Elina Lepomäki Näin ei voida jatkaa.

Mimmikiintiöt ja paluu kabinettikulttuuriin

EU-parlamentti äänesti eilen naiskiintiöiden puolesta. Esityksen  mukaan pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä vähintään 40 prosenttia pitäisi olla naisia vuoteen 2020 mennessä, ja seuraavaksi asia etenee EU:n jäsenmaiden käsiteltäväksi. Suomi kannattaa kiintiöitä. Kirjoitan seuraavassa miksi päätös on oikeustajun vastainen, tekee yhteiskunnallisen ongelman asiasta, joka ei sellainen ole, ja vieläpä ratkoo asiaa nurinkurisesta suunnasta.

Päätös ei kunnioita osaamista. Päätös olettaa joko että naisilla ei ole sellaista osaamista, jolla he pääsisivät pörssiyrityksiin omin avuin tai etteivät yritysten omistajat ajaisi omaa parasta etuaan – vaan syrjisivät lahjakkaita naishakijoita. Jos kyseessä on jälkimmäinen olettama, niin mikä on esityksen puolesta äänestäneiden parlamentaarikkojen perustelu sille, että omistajat juuri tässä asiassa sulkisivat silmänsä? Päinvastoin kuulee kaikissa muissa yhteyksissä omistajia syytettävän nimenomaan juuri häikäilemättömästä oman edun tavoittelusta.

Päätös ei kunnioita tippaakaan omaisuudensuojaa eli sitä, että oikeusvaltiossa ihmisillä tulee olla mahdollisimman suuri määräysvalta omaan itseensä, omaan työhönsä ja työstä saataviin hedelmiin. Sen sijaan että ihminen saisi itse päättää – suoraan tai välillisesti – kuka tai mikä hänen omistustaan hallinnoi, tekee EU-parlamentti sen nyt ihmisten puolesta. Tuleeko seuraavaksi esitys siitä, että jokaisen taloyhtiön hallituksessa pitää istua vähintään yksi EU-virkamies?

Ongelmaa, jos sellaista on, ratkotaan väärästä päästä. Aloite tekee loogisen voltin olettamalla, että pörssiyritysten hallituspaikat olisivat jotain erityisiä palkkiopaikkoja, jotka pitäisi jakaa tasa-arvon hengessä kaikille tasan. Miksi juuri hallituspaikat? Onko tasa-arvoa se, että jossain yhtiössä on liiketoimintavastuussa vain 5-10 % naisia kautta koko organisaation, mutta ylimmässä johdossa 40 %? Hallituspaikat ovat yhtiökokouksen jälkeen korkeinta päätösvaltaa käyttäviä tehtäviä, joihin avoimilla markkinoilla päästään kahta kautta: joko sillä että on itse merkittävä omistaja (tai sen edustaja) tai sillä että on hankkinut elämässään sellaista osaamista, jota yhtiön omistajat arvostavat. Jos unohdetaan omistuksella pätevöitymisen kriteerit, niin katsotaanpa tuota osaamisella pätevöitymistä tarkemmin.

Osaaminen harvoin syntyy sattumalta. Omistajilla on tarve valita hallitukseen henkilöitä, jotka tuntevat mahdollisimman laajalti paitsi toimialan ja yrityksen, niin – sikäli jos yhtiö toimii kilpailluilla markkinoilla – sen, mitä markkinoilla tapahtuu ja mitä yrittäminen on. Tällaiseen tehtävään ei yleensä pätevöidytä valtion virassa tai ammattiyhdistyksen johdossa, vaikka kuinka pyöritettäisiin suurinumeroisia lukuja –  oli sitten mies tai nainen.  Jos ei ole koskaan tuntenut selkänahassaan mitä riskinotto ja vapaa kilpailu ovat, ei yksinkertaisesti tiedä mitä riskinotto ja vapaa kilpailu ovat.

Joillain aloilla naiskiintiön tulisi olla korkeintaan 10 %. Elinkeinoelämän keskusliiton tutkimuksen mukaan Suomen työmarkkinoilla ammatillinen jakautuminen naisten ja miesten tehtäviin on EU-maiden kuudenneksi korkeinta, muutaman Itä-Euroopan ja Etelä-Euroopan maan jälkeen. Jos katsoo Suomen pörssiä, niin siellä listatuista suuryrityksistä muutamaa vähittäiskaupan tai rahoitusalan yritystä lukuunottamatta jokaisen liiketoimintamalli perustuu teollisuuteen ja/tai teknologiaan. Teknologiateollisuudessa naisten osuus työntekijöistä on viidennes.

Naisten osuus teknillisten tieteiden korkeakouluopiskelijoista on pysynyt viime vuosikymmeninä aika lailla samana. Esimerkiksi Teknilliseen korkeakouluun (nykyisin Aalto Yliopisto) hyväksytyistä opiskelijoista on naisten osuus ollut noin neljännes.  Ja esimerkiksi tietotekniikan, sähkö- ja tietoliikennetekniikan ja konekteniikan opiskelijoista naisia on kautta vuosien ollut vain reilut 10 %. Jos näitä tilastoja katsoo, niin naisten tavoitteellisen kiintiön tulisi olla pikemmin 10 %, ja sekin voi olla paljon, ottaen huomioon että suuri osa naisista saa lapsia ja kantaa niistä päävastuun niiden ollessa pieniä.

Muodollinen osaaminen on vain osatekijä pätevyyttä mitattaessa. Yhä tärkeämpää on konkreettinen liiketoiminta- ja yrittäjäosaaminen kyseiseltä toimialalta. Naisten osuus yrittäjätilastoissa on perin alhainen. Suomessa on enemmän kuin yhden henkilön työllistävistä yrityksistä naisomisteisia vain 23,4%. Järkevien tilastojen puuttuessa naisten osuudesta innovatiivisten ja teknologiapainotteisten kasvuyritysten ruorissa ei voi sanoa mitään painavaa, mutta oman kokemukseni mukaan ja varovaisesti arvioiden osuus on reilusti alle 20%. On perin outoa että silti näistä firmoista parhaiden – eli suuriksi ja menestyviksi kasvavien – ylimpään päätöksentekoportaaseen halutaan asettaa muuten kuin pätevyyskriteerein valittuja henkilöitä.

Päätös on tasa-arvon vastainen. Päätös poistaa omalla työllään, osaamisellaan ja ansioillaan pätevöityneiltä ihmisiltä mahdollisuuden kilpailla tehtävistä samalta viivalta. Se korkeintaan keskittää valtaa entisestään, sillä se kaventaa ihmisen mahdollisuuksia edistää asemaansa omalla toimeliaisuudellaan. Positiivinen syrjintä on ihan yhtä vakava syrjinnän muoto kuin negatiivinen syrjintä, ja se palauttaa yhä avoimemmaksi ja moninaisemmaksi kehittyvän elinkeinoelämän takaisin kabinettipäätösten aikaan. Samalla se syrjii myös yrityksiä toisiinsa nähden. Miksi päätös koskee vain pörssiyrityksiä, ja niistäkin vain suurimpia?

Kyse on mahdollisesti viime vuosina julkisessa keskustelussa yleistyneestä käsityksestä, että pörssissä noteeratut yhtiöt olisivat ikään kuin julkista omaisuutta. Sillä ohitetaan se tosiasia, että listattuja yhtiöitä koskevat jo nyt merkittävästi tarkemmat raportointi- ja läpinäkyvyyskriteerit kuin pörssin ulkopuolisia toimijoita, riippumatta yrityksen koosta. Silti niilläkin on omistajat, joiden omaisuudensuojan pitäisi olla ihan yhtä laaja kuin muuallakin yhteiskunnassa. Päätös todennäköisesti lisää listautumisen kynnystä niissä maissa joissa kiintiöt otetaan käyttöön. Esimerkiksi Helsingin pörssiin ei varsinaista tunkua ole viime vuosina ollut. Kyseessä on tahallinen omien kauppapaikkojen kilpailukyvyn heikentäminen, ja sinällään ikävä kyllä surullista jatkumoa Euroopan Unionista viime vuosina tulleille päätöksille.

Lopuksi. En ole itse täysin vakuuttunut siitä, että on yhteiskunnallinen ongelma, jos naiset ja miehet omasta vapaasta tahdostaan, ulkoisten esteiden puuttuessa, valitsevat erilaisia opintoja ja tehtäviä elämänsä aikana. On naista halventavaa olettaa, että tämä vaikkapa naistutkimukseen kouluttautuessaan ei tee sitä tietoisesti ja siten muun muassa teknologiayhtiöiden johtopaikoista kieltäytyen. Jos teollistuneissa maissa naisten palkkaamiseen yhä liittyy ennakkoluuloja, niin niitä ei hälvennetä kiintiöillä piirun vertaa. Päinvastoin, kuka tahansa nainen on avoimessa taloudessa vapaa perustamaan oman kasvuyrityksensä ja hankkimaan pätevyyttä tärkeinä pitämiinsä tehtäviin. Ennen kuin sekin mahdollisuus viedään, jokainen mimmi olkoon vapaa valitsemaan oman yrityksensä johtoon niitä ihmisiä jotka sinne haluaa valita.

--

http://lepomäki.net/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

29Suosittele

29 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (51 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tiukkaa tekstiä. Ei siihen ole paljon muuta lisättävää kuin se, että sen lisäksi, että direktiivi on tasa-arvon vastainen, se on myös miehiä syrjivä, koska pörssiyhtiöitä ei velvoiteta huolehtimaan siitä, että vähintään 40% hallituksen jäsenistä olisi miehiä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Hyvä huomio Juha! Kohta voi olosuhteet kääntyä niin, että juuri miehet tarvitsevat erityiskiintiöitä päästäkseen yritysten hallituksiin...

Käyttäjän MattiKouri kuva
Matti Kouri

Kylläpä velvoitetaan. Siis vähemmistösukupuolta oltava 40 %!

Vaikka rivien välistä luettuna oikeassa olet kyllä siinä, että harvoin sellaista tilannetta on, että miehet olisivat pörssiyhtiöiden hallitukissa, johtoryhmissä, osastopäälliköissä tms. vähemmistönä:-)

Lisäksi olen Kaijan kanssa samaa mieltä siinä, että kohta me miehet oikeasti tarvitsemme tätä tasa-arvopykälää. Seuraa vain naisten osuutta opiskelijoista!

Martti Laines

johtajuus on paljon muuta/kin kuin koulutodistus. Mm. riskinottohalukkuus, josta Lepomäkikin kirjoittaa sekä dominanssi ja vaikeasti määriteltävat uskottavuus, karisma, kyky saada muut seuraamaan.

Miesten asema johtopaikoilla ei ole ihan pian uhattuna :)

Juhani Kahela

Hyvä Juha. Lisättävää on. Kinntiöpaikat tulisi ensin säätää ay-liikkeelle. Päättävissä elimissä tulisi olla jäsennistöä vastaava sukupuolijakauma.

Jouni Nordman

Parenpi olis ollut lakia muodostaa sillein, että jos omisaja on nainen, niin häne yhtiössään pitää halituksessa olla enemistö naisia, sekä johtoryhmän pitäis olla enemistöltään naisilla.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Pörssiyhtiöillä voi olla tuhansia ja taas tuhansia omistajia.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Toivottavasti 2020 ei enää ole pörssiyhtiöitä!

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Pitää varoa, mitä toivoo. Toiveet saattavat toteutua. Maailmassa oli vielä muutama vuosi sitten maita, joissa ei ollut pörssiyhtiöitä. Niistä haluttiin kilvan pois piikkilanka-aidoista ja miinakentistä huolimatta. Nyt niistä on vielä jäljellä Pohjois-Korea, mutta sen saavuttamat tulokset eivät oikein innosta tuon reseptin laajamittaisempaan soveltamiseen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Enhän minä mitään piikkilankoja ja miinakenttiä toivo, päinvastoin en vain toivo vaan myös toimin parhaan kykyni mukaan maailmanrauhan puolesta.
Mikä resepti oli kyseessä?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Et varmaankaan ylläty kertoessani olevani eri mieltä. :)

Euroopassa kaksi työpaikkaa kolmesta tulee pk-yrityksistä. Tästä johtuen kaikkien eurooppalaisyritysten rahoituskanavassa pankkirahoitus on hälyttävän suuri (n. 70 prosenttia). Loput 30 prosenttia kakusta jakavat sitten pörssiyhtiöt ja suorat yrityslainat. Pienillä yrityksillä ei välttämättä ole mahdollisuuksia tilailla itselleen luottoluokitusta (sitä ei ihan ilmaiseksi jaella), ja sitä kautta saada parempia mahdollisuuksia saada yrityslainamuotoista rahoitusta.

Mihin pankkilainojen osuus on sitten vaikuttanut? Pankkikriisin synnyttyä - eli tila, jossa me eurooppalaiset nyt olemme - on lähes kauttaaltaan talous täydessä halvauksen tilassa. Työttömyyttä, kurjuutta, syrjäytymistä ja sen sellaista. En pidä sitä hyvänä asiana, mutta eri mieltä saa toki olla.

Pankeista on siten tullut Euroopassa systeemisen riskin vuoksi suuri ongelma.

Jos pörssiyhtiöt esimerkiksi hävisivät (luonnostaan tai kieltämällä) kokonaan, niin pankkien osuus todennäköisesti olisi vieläkin suurempi.

Vieläkö pysyt kannassasi?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Rahasta on tullut suurin ongelma. Eihän siitä ole enää kuin pelkkää riesaa.
Ja helvetin kalliksi on käynyt, pankkienkin tueksi pitää kaivella köyhien taskuista viimeisetkin sentit.
Eiks ole jo liian nurinkurin keikahtanut kun käytänöllisestä välineestä on tullut itseistarkoitus.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #18

Ja toiveesi mukaisesti pankkeja olisi jatkossa entistä enemmän, ja vielä suuremmilla systeemisillä riskeillä, jolloin tukipuuha vain yltyisi.

Raha vain määrittelee sen, miten resurssit allokoidaan. Jos tämän ymmärtää niin ongelman ehkä hoksaa. Ei se ole raha tämä ongelma, vaan sen epätoimiva jakoperiaate.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #21
Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #21

Mihin niit pankkeja tarvitaan , ellei ole rahaa?
Ja asia on just päin vastoin kuin esität: resurssien allakointi määrittelee rahasuhdetta. Miten raha voisi mitään määritellä kuin korkeintaan haltijan sija pelipöydässä?
Vaihtosuhde määrittelee rahan nimellisarvon. Mitään reaaliarvoahan rahalla ei ole.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #31

Mutta kun sitä rahaa vaan nyt sattuu olemaan. =D

En aio alentua jankkaamaan kanssasi päivän selvistä asioista. Itsellesihän sinä tämän maailman kovin vaikeaksi teet.

Eikä tämä varsinaisesti ole blogin aihekaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #34

Niinpä, raha on vielä, eikä se mistään sattumasta johdu, eikä sekään ihan sattuma ole jos huomenna ei enää olisikaan. Mutta sattuma voi hyvinkin vaikuttaa ajankohtaan milloin se raha taivaalta romahtaa. Sitä ei osaa kukaan laskea tai mitata.
Oikeesti maailma on kauhea, eikä se ole minun tekojeni syytä eikä mielikuvitukseni tuote. Minulla ei ole hätää, selviän rahattakin tarvittaessa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #34

Ai niin kysehän oli pörssiyhtiöstä jotka kai toimivat rahasta riippumatta, mutta en minä aloittanut keskustelua ongelmista.
Henri, vilkaise välillä vähän muuallekin kuin peiliisi, muuten heijastat vain omaa kuvasi muihinkin. Jatkaen ruususen unelmiasi.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #36

Aiheena oli kyllä sukupuolikiintiöt näissä pörssiyhtiöiden hallituksissa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #39

siitä sitten joku muu kuin minä rupesi keriin pankkiongelmia.

Aki Häkkilä Vastaus kommenttiin #36

"Henri, vilkaise välillä vähän muuallekin kuin peiliisi, muuten heijastat vain omaa kuvasi muihinkin. Jatkaen ruususen unelmiasi."

Aika rohkea kommentti ottaen huomioon, että hetki sitten olet ilmoittanut, ettei jollain logiikan muodolla, johon et ole perehtynyt, ole merkitystä, koska sinä et sitä koe tarvitsevasi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #40

Lue uudestaan sanoinko niin. Ehkä olen ilmaissut itseäni epäselvästi, kaikkiin mahdollisiin virhetulkintoihin ei voi varautua etukäteen. Blogikommentilta on turhaa vaatia väitöskirjan eksaktiutta. Tarkennan sanomani: sumealla logiikalla ei ole MINULLE relevanssia.
Sen mahdollisesta merkityksestä esimerkiksi IT-alalla en ole sanonut yhtikäs mitään. Luulisin sillä olevan jotain merkitystä, kun kerta on kehitetty. En tiedä. Paljon turhaakin on kehitelty. Kuten selvästi sanoin, en ole perehtynyt alaan. Olen joskus vilkaissut alan oppikirjaa ja todennut, ettei minun ole tarpeen perehtyä siihen.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Oma mielipiteeni on, että tällainen erilainen suuntautuminen on vain tehnyt hyvää ihmiskunnalle. Joissain työtehtävissä tarvitaan fyysistä voimaa, toisissa taas psykologisia kykyjä (esim. empatia) jne., jottta näitä työtehtäviä voi hoitaa menestyksekkäästi.

Jos kaikki suunnittelisivat vain uusia kännyköitä niin kuka huolehtisi asuntojen rakentamista, lasten hoitoa, maanviljelyä...?

Joskus opiskeluaikana törmäilin näihin "sukupuolikiintiöihin". Olisi saanut lisäpisteitä opiskelupaikan valintaan, jos olisi hakeutunut tietyille opiskelulinjoille. Päätin, etten suurin surminkaan hakeudu ainakaan niihin. Itsetunto siinä on koetuksella tietäessään, että on saanut sukupuoleen perustuvien säälipisteiden vuoksi opiskelupaikan. Eikä sen vuoksi, että olisi alasta kiinnostunut, motivoitunut ja mahdollisesti hyvä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ihan liian moni suunnittelee uusia kännyköitä, eihän ole enää mitään jarjellistä perustetta millä vois valita itselleen optimaalisen mallin. Suomalaisia rakennusmiehiä ei tarvita, jotain 60000 on jo työttömänä kun muualta saa halvemmalla.
Minusta on oikein, että esimerkiksi lastentarhaopettaksi haluavalle pojalle annetaan lisäpisteitä. Kyse ei ole säälistä vaan kunnioituksesta ja ennen kaikkea todellisesta tarpeesta. Päiväkoteihin tarvitaan miehiä. Ajattele kaikkia niitä lapsia joilla ei kotonakaan ole kunnollista miehen mallia.
Jos vielä annan periksi saivartelutaipumukselleni, niin kiusallani huomautan, ettei empatia eli myötätunto ole kyky vaan jokin vaisto jota on jo koirillakin. Sensijaan empatian ylittäminen on opittava kyky jota esimerkiksi hoitoalalla on välttämätön. Varjele minua lääkäriltä,joka myöteläisi kipujani!

Käyttäjän plommer kuva
Raoul Plommer

Aika raflaava teksti joka osoittaa ettet lukenut uutisesta muuta kuin otsikon:

"Tarkoitus on, että hallitusten jäsenten tärkeimpänä valintaperusteena on edelleen ehdokkaan pätevyys. Kahden yhtä pätevän ehdokkaan kohdalla valinnan pitäisi kuitenkin osua aliedustettuun sukupuoleen, joka lähes poikkeuksetta on nainen."

Kirjoitukseltasi putosi juuri koko pohja.

Jonas Hellgren

Tarkoitus on vain tarkoitus, seli seli ja valkopesua.

Päätös sen sijaan on että naisille 40% kiintiö.
Haluavat myös rangaistuksia jos ei noudata.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Niin justiinsa,Jonas. Tarkoitus ei ole edes alku hyvälle elämälle, ellei tiedetä miten se toteutetaan.

Käyttäjän elepomaki kuva
Elina Lepomäki

HS: "EU-parlamentti hyväksyi keskiviikkona kiistellyn esityksen, jonka mukaan pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä vähintään 40 prosenttia pitäisi olla naisia vuoteen 2020 mennessä. Parlamentti myös haluaa, että säännöstä laistaville yhtiöille voitaisiin langettaa rangaistuksia."

Eli pätevämpi henkilö valitaan, kunhan hän on nainen :-)

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Suosimalla naisia pelkästään kahden yhtä pätevän mutta eri sukupuolta olevan hakijan tapauksessa ei kaikkien yritysten kohdalla ikinä tulla saavuttamaan tavoitetta, jossa naisia olisi hallituksessa vähintään 40%. Kuten todettu, monissa esimerkiksi tietotekniikan tai raskaan teollisuuden yrityksissä naisten osuus työntekijöinä on 10% tai jopa vieläkin vähemmän. On sula mahdottomuus, että tuosta 10% osuudesta löytyisi niin paljon päteviä naisia, että heistä muodostuisi 40% osuus hallitukseen. Naiset ovat fiksuja, mutta eivät sentään ihan niin fiksuja.

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

Naisenemmistön enemmistödiktaruutiako julistautumalla syrjityksi ja vähemmistöksi ?

Pitäisikö ihmiset jakaa mielivaltaisesti geeniensä ja opittujen uskomustensa ja äidinkielensä mukaan eri ryhmiin, jos siitä on hyötyä ? ELi X- ja Y- kromosomiensa mukaan ? Ja se ylittäisi osaamisen ja kyvykkyyden ?

Eikäs tuota geneettistä syrjintää ole paheksittu aika laajasti Saksan 1930-luvun tapahtumista lähtien ?

Käyttäjän MattiKouri kuva
Matti Kouri

Täysin turha juttu. Samaa asiaa vääristeltiin myös kotimaassa, kun puhuttiin sukupuolikiintiöistä.

Ei pyrkimyksenä ole aikaansaada kiintiönaisia, vaan "kiintiövähemmistösukupuoli". Siis suomennettuna aliedustetun sukupuolen pitää olla edustettuna vähintään 40 %:lla.

Se nyt vain sattuu olemaan niin, että naiset ovat olleet satoja vuosia aliedustettuina ja nyt sitten vihdoin saisivat samat oikeudet kuin miehetkin.

Miksi tämä on joillekin niin vaikea ymmärtää!

Ai niin - Lepomäkihän ei varmasti mielestään olekaan mikään kiintiönainen, vaan aito "libertaarihenkilö";-)

Käyttäjän HeikkiAalto kuva
Heikki Aalto

"vihdoin saisivat samat oikeudet kuin miehetkin"

Mielenkiintoinen käsitys oikeuksista. Minä näen tässä vain etuoikeuksia.

Käyttäjän MattiKouri kuva
Matti Kouri

Heikki!

Luithan koko kommenttini??

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Eli jonkinlainen nokittelu ja kostoko tämän oikeuttaa? Nyt on aika kyykyttää miehiä, kun miehet ovat joskus rautakaudella kyykyttäneet naisia?

Käyttäjän MattiKouri kuva
Matti Kouri

Mikä ihmeen kosto ja nokittelu?

Kysymyshän on vain tasa-arvon saavuttamisesta vihdoin tässäkin asiassa!

Eikä kai siinä kyykyttämisessä kannata ihan rautakaudelle asti mennä. Se aika on lähempänä kuin luuletkaan. Riittää, kun kävelet esimerkiksi lähimpään ruokakauppaan;-)

Martti Laines Vastaus kommenttiin #23

En ymmärrä miksi tasa-arvokiintiöiden tulisi koskea vain niitä halutuimpia rusinapullatehtäviä. Tasa-arvon asialla kun ollaan, niin 40%
naiskiintiöt kaivoksiin, roskakuskeiksi, laivamekaanikoiksi, viikonloppupartion poliisiksi, palomieheksi, teurastajaksi, rakennuksille...

On lukemattomia tehtäviä ja aloja, joihin naiset eivät käytännössä pysty, toisinpäin aika vähän. Vaadin tasa-arvoa myös likaisiin, vaarallisiin tai epämiellyttäviin töihin.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt Vastaus kommenttiin #23

Ruokakauppavertauksesta en ymmärrä mitään. Minun lähin kauppani lienee Helsingin Patolan K-Extra, jossa on useimmiten naamalta tuttu mies töissä. Sekö nyt siis on tasa-arvon vastaista? Suurimman osan päivittäisostoksistani tosin teen Oulunkylän Alepassa, jossa on yleensä aika tasapuolisesti miehiä ja naisia kassoja hoitamassa ja hyllyjä täyttämässä. Molempien kauppojen asiakaskunnissakin näkyy koko yhteiskunnan kirjo puliukoista teinien kautta varakkaisiin eläkeläisiin.

Käyttäjän MattiKouri kuva
Matti Kouri Vastaus kommenttiin #25

Atte Rätt: "Ruokakauppavertauksesta en ymmärrä mitään."

Tämän vuoksi meidän keskustelumme lieneekin hedelmätöntä:-)

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Kiintiö on yhtä väärin koski se kumpaa sukupuolta tahansa. Se, että paikkoja jaetaan sukupuolen perusteella ei ole tasa-arvoa vaan sen vastakohtaa.

Mitä mahdat tarkoittaa samoilla oikeuksilla kuin miehetkin? Käsittääkseni naisilla on Suomessa ihan tasan tarkkaan samat oikeudet kuin miehilläkin ja bonuksena vapautus asevelvollisuudesta. Entä pitäisikö pääsyn pörssiyhtiön hallitukseen jokin kaikkia koskeva oikeus? Jos, niin minkä yhtiön hallitukseen minä voin ilmoittautua?

veli niva

Suomessa sairaanhoitajista on naisia 94%. Koska tämä huutava väärys oikaistaan.

Martti Laines

Mies sopii ja kykenee sairaanhoitajaksi siinä kuin nainenkin. Kyseessä todella on sukupuolikiintiöitä vaativa vääryys.

Sen sijaan palomiestutkinnon on Suomessa pikaisen googletuksen perusteella suorittanut vain viisi naista. Se on vielä suurempi tasa-arvo-ongelma. Vaadin palomies- ja sairaanhoitajakoulutukseen 40% sukupuolikiintiöitä - koska sukupuoli on vain sosiaalinen konstruktio, eikä johtamis- tai muillakaan aloilla voi olla sukupuolella mitään merkitystä.

Judah Ben-Hur

Korjatkaa toki, jos erehdyn, mutta olen käsittänyt kiintiöiden tarkoituksen olevan enemmänkin se, että ratkottaisiin tuota sukupuolten välistä epätasapainoa pörssialalla, kuin se, että naiset olisivat jotenkin alistettuina.

Siis, jos pörssiyhtiöiden kasvoina olisi enemmän naisia, saataisiin ainakin teoriassa loppumaan talousalan ajattelu miesten duunina muutaman kymmenen vuoden kuluessa. Samaa asiaahan kiintiöt ajavat muuallakin.

Petrik Halinen

Tästä on se ongelma, että hallituksiin voidaan oikeasti palkata joku nimikkeellä "kiintiönainen", ja työpisteeksi määrätään konttori, jossa on pelkkä tuoli ja pöytä, ja käsky istua siellä 8 tuntia päivässä tekemättä yhtään mitään. Ts. kaikkien työehto- ja lakiminimien rimaa hipova täyttäminen. Psykologisesti työtä ei kestä juuri kukaan, joten paikka voitaneen pitää julkisesti auki määräämättömiä aikoja ja täyttää silti lain kirjain.

Joka tapauksessa kyseessä on todella hämmentävä linjaus, joka rapauttaa uskoa koko demokraattiseen järjestelmään.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuo skenaario ei sentään tässä yhteydessä nouse ongelmaksi, sillä hallitukset kokoontuvat vain määräajoin erillisen agendan mukaisiin kokouksiin eikä päätoimisia hallitusjäseniä juurikaan ole. Hallituksen jäsenet eivät myöskään yleensä työskentele kyseisen yhtiön piirissä vaan ulkopuolella kuka missäkin.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

HS:ssä oli artikkeli 22.11., jonka kirjoittajina olivat meidän meppimme Sirpa Pietikäinen ja joku muu nainen. Siinä kerrottiin tästä tulevasta direktiivistä eli pörssiyhtiöiden hallitusten kokoonpanosta, jonka tulee sisältää 40 prosenttia vähemmistössä olevaa sukupuolta. Näin kirjoituksen ymmärsin.

Jotain ehtoja myös mainittiin esim., että naista ei saa jättää nimittämättä, koska hän on nainen. Tuossa on ehto, jonka näyttäminen toteen on hyvin vaikeaa. Miestä ei voi nimittää, koska hän on mies.

EU:n direktiivi koskee vain pörssiyhtiöitä. Mutta entäpä moni muu yhtiö tahi organisaatio? Esimerkiksi meillä Suomessa on vieläkin Tasa-arvotoimisto sosiaali- ja terveysministeriössä, jossa ei ole yhtään miestä (Siis miestä! Tiedättehän, mistä tuntee miehen.) virkamiehenä. Uskomatonta!

Me kansalaiset emme voi luottaa mihinkään, mitä sosiaali- ja terveysministeriö tuottaa tasa-arvoasioista, koska heidän näkökulmansa on yksipiippuinen. Puppua siis. Tosin toimiston esinainen totesi hyvin kitkerästi, että he kyllä tuntevat miesten asiat siinä kuin kuka tahansa.

JPK Jäntti

Ilmeisesti kaikki kommentoijat eivät ole ymmärtäneet listatun pörssi- yhtiön ja pörssiyhtiön hallituksen asemaa.

Listatut yhtiöt eivät ole julkisoikeudellisia yhteisöjä, toisin kuin esimerkiksi Keva, kunnat, seurakunnat tai valtio. Julkisoikeudelliset yhteisöt ovatkin aivan eri asemassa tasa-arvo ja edustuksellisuus kysymysten osalta.

Yksityisoikeudelliset yhteisöt kuitenkin toimivat lainsäädännön puitteissa, johon kuuluu mm. perustuslaissa määritelty vahva omistuksen suoja jota ei tavallisella lailla voi rikkoa. Listattujen yhtiöiden hallituksen valitsevat omistajat, jolloin tietenkin sanktioiden pitäisi kohdistua omistajiin eikä yhtiöihin. Mitä tämä tarkoittaisi oskeyhtiössä, jossa omistajan vastuu on määritelmällisesti sijoitukseen rajoittuva?

Direktiivi on kuitenkin niin epämääräisesti muotoiltu, että todennäköisesti direktiivi - jos se koskaan toteutuu - aiheuttaisi vain aikamoiset riidat pätevyyden tulkinnasta, jonka Elinakin toteaa.

Tämä byrokraattinen esitys kaiken kuitenkin viestii eniten siitä, etteivät esittäjät ole ymmärtäneet yksityisten yhtiöiden oleellisia piirteitä. Yhtiöt sopeutuvat tai kuolevat, jos eivät sopeudu. Tässä tapauksessa sopeutuminen voi tarkoittaa esimerkiksi listan vaihtoa tai nimellisiä hallintoelimiä, joilla täytetään nimellisesti direktiivin ehdot.

Eli lyhyesti: EU on jälleen ampumassa itseään jalkaan.

Ari Lotvonen

Kauheata, miten maailma on voinut muuttua?

Silloin kun oltiin lapsena heinätöissä ja pottupellolla; pojat ja tytöt; siskot ja veljet oli tasa-arvoisia.

Sitten kun mentiin halko ja tukkimettään, pojat teki puita ja pinoa ja tytöt laittoi termospulloon maitokahvia ja tekivät maistuvat voileivät.

Keskikoulussa tytöillä kasvoi tissit ja me pojat joilla murrosikä jäi myöhäiseksi, luettiin matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa. Sitten lukiossa oli pitkällä matematiikalla (siihen aikaan luettiin pitkänä matematiikka, fysiikka, kemia, suomi ja ruotsi, vapaaehtoinen oli saksankieli) 32 päisellä luokalla 6 tyttöä, joista 4 reputti.

Me pojat mentiin armeijaan ja rakastuttiin kauppaopiston tyttoihin ja sairaanhoitolaitoksen tyttöhin. Mentiin naimisiin, tehtiin lapsia ja erottiin ja sillee.

Se oli tasa-arvoa, ei siihen direktiiviä ja lakia tarvita.

Ari Lotvonen

Tapasin henkilökohtaisesti tämän naisen, paiskattiin kättä ja hän teki ison psyykkisen vaikutuksen.

Jo Salter:
http://en.wikipedia.org/wiki/Jo_Salter

///

Toisen kerran kun tavattiin mentiin 6 kerrosta Lontoon maanalle ja juotiin perseet olalle.

Haluaisin vieläkin käydä juomassa olutta samassa paikassa jossa Charles Dickens kirjoitti (nimikirjoitus oli seinällä ja sitä ihmeteltiin, miten se voi olla mahdollista?!):
http://en.wikipedia.org/wiki/Charles_Dickens

kulliverin matkat.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Suomessa listayhtiöt noudattavat jo hallinnointikoodia comply or explain -periaatteella, eli yrityksen on pystyttävä julkisesti perustelemaan, miksi sillä ei ole naisia hallituspaikoilla - Arvopaperimarkkinayhdistys on antanut vuonna 2012 suosituksen siitä, mikä on hyväksyttävä peruste :

http://cgfinland.fi/corporate-governancesta/corpor...

Suomessa nuo kohutut kiintiöt on syrjäytetty vaihtoehtona yritysten omille itsesääntelyyn perustuville käytänteille, kuten myös naisjohtajuutta tukeville ohjelmille.

Käyttäjän Apoleon kuva
Aapo Puskala

HS:n uutisesta

"EU-parlamentti hyväksyi keskiviikkona kiistellyn esityksen, jonka mukaan pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä vähintään 40 prosenttia pitäisi olla naisia vuoteen 2020 mennessä."

"Tarkoitus on, että hallitusten jäsenten tärkeimpänä valintaperusteena on edelleen ehdokkaan pätevyys."

Eivätkö ne oikeasti tajua, että säätämällä tuollaista potaskaa ne nimenomaan takaavat sen, että tärkeimpänä valintaperusteena EI ole pätevyys. Voit muuten valita hallitukseen suurin piirtein kenet vain, mutta 40%:lla on oltava vagina. Muuta vaatimuksia ei ole. Sukupuolesta tehdään ainoa ehdoton vaatimus. Siitä tulee siis selkeästi tärkein kriteeri.

Miksi muuten tämä ulottuu vain hallituspaikkoihin? Miksei kaikkiin muihinkin työtehtäviin? Miksi tasa-arvoa pitää noudattaa ainoastaan hallituksessa, eikä esimerkiksi ns suorittavalla tasolla? Ja kai samaan hengenvetoon pitää lailla vaatia, että 40% syrjäytyneistä, päihdeongelmaisista ja väkivaltarikollisistakin on oltava naisia?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Tasa-arvolaki koskee juurikin työelämää - työnantajien velvollisuus on edistää tasa-arvoa ja esimerkiksi noudattaa samapalkkaisuusperiaatetta...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset