Vesa Väkevä Vastaus kommenttiin #18

Selvää on ettei Kreikka pysty nimissään otettuja velkoja maksamaan. Kohtapuolin voi olla tilanne, että Kreikan verotulot ja menot alkavat olla tasapainossa ilman lainanhoitokuluja. Ikävä vain, että sen bkt on romahtanut ja velkamäärä kasvanut lähtötilanteesta. Vain hölmö jättäisi velat saneeraamatta, kun tappiot vain kasvavat ajan kuluessa. Yhtä hölmöä on riitauttaa velkojen saneeraaminen takuiden takia.

Matias Härkönen Vastaus kommenttiin #17

Ideahan on siinä, että jo neuvotteluvaiheessa suomi olisi voinut vaatia, että vakuudet tulevat maksuun myös siinä tilanteessa, että EVVR päättää löysätä ehtoja yhdessä tuumin. Tällöin Kreikka olisi saanut höllennyksiä lainaansa, mutta suomi olisi ainoana "pelastunut" höllennyksen tuomilta tappioilta. Ja tämä skenaario oli ihan varmasti tiedossa ja mukana riskianalyyseissä. Eri asia on vain, oisko Kreikka suostunut siihen.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #20

Kreikan suostumus tuskin oli kynnyskysymys vaan muiden takaajien suostumus sille, että yksi saa näin räikeän erikoisaseman. Jokaisen maan kun kuitenkin piti perustella nämä samat asiat äänestäjilleen. Kreikka itse oli pakkotilanteessa joten sillä ei ollut hirveästi varaa pullikoida.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #21

No sitten olisivat voineet ruveta takailemaan ilman Suomea. Okei, menee maita nurin? Meidän riskit olisi voitu hoitaa kansallisella tasolla. Ja murto-osalla siitä, mitä tuossa alaskirjauskakussa nyt on kiinni.

Suoraan sanottuna pölvästejä nämä meidän fantsuttelijapoliitikot.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #23

Henri, mitään kansallisen tason riskein hoitamista ei nykymaailmassa ole, ei etenkään vientiriippuvissa maissa. Valittavana oli lähinnä se että missä muodossa olisimme kohdanneet Eurooppalaisen talouskriisin. Kuvitelma, että olisimme voineet välttää sen on kokolailla optimistinen niin kuin sekin, että voisimme hallita riskejä pelkästään omien toimiemme avulla.

Tuossa koko jupakassa oli oikeastaan yksi kohta jossa olisimme voineet välttää tätä tapahtumaketjua tai vieläkin syvempää talouden kriisiytymistä ja se oli se hetki jolloin päätettiin liitytäänkö euroon vai ei. Liittymällä menetimme tilaisuuden roikkua vapaamatkustajina mukana eräiden eurooppalaisten maiden tapaan.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #24

Jos nyt herra Kivelä unohtaisi sen "vientiriippuvan maan", koska Suomi ei sellainen tätä nykyä ole.

Euroopan komission talvikatsaus 2013 peräänkuulutti sisämarkkinoiden piristämistä. Se ei onnistu sisäisellä devalvaatiolla, joka on meidän ainoa konsti yhteisvaluutassa. Se tuhoaa sisämarkkinat.

Kevätkatsauksessa haettiin kasvua ilman vientimarkkinoiden apua.

Talvi 2013
Kevät 2013

Joskus joku voisi lukea vaikka nuokin? Siitä pääsee sisällysluettelosta klikkaamalla suoraan Suomea koskevaan kappaleeseen, että ei niitä tarvitse kaikkia ahmia kerralla.

Sitten vielä vapaamatkustajista? Ketkäköhän ovat olleet vapaamatkustajia, kun nyt yhtä-äkkiä pistettyä Kyproksen pankit lujille sieltä on löytynyt miljardiluokan talletuksia kreikkalaisilta?

Luotan teihin Kivelä, älkää nyt ihan hatusta ruvetko vetämään näitä argumentteja.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry Vastaus kommenttiin #29

"Euroopan komission talvikatsaus 2013 peräänkuulutti sisämarkkinoiden piristämistä. Se ei onnistu sisäisellä devalvaatiolla, joka on meidän ainoa konsti yhteisvaluutassa. Se tuhoaa sisämarkkinat."

Jos komission kuuluttama sisämarkkinoiden piristys toteutetaan hintoja korottamalla, ja nolla, tai- vaikka pienellä tuloratkaisulla, puhutaan inflaatiosta, eikä sisäisestä devalvaatiosta.

Ostovoimaa voidaan pienentää monin keinoin, ja hintoja nostamalla se luo inflaatiopainetta, eikä sisäinen devalvaatio tuo tulosta valtiontaloudelle.

Sisäinen devalvaatio toteutuu vain palkkoja laskemalla, ja sisäisiä hintoja korottamalla. Ei koske vientihintojen korotusta.

Sitäpaitsi, Suomi on edelleenkin vientiriippuvainen maa, vaikka alijäämää tulee taantuman myötä.

...Kyllä jämpti on niin...

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #29

Täytyykö kaikki selittää ;)

"Jos nyt herra Kivelä unohtaisi sen "vientiriippuvan maan", koska Suomi ei sellainen tätä nykyä ole."

Itseasiassa Suomen talouden tämänhetkinen taantuma on lähinnä vientimarkkinoiden romahtamisen aiheuttama. Kyllä Suomi on edelleen varsin vientivetoinen maa vaikka vienti onkin kärsinyt kovin. Ja olisi käsinyt myös perussuomalaisella politiikalla. Mutta hyvä tietää, ettei perussuomalaisten mielestä viennillä ole merkitystä. Mutta miksi sitten vaaditte telakkatukiaisia, sillä vientimarkkinoille ne laivatkin menevät?

"Euroopan komission talvikatsaus 2013 peräänkuulutti sisämarkkinoiden piristämistä. Se ei onnistu sisäisellä devalvaatiolla, joka on meidän ainoa konsti yhteisvaluutassa. Se tuhoaa sisämarkkinat."

Onhan niitä muitakin konsteja kuten esimerkiksi velkaelvytys, jota osa taloustieteilijöistä kannattaa. Lievä sisäinen devalvaatio työreformin muodossa saattaisi sekin auttaa. Sisäisen devalvaation kun voi tehdä useammalla tavalla.

"Joskus joku voisi lukea vaikka nuokin? Siitä pääsee sisällysluettelosta klikkaamalla suoraan Suomea koskevaan kappaleeseen, että ei niitä tarvitse kaikkia ahmia kerralla."

Niin? Pitäisikö kenties lainata noiden huolta kauppataseen kääntymisestä selvästi miinukselle. Mutta sehän ei haittaa kun Suomi ei ole vientiriippuvainen maa?

"Sitten vielä vapaamatkustajista? Ketkäköhän ovat olleet vapaamatkustajia, kun nyt yhtä-äkkiä pistettyä Kyproksen pankit lujille sieltä on löytynyt miljardiluokan talletuksia kreikkalaisilta?"

Ketä noilla tukitoimilla on tuettu? Kreikkalaisia vaiko pankkeja? Eurooppalaisia pankkeja niin euromaissa, mutta myös näissä muissa lainottajamaissa. Montakohan miljoonaa, tai pikemminkin miljadia on mennyt mm sveitsiläisten pankkien tukemiseen, tai ruotsalaisten vientimarkkinoiden rauhoittamiseen. Vapaamatkustajia on montaa laatua, ei vain niitä kreikkalaisia porhoja.

Henri, voimme jatkaa tällä askel askeleella tiukkenevalla toistemme mollaamislinjalla tai sitten voimme palata asialliselle linjalle, jossa näkemykset ratkaisevat henkilöihin kohdistuvien heittojen loistaessa poissaolollaan. Tai jos tarkoituksenasi on lähinnä karkoittaa minut kommentoimasta, kun en kerran ole kassasi samaa mieltä, niin kokeile pyyntöä. Toive vain niin jätän kyllä blogisi rauhaan.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #37

Kauppatasetta voidaan korjata myös vähentämällä tuonnin tarvetta. Toisin sanoen: tehdään itse. Toisin sanoen: piristetään sisämarkkinoita.

Viennille me emme voi mitään ihmetemppuja tehdä. Jos muualla vedetään ostovoimat nollille niin niillä ei ole rahaa, vaikka me kuinka laatisimme 700 kiloeuron tulevaisuusvisioita. Viennin merkityksen korostaminen aikana, jolloin se ei mielekkäästi voi meitä pelastaa on keskittymistä vääriin asioihin. Se ei tarkoita "ei mitään merkitystä". Sen merkitys kasvaa sitten jos on kasvaakseen.

Me voimme houkutella investointeja maahamme, mutta se on tällä haavaa kallista. Pitäisi olla heikompi valuutta. "Onneksi" sekään ei ole meidän päätettävissä. On siksi aika turhaa erikseen panostaa siihenkään. Sekin korjaantuu, kun hinta on kohdallaan. Polkemalla palkkoja voisimme saadakin investointeja ja työpaikkoja, mutta se todennäköisesti aiheuttaisi kovan pankkikriisin meidänkin maan kamaralla.

Sori. Ei ollut tarkoitus pahoittaa mieltä. Olen kurkkuani myöden vain täynnä, kun näistä asioista ei vain tunnu tulevan valmista. Jos kukaan ei ole sattunut huomaamaan, niin ei se kriisi ole näillä tulevaisuusvisioilla kadonnut mihinkään. Tarvitsemme jotain muuta.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #24

Tällaisia toivotaan-toivotaan syöttöjä näkee joskus mestiksessä, harvemmin liigassa... Sen sijaan valmentajan palaute kuuluu katsomoon asti.

Käyttäjän PetriLariSalo kuva
Petri Salo

Erittäin mielenkiintoinen aihe. Kiitokset Lepomäen Elinalle ja kommentoijille uusien näkökulmien avaamisesta. Sopimusten tekstit ovat olleet ainakin itselleni niin sanotusti hebreaa.

Vieläkin kun saataisiin tietopaketit noista Kreikan ja Espanjan järjestelyistä selventävin kaavioin ja mahdollisimman paikkansa pitävin tekstiselostein julkisuuteen, niin saattaisivat nämä järjestelyt kolahtaa paremmin perille meille kaikille.

"Vakuuksien sijaan olisi Suomessa keskusteltava, onko valtioiden ja pankkien hätärahoittamisessa yhä järkeä, vai syventääkö se entisestään markkinoilla olevaa moraalikatoa.

Tästä ovat vapaat markkinat ja kapitalismi kaukana.

Valtiovarainimisteriökin on viime päivinä muistuttanut, että Suomen hallituksella ja eduskunnalla on jatkossa mahdollisuus olla hyväksymättä velkojen uudelleenjärjestelystä syntyviä lisävastuita sekä muita uusia suoria takaus- ja lainavastuita.

Yleinen keskustelu olisi nyt syytä ohjata tähän – nämä vakuudet on nyt nähty."

Mielenkiintoista olisikin saada vahvistusta sille, että onko meillä suomalaisilla enää todellista itsemäärämisoikeutta ko. asioille?

Lämmitelykierrokset käyntiin avoimen internetin hakukoneiden avustuksella. Hakusanaseteiksi vaikkapa nämä:

LJL 3/2011 koplaus
piikki kiinni Wahlroos
korporatismi Rehn

Sillä vasta, kun kaikki tietää. Kaikki ymmärtää. Isojakin asiakokonaisuuksia.

Kalevi Wahrman

Saivartelua. Kysymys onkin? pitääkö jatkaa EU:ssa, vai erota ja toteuttaa taluodellista yhteistyötä tästä eteenpäin ETA:n puitteissa.

Käyttäjän matiassinkkonen kuva
Matias Sinkkonen

Siis, onko nyt niin että tämä 4 kreikkalaisen pankin sijoittama pääoma (reilu 900milj€) on näiden pankkien omistuksessa vaikka "löysä tädin" "takuutukset","vakuudet" yms. laukeaisivat maksettaviksi Suomelle.

Niin näin ollen Suomi saa ainostaan tuon pääoman tuottaman koron itselleen "vakuutena"? Kyseessähän on tuottojen vaihtosopimus. Pääoma ei ole tuotto vaan korot?

Onko näin ja kuinka paljon tuo kreikkalais pankkien sijoittama pääoma on jo tuottanut korkoa tilille?

Olavi Herghen

"tapauksessa(jos/kun Kreikka ei hoida ERVV lainojaan.) tuotot tulevat Suomen hyödyksi sopimuksessa sovitussa määrin.Tässä tapauksessa luonnollisesti myös itse 925 miljoonan euron vakuuspääoma tulee Suomelle siltä osinkuin se on tarpeen Suomen tappioiden korvaamiseksi."

http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/...

Käyttäjän matiassinkkonen kuva
Matias Sinkkonen

Mikä prosentti osuus pääomasta on tämä "siltä osinkuin tarpeen"?

Tuosta saa sen käsityksen että joka tapauksessa EI tule koko summaa pääomasta. Aika leväperseinen vastaus VM:ltä.

Miksi eivät julkista tämän hetkistä "aitoa" summaa "vakuudesta"? Oman käsitykseni mukaan se on tällä hetkellä vain ja ainoastaan tuo pääoman tuottama KORKO, ei itse pääoma.

Viisaat vastatkoon...

EDIT. Näyttää siltä ettei edes pääoman tuottama korko tule 100% Suomelle vaan "sovitussa määrin".
Kuinka paljon on prosentteina tämä "sovitussa määrin" jonka Suomi saa?

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Kimmo Sasi (valtiovarainvaliokunnan puh.joht.) näyttää olevan siltä mieltä että mahdollisesti vuonna 2016 Kreikan lainoja leikataan.

Sasi pelkää, että Suomi voi jäädä ilman Kreikka-vakuuksia, jos se on vapaaehtoisesti mukana Kreikan lainojen anteeksiannossa.

Hänen mukaansa Suomen neuvotteluasema on hankala, jos kaikki muut euromaat ovat yksimielisesti Kreikan lainojen anteeksiannon takana.

http://www.hs.fi/politiikka/Sasi+Kreikan+lainat+an...

Onko Suomi aiemmin poikennut muiden maiden tahdosta? No, ei ole. Todennäköisin vaihtoehto on ettei silloinkaan kun leikkausta tehdään muiden maiden vaatimuksista. Lähinnä kaiketi Saksan ja Ranskan ehdotuksesta. Näin jää vakuudet saamatta.

Juhani Viitanen

»» "miksi vakuussopimusta ei neuvoteltu tiiviiksi
tilanteessa, joka on kuitenkin kaikista todennäköisin:
Kreikan velkoja järjestellään (taas) vapaaehtoisesti
uusiksi, eikä Suomen vakuuspaketti silloin auta."»»

Kreikan vakuusneuvottelut alkoivat kuitenkin jo lokakuussa 2011. Siihen aikaan se kaikkein todennäköisin vaihtoehto oli että Kreikka voisi mennä vararikkoon kuten vaikka Argentiina. Kreikka joutuisi eroamaan Eurosta, muu Euroalue katselisi vierestä ja sallisi sen tapahtuvan.
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2011/09/14/t...

Näistä isommista velka-armahduksista alettiinkin Brysselin suunnalta puhua vasta viime vuoden puolella. Ikäänkuin muina miehinä. Että koko Euroalueen valtionvelkoja itse asiassa pitäisikin jo nyt käsitellä kaikkien maiden yhteisinä velkoina. EU-parlamentissa tulivat puheet niin Eurobondeista kuin myös velanpurkurahastosta. http://tinyurl.com/c9zfncm

"Komissio ehdottaa väliaikaisen Euroopan lunastusrahaston
perustamista välittömästi seuraavia periaatteita noudattaen:
Maastrichtin viitearvon (60 prosenttia BKT:stä) ylittävä
velka siirretään kerralla yhteisvastuulliseen rahastoon
viiden vuoden rahastoonsiirtovaiheen aikana; siirtäminen
on tehtävä vaiheittain, niin että aluksi siirretään vain
10 prosenttia Maastrichtin viitearvon (60 prosenttia
BKT:stä) ylittävästä velasta; myöhemmät siirrot tehdään
asteittain."

Europarlamentti ja sen mukana Suomi hyväksyi 16.1.2013 yllä olevan tekstin. Sen että yli 60% BKT rajan yli menevät Euroalueen valtionvelat siirretään yhteiseen velanpurkurahastoon.

--
»» "Jos niin halutaan, Kreikka voidaan vapauttaa
vastuutaakastaan merkittäviltä osin ilman, että Suomen
vakuudet laukeavat. Nykyisin se alkaa olla erityisen
helppoakin, kun suurin osa Kreikan valtion lainoista
on julkisissa käsissä ja siten suoraan ohjattavissa
yhteisillä poliittisilla päätöksillä."»»

Tämä Kreikan, ja kaikkien euroalueen maiden vapauttaminen yli 60% rajan menevistä veloistaan on 16.1.2013 jo asiana Europarlamentissa yksiselitteisesti hyväksytty.

EU-parlamentti antoi äänin 361-268 komissiolle tehtäväksi alkaa valmistella lakitekstiä ja aikataulua velanpurkurahaston käyttöönotolle. Suomen omista Europarlamentaarikoista 6 kannatti tätä velanpurkurahaston esitystä ja 7 oli sitä vastaan.

Muutamien maiden KYLLÄ - EI -ääniä velanpurkurahastolle.
http://tinyurl.com/lvna6ne
Belgia 16 -3
Suomi 6 - 7
Irlanti 10 –1
Ranska 36 - 27
Saksa 37 - 53
Kreikka 18 - 3
Italia 31 - 9
Espanja 44 - 3

Mitä velkaisempi euromaa, sitä innokkaimmin ko. maan europarlamentaarikot ovat tätä velanpurkua muiden maiden niskoille kannattaneet. Saksan, Hollannin ja Suomen vastaan piipittäminen ei estä asian etenemistä.

--
»»" Suomen hallituksella ja eduskunnalla on jatkossa
mahdollisuus olla hyväksymättä velkojen uudelleenjärjestelystä
syntyviä lisävastuita sekä muita uusia suoria takaus-
ja lainavastuita."»»

Tämänkin suhteen voi kysyä että onko asia näin.

Onko Eduskunnallamme todellisuudessa vielä tuollainen valintamahdollisuus olemassa? EU-parlamentin hyväksymänä tehdyistä laeista ei ole minun käsitykseni mukaan mahdollisuutta enää neuvotella. Muuta kuin eroamalla koko Euroalueesta.
Eduskunnalla ei ole veto-oikeutta siihen kipataanko kaikkien maiden 60% BKT-rajan ylittävät velat yhteiseen velkarahastoon. Tämä EU-lainsäädäntö tapahtuu aikanaan Suomen Eduskunnalta mitään kysymättä.

--
»»"Yleinen keskustelu olisi nyt syytä ohjata
tähän – nämä vakuudet on nyt nähty."»»

Tästä olen täysin samaa mieltä. Koko kyseinen sunnuntain lehti-ilmoitus oli itse asiassa hyvinkin jälkijättöinen juttu. Kun sitä vertaa siihen minkä kokoluokan asioita on taustalla jo hyväksyttynä ja etenemässä EU-lainsäädännöksi.

Mielellään olisin nähnyt Soinin eilisessä Hesarin ilmoituksessa Perussuomalaisten vetämää linjanvetoa tämän suuren velkojen kippauksen suhteen. Mitä Perussuomalaiset tämän asian suhteen haluavat, ja mitä linjaa vetävät?
Kuin tässä vaiheessa enää nyt kinastella tuosta muutaman sadan miljoonan euron takuutuksesta.

ulf fallenius

Ainut mikä pelastaa tässä vakuusasiassa on se että Kreikka pystyy maksamaan velkansa.Mutta jos ei pysty maksamaan tai tapahtuu muutenkin anteeksiantoa Kreikka veloissa, niin sitten alkaa saippuaoopera vailla vertansa ja lehdistökin saa kirjoittaa vuosia miten Suomen kävi tässä kierossa lakiteksti leikkissä kun oikeuden kautta jokainen takuus euro on haettava.Mutta silloin Jutta on jo toisissa hommissa.

Jani Heinonen

Itse en olisi huolissani markkinoiden moraalikadosta, koska markkinoilla ei ole koskaan moraalia ollutkaan. Viisaiden mielestä sellainen olisi jopa laitonta.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Haha, kuukauden paras saivartelu! :-D Jos tuommoisia kommentteja ei halua, niin kannattaa kirjoittaa markkinatoimijoiden moraalikadosta.

Jani Heinonen

Enpä menisi kehumaan markkinatoimijoidenkaan moraalia, ainakaan siinä tapauksessa että ovat bankstereita. Muutenkin tekee mieli poistaa kuvainnollinen varmistin banksterien ja poliitikkojen jeesustellessa moraalista. E. Lepomäkihän sattuu olemaan sekä että...

Jos ainoa argumentti kriisimaiden tukemista vastaan on, että se heikentää pankkirosvojen tunnetusti korkeaa moraalia, sanoisin, että lapio heilumaan vain. Jos moraalista on huolissaan, kannattaisi ennemmin panostaa vaikka maailman vanhimman ammatin harjoittajien siveyden varjeluun.

Archibald Bomwitz

Jos, jos jos! Mutta kun ei! Sama juttu Kreikam kanssa! IMF ei lahde antamaan Kreikan lainoja anteeksi noin vain! Syynä täytyy olla Kreikassa tapahtuva käänne siis Kreikasta johtuva syy, jolloin vakuudet laukeavat! IMF:n aloitteesta tapahtuva Kreikan lainojen leikkaaminen on se kaikkein epätodennäköisin syy! Sanokoot Jan Hurri, Timo Soini ja Elina Lepomäki mitä tahansa. Monilla muilla on asiaan sanansa sanottavanaan, ei pelkästään Suomella! Pikku-Elinan kirjoituksesta saa sen käsityksen, että Suomi olisi ainoa maa joka on taannut Kreikan lainoja!
Ja Espoolaisen Kokoomuslaisen on aivan turha nuoleskella Espoon kunnanvaltuuston puheenjohtajaa Timo Soinia joidenkin etujen toivossa!

Archibald Bomwitz

Kokoomuksen Elina Lepomäki ei taida ymmärtää, että nykyinen kapitalismi ja vapaat markkinat on juuri niitä ainoita, oikeita ja todellisia kapitalismin ja vapaiden markkinoiden muotoja. Niitä samoja joita Kokoomus edustaa, ajaa ja edistää!
Vapailla markkinoilla ei ole mitään muita sääntöjä kuin, että sääntöjä ei ole koska ne ovat pahasta ja häritsevät yritysten voiton tavoittelua!

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Nykyisissä markkinoissa (esimerkiksi EU:ssa) ei ole paljoakaan vapautta jäljellä.

Käyttäjän maunostranden kuva
Mauno Strandén

Eurostoliitolla on samanlainen koneisto kuin Neuvostoliitolla aikanaan, sielläkin musta voitiin väittää valkoiseksi ja totuuden puhujalle yösijaa ei ollut saatavissa!

Juha Ronkainen

Juurihan Hetemäki uutisissa kertoi meillä olevan vakuudet. Sanoipa vielä Suomen voivan estää Kreikan lainojen anteeksiannon.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset