Elina Lepomäki Näin ei voida jatkaa.

Perustili vaatii kärsivällisyyttä

Ilta-Sanomien pääkirjoituksessa kritisoidaan Liberan perustili-mallia tämän päivän lehdessä sen perusteella ettei sen kaikkia vaikutuksia ja kustannuksia ole laskettu. Tämä ei ole uutinen, sillä perustilin julkaisutilaisuudessa käynnistettiin joukkoistukseen perustuva simulaatio-kampanja, jonka tarkoituksena on kannustaa kaikkia asiasta kiinnostuneita kansalaisia laskemaan mallin vaikutuksia auki niin yksityiseen kuin julkiseen talouteen.

On selvää, että vaikka mallista tehtäisiin koko Suomen kansantalouden kattava nykyaikainen mikrosimulaatiomalli, merkittävä osa tuloksista perustuisi arvioon mallin dynaamisista vaikutuksista, eli siihen kuinka moni ryhtyisi perustilimaailmassa tekemään enemmän töitä, kuinka moni nostaisi työnteon päälle tukea, kuka jättäytyisi elelemään vain 400 euron perustulolla, kuinka moni siirtäisi perustilille rahaa säästöön, kuinka paljon kulloisestakin palkastaan jne. Näiden käyttäytymisten arvioinnin tueksi voi hakea paljon tietoa akateemisesta ja osin empiirisestäkin aineistosta, mutta se ei poista tosiasiaa, että mallin kokonaisvaikutuksen laskenta perustuisi pitkälti erilaisiin olettamiin.

Ei kuitenkaan pidä paikkaansa, etteikö Libera olisi tehnyt jo hyvinkin monipuolisia laskelmia mallin taustalla. Kaikki ehdotetut ohjearvot on laskettu summittain siten, ettei vaikutus nykyiseen verokertymään tai henkilökohtaiseen talouteen ole lähtötilanteessa merkittävä. Se vähentää mallin käyttöönoton riskiä ja madaltaa sen käyttöönottokynnystä. Toisin kuin esimerkiksi monet perustulomallit, perustilimalli ei edellytä muutoksia verojärjestelmään. Silti kyseessä on ensisijaisesti konseptin esittely, kuten Paul Lillrank kirjoittaa.

Jos perustili otetaan käyttöön pitkän siirtymäajan puitteissa, eli ikäluokka kerrallaan, niin sen vuosittainen kustannus nostojen osalta on korkeintaan 288 miljoonaa euroa (eli noin puoli prosenttia valtion budjetista); ja sekin edellyttäisi, että koko 60 000 ihmisen ikäluokka olisi sen piirissä ja lähtisi saman tien nostamaan maksimaalisen tuen tililtä eli 400 euroa kuussa (4800 euroa vuodessa). Samalla merkittävä osa muista tuista, muun muassa opintorahasta, korvautuisi suoraan. Eli nettovaikutus budjettiin olisi varovaisestikin arvioiden paljon alhaisempi, jopa lähellä nollaa, jo ilman oletuksia mallin dynaamisista vaikutuksista.

Toisin kuin mediassa on viime päivinä otsikoitu, tässä vielä selvyydeksi:

  • Tilin alkupääoma 20 000 euroa on laskennallinen: sitä ei siirretä valtion kassasta saman tien tilille eli sillä ei ole kertavaikutusta valtion budjettiin. Se voisi olla 10 000 euroa tai 30 000 euroa ilman että mallin logiikassa tai toimivuudessa muuttuisi paljon mikään.
  • Sitä ei voi nostaa kerralla ulos, vaan korkeintaan 400 euron kuukausierissä mikä vastaa suunnilleen nykyistä opintorahaa.
  • Jos tilin alkupääoma on tallella ja sinne on säästänyt omia varoja, tililtä voi nostaa omat rahat pois vaikka samantien.
  • Perustilin keskeinen vaikutus on, että se tekee työnteosta kannattavaa kaikissa tuloluokissa. Malli nousee tai kaatuu sen varassa, lisääkö tai pienentääkö se ihmisten kynnystä hakeutua töihin, kun tuen ja työnteon yhdistäminen on vihdoin mahdollista, ja ihmisten omaan harkintaan luotetaan nykyistä enemmän.

Perustilimalli perustuu keskeisesti ihmisen elinkaaren aikana tekemiin taloudellisiin ja toimeentulollisiin ratkaisuihin. Siksi on järkevää ottaa se käyttöön elinkaaren alussa, nuorille ikäluokille tai jopa vain aina 18-vuotias ikäluokka kerrallaan. Tällöin mallin käyttöönotto aiheuttaa mahdollisimman vähän yllätyksiä julkiseen talouteen, sillä sen parametreja on helppo optimoida matkan varrella.

Me olemme kärsivällisiä – nykyistä järjestelmää ei pelasteta kerralla, mutta parinkin vuosikymmenen siirtymäaika kohti kestävämpiä rakenteita saisi ainakin minut näkemään valoa tunnelin päässä.

--

Ilta-Sanomien jutussa oli myös asiavirhe: ”Tilinsä tyhjentäneet olisivat tarveharkintaisten tukien varassa.” Tämä ei pidä paikkaansa, vaan perustililtä pystyy nostamaan rahaa myös alkupääoman huppenemisen jälkeen, korkeintaan 400 euroa kuussa. Silloin tili käyttäytyy ensisijaisesti kuin perustulo. Jos tilille ei kerry lainkaan pientäkään tulovirtaa, eli henkilö ei käy töissä lainkaan, silloin 400 euron kuukausituki ei luonnollisesti riitä elämiseen ja hän on muiden syyperusteisten ja tarveharkintaisten tukien varassa. Ja samalla nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän "holhouksen" alla - sen sijaan että olisi sitä jo samana päivänä kun tarvitsee esim. väliaikaista tukea, kuten nykyisin. Perustiliä rasitetaan aina ensin ennen kuin muita tukia voi nostaa.

Paul Lillrankin kirjoitus “Perustili – laskentaa seuraa”

--

http://lepomäki.net/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (53 kommenttia)

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Tilannetta, jossa kaikki järjestelmän piirissä olevat nostaisivat perustililtä niin paljon rahaa ja niin nopeasti kuin mahdollista saatetaan käsitellä jonkinlaisena "pahimman tapauksen skenaariona", mutta jos malli otettaisiin edes joissakin ikäluokissa tai väestöryhmissä käyttöön, näin voisi tapahtua helpostikin. Työvoiman ulkopuolella oleville henkilöille rahoille olisi joka tapauksessa kipeä tarve. Muita tuloja omaavat taas nostaisivat rahoja siirtääkseen niitä muille tileille, ulkomaille, bitcoineiksi, sijoituksiin tai minne hyvänsä muualle siksi, että luottamus siihen, että järjestelmä olisi pystyssä vielä seuraavanakin päivänä voi olla heikko, jos ovat järkeilleet, että malli ei ole pidemmän päälle valtiontaloudellisesti kestävä. Tätä pankkikriisille sukua olevaa ilmiötä kutsutaan pankkimaailmassa nimellä "bank run".

Jos perustili olisi mainituilla oletusarvoilla koko Suomen aikuisväestön eli noin 4 miljoonan ihmisen käytössä, vuotuiset vaikutukset valtion menoihin pelkästään tästä järjestelmästä olisivat noin 5000€*4*10^6 eli 20 miljardia euroa, joka on kaksi kertaa tämänhetkinen valtion velanottotarve, joka jo itsessään on todella huolestuttavissa lukemissa. Tässä ei ole otettu huomioon niitä kustannuksia, joita tulisi ennakoimattomista lieveilmiöistä, kuten työmarkkinahäiriöistä tai inflaatiosta.

Ottaen edelliset kappaleet huomioon, kokeilu jouduttaisiin ilman muuta vetämään takaisin hyvin varhaisessa vaiheessa, eikä sitä pystyttäisi korjaamaan millään "pienillä viilailuilla". Pidän olennaisena, että kaikki ne päättäjät, jotka ovat huolissaan hyvinvointivaltion säilyttämisestä, eivät suostu tällaisia kokeiluja mahdollisesti käyttöönotettaessa hyväksymään tiettyjä rakenteellisia "sivuehdotuksia", kuten työntekijöiden järjestäytymisoikeuden heikennyksiä, korkeakouluopetuksen muuttumista maksulliseksi tai vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten siirtämistä minkään perustili- tai perustulojärjestelmän piiriin. Näin siis, mikäli perustili on pseudoehdotus, joka on suunniteltu käytettäväksi sosiaaliturva-asioissa houkuttelevana vaihtokaupan välineenä vasemmistolle päin. Tätä asiaa olen käsitellyt omassa edellisessä blogikirjoituksessani.

Käyttäjän elepomaki kuva
Elina Lepomäki

Mikko, perustili käyttäytyy "pahimmillaankin" valtion budjetin kannalta samoin kuin laajalti esitetyt ja myös aukilasketut perustulomallit. Perustilin idea on työvoiman bulkin eli suuren enemmistön osalta se, että perustilille säästäminen kannattaa (sen sijaan että se olisi 10% palkkatulon yli pakollista), sillä siitä saa merkittävää veroetua (ja muita etuja joita on eritelty raportissa).

Mitä tulee esim. uhkaan rahojen siirtämisestä ulkomaille tai bitcoineiksi niin miten asia poikkeaa nykytilanteesta? Ei ainakaan liity perustiliin mitenkään. Samalla logiikalla kaikkien kannattaisi siirtää mahdollisimman suuri osa varoistaan pois täältä nyt ja heti.

Tässä Paul Lillrankin kirjoitus, joka luotaa käyttäytymistalousteorian vastauksia perustilimallin käyttöön http://www.libera.fi/perustili/perustili-laskentaa...

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Mikko, perustili käyttäytyy "pahimmillaankin" valtion budjetin kannalta samoin kuin laajalti esitetyt ja myös aukilasketut perustulomallit.

Ei käyttäydy. Perustulomalleissa on tyypillisesti mekanismi, joka leikkaa perustulon määrää ansio- ja pääomatulojen noustessa. Perustilimallista en tällaista äkkiseltään huomannut. Jonkinlainen purkkakorjaus tähän tietysti voisi olla kielto nostaa perustililtä mitään (ainakaan ilman erityislupaa), jos on henkilökohtaista verovelkaa vastattavana.

Toki kun tällaisia "korjauksia" esitetään, degeneroituu perustilimalli kohti nykyistä järjestelmää, joidenkin epäsuosittujen ominaisuuksien jäädessä jäljelle.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kiinnostava idea, mutta olen vain varsin ylimalkaisesti tutkinut tuota. Juuri nämä kannustimet pitää pääoma "reservissä" mietityttää - koitan kaivaa jostain pääpiirteet.

Toiseksi tuo säästämismalli. Käytännössähän tuotto-odotukset ovat keskimäärin paljon paremmalla mallilla silloin, kun yksilöt saavat itse valita kohteet - vrt. nollakorkoiset käyttelytilit. Voisiko portfolionsa jollain lailla "liittää" osaksi tätä perustiliä kokonaan tai osittain siinä tapauksessa, että tilin alkupääoma on kokonaan tallella?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #8

En ymmärrä ollenkaan mitä varten portfoliota omistaville pitäisi niukoista verovaroista lahjoittaa säästötili.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #20

Kiteytit viestisi erinomaisesti kolmeen ensimmäiseen sanaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #21

Aivan. Enkä mitään muutakaan mieltä vallitsevassa talousjärjestelmässä.
En edes rahan funktiota nykyisellä teknologian tasolla.
Voin sentään käsittää, että se on portfolioilla pelaavilla tarpeellinen pelimerkki.
Mutta mitään ymmärrystä tällaisella hazarditaloudelle minullta ei liikene.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Milloin pankkitilille säästäminen on kannattanut? Minun elinaikanani sellaista ajankohtaa ei ole ollut. Mitä varten pitäisi säästää?
Pitäisikö rikkaillekin jakaa rahaa köyhiltä kerätyistä verovaroista?
Jälleen yksi tulonsiirtomuoto vähävaraisilta varakkaille.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #18

Ei olekaan, ja se oli juuri pointtini. Ihmettelen, miksi se on niin monen suomalaisen mielestä hyvä sijoitusmuoto.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #19

Koska sitä kuvitellaan riskittömäksi. Mitä se ei tietenkään ole. Inflaatio on jatkuvasti nakertanut säästötilejä ja 90-luvun devalvaatiotakin yllättävämpi arvonpudotus saattaa tapahtua milloin tahansa.

Sami Ilvonen

Sanotaan nyt kauniisti että tuo on eliitin rikkaiden hassuttelijoiden satu jolla saadaan vietyä nykytilanteesta huomio pois.

Uskoo kuka hölmö helposti höynäytettävä pölijä tässä hölmöläisten maassa joka ennen oli Suomi Finland haluaa.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Suomenkielisessä raportissa keskeinen ajatussisältö on esitetty lauseella, joka itsessään kuvaa koko hankkeen laatua:

”Eikä ole ihan sanan varsinaisessa merkityksessä se, että yhteiskunta rajoittaa yksilön valinnanvapautta käyttää niitä rahoja, joita hän ei ole itse ansainnut, vaan saanut yhteiskunnalta” (23).

Englanninkielisessä versiossa sama kohta on sentään kielellisesti ymmärrettävässä muodossa:

”However, a basic income of such generosity would make it possible to live at society’s expense. And it is hardly control in the narrow sense of the term if society restricts the freedom of the individual in disposing of money that is pro¬vided by society, not earned by the beneficiary.

Consequently, the best solution would be the idea of progressive control put forward, among others, by Henri Heikkinen and Antti Vesala in their book Elämää Hyvinvointivaltiossa [7] (Living in a Welfare State) suggesting that the state intervene only when it appears that the individual fails to assume respon¬sibility for his or her own affairs.” (2013, 26.)

Vaikka tämä on englanniksi kielellisesti ymmärrettävää, paternalistinen ajatussisältö merkitsee silti paluuta 1800-luvun köyhäinhoitoon, jossa papisto arvioi sitä, kuka näyttää vaarantavan taivasosuutensa. Informaatioedellytykset eivät ole voimassa ns. globaalissa informaatioajassa, jossa ihmisillä on keskenään erilaisia tulevaisuudenkuvia, joiden suhteen he ovat/ eivät ole rationaalisia, eikä kontrollin harjoittajalla enää voi olla täyttä tietoa kaikkien hahmojen ja avatarien tosiasiallisesta toiminnasta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Nykyistä järjestelmää ei kannata yrittää pelastaa, se on aikaansa elänyt.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Sekä perustili että perustulo ovat susia jo ollessaan pelkkiä ehdotuksia. Perustulo jakaa ilmaista rahaa kaikille ja perustili kiihottaa osaa ihmisistä velkaantumaan valtiolle arvaamattomin seurauksin.

Perustilin seurauksia yhteiskunnalle voi vain arvailla ajan kuluessa ja olosuhteiden vaihdellessa. Pahimmillaan perustili voisi johtaa Suomessa kasvavaan virkamiesvaltaan ja jopa jonkilaiseen velkaorjuuteen joidenkin kansalaisten osalta.

Tiliperiaatetta voisi käyttää ehkä joidenkin etuuksien yhteydessä. Esim. opintotuet voisi muuttaa valtionlainoiksi, joita voisi maksaa takaisin sitten, kun on riittävästi tuloja.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Pertti Väänänen: - "Pahimmillaan perustili voisi johtaa Suomessa kasvavaan virkamiesvaltaan"

Voiko se enää nykytilanteesta juurikaan kasvaa?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Kyllä se pystyy kasvamaan vielä nykyisestään.

Käyttäjän MattiKouri kuva
Matti Kouri

Korhonenkin voisi jo päättää, kumpi joukkio hänen mielestään on se kaikista pahin - virkamiehet vaiko poliitikot;-(

Kommenttini vain siksi, koska olen juttujasi näillä palstoilla lueskellut.

Minun mielestäni demokraattisessa yhteiskunnassa ei tulla toimeen ilman kumpaakaan!

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Elina !

Minusta on erinomaista, että te nuoremman polven ekonomistit ja tutkijat tuotte rohkeasti vaihtoehtoisia malleja esille. Ainakin hallintobyrokratia kevenesi valtion että kuntien luukulla.

Tuossa muutama päivä sitten kerrottiin, että vain 2 % kuntien palveluista on sähköistettu. Valtiolla on esim. verohallinto ollut edellä kävijä palvelujen sähköistämisessä.

Uuden mallin käyttöönotto on suuri urakka. Kuntauudistuksesta nähdään, että
ensimmäisenä uudistuksia vastustaa pikkukuntien kunnanjohtajat ym. vastaavat
viskaalit.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Seppo

Eiköhän ensin pitäisi saada kuntien ja valtionhallinnon byrokratia purettua jotenkin hyväksyttävälle tasolle.

Sitten mm. terveydenhoidon tietojärjestelmät, joista olen kuullut jopa myönteisiä kommentteja Viron mallin toteuttamiseksi.

Tämän Elina Lepomäen ehdotuksen panen odottamaan arsenaalipankkiin, jos siinä olisi jotain järkeäkin edes siemen verran.

Pekka Heliste

Tuo 400 euroa on niin pieni, että kukaan ei oikein pärjää sillä.
Asumisen hinta on liian korkea , samoin normaali ruuan hinta
Niinpä se ei lopeta toimeentulotukea tai asumistukea eikä edes opiskelijat elä tuolla rahalla.

Minulla on kaksi opiskelijaa ja halvimman soluasunnon jälkeen jää käteen n 150 euroa. Sillä ostaa makaronia tai riisiä ja vähän tonnikalaa tai sisäelimiä

Liikuntaa harrastava jätkä ei valitettavasti elä tällaisella ruokavaliolla.Ainakin puutostaudit ovat varmoja.

Ja jos pitää ostaa vaatteita ,kirjoja tai lääkkeitä niin rahat tulevat vanhemmilta

Eli ongelma on sam kuin perustulossa, byrokratia ei vähene

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Tämä nimenomainen asia häiritsee myös minua tässäkin sosiaaliturvaehdotuksessa. Rivien välistä olen lukevinani, että harkinnanvaraisia etuuksia tiukennettaisiin selvästi, eli heikoimmassa asemassa olevian sosiaaliturvaa heikennettäisiin kannustavuuden nimissä. Jos taas harkinnanvaraisia etuja ei heikennetä, ei tämäkään järjestelmä ole kannustava.

Olennaista onkin siis kysyä, paljonko työkykyinen työtön sossu-Tatu saa rahaa tässä mallissa, ja mikä on hänen marginaaliveroprosenttinsa? (nyk. 1100e, ja >80%) Löytyykö konkretiaa?

Sossu-Tatun sijaan voit käyttää laskelmassasi ihmistä, joka haluaisi töitä, mutta kukaan ei suostu palkkaamaan, esimerkiksi Kari Kuuskymppistä.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Kerro opiskelijoillesi, että oppilaitosten ruokaloista saa monipuolisen ja ravitsevan opiskelijalounaan arkipäivisin hintaan 2,60 eur. 21 arkipäivällä laskettuna siihen kuluu 54,60 eur/kk. Makaroni ja riisi maksavat normaalihinnalla noin 1,50 eur/kg. Puoli kiloa niitä per päivä luulisi riittävän liikuntaa harrastavalle jätkällekin. Se kustantaisi 22,50 eur/kk.

Jäljelle jää 72,90 eur. Sitä ei missään tapauksessa pidä tuhlata tonnikalaan (kilohinta n. 13 eur), vaan esimerkiksi lenkkimakkaraan (n. 5 eur/kg), porkkanoihin (n. 1 eur/kg), lanttuun (erittäin terveellistä, n. 2 eur/kg), punajuureen (n. 1,50 eur/kg) ja kananmuniin (n. 3,50 eur/kg). Kannattaa myös bongailla tarjouksia kokolihatuotteista. Esimerkiksi porsaanpaistin saa joskus alle 4 eurolla kilo.

Pekka Heliste

Tuo oppilasruolailu tarjoaa n 400 kcal per päivä eli liikuntaa harrastavalle 2 metriselle 87 kiloiselle lähinnä viitteellisen määrän

Riisi sisältää energiaa 122 kcal per 100 gr eli sitä pitäisi syödä n 3-5 kiloa päivässä ja proteiinia siitä saa n 40-60 gr

Mistään esittämästäsi ruoka-aineesta ei saa proteiinia, jota pitäisi isolla ihmisellä olla n 150 gr per päivä.

Makkara sisältää rasvaa, hiilareitaja ja haitta-aineita ellei osta kokolihatuotteita , jotka maksavat aivan toista luokkaa kun HK-blue

Porkkanan ravintoarvo on vain n 280 kcal per kilo, vitamiineja siitä toki saa, mutta myös liikaa sokeria

Käyttäjän MattiKouri kuva
Matti Kouri Vastaus kommenttiin #43

Pekka!

Kai nuo hänen esittämänsä kalorit Korhoselle itselleen riittää, kun kuvasta päätellen vain makoilee;-)

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #43

Pekka Heliste: - "Tuo oppilasruolailu tarjoaa n 400 kcal per päivä"

Kyllä siitä saa enemmänkin, jos haluaa. Ainakin minun oppilaitoksessani sai ottaa leipää ja lisukkeita (salaattia, perunaa, riisiä yms.) niin paljon kuin halusi. Monet kasasivatkin lautaselle semmoiset keot, että silmämääräisesti arvioiden kalorimäärä oli lähempänä tuhatta kuin neljääsataa.

- "Riisi sisältää energiaa 122 kcal per 100 gr eli sitä pitäisi syödä n 3-5 kiloa päivässä"

Täh!? Tuon mukaan 3 kg riisiä sisältää 3660 kcal. Kuntoplussan energiantarvelaskuri parametreilla "liikun erittäin paljon, mies, 18-30 v ja 100 kg" antoi päivittäiseksi energiantarpeeksi 3973 kcal, eli kolme kiloa riisiä täyttäisi tuon lähes kokonaan. 5 kg olisi jo aivan liikaa. Ja sitäpaitsi, en tietenkään tarkoittanut, että söisi päivittäin pelkkää riisiä.

- "Mistään esittämästäsi ruoka-aineesta ei saa proteiinia, jota pitäisi isolla ihmisellä olla n 150 gr per päivä."

Ai, että makkarasta, kananmunasta tai porsaanlihasta ei saa proteiinia? Tuo oli ihan uusi tieto minulle, mutta hyvä, että kerroit. Löytyipähän selitys sille, miksi kuntosalitulokseni eivät parane, vaikka olen kyllä yrittänyt treenata ahkerasti.

- Porkkanan ravintoarvo on vain n 280 kcal per kilo, vitamiineja siitä toki saa, mutta myös liikaa sokeria"

Lisää ihan uutta ravinto-oppia minulle. Muistan, miten koulussa koko ajan tuputettiin porkkanaa, enkä lapsena tykännyt siitä yhtään. Hitsi, kun olisin silloin tiennyt, että voisin kieltäytyä porkkanan syönnistä sillä perusteella, että siitä saa liikaa sokeria.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kyse lieneekin siitä, että varakkaat saisivat vähän ylimääräistä taskurahaa.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Elämänsä läpi töissä seilanneet hyväosaiset kuittaavat tästä järjestelmästä aika paljon enemmän kuin vähän ylimääräistä taskurahaa.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Perustilin ongelma on se, että ei ole palkallisia töitä, jolla voisi ylläpitää saldoa edes jollakin tasolla. Raha kulutetaan ja pudotaan loukkuun, menetetään työttömyyskorvaukset saati muuta.

Tuo kokonaisuus pitäisi kuvata, miten se toimii suhteessä työssäoleviin, työttömiin, eläkeläisiin, työttömyysturvaan, muuhun sosiaaliturvaan kokonaisuutena, Suomen kansalaisiin, jotka asuvat ulkomailla, kansalaisiin, jotka asuvat täällä mutta, joilla ei ole yhtään työssäolopäivää historiassaan eikä tule.

Elina on itse pankkiiri, jonka omien tilien saldot ovat tod.näk. miljoonia.
Näin sitä on hyvä neuvoa "norsunluutornista" hädässä olevia.

"Hämärämiesten" silmänkääntötemppu.

Pekka Heliste

Libera matkii tässä Singaporen ja Saksan Hartz malleja

Saksassa mallia käytetään veronkiertoon, orjatöihin. Erityisesti naisten asema on huonontunut, sillä liki 80 % Hartz tuloilla elävistä on naisia

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Suurin osa Saksassa minijobeja tekevistä naisista on maaseudulla tai pikkukaupungissa asuvia kotiäitejä, jotka hankkivat perheelle lisätuloa olemalla 10-20 tuntia viikossa töissä. Muuten he olisivat kokonaan kotona. Suurissa kaupungeissa vastaavia töitä tekevät usein opiskelijat tai erilaiset paluu/muuttajat. Saksassa ei tällaista tilisysteemiä kuin täällä esitetään.

Pekka Heliste

Vaikka kysmys ei olekaan Saksassa suoraan tilisysteemistä niin se on versio liian pienillä tuloilla elämisestä eli ihmisiä ajetaan köyhyyteen.

Ei tuolla 400 eurolla elä

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Orjuus on täälläkin laajenemassa kotimaiseenkin työvoimaan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Sosiaaliturvan kannalta tärkein ja kiireellisin muutos on se, ettei saatu rahamääräinen tulonsiirto saisi riippua millään tavalla muista tuloista. Tämä on ainoa keino poistaa kannustinloukut kertakaikkisesti. Samalla se on yksinkertaisuudessaan suorastaan hämmästyttävän tehokas.

Erityistarpeet kuten sairaudet tai vanhuus eivät muuksi muutu vaikka seteleitä kuinka ladottaisiin kouraan. Tällöin voidaankin jakaa esimerkiksi palveluseteleitä.

Oli sosiaaliturvajärjestelmän nimi mikä tahansa, saadut tulonsiirrot eivät saa riippua iästä (pl. lapset), sukupuolesta, työtilanteesta, muista tuloista, pituudesta, karvaisuudesta, painosta, koulutuksesta, ASUINKUSTANNUKSISTA tai terveydentilasta.

Könttä per suomalainen. Kahdesta ekasta lapsesta puolikkaat per lärvi, lopuista ei penniäkään.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Eli kannatat kaiken sosiaaliturvan, mkl. harkinnanvaraiset tuet, yhdistämistä perustuloksi. Tämä tuhoaa kannustinloukut totaalisesti, ja summasta riippuen Suomen budjetin ja/tai köyhien toimeentulon.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ei tuhoa. Katsopa huviksesi paljonko sosiaaliturvaan käytetään Suomessa per lärvi. Minimitaso voitaisiin asettaa esimerkiksi opintoetuuksien tasolle, jolloin veronmaksajien rahoja itseasiassa säästyisi valtavasti.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #45

500e yhteensä kuussa ei yksinkertaisesti riitä mihinkään. Opiskelijat pärjäävät summalla, koska heidän asumistaan, terveydenhuoltoa, ruokailua ja liikkumista subventoidaan merkittävästi. Lisäksi vanhemmat ja sukulaiset tukevat selvää enemmistöä opiskelijoista rahallisesti. Opiskelijat omaavat myös henkistä pääomaa, jota esimerkiksi työttömällä työnhakijalta tai syrjäytyneeltä voi puuttua.

Johdattelit keskustelua kyllä hyvään suuntaan, sillä mielestäni nimenomaan opiskelijan elintaso on hyväksyttävä minimitaso, joka valtion tulee taata kaikille. Minimielintasolla ei asuta yksiössä Punavuoressa, mutta silloin tällöin on oltava mahdollisuus käydä ravintolassa, konsertissa tai matkoilla.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #45

Sosiaaliturvaan käytetään n 60 miljardia euroa vuodessa

Siitä kuluu

Terveydenhoito 14,8 mrd

Toimintarajoitteisuus 6,7 mrd

Vanhuus 22,7 mrd

Lesket ja muut 1,7 mrd

Perheet ja lapset 6,3 mrd

Työttömyys 4,1 mrd

Asuminen 1,0 mrd

Muus sosturva 1,5 mrd

Hallinto 1,6 mrd

Käyttäjän naumio kuva
Joonas Naumanen

Tämä on totta. Säännön pitäisi olla kaikissa olosuhteissa lineaarinen ilman mitään poikkeuksia. Yksikin poikkeus voi aiheuttaa parhaassa tapauksessa joko loukun tai porsaanreiän.

Tarveharkinnastakin saisi automaattisen pelkällä sillä, että jokaista tienattua euroa kohden tuki (kutsuttiin sitä sitten miksi tahansa) leikkautuisi vaikka 30 senttiä. Jossain kohtaa tuki menisi siis nollille, ja tämän jälkeen olisi yhdentekevää että nostaako tukia vai ei.

Tukea ei saisi automaattisesti, sitä pitäisi hakea mutta se myönnettäisiin aina. Maksetut tuet ja tienatut palkat voisi tarkastella sitten vuosittain aivan kuten verot nykyään. Tällaista systeemiä on kyllä historiassa aikaisemminkin esitelty negatiivisen tuloveron nimellä.

Käyttäjän MarjattaLaiho kuva
Marjatta Laiho

Suomenmaassa mikä tahansa parannus tuntuu kilpistyvän keskinäiseen kateuteen ja nokitteluun. Sivistymättömänä taviksena Itä-Helsingistä olen voinut vain suu auki ihmetellä, kuinka viisaat valtio-oppineet ja tutkijat puhuvat ja kirjoittavat loistavista visioista ihmisotuksen elinjärjestelyiden järkeistämiseksi, mutta mitään ei toteuteta. Perustuloa ei kuulemma olisi voinut kokeilla esimerkiksi jollakin alueella tai jollekin tietylle ihmisryhmälle (työttömät, opiskelijat tms.), koska se ei olisi perustuslain yhdenvertaisuusvaatimuksen mukaista.

Eriarvoistavampaa systeemiä kuin nykyinen toimeentuloturva olisi vaikea keksiä. Paikkaa paikan päälle –parsimallahan se onkin luotu vuosikymmenten mittaan. Nyt neljäkymmentä vuotta jälkeenpäin kummastelen yhä enemmän, kuinka peruskoulu onnistuttiin luomaan 1970-luvulla. Ei se toteutunut niin, että erään syyslukukauden alkaessa entiset kansakoululaiset ja oppikoululaiset olisivat astelleet sisään peruskoulun ovesta. Uusi koulumuoto eteni askeltaen monen vuoden ajan Lapista Stadiin. Kyllä silloin olivat etelän pennut eriarvoisia pohjoisserkkujensa kanssa.

Ilokseni luin juuri lehdestä, että viimein joku muukin kuin minä ehdottaa erisuuruisista kunnallisveroista luopumista. Kuntien valtionosuuksien sumplailu muistuttaa yksilöiden tukiviidakkoa. Todellinen yhdenvertaisuus edellyttää yhtä hyviä terveydenhoitopalveluja ja paljon muutakin, asuinpaikasta riippumatta. ”Kokeilemalla asia selviää” on moneen tilanteeseen sopiva arkielämän sanonta. Sen soveltamiseksi koko yhteiskuntaan voidaan perustuslakia muuttaa, esimerkiksi määräaikaiset epätasa-arvoisesti rajoitettuun joukkoon kohdistuvat kokeilut sallimalla.

Perustilin ”aikuistumispääoman” maksamisen aloittaminen vuosiluokka kerrallaan peruskoulutyyliin jättäisi ison juovan niihin, jotka eivät pääsisi sen piiriin. Tämä voisi aiheuttaa vaaralliseksikin yltyvää katkeruutta ja passivoida ei-perustililäisiä. Voisiko tätä lieventää maksamalla iän mukaan pienenevän summan johonkin ikään asti? Pitkäaikaistyöttömille ym. todella vähävaraisille ei ehkä olisi haitaksi saada muutamakin tonni tai satanen vielä 50–60-vuotiaana. Tällainen vaatimatonkin ”lottopotti” voisi mahdollistaa vaikka pienimuotoisen yritystoiminnan aloittamisen. Olisiko erilaisten toteutusmuotojen alueellisella kokeilulla saatavissa parhaiten tietoa perustilin toimivuudesta?

Globaalien ympäristöongelmien kärjistyessä kiihtyvään tahtiin on hyvin pian keksittävä keinot turvata hengissä säilyminen miljoonille ja taas miljoonille ilmastopakolaisille – myös meidän tarkasti aidatussa Euroopan unionissamme. Suunnaton määrä ihmisiä menettää lähivuosikymmeninä toimeentulomahdollisuutensa ilmastonmuutoksesta eniten kärsivissä maissa. Jospa Suomessa kehitettäisiin äkkiä ihmisarvoisen elämän mahdollistava kevyt ja helposti muunneltava perustili- tai perustulomalli, jota voitaisiin soveltaa tulevan kaaoksen aikana kaikkialla, missä ei toimi lähes jokaiselle työkykyiselle työtä ja elannon tarjoava tuotanto- ja palvelujärjestelmä. Siinäkö olisi uusi sampo Nokian jättämän aukon täytteeksi?

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Elina Lepomäeltä voisi kysyä hieman siitä logiikasta, miten perustilillä korvattaisiin ansiosidonnaista työttömyyskorvausta (luku 8, "Perustilin toiminta", 1. kappale).

Nykyinen ansiosidonnainen työttömyysturva on vakuutusmuotoista ennemmin kuin säästömuotoista, jolloin se on tätä tukimuotoa tarvitseville paljon tehokkaampi. Ansiosidonnaisessahan voidaan käyttää myös muiden samaan työttömyyskassaan maksaneiden rahoja, toisaalta ansiosidonnaisen käyttöä valvotaan monenlaisin karenssiehdoin, jottei sitä käytettäisi turhaan tai väärin. Perustilillä "ansiosidonnaiseen" on sitoutunut vain omia säästöjä, jotka voivat loppua yllättävän nopeasti kesken.

Miksi sitten työntekijän tarvitsisi suojata tulotasoaan? Varmaan merkittävin syy on mielestäni omistusasunnon hankintaan tarkoitetun asuntolainan nostaminen ja hoito. Jos työttömyys tarkoittaisi hyvin nopeaa putoamista keskituloisen palkoilta minimietuuksille, pankki saattaisi etenkin yksinäisten ihmisten kohdalla suhtautua tällaiseen riskitekijänä lainaa myönnettäessä.

Lisäksi samassa 8. luvussa on kappaleessa 8.3.3 "Vapaiden varojen sijoittaminen" mielivaltaisen oloinen ehto siitä, ettei perustililtä voisi suorittaa yhdistysten jäsenmaksuja. Mitä tarkoitusperiä tällainen ehto palvelee?

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Paul Lillrank kertoo ”tyhjentävästi” Ilta-Sanomissa nyt, mistä on kyse:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-128863168059...

Kysymys: Paljonko mallin startti maksaisi, professori Lillrank?

Paul Lillrank: Anteeksi?

K: Paljonko se maksaisi?

L: Siis, jos tähän siirrytään, mikä on kustannus?

K: Aivan.

L: Jaa, tuollaista laskelmaa ei ole tehty.

K: Miksi ei?

L: Se olisi ollut turhan varhaista.

K: Teillä ei ole käsitystä mallin kustannusvaikutuksesta?

... (hiljaisuus)

K: Kustannuksista?

L: Niin. Miten päin se nyt sitten menisi (suhteessa nykyjärjestelmään) pitkässä juoksussa, mikä on implementoinnin "skedula".

K: Anteeksi?

L: Käyttöönottoaikataulu. Se ei kuulunut tämän keskustelunavauksen teemaan.

K: Miten voidaan keskustella ilman käsitystä kustannuksista?

L: Pitää tehdä tarkempi laskelma, viedä tämä seuraavalle tasolle. Tässä puhutaan hyvinvointivaltion perusperiaatteista.

K: Kerrotaanko se 20000 viidellä miljoonalla?

L: Se 20 tonnia on peruspääoma, johon tulee lisätä, kun ihminen on töissä. Siitä tulee rullaava juttu. Sitä ei vain kuluteta.

K: Onko se raha jossain olemassa vai onko se fiktiivistä leikkirahaa?

L: Eihän raha milloinkaan ole muuta kuin laskennallinen, virtuaalinen summa. Ei se mitään kultaharkkoja ole.
*
I-S:n jutun on tehnyt toimittaja Tuomas Manninen.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Aika yllättävän paljon kehuja tuo malli on saanut osassa valtamediaa, ilmeisesti siksi, että sen takana on talouden "kovia nimiä". Kuitenkin minä itse ja muutamat muutkin talousalan maallikot näkevät kuinka sitä pöyhiessä tulee vain koppakuoriaisia.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Liberasta tulee mieleeni vallan muuta kuin vapaus päättää omista asioistaan.

Käyttäjän vivelu kuva
Ville Lukka

Ainakin tämä malli osuu nykyisen sosiaalituen heikoimpaan kohtaan parantavasti: ensitarvehankinta poistuu. Tarkoitan tällä sitä, että useimmiten kun rahalle on tarvetta, se tarve on välittömästi. Sossun päätökset voi kestää, ja rahaa saakin vasta monen kuukauden päästä. Tarve olisi pitänyt nähdä monta kuukautta aikaisemmin. Nyt hätärahaa saisi nostettua ainakin sen 400 euroa. Kaikki eivät pysty säästämään tililleen rahaa.

Kuitenkin nykyisenkin systeemin saisi taipumaan nopeaan turvaan: tehdään ensimmäinen tarvehankinta jälkikäteen. Alussa annetaan rahaa pyydettäessä. Tietysti samalla kartoitetaan tarpeen suuruus jotta saadaan selvitettyä suurin piirtein mikä on se sopiva raha mikä riittää. Sitten varsinaiset tarkistukset ja päätköset tehdään tämän jälkeen. Mikäli sossuasiakas on samantien ensimmäisellä kerralla valehdellut, rahat peritään joko pois, ja/tai sitten seuraavalla kerralla pistetään se kunnon syyni. Mitä vähemmän valehtelee ja tarve pitää paikkansa, sen helpommalla rahat pitäisi sossusta saada.

Sami Ala-Kokko

Ideana tuollainen perustulo on aivan loistava, mutta sen koko on äärimmäisen ratkaiseva. tuo 400€/kk jättää jäljelle kaiken nykyisen byrokratian ja tuolla rahalla ei kukaan tule toimeen (pelkästään), myös joku sveitssä tapetilla ollut 2000€:n kansalaispalkka on aivan naurettava, tuollaisella kukaan ei mene enää töihin. hyvä koko olisi joku noi 1000€/kk/18.+ suomen kansalainen, tuolla rahalla tulee juuri ja juuri toimeen jos ei ole muita tuloja ja se on riittävä lopettamaan kelan, työkkärin ja sossun ja yhdistämään ne yhdeksi instanssiksi jossa asioita hoidetaan (kaikki eläkkeet, työttömyyskorvaukset ja toimeentulotuet ja asumistuet pois ja perustulo tilalle), tällöin verotusta pitäisi kiristää jokaisessa palkkaluokassa, mutta säilyttää se progressivisena jolloin oikeasti tuloerot pienentyisivät selvästä ja verotuksella saataisiin tuon järjestelmän valtavia kuluja paikattua. nyyisellän työtön saa helposti tuon saman summan tai enemmän erillaiset tukien muodossa, joten pienellä palkalla ei työtä kannata edes tehdä, kun mahdollisen 1300€/kk palkasta menee veroa esim 20% jää lapaan noin 1000 ja siihen toinen tonni päälle (perustulo) ni johan rupiaa työnteko kannattamaan, lisäksi kun ihmisillä on huomattavasti enemmän rahaa käytössä ni ostovoima kasvaa aivan sairaasti, mikä taas luo tarvetta tuotannolle ja siten luo työpaikkoja ja suoraan taas lisää verotuloja (sekä palkkatyöstä että yritysten verotuksesta), tuo verotus tulisi olla sellainen että noin 3000€/kk tienaava ihminen saa käteen perustulon kanssa saman verran kuin nykyäänkin.... rikkaathan tuosta sitten kärsii jonkin verran tuloverollisesti, joskin yritysten valtava tuotannon kasvu lisää sitten osinkotuloja..... miettikääpäs ja laskeskelkaapas tuollainen vaihtoehto....

Käyttäjän naumio kuva
Joonas Naumanen

Todellista ostovoimaa lisää vain se raha, jonka työtä tekevä ihminen omalla työllään tienaa. Kaikki muu, vaikkapa tukien muodossa jaettu raha on vain jonkun muun työtä tekevän ihmisen ostovoimasta pois.

Ostovoimaa ja kasvua saadaan aikaan vain sillä, että ihmiset tekevät keskimäärin enemmän ja/tai tehokkaammin töitä, eli luovat lisäarvoa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Opintoetuudet asumislisän kanssa ovat yhteensä 469€ nettona kuukaudessa. On melko helppo osoittaa että sillä voi tulla toimeen.

Käyttäjän ppauto kuva
Janne Pirinen

Ihan totaalisesti ohi asian, mut Elina Lepomäki on tosi upeen näkönen beibi.

Käyttäjän JoukoKosonen kuva
Jouko Kosonen

Perustili on mielenkiintoinen ajatusmallina. Ongelmana on 400 euron kuukausinostoraja. Eihän sillä makseta pk-seudulla juuri mitään elinkustannuksia. Asuminen vie jo enemmän. Alempien tulotasojen n. 3.000 €/kk veroasteen alentaminen lähelle nollaa aikaansaisi dynaamisia vaikutuksia talouteen ja yrittämiseen, toimettomasta elelystä halukkuuteen ottaa vastaan pienituloista työtä tai yrittämistä.
Perustilin mallin voisi kohdistaa porrastetusti tai joustavasti vain alhaisimpiin tuloluokkiin. Ongelman yhteiskunnassa tällaisiin systeemeihin luo se, etteivät kaikki ihmiset osaa tai halua käyttäytyä normatiivisesti tai rationaalisesti. Päihteet ajavat ohi perushyödykkeiden.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Onko sosiaaliturvalla järkevää asuttaa ketään pääkaupunkiseudulle jossa ei riitä asuntoja edes duunareille?

Käyttäjän naumio kuva
Joonas Naumanen

Kaikenlaisten tukien harmonisoinnin maanlaajuisesti voisi ajatella olevan hyvää alueellistamispolitiikkaa. Mitä enemmän pääkaupunkiseudulle pumpataan kaikenlaista tukea, sitä enemmän sinne ihmisiä hakeutuu ja kustannukset taas nousevat. Suurten kustannusten tulisi ajaa ihmisiä vaihtamaan asuinpaikkaa, Suomessa on erittäinkin elinkelpoisia alueita muuallakin.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Elina Lepomäki kirjoitti:
"Jos perustili otetaan käyttöön pitkän siirtymäajan puitteissa, eli ikäluokka kerrallaan, niin sen vuosittainen kustannus nostojen osalta on korkeintaan 288 miljoonaa euroa (eli noin puoli prosenttia valtion budjetista); ja sekin edellyttäisi, että koko 60 000 ihmisen ikäluokka olisi sen piirissä ja lähtisi saman tien nostamaan maksimaalisen tuen tililtä eli 400 euroa kuussa (4800 euroa vuodessa)."

Kiitokset Libera-säätiölle tärkeää asiaa koskevasta aloitteesta. Tätä ehdotusta olisi tarkasteltava perusteellisesti ja ennakkoluulottomasti.

Tämän järjestelmän aloittaminen voisi hyvinkin olla mahdollista. On kuitenkin todettava heti, että 400 euroa kuussa ei riitä yksinäisen syrjäytyneen elämiseen varsinkaan pääkaupunkiseudulla. Hänen pitäisi siis hankkia lisätuloja, mikä saattaa olla ison kiven takana. Hyvätuloisille tuo raha sen sijaan olisi mukavaa lisätuloa.

Järjestelmän toimivuutta olisi kuitenkin syytä tutkia tarkasti. Tällainen selvä malli olisi joka tapauksessa parempi kuin nykyinen sekava tilkkitäkki. Se toisi ennen kaikkea korjausta nykyjärjestelmän räikeisiin kannustinloukkuihin.

Jatkakaamme siis ehdotuksen ruotimista ennakkoluulottomasti ja mahdollisimman monelta kannalta.

Käyttäjän TapioAngervuori kuva
Tapio Angervuori

Voitaisiin nyt ensin aloittaa verouudistuksesta:

Jokaisella suomalisella voisi olla oma “vero” - tai “palkka” -tili valitsemassaan pankissa, jonka kautta verottaja voisi ulosmitata verot suoraan. – Teknillisesti tämä oilsi täysin mahdollista nykyään! Palkollisten verot kerättäisiin suoraan ko. tileiltä, eli palkat maksettaisiin noille luodulle erikoistileille, johon tietenkin verottajallakin olisi päsy!

Edut:
– Veroja voitasiin muttaa vaika neljännevuosittain, jos tarve vaatisi.
- Työnantajien ja työntekijöiden maksamat verot eriytyisivät selkeästi, ja työntekijätkin näkisivät jokainen oman liikevaihtonsa myös ko. tileiltää eikä vain palkkanauhasta!
- Samaisia tilejä voitaisiiin tietenkin käyttää toiseenkin tarkoitukseen: sinne voitaisiin maksaa nuo mainitut 400€:n tuetkin niitä tarvitseville!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset