Elina Lepomäki Näin ei voida jatkaa.

Veronkorotus ei ole säästö

Milloin hallitus luopuu tavoitteestaan tasapainottaa taloutta puoliksi veronkorotuksin ja puoliksi menosäästöin? Samalla olisi ainakin luovuttava sanasta säästö, sillä veronkorotukset eivät ole säästöjä.

Kyse on samasta kuin jos yli varojensa elänyt kumppanisi ilmoittaisi vähentävänsä rahankäyttöään muutamalla prosentilla (menoleikkaus) ja nostavansa samoilla prosenteilla palkkatoivettaan hakiessaan seuraavaa pätkäduunia (veronkorotus). Jokainen voi päätellä, kuinka todennäköisesti nämä kaksi tointa vaikuttavat yhteiseen talouteen.

Voi olla, että jos työn saa, niin palkka vähän nousee, mutta samalla myös todennäköisyys löytää työtä pienenee. Kansantalouden tasolla on mahdollista, ettei verokertymä (tulopuoli) nouse lainkaan.

Työmarkkinoiden jäykkyydet ja korkea kustannustaso ovat jo nyt Suomen keskeisiä ongelmia.

Verot maksaa aina asiakas

On toki oleellista pohtia, kuten pääministerikin toteaa, miten veronkorotukset kohdistetaan mahdollisimman vähän haitallisesti. Mutta suuren suurta eroa sillä ei tehdä - ostovoima pienenee. Hienosäädöllä voidaan vaikuttaa siihen, kohdistuuko verorasite enemmän suomalaiseen kuin ulkomaalaiseen lisäarvoon.

Esimerkiksi alv-nosto osuu myös ulkomaalaisiin tuotteisiin kuten Coca Colaan, mutta ansiotuloveron nosto kohdistuu vain Suomessa tehtävään työhön.

Verokeskustelussa auttaa kuitenkin sen tosiasian ymmärtäminen, että kaikki verot maksaa lopulta aina kuluttaja. 

Arvonlisäveron (suurin verokertymä) kohdalla se on ilmeistä, ja yritystasolla asia on tismalleen sama: yritys on olemassa vain ja ainoastaan sen asiakkaiden rahoilla. Asiakas maksaa (jos maksaa) tuotteesta tai palvelusta, jonka jälkeen yritys maksaa kaikki kulunsa, mukaan lukien palkat ja niihin liittyvät verot, vakuutukset ja epäsuorat kulut.

Häkellyttävää kyllä, yhteisöverokin maksetaan vasta jos jotain (voittoa) jää viivan alle. Siihen mennessä on maksettu jo melkoinen kasa veroja ja tuotettu hyvää yhteiskuntaan työpaikkojen ja tuotteiden muodossa.

Jos joku on "iloinen veronmaksaja", niin kuluttaja, joka päättää tehdä ostopäätöksen. Ei se kaveri, joka on onnekas ja jolla on palkkatöitä. Eli jonka duunipaikan asiakas - suomalainen tai ulkolainen - kustantaa.

"Mie romahan"

Kolme miljardia on 5,6 % valtion budjetista eikä se kata edes puolta tämän vuoden lisävelanotosta, joka on 6,7 miljardia talousarvion mukaan. Todellisuudessa säästöt ajoittunevat usean vuoden jaksolle, eikä tämän vuoden budjetti lähestyne tasapainoa kuin nimellisesti.

On kohtuutonta, että koviksi päätöksiksi luonnehditaan mediassa sellaisia, joilla edes auttavasti yritetään saattaa nykyistä julkista taloutta tasapainoon ja kansantaloutta kilpailukykyiseksi.

Paljon kovempi päätös olisi olla tekemättä mitään ja jouduttaa kuukausi kerrallaan Suomen romahdusta. Sitä selkärankaa ei seminaarein, piispoin tai Brysselistä käsin suoristeta, vaan vastuu on kannettava siellä minne se on annettu.

--

http://lepomäki.net/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

25Suosittele

25 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (249 kommenttia)

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Jos suurien tulojen eli yli 100 000 € vuodessa ansaitsevien tuloveroprosentti olisi 50, paljonko nykyistä enemmän yhteiseen käyttöön tuloja kertyisi? Ei olisi väliä, olisiko kyse nykyisin kevyemmin verotetuista pääomatuloista vai kireämmin verotetuista ansiotuloista – tulot kuin tulot, jos yhteissumma on yli 100 000 €.

1 046 miljoonaa euroa

Käyttäjän elepomaki kuva
Elina Lepomäki

Esimerkiksi tästä Hesarin infografiikasta voi hämmästellä eri veronkorotusten/-kevennysten fiskaalista vaikutusta: http://www.hs.fi/kotimaa/Asiantuntijat+Uusia+veron...

En tiedä mihin sinä perustat tuon laskelmasi. Nk. solidaarisuusverolla on saatu kasaan muutama kymmenen miljoonaa. Koko pääomatuloverokertymä on puolestaan noin 2 miljardia nykyisellään.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Ne on laskenut tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen, maan paras kansantaloustilastojen asiantuntija.

Elina ei kannata tekeytyä tyhmäksi. Osaat varmasti lukea mitä kirjoitin, ymmärrätkö tekstiä on näköjään kyseenalaista.

Miljardi euroa, mietippä sitä.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen Vastaus kommenttiin #5

Laitetaan samalla kaikille 50% veroprosentti niin saataisiin vielä enemmän tuohta valtion kassaan ja hyvinvointipalvelut turvattua ikuisiksi ajoiksi.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen Vastaus kommenttiin #18

Noilla ajatuksilla on varmati kokoomusnuorissa kysyntää. Lakaistaan heikompiaines pois kokonaan.

Sieltä siilinjärveltähän alkoi nykyisenkin pääministerinura, erillaisten asiakirjaväärennösten avulla. Siinä on hienot ja jalot jäljet seurattavaksi.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #21

Ai sinulle ei kelvannut syyttäjän ratkaisu jättää syyttämättä. Olihan Simo Salmisen mukaan kuullema yks Anttikin, joka pääsi kunnanvaltuustoon vaikka piti pyörää ulkona yön, hävytöntä!

Jussi Rajaniemi Vastaus kommenttiin #5

Ilmeisesti tilastokeskuksen kehittämispäällikkö ei ole maan paras, koska 100 000 €/vuodessa, eli 8334 € kuukadessa tienaavan todellinen veroaste on 54,55 %:
http://www.veroaste.fi/

Janne Suuronen Vastaus kommenttiin #30

Jussi, palkkatuloverotus on eri asia kuin pääomatuloverotus.

Mitä nopeasti katselin, niin Suomessa on noin 60 000 vuodessa yli 100 000 euroa ansaitsevaa ihmistä. Mikäli heidän verokuormaansa lisäisi kuukaudessa 1000€ (vuodessa 12k€ eli 12% tuloihin nähden), niin summa olisi vuositasolla 720milj€. Jos 28%:n pääomatuloihin laitetaan lisää 12%, niin ollaan vasta 40%:n verotuksessa.

Kyllä tuo miljardin euron lisäverotulo kuulostaa ihan realistiselta arviolta. Ainakin paljon realistisempi, kuin Arhinmäen apupoika Jussi Saramäen "rikkailta olisi helposti kerättävissä 10mrd€ veroja lisää" heitot.

Tällä kommentilla ei ole tarkoitus ottaa kantaa verotuksen tasoon ja rakenteeseen, vaan pelkästään erilaisten rautalankalaskelmien oikeellisuuteen. Jos edes ovat relevantteja keskusteluiden aiheita, sillä verotason nostohan saattaa monessa tapauksessa laskea kokonaisverotuloja.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen Vastaus kommenttiin #30

Laskelmat on tehty perustuen verottajan vuoden 2013 verolaskuriin ja Tilastokeskuksen tulonjaon tietoihin vuodelta 2011. Nämä tiedot vietiin palkkaindeksillä vuoden 2012 tasolle.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Hupaisaa on, että tuossa artikkelissa ei mainita yhtään "asiantuntijaa" nimeltä.

Oletko itse ehkä yksi?

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen Vastaus kommenttiin #137

En sentään. Oma älykkyyteni ei riitä moiseen. Minulle riittää se että tiedän mistä tiedon saa.

Voin kyllä lähettää alkuperäisen artikkelin jos haluat lukea, siinä on viety ajatusta vähän pitemmällekkin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #140

Kommenttini liittyi Elinan Hesari-viittaukseen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #163

Lepomäen aktiivinen osallistuminen keskusteluun on poikeuksellista, kun vertaa sitä yleiseen eliitin blogikäyttäytymiseen.

;)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Mitäs saataisiin jos tulonsiirtoja vähennettäisiin samalla 50%:lla?

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Niin tai mitä saataisiin jos vähennettäisiin erillaisia verohelpotuksia joita myönnetään 23 MILARDIA vuosittain...

Jotu Karjalainen Vastaus kommenttiin #6

Verotuksen tulisi olla mahdollisimman yksinkertaista, nykyinen sekasotku eri veroineen ja erillaisine vähennyksineen ei palvele oikein ketään.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen Vastaus kommenttiin #7

Verotuksen pitää olla oikeudenmukaista!

Samalla tulotasolla olevien ihmisten täytyisi maksaa yhtäpaljon veroja, tulojen noustessa verojen täytyy nousta vähintään samassa suhteessa.

Verot pitää ottaa niiltä keillä on kyky kantaa verorasitus. Hyvätuloisten pitäisi maksaa enemmän veroja suhteessa siksi, että heillä on parempi veronmaksukyky. Tämä (veronmaksukykyisyys periaate) on verotuksen ykkösperiaate.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #12

Ja verot kerätäänkin keski- ja suurituloisilta.

Verotuksen tarve vähenee merkittävästi mikäli tulonsiirtoja lasketaan. Nyt ne ovat epäoikeudenmukaisen korkealla tasolla. Jopa niin korkealla että kaikki työ ei taloudellisesti kannata.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #14

Köyhä maksaa tuloistaan suhteellisesti enemmän veroja kuin varakas.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen Vastaus kommenttiin #12

Kaikkien, jotka tienaavat minua enemmän pitää antaa minulle omastaan, koska haluan niin. Kunhan en itse joudu maksajaksi.

Enemmistövaltaan perustuva lainsäädäntö toteuttaa tämän ajatuksen hyvin, sillä 75% suomalaisista on saamapuolella, eli tulonsiirtojen saajia (itsekin olen). Yksisilmäinen oman edun ajaminen muiden kustannuksella tuhoaa lopulta talouden.

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen Vastaus kommenttiin #12

Olen samaa mieltä Jarmo, että verotus pitää olla oikeudenmukaista, mutta sen pitää olla myös kohtuullista niitä kohtaan jotka ne verot maksavat.

Verojen ainainen korotus on valtiovallan suorittama rehellinen rosvous, joka ei voi jatkua loputtomiin.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen Vastaus kommenttiin #26

Minä taas olen samaa mieltä siitä että veroja ei voi nostaa loputtomiin. Kokonaisveroaste on ollut suurimillaan vuonna 2000 jolloin elimme kiivainta it-kuplan aikaa.
2014 ollaan vielä puolitoista prosenttiyksikköä ennätyslukemista.

Verotuksen painopisteiden määrittämisessä on tehty ne kardinaalivirheet.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen Vastaus kommenttiin #26

Verojen korottelu osaltaan johtaa (ja on jo johtanut) talouden heikkenemiseen, mutta se on kansan tahto. Ihmiset äänestävät mieluusti itselleen tulonsiirtoja, mikä on ongelmallista juuri siksi, että rahoittajien määrä on huomattavasti pienempi, ja poliittiset päätökset viedään läpi äänestäjien lukumäärän mukaan.

Kaikki eduskuntapuolueet ajavat tulonsiirtoja omille äänestäjilleen ja apua oikeasti tarvitsevat ovat äänestyspassiivisuutensa takia huonossa asemassa, mikä on traagista.

Käyttäjän JaniHtnen kuva
Jani Hätönen Vastaus kommenttiin #12

Tässä vähän faktaa.
http://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Verotuo...

Jos 28% veronmaksajista maksaa 68% tuloveroista, niin eiköhän olla jo enemmän kuin oikeudenmukaisia?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #49

Kun sinä maksat bruttotulona ansaitsemastasi eurosta enemmän veroa kuin vaikkapa B. Wahlroos, ei se ainakaan minun mielestäni oikeudenmukaista ole.

Entä sinun?

Käyttäjän JaniHtnen kuva
Jani Hätönen Vastaus kommenttiin #55

Jos (kun)saan pääomatuloa, maksan saman kuin Nalle. Palkkatulostakin vero on about sama, en tosin tiedä missä kunnassa hän on kirjoilla.

Jos pääomatuloja koitetaan verottaa 50%, lopputuloksena on verokertymä romahtaa. Aina voi huudella tuuleen, mutta pieni realismi kannattaa säilyttää.

Epäoikeudumukaista on kansainvälisten jättimäisten yritysten verosuunnittelu.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #64

Totta: jos saat saman verran palkkatuloja, pääomatuoja ja tukiaisia sekä lisäksi samat verottomat tulot kuin Wahlroos, maksat samat verot.

Enpä usko, että saat. Siksi veroprosenttisi bruttotuloista jää W:llä pienemmäksi.

Käyttäjän JaniHtnen kuva
Jani Hätönen Vastaus kommenttiin #65

Ei mun vkl mene tästä(kään) pilalle.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #68
Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #7

Verotus vie suurimman osan tuloistamme. Eihän meillä jää jäljelle näin edes ylimääräistä käytettävää. On alvit joka paikassa, on kuntavero, on valtionvero, on autovero, on pääomatulovero, on kiinteistövero on tiemaksu jne. Runsas puolet ainakin suurimman osan tuloista vuodessa hukkuu näihin veroihin ja lisää halutaan lypsää. Keiltä, ehkä juuri niiltä, joilla jo muutenkin on vähän, sillä ne joilla on paljon eivät halua enää antaa sitä vähääkään. Se siirretään paratiisisaarille lepäämän, kasvamaan ja parempia aikoja odottelemaan, jopa yksityishenkilöt toimivat näin. Oikeinko?

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen Vastaus kommenttiin #27

Politiikot on meidän tuella rakentaneet järjestelmän,joka on pikaisen uudistamisen tarpeessa. Esim. yritystukien poisto ei olisi suurikaan ongelma, muttei sitä jostakain syystä ole haluja tehdä. Kuinka suuri osa yritystuista menee jakelijoille? Säästöä suhteellisen helposti 500-1000 miljonaan euroon.

PS! +puolella vielä kilpailua tervehdyttävä vaikutus :)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #27
Käyttäjän VesaHellman kuva
Vesa Hellman Vastaus kommenttiin #7

Täsmälleen samaa mieltä. Nykyinen systeemi on sellainen sillisalaatti ettei siitä ota kukaan tolkkua.

Tuolta linkin takaa löytyy parin vuoden takainen henkilöverotuksen käsikirja. Eli 870-sivuinen ohjevihkonen hallintoalamisten käyttöön.

http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Hen...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #6

He, jokainen euro jota ei veroteta lienee päissäsi verohelpotus :)

Aloitetaan sosiaalipuolelta, sieltä löytyy joka toinen veroeuro. Hallinto vielä päälle.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen Vastaus kommenttiin #9

Ei näin. Siellä luki aika selvästi että verohelpotuksia tulee 23 miljardia vuodessa. Siellä on 1000% varmasti jotain mitä voidaan leikata niin että tavallinen ihminen/pienyrittäjä ei parahda.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #13

Myös laskemalla toimeentulotuki, työmarkkinatuki ja kansaneläke opintoetuuksien tasolle vältytään parkaisuilta. Todistetusti suuri joukko ihmisiä pärjää opintotuella.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski Vastaus kommenttiin #15

Voit mennä yrittämään. Kaikki, jotka sillä elävät, käyvät lisäksi töissä tai ottavat opintolainaa tai asuvat kotona vanhempien tukemana. BS.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #15

Eihän opintotuella ole tarkoituskaan tulla toimeen, Aika harvat pärjäävät opintotuella.

Käyttäjän alttisalomaki kuva
Altti Salomäki Vastaus kommenttiin #6

Verohelpotusten vähentäminen on samanlainen sanahirviö kuin veronkorotusten väittäminen säästöksi.

Asian voi sanoa ihan suoraan: mitä saataisiin jos verotettaisiin lisää? Tähän kysymykseen vastaus on kuluttajien käteen jäävän rahan väheneminen, hintojen nousu, kysyntälaman syveneminen ja lopulta koko valtiontalouden kaatuminen.

Paljonko tuosta 23 miljardista tulee pelkästään ruoan alemmasta arvonlisäverokannasta? Verohelpotus, että ruoka ei maksa vielä nykyistäkin enemmän....

Käyttäjän anttivesala kuva
Antti Vesala Vastaus kommenttiin #6

Noihin "verotukiin" sisältyy mm. kansaneläkkeen lisien, asumistuen, toimeentulotuen ja lapsilisien verovapaus sekä luonnonvaraisten marjojen ja sienien myynnistä saatujen tulojen verovapaus. Ehkä tiesitkin.

Juhani Kahela

Niin yhteiseen käyttöön. Yhteinen käyttö oli maksimissaan Neovostoliitossa ja mikä oli tulos. Professori Kanniaisen siteeraaman saksalaisen tutkimuksen mukaan 70 prosenttia ns. veronkiertorahoitsa päätyy palkkoina kansantalouteen. Kun ne päätyvät yksityiselle sektorille, niin ne kasvattavat kansantaloutta ja hyödyttävät kaikkia. Jos JUrpilaiselle annetaan 100 miljoonaa euroa, niin se häviää taivaan tuuliin. Jos ei nyt EU:huh, niin ainakin lisäbyrokraattien palkkaamiseen. Nyt ei ole heitettävää, niin tarvitaan lisää heitettävää. Ainoa mitä tarvitsisi heittää on 100.000 johto-hallintobyrokraattia pikalle.

Mikael Kerokoski

Höpö höpö. Te IPUlaiset nykykommarit olette hieman kujalla noiden laskujenne kanssa. Menkääs nyt kun aikuiset puhuu asiaa.

Jotu Karjalainen

Onhan se järkevää politiikkaa kun maan vienti ei vedä niin arvonlisäveron nostolla saadaan tapettua loputkin maamme kotimarkkinoiden palveluelinkeinoista.

On sit silleen tasasempaa pintaliitoa eikä tuloerot haittaa.

Käyttäjän JouniM kuva
Jouni Minkkinen

Ongelmaa pitäisi lähteä ratkaisemaan ihan uusin eväin. Palvelutyön ja kaiken loppuasiakkaalle tehdyn työn alvi alas, tavara-alvi ylös ja kuukausialvit tilitetään 500€ ylittävältä osalta.

Tällöin monen pienyrittäjän tilanne helpottaisi huomattavasti sen vaikuttamatta kuitenkaan kovinkaan paljon lopulliseen alvikertymään varsinkin jos sitä kompensoidaan alv-korotuksella joka on jo varmasti tulollaan.

Väittäisin että näillä eväillä saataisiin yrittäjyys houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi myös työttömille. Lisäksi jos yksinyrittäjä saisi palkata ensimmäisen työntekijän alkuun ilman sivukuluja ja nuo nousisivat normaaliksi esim kahden vuoden aikana.

Mitähän tuollaisella muutoksella saataisiin aikaan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tuollainen perusvähennys tosiaan helpottaisi nimenomaan pienyritysten tilannetta. Sivukulut ovat yksinkertaisesti liian korkeat. Tai siis käytännössä eläkemaksut, muut vakuutuksethan ovat liki ilmaisia.

Ehdotan eläkemaksujen jakamista tasan työntekijän ja työnantajan kesken. Ansiotuloveron työssäkäyntivähennystä voitaisiin nostaa vastaavalla summalla ja työnantajalla alvit maksettaisiin vasta eläkemaksut ylittävältä osalta.

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen

Verojen korotukset eivät ole mikään säästö niikuin Elina toteaa vaan se on tulonsiirtoa. Valitettavasti ollaan tulemassa siihen tilanteeseen, että ne jotka veroja maksaa eivät enää ymmärrä näitä "tulonsiirtoja". Haitta alkaa olla suurempi kuin hyöty. Ollaan siirtymässä plussasummapelistä miinuspeliin. Siinä häviävät kaikki - paitsi kateelliset :(

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

Myöskään säästö ei ole säästö. Kreikka on nyt sitten kurjistuskurissa säästetty kuoliaaksi ja samalla tiellä ollaan. Se, että säästetään kaikesta mahdollisesta, joka liittyy ihmisten työnteonja elämisen mahdollisuuksiin, eli reaalitalouteen, tuottaa vain deflatorisen syöksykierteen, jonka seurauksena Kreikankin velat ovat enemmän kuin ennen säästötoimien aloittamista.

Korporaatiot ja isot yritykset kilpailuttavat työn ulkomaille eikä veroja tarvitse maksaa. Kaikki pääoma makaa kasvaneissa varallisuusarvoissa ja pörssin monopolifirmojen automaattisissa rahastustuloksissa.

Joo, nostetaan alv:tä. Sillä tuhotaan kaikki loppukin aktiivisuus todellisesta tuotannollisesta elämästä. Ei tämä ole kestävyysvaje, tämä on kysyntävaje ja säästöt ja veronkorotukset molemmat syventävät sitä.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

Tarkennetaan vähän. Me säästämme koko ajan aivan väärästä paikasta. Mitä, jos alettaisiin säästää vaikkapa sillä lailla, että julkinen ei ostaisikaan enää kaikkia palveluja yksityiseltä sektorilta,jolle julkisesta on tullut rahastusautomaatti, jolla saadaan sitä tulosta osakkeenomistajille, joka harvemmin elävöittää kansantalouttamme juurikaan millään tavalla.

Suurin huijaus ikinä on trickle down-höpsismi, jonka mukaan eliitille kertyvä varallisuus pisaroi sieltä sitten alas päin. Kyllä se on täydellinen suck it up-imuri, jolla koko reaalitalous on tehty velalliseksi muutamalle harvalle. Jos tällä hetkellä maailman 85 rikkainta omistaa saman verran kuin 3500 000 000 köyhintä, on kyseessä niin rankka rakenteellinen väkivalta, ettei silmien avaamiseen voi olla mitään räikeämpää valoa.

No, jatkakaa valitsemallanne tiellä, jossa verotkin maksetaan lähinnä siksi, että voimme maksaa korkoja saksalaisille ja muille ulkomaalaisille pankeille. Hienon systeemin teitte. Facepalm.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

Milloinkahan tapahtuisi se ihme, että yrityksetkin ymmärtävät, että ne ovat riippuvaisia kysynnästä, jota edustaa nimenomaan keskiluokka ja rupusakki. Tuo 85 ihmistä ei ehkä ikinä osta niin paljon ryynimakkaraa kuin nuo loput 3500 000 000. Googlepomon sanomana ihan perusjutut alkavat kuulostaa neroudelta, kun ei tuolta johtaja/poliitikkoeliitiltä juuri järjen sanaa kuule. Ajatelkaa, pomo puhuu kysyntävajeesta joka johtuu siitä, että keskiluokan palkkakehitys on paska. Lisää palkkojen joustamista alaspäin? Hyvä idea. Facepalm.

"Tämä kollektiivinen palkkaleikkausvimma on iso syy sille, miksi taloudessa on niin vähän kysyntää", Schmidt sanoo.

http://www.talouselama.fi/uutiset/tata+totuutta+yr...

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen

Yritykset ymmärtävät/tietävät, että asiakas maksaa heidän toimintansa. Jos ei ole kysyntää niin yrittäjä laittaa pillit pussiin ja miettii missä sitä kysyntäää voisi olla - vaikka niiden ryynimakkaroiden tekemisessä. Luova tuho on hyvästä - parempi kuin konkreettinen sota.Yrityksissä myös tiedetään, että kustannukset on sopeutettava tuloihin ja jos kustannuksista on suurin osa palkkoja niin minkäs teet.

PS! Suomessa on yksi henkireikä ( mahdollisuus) ja se on yrittäjyys. Yleensä yrittäjä saa palkkaa vasta sitten kun on saanut busineksen pyörimään. Toivon ettei tätä mahdollisuutta tulla koskaan säännöillä ja määräyksillä muuttamaan vaikka näinhän on jo tehty kuljetusyrittäjien kohdalla :(

Käyttäjän VesaHellman kuva
Vesa Hellman

Mitä hyötyä on ryhtyä yrittäjäksi jos asiakkailla ei ole rahaa ostaa yrittäjän tuotteita tai palvelua? Kaikki eivät voi perustaa uusia Rovioita.

Asiakkailla saattaisi nippanappa löytyä rahaa yrittäjän palkan maksuun, mutta viimeistään yhteiskunnan osuus palkan päällä torppaa ostoaikeet.

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen Vastaus kommenttiin #41

Yrittäjäksi ryhtyvän ei tarvitse ajatella kokonaiskysyntää - sitä on aina riittävästi uudelle yrittäjälle jos omaa osaamista ja taitoa.
Niiden pitää ainakin lähteä yrittäjiksi, jotka haluavat kokeilla siipiensä lento- ja liitokykyä. Matka on ikimuistoinen :), voin taata sen.

Käyttäjän VesaHellman kuva
Vesa Hellman Vastaus kommenttiin #42

Riippuu millaiseksi yrittäjäksi mielii lähteä.

Jos aloitusinvestoinnit on suuret, niin olisi hyvä olla edes muutama varma asiakas ennen uralle ryhtymistä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #42

Viitsitkö Vartiainen palata sieltä yrittäjien pilvilinnasta takaisin todellisuuteen..

Ensin toteat:

"Yritykset ymmärtävät/tietävät, että asiakas maksaa heidän toimintansa. Jos ei ole kysyntää niin yrittäjä laittaa pillit pussiin ja miettii missä sitä kysyntäää voisi olla.."

Sitten toteat hetken päästä:

"Yrittäjäksi ryhtyvän ei tarvitse ajatella kokonaiskysyntää - sitä on aina riittävästi uudelle yrittäjälle"

Onko tämä sitä höpsismiä vai onko yrittäjät vain jumalasta seuraavia jotka toimii itsenäisesti ilman kysyntää sittenkin mikä vain muodostuu jostakin?

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen Vastaus kommenttiin #67

Yrittäjä on parhaimmillan Jumala, niin yksikertaista se on. Viime kädessä hän pystyy luomaan kysynnän jos mikään muu ei auta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #80

Voisitko kertoa, miten yrittäjä luo kysynnän tilanteessa, jossa ei ole maksukykyisiä asiakkaita?

Käyttäjän VesaHellman kuva
Vesa Hellman Vastaus kommenttiin #86

Tätä miekin yritin kysyä.

Vinkeille saattaa olla käyttöä...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #80

Kiitos..tämä riittää,oikeastaan kaikkeen ja olet vallan oikeassa..pankkiirit yrittäjinä voivat luoda kysynnän oikeastaan tyhjästä ja hyvin menee juuri näiden ahkerien yrittäjien vuoksi,eikö?

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen Vastaus kommenttiin #90

Viime kädessä yrittäjä pystyy luomaan tarpeita, joille aina on maksaja. Kysymys on kilpailusta ja fiksuimmat saavat vaikka mustan valkoiseksi. Ihmisten tarpeilla ei ole mitään rajaa ja yrittävät ihmiset uskovat ideaansa. Suurin osa ideoista ei lennä, mutta uskossaan he ovat vahvoja.

PS! Pankkiirit ovat juttu erikseen ja en kutsu heitä yrittäjiksi vaan loisiksi ( nekin on joskus kokonaisuuden kannalta hyödyllisiä).

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #42

"Niiden pitää ainakin lähteä yrittäjiksi, jotka haluavat kokeilla siipiensä lento- ja liitokykyä."

Pelkästään pakollinen YEL-maksu pudottaa nopeasti tuollaisen pilviliihottajan jolla ei ole kunnon pohjaa yritystoiminnalle.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Jos puhutaan julkisen sektorin rahaliikenteestä, niin veronkorotukset saattavat olla ekvivalentteja menonleikkausten kanssa ja veronalennukset ekvivalentteja menojen lisäämisen kanssa. Jos nimittäin olet saamassa julkiselta sektorilta jotakin etuutta X, niin sen laittaminen veronalaiseksi tai kyseisen veron korottaminen on sama asia kuin että etuutta X leikattaisiin, jos taas olet maksamassa julkiselle sektorille palvelumaksua Y, niin tilanne pysyy samana, jos tätä palvelumaksua alennettaisiin, mutta joutuisit maksamaan erotuksen verona jostakin muusta. Käytännössä julkisten palveluiden rahoittamisessa verovaroin halutaan varmistaa, että suurituloinen joutuu maksamaan niistä kalliimman hinnan kuin pienituloinen.

Sen sijaan yksityisen sektorin rahaliikenne on asia erikseen. Sen osalta on huomioitava tarkasti myös verotuksen vaikutukset yritystoiminnan kannattavuudelle ja työllisyydelle. On valitettava tosiasia, että tällä hetkellä Suomesta karkaa paljon teollisuuden työpaikkoja ulkomaille.

Käyttäjän JouniM kuva
Jouni Minkkinen

Elina, kun sinulla on enemmän taustatietoa ja varmasti hieman enemmän päätäkin niin arvioisitko mitä vaikutuksia seuraavalla mallilla olisi

Arvonlisäverotus:

-tavarakauppaan korotus 2% -> 26% (Fyi):
--Sisältäen alkoholin
-alennetut verokannat tasattaisiin 15-16%:
--Loppukäyttäjälle tehty työ (asennuspalvelut, siivoukset, parturi, tarjoilu...)
--Jalostettu ruoka, pitäen sisällään ravintolaruuan ja juoman, myös alkoholin.
-Verottomiin lisättäisiin:
--Julkinen liikenne
--Sähkö, vesi
--Jalostamaton ruoka (käytännössä juurekset, vihannekset, hedelmät, kokonainen kala ja kana)
-Kuukausitilitys vasta 500€ ylittävältä osalta kaikilla yrityksillä

Alvimuutoksilla ajetaan ensisijaisesti tasapainoa ja työllistävyyttä. Etenkin pienyrityksille tuo 500€ raja antaisi merkittävää apua ja mahdollistaisi monelle työttömälle yrittäjyyden harkitsemisen. Samalla tuo olisi korvaus verovoutina toimimisesta sillä nythän yrittäjät käytännössä toimivat valtion pakkotyöorjina tilittäessään valtiolle veroja :)

Yksinyrittäjälle annettaiiin lisäksi työllistämistukena ensimmäisen työntekijän palkkaamisen sivukuluihin alennus jotka nollasta kasvaisivat normaaliksi kahdessa vuodessa. Sama vastuuhenkilö ei voisi etua käyttää kuin kerran viidessä vuodessa.

Lisäksi työttömälle sallittaisiin viidensadan euron ansiotulo ilman että se vaikuttaa tukiin(tasausjakso vaikkapa 3kk).

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Joskus on hiipinyt esille ajatus, että Suomessa verotuksen peruste ei ole palvelujen turvaaminen tai oikeudenmukaisuus tms., vaan se, että mahdollisimman suuri osa kansalaisista saadaan tulonsiirtoriippuvaisiksi ja siten ns. kokonaisvaltaiseen "hallintaan".

Sellainen on päättäjien puolelta suorastaan nerokas tapa siirtyä keskushallittuun holhous- ja valvontayhteiskuntaan. :-)

Tunnistaako kukaan muu tällaisia piirteitä? Oletan niin, sillä ihmisiä kyllästyttää "liiallinen holhous", mutta he eivät ehkä tiedosta sitä, että syvälle heihin istutettua "pohjoismaisen hyvinvointivaltion tarjoamaa turvallisuudentarvetta" on käytetty hyväksi tämän tilanteen synnyttämiseksi.
Verotus on siis tähän vain huomaamaton väline: "Koukussa olette!"

Veronkorotus siis on aina perusteltavissa. Se "säästöaspekti" voi saada ilmiasun: "vähentää epätoivottuja (yhteiskunnallisia, tasa-arvo, terveys jne.) vaikutuksia".

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Voisitko vähän avata tätä: "miten veronkorotukset kohdistetaan mahdollisimman vähän haitallisesti. Mutta suuren suurta eroa sillä ei tehdä - ostovoima pienenee"

Miksi yksityislääkärillä käynti on "ostovoiman käyttöä", mutta terveyskeskuksessa käynti ei ole, vaikka molemmat palvelut ostetaan, toinen Verolla ja toinen Visalla?

PS: "kauppatieteiden maisteri kansantaloustieteestä" Vaikka kuinka haluaisit, kauppaoppi ei ole kansantlaoustiedettä, ja kauppatiedettä ei ole olemassa. Kauppaoppi ei ole tiedettä.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ostovoiman käyttöä voi kohdistaa kuluttaja. Esim.
Kun hän haluaa käyttää sitä esim. erikoislääkärin palvelujen hankintaan, hän voi käydä
(1) terveyskuksessa (a) omalääkärillään hintaan 13,80€ [oma osuus], joka lähettää hänet (b) erikoislääkärille vaikkapa johonkin YKS:iin [taas oma osuus]
TAI
(2) hän voi kohdistaa ostovoimansa suoraan yksityiselle erikoislääkärille ja maksaa kerran vähän enemmän omaa osuutta, mutta saada nopeampaa palvelua kertheitolla ja kenties lyhentää näin sairaslomaansa.
Samalla hän tulee säästäneeksi terkkarin yhden yleislääkärin aikaa, jollekin ihmiselle [jono lyhenee siis yhdellä asiakkaalla], jonka oireita puolestaan voi hoitaa terkkarin omalääkäri.
Raha kiertää taloudessa molemmissa tapauksissa, mutta yksi turha lääkärissäkäynti poistuu jälkimmäisessä, mitä voitaneen tulkita säästöksi. Tai tehokkuudeksi? :D

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Jop. Mutta kyse olikin blogistin väitteestä, että verotus VÄHENTÄÄ ostovoimaa, kulutusta. Miksi yksityislääkäri on kulutusta, mutta terveyskeskuslääkäri ei - toisen kuluttaja maksaa Visalla, toisen Verolla.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #58

Ymmärrän.
Halusin vain havainnollistaa verotus - kulutus - tuhlaus kuviota. Kaksi käyntiä julkisella on tuhlausta, vaikka siinä kaksi lääkäriä saakin vähän liksaa ja ostovoimaa samasta potilaasta.
Potilaan (ja yhteisönkin) ostovoima taas siinä osittain tuhrautuu kahdesti julk. terveyspuolelle, kun hän (potilas) voisi kuluttaa sen toisen käyntiaktin kulut esim. muuhun sisämarkkinakulutukseen, vaikka parturiin. :D

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #66

Eli siis ostoivoima EI laske verotuksen takia, päin vastoin kuin kauppaoppia opiskellut blogisti väittää.

Muuten, todellisuudessa nuo "yksityiset" yleensä kirjoittavat lähetteen tutkimuksia varten lähipään YKS:aan, mutta laskuttavat työn omanaan. Tämä taas lisää julkisen puolen kuluja, koska se tulee yhteiskunnan tukena "yksityiselle".

Nimim. Kokemusta on.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #66

Joku raja on kulutuksellakin, ei ihminen loputtomasti voi kuluttaa. Aika on rajallinen.

Jussi Rajaniemi Vastaus kommenttiin #58

Jokainen veroeuro on pois lompakosta ja siten vähentää ostovoimaa. Yksityinen lääkäri tarjoaa parempaa laatua halvemmalla, näin niin kuin omana kokemuksena.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #104

Tuohan ei pidä paikkaansa: onko veroeuro muka pois peruskoulun opettajan lompakosta?

Jussi Rajaniemi Vastaus kommenttiin #115

Jos tuloveroprosentti on yli 18, niin sen ylittävät veroeurot ovat.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #124
Jouni Nordman Vastaus kommenttiin #58

Siinä on yksityis lääkärin ero julkisen puolen lääkäriin, että yksityis lääkärin rahoittamine ei vaadi suurta hallintoa, että palvelut saadaan tuotettua. sillä itse hallinto kuluttaa suurimaan osan julkisen puolen rahoistam joka automaatisesti tekee korkeiden verojen keunn pakoliseksi.

Sillä kansantalostieteeseen ihan normaalita rahan köyttömisen ja kuluttamisen laita pätee. eli jos kuluttaa yli varojen niin on säästettävä, eikä nostettava tuotteen hintoja. sillä kansanhan juuri ostaa verorahoillaan palvelut. Tässä vain kansan taloustieteilijöillä on persu talous oppi kateisa, sillä heille mikää muu ei tuo rahaa kuin verojen nostaminen. Sillä valtion kehittämine tarvitse visioita ja taloustieteilijät ovat vain historioitsioita lukujensa kanssa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #226

" itse hallinto kuluttaa suurimaan osan julkisen puolen rahoistam"

Tähän sinulla on varmaan rautaista tutkimustietoa. Voisitko laittaa lähdeviitteen?

Kiitos jo etukäteen.

Jouni Nordman Vastaus kommenttiin #236

Tarvitseeko aina olla tutkimustietoa, josa asia on ilmeisen selvästi pääteltävissä. Sillä missä yksityisessä sairaalassa on hallintoa yhtä paljon kun on hoitavaa henkilöstöä, tällätavalla on esim. HUS:issa. Sillä sitä et voi millään väittää, että jokanen henkilö joka on hallinnossa tuo kuluja.

Toisaalta monessako yksityissairaalassa on politikoille suoja työpaikkoja, joita julkisten sairaanhoitopiirien hallinto pullistelee, jotka tuovat suoraan kuluja siihen kuinka paljon oikeesti se lääkärissä käyminen oikeesti maksaa.

Eli jos julkisen puolen kaikki hinnat julkastaisiin paljonko yksi lääkärikäynti maksaa, niin se jää yksityisen puolen 60€ hinnastakauaksi kalliimaksi, se kuinka paljon ei voi sanoa sillä mistään ei saa tietoa kuinka paljon on tarkasti yhden lääkärillä käynnin todellinen hinta, mutta jotain voi päätellä kun yksi lääkärissä käynti maksaa 32,50€, joka on potilaan omavastuu.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #244

Jos et - niin kuin näyttää - ymmärrä mutustelun ja tiedon eroa, olen voimaton.

Jouni Nordman Vastaus kommenttiin #245

Eikö juuri epäilykset ole niitä jotka aloittavat tutkinnan, josta sitten tutkimukset valmistuu. Tätä tutkimusta vain ei Suomessa kukaan ole tehnyt, mutta yksityisen hinnat ja julkisen pelkän omavastuun läheisyys, herättäisi itsessäni ainakin kysymyksen julkisen puolen hinnoista todelisuudessa. Tämä tietenkin ihmisille jotka hyväksyvät nykyisen mallin ilman kritiikkiä, pitäen sen kehittämistä viellä turhana. Näissä ihmisissä kummastuttaa heidän asenna yhteiskunnan muuttokseen joka on käynnissä, jossa ihmisillän on tietoa saatavissa vapaasti, jolloin myös julkisten palveluiden hinnat tulevat jossain vaiheessa ilmi.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen Vastaus kommenttiin #244

Mitäs jos tehtäisiin niin että yksityiseltä puolelta poistetaan KELA-korvaukset kokonaan. Samalla voitaisiin tehdä niin että yksityis puoli joutuisi maksamaan täyden markkina hinnan kun se suorittaa operaatioita julkisen puolen tiloissa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #249

Tässä on pari ongelmaa.

Ensiksikin, julkisen puolen palvelujen "markkinahintaa" on lähes mahdotonta laskea, koska se riippuu aina siitä, mitä kustannuksia lasketaan mkaan.

Toiseksi, mikä on paljon tärkeämpää, on vaikeaa perustella ylipäätään, miksi ihmeessä ykstyisen terveydenhuollon pitäisi voida käyttää MITÄÄN julkisen puolen toimintoja, kuten tiloja jne.

Jos ollaan yksityisiä, ollaan sitten kokonaan yksityisiä. Aidosti yksityisellä on omat tilat. Nykyisille "yksityisillä" terveyspalveluilla ei ole 100 % omia tiloja eikä "yksityinen" toimi ilman julkista tukea. Tosiasiassa esimerkiksi "yksityisen" sairaalapaikan julkinen tuki on potilaspäivää kohden selvästi suurempi kuin "julkisen" sairaalapaikan.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen Vastaus kommenttiin #251

Kannatetaan. Voi hiukan hinta pompahtaa kun tähän mennään.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #260

Kuinkas se nyt mihinkään pompahtaisi? Ykstyinenhän on tietysti halvempaa ja tehokkaampaa, joten ono selvää, että jos "ysksityiset" luopuisivat julkisesta tuesta ja julkisten laitosten hyödyntämisestä, hinnat nimenomaan laskisivat, suorastaan romahtaisivat. Ja ostovoimakin kasvaisi - kai.

Kysy vaikka noilta uusleibertaareilta.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen Vastaus kommenttiin #261

Kyllä tallainen uuslibertaali unelma pitäisi ehtottomasti totetuttaa.

Reino Jalas

"Verokeskustelussa auttaa kuitenkin sen tosiasian ymmärtäminen, että kaikki verot maksaa lopulta aina kuluttaja."

Olen nähnyt tämän heiton ennenkin, mutta en oikein ymmärrä mihin tuo väittämä perustuu, ja mitä sillä ajetaan takaa.

Vaikkapa ALV:tä nostetaan 24->26%, 2% verran, jolla saataisiin Urpilaisen eilen ilmoittama 1.5 Mrd € verojen lisäkiristys aikaan.

Se nosto vaikuttaa suoraan kuluttajahintaindeksiin. Palkansaajajärjestöt käyttävät TUPO (tai what ever nimi..)-palkkaneuvottelussaan suoraan noita indeksejä palkankortotusvaatimuksensa pohjina. Alkajaisiksi indeksien avulla tasoitetaan ja haetaan kustannusnousun pohjataso. Sen päälle esitetään sitten niitä omia prosentteja, firman tuottavuuden kasvun kautta perustellen, varsinaisiksi duunarien palkankorotuksiksi.

Tätä kautta ne veronkorotukset menevät nopsaa polkua pitkin suoraan myös yritysten kulurasitteeksi. Toki yritykset silloin nostavat hintojaan saadakseen kannattavuutensa säilymään.

Mutta ne samat hinnankorotukset ovatkin taas kuluttajahintaindeksin kautta seuraavassa TUPO-pöydässä edessä.

Tämän perusteella, en minä pysty sanomaan että "kaikki verot maksaa aina kuluttaja". Sama rahan talouspiiri kuitenkin pyörii loputtomiin. Hinnankorotuksen aikaansaama lisärahantarve ei tosiaan saa lopullista täyttymustään kaupan kassalla maksavan kuluttajan lompakosta, ja pysähdy siihen.

Väite kuulostaa jopa jonkin verran vasemmiston väritteiseltä. Että työlainenhän täällä ihan kaikki verot maksaa ja firmat ei maksa mitään.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Veroille ei ole mitään "lopullista maksajaa". Esitetty väite kertoo selvästi, että kirjoittaja on opiskellut kauppaoppia, ei kansantaloustiedettä. Kansantaloudessa on kyse rahan, myöös verojen, jatkuvasta kierrosta. Kaikki maksavat veroja koko ajan, ikuisesti - tai no, niin kauan kuin yhteiskunta on olemassa eli niin kauan kuin ihmislaji on olemassa. Sen jälkeisestä emme tiedä, emmekä voikaan tietää.

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen

Verot on lain sallima rehellinen rosvous

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #60

Väärin. Verotus on keino yhteisesti rahoittaa yhteisesti sovitut menot.

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen Vastaus kommenttiin #61

Yhteisesti sovitut menot? - evoluutiolle vieras käsite. Väärin ja oikein kysymys on irrelevantti ja ne ovat paikasta ja ajasta riippuvia. Ei mitään tekemistä kansantaloustieteen kannalta, mutta elämälle aktuelleja käsitteitä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #62

Nykyisellä verotuksella ei ole oikeastaan mitään yhteyttä evoluutioon. Verotuksella katetaan tosiaan yhteisesti sovitut menot. Se on verotuksen tarkoitus ja tavoite. Se, miten verotus käytännössä järjestetään, on sitten jo politiikkaa.

Jussi Rajaniemi Vastaus kommenttiin #63

Missä on yhteisesti sovittu että kunnan tulee pitää tappiollista catering toimintaa vuosikymmeniä?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #125

Missä joku on esittänyt, että tuollaista olisi sovittu?

Jussi Rajaniemi Vastaus kommenttiin #130

Kovin on lyhyt muisti. Viesti #62: "Verotuksella katetaan tosiaan yhteisesti sovitut menot".

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #138

Juuri näin. Muistissani ei olemitään vikaa. Mutta vastaapa nyt kysymykseeni: Missä joku on esittänyt, että tuollaista olisi sovittu?

Jussi Rajaniemi Vastaus kommenttiin #139

Sinä viestissä 62: "Verotuksella katetaan tosiaan yhteisesti sovitut menot". Voiko tuota muuten tulkita?

Kuules, kun julkiseen sektoriin kuuluu muutakin kun se opetustoimi, terveyskeskus ja sosiaaliluukku. Niiden lisäksi tulee ne 84 % muuta yhteisesti sovittua ja mitä älyttömämpää kuluerää, kuten 80 000 € maksava liikenneympyrän koristelu tai 25 000 € maksava kaupungin "portti", joka kaatui ensimmäisessä syysmyrskyssä.

Kaikki nämä on "yhteisesti" sovittuja menoja ja mitä enemmän verorahaa on tiedossa, sitä enemmän näitä turhakkeita tulee. Hyvänä esimerkkinä toimii YLE, joka keksii itselle julkisen palvelun tehtäviä sitä mukaan mitä enemmän sinne rahaa kaataa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #144

Juuri näin. Mutta et vieläkään vastannut kysymykseeni. Onnistuisiko nyt?

Jouni Nordman Vastaus kommenttiin #63

En ole koskaan nähnyt kansalta kysyttävän, onko nykyisen julkisen sektorin hinta oikea, vai haluaisiko kansa halvemman mallin. Eli pitöisi sitova kansan äänestys järjestää, jossa kolme eri hinta mallia olisi, joista sitten kansa saisi itse valita.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #227

Sitova kansanäänestys järjestetään 4 vuoden välein, melko tasaisesti. Jos hinta on liian kova, vaihdetaan päättäjiä. Jos ei vaihdeta, ollaan tilanteeseen tyytyväisiä.

Hyvä analogia on yhtiökokous.

Jussi Rajaniemi Vastaus kommenttiin #61

Missä on sovittu että Kunta valitsee sisäisenä hakuna epäpätevän opettajan virkaan?

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen Vastaus kommenttiin #127

Jussi argumenttisi kuulostavat...kaunaisilta. Kommenteista myös heijastuu blogisti Lepomäenkin edustama ajatus "filosofia" siitä että jokainen on oman elämänsä seppä. Everyman for himself, me, myself and I.

Se joka ei suoraan hyödytä juuri MINUA ja vain MINUA niin sillä ei ole merkitystä. Ei näin.

Et selvästikkään ole tyytyväinen opettajan palkkaukseen, tee asialle jotain! Eroa vaikka yhteiskunnasta ja muuta metsään, rakenna oma talo, oma viemäröinti, omat koulut lapsille, hanki ase ja ole oman tonttisi poliisi...kuulostaa kertakaikkiaan tavoittelemisen arvoiselta.

Jussi Rajaniemi Vastaus kommenttiin #132

"Jussi argumenttisi kuulostavat...kaunaisilta. Kommenteista myös heijastuu blogisti Lepomäenkin edustama ajatus "filosofia" siitä että jokainen on oman elämänsä seppä. Everyman for himself, me, myself and I. Se joka ei suoraan hyödytä juuri MINUA ja vain MINUA niin sillä ei ole merkitystä. Ei näin".

Kannattaisi ensi tutustua siihen Filosofiaan, ennen kuin tuommoisia typeryyksiä lauot. Voisit tutustua ensin vaikkapa klassiseen liberalismiin.

"Et selvästikkään ole tyytyväinen opettajan palkkaukseen, tee asialle jotain!"

En tee, ei kiinnosta pätkääkään mutta ollaanpa taas saatu verorahoille vastinetta kun asiaa käräjöidään ja vatvotaa isolla rahalla.

"Eroa vaikka yhteiskunnasta ja muuta metsään, rakenna oma talo, oma viemäröinti, omat koulut lapsille, hanki ase ja ole oman tonttisi poliisi...kuulostaa kertakaikkiaan tavoittelemisen arvoiselta"

Näyttää siltä että tässä maassa ei voi keskustella yhteiskunnan vaihtoehdoista ilman pois muuttoa tai ellei se koske veron korotusta...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #136

""Et selvästikkään ole tyytyväinen opettajan palkkaukseen, tee asialle jotain!"

En tee, ei kiinnosta pätkääkään mutta.."

Ei mitään muttia..jos ei kiinnosta pätkääkää niin suu suppuun ja tyydy siihen mitä on. Niin tämä vain menee.

"Näyttää siltä että tässä maassa ei voi keskustella yhteiskunnan vaihtoehdoista"

Päinvastoin..kuitenkin klassinen liberalismi ei esitä mitään -yhteiskunnallista- vaan yksilöllistä. Siksi se on kovin hankala ottaa mukaan tähän.

Jussi Rajaniemi Vastaus kommenttiin #147

"Ei mitään muttia..jos ei kiinnosta pätkääkää niin suu suppuun ja tyydy siihen mitä on. Niin tämä vain menee".

???

"Päinvastoin..kuitenkin klassinen liberalismi ei esitä mitään -yhteiskunnallista- vaan yksilöllistä. Siksi se on kovin hankala ottaa mukaan tähän".

Kannattaisi tutustua aiheeseen. Klassisessa liberalismissa on yhteiskunta ja sen rooli on hyvin aktiivinen. Se ei esimerkiksi estä hyvinvointivaltiota, joka onkin kovin pyhä lehmä tässä maassa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #171

Miten klassisessa liberalismissa yhteiskunta toimii "ei kiinnosta pätkääkään asenteella" jääkö se odottamaan sinun kiinnostustasi?

Jussi Rajaniemi Vastaus kommenttiin #179
Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #180

Juuri siitä mistä olet lukenut yhden kirjan jonka perusteella koitat vängätä jotain..

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Jouku Heyno: - " Kaikki maksavat veroja koko ajan, ikuisesti - tai no, niin kauan kuin yhteiskunta on olemassa eli niin kauan kuin ihmislaji on olemassa."

Eli verot ovat siis ihmiselle lajityypillinen ominaisuus. Mielenkiintoinen tulkinta. Päteekö tämä muihin lajeihin? Miten on esimerkiksi simpanssien, delfiineiden tai kottaraisten laita? Maksavatko nekin veroja koko ajan, ikuisesti, niin kauan kuin kyseinen laji on olemassa?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #73

En pitäisi sitä lajityypillisenä sen enempää kuin vaikkapa vaatteita. Ja mitä tulee simpansseihin, kottaraisiin ja delfiineihin: jos niillä on yhteiskunta ja kansantalous, niin kait niillä sitten on verojakin. En tiedä, mikä tilanne siinä suhteessa on.

Verotus on keino rahoittaa yhteiskunnan yhteisesti sovitut menot.

Jussi Rajaniemi Vastaus kommenttiin #75

Missä on yhteisesti sovittu että kakki kunnan tiet vievät Prismaan?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #126

Tohtisin veikata,että kunnanhallituksessa asiaa on pohdittu ja päätetty. Meinaatko,että ne on itsestään päättänyt mennä siten?

Jussi Rajaniemi Vastaus kommenttiin #148

Niin missä hallituksessa - sehän se on oleellista. Prisman vai kunnanvaltuustossa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #172

Kerrotko siis,että vapaa markkinatalous olisi pahasta,koska siinähän saa ihan rauhassa lobata. Pitäisikö siis tehdä säätelyä lobbaukseen,että ei saisi lobata yhteisön päätöksissä itseään?

Jussi Rajaniemi Vastaus kommenttiin #178

Sinä kirjoitat ihan kummia - ei lobbaus kuulu vapaaseen markkinatalouteen.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #181

No oho..totta hitossa lobbaus kuuluu vapaaseen markkinatalouteen..hyvänen aika sentään. Nyt alkaa olemaan melko paksua nuo teidän hölinät..

Jussi Rajaniemi Vastaus kommenttiin #188

Miten vapaassa markkinataloudessa, jota ei ole missään vielä kokeiltu, voi olla lobbausta jos ei ole lobattavia?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #192

Vapaata markkinataloutta voidaan kokeilla missä tahansa juuri niissä oloissa missä sille annetaan mahdollisuus. Näin tulee aina olemaan ja piste. Siksi sitä utopiaa täydellisen vapaasta markkinataloudesta ei kannata turhaan miettiä.

Mutta ajatellaan nyt vaikka periaatteen vuoksi miten täydellisen vapaassa markkinataloudessa lobbaus tapahtuisi.. tässä hassussa malliesimerkissä voidaan ottaa wikistä vielä avuksi lobbauksen määritelmä:

"Lobbaaja kommunikoi asian kannalta olennaisten ryhmien, kuten poliittisten päättäjien, virkamiesten, !! median tai kilpailevien näkemysten edustajien kanssa !! ja pyrkii vakuuttamaan nämä asian tärkeydestä..

Myönteisesti käsitettynä lobbaus on keskusteluun, asiantuntemukseen ja argumentteihin perustuvaa tiedonvaihtoa ja verkostoitumista, siltojen rakentamista ja yhteyksien luomista..."

Riittääkö vai haluatko pitää vain simppeliä kuvaa lobbaamisesta missä poliitikkoihin vaikutetaan..hyvä on. Kuvitteletko kaikessa naiviudessasi,että vapaan markkinatalouden myötä eturyhmät ja sitä myötä politiikka häviäisi? Mietihän uudelleen..edes ripaus jotain totuudellisuutta mukaan voisi olla ihan paikallaan,jos kuvittelet ihmisten vain jäävän odottamaan yritysten tarjoamaa elämää ilman ettei koita vaikuttaa millää tapaa joko yksilönä asioihin tai eturyhmän kautta.

Eli siis..lobbausta tulee olemaan aina,olkoot järjestelmä mikä tahansa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #195

Täydellisen vapaata markkinataloutta kutsutaan sodaksi. Kokemuset ovat tähän asti melko huonoja.

Jussi Rajaniemi Vastaus kommenttiin #221

Kertoisitko lisää näistä kokemuksista?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #225

Eikö sinulla ollut historiaa koulussa, vai etkö vain viitsinyt seurata opetusta?

Viimeisimmät vapaat markkinat Euroopassa järjestettiin 1939 - 1945. Kaikki kilpailunrajoitukset oli poistettu, ja markkinakilpailu oli avointa.

Edeltävä globaali tilanne oli nk. suuret siirtomaasodat, joiden aikana Englanti ja Ranska erityisesti kilpailivat vapailla, rajoittamattomilla markkinoilla. kaikki kilpailukeinot olivat käytännössä sallittuja.

Ehkä tunnetuin tällainen tilanne oli keskiajan katolinen Eurooppa, jota maaniteteellisesti rajoitti pohjoisessa Itämeri, lännessä Atlantti, etelässä islamilainen maailma ja idässä Venäjä. Katolinen eurooppalainen talouselämä perustui monikansallisten maatalaousalan jättiyritysten keskinäiseen kilpailuun, jossa - taas - kaikki keinot olivat sallittuja. Vasrianisia valtioita alueella ei ollut, lähinnä 1500-luvun lopulla hiljalleen kehittymään alkanutta Ranskaa lukuunottamatta. Tilanne päättyi, kun Ranskan tukema Ruotsi, joka ei siis ollut osa noita vapaita markkinoita, lopetti vapaan kilpailun ja loi Eurooppaan modernin valtiollisen järjestelmän pohjan 1648 solmitussa rauhassa.

Ei ihme, että historianopetuksen määrää halutaan vähentää. Tieto on valtaa, ja kansan laajojen piirien tieto kansanvaltaa. Kansanvalta taas on uhka poliittiselle ja taloudelliselle eliitille. Hölmöjä ja tietämättömiä on helpompaa hallita.

Jussi Rajaniemi Vastaus kommenttiin #238

Sinun kannattaisi tarkistaa lääkitys, kun olet niin kuutamolla markkinoista.

Sota on täysin vapaan markkinatalouden vastakohta. Sodassa isompi ottaa mitä huvittaa, kun vapaassa markkinataloudessa kenenkään ei ole pakko myydä omistamaansa ellei halua ja jos haluaa niin hinnan voi itse määritellä. Toisaalta jos hinta ei miellytä, niin aina voi olla ostamattakin.

Niin kauan kun on jokin väliporras A: ja B:n välissä, jolta pitää kysyä lupa myyntiin tai omistamista verotetaan - ei voida puhua vapaasta markkinataloudesta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #246

Höpöhöpö. Täysin vapaa markkinatalous on tietysti sitä, että rajoitteita tavaranvaihdolle ei ole. Sodassa ei tarvitse kysellä väliportailta: maksetaan, jos on pakko, jos ei ole pakko, ei makseta. Miksi muka vapailla markkinoilla pitäisi kysellä joltain, mitä saa tehdä? Ja jos pitäisi kysyä, kuka pitäisi huolta siitä, että vastaukset otetaan huomioon?

Jos tavaranvaihtolle on rajoitteita, kuten esimerkiksi väkivallan käytön kielto, on kyseessä kilpailunrajoitus. Kuka muuten valvoisi väkivallankäytön kieltoa, ja kuka siitä sanktioisi, ellei mainitsemasi "väliporras"?

Ilmeisesti et ymmärrä sen enempää historiaa kuin kansantaloutta, valtio-opista puhumattakaan. Johdonmkaisuudessasikin näyttää olevan vakavia puutteita.

Jussi Rajaniemi Vastaus kommenttiin #247

Höpö höpö itsellesi. Ennen kuin jatkat paskan jauhamista, niin todettakoon etten ole puhunut missään kohti täysin vapaasta markkinataloudesta, vaan vapaasta markkinataloudesta - mitä ei ole koskaan kokeiltu. Mutta kun sinulla ja Vellulla on todella paha aukko yleissivistyksestä, niin muutama sana vapaasta markkinataloudesta.

Sota on sotaa ja sillä ei ole mitään tekemistä vapaan markkinatalouden kanssa. Päin vastoin - siellä missä valtioiden välillä on ollut vapaat markkinat, ei ole ollut sotia. Hyvä esimerkki on Krimin sota, jossa Britit poltti pohjanmaan rannikkokaupunkeja ja samalla tuhosivat heidän laivastonsa kipeästi tarvitsemat tervakuormat tietämättä mistä terva tuli heidän omiin aluksiinsa.

Toinen esimerkki on EU. Ennen EU:ta, on koko kirjoitetun Euroopan historian ajan 2-3 "EU"-maata ollut sodassa keskenään. Näin pitkää rauhan aikaa ei ole ollut koskaan EU-maiden kesken. Vapaassa markkinataloudessa A-B tekee keskenään kauppaa, josta molemmat hyötyvät - sodasta ei hyödy kukaan.

Kielitoimiston mukaan sana markkinatalous tarkoittaa järjestelmää, jossa hyödykkeiden hintojen määräytyminen on vapaan kysynnän ja tarjonnan säätelemää. Vapaus on vapautta pakottamisesta ja valtiolla ei ole oikeutta rajoittaa kenenkään vapautta muuten kuin estääkseen tätä loukkaamasta toisten vapautta.

Eli sana vapaa, markkinatalouden edessä tarkoittaa sitä että yksilöt kunnioittavat toistensa oikeuksia julkisen vallan tarjotessa suojan yksilön oikeuksille. Ihan niin kuin Obaman puhuessa vapaasta maailmasta, hän ei tarkoita vapaata rellestämistä, vaan oikeutta äänestää yhteisölle oma demokraattinen johtaja määräajaksi.

Jos Krimin sotaa käyvien maiden välinen kauppa olisi ollut vapaata, ei sotaa olisi koskaan käyty - silloin kaikki olisi hyötyneet. Sinun ihanneyhteiskunnassa varmaan pitäisi kysyä lupa paskalla käyntiin ja tietenkin juuri sinulta?

Väliporras on henkilö D, jolta pitää kysyä saanko ostaa tontin henkilöltä B, rakentaakseni siihen talon.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #252

Mitähän eroa on "vapaalla" ja "täysin vapaalla"? Onko "vapaa" vain "osittain vapaa", ja jos, niin miten se eroaa nykyisestä "osittain vapaasta"?

"Väliporras on henkilö D, jolta pitää kysyä saanko ostaa tontin henkilöltä B, rakentaakseni siihen talon."

Olisiko tällainen "väliporras, henkilö D", vaikkapa kaupanvahvistaja? Vai kuka huolehtisi, että myös saat tontin maksettuasi sen? Onhan tuollainen kaupanvahvistaminen toki kaupan rajoite.

Jussi Rajaniemi Vastaus kommenttiin #253

"Täysin vapaa markkinatalous" on sinun kuvitelmaa, kun "vapaan markkinatalouden" määritelmä löytyy lukemattomista julkaisuista netistä ja kirjoita - ota selvää. Niin kauan ei voi puhua vapaasta markkinataloudesta, kun omistusoikeus ei ole kiistatonta ja suojattua, hyödykkeiden vaihdanta ei ole vapaata eikä omistamista verotetaan.

Suomessa omistusta verotetaan, omaisuutta voidaan pakkolunastaa ja hyödykkeiden vaihdanta ei ole vapaata.

Henkilö D, voi olla kaupungin kaavoituksesta vastaava päällikkö joka sanoo, että mitä saa rakentaa, minne, milloin ja millä tavalla. Se voi olla mikä tahansa henkilö, joka voi estää tai vaikuttaa kaupan toteutumiseen negatiivisesti. Yleensä virkamies, poliitikko tai muu yksilö, joka voi häiritä ostamista. Samalla D on juuri se henkilö, jota voi lobata.

Kaikki muu vääntö onkin sinun semantiikan vatvomista, kun juuri huomasit ajaneesi päin seinää.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #254

"Niin kauan ei voi puhua vapaasta markkinataloudesta, kun omistusoikeus ei ole kiistatonta ja suojattua,"

Mikä tai kuka mahtaa taata tuon kiistattomuuden ja suojan, ja erityisesti, millä keinolla ja millä valtuuksilla?

Jussi Rajaniemi Vastaus kommenttiin #255

Etkö todellakaan tiedä? Oletko koskaan kuullut semmoisesta kuin vallan kolmijako? Kun tutustut siihen, niin eiköhän siitä selviä vastaukset esittämiisi kysymyksiin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #256

Sinä uhoat

Minä kysyn

Sinä uhoat lisää

Minä kysyn

Sinä uhoat lisää

Minä kysyn

Sinä uhoat taas

Moista ei voi pitää keskusteluna. Jos et osaa vastata kysymyksiin, en jatka. Jos vastauksia alkaa tulla, katsotaan uudestaan. Vastaamattomat kysymykset löydät edellisistä viesteistä. Ne tunnistaa virkkeen lopussa olevasta ? -merkistä.

Kuulumisiin siihen asti!

Jussi Rajaniemi Vastaus kommenttiin #257

Olen samaa mieltä, ei jatkuva tyhmien kysymysten esittäminen ole keskustelua. Esimerkki: Mikä tai kuka mahtaa taata tuon kiistattomuuden ja suojan, ja erityisesti, millä keinolla ja millä valtuuksilla?

Vastaus: vallan kolmijako. Jos toinen keskustelija ei ymmärrä mitä vallan kolmijako tarkoittaa, niin ei paljon kannata jatkaa keskustelua...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #258

Uhoamisesi vain jatkuu.

Kysymys: "millä keinolla ja millä valtuuksilla?"

"Vastaus: vallan kolmijako"

Kuten sanottu, kanssasi ei voi keskustella. Lopetan toistaiseksi tähän ja jatkan, jos vastauksia alkaa tulla.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #75

Jouko Heyno: - "Verotus on keino rahoittaa yhteiskunnan yhteisesti sovitut menot."

Niin on, mutta ei se tee siitä "ikuista, joka kestää niin kauan kuin ihmislajikin". Minä uskon, että yhteisesti sovitut menot on mahdollista rahoittaa myös vapaaehtoispohjalta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #159
Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #159
Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tai niin kauan kuin raha on olemassa.

Käyttäjän JaniHtnen kuva
Jani Hätönen

Kun ALVia tarpeeksi nostaa, tai kehittelee kilometriveroja, niin hyvin pian kysyntä (eli kulutus) suuntautuu ulkomaille. Verkkokaupan osuus ulkomailta Suomeen nousee. Tai kun Lapin matkan kilometrivero on 100€, niin on jo halvempaa hypätä lentokoneeseen ja mennä Barcelonaan viikonlopuksi.

Veroja korottamalla ei näitä ongelmia ratkaista, vaikka olisi kuinka epäreilun tuntuista se että Nalle tienaa enemmän.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Olet väärässä. Tuloveroprogressiota kiristämällä nämä ongelmat nimenomaan voidaan ratkaista: tasainen tulonjako merkitsee alhaisempaa hintatasoa. Jo nyt tuloerojen kasvu aiheuttaa enemmän hinnannousua kuin esimerkiksi inflaatio.

Mitä tulee verojen kohdentamiseen, siinä on kys juuri siitä, mikä on poliittinen kysymys ei veron määrästä. Jos sitä Barcelonan lentoa verotetaan tonnilla ja Lapin matkaa satasella kumman matkan valitset?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #88

Olet väärässä. Jos ihmiselle maksetaan enemmän kuin hänen tuottavuutensa on, se aiheuttaa inflaatiota.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #111

1) Mikä on se objektiivinen mittari, jolla maksettava palkka saadaan vastaamaan tuottavuutta ja

2) Mikä on tuottavuuden objektiivinen mittari?

Jussi Rajaniemi Vastaus kommenttiin #121

1) Ostaako kukaan palvelua/tuotetta
2) Yrityksen tulos

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #128

Mutta silloinhan sen seuraus, että maksetaan yli tuottavuuden, on konkurssi, ei inflaatio.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #121

Markkinat. Se kuinka tulos jaetaan tulosyksikössä onkin haastavampi laskelma. Onneksi tuotantotalouden opeilla pääsee jo eteenpäin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #174

Et siis osaa vastata, ts. perustella näkemyksiäsi. Ei hämmästytä.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen Vastaus kommenttiin #121

Palkka määräytyy maksajan ja palkansaajan välisellä sopimuksella, jossa molemmat osapuolet kokevat hyötyvänsä. Ei ole mitään objektiivista mittaria.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #183

Eli se itse tuottavuus on harhaanjohtava termi tässä asiassa.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen Vastaus kommenttiin #189

Kyse subjektiivisesta hyödystä. Tuotannolla on oltava kysyntää, ei sillä muuten ole arvoa. Tämän takia ulkopuolisen on mahdotonta määrittää objektiivista arvoa hyödykkeelle.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #191

Juuri noin...vielä hetki sitten tässä samassa keskustelupötkössä joku kertoi yrittäjien luovan jumalan lailla kysyntää tyhjästä. Joten siis yrittäjä on se jumala joka määrittelee työntekijän tekemän työn arvon ilman,että sitä pitää kysyä edes työntekijältä. Hienoa..olette melko solmussa näitten juttujen kanssa.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen Vastaus kommenttiin #196

Tottakai työnantaja antaa työlle arvon, josta hyvityksenä hän maksaa työntekijälle palkkaa. Tämä arvo on kuitenkin vain kyseisen työnantajan oma subjektiivinen näkemys työn arvosta. Työntekijän tehtävä on kilpailuttaa työnantajat, jotta saisi mahdollisimman hyvän sopimuksen.

Yrittäjä pyrkii vastaamaan myös tulevaan kysyntään. Tämän takia kyse on aina riskinotosta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #183

Juuri näin. Ja silloin tätä: "ihmiselle maksetaan enemmän kuin hänen tuottavuutensa" ei voida objektiivisesti mitata.

Pekka Pylkkönen on osoittanut elävänsä uskonnollisessa harhamaailmassa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #111

No nyt sinäkin olet väärässä. Miten se aiheuttaa inflaatiota ja kuka sen määrittelee?

Mikäli tarkoitat inflaatiota kvantitatiivisesti niin se ei voi pitää paikkaansa..mikään työ ei luo lisää rahaa talouteen. Mikäli tarkoitat inflaatiota paikallisen ostovoiman kasvuna niin silloinhan yrittäjät ovat siis vastuussa inflaatiosta ja suurinta inflaatiota tuottaa miljoona bonuksia saavat toimarit.

Empä tiedä...jos nyt vaan myöntäisit heittäneesi tämän vähän kömpelön heiton :)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #149

Kysynnän lisääminen ilman tuotannon lisääntymistä johtaa hintojen nousuun.

Toimarin bonuksien markkinaehtoisuutta voidaan arvioida kirjanpidon kautta. Useimmiten arviointi lienee kuitenkin enemmän kvalitatiivista ja spekulatiivista.

Jos tulot määräytyisivät tuottavuuden mukaan, inflaatio olisi nolla.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #175

No ok. Eli ylimääräistä tuloa ei voi tulla..eli voitto pelkästään jo lasketaan inflaatioksi siis.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #190

Pääoma on säästettyä työpanosta, jolla voi myös ajatella ominaisuuden "tuottavuus".

En todellakaan väitä etteikö näitä tuottavuuteen sitoutumattomia rahamassoja siirreltäisi myös tuolla ylemmissä tuloluokissa. Enkä pysty kuvittelemaan sellaista talousjärjestelmää jossa kaikki voisivat saada juurikin ansionsa mukaan. Pelkästään arviointiprosessi vaatisi jo kaiken käytettävissä olevan työvoiman :)

Kuitenkin mitä lähemmäksi tuottavuutta esimerkiksi palkankorotukset päätyvät, sitä parempi inflaation kannalta. Erilaiset tulonsiirrot ovat ongelma. Missään olosuhteissa niiden kasvuvauhti ei saisi ainakaan ylittää talouden kasvulukemia. Ja niiden pitäisi myös joustaa tarvittaessa alaspäin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #202

Vautsivau!!! Marxin teoriaa työn arvosta ja sen suhteesta pääomaan ei voisi enää tätä selkeämmin esittää: "Pääoma on säästettyä työpanosta"!

Milloin koit kääntymyksen marxilaiseksi, vassariksi?

PS: Kääntymyksesi kannalta on kuitenkin ikävää, että tuo esittämäsi Karl Marxin perusteoria on osoittautunut virheelliseksi. Aiheesta tarkemmin täällä:

http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/144410-kans...

Suosittelen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #175

"Kysynnän lisääminen ilman tuotannon lisääntymistä johtaa hintojen nousuun."

Juuri näin. Ja koska markkinat ovat avoimet, tuotanto nousee väistämättä kysynnän noustetssa, jos se vain teknisesti on mahdollista eikä markkinarajoitteita (esim. patenttilakeja) ole.

"Toimarin bonuksien markkinaehtoisuutta voidaan arvioida kirjanpidon kautta."

Ei voida.

"Useimmiten arviointi lienee kuitenkin enemmän kvalitatiivista ja spekulatiivista."

Juuri tästä syystä ei voida. Spekulatiivinen kirjanpito on jo ajatuksena vain sinulle sopiva.

"Jos tulot määräytyisivät tuottavuuden mukaan, inflaatio olisi nolla."

Väärin. Inflaatiolla ei ole tulojen ja tuottavuuden kanssa suoraa yhteyttä. Inflaatio on rahan arvon laskua. Lue nyt vihdoin sen antamani linkin sivustot, niin pääset edes jyvälle kansantalouden todelisuudesta. Jalluistasi et sitä kuitenkaan löydä, vaikka toisin väitätkin.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski Vastaus kommenttiin #111

Laske vaikka Wahlroosin tuottavuus ja hänen aiheuttamansa inflaation määrä. Koska oletan tässä rohkeasti, että hänelle maksetaan hänen tuottavuuttaan enenmmän.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #170

En osaa arvioida Nallen tuottavuutta. En väitä etteikö ongelmia olisi tulojakauman yläpäässä. Työttömän osalta asiaa on kuitenkin helpompi käsitellä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #203

Nyt en ymmärrä: esitit itse objektiiviset kriteerit tuottavuuden ja palkan suhteen arvioinnille. Miksi arvioinnista nyt yht'äkkiä tulikin vaikeaa? Eivätkö kriteerisi olleetkaan objektiivisia?

Aki Häkkilä Vastaus kommenttiin #88

"Jos sitä Barcelonan lentoa verotetaan tonnilla ja Lapin matkaa satasella kumman matkan valitset?"

Tuossa olisi kyllä oma musta huumorinsa, DDR verottamalla. Rajalla ammutaan vain, jos ei ole maksaa suojelurahaa.

Käyttäjän anttihalonen kuva
Antti Halonen

Verotuksessakin on huomioitava ns. kuollutpaino*. Verotulot ei suinkaan nouse, kun veroprosentti nostetaan vaikka 50-100%.

Mielenkiintoista on myös seurata tätä kenen-veroja-korotetaan -kiimaa. Veronkorotukset otetaan jotenkin automaattina vastaan. Voitaisi yhtä hyvin vaatia huojennuksia veroihin. Ehkäpä kävisikin yllättäen niin, että verotulot kasvaisivat lisääntyneen talousaktiviteetin kautta?

Toisekseen. Mihinkä sitä rahaa pouruutetaan, että saadaan näin valtava vaje aikaiseksi? Ovatko verotulot pienentyneet? Ei. Onko ihmiset kenties sairaampia nykyisin? Varmaan osaselittäjä, koska väestöpohja on vanhentunut. Entäpä valtion legendaarisen kalliit IT-hankinnat, mitä ne kustantaa vuodessa? Mutta yhtä kaikki. Mehän voisimme aivan hyvin huutaa kurkut suorassa, että veroja pitää laskea ja menoja supistaa TEHOSTAMISEN ja leikkauksien kautta.

Mutta ei. Rikkaat, ne siat, niitä voi lypsää.

*http://en.wikipedia.org/wiki/Deadweight_loss

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Useat kattavat kansantaloustieteelliset tutkimukset osoittavat, että verokertymä alkaa laskea, kun veroaste nousee yli 70 %:n.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Kyllä verotus laskee ostovoimaa ja reilusti. Valtiolla ja kunnilla on töissä paljon ihmisiä, jotka eivät tuota mitään. Aina puhutaan mukavasti terveydenhuollosta jne.. Mutta sieltä löytyy sitä hallintoa ja vaikka feministitätientomistoa "laasanen".

Tiettyyn rajaan asti on järkevää maksaa veroja ja järjestää yhteisiä palveluja, joita on liian kallis hankkia itse. Esim juuri terveydenhoitoa ja koulutusta. Mutta yli on kyllä jo menty. Saksan kokonaisveroaste on 35% Meillä ollaan 45 paikkeilla löytyisikö todellisuus siitä välistä. Saksassa on käsitääkseni oikein hyvät julkiset palvelut.

Julkinensektori ei juuri taantumassa jousta. Verojen nostolla aiheutetaan työttömyyden kasvua. Yksityisen puolen työntekijät siis joustavat ja tekevät devalvaatiotiota tähän maahan. Kyllä tämä on valitun politiikan tulos. Pahoinvointivaltio.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Suoraselkäisyytesi on suorastaan hellyyttävä. Se perustuu lähinnä ryhtiliikkeille tyypilliseen lujaan vakaumukseen ja tiedon puutteeseen.

Täällä perustietoa kansantalouden mekanismeista: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152551-kans...

Ja täällä hyvinvointivaltiosta ja sen toiminnasta: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/159012-hyvi...

Hauskoja lukuhetkiä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Itsensä käyttäminen auktoriteettina alalla josta ymmärtää yhtä paljon kuin possut helmistä on hämmästyttävän koomista.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #112

Viiltävän analyyttinen kommenttisi ja sen asiaperusteet lyövät jälleen kerran häpnadilla.

Jussi Rajaniemi

Ei yhtään lähdeviitettä, eli mutua - ei kannata lukea otsikkoa pidemmälle.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #131

Jep. Blogikirjoituksissahan yleisesti käytetään tieteellistä viiteapparaattia.

Joopajoo. Kuten sanottu, asia-argumentointisi on hämmentävän terävää.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Tämä Jouko Heynohan on täysin ulkona.

Ihmisten tulot menevät pääosin välttämättömään kulutukseen. Tilanne olisi eri, jos ostovoima olisi, niin hyvä, että rahat riittäisivät sijoittamiseen. Kun tästä leikataan kaikkiin nostettuihin veroihin siivu. Kyllä ostovoima vain laskee. Rahaa riittää vähemmän remotteihin, kauppaan, palveluhin jne.... Sinne kunnan ja valtion kassaan tulee ehkä ennemmän ja velan kanssa saadaan pidettyä tasapainoa vielä yllä. Mutta yksityisistä firmoista se tietää ihmisten vähentämistä.

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen

Jouko on uskossaan vahva ja kansantaloustiede on hänelle uskonkappale jota hän on ilmeisesti katsellut vain punaisten silmälasien läpi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

tämä on ihan hauska kommentti sinulta. Oikeisto syyttää minua vasemmistolaiseksi, vasemmisto oikeistolaiseksi. Kristitty on kait ainoa poliittinen leima, jota minuun ei ole vielä yritetty iskeä.

Olen siis mitä ilmeisimmin ollut pääosin oikeassa.

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen Vastaus kommenttiin #85

Oikeassa oleminen ajan ja paikan funktio. Sinä olet ilmeisesti ollut aina oikeassa - sitten lapsuuden :))

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Mistähän minä mahdan olla ulkona? Voisitko täsmentää?

Jotta palaisit maan pinnalle: Olin taannoin sijaisena eräässä kunnan laitoksessa. Henkilökunnan kahvihuoneen jatkuva marinan aihe olivat verot, ja miten niitä pitäisi leikata, jotta "ostovoimaa" jäisi enemmän. Kaksi viikkoa kuunneltuani, poltin päreeni ja kysyin, "mistä luulette, että teidän palkkarahanne tulevat, jos ei veroista"?

Sain juoda kahvini lopun sijaisuusajan rauhassa.

Verojen "leikkaaminen" olisi tarkoittanut osalle noista marisijoista irtisanomista. Mikä siis olisi ollut noiden irtisanottujen saama "ostovoiman kasvu"?

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Aivan totta. On valittu, että kuntien sedät ja tädit pidetään viimeiseen asti töissä. Meitä sen sijaan saa potkia kortistoon. Tässä on saanut vaihtaa työnantajaa useita kertoja töiden loppumisen vuoksi. Nuoret laitetaan ensin pihalle jne...
Tämä johtuu siitä, että ihmiset lykkäävät kaiken korjaamisen ja remontoimisen. Yritykset eivät rakenna eivätkä korjaa. Turkulaiset asennusfirmat siis lomauttavat ja irtisanovat.
Tässä ne veronkorotukset ja ostovoimanlasku näkyvät. Nyt lienee, niin syvä kuoppa, että ne veronkorotukset eivät riitä, eikä velanottokaan. Vaan sieltä arvokkaamasta kunnan ja valtionpäästäkin alkaa väkeä tipumaan. Luulempa, että sielläkin ainakin osassa kuntia päädytään irtisanomisiin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #95

Nyt et ilmeisesti ymmärtänyt: Ostovoima laskee, koska ihmisiä irtisanotaan, ei siksi, että ihmisten tuloja verotetaan.

Suosittelen lukemaan antamani linkin kirjoitukset kansantaloudesta.

Tässä vielä kerran: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152551-kans...

Jussi Rajaniemi Vastaus kommenttiin #110

Ei ostovoima laske, jos julkisen sektorin työntekijöitä irtisanotaan ja verotusta lasketaan samassa suhteessa. Tällöin yksityisen sektorin ostovoima kasvaa samassa suhteessa kun verotus laskee - rahaa jää enemmän käteen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #141

Et siis lukenut antamani linkin tekstiä.

Turhaa jatkaa.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #110

Ihmisen ostovoima laskee. Hänellä ei ole varaa pättää hänelle itselleen tärkeistä asioista. Näin on käynyt turun seudulla. Viisaat kunnat ovat nostaneet veroja. Tämän seurauksena ihmiset kuluttavat vähemmän ja osa sitten potkitaan pois.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #161

Väärin. Eivät "kunnat" mitään päätä. Kuntalaisten itse valitsemat ja päätöksentekoon valtuuttamat päättäjät päättävät.

Verotus on keino rahoittaa nuo yhteisesti, itse valtuutettujen edustajien välityksellä, sovitut, äänestäjäkunnan valtaenemmistön tukemat, menot.

Myös kunnan käyttämä ostovoima on ostovoimaa, kulutusta, joten ei se ostovoima verotuksella vähene senttiäkään.

Jussi Rajaniemi

"Verojen "leikkaaminen" olisi tarkoittanut osalle noista marisijoista irtisanomista. Mikä siis olisi ollut noiden irtisanottujen saama "ostovoiman kasvu"?"

Kyllä minun ostovoima kasvaa, jos teidät potkitaan pihalle ja verotusta lasketaan saman verran. Ai hitsi. Taidettiin osua asian ytimeen. Kun Rautaruukki yrittää myydä saksalaiselle asiakkaalle rautaa, niin ei se asiakas halua maksaa teidän palkkoja rautakuorman sivukuluina vaan pelkästään sen rautakuorman.

Nyt sitten joku rupeaa lässyttämän että ei rauta liiku ilman julkisen sektorin perusinfraa - totta, ei liiku ei. Mutta joku tolkku se pitää sillä infran hinnallakin olla. 60 % aivan liian paljon, 45 % voisi sietää, 25 % olisi hyvä ja sen alle erittäin hyvä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #146

"Kyllä minun ostovoima kasvaa"

Onko kansantalouden ostovoima sama asia kuin sinun ostovoimasi?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Joskus olisi kyllä syytä katsoa mihin kaikkeen nämä verotulot menevät, nyt koko aihe on tabu, siis tämä menojen priorisointi. Onko ooppera välttämätön, eli eivätkö harrastajat voi tukea itse tai pitääkö valtion tukea urheilua, ym, ym?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Samoilla linjoilla. Itse jättäisin yhteiskunnan hoidettavaksi lähinnä turvallisuuden, oikeuslaitoksen, tulonsiirrot ja mahdollisesti erikoissairaanhoidon.

Loput voivat ihmiset valita itse. Ehkä listasta unohtui jotakin. Ja tosiaan tarkoitan että tulonsiirroissa huomioidaan myös esimerkiksi terveydenhuoltomenot ja koulutuskustannukset esimerkiksi 80-90%:sesti.

Käyttäjän JoukoKosonen kuva
Jouko Kosonen

Käsitteellisesti on lähdettävä siitä, että julkisen sektorin tulojen nosto verotuksella on julkisen sektorin säästöä ja rahoitustasapainon parantamista. Verotuksen painottuessa suuriin tuloihin ei verojen korotuksella ole juuri haitallista vaikutusta kokonaiskysyntään ja työllisyyteen, koska suurituloisten kulutusalttius on pienempi kuin pienituloisten. Jos ja kun kulutusverojen (arvonlisäverot,polttoaineverot, valmisteverot) nostoa kompensoidaan pienituloisten tuloverotuksen alentamisella, voidaan hyvin hallita kokonaiskysynnän haitallisia työllisyysvaikutuksia.

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen

Verojen nosto on kädenisku demokratian kasvoihin. Demokratian kehittyminen paremmaksi edellyttää yleisen tietotason nousua joka voi tapahtua vain pienin askelin. Askeleita otetaan nyt taaksepäin. Suosittelen lukemaan Gustav von Hertzenin kirjaa Demokratian Haaste.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

GvH Liberan perustaja joka suoraan vastusti mm. hyvinvointiyhteiskuntaa.

Muita voimahahmoja Liberassa Petri Cajander, Anne Berner, Anne Brunila, Saku Mantere, Björn Wahlroos, Kristina Pentti ja Elina Lepomäki.

Pahuutta ei voi tapahtua ilman uhrin suostumusta - Ayn Rand

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen Vastaus kommenttiin #92

Lue kirja niin viisastut. Ennakkoluulo on luuloista pahin :)
GvH on yksi suomalaisista älyköistä ja paremman huomisen rakentajista. Malja hänen muistolleen.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Verorahavuotojen tukkiminen olisi todennäköisin pelastus koko kansantaloudelle. Samaan aikaan, kun vastuuministerit uhkaavat 'kipeillä' toimilla, olisi aika myös muuttaa kielellistä puhetapaa.

Kenen kivuista valtiovarainministeri puhuu, uhotessaan tulevien aikojen ahdinkoa? Älyllisesti puhe on opittua fraseologiaa, jolla pelotellaan ihmisiä alistumaan kohtaloonsa.

Suomi on korkean tuloverotuksen maa, siis tavallisen palkanansaitsijan suhteen. Karkuun et pääse, vaikka tekee kipeää. Verosuunnittelijat sen sijaan tietävät, miten veroilta voi välttyä, lakisääteisesti.

Onpahan hienot lait tässä maassa - ja hallitus senkun komentelee kansaa varautumaan pahimapaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Eihän verokarkailua voi tukkia, silloin investoinnit karkaisiavat ja työpaikat!

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Minua kaihertaa verokeskustelussa se asia,että mikäli esim. kokonaisverotusta pienennetään kuluttajilta 10%,niin minkä mekanismin mukaan se EI siirtyisi 10% kasvaneena ostovoimana hintoihin?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen
Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

No miten se kilpailu tuon sitten korjaa..kilpailtaisi hintojen nousulla vai onko joku tekijä mikä nyt estäisi hintoja laskevaa kilpailua?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Asiakas maksaa kilpailun kustannukset.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #156

Kilpailun vuoksi yrittäjä tinkii omasta tuloksestaan tai keksii tehokkaampia tapoja tuottaa.

Julkiselta sektorilta on turha odottaa tehokkaampia tapoja tuottaa. Vaikka perusterveydenhuolto on julkiselle verovapaata, siellä saadaan aikaan huonompi palvelutaso samoilla kustannuksilla kuin yksityisellä puolella. Lisäksi yksityinen maksaa työntekijöilleen parempaa palkkaa, satsaa työhyvinvointiin ja tuottaa voittoa.

Täytyy olla päästään sairas mikäli haluaa ylläpitää tuollaista julkista järjestelmää.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #176

Todentotta..pitää olla sairas. Mutta muistaakseni tässä on käynyt niin julkisen sairaanhoidon kanssa,että on kuviteltu "sen jo riittävän" eikä siihen tarvitse satsata. Eli ei makseta lisää veroja.

Yksityinen taas sitten ottaa vakuutusten kautta todella kovia hintoja palveluksistaan ja me maksamme vakuutusten hintojen nousun kautta nämä..ei tunnu heti tiskillä,mutta hetken päästä..sama tapahtuu kelakorvauksen kanssa. Täytyy toisaalta olla myös sairas,jos tykkää kaivaa hautaa itsellensä :) Koska kuitenkin pitää muistaa se,että ei se yksityinen toimi ilmaiseksi ja hyvää hyvyyttään,vaikka se saattaa tuntua siltä..vaan kyllä ne asiakkaat kyllä ihan oikeasti maksaa ne kaikki kulut aina työntekijän hyvinvoinnista lähtien.

Kysytäämpä..haluaisitko maksaa veroja lisää,että julkinen puoli pitäisi huolta vielä työntekijöiden hyvinvoinnistakin,jos kerran haluat maksaa siitä yrityksillekin? Katsos kuitenkin julkinen puoli toimii kahden tulen välissä..toinen tuli sanoo,että ei lisää rahaa tuonne ja toinen sanoo jotakin muuta eli toimii eduskunnassa olevien arvojen mukaisesti. Siinäpä sitä sitten ihmettelemistä miksi se on päin helvettiä..

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #177

Vakuutusyhtiöllä on sen verran neuvotteluvoimaa että ne tuskin maksavat ylihintaa lääkäripalveluista.

Itse olin joku vuosi takaperin lakisääteisen vakuutuksen maksamana polvileikkauksessa jonka hintaero oli julkisen puolen hyväksi 100€. Yksityiselle pääsi puoli vuotta nopeammin ja sieltä maksettiin jo veroja reilusti hintaeroa enemmän.

Julkisella puolella tilanne on ihan sama: kyllä joku ne viulut maksaa. Julkinen ei kuitenkaan ole altis jatkuvalle kilpailulle, toisin kuin yksityinen.

Yksityisellä saadessasi huonoa palvelua tai maksaessasi ylihintaa, vaihdat firmaa. Minkäs teet julkisella. Julkisen puolen kustannustaso lääkärissäkäynniltä on sama kuin yksityisellä. Ei se tietenkään siinä omavastuumaksussa näy.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen Vastaus kommenttiin #204

Niin Suomessa tehdään vuodessa 10 000 turhaa polvileikkausta....ei kai ne kaikki ole julkisenpuolen vikaa???

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #176

Koko ajanhan julkisella puolella ollaan tehostamassa ja kilpailuttamassa.
Luuletko että tehostamisen yksinoikeus on yksityinen?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #184

Ei olla. Julkisella puolella ei osata karsia kustannuksista. Jos hoitohenkilökuntaa onnistutaankin vähentämään, säästö lisätään byrokratiapalveluihin.

Ihmiset osaavat pääosin parhaiten kilpailuttaa itse lääkärinsä. Ei kunnan tarvitsisi tehdä muutakuin maksaa esimerkiksi 80-90% lääkärilaskusta niin homma toimisi.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #205

"Julkisella puolella ei osata karsia kustannuksista."

Tuossa tuli hiljattain ohjelma YLEltä vanhustenhoidosta ja näyttää siltä että sekä julkinen että yksityinen puoli osaavat leikata kustannuksia lähinnä kuitenkin työntekijöiden kustannuksella.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #207
Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #205

Minä en osaa edes kameraa ja jääkaappia kilpailuttaa. Homma ei toimi kun rahankäsittely maksaa yli 90% kansantalouden kuluista.

Käyttäjän JoukoKosonen kuva
Jouko Kosonen

Riippuu kysynnän hintajoustosta. Se ei ole 1. Tämän lisäksi kulutusalttius on ehkä vain 50% lisätulojen osalta eli lisätuloista säästetään 50%, jolloin siltä osin tulonlisäyksellä ei olisi mitään vaikutusta kysyntään ja sitä myötä mahdollisesti hintoihin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Lisäksi tässä vaikuttaa se, mihin tuloihin tuo 10 % tulee lisää. Jos mediaanituloinen (noin 1750,) työikäinen saa 10 % lisää, se on 175 euroa kuussa, noin 5,8 euroa päivässä, suunnilleen hapurilaisen verran. Todennäköisesti se menee kokonaan kulutukseen. Jos sama 10 % tulee ylimpään desiiliinkuuluvalle, tilanne on toinen.

Jos taas veroASTETTA lasketaan tuo 10 %, se laskee ostovoimaa, koska se johtaa irtisanomisiin, kulutuskysynnän laskuun ja kerrannaistyöpaikkojen vähenemiseen. Perusvelvoitteet kuitenkin jäävät. Näin julkisen talouden "säästö" veronalennuksena ( vaikkapa 1 000 euroa) tulee maksamaan veronmaksajille noin 1 200 euroa.

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen

veroasteen lasku parantaa ostovoimaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #102

"ostovoimaa" on eri asia kuin ostohalu.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Veronkorotukset siis aiheuttavat työttömyyttä, estävät kasvua. Ne eivät ole investointi tulevaan enää. Niin kuin joskus 60 luvulla voitiin sanoa. Ja silloin se varmasti piti paikkansa.

Kyllä olisin Lepomäen kanssa samaa mieltä veronkorotus ei ole säästö. Kyllä se on selvää, että Jouko Heyno pitää korkeaa veroa hyvänä ja se on sinun mielipiteesi.

Kyllä ihan oma kokemus tämmöisen asentajan elämästä, eikä kunnansuojatyöstä pistää huomaamaan miten tällaiset suhdanteet vaikuttavat työllisyyteen. Toki työhullulle töitä riittää, mutta pitäisi muillekin niitä olla.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Sillähän ei varmaan ole mitään merkitystä että Suomessa on euroopan mittakaavassa todella helppo sanoa ihmisiä irti työsuhteesta??

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen

Poistetaan yrityksiltä mm. työttömyysvakuutusmaksut ja palataan sen jälkeen helppoon irtisanomiseen. Kollektiivista vastuuta ei pitäisi olla ko. asiassa, mutta meillä se on :((

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"Kyllä se on selvää, että Jouko Heyno pitää korkeaa veroa hyvänä ja se on sinun mielipiteesi. "

Missä olen kirjoittanut, että korkea vero on hyvä asia?

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Ai, pistinkö sanoja suuhusi, anteeksi. Ei ollut tarkoitus.

Mutta vaikuttaa siltä.

Minusta kuitenkin on selvää, että verojen ja maksujen korottaminen esim. Turun seudulla vie ihmisten ostovoimaa ja aiheuttaa työttömyyttä yskistyisissä yrityksissä. Vaikka se sitten jonkin kansantalouden oppikirjan mukaan palautuisi kiertoon takaisin. Toki kaikki siitä eivät tule maksaahan valtio velkoja ja ostaa vaikkapa saksasta panssarivaunuja.

Mutta tämä kuitenkin estää näitä kotitalouksia käyttämästä näitä varoja siten kuin pitäisi. Meitä potkitaan pihalle. Se estää tulevaa kasvua. Tämä on valittu politiikan linja. Eikä millään tavalla järkevä. Tässä katselin palkkanauhoja kun olen niitä ahkerasti säästänyt. Niistä näkee tämän kehityksen 2000 luvun lopulla selvästi vähemmän jää käteen. Toinen asia on vielä se, että alvit ja muut kunnalliset höpö maksut, kiinteistöverot ym ovat nousseet. Kyllä ostovoimani on heikentynyt se on kiistämätöntä. Vaikka mitä kansantalouden koukeroita olisi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #228

Pari tärkeää kysymystä, joihin toivoisin vastaustasi: "Kyllä ostovoimani on heikentynyt se on kiistämätöntä. Vaikka mitä kansantalouden koukeroita olisi."

1) Onko sinun ostovoimasi sama asia kuin kansantalouden ostovoima?

2) Mikä on sellainen yhteisin varoin, siis veroin, rahoitettu toiminto tai palvelu, JOTA ITSE KÄYTÄT, josta olisit valmis luopumaan, jotta veroja voitaisiin alentaa?

3) Mikä olisi saamasi nettohyöty, kun joutuisit hankkimaan saman palvelun yksityiseltä vapailla markkinoilla?

Näihin kolmeen kun vastaat, voimme taas jatkaa, eipä oikeastaan muuten.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #243

Niin tämähän tässä on probleema. Puhutaan aivan eriasioista.

- Minä tarkoitan ihmisten ostovoimaa ja kykyä käyttää sitä esimerkiksi ostamaan palveluita sähköliikkeestä.

- Käsittääkseni olet Turusta??? Minä lähtisin siitä, että nämä kunnat pistettäisiin yhteen. Tuhrat johtoportaat pois.

- Lähtisin myös siitä, että kuntatyöntekijä voisi tehdä samantyöajan kun keskimääräinen sak:lainen. Vaatihan hän saman palkankin. Tällä hetkellä ero on noin 160h vuodessa. Vaihtelee suhdanteen mukaan. Ei tarvittaisin, niin paljon ihmisiä.

- En minä koulutuksesta tai terveydenhuollosta luopuisi mistä aina paapatetaan. Mutta eiköhän sitä löydy kun aletaan perkaamaan. Itse en käytä Raision palveluista oikeastaan kuin kirjastoa ja se on kuitenkin kohta historiaa. Joten siitä voitaisiin luopua helposti tai tehdä se maksulliseksi.

Valitettavasti minulla on kiire jälleen töihin. Itse teen töitä enemmän kuin lääkäri määrää ja ehdin tämän viihteen pariin pääasiassa aamuisin.

Toivoisin myös, että vaikka olet selvästi tärkeä jä älykäs kunnan turhake älä silti ole alentuva. Siihen sinulla ei ole varaa. Ylimielisyys tekee kepposet helposti.

1. Tämä kohta aihetutaaa meidän työttömyyttämme. Päättäjät haluavat pitää kunnasedät töissä ja verottavat. Yksityinenpuolijoustaa. Oikein olis pistää julkinen talous kuntoon. Uudet työpaikat syntyvät sinne minne pitääkin.

2. Kuntauudistus olisi paikallaan. Ilman 5vuoden irtisanomisaikoja.
3. Valinnanvapudella on myös merkityksensä ja kokonaiskustannusta on vaikea verrata. Tiedän, että tässä kohtaa haluat verrata jotain terveskeskuslääkärin ja pulssin vastaaottoa. Kyllä käyn mielummin pulssissa. Siellä se minun syöpänikin havaittiin. Uskoisin,että olisin jo kuollut jos olisin terveyskeskuksessa jonotellut.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #266

"- Minä tarkoitan ihmisten ostovoimaa ja kykyä käyttää sitä esimerkiksi ostamaan palveluita sähköliikkeestä."

Minä taas, ja kansantaloustiede, tarkoita ihmisten ostovoimaa ja käyttää sitä missä tahansa sitä sitten käytetäänkin: sähköliikkeessä, terveyskeskuksessa tai vaikkapa lähikaupassa.

"Minä lähtisin siitä, että nämä kunnat pistettäisiin yhteen. Tuhrat johtoportaat pois."

Mitä suurempi kunta, sitä suurempi johtoporras. Vertaa Helsinkiä ja Sottungaa.

" Ei tarvittaisin, niin paljon ihmisiä."

Jep. Voitaisiin laittaa lisää ihmisiä kortistoon, työssäkäyvien elätettäväksi ilman vastiketta.

"Mutta eiköhän sitä löydy kun aletaan perkaamaan."

No etsi, ja kerrom meille löytösi.

"Itse teen töitä enemmän kuin lääkäri määrää"

Tekisit vähän vähemmän, niin joku työtön, jota nyt elätät, saisi töitä.

"1. Tämä kohta aihetutaaa meidän työttömyyttämme. Päättäjät haluavat pitää kunnasedät töissä ja verottavat."

Lakataan kitisemästä ja vaihdetaan päättäjiä.

"2. Kuntauudistus olisi paikallaan. Ilman 5vuoden irtisanomisaikoja."

Olen samaa mieltä. Kuntauudistus pitäisi toteuttaa siten, että kaikkimegakunnat pantaisiin palasiksi, jaettaisiin noin 30 000 hengen itsehallinnollisiin kuntiin. Säästöt olisivat miljadiluokkaa.

"Uskoisin,että olisin jo kuollut jos olisin terveyskeskuksessa jonotellut."

Usko siirtää vuoria. Vaadi lisää rahaa terveyskeskuksiin, niin a) ei tarvitse jonottaa eikä b) tarvitse maksaa itseään kiepäksi yksityisellä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Voisitko laittaa linkin viestiin, jossa olen esittänyt tällaista: " Jouko Heyno pitää korkeaa veroa hyvänä"?

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Julkisellasektorilla on mahdollisuus sopeuttaa tomintaansa eläköitymisen kautta. Mitä yleensä ei ole yksityisellä sektorilla. Tai sellä on sellainen mahdollisuus ollut. Ehkäpä on menty, niin pitkälle, että irtisanomiset todella tulevat vastaan.

Toki se olisi tavallaan tasa-arvoista. Mutta myös parantaisi kestävyysvajetta. Jos julkinentalous saataisiin tasapainoon. Suomen talous lähtisi ripeämpään kasvuun nämä ihmiset voisivat työllistyä yksityiselläsektorille.

Toki 10% verosasteen nopelasku on varmasti satua. Tarkottaisi 45 pudotusta 35. Mutta jos nyt päästäisiin alkuun. Ei enää nostettaisi verotusta ja käännettäsiin verotus pieneen laskuun. Tähän pitää alkaa myös julkistasektoria sopeuttamaan.

Esimerkkinä Raision sopeuttaminen. 1100 työntekijästä työntekijä määrä on kasvanut 1400 2000 luvulla. Asukas määrä vain 10%. Kaupunki on muuttunut ylivelkaanuneeksi yliverottajaksi. Tässä kai nämä samat ongelmat kaikkialla.

Lisäksi kaupunkientyöntekijät tekevät meihin verrattuna lyhyttä työpäivää, lyhyttä vuosityöaikaa, sairastavat, lomailevat paljon. Työajan sisällä syödään, kahvitellaan, koulutetaan tykytellään ym... Satuin olemaan 4v raision tarkastuslautakunnassa. Tuli jo silloin mieleen, että ei tämmöisestä voi tulla mitään.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

"Mutta myös parantaisi kestävyysvajetta. Jos julkinentalous saataisiin tasapainoon. Suomen talous lähtisi ripeämpään kasvuun nämä ihmiset voisivat työllistyä yksityiselläsektorille".

Hyvin on propaganda mennyt perille. Käsite kestävyysvaje on peräisin yllätys yllätys euroopan unionista. Koko asian selittäminen vie liian paljon aikaa joten on pakko oikoa ja yksinkertaistaa ==> omaa keskuspankkia käyttävän valtion ei tarvitse välittää mistään "kestävyysvajeesta".

"Esimerkkinä Raision sopeuttaminen. 1100 työntekijästä työntekijä määrä on kasvanut 1400 2000 luvulla. Asukas määrä vain 10%. Kaupunki on muuttunut ylivelkaanuneeksi yliverottajaksi. Tässä kai nämä samat ongelmat kaikkialla".

Kuulostaa suomeksi sanottuna surkealta johtamiselta, jos asiat on noin huonosti niin haluatte varmasti liittyä Turkuun, täällähän ne asiat vasta sujuukin.
Velattomia kuntia on Suomessa 6-7 tällä hetkellä. Yhteistä näille on se että ovat pieniä kuntia jostain syystä.

Käyttäjän VeliKilpirinne kuva
Veli Kilpirinne

Minä olen itselleni koettanut tuota seikkaa selvittää tuollaisen lapsellisen suhteellistamisen kautta. Esimerkiksi näin: Minä ja yhdeksän muuta yrittäjää perustamme valtion. Sovimme että yhteiset asiat hoidetaan porukalla oman toimen ohella. No jonakin päivänä olemme keksineet näitä yhteisiä asioita niin paljon, että päätämme tehdä niin, että yksi meistä jää hoitamaan kokopäiväisesti yhteisiä asioitamme ja me muut rahoitamme tuon yhden palkan. Valtion ostovoima on edelleen sama. Tämä virkamies alkaa pikkuhiljaa puuhaamaan uusia toimia, jotka pitäisi rahoittaa ja enemmistö tämän hyväksyy ja kas kummaa kohta tämä yksi ei enää koe pärjäävänsä yksin ja sovitaan, että toinenkin jää hoitamaan yhteisiä asioita. Tätä jatkuu, kunnes meillä on virastossa pääjohtaja, johtaja, osastopäällikkö, päällikkö, suunnittelija ja konttorityöntekijä. Lisäksi kaikki uusien juttujen suunnittelu tilataan ulkopuoliselta konsultilta. Enää neljä ihmistä hankkii rahaa valtiomme kassaan kymmenen sijasta. Ostovoima on kyllä täsmälleen sama, kuin alussa mikäli nämä neljä jaksavat raataa kymmenen edestä. Toinen seikka on se, onko tässä mitään järkeä.
Käsittääkseni Suomi on nyt tässä tilanteessa ja esitänkin saman kysymyksen, onko tässä mitään järkeä?

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen

Eihän siinä mitään järkeä ole. Tarttis tehdä jotain - Manninen%Heinäluoma illallinen 2006 oli todella kallis veronmaksajille. Toivottavasti ruuat&juomat olivat hyviä, sillä en tiedä kalliimpaa sapimusta meidän veronmaksajien kannalta ( 5 vuoden irtisanomisuoja kunnan työntekijöille)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Miten on Suomessa tuo väestönkasvu..teidän valtiossa ei sellaista tapahtunut,koska keskityitte niin yrittämään.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mistä se raha tulee valtionne kassaan? Onko teillä oma raha?

Käyttäjän JoukoKosonen kuva
Jouko Kosonen

Suomi on reaalisesti kilpailukykyinen, korkeasti koulutettu, hyvällä infralla oleva maa. Suhdanneluontoisessa kansainvälisen kysynnän lamassa ja rahoitusongelmissa on bkt:n määrä/as laskenut. Tätä tilannetta pahentaa monien Suomessa aiemmin keskeisten korkeapalkkaisten töiden häviäminen IT- ja paperiteollisuudesta. Hyvin huonosti tilanteeseen ovat sopineet suuryritysten johtajien ylimitoitetut etuudet. Suomessa ei ole eläkekattoa Saksan tapaan. Osakekurssien nostamiseksi tai ennallaan pitämiseksi on alhaisen tuottavuuden henkilöitä irtisanottu ja työtä siirretty halpatyövoimamaihin. Kehitys on aiheuttanut julkisen talouden suuren rakenteellisen rahoitusalijäämän, joka uhkaa edelleen pahentua, ellei kysynnän kasvua saada aikaan.
Suomen taloudessa on kasvava eläkekriisi. Ns. hoitosuhde heikkenee. Eläkkeelle siirtyy paljon ja alhaisella iällä liian korkeilla eläkkeillä olevia henkilöitä alentuneen palkkatason ja tyllisyyden oloissa. Suomen eläkejärjestelmä on todettu tehottomaksi. Samaa TYEL-tehtävää tuottaa useita yhtiöitä kalliine hallintokuntineen. TYEL-järjestelmän saneerausta ei uskalleta tai haluta tehdä!

Käyttäjän VeliKilpirinne kuva
Veli Kilpirinne

Ja ongelmaa pahentaa julkisen sektorin joustamattomuus rahoitusvajeen "yllättäessä".

Käyttäjän JoukoKosonen kuva
Jouko Kosonen

Asiahan on niin, että yksityisen sektorin joustamattomuus ja politiikka pakottavat julkisen sektorin joustamaan ja velkaantumaan, hoitamaan yksityisen sektorin ongelmat. Asiat eivät tule yllätyksenä. Asiat on ajettu tähän. Olisiko tämä sitä reaganomicsia? Me emme pienenä EU-maana pysty reaganoimaan. Parempi olla AAA-luokan mallioppilas.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Suomen AAA-luokitus menee jo ehkä helmikuun 7. Se on varmaa että vuoden sisään se menee ja sen jälkeen alkaa korkomenojen nousu. Koska Suomi euromaana on velkaantunut euroissa, yksityisille liikepankeille.

Jos tätä euroriippaa ei olisi niin asiat olisivat aivan erillaisia Suomen kannalta.

Käyttäjän JoukoKosonen kuva
Jouko Kosonen Vastaus kommenttiin #143

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Helmikuun 7. on vain yksi päivä tulevaisuudesta. Sitä ennen voidaan tehdä jotain yllättäviä ratkaisuja, kuten fuusioida eläkeyhtiöt, toteuttaa eläkekatto, tehdä 3 miljardin sopeutus kestävyysvajeeseen. Ne olisivat kovia juttuja.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Itse aion äänestää sen puolesta, että julkinensektori sopeutetaan tuloihimme. Velkaantuminen lopetaan. Verojen on lähdettävä laskemaan. Ei en kannata "amerikan"mallia. Ehkä ennmemmikin perusasioihin palaamista.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Kai tiedät sen että ilman velkaa ei ole rahaa. Kaikki raha on velkaa.

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen

Rahan määritelmän mukaan se on vaihdon väline ja arvon mitta. Jarmo taitaa kuulua joukkoon kerittiläiset ja muut vääräuskoiset. Velka on veli otettaessa ja veljenpoika SITÄ maksaessa, Hirvensalmelainen viisaus :))

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen Vastaus kommenttiin #197

Taas kerran väärin. Raha on velkapaperi. Raha syntyy kun joku ottaa velkaa, kaikki muu paitsi kolikot on käytänössä jonkun velkaa.

Näin voimmekin luontevasti pohtia sitä että miksi maailmassa ei nykyään ole pahemmin velattomia valtioita, ainakaan ns. länsimaisessa kulttuurissa. Libya taisi olla velaton mutta hups mitenkäs sille kävikään...

Jos olet valmis leimaamaan minut tällaisen väitteen pohjalta vääräuskoiseksi niin se varmaankin koskee myös Suomen Pankkia ja heidän ekonomistejaan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #197

Käsityksesi rahan olemuksesta on yleinen - ja virheellinen.

Tässä tietoa rahasta: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123703-raha...

Hauskoja lukuhetkiä.

Käyttäjän JoukoKosonen kuva
Jouko Kosonen

Pankit luovat rahaa lainaamalla ottolainaustaan eteenpäin. Keskuspankki säätelee vakuuksien määrän ja myös rahoittaa pankkeja.

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen

Pankit ei minusta luo rahaa vaan keskuspankeilla on tähän yksinoikeus. Pankit välittävät sitä - mitään ei synny tyhjästä on nykyisen fysiikan yksi aksioomista.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Raha luodaan tyhjästä. Eihän se ole kuin pelkkä koodi. Ihmisen kuvittelu ei noudata fysiikan lakeja. Rahan arvo on olemassa vain korvien välissä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Kerroit aika selvästi, miksi käsityksesi kansantaloudesta on niin pielessä kuin on: Rahalla ei ole MITÄÄN tekemistä fysiikan lakien kanssa.

Jos haluat saada tietää, mistä on kyse, lue tämä, noin aluksi:

http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123703-raha...

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Nykyään ei ole edes näin. Vaan pankki luotottaa asiakasta jos katsoo että vakuudet on kunnossa minkä jälkeen se käy hakemassa tarvittavat reservit keskuspankista.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La

Mun mielestä Suomessa ei ole liian suuria veroja.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

Olet oikeassa, nousuvaraa kyllä on. Korkea kokonaisveroaste korreloi maailmassa aika vahvasti yhteiskunnan hyvinvoinnin kanssa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Korkea kokonaisveroaste korreloi maailmassa aika vahvasti yhteiskunnan hyvinvoinnin kanssa."

Nähtävästi tuo korrelaatio on häipymässä yleisemminkin ja verorahoja heitetään ainakin Suomessa kaikkeen muuhun paitsi hyvinvointiin.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

Niin. Toki on muistettava, että korkea verotus näivettää taloutta, koska se heikentää yhteiskunnan varojen tehokasta allokoitumista. Korkean veroasteen maat (kuten Pohjoismaat) yleisesti kompensoivat tätä olemalla muilta taloudellisilta vapauksiltaan kilpailukykyisiä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_t...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield
Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Ai, pistinkö sanoja suuhusi, anteeksi. Ei ollut tarkoitus.

Mutta vaikuttaa siltä.

Minusta kuitenkin on selvää, että verojen ja maksujen korottaminen esim. Turun seudulla vie ihmisten ostovoimaa ja aiheuttaa työttömyyttä yskistyisissä yrityksissä. Vaikka se sitten jonkin kansantalouden oppikirjan mukaan palautuisi kiertoon takaisin. Toki kaikki siitä eivät tule maksaahan valtio velkoja ja ostaa vaikkapa saksasta panssarivaunuja.

Mutta tämä kuitenkin estää näitä kotitalouksia käyttämästä näitä varoja siten kuin pitäisi. Meitä potkitaan pihalle. Se estää tulevaa kasvua. Tämä on valittu politiikan linja. Eikä millään tavalla järkevä. Tässä katselin palkkanauhoja kun olen niitä ahkerasti säästänyt. Niistä näkee tämän kehityksen 2000 luvun lopulla selvästi vähemmän jää käteen. Toinen asia on vielä se, että alvit ja muut kunnalliset höpö maksut, kiinteistöverot ym ovat nousseet. Kyllä ostovoimani on heikentynyt verojen ja maksujen vuoksi se on kiistämätöntä. Vaikka mitä kansantalouden koukeroita olisi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"siten kuin pitäisi"?

Miten pitäisi?

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Niin kuin ihmiset itse haluavat.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #265

Mutta ihmisethän ovat itse osoittaneet, mitä yhteiskunnalta haluavat, ja verotus on keino maksaa nuo haluamiset.

Päätökset tehdään yhteisesti, ja kustannukset maksetaan yhteisesti. Siksi meillä on yhteisö, YHTEISkunta.

Voisitko muuten ystävällisesti vastata seuraaviin:

1) Mikä on se ITSE hyödyntämäsi, yhteisin varoin (veroin, siis) kustannettu toiminto tai palvelu, josta olet valmis luopumaan, jotta veroja voitaisiin leikata.

2) Mikä olisi saamasi nettohyöty, kun joutuisit sitten kustantamaan ko. palvelun "omista" rahoistasi?

Näihin kun vastaat, voimme jatkaa. Muutoin ei.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #269

Toki mutta joku raja siinä on minkä yhteiskunta minusta ihmiseltä saa ulosmitta. Ei tämä mikään joko tai ole. Siltä väliltä. EIkä meidän mitään juttua tarvitse jatkaa. Sinä vähän alusta asti tarkoituksella sotkit tätä keskustelua.
Taisin jo jotain mainita, jostain jo maksan tuplastikin jos ymmärys pelaa. Toki sellaisen kustannus on vähäinen. Leikki loppuu kun valtio ei saa enää velkaa.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Niin tämähän tässä on probleema. Puhutaan aivan eriasioista.

- Minä tarkoitan ihmisten ostovoimaa ja kykyä käyttää sitä esimerkiksi ostamaan palveluita sähköliikkeestä.

- Käsittääkseni olet Turusta??? Minä lähtisin siitä, että nämä kunnat pistettäisiin yhteen. Tuhrat johtoportaat pois.

- Lähtisin myös siitä, että kuntatyöntekijä voisi tehdä samantyöajan kun keskimääräinen sak:lainen. Vaatihan hän saman palkankin. Tällä hetkellä ero on noin 160h vuodessa. Vaihtelee suhdanteen mukaan. Ei tarvittaisin, niin paljon ihmisiä.

- En minä koulutuksesta tai terveydenhuollosta luopuisi mistä aina paapatetaan. Mutta eiköhän sitä löydy kun aletaan perkaamaan. Itse en käytä Raision palveluista oikeastaan kuin kirjastoa ja se on kuitenkin kohta historiaa. Joten siitä voitaisiin luopua helposti tai tehdä se maksulliseksi.

Valitettavasti minulla on kiire jälleen töihin. Itse teen töitä enemmän kuin lääkäri määrää ja ehdin tämän viihteen pariin pääasiassa aamuisin.

Toivoisin myös, että vaikka olet selvästi tärkeä jä älykäs kunnan turhake älä silti ole alentuva. Siihen sinulla ei ole varaa. Ylimielisyys tekee kepposet helposti.

1. Tämä kohta aihetutaaa meidän työttömyyttämme. Päättäjät haluavat pitää kunnasedät töissä ja verottavat. Yksityinenpuolijoustaa. Oikein olis pistää julkinen talous kuntoon. Uudet työpaikat syntyvät sinne minne pitääkin.

2. Kuntauudistus olisi paikallaan. Ilman 5vuoden irtisanomisaikoja.
3. Valinnanvapudella on myös merkityksensä ja kokonaiskustannusta on vaikea verrata. Tiedän, että tässä kohtaa haluat verrata jotain terveskeskuslääkärin ja pulssin vastaaottoa. Kyllä käyn mielummin pulssissa. Siellä se minun syöpänikin havaittiin. Uskoisin,että olisin jo kuollut jos olisin terveyskeskuksessa jonotellut.

Ei muuta töihin ja kiirekin jo on

Laura Nordin

Erittäin hyvä kirjoitus!

Hyvä pointti tuo "koviksi päätöksiksi luonnehditaan mediassa sellaisia, joilla edes auttavasti yritetään saattaa nykyistä julkista taloutta tasapainoon ja kansantaloutta kilpailukykyiseksi2. Erittäin outoa ja ammattitaidotonta tämä toimittajien puhe!

Yhtä hölmöä kuin Kokoomuksen kutsuminen "konservatiiviseksi". Oikeasti Kokoomus ainoa puolue, joka elää tätä päivää ja haluaa uudistaa yhteiskuntaa.

Käyttäjän JaniLindroos kuva
Jani Lindroos

"Nyt et ilmeisesti ymmärtänyt: Ostovoima laskee, koska ihmisiä irtisanotaan, ei siksi, että ihmisten tuloja verotetaan."

Eikö se yksittäisen ihmisen ostovoima siitä laske. Ja eikö sen kansantaloudenkin ostovoima siitä voi laskea ainakin välillisesti mikäli niitä kerättyjä (ja ehkä korotettuja) veroja viedään pois meidän kansantalouden kierrosta. Esimerkkeinä vaikka EU-maksut, kehitysapu, tukipaketit, verorahoilla tehty rakennustyö missä tekijät suureksi osaksi vaikka Virosta tai Puolasta ja vievät osan (ison/pienen) pois maasta ym. missä raha menee pois tästä meidän kansantalouden laatikosta kuten sinä muistaakseni sen jossain ilmaisit.

Ja mielestäni tuo "vuoto" yksi iso ongelma meillä, koska vienti ei riitä sitä kattamaan. Samoin "välistävetäminen" vai miksi sitä kutsuisi, eli minkä takia täällä kaikki on niin kallista/ei kannata. Eli tuolla tarkoitan jos firma laskuttaa 50e/h niin siitä ei yrittäjä tai työntekijä paljoa loppujen lopuksi saa pakollisten menojen/kulujen jälkeen. Sama tulee esille kun laskette monta tuntia työntekijä X joutuu työskentelemään, että voisi ostaa tunnin palvelua itseltään tai muulta tarjoajalta, vielä pahemmaksi se menee kun nettopalkasta vähennät vielä asumisen ja elämisen kulut. Eli onko kansantalouen kannalta järkevää, että arkkitehti tai DI on palkattomalla pois töistä tekemässä remppaa tai rakentamassa taloa sen sijaan, että palkkaisi toisen siihen, tai autoremppa ym.

Ja lopuksi vielä kysymys kaikille, miten tulisi ratkaista yksilön ja yhteiskunnan erilaiset kannustimet, tai niiden erot? Nyt ne ovat meillä monessa asiassa mielestäni liian erilaiset. Eli yksilön itsensä on meidän yhteiskunnassa nyt liian usein kannattavampaa tehdä niin, että se ei ole yhteiskunnan tai kansantalouden kannalta kannattavaa, oli sitten kyse yritysten verojen "optimoinnista" tai alkoholijuomien ym. hakemisesta Virosta tai Venäjältä tai monesta muusta asiasta. Nuo ehkä yleisimmät puheenaiheet ja siksi ne esimerkkeinä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset