Elina Lepomäki Näin ei voida jatkaa.

Kun riskillä ei ole hintaa

  • Kriisimaiden koroilla ei ole mitään tekemistä talouden fundamenttien kanssa. Lähde Zerohedge
    Kriisimaiden koroilla ei ole mitään tekemistä talouden fundamenttien kanssa. Lähde Zerohedge

Eilen Portugalin valtio ilmoitti irtautuvansa kansainvälisestä lainaohjelmasta ja palaavansa normaalisti rahoitusmarkkinoille. Monet suomalaisetkin poliitikot ovat tänä keväänä juhlineet kriisimaiden, mukaan lukien Kreikan ja Portugalin, "pelastautumista". Molempien maiden viime kuukausien lainojen liikkeeseenlaskut oli ylimerkitty, mikä on signaali siitä, että lainat menevät kaupaksi ja ne on hinnoiteltu markkinoiden mielestä oikein. Kriisi on nyt siis ohi?

Ei ole. Euroalueen ongelmat ovat ehkä syvemmät kuin koskaan. Euroalueen velkakirjamarkkinoilta ei jäsenmaiden tilaa ole voinut lukea enää vuosiin - sitä kun pyörittävät lähinnä mikä tahansa muu kuin talouden "fundamentit" eli eivät esimerkiksi maan vakavaraisuus tai sen velkaantumisaste. Markkinoilla on yksi isäntä (EKP) ja monta renkiä.

Kriisin jälkeisiä vuosia euroalueen valtioiden velkakirjamarkkinoilla kuvaa tuottoisa korkohippa eli rahoitustermein ”carry trade”. Se toimii näin: pankit hankkivat lähes nollakorkoista lainaa keskuspankilta lainatakseen sen eteenpäin esimerkiksi omalle isäntävaltiolleen muutaman prosenttiyksikön korolla. Laina käy vakuutena keskuspankkiin, joten pankin kokema riski sijoituksesta on nolla. Jos laina jää pankin taseeseen, pankkisääntelyn (Basel) sitä vastaan edellyttämä pääoma on nolla. Pankki merkitsee korkoeron itselleen voitoksi.

Europankkien taseet ovat jälleen impivaaralaistuneet

Pitkään vaikeuksissa olleet espanjalaispankit ovat olleet reippaimpien päässä ostamassa oman valtionsa velkakirjoja muun muassa EKP:n vuosien 2011 ja 2012 ”hätä”-likvidititeettiohjelmien puitteissa. Espanjalaispankkien omistukset Espanjan valtionvelassa ovat kolminkertaistuneet kriisin puhkeamisen jälkeen. Ne ovat painottuneet erityisesti pienille ja keskisuurille pankeille, joiden taseissa oman maan valtionvelalla on merkittävä ylipaino. Vuonna 2012 60-70 % Italian ja Espanjan valtionlainoista oli näiden omien maiden pankkien taseissa. ”Kohtalonyhteys” pankkien ja isäntävaltioiden välillä on viime vuosina kasvanut.

Kiinnostavasti, kohtalonyhteys pankkien ja isäntämaidensa välillä on kasvanut kriisin puhjettua nimenomaan kriisimaissa, kun se ”pohjoisissa” jäsenmaissa, kuten Saksassa ja Hollannissa (mutta myös Ranskassa) on laskenut. Samaan aikaan espanjalais- ja portugalilaispankkien taseet ovat ”impivaaralaistuneet” merkittävästi. Kun euroalueen perustamisen jälkeen molempien maiden pankkien velkasijoituksista noin 90 % oli kotimaisissa instrumenteissa, oli osuus pudonnut yhteisvaluutan huippuvuosina (2004-2005) jopa puoleen. Tänä päivänä taseet on suunnattu takaisin kotimaahan: 90 % pankkien velkasijoituksista on kotimaassa (!).

Samaan aikaan, erityisesti kriisimaissa, on velkasijoituksista yhä suurempi osa suunnattu valtion liikkeeseenlaskemiin instrumentteihin yritysten sijaan. Jälkimmäisten osuus pankkien myöntämästä velkarahoituksesta on vajonnut 9 %, kun valtioriskiin suunnatut velkasijoitukset ovat kasvaneet 26 %.

Viime vuosien kehityksen voisi siis  tiivistää näin: pankkien taseet ovat kasvaneet, kotimaisuusaste on noussut, ja yhä suurempi osuus rahoista suuntautuu julkisen sektorin rahoittamiseen ja kasvattamiseen. (Jälkimmäinen on toki sääntelyn edellytämän valtionvelan alhaisemman riskipainon lisäksi seurausta siitä, että yksityinen sektori on ollut jo pitkään taantumassa eikä lainojen kysyntäkään ole entisellään.) 

Haluamatta kuulostaa turhan skeptiseltä, niin nuo kolme tekijää petaavat kovaa vauhtia uuden mittaluokan ongelmia, samalla kun yhä useampi euromaa kitkuttaa velkatilastoissa 100 % velka-BKT-suhteen pohjoispuolella. Eli suomeksi: jos akuutti kriisi onkin juuri tällä hetkellä ohi, niin sitten kun se seuraavan kerran iskee päälle, ovat vaikutukset kertaluokkaa kovemmat. Olemme ajautumassa samaan tilanteeseen kuin 2000-luvun puolivälissä; tilanteeseen, joka johti euromaiden ylivelkaantumiseen ja sittemmin eurokriisiin. Riskillä ei ole enää hintaa.

Pankkiunioni tarkoittaa yhteisvastuun lisäämistä

Euroalueelle rakennettavan pankkiunionin yksi johtavia päämääriä on ”valtioiden ja pankkien kohtalonyhteyden lieventäminen”. Tuon tavoitteen toteuttaminen on viime vuosien tasekehityksen jälkeen muuttunut yhä haastavammaksi erityisesti kriisialttiissa maissa - muuten kuin merkittävästi yhteisvastuuta lisäämällä. Nyt kun pankkien ja kotimaidensa ristiinomistukset ovat huipussaan, ainoa tapa hoitaa tällaisen riskikeskittymän puhkeaminen on pistää muut maksamaan siitä.

Liikasen työryhmän ohjein puuhattavassa pankkien niin sanotussa rakenteellisessa uudistamisessa riskipitoinen trading-toiminta erotetaan erilliseen yhtiöön ja pääomitetaan erikseen. Valtion lainojen markkinatakausjärjestelmä ja lainapositiot saavat jäädä talletuspankin taseeseen. Näin turvataan tämän rahasammon jatkuminen kunnes pää tulee vetävän käteen ja riskit realisoituvat.

Motiiviksi on helppo epäillä valtion lainojen menekin turvaamista. Näin keskuspankki rahoittaa valtioita ja pankit vetävät siivun välistä. Jos valtion lainat jouduttaisiin myymään markkinaehtoisesti todellisille "real money" -sijoittajille, olisi kysyntä pienempi ja korkotaso oleellisesti korkeampi. Näin siis turvataan politiikkojen suosima velaksi eläminen.

Koko Liikasen paperin hauskin - tai toisaalta typerin - kohta on se, että siinä vaaditaan eriytettäväksi toimintoja, joiden riskeihin ei juurikaan ole pankkeja historiassa kaatunut. Suurimmat kriisit ovat aiheuttaneet niinkin perinteinen toiminta kuin asuntolainaus ja se, että valtiot eivät ole maksaneet velkojaan takaisin.

Euron ei annettu kaatua (luoja paratkoon!) ja pelastustalkoissa olleet poliitikot voivat nyt kiertää kotimaissaan kertomassa ”me teimme sen”, näyttämässä otsikoita ”menestyneistä” ja ”markkinaehtoisista” velkakirjamyynneistä. Kun EKP Mario Draghin suulla vuonna 2012 teki lupauksen, että keskuspankki tekee ”kaikkensa euron pelastamiseksi”, niin lupaus kannatti ottaa todesta. Meidän riskimme ei nykyisin olekaan se, että euro kaatuu, vaan päinvastoin, että sen annetaan kitkuttaa pystyssä vuosikymmeniä, "whatever it takes".

Euron pystyssäpitäminen ”whatever it takes” ei ehkä ole optimaalista myöskään jäsenmaiden reaalitalouksien kannalta, mutta siitä lisää 7.5. Ajatuspaja Liberan julkaisemassa 12 asiantuntijan kirjoittamassa kirjassa ”Euron tulevaisuus – Suomen vaihtoehdot”. Lepomäki kuuluu kirjan asiantuntijaryhmään.

--

http://lepomäki.net/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

39Suosittele

39 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (61 kommenttia)

Käyttäjän ReijoPaunonen kuva
Reijo Paunonen

Kaikki ei todellakaan ole kultaa mikä kiiltää.
Etenkään näin EU-vaalien alla.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Kiitos Elina!

Miksi ihmeessä Suomi on euron pelastamisessa - siis pystyssä pitämisen kitkuttamisessa - mukana?

Eikös asiasta pitäisi nostaa mittava keskustelu?
http://jormajaakkola.fi/EMU-petos

Terveisin
Jorma Jaakkola
Kokoomus
http://jormajaakkola.fi/

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Joku aika sitten lueskelin, että euroalueen firmat hakevat rahoitusta Atlantin takaa, koska täällä meno on tämän näköistä.

On tietysti hienoa havaita, että jotkut muutkin kuin "persut" ovat Suomessa huomanneet, että nykyinen pankkien toimiminen valtioidensa pääasiallisena rahoittajana muodostaa samansuuntaisen ongelman kuin mihin ensimmäinen eurokriisin aalto iski. Tällä kertaa pinteessä eivät ole tosin saksalaiset ja ranskalaiset pankit, koska me ostimme heidät turvaan. Piristävää havaintojen laajuudessa on luonnollisesti se, ettei sitä voida sen vuoksi huutaa populismiksi tai "yhteistyökyvyttömyydeksi", kuten täällä on pari viimeistä päivää pohdittu.

Mutta pelastaako euroalueen kriisikassat sitten reunamaiden pankit samalla tavalla kuin ydinmaiden kriisipankit? Vedotaanko tällä kertaa siihen, ettei ole varaa, nämä pankit kaatuvat valtioidensa syliin - ja niiden on välttämätöntä irtautua yhteisvaluutasta saadakseen valuuttansa ulkoisen arvon devalvoitua riittävästi torjuakseen saksalaistuotteiden vyöryn heidän sisämarkkinoilleen?

Olen myös saanut "yhteistyökyvytön persu" -leiman sillä, että olen pitänyt kaikista huonoimpana vaihtoehtona Suomen kitkuttelua tässä lisääntyvässä yhteisvastuussa. On todettu, ettei suomalaiset puolueet kannata liittovaltiota. Ja että mainitsemani kitkuttelu on omituista pessimismiä. Sekä tietysti sen ovat maininneet, että on harvinaista odottaa pahinta ja maailmanloppua.

Käyttäjän elepomaki kuva
Elina Lepomäki

Saa nähdä miten kriisimaiden pankit (erityisesti pienet ja keskisuuret) aikanaan pelastetaan. Pankkiunionissa kaavaillut kriisinhallintaviranomainen ja -rahasto varmaan olisi tarkoitus pistää asialle, mutta itse epäilen etteivät ehdi hätiin (kun niiden horisontti ~8 vuotta). Tämä kupru saattaa puhjeta jo paljon ennen...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Mikä on keskimääräinen juoksuaika nykykannalla? 3-4 vuotta?

Jos pankkiunionin kriisikassalla on tarkoitus pullistella niin kymmenen vuoden kuluessa (vai lyhennettiinkö se 8 vuoteen?) 55 miljardin euron kassalla, ja jonka käyttöoikeusproseduurit ovat mitä mielikuvituksellisemmat, niin luvassa lienee kosolti mielenkiintoista teatteria.

Tässä kun nämä kriisimaat nyt laskevat liikkeelle velkasitoumuksia oikeaa tuottoa luvaten niin "onneksi" velkakestävyys saattaa riittää, sillä euromaathan ovat juhlallisesti kieltäytyneet koroista ja venyttäneet kuoletuksen jonnekin vuosisadan toisen kolmanneksen kieppeille. Lisäaikaakin voi tietty tulla. Siitäkin neuvotellaan pian. Näin on luotu sijoittajille sopiva tienausikkuna, vaikka alunperin ymmärsin päättäjiemme puheista niin, että me tienaamme korkoeroilla. :) Ideahan oli yksinkertainen: me valjastamme pääomallamme kriisimaat lypsylehmiksi, ja elelemme herroiksi riippumatoissa loikoillen Piña Coladaa siemaillen ehtymättömillä korkotuloilla.

Eipä Felixinkään pohdinnoissa hirmusti suitsuteta kriisitoimien tepsivyyttä, vaan miekkonen lähti tylsästi hakemaan populistisia syitä onnistuneista velkaemissioista.

Miksi sinä et ole Kokoomuksen puheenjohtajakisassa mukana?

Käyttäjän elepomaki kuva
Elina Lepomäki Vastaus kommenttiin #6

Mielenkiintoista myös se, kun regulaation tavoite on lisätä valtioiden velkapapereille riskilisiä (eli että pääomantarve seuraisi paremmin riskisyyttä; mikä olisi toki kaikin puolin järkevää), niin kovinkaan nopealla tähtäimellä tätä ei voida implementoida ilman että kriisimaiden (erityisesti pk-) pankkisektori posahtaa.

Eli aikataulun suhteen tässä ollaan pitkälti - ja enemmän kuin koskaan - päättäjien armoilla. Pätee myös loppuvuoden pankkien stressitesteihin. Mitä näytetään vs. mitä halutaan näyttää. Jonkin verran olen skeptinen noiden stressitestien suhteen jo nyt, kun listalla on vain suurimmat 124.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #9

Raha posahtaa väistämättä ennemmin tai myöhemmin. sen ylläpitäminen on tullut aivan liian kalliiksi.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #9

Miellyttävää kuulla ongelmakohtia ymmärtävää ääntä - korvat lepäävät! Vastaus kommenttiin alkoi venähtää pituutta sen verran, että taipuu Puheenvuoroksi kohta.

Pentti Järvi Vastaus kommenttiin #6

Felix (onnellinen) nettoaa hyvin.

3. There’s potential for significant price appreciation.

With a coupon of 4.75% and a yield of 4.95%, you can buy €1,000 face value of bonds today for €991. Let’s assume that you hold this bond for 18 months, and that at the end of that period the yield has dropped to Portugal’s 2.6%. In that case, you would get three coupons along the way, totaling €71.25, even as the value of the bond itself would have risen to $1,071. If you sell the bond at that point, you’re not just getting your €71.25 in coupon payments, and you’re also getting €80 in capital gains — for a total profit of €151.25. Which is a 15.3% return in 18 months. Not too shabby, in a world of zero interest rates.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield
Pentti Järvi

Myllyniemi dixit #3:

"Olen myös saanut "yhteistyökyvytön persu" -leiman sillä, että olen pitänyt kaikista huonoimpana vaihtoehtona Suomen kitkuttelua tässä lisääntyvässä yhteisvastuussa. On todettu, ettei suomalaiset puolueet kannata liittovaltiota. Ja että mainitsemani kitkuttelu on omituista pessimismiä. Sekä tietysti sen ovat maininneet, että on harvinaista odottaa pahinta ja maailmanloppua."

Lohdutuksena se, että ainakin viimeinen arvostelijasi ei ole rahoitus- tai talousammattilainen vaan US:ssa lähinnä keskittyy galluppien tiirailuun.

Käyttäjän Setarkos kuva
Sakari Vainikka

Kuinka tästä kaikesta tuleekin elävästi mieleen takavuosien Kummeli-sketsi, jossa kaksi hiukan vähälahjaista muusikkoa tekee levytyssopimusta periaatteella "artisti maksaa"!

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Valtioiden "ihmeparantumiset" osuivat kovin sopivasti eurovaalien alle kriittisyyden hälventämiseksi.

Miksi Stubb ei lainaa itseään nyt ja tokaise "vi**u, mitä pa*kaa!"?

Politiikassa hääräävät nyt sen luokan itsepetoksen mestarit, ettei pahemmasta väliä.

No, mihin tällaisessa tilanteessa kannattaa yritysten investoida? Kyllä, ainoastaan julkisen sektorin tilaamiin hankkeisiin ja palveluihin. Mitä tapahtuu, kun julkisen sektorin menoja karsitaan? Nehän lakkaavat tilaamasta hankkeita ja palveluja. Kasvavan työttömyyden ohella kilpailu lisääntyy ja yritysten kannattavuus heikkenee. Viimeiset raportit tietävät jo kertoa, että kasvaneesta liikevaihdosta huolimatta tulokset ovat nuupahtaneet.

Tietää lähinnä sitä, että suunniteltuja säästöjä on todella vaikea saavuttaa ja ennen kaikkea suunniteltua verokertymää on vielä vaikeampi saavuttaa.

EU taitaa onnistua siinä, missä muut eivät ole vielä onnistuneet; vetää alahuuli päänsä yli ja nielaista itsensä. Kukaan ei näytä tietävän, mitä siitä syntyvälle ulosteelle tehdään.

Kai hoetaan konsensuksen ilmapiirissä, "tule, tule hyvä kakka, älä tule paha kakka".

Elina osoittaa, että Kokoomuksestakin ymmärrystä löytyy, mutta puolueen johto on sitä haluton käyttämään.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Anteeksi tyhmä kysymykseni, mutta jos EKP:n tase on pudonnut v. 2013 alusta n. 2,9 biljoonasta nykyiseen n.2,1 biljoonaan euroon ja jos EKP takaa pankkien valtioille antamia lainoja, niin eikö sen tulisi näkyä myös EKP:n taseen osalta ?

Siis eivätkö EKP:n vakuudet valtioita rahoittaville pankeille näy sen omassa taseessa ?

Käyttäjän elepomaki kuva
Elina Lepomäki

Suuri osa noista "hätälainoituksista" tapahtui EKP:n vuosien 2011 ja 2012 ohjelmien puitteissa, joiden juoksuajat (3 vuotta) tulevat hissukseen päätökseen. Toki kaikki EKP:n myöntämä rahoitus näkyy sen taseessa, mutta eri puolilla. Mutta mitä tulee pankkeihin, niin kaikkea EKP:sta - tai muualta markkinoilta - lainattavaa rahaa ei toki velkakirjojen muodossa talleteta uudelleen keskuspankkiin vakuudeksi, vaan edelleenlainatut rahat (velkakirjat) voivat jäädä myös pankkien taseisiin. Se on edullista, sillä valtioiden velkakirjoja vastaan ei tarvitse varata omaa pääomaa, jolloin pankki tekee busineksensä korkoerolla lainaamansa ja edelleenlainaamansa rahan välillä.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Onko tästä päivitetympää versiota?


EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
rahoitus-, talous- ja sosiaalikriisistä: suositukset toteutettaviksi toimenpiteiksi ja aloitteiksi (lopullinen mietintö)
(2010/2242(INI))

Sitaatti:

"Mietintöluonnoksen mukaan EU:ssa pitää siirtyä yhteiseen talouspolitiikkaan, EU:lle pitää perustaa valtiovarainministeriö ja EU:n tulee ottaa käyttöön eurobondit, joilla otetaan eri maiden velat yhteiseen vastuuseen aina velan 60% bkt-osuuteen asti. Tärkein Beresin esityksistä on EU-budjetin 5-10% osuus jäsenmaiden yhteenlasketusta bkt:sta. Vastaava osuus toki vähennettäisiin kansallisesta verotuksesta. Näin EU voisi ottaa kansalliselta politiikalta itselleen siirtyvät tehtävät paremmin hoitaakseen.

Beresin mukaan on loogista, että monenkeskisistä ratkaisuista on siirryttävä keskusjohtoisiin ratkaisuihin, pysyvästä vakausvälineestä on kehitettävä eurooppalainen velkavirasto, EU-rahojen jakokriteeriksi tulisi jäsenmaan edistyminen verojen harmonisoinnissa jne. Mietintöluonnos kuvaa hyvin sitä mielialaa, joka Euroopan parlamentissa on monissa puheissa vallalla: talouskriisi antaa mahdollisuuden harppaukseen kohti liittovaltiota."

http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubR...

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Aika huvittava tilanne. Pankit suuntaavat rahoituksen valtiososialismin synnyttämiseen ja valtio yrittää estää sosialismin syntymistä jakamalla sosiaalisia tulonsiirtoja niin yrityksille kuin heidän asiakkailleen.

Suuri yleisö käyttää säästönsä lyödäkseen vetoa voittajista ja häviäjistä.

Legendaarinen George Carlin tyhjentävästi muistokoosteessa markkinoista, politiikasta ja uskonnosta: www.youtube.com/watch?v=6_zwB6GLpo4

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #15

Isosaari, nyt sohaisit muurahaispesää. :D

Valtiososialismi.

Olen itsekin kysellyt näiltä wannabe-porvareilta heidän tuuletellessaan kriisimaiden nykykorkoja, että onko se kuinka hieno asia, että raha pyörii yhä enemmän julkisen kautta samalla, kun yksityisten rahoituskanavat tyrehtyvät jatkuvasti.

Usein minulle vastataan, että ei liity aiheeseen - koska aiheena on valtioiden lainakorkojen alhaisuuden tuulettaminen. :D

Fantastista.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari Vastaus kommenttiin #25

Miksi en sohaisisi, jos kuhnurit suojelevat ainoastaan kuningatartaan ja omaa ruokavarastoaan, työmuurahaisten parveillessa päämäärättömästi etsimässä itselleen edes jotakin purtavaa?

Miten ihmeessä markkinat voisivat toimia, jos kaikki joutuvat nojaamaan valtion tukeen? Kysymys on laajempi kuin vain rahoitusmarkkinoiden tai vapaakaupan sääntöjen toimimattomuus. Kukaan ei ole vieläkään esittänyt, miten matalan tuottavuuden kriittiset alat ja sosiaaliturva kyettäisiin rahoittamaan ilman omaa raha- ja talouspolitiikkaa.

Sekään ei onnistu, ellei valuuttaa suojata mahdollisilta markkinahyökkäyksiltä lähtökohtaisesti niin, että kansalliset tavoitteet eivät vaarannu missään oloissa.

Oletko muuten huomannut, että näkemykset alkavat pikku hiljaa lähentyä jopa eri poliittisista ilmansuunnista katsoen?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #32

Juu.

Katsotaanpa tilannetta näin: koska ylikorkea euron kurssi näivettää vientiteollisuutemme ja "altistaa" sisämarkkinamme tuontitavaralle niin lähes kauttaaltaan kaikki toimialat ovat kannattavuusvaikeuksissa. Jopa kauppa, joka tuskailee tuhannen euron viihde-elektroniikkalaitteidensa kanssa, että miksei peruspäivärahalliset ostakaan laitteita ja tapetoi ahtaita luukkujaan taulutelkkareilla.

Ratkaisuna on sitten se, että joka ainoaa toimialaa tarvitsee erikseen tukea. Ilman jatkuvaa julkisen vallan syöttökonetta lähes kaikki pysähtyisi.

Syöttäjän käsi huseeraa samalla massiivista byrokratiaansa, jolla kaavakkeiden pyörittämisestä maksetaan ja kun julkinen kulutus (tai törsäys) lasketaan bkt:hen niin maailmalla hämmästellään Euroopan talousihmettä. :D

Mutta mistä syöttävä käsi kerää rahansa? Parhain keino on tietysti mennä hattu kourassa pitkin maailmaa AAA-reittauksen turvin. Velkaa kiskotaan kaksin käsin ja vielä toisella jalallakin potkitaan rahasäkkejä virastoveijareille.

Mikään tuskin voi mennä vikaan? :D Samanlainen talousihme kuin Kreikkakin oli viime vuosikymmenellä. Jossain kohtaa ne hienot parin prosentin lyhyen pään lainakorot pompsahti sinne päälle tuhannen prosentin (jälkimarkkinoilla).

Mikäs sellaisia luottoja on rullata?

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #32

Timo Isosaari ("32): "Miten ihmeessä markkinat voisivat toimia, jos kaikki joutuvat nojaamaan valtion tukeen?"

Hieman samaan tapaan olen kuvannut myös ns. hyvinvointivaltion (=valtio voi hyvin, ihminen ei) periaatteen sosiaalis-taloudellista toteutusta: Suuri osa ihmisistäkin on saatettu riippuvaiseksi julkisen vallan tuista (ns. etuuksista), jolloin ohjaaminen/ valvominen/ sanktiointi voidaan ulottaa jokaiseen kansalaiseen luukun tai kirjeen kautta.

Harva ymmärtää asian näin, mutta toisaalla manaa, että esim.(1) "eihän tässä, perkele, elä enää palkallaan, vaan pitää mennä sossuun" tai esim.(2) "juoksutetaan luukulta toiselle kyykytettäväksi" ja (3.) "osa vain makaa kotona päivärahaa nauttimassa, kun muut huhkivat ylitöitä säilyttääkseen työpaikkansa".
Keskitetyn säätelyn tulos, johon EU:kin näyttää haluavan pyrkiä.

Tämä on ehkä kalpea (väkevä?) kuva tästä ns. helvetinkoneesta, josta kaikilla on joitain kokemuksia, jota on 20 vuotta liian kauan kutsuttu "pohjoismaisen sosialidemokratian hyvinvointivaltioksi", ja jossa yksilöt monien kertoman mukaan tuntevat olevansa "pahoinvointivankilassa". Sen ruokahalulla ei ole loppua. Sitä sanotaan "paisuneeksi julkiseksi sektoriksi".
Nyt sitä on 5-7 vuotta rahoitettu velaksi.
http://www.tradingeconomics.com/finland/government...

Tätä ylistetään ja vaalitaan edelleen ja se halutaan "pelastaa", "maksoi mitä maksoi". Nyt se on leviämässä Euroopan johtavaksi hallintoideologiaksi, vaikka ehkä muuta väitetään.

Markkinatalouden ei haluta toimivan aidosti, sillä se voisi toimia - ja avata silmiä.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari Vastaus kommenttiin #36

Globaalien markkinoiden avaaminen toimi juuri päinvastoin kuin ajateltiin, eli massiiviseen monopolisoitumiskehitykseen, joka pakottaa yhä rajumpaan poliittiseen sääntelyyn. Taistelu markkinaosuuksista on kammennut myös tutkimusrahat kaupallisten etujen mukaisiksi, eli tieteellinen lähestyminen on paljolti tarkoitushakuista.

Poliittista päätöksentekoa ei juuri leimaa järki, vaan enemmänkin "sosiaalinen hysteria", joka vie kaikilta pienen mittakaavan elinkeinoilta toimintaedellytykset puolitahattomina seurauksina.

Markkinoiden perustan tulisi siten perustua alueelliseen hallintaan niin resurssien kuin päätöksenteon suhteen, jolloin seuraukset on huomioitava aivan eri tavoin, mitä ylikansalliset toimijat suostuvat lähinnä pakon voimalla tekemään.

Silloin työ, toimeentulo ja elinympäristöstä huolehtiminen kulkevat käsi kädessä ja kauppaa voidaan käydä omista vahvuuksista lähtien. Täysin avoin markkina ei voi edes teoriassa toimia. On mielestäni suurta typeryyttä luopua täysin välttämättömistä elinkeinoista vain siksi, että juuri sillä hetkellä ne eivät ole kannattavia.

Ennustettavuus edellyttää aina jonkinlaista sääntelyä, mutta se kyllä pystytään harkitsemaan aivan omaehtoisesti. Tosin ei yksinomaan talouskasvun vaatimin periaattein. Talouskasvu edellyttää silmien sulkemista realiteeteilta ja pakottaa toistemme elinolojen lyhytnäköiseen tuhoamiseen. Edes tehokkuusvaatimukset eivät tahdo kestää tarkastelua, koska moni kestää sitäkin enää lääkityksen voimalla, jos silläkään.

Kim Leino Vastaus kommenttiin #42

Ei monopolisoituminen mitenkään liity mihinkään markkinoiden avaamiseen. Ensinnäkin on tunnustettava ero hallitsevan markkina-aseman ja monopolihinnoittelun välillä, sillä ne eivät ole sama asia. Toisekseen, monopolihinnoittelu on mahdollista vain valtion avustuksella, sillä suojaamaton monopolisti menettää monopoliasemansa kilpailulle hyvin pian.

"Täysin avoin markkina ei voi edes teoriassa toimia. On mielestäni suurta typeryyttä luopua täysin välttämättömistä elinkeinoista vain siksi, että juuri sillä hetkellä ne eivät ole kannattavia."

Mitä nämä täysin välttämättömät mutta paradoksaalisesti kuitenkin kannattamattomat elinkeinot ovat? Ei sellaisia ole olemassakaan. Jos jokin on kannattamatonta, se on nimenomaan merkki siitä, että kuluttajat eivät koe sitä tärkeäksi. Älkäämme ryhtykö luddiiteiksi.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Kuullostaa ihan perussuomalaiselta pelottelulta! ;)

Hämmästyttävän kerettiläistä tekstiä pääministeripuolueen riveistä. Sanokaa mitä sanotte, mutta Kreikan apupaketin jälkeen niin Kreikassa kuin muuallakin Euroopassa asiat ovat kunnossa. Joka muuta väittää on pölhöpopulisti.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Toiset ovat haukkuneet minuakin perussuomalaiseksi!

Tässä on eräs sähköpostini Kokoomuksen kansanedustajille:

Lähettäjä: Jorma Jaakkola
Päivämäärä: 25.03.2011 13:01
Vastaanottaja:
Aihe: Kotisivullani on raportti salaisesta EMU-varaumasta

Arvoisat ministerit, kansanedustajat ja muut kokoomuslaiset!

Olen todella huolestunut ns. eurotalouden pelastamisesta. Siksi lähetän viestini uudelleen.
Nyt kaikille Kokoomuksen kansanedustajille.

Korostan: Olen otsikossa mainitun EMU-varaumapöytäkirjan asianosainen.

Lukekaa allaolevat viestini alusta loppuun.

Suomen ei todellakaan tarvitse ottaa velkaa ja antaa vakuuksia euro-ongelmamaille - maailman talouden pelastamiseen.

Perustelen asiaa salaisen EMU-varauman lisäksi myös Taloussanomien uutisilla.
Linkki 1:
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/01/1...
Kopioikaa linkki ja liittäkää osoitepalkkiin.

Uutisen lopussa on taulukko, josta ilmenee Euroopan valtioiden pankkien ongelmaluotot Kreikkaan, Irlantiin, Portugaliin, Espanjaan ja Italiaan.
Kokonaissumma on 2254 miljardia dollaria eli n. 1800 miljardia euroa. Tällaisen rytinän pelastamiseen ei vakausmekanismin 500 miljardia riitä.

Kyse on tästä:
Linkki 2:
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2010/05/2...
Tämä Taloussanomien uutinen (ks kuva uutisen perässä) kertoo, että maailman rahasta on virtuaalirahaa eli arvopapereiden johdannaista 633'251 miljardia dollaria, joka on 1093 % maailman bruttokansantuotteesta!
Lisäksi arvoparerimuotoisia luottoja kuten joukkovelkakirjoja on 88'644 miljardia dollaria, joka on 153 % maailman BKT:stä.
Lisäksi on perinteisiä pankkiluottoja 20'278 miljardia dollaria.

Vielä:
Toissailtainen Ylen Ulkolinja kertoi karua asiaa Espanjan pankkien tilanteesta!
Tulee uusintana myöhäisillalla 28.3.

Kokoomusterveisin
Jorma Jaakkola
Kokemäen Kokoomus ry:n sihteeri
044-565 9234

--

Kokoomusterveisin

Jorma Jaakkola
http://jormajaakkola.fi/EMU-petos

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Sähköpostia valtiovarainministeri Jyrki Kataiselle pääsiäisen edellä 2011 aiheena "Totuus esiin petoksella tehdystä Suomen eurojäsenyydestä":

Lähettäjä: Jorma Jaakkola
Päivämäärä: 21.04.2011 9:04
Vastaanottaja: , , , , , ,
Kopio: , , , , , , , , , , , ,
Aihe: Totuus esiin petoksella tehdystä Suomen eurojäsenyydestä!

Arvoisa valtiovarainministeri!

Olen tosissani. Minulla on dokumentit, joita kukaan ei voi kiistää. Kyseisistä asioista määräsi presidentti Koivisto.

Jyrki Katainen, lopettakaa Mauno Koiviston juoksupoikana oleminen.

Pääministeri Kiviniemi lopetti jo eilen.
Brysselin Ecofin-kokoukseen 16.-17. toukokuuta ei suomalaisten tarvitse osallistua.

Pääministeri Esko Ahon avustajana ollut Olli Rehn varmaankin tietää Suomen kotikutoisen EMU-/euro-petoksen.

Olen Suomen salaisen ja valheellisen EMU-varauman asianosainen, koska sain sen jo 1.12.1999.

Alkuperäiset allaolevat viestit olen lähettänyt jo aikaisemmin mm. Kokoomuksen eduskuntaryhmälle ja joillekin muille kokoomuslaisille. Lähetin myös oheisen liitteen, jonka alussa on kuvioita ja tunnuslukuja taloudesta.

Hyvää Pääsiästä!

Terveisin

Jorma Jaakkola
Kokemäen Kokoomus ry, sihteeri
varavaltuutettu
044-565 9234

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #17

Lähettäjä: Jorma Jaakkola
Lähetetty: 4. toukokuuta 2011
Vastaanottaja: Urpilainen Jutta
Aihe: Totuus esiin petoksella tehdystä Suomen eurojäsenyydestä!

Hyvä kansanedustaja Jutta Urpilainen!

Uutisten mukaan olette hallitusneuvotteluihin (Portugalin auttaminen) liittyen sanonut, että Suomen pitää hoitaa kansainväliset velvoitteet.

Tästä syystä saatan tiedoksenne asian, josta olen informoinut omaa puoluettani:

Euroon siirtyminen ei Suomessa kestä päivänvaloa, kiitos ulkopolitiikasta määränneen (HM 33§, 1919) presidentti Koiviston.
Myös 141-ja 142-artikloihin liittyy petos.

Mauno Koiviston tekemiset ovat tabu.

Totuusterveisin

Jorma Jaakkola
http://koti.mbnet.fi/jorjaa/historia.php

--

Jutta Urpilaisen eduskunta-avustajan vastaus yllä olevaan viestiin:

----Alkuperäinen viesti----
Lähettäjä: Jutta Urpilainen
Päivämäärä: 04.05.2011 17:07
Vastaanottaja: Jorma Jaakkola
Aihe: VS: Totuus esiin petoksella tehdystä Suomen eurojäsenyydestä!

Hyvä Jorma Jaakkola,

Kiitos tästä viestistä. Koska Jutta Urpilainen on erittäin kiireinen ja postia tulee hyvin paljon, vastaan hänen puolestaan.

SDP:n kanta Portugalin tukemiseen on sama kuin ennen vaaleja, ellei sijoittajia saada vastuuseen, ei tukeen pidä lähteä.

Välitän viestisi ajatuksia eteenpäin yhdessä muun palautteen kanssa pj Urpilaiselle.

Ystävällisin terveisin,

Ilmari Nalbantoglu

Jutta Urpilaisen avustaja eduskunnassa

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Muotoiluvirhe: sinuahan on tietysti kehuttu perussuomalaiseksi. =)

Leikki leikkinä, toivon totisesti sitä, että Kokoomus tulisi järkiinsä.

Minusta Lepomäen voisi suorilta nimittää tasvaltamme valtiovarainministeriksi.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #26

Elinasta valtiovarainministeri! Kyllä.

Ministeriksi voidaan kutsua eduskunnan ulkopuolelta, kuten maan taloustuho Mauno Koivisto toukokuussa 1966.

Manu ajoi oman kirjansa mukaan jo 1966 vahvan markan politiikkaa!

Seuraava teksti on Mauno Koiviston kirjoittamasta muistiosta
"TAVOITTEET JA MAHDOLLISUUDET" sos.dem. puoluetoimikunnalle 19.3.1966.

Siis pari kuukautta ennen kuin Rafael Paasio pyysi Koiviston hallituksensa valtiovarainministeriksi, eduskunnan ulkopuolelta.
Siitä lähtien Koivisto on ollut kiinni vallan kahvassa.
Eikä media vieläkään uskalla kertoa totuutta asiasta.

Koiviston muistio on kirjassa MAUNO KOIVISTO: LINJAN VETOA
Kirjayhtymä, Helsinki 1968

Sivu 78:

"Valuuttakurssien muutos eli devalvaatio on selvästi poissa laskuista: niissä ei ole »perustavaa laatua olevaa epäsuhdetta». Markka on jonkin verran yliarvostettu, mutta sen aiheuttamat haitat on hoidettava pois muin keinoin."

Noin Koivisto siis kirjoitti 19.3.1966.

Millä keinoin markan yliarvostuksen haitat hoidettiin?
Vuonna 1967 tehtiin yli 30 %:n devalvaatio!

Sama tapahtui vahvan markan seurauksena 1990-luvun alussa.

Molemmissa tapauksissa harjoitettiin tarkoituksella väärää politiikkaa.

Elinalla ja Manulla on taloustavoitteissa ero kuin yöllä ja päivällä.

Valtiososialismi oli Manun tavoite. Tässä sitaatti lähteestä Seppo Lindblom: Kyllä se siitä, sivu 130:

”Koivisto kirjoitti jo 1950-luvulla, että taloudellisen toiminnan luonteen muuttuessa ja yhteiskunnallisen uudistustyön jatkuessa yksityisestä omistusoikeudesta voidaan tehdä täysin sisällyksetön käsite.”

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #26

Kontrasti nykymenoon olisikin silloin melkoinen! :D

Jouni Nordman

Olen itse pulustan Euro ennen kaikkea sen takia, että valuutan vaihtaminen tois uudestaan saman hinnan nousun kuin Markasta Euron siirtyminen tois. Mutta tänä päivän ihmettelen, että olllaanko pankielle saman laista yhteisvastuuta rakentamassa, joka vakuutuspuolella on jo olemasa, näissä vain se ero, että vakuutuspuolella markkinatalous pakotti vakutusyhtiöt näin tekemään, sillä muuten ei pystytä isoja kohteita vakuttamaan.

Eli jos pankit haluavat riskejään pienetää, niin mikis ne eivät itse muodosta saman laista yhteisvastuulista toimitaa, mistä voisivat itse päättää, ilman että veronbmaksajien pitäisi olla vippaamassa ja tekemäsä järjestelmästä tehotonta.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Jouni Nordman,

kirjoittelet musta-tuntuu-juttua.

EY-direktiivi pankkien suurten vastuiden seurannasta ja valvonnasta on ollut olemassa jo joulukuussa 1989. Suomi sitoutui direktiiviin jo kesällä 1993, siis muutamaa kuukautta ennen Suomen oman ministeriryhmän EMU-varaumakokousta 20.12.1993, jonka salaisella pöytäkirjalla eduskuntaa vuonna 1994 harhautettiin.

EU:ssa on kyllä seurattu pankkien suuria vastuita, mutta ei valvottu. Siis sisäpiiridirektiivi..., seuraaminen on ollut sisäpiiritietoa niille, jotka haluavat imuroida lisää rahaa velallisilta ja euron pelastajilta.

Jouni Nordman

Kiitokisa tiedosta, mutta tämä sama mallihan on kunnissa käytössä esim vanhustenhoidosa ja lastenkodeissa. Jossa kunta siirtää vastuun palveluista jollekin tuotettavaksi, mutta ei valvo etä palvelun tuottaja täyttää sopimuksesa olevat pykälät, eli mahdolistaa tällöin huonon laadun tekemisen. Eli ei itse hallinottavan ihmettele yhtää ylettyvä noini ylös, sillä virkamiehillä mitä ylemmäkis menevät, on pakotavanpi tarve olla puuttumatta ikäviin asiohin joista ovat olleet päättämässä.

Eli kannattaa luke uudestaan "Kunikaan uudet vaattee" ja miettiä miten tämä liikepankkeihin ja politikkoihin kuvastuuu ja ketä on ketä rooleisa.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #22

Direktiivi pankkien suurten vastuiden valvonnasta on kerrottu samassa Suomen EY-ministeriryhmän (kesän 1993) kokouspöytäkirjassa, jossa olivat Suomen kuntauudistuksen ja terveydenhoidon taustoihin liittyvät EY-mukautukset.

Velkaannuttaminen käy parhaiten ulkomaalaisen rahastajan toimesta juuri julkisella puolella sote-palveluissa, koska deflaatio on PK- ja mikroyritysmaailman lisävelan ottamisen esteenä.

Kun Henna Virkkunen vieraili Kokemäellä helmikuussa, kysyin, onko hallituksessa yhtään ajateltu, mistä kuntatalouden vaikeudet ylipäätään johtuvat?

Deflaatio näkyy julkisella sektorilla vasta silloin, kun velkaa on liikaa, jolloin taloutta pitää kurjistaa palveluita leikkaamalla.

--

Kunta on tähän saakka saanut lainaa yhdellä puhelinsoitolla "Kuntarahoituksesta". Kuntarahoitus ei ole suomalaista lainarahaa.
Myös "Kuntarahoitus" oli edellä mainitsemissani kesän 1993 pöytäkirjassa.

Yksityisellä sektorilla ollaan velanotossa varovaisia ja pankki vaatii suurempia takauksia ja omarahoitusosuutta. Yrittäjä joutuu miettimään toisenkin kerran ennenkuin ottaa velkaa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #23

Suomen deflaatiota pidetään piilossa kiristyvän verotuksen turvin. Kun esimerkiksi öljyn hinta on tullut alas niin lisäveroilla saadaan "turvattua" hintatason nousu, ja voidaan esittää torjuneemme deflaation.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #28

Sen verran näppärästi on tuo deflaationtorjuntaoperaatio toteutettu, että edes HICP with constant taxes ei rekisteröi Suomen inflaatiokehityksessä mitään outoa.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #28

Ja kun öljynhinta kohoaa kansainvälisen konfliktin seurauksena, syntyy hyperinflaatio.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #45
Jouni Nordman Vastaus kommenttiin #23

Eli jos innovatia laske sen takia että yrittäjiä lopettaa toimintansa tai sitten siirtävät pääkontorit ulkomaille esim. Viron. Syntyy tällöin deflatiota kiihdyttävä vaikutus, joka leikkaa nopeastikkin yhteiskunna veronkanto kykyä. Tätä voidaan pitää saman kaltasena tapahtuman kuin on käteiskaoksen aiheuttaman ongelma pankeille, jolloin pankkin joutuu pääomaksi muuttaman kaiken mikä on kannattavaa ja helposti käteiseks muutettava. Pankilla tämä on nopea tapahtuma, mutta valtiolla se on näännyttävä hitauden takia.

Tässä on kunnilla yksi etu valtion verratuna, sillä heiltä yhteisöveroja valito on jo leikannut, joten heille on tärkeänpää palkkaveroista kertyvät rahat, jotka ulkomaille muuttaneiden tytäryhtiöt jättävät paikallisesti kuntaan.

Eli monet kansantaloustiteilijät pitävät valtion taloutta irti kaikesta muusta talouden hoidosta, mutta tässä on virhe, sillä Valtio on se mitä se tuotta ja huonosti hoidettu politiikka on Kreikan oslata osoittava miten se tehdää todella huonosti, jonka on saanut aikaseksi ylimitotettu sosialiturvan rakentaminen, sillä aina asia milloin valtion kannattaa elää yli varojensa on silloin kun se sodalla puollustaa itseään.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #44

Laittomat keinot, joilla Suomen pankit pelastettiin ETA-sopimuksen liitteeseen kirjoitetun pankkien vakavaraisuusdirektiivin mukautusmääräyksen vaatimalla tavalla, ovat edelleen Suomessa voimassa.
Koiviston konklaavi eli tuomioistuinlaitoksen romuttaminen 6.5.1992 pitää pankkien tulevaisuudesta huolen.
Asuntovelalliset ja yrittäjät laitetaan maantielle.

http://jormajaakkola.fi/Koiviston%20CV
ja
http://jormajaakkola.fi/perustuslain%20EY-mukautus

Työvoima- ja elinkeinoministeriön neuvottelevan virkamiehen Pekka Tiaisen käynnistämä Kauppalehden nettikeskustelu kannattaa lukea alusta loppuun:

http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/th...

Minua pyydettiin mukaan ko. keskusteluun.

Lähetin Jan Vapaavuorelle tietoa ja mm. tuon linkin pari viikkoa ennen kuin Katainen ilmoitti jättäytyvänsä pääministerin tehtävästä.

Jan Vapaavuori kiitteli allekirjoittanutta perinpohjaisesta selvityksestä.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #44

Yritysten siirtyminen Viroon on sisäistä devalvaatiota.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

"Motiiviksi on helppo epäillä valtion lainojen menekin turvaamista. Näin keskuspankki rahoittaa valtioita ja pankit vetävät siivun välistä."

Näinhän on pakko tehdä, jotta euro voidaan pitää pystyssä. Yhden koon rahapolitiikka aiheuttaisi muuten väistämättä tarpeen leikata julkista sektoria yksityisen sektorin perässä. Suomihan on mainio demonstraattori tässä suhteessa.

Koska ei ole realistista olettaa, että "kriisimaat" suostuisivat julkisen puolen "sopeuttamiseen", jää 2 perusskenaariota:
1. Viritetään rahapolitiikka niin, että ylläpidetään nimellistä kulutusta vaikka inflaatio nousisi korkeaksi.
2. Annetaan osan euroaluetta vajota deflaatioon ja pidetään julkinen puoli pystyssä velkaantumalla.

Nythän on valittu vaihtoehto 2, kukaan ei varmaan vain tiedä minne se johtaa. Koska en jaksa uskoa oikeaan liittovaltioon, niin joudun uskomaan tämän jossain vaiheessa posahtavan.

Näyttää siltä, että esim. H-W Sinn ennakoi tämän voivan jatkua muutaman vuoden:
http://www.project-syndicate.org/commentary/hans-w...
"The critical limit beyond which creditors become anxious has been raised significantly by the bailout architecture put in place over the last two years. This will bring a few years of calm as debt levels climb steadily to that limit."

Eli muutama vuosi yksityisen sektorin tuhoa deflaation kourissa ja lopuksi näyttävä konkurssi?

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Mikko-Ville Määttä:

"2. Annetaan osan euroaluetta vajota deflaatioon ja pidetään julkinen puoli pystyssä velkaantumalla.

Nythän on valittu vaihtoehto 2, kukaan ei varmaan vain tiedä minne se johtaa. Koska en jaksa uskoa oikeaan liittovaltioon, niin joudun uskomaan tämän jossain vaiheessa posahtavan."

Juuri näin Mikko-Ville!

Suomessa ei ole haluttu ajatella, minne nykymeno johtaa.

Viime hallitukset ovat olleet valmiita osallistumaan euro-talouden pyramidihuijaukseen.
Kriisimaata ei tarvitse hakea oman valtion rajojen ulkopuolelta.

Suomessakin on deflaatio, julkisen sektorin kurjistaminen.
ks.
http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/167204-k...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Tuo kakkosvaihtoehto kuullostaa erittäin mielenkiintoiselta kokeilulta. :D

Deflaatio ja raju velkaantuminen yhdessä - mikä voisi mennä pieleen?

Reino Jalas

> Onko tästä päivitetympää versiota?

Tuoreempi versio on tosiaan olemassa, mietintötaso asiassa on jo aikoja sitten ohitettu. EU-parlamentin 16.1.2013 pidetyssä äänestyksessä parlamentti hyväksyi asian äänin 361 – 268.

    Komissio ehdottaa väliaikaisen Euroopan lunastusrahaston perustamista välittömästi seuraavia periaatteita noudattaen:
  • Maastrichtin viitearvon (60 prosenttia BKT:stä) ylittävä velka siirretään kerralla yhteisvastuulliseen rahastoon viiden vuoden rahastoonsiirtovaiheen aikana
  • siirtäminen on tehtävä vaiheittain, niin että aluksi siirretään vain 10 prosenttia Maastrichtin viitearvon (60 prosenttia BKT:stä) ylittävästä velasta; myöhemmät siirrot tehdään asteittain.
  • http://tinyurl.com/c9zfncm

Suomen EU-parlamentaarikoista löytyi tällaiset henkilöt puoltamaan kyseistä asiaa, eli Euroalueen yhteisiin velkoihin siirtymistä.

    Liisa JAAKONSAARI (sdp)
    Mitro REPO (sdp)
    Nils TORVALDS (rkp)
    Satu HASSI (vihr)
    Sirpa PIETIKÄINEN (kok)
    Tarja CRONBERG (vihr)
    http://tinyurl.com/lvna6ne

Blogistin yleiskommentti:
"On todettu, ettei suomalaiset puolueet kannata liittovaltiota."
tuo siksi kommenttina kuulostaa hiukan ontolta.

Sekä SDP, RKP, KOK että Vihreät ajavat omien EU-parlamentaarikkojensa mandaatilla sekä yhteisvelkoja, että EU-liittovaltiota. Kokoomuksen tuleva puheenjohtaja Alexander Stubb on jo vuosikausia avoimesti liputtanut sekä EU-liittovaltion että Nato-jäsenyyden puolesta.
___
Muiden euromaiden velkoja on tulossa Suomen 1.7% maksuosuuden mukaan Suomelle maksettavaksi n. 40 mrd euron edestä. Se ei tunnu esim. Suomen lapsilisiä leikkaavaa SDP:tä haittaavan millään lailla.

Koska Euroopan Onnelaa tässä nyt rakennetaan!! Italian, Ranskan, Espanjan ym. ylivelkojen ottaminen suomalaisten niskoille, se on osa tätä sosialistisen EU-Utopian rakentamista.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Kiitos Reino Jalas!

Halusin herättää keskustelua.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen tiesi tästä jo 1.12.2010 eduskunnassa.

YouTube Eduskunnan keskustelusta

http://www.youtube.com/watch?v=BuVgVFGOW-g

Puheet tekstinä:

Ministeri Jyrki Katainen 0:14

"että, jos nyt saataisiin Uusi Maailmanjärjestys eli että valtioiden lainoissa sijoittavat häviävät rahaa, joka on järkevä tavoite ja johon mennään 2013 eteenpäin..."

Edustaja Toimi Kankaanniemi 0:47

"Talousvaliokunnassa varsin useat asiantuntijat, mm. puhemies Niinistö varoittivat tästä hiljaisesta lupauksesta eli tämän rahoitusvakausmekanismin kautta ja muutoin syntyneestä käsityksestä, että menee mikä tahansa iso pankki tai mikä tahansa euromaa kriisiin niin kuin on mennyt Kreikka ja Irlanti, ja tulossa on uusia, niin aina muut euromaat tulevat ja pelastavat...

Tämä on johtanut tälläiseen velttoon menettelyyn, mistä täällä on jo mainittu: eli otetaan velkaa ja eletään hulvattomasti edelleen, ja sääntöjä vasta rakennetaan...ja kun te olette sanonut, että saadaan 2013 kesällä uudet säännöt voimaan, niin siihen on liian paljon aikaa.

Oletteko nyt valmiit miettimään, että onko tämä hiljainen lupaus nyt olemassa ja mitä se edellyttää ja katkaisemaan tämän kehityksen. Mäkin myös mielelläni kuulisin, että onko tuo velkajärjestely..."

Jari Mustonen

Elina,

Kiitoksia hyvästä kirjoitukseta.

Viittaat kirjoituksessa "Liikasen työryhmään" kertomatta mistä on kyse. (Vastaavasti puhut myös "Liikasen paperista"). Voisitko hieman taustoittaa mistä siinä on kyse.

Jari Mustonen

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Liikanen veti ryhmää, jonka piti pohtia, mitä ongelmia Euroopassa on pankkien kanssa, ja mitä asialle pitäisi tehdä. Eli miten systeemisiltä pankkikriiseiltä voitaisiin jatkossa välttyä. Raportti ja sen johtopäätökset olivat mielestäni yllättävän hyviä.

Liikanen report – wikipedia
http://en.wikipedia.org/wiki/Liikanen_report

Liikanen report – EC
http://ec.europa.eu/internal_market/bank/structura...

The Financial Times 2012: The Liikanen report decoded
http://www.ft.com/intl/cms/s/0/0ff0b3a4-0c8a-11e2-...

Open Europe 2012: The quest for a healthy European banking sector
http://openeuropeblog.blogspot.co.uk/2012/10/the-q...

Open Europe 2014: The long lost Liikanen report returns – but it looks pretty different
http://openeuropeblog.blogspot.fi/2014/01/the-long...

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

LIIKANEN EPÄILI VAKAUSSOPIMUSTA JO 1992!

Euron vakaussopimuksen noudattamatta jättämiseen sopii mainiosti seuraava teksti Erkki Liikasen Brysselin päiväkirjasta:

"Keskiviikko 19.2.1992.
Lounas komission rahapolitiikasta vastaavan osastopäällikkö Jean-Francois Ponsin kanssa. Suomen devalvaatioon liittynyt ensireaktio on jäänyt taakse.
Kysyin, kuinka on ylipäätään mahdollista, että enemmistö voi täyttää talous- ja rahaunionin ratkaisevaan vaiheeseen liittyvät ehdot. Pons vastasi, ettei näin varmasti käykään. Komissiolle kuitenkin riittää, että kehityksen suunta on oikea ja että sitä tukee uskottava talousohjelma."

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kiitos!
Tämäkin blogi ansaitsisi laajemman lukijakunnan (Suomen kuvalehti?). Ilman näitä eivät edes maallikot, jotka ovat asioista kiinnostuneet, ehdi tai kykene seuraamaan jatkuvasti elävää prosessia euroalueen €-18 tai koko EU-28:n ympärillä.
YLE:n ohjelmissa ei edes saada pidetyksi näitä kahta EU-ryhmää erillään.

Toukokuussa ihmiset kaipaavat kirkkaasti ajateltuja ja kirjoitettuja tekstejä todellisista prosesseista euron ja EU:n ympärillä. Ympäripyöreät "mikä on EU:n ilmastostrategia" tai "Pitäisikö Ukraina saada osaksi EU:a", eivät nyt selvennä EU:n omia ongelmia ja niiden heijastumia Suomessa.

Kannustan tietorikkaita kirjoittajia ns. loppukiriin. Teitä tarvitaan kipeästi nukkuvassa Suomessa. Palkkiota en pysty lupaamaan... :D

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Kovaa tekstiä.

Kun tänään katselin aamu-TV:stä suomen EU- kriittisimmän eduskuntapuolueen, perussuomalaisten, edustajan Sampo Terhon, esiintymistä, mitään tällaista ei siinä esiintymisessä tullut esille. Tilaisuus piti koskea EU:ta ja EU:n vaaleja.

Jos tilanne on näin vakava kuin mitä blogisti esittää, niin miksei Terho ota asiaa esille? Täällä Uuden Suomen blogeissa on toki ollut huomattavan kriittisiä äänenpainoja, ihan kaikenlaista negatiivista on EU:sta kyllä kirjoitettu.

Sampo Terho totesi TV- ohjelmassa tänä aamuna että perussuomalaiset hyväksyvät Suomen EU:hun ja jopa euroon kuulumisen, rakenteita vain pitää korjata ja estää ylilyönnit tulevaisuudessa.

Blogisti näkee Euroopan tulevaisuuden EU:n oloissa kovin synkkänä. Monenlaisia uhkakuvia leijuu taivaalla. Lähinnä ne ovat taloudellisia uhkakuvia. Blogisti ei ota kantaa esimerkiksi sodan uhkaan joka näyttäytyy tällä kertaa Ukrainan suunnalla. Aiemmin se on uhannut EU:n rauhanprojektia Balkanilta käsin.

Blogistin mielestä suurin piirtein kaikki EU:ssa on kuitenkin talouden osalta pielessä ja suuri katastrofi on lähempänä kuin koskaan ennen.

Lisäksi kaikki EU:n johtajat joko valehtelevat, tai ovat mahdottoman tyhmiä ja herkkäuskoisia, yrittäessään vakuuttaa EU:n äänestäjät nyt vaalien alla siitä, että kaikki on menossa vihdoinkin parempaan suuntaan.

Myös kansallisen tason päättäjämme ja ainakin osa asiantuntijoistamme on mukana tässä EU:n johtajien salaliitossa, jossa äänestäjiä nyt kovasti huijataan.

Ei tätä salaliittoteoriaa oikein helppo ole niellä, helpompaa olisi arvuutella että kirjoittajalla olisi oma lehmä ojassa ja että tällainen kirjoitus olisi joko tilaustyötä jolatain taholta, tai sitten kirjoitajalla olisi omia päämääriä, sellaisia päämääriä mitä tämän kirjoituksen olisi tarkoitus palvella.

Jäin kaipaamaan blogistilta selkeitä kannanottoja siihen mitä nyt pitäisi tehdä, jotta toimittaisiin oikein, kun varsinaiset toimijat näyttäisivät blogistin mukaan tekevän kaiken väärin.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Minäkin ihmettelin aamulla Sampo Terhoa.

Sampo Terho on joko maksettu mies tai sitten muuten ihan pihalla.

En odota Elina Lepomäeltä tässä vaiheessa kannanottoja, sillä ylihuomenna olemme viisaampia.
Sami Miettinenhän kirjoitti kyseisestä julkaisutilaisuudesta

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1668...

Yleisömenestys oli taattu linkin http://www.libera.fi/tapahtumat/
klikkaus johtaa tekstiin
"Euron tulevaisuus -tilaisuus on täynnä!"

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Sami Miettinenhän kirjoitti kyseisestä julkaisutilaisuudesta"

Huomasin että Sami Miettinen kuuluu samaan puljuun kuin blogisti.
Olen Samin kanssa paljon jutellutkin tällä palstalla.

Yhteinen tavoite Samilla ja Blogistilla lienee ainakin huomion hankkiminen tälle heidän yhteishankkeelleen, siis tälle "Liberalle", keinolla millä hyvänsä.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Arto Vihavainen:

"Blogisti näkee Euroopan tulevaisuuden EU:n oloissa kovin synkkänä."
ja
"Blogistin mielestä..."

Ei ole pelkästään blogisti Elina Lepomäen näkemys, joten Elina Lepomäellä ei ole henkilökohtaisia päämääriä, vaan huoli Suomen tulevaisuudesta, kuten muillakin julkaisun tekijöillä.

Toivottavasti Suomen media kertoo ylihuomenna, mitä Ajatuspaja Libera julkaisee...

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Toivottavasti Suomen media kertoo ylihuomenna, mitä Ajatuspaja Libera julkaisee..."

Ainakin me täällä saamme sen tietää.
YLE:n pakkoveropuljulla on omat kriteerinsä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Toivottavasti saan selkeitä kannanottoja huomenna. Raportoin niistä kyllä sitten Liberan ja tämän uutuuskirjan tekijöiden ulkopuolelta. Olettaisin ainakin käsittäväni, mistä kirja kertoo.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

En nimittäisi EU:n laumakäyttäytymistä salaliitoksi. Joukossa vain ryhmädynamiikka poikkeaa normaalista itsenäisestä ajattelusta.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

En nimittäisi Saksan kansallisista intresseistä kumpuavaa politiikkaa salaliitoksi. Ison toimijan isot intressit vain poikkeavat yksittäisten jäsenmaiden itsenäisestä ajattelusta. Siksi pahinta, mitä on voinut sattua, on itsenäisen ajattelun puute - tai oikeastaan sen halveksinta.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"En nimittäisi EU:n laumakäyttäytymistä salaliitoksi. Joukossa vain ryhmädynamiikka poikkeaa normaalista itsenäisestä ajattelusta."

Olisiko tämä EU:n "ryhmädynamiika" imaissut mustaan aukkoonsa jo Sampo Terhonkin?

Toki Sampo Terhon osalta pitäisinkin "ryhmädynamiikkaa" parempana vaihtoehtona, koska pidän Sampo Terhosta kovasti, politikkona ainakin, ja olen niin monta kertaa sanonutkin.

Olisi ilkeää kuvitella että Sampo Terho olisi mukana salaliitossa.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Elina Lepomäki- "Ajatuspaja Liberan tutkimusjohtaja. Tietotekniikan diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri kansantaloustieteestä"!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset