*

Elina Lepomäki Näin ei voida jatkaa.

"Suosi suomalaista" vie ojasta allikkoon

Venäjän pakotteiden ja vastapakotteiden innoittamana on kuluttajapatriotismi nostanut päätään. Tänään Helsingin Sanomat kirjoittaa miten ostamalla suomalaisia tuotteita voi luoda maahamme työpaikkoja. Olen itsekin huolissani suomalaisista työpaikoista ja maamme tulevaisuudesta, mutta vahvasti sitä mieltä, etteivät tällaiset suosi suomalaista –kampanjat vie kuin ojasta allikkoon. Pienikin askel protektionismin tiellä on päinvastoin erittäin huolestuttava kehitys, suorastaan nurinkurinen pienen vientivetoisen maamme kannalta. Kaipaako joku vielä 1980-luvulle kun kaupasta ei saanut valkosipulia tai tuoremehu oli luksustuote?

Kaupan vapautuminen ja globaalien markkinoiden avautuminen ovat hyödyttäneet viimeisten vuosikymmenten aikana määrättömästi kaikkia – Suomea etunenässä. Ei kukaan maailmalla osta Koneen hissiä siksi, että se on suomalainen, vaan siksi että se on laadukas suhteessa siitä maksettavaan kokonaishintaan. Suomen markkina on niin pieni, ettei kovinkaan moni tuotantoyritys pärjää keskittymällä vain tänne. Päinvastoin, jokaisen kasvuun tähtäävän yrityksen tulisi pyrkiä tuottamaan sellaista laatua, joka käy kaupaksi maailman eri markkinoilla, suomalaisuudesta huolimatta. Jos Violalla oli hyvä menekki Venäjällä niin ehkä Valio seuraavaksi vie Oltermannia Saksaan? Länsimarkkinoilla kuluttajien mieltymykset ovat toki monessa asiassa erilaiset kuin itänaapurissa tai Suomessa – se nähtiin jo Neuvostoliiton kaupan romahtamisen yhteydessä.

Jokaisen suomalaisen kannattaa ostaa suomalaisia tuotteita, mikäli niiden hinta-laatusuhde on hyvä. Sama pätee kaikkialla muualla tuotettuihin tuotteisiin. Laatuun luen tuotteen ilmeisten ominaisuuksien lisäksi myös esimerkiksi tuotanto-olosuhteet kuten lihantuotannossa käytettyjen menetelmien eettisyyden tai kuljetuksen ympäristöjäljen. Näitä ulottuvuuksia kuluttaja voi painottaa mielensä mukaan ja tehdä valinnan suhteessa hintaan ja omaan budjettiinsa.

Jos kuluttaja antaa tuotteiden ”suomalaisuudelle” ylipainon, vastaa se käytännössä markkinoiden vääristymistä ja ylimääräistä hintapreemiota, joka käy kuluttajan kukkarolle ilman että laatu sitä kompensoi. Jos tuottajat saavat myytyä tuotantonsa kotimaahan ylihintaan, he saattavat unohtaa maan rajojen ulkopuolelle ulottuvat kasvuhaaveensa. Sama tuote ei käykään muualla kaupaksi tai vain huomattavasti halvemmalla. Suomalaisuudesta kun ei olla (välttämättä) valmiita muualla maksamaan. Se myös hidastaa laadun kehitystä kotimarkkinoillamme, kun tuottaja ei saa kompensaatiota esimerkiksi paremmasta mausta tai uudesta tuotantoinnovaatiosta, vaan lähinnä tuotantolaitoksen sijainnista.

Protektionismi on myös huono keino ruokaomavaraisuuden saavuttamiseen. Avoimessa taloudessa ruokaomavaraisuudesta pidetään pitkällä tähtäimellä parhaiten huolta keskittymällä sellaiseen raaka-ainetuotantoon ja jalostukseen, josta myös Suomen ulkopuolella ollaan valmiita maksamaan. Siitä pitävät parhaiten avoimet ja vapaat markkinat huolen. Lyhyellä tähtäimellä taas varmuusvarastot ovat tehokkaampi tapa varautua kuin sotkemalla markkinoita suorilla tai epäsuorilla kaupan esteillä jo käytössä olevien EU:n laajuisten maataloustukien lisäksi.

Yksisilmäisen suomalaisuuden suosimisen sijaan kuluttajan soisi muuttuvan yhä laatu- ja hintatietoisemmaksi ja osaavan vaatia laatua laaja-alaisella, yksilöllisiä mieltymyksiämme kuvastavalla skaalalla. Ruokatuotteiden osalta parasta valistusta tuo makumatka Espanjaan, kun katsoo mitä paikallismarketista saa ostettua 50 eurolla. Tätä kehitystä tukisi maamme hyväksi myös vähemmän keskittynyt kaupanala. Kuluttaja hyötyisi paremmasta hinta-laatusuhteesta ja tuottajilla olisi kannustimet kehittää laadukkaita tuotteita jo kotimarkkinoita tyydyttääkseen.

Jopa yksi suosikkidemareistani, Erkki Tuomioja, on todennut olevan kansantaloustieteen perustotuuksia, että protektionismi haittaa sitä harjoittavaa maata, ja siksi siitä kannattaa luopua jopa yksipuolisesti. Suomen rakennemurroksessa vähiin käyvä aika olisi käytettävä hyväksi kilpailuedellytystemme parantamiseen sen sijaan että yritetään kääntää kelloa pari vuosikymmentä taaksepäin. Tehdään laatua, viedään laatua ja ostetaan tuotoilla meillä ja muualla tehtyä laatua. Sitä sanotaan vapaakaupaksi, ja siitä ovat elintasomme nousu sekä kestävät uudet työpaikat tehty.

PS. Päivittäistavaroiden tai muiden tuotteiden suojelemisen sijaan olisi tehokkaampaa tehdä palveluyritysten menestymisedellytykset järkeviksi tässä maassa. Se tarkoittaisi oleellisesti pienempää verokiilaa. Ihmiseltä ihmiselle tehtäviä palveluita kuten siivousta ja puutarhatöitä kun on vaikeampi viedä tai tuoda, sen lisäksi että ne ovat erittäin työllistäviä elinkeinoja. Toimivammat palvelumarkkinat, eli suurempi palveluiden tarjonta ja kysyntä, myös parantaisivat niiden laatua kaikkien eduksi. Tässä esimerkkilaskelma verokiilasta kotitalouspalveluiden osalta ja syy sille miksi Suomessa lääkärinkin kannattaa ajaa nurmikkonsa itse.

--

http://lepomäki.net/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

20Suosittele

20 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (122 kommenttia)

Käyttäjän luomu65 kuva
Eero Mattila

No huh, huh, mitä kokoomuslogiikkaa...
- En todellakaan usko että haittaamalla kotimaisen energian käyttöä ja kääntämällä kulutuksen ulkomaiseen kivihiileen saadaan kansantaloutta korjattua. Tämähän on nykyisen hallituksen politiikkaa.
- Sama kaava pätee turpeeseen ja alkoholituotteisiin, estetään käytännössä kotimainen valmistus, mutta tuonnille ei ole mitään rajaa.
- Kerropa Elina mitä järkeä on säädellä esim. kotimaista lihantuotantoa ja samalla tuoda vapaasti ihan miten vaan kasvatettua pihviä ulkomailta.... ei oikein aukene mulle. Tuetaan kotimaista tuotantoa, asetetaan tuotannolle kummallisia ehtoja ja sitten syödään ulkomaista ja haetaan kaljaa eestistä...
- Suomen velkaantuminen kertoo aika karusti sen mihin tämä sinun logiikkasi johtaa. Kotimaista kannattaa suosia ehdottomasti, vaan siten tänne saadaan työpaikkoja ja vain siten voidaan edes kuvitella päästävän lähemmän kestävää kehitystä.

Käyttäjän ToniKukkonen kuva
Toni Kukkonen

Et tainnut ihan sisäistää ja ymmärtää juttua. Kyse oli hinta/laatu suhteesta ei halvimman laista. Ennenkaikkea kyse oli siitä, että ei pidä ostaa sokeasti suomalaista jos vastaavan ulkomaisen saa edullisemmin, tai ulkomailta saa parempaa. Jopa minä tajuan tämän, vaikka demari olenkin...

Käyttäjän luomu65 kuva
Eero Mattila

Ymmärrän tällaisen kirjoittelun tarkoituksen varsin hyvin ja tiedän mihin tällä Suomen velkaannuttamisella pyritään - valtion yhtiöiden muyyntiin.
- vaikka demari oletkin, pitäisi ihan oikeasti osata laskea. Fortumin sähköverkon ostoon ei löytynyt kotimaasta rahaa, vaikka takuutuotto oli 8 prosenttia. Nyt paraskaan suomalainen eläkeyhtiö ei saa yli 5 prosentin tuottoa pääomalleen. Kannattiko myydä ulkomaisille sijoittajille? Myisitkö oman vesikraanasi naapurille jos se olisi muodikasta?
- Kirjoittajan tekemällä hypetyksellä hämätään juuri sinun kaltaisiasi. Hienoo olla mukana, vaikka ei mitään ymmärtäisikään ja kysyäkään ei uskalla. Anteeksi, mihin tämä taksi on menossa?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kaupan vapautuminen on ruokkinut kaatopaikkoja ja monasti lopettanut paikalliset elinkeinot ja vaarantanut omavaraisuuden mahdollisuudet kriisitilanteessa.
Eihän nykyisin edes tiedä mikä tuote on suomalainen. Joten tuollaiset kampanjat ovat yhtä tyhjän kanssa.
Lähiruaan suorajakelua kannattaisi kuitenkin kehittää.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

" Ei kukaan maailmalla osta Koneen hissiä siksi, että se on suomalainen, vaan siksi että se on laadukas suhteessa siitä maksettavaan kokonaishintaan."

Ei taideta KONEeen hissejä Suomesta laivata.

EKP:n hissitkin tehdään euroalueen ulkopuolella KONEeen Tsekin tehtaalla. Usti Nad Labemissa on edulliset tuotantokustannukset, ja asiakkaat eivät ole köyhiä eivätkä kipeitä. Tekevät hankintoja vahvalla eurolla.

Olen aiheesta kirjoittanut mm. täällä:
http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1639...

Matias Härkönen

Hyviä pohdintoja ja suosittelu lähti varsinkin viimeisestä osuudesta. Vaikka protektionismi ei välttämättä aina ole hyvä, en usko että siitä aina myöskään olisi pelkkää haittaa. Esim. ostamalla suomalaiset laadukkaat kumisaappaat sen halvan kiinalaisen sijaan voi olla hyvä valinta. Silloin raha pysyy ehkä paremmin täällä ja suomalainen valmistaja voi saada rahaa viedäkseen sitä laadukkaampaa tuotetta myös muualle.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Pointti olikin kai, että jos sinä itse päädyt itse miettimilläsi perusteilla ostamaan suomalaiset laadukkaat kumisaappaat, niin se on hyvä, mutta jos valtio lainsäädännöllisin keinoin pakottaa sinut valitsemaan suomalaiset kumisaappaat (niiden laadusta riippumatta), niin se on paha.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

Erittäin hyvä kirjoitus. Jokaisen tulisi ymmärtää, että nykyisen elintasomme edellytys on globaali työnhako. Kotimaisuuden asettaminen keskeiselle sijalle kulutusvalinnoissa tuhoaa sen.

On hyvä miettiä mitä tapahtuisi, jos kaikkien maiden kansalaiset ostaisivat vain kotimaisia tuotteita. Tästä olisi seurauksena elintasomme romahtaminen. Vasta kaupan vapautuminen mm. mahdollisti teollisen vallankumouksen ja elintason huomattavan nousun.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kun Afrikassa ja Etelä-Amerikassa ruvetaan viljelemään ruokaa omille kansalaisille kahvin ja banaanien hinta nuosee.
Elintasomme edellytys on satoja vuosia ollut globaali työnjako; toiset nauttivat toisten työn tuloksista.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

Kehitysmaiden ongelmat (mm. Afrikassa) johtuvat pitkälti vapaakaupan puutteesta. Esim. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on erittäin korkeat tullit maataloustuotteille ja suuret maataloustuet, joiden tehtävä on pitää kehitysmaat ulkona kilpailusta. Ilman tällaista sääntelyä kaikki osapuolet nauttisivat korkeammasta elintasosta..

Pirjo Jokinen Vastaus kommenttiin #38

Eikö siellä Afrikassa olekkaan enää Saharaa ja kuivuutta? Eikö apartheid vaikutakkaan enää? Eikö muka ole siirtomaaherruuteen verrattavaa hyväskikäyttöä, kaivostoimintaa, jossa käydään eurooppalaisten ja muidenkin toimesta rohmuumassa luonnonvarat ihmisiltä, joita yritettään tahallaan pitää kurjina jos jollakin viisiä.

Meiltä on Suomesta purettu paljon säännöstelyä, mm. vuokrasäännöstely ja nykyään kannattaa olla vuokranantaja kun saa yhteiskunnallta asumistukien muodossa helpot voitot omistamalla ala-arvoisia rytöpesiä, joiden asumisinhimillisyyttä ei kukaan valvo. Eikä ole enää entisenlaisia rajoituksia viedä rahaa ulkomaille. Rikkaat voi sijoittaa ihan muualle välittämättä siitä että kotomaasta loppuu työt ja elinmahdollisuudet.

Ihan turhaan kuitenkin panikoitte. Saatte olla riskisijoittajia enkelipörssissä ja pelata venäläistä rulettianne niinkauan kun teillä on valta. Me saadaan kuitenkin vaatia rajoituksia, ellette vie sananvapautta.

Kim Leino Vastaus kommenttiin #43

"Meiltä on Suomesta purettu paljon säännöstelyä, mm. vuokrasäännöstely ja nykyään kannattaa olla vuokranantaja kun saa yhteiskunnallta asumistukien muodossa helpot voitot omistamalla ala-arvoisia rytöpesiä, joiden asumisinhimillisyyttä ei kukaan valvo."

Jos se kerran on niin helppoa, niin miksi kaikki eivät sitä tee? Miksi sinä et ole vuokra-asuntobisneksessä? Ai niin, siksi, että puhut puutaheinää.

Asumistuet toki vääristävät alaa ja hyödyttävät etunenässä asuntojen vuokraajia sekä myyjiä. Siksi sitä ei pitäisikään olla, mutta joku ymmärtämätön demari epäilemättä senkin aikanaan kehitti.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #92

Niinpä, mitä varten kaikilla ei ole mahdollisuus ruveta asuntosijoittajiksi?

Pirjo Jokinen Vastaus kommenttiin #92

Henkilöhyökkäyksistä en pidä. Voin kuitenkin olettaa ettei kaikkien moraali veny keinotteluun. Jotkut haluaa tehdä ihan rehellistäkin työtä. Ei pitäis olla uutinen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #99

Ei se vielä mielestäni mitään keinottelua jos sijoittaa ylimääräiset rahansa vuokrattavaan asuntoon. Eihän ole pakko mitään kiskurivuokria ottaa.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros Vastaus kommenttiin #101

Jos vuokra-asunnot on hyvä busines, miksi kunnat ei niitä rakenna?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #103

Ei kunnat harjoita hyvää bisnestä. Mutta onhan useimmilla kunnilla vuokra-asuntojakin.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros Vastaus kommenttiin #104

Kunnat ei rakenna tarpeeksi vuokra-asuntoja kun yksityiset vastaavilla hyötyvät.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #105
Pirjo Jokinen Vastaus kommenttiin #103

Jos/kun kuntien valtuustoissa ja hallituksissa istuu yksityissektorin ja pääomapiirien edustajia ja kun niitä istuu valtion hallinnossa ja niillä on ylivalta ja ne haluaa yksityismarkkinoita.

Eihän oikeistoa hyödytä vasemmistolainen politiikka.
Kun oikeistolla on valta, valtion ja kuntien valta ja tilanne rappeutuu. Niin tapahtuu koko aika.

Sotiemme veteraanit ja kotirintama taisteli henkensä kaupalla itsenäisestä Suomesta joka on pikkuhiljaa rappeutumassa. Tai romahtamassa.

Eihän yritykset ole = valtio tai kunnat.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #38

Toisin sanoen länsimaat harjoittavat protektionismia.

Lisäksi IMF:n ja Maailmanpankin Afrikkaan myöntämillä lainoilla on sellaiset reunaehdot, että noista siirtomaista virtaa enemmän rahaa ulos kuin sinne annetaan kehitysapua (jolla on määrä ostaa länsimaista osaamista).

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros Vastaus kommenttiin #47

Toisin sanoen länsimaat tekevät kehitysapuinensa afrikkalaisista kädettömiä. Kongokin jo ollut kehitysapuineen itsenäinen yli viisikymmentä vuotta ja ralli jaatkuu.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #102

Kädet vietiin ja jalat sidottiin mm. noilla mainitsemillani lainaehdoilla, jotka ovat "yrittäjäystävällisíä". Tarkoittaa käytännössä sitä, että afrikkalaiset eivät saa verottaa monikansallisia yrityksiä nimeksikään.

Jos saisivat verottaa, eivät tarvitsisi kehitysapua. Ilman lainaehtoja ("kaupan vapauttaminen") saisivat kunnon hinnan raaka-ainetuottajina.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen Vastaus kommenttiin #113

Valitettavasti kestävästi korkean elintason edellytys on korkea tuottavuus, jota kehitysapu ei ole koskaan saanut aikaan. Niillä rahoilla ole rakennettu tehtaita. :(

Vapaa kaupankäynti on tosiaankin parasta kehitysapua, se on meidätkin köyhyydestä nostanut.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #115

Liian korkea tuottavuus voi alentaakin elintasoa. Tuottavuus on suhteellista, riippuu mihin verrataan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #117

Minulle ei riitä kauppaopin alkeet ja wikipedia keskustelun perusteiksi
Minä en mittaa elintasoa kaatopaikkojen koolla tai BKT:llä.
Jos hyvinvoinnin perusta puuttuu. ei mikään tavaramäärä takaa elintasoa.
Tapana ei ole avata linkkejä.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen Vastaus kommenttiin #118

Ok. Kuitenkin on hyvä käyttää termejä yleisesti hyväksytyillä merkityksillä. Voidaanhan me puhua vaikka hyvinvoinnista, joka on selkeästi muutakin kuin tavaroita ja palveluita.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #119

Jotkut määritelmät on syytä kyseenalaistakin. Onko mielekästä puhua elintasosta joka määritellään tavaroiden tai rahan määrällä?
Elina Lepomäkikin perustaa päättelynsä "yleisesti hyväksyttyihin" taloustieteen ideologisiin olettamuksiin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #38

Miten me sitten saadaan kahvia ja banaaneja niin halvalla?

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Onkohan kirjoittaja niin nuori, ettei oikein muista 1980-lukua? Kyllä silloin sai valkosipulia ja tuoremehua, ja elintaso oli oikein hyvä. Moni asia oli paremmin kuin nykyään. Ajattelen erityisesti maatalouden ja ruokatuotannon asemaa. Maanviljelijöiltä ei mennyt suuri osa työaikaa EU-byrokratiaan eikä ollut jatkuvana huolena pärjääminen muuttuvien EU-säädösten kurimuksessa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Valkosipulia sai jo 50-luvulla ja halpaa tuoremehua 70-luvulla.

Pirjo Jokinen

Systeri oli kauppapuksuharjoittelijana ja toi ekat pizza-ainekset 1969.. Räknäsin kun olin 13v. ja sisko n.16v.

Oliivit muistan erityisesti. Ne maistu eka kertaa hiRveiltä! Nykyään tykkään niistä kuin hullu puurosta.

Äiti oli noihin aikoihin herkkukaupassa töissä ja kerran maisteltiin sammakkoa. Maistui kanalata. Inhottihan ne alkuun mutta etanoitakin on tullut syötyä montakin kertaa, simpukoita, vaikka mitä.

Kasariluvulla olinkin jo itse äiti ja valikoimat oli tavallisissakin päivittäistavarakaupoissa laajentuneet kovasti.

Käpylehmillä ei moni tainnut enää tuolloin leikkiä? Roinaa raahattiin edes takas. paitti mun huusholliin. Tein itse lapselle lelujakin. En ole kädetön saati että olisin halunnut totuttaa jälkeläiseni elämään kehitysmaiden lapsien siivellä.

Eettisyys ja ekologisuus ovat aina mielityttäneet minua. Tuotteiden raaka-aineet ja niiden turvallisuus.
Nykyään tiedetään jo että pikkulasten leluihin käytetään usein hormonihäiriöitä aiheuttavia muovivalmisteita. Hyi helvetti.

Käsityöläisenä olen panostanut luonnonmateriaalien käyttöön. Turvallisiin kangasväreihin ja muihin materiaaleihin. Nappejakin saa metallisina ja puisina, luisina ja itse olen niitäkin tehnyt jopa keramiikaisia. :)
Kerran sahasin poronsarvesta nappeja ja koira istui alla suu auki! :D
Tapahtui -80-luvulla..
Käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessakin opiskelin -80-luvulla.

Olen sijoittaja kun olen sijoittanut omaan tietotaitooni.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #108

Minun lapsuudessa syötiin toista metriä pitkiä spagettejä. kastikkeessa oli reikysti valkosipulia ja tomaattipyreetä.

Pirjo Jokinen Vastaus kommenttiin #110

Kasariluvulla syntyneet luulee että elimme kivikaudella?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #111

Minä leikin lapsena käpylehmiä ja opetan kohdalle sattuvia lapsia tekemään niitä.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Kuluttajan valinnat tällaisissa asioissa ovat todellakin pientä näpertelyä, mutta muilta osin Lepomäen kirjoitus, samoin kuin monet muutkin talouselämälähtöiset kirjoitukset eivät riittävästi huomioi nopeasti muuttunutta kansainvälispoliittista tilannetta. Jo nyt on selkeitä merkkejä siitä, että vapaa markkinatalous ja vapaat EU:n sisämarkkinat sellaisina kuin ne nyt tunnetaan, saattavat alkaa väistyä kriisiajan talouteen kuuluvien rajoitusten tieltä.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Suosi suomalaista, Marimekkoa, joka jo Paakkasen aikaan myi Kiinassa tehtyä jokapoikapaitaa suomalaisena Suomessa tehdyjen paitojen hinnalla.

Petri Kiikka

Mielestäni kuluttajalla täytyy olla vapaus valita ostaa suomalaista (tai ulkolaista) syistä riippumatta. Minulle puhdas, kotimainen elintarviketuotanto on niissä määrin itseisarvo, että olen sen hintapreemion valmis maksamaan. Tilanne on toki toinen, jos joku pystyy osoittamaan vaikkapa amerikkalaisen pekonin olevan yhtä puhtaasti ja eettisesti tuotettua kuin kotimaisen.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

"Minulle puhdas, kotimainen elintarviketuotanto on niissä määrin itseisarvo, että olen sen hintapreemion valmis maksamaan."

Sinulla on toki tuohon oikeus. Asiaa ei kuitenkaan kannata perustella sillä, että siitä olisi suomalaiselle tuotannolle hyötyä pitkällä aikavälillä, sillä näin ei ole. Hinta-laatusuhteeltaan kehnomman tuotteen suosiminen on kehno valinta tuotannon kehittymisen kannalta. Jos asetamme kotimaisuuden itseisarvoiseen asemaan, emme voi myöskään odottaa muiden ostavan meidän tuotteitamme.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Jos asetamme kotimaisuuden itseisarvoiseen asemaan, emme voi myöskään odottaa muiden ostavan meidän tuotteitamme."

No ei kukaan tuotteitamme sodiraadisuussyistä osta tai edes sen takia että ollaan hyvissä väleissä. Laatu Suomessa on hyvää mutta valuutta on liian vahva muiden oheiskustannuksien lisäksi, tämä kaataa lopunkin tuotannon Suomesta, sen nyt näkee sokeakin.

Petri Kiikka

Osaatko siis selittää, miksi ranskalainen ostaa shampanjaa ja niin tekee myös ulkolainen? Voi olla sekä ylpeä kotimaisesta ruuasta että olettaa sen menevän kaupaksi ulkomailla. Toki laatu-hintasuhde pitää olla kohdallaan, se on selvää.

Jos kaupassa on vierekkäin kurkkuja, espanjalaisia ja suomalaisia, ostan suomalaisia kunnes hintaero menee naurettavuuksiin. Sama pätee perunoihin, porkkanoihin, lihaan... You name it. Tämä varmasti johtuu mielikuvastani siitä, että meillä on puhdasta ja ilman kaikkein kovimpia myrkkyjä viljeltyä ruokaa.

Ei ole tarkoitukseni ryhtyä linkkisotaan, mutta esimerkiksi allaoleva kannattaa lukaista.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kulut...

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Hyvä kirjoitus. Laatuperspektiivi on mielenkiinoinen.

Itsekin olen ajatellut, mitä järkeä on tuoda Kiinasta halpaa, käsiin hajoavaa krääsää Suomeen. Eikö tavara kannattaisi jo Kiinassa kärrätä kaatopaikalle :)

Aivan kuten helppo ja halpa raha johtaa herkästi harkitsemattomiin virheinvestointeihin, protektionismi voi johtaa huonoon laatuun, kun ei ole kilpailua tai vaihtoehtoja.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Pitäähän rahtifirmojenkin tienata. Kilpailu tuottaa väistämättä valtavasti hävikkiä.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Aikoinaan kappaletavaralaivamme toi vasemmaanjalan kengät ja seuraava laiva oikean jalan. Kenkiä ei enää hävinnyt.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #35

Organisaatiokyvyn puutetta. Branch ja merge ovat molemmat ihan toteutettavia operaatioita.

JK. Minkä osoittaa jo se, että kauppaan kengät saapuivat pareina. Ihan hyvin saman voisi tehdä sivuvirralle. (No, tietenkin henkilökohtaiseen käyttöön menevän sivuvirran osalta tuo toimi.)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #63

entä mitä voisi tehdä kaatopaikalle menevälle hävikille? Mitä mieltä on tuottaaa suoraan kaatopaikalle kuskattavaa tavaraa?

Pirjo Jokinen Vastaus kommenttiin #71

Kansainvälinen Puhtaat vaatteet/ Clean Clothes ryhmä tarjoaa tietoa ja ehdotuksia.

http://www.puhtaatvaatteet.fi/

Jaakko-Matti Kaakinen

"Ei kukaan maailmalla osta Koneen hissiä siksi, että se on suomalainen, vaan siksi että se on laadukas suhteessa siitä maksettavaan kokonaishintaan."

Tämä ei aivan pidä paikkaansa. Kyllä joku saattaa tehdä ostovalinnan maineen perusteella vaikka kilpaileva tuote olisikin hinnaltaan tai laadultaan parempi. Suosivathan ihmiset kalliita sveitsiläisiä kellomerkkejä ja saksalaisia automerkkejä, vaikka vastaavia tuotteita voisi saada halvemmalla itämaiselta tuotemerkiltä.

Hinta-laatu -suhde ei välttämättä ole jokaiselle tärkein ostopäätöksen perusta, vaan ostaja voi itse päättää mitä ominaisuuksia arvottaa mistäkin syystä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ainakin teknisia vempaimia on mahdotonta valita rationaalisin perustein. Valikoimat ja ominaisuuksien vaihtelu on liian runsas. Ominaisuuksiltaan optimaalista tuotetta on vaikeata löytää; jos jokin ominaisuus on kohdillaan niin toisaalta on puutteita.

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Aika pikään se laatumerkki kantaa. Ns.halpakaupan tavarat menee kyllä nopeammin roskiin.
Joku työkone saattaa olla 3-4 kertaa halvempi,kuin ns.merkkituote. Suomalaiset tuotteet ovat laadukkaita verrattuina muualta tuotuun halpatavaraan. Tässä mielessä Suomalaista kannattaa suosia. Hankittaessa kalliimpaa,mutta ajanoloon halvempaa ja vähemmän tavaraa kaatopaikoille.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mistä sen tietää mikä on suomalainen tuote? Suuri osa suomalaisista tuotemerkeistä valmistetaan muualla.

Pirjo Jokinen Vastaus kommenttiin #95

Kotimaisissakin on huonoja. Jälkikasvu on remppaillut asuntoja ja osti kerran yhteen keittiöön Ahma-merkkisen jääviileekaapin ja astianpesukoneen. Piti olla huipputekniikkaa ja ekologista. Kävi kuitenkin niin, ettei jääkaapin ovea saanut auki ilman apuvälinettä kun ovi imeytyi liian tiiviisti kiinni. Oli jäänyt vissiin tuotekehittely puolitiehen?
Kun astianpesukonneessakin oli sitten jo uutena lommo ovessa niin tilalle toisen merkkiset, muistaakseni ottivat Wihrlpoolit..

Natsihan sitä pitäis olla jos ois suomiuskovainen. Kriittisyyttä tarvitaan kaikilla markkinoilla.

1111111111111111111111111

Ensin vapautettiin rahamarkkinat, se aiheutti pääomavirran Kiinaan. Perässä menivät tehtaat ja täältä katosivat työpaikat. Sitten EU kielsi aseviennin Kiinaan ja Putin myhäili tyytyväisenä. Markkinatalous, josta länsi on niin ylpeä, aiheutti Kiinan ja Venäjän taloudellisen ja aseellisen kasvun. Sen seurauksia nähdään nyt muun muassa länsimaiden suuressa velkataakassa ja vaikkapa Ukrainan kriisissä.
Meillä työpaikkojen syntymisen esteenä eivät ole korkeat palkat, vaan niiden sivukuluina perittyjen eläkerahojen sijoittaminen ulkomaille. Maasta viedyn rahan valtio korvaa lainoilla, jonka takaisin maksaminen kaatuu sekin kotimaisen yritystoiminnan ja työn teettämisen maksettavaksi!
Ei edes Katainen kiistänyt järjetöntä eläkevarojen käyttöä:
http://reijolahdenpera.com/meidan-rahamme-on-shang...

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Niinpä Kaakkinen. Mutta, kun Marimekko, Pentik ja muutkin antavat ymmärtää muualla tehdyn olevan suomalaista ja veloittavat suomessatehdyin hinnoin.
Jokapoika paidastani(Kiinassa tehty) irtosi metallinapit jo ennen ensimmäistä pesua. Paidalla oli hintaa 70 euroa kuten edeltäjillään, Suomessa tehdyillä.
Logo, Marimekko Finland ei ole sama kuin Made in Finland. Vieläkin vituttaa, kun tätä en vuosia sitten, Paakkasen aikaan ymmärtänyt paitaa ostaessani.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

"Kaipaako joku vielä 1980-luvulle"

Kyllä.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Vaikka olen Lepomäen kanssa monesta asiasta paljolti samaa mieltä, niin nyt en löydä tästä toimivaa logiikkaa.

Maku- ja muutkin matkat eri puolille Eurooppaa ovat osoittaneet, että kuluttajaprotektionismi on juuri se elementti, jonka turvin paikallinen tuotanto pystyy kukoistamaan ja niiden joukosta löytyy sitten muutama "hittituote", joka kyetään tuotekehityksen ja markkinoinnin keinoin suuntaamaan laajemmille markkina-alueille. Näille markkinoille myös ulkopuolisten yritysten on hyvin vaikea tunkeutua, joten sikäli ymmärrän hyvin Valion lähialuestrategian, raskaasta poliittisesta riskistä huolimatta.

Toimiva kotimarkkina on lähes välttämätön edellytys varsinkin aloitteleville yrityksille, jotta tuotekehitykseen ja markkinointiin tarvittava pääoma karttuisi kassavirrasta, eikä ulkopuolisella rahoituksella, jonka intresseissä on vain pääomalle saatava korko ja mahdollisimman alhainen rahoitusriski.

Loikkaaminen suoraan kansainvälisille markkinoille on usein hyppy tuntemattomaan ja törmätään odottamattomiin riskeihin, jotka eivät hirveästi ympärillä pyöriviä vienninedistämisvirkamiehiä tai osapäiväkonsultteja kiinnosta, kunhan maksut ja palkkiot on kuitattu.

Tilanne on toki eri silloin, jos puhutaan valtavista, ylikansallisista konserneista, joiden tuotekehitys- ja markkinointibudjetit sekä lobbausvoima riittävät sataan hutiin yhtä hittiä kohti. Niiden neuvotteluvoima riittää laajan valikoiman ansiosta myös keskittynyttä kauppaa vastaan, jonka asettamiin ehtoihin pientuottaja nikeltyy yleensä heti kättelyssä.

Koska kokonaisvaltaiset strategiat ja niiden rahoittaminen Suomesta puuttuu käytännössä kokonaan, tuotekehitykseen roiskittujen avustusten saaja pääsee ilman muuta parhaaseen lopputulokseen myymällä kehitystuloksensa jollekin ylikansalliselle yritykselle, kuten lukemattomat käytännön esimerkit lähivuosilta osoittavat.

Vaikka kehittäjä henkilökohtaisesti saattaa hyötyä merkittävästi, kansantaloudellisesti kyse on haaskaamisesta. Tuotannollisia riskejä kilpailukyvyttömässä maassa ja tuntemattomia markkinoita ei kannata ottaa henkilökohtaiseksi taakakseen.

Kun myös monet kansantaloustieteilijät pystyvät todistamaan, että nk. hyvinvointivaltiot onnistuttiin rakentamaan juuri protektionismilla, eli keskittämällä rahoitus strategisesti tärkeille tuotannon aloille ja suojaamaan peruselinkeinot tullimaksuilla, niin miten ihmeessä Lepomäki voi oikaista kokonaan tällaisen historiallisen viitekehyksen ohitse?

Suomessa on toki tehty viime vuosikymmeninä kaikki mahdollinen, että täällä ei olisi mahdollista menestyä ilman protektionismia. Jos sitä ei haluta takaisin, on jokaisen kykenevän suomalaisen viisaampi häipyä maasta siksi aikaa, että protektionismin aikaiset rakenteet tuhoutuvat konkurssin kautta. Poliittista valmiutta niiden purkamiseen ei ole ja yritystoiminnalle niiden aiheuttamat kustannukset ovat liian kalliit kannettavaksi. Vaaluuttajoustolla tämä asia olisi kyllä korjaantunut, mutta sitä ylellisyyttä meillä ei nyt ole.

Otaksun, että vastaava tulkintaero vallitsee parhaillaan Venäjän ja lännen välillä, koska alikehittynyt talous joutuu yleensä luovuttamaan resurssinsa halvalla muiden hyödynnettäväksi ja kotimarkkinoillaankin tyytymään alipalkatun duunarin ja maksajan rooliin. Putinille annettiin erinomaiset tekosyyt suojella nyt oman tuotannon kehittymistä, joka oli vaarassa jäädä tuontitavaran jalkoihin. Piikkinä lihassa lienee ollut myös amerikkalaisten ylivalta kansainvälisessä kaupassa reservivaluuttansa turvin.

Ilman protektionismia Suomikin näyttää muuttuvan vahvojen teollisuusmaiden raaka-aine- ja työvoimareservaatiksi. Myytyjen yritysten mukana menee kaikki hankittu osaaminen ja parhaat tekijät. Vain sellainen tuotanto jää, jossa paikallisia resursseja ei kannata jalostamatta roudata ulos. Senkin tuloksista suurin osa päätyy ulkomaisten omistajien pussiin.

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen

Tässä muutamia ajatuksia protektionismiin liittyen. Ei ole minkäänlaista asiantuntemusta aiheesta joten varmasti on paljon virheitä tässä kommentissa. (Pitää vielä lisätä että kirjoitin aika paljon toteamuksia kommenttiin, mutta ne ovat silti hypoteettisia) Lähtökuopissa olen hieman sympaattinen protektionismin ajatuksen suhteen, kai hieman samaan tapaan kuin Isosaari, erityisesti elintarvikkeiden tiimoilla (liittyy kai jotenkin mielikuvaan Suomalaisesta ruoasta ja siihen liittyvistä työntekijöistä) ja myös EU:n sisältämien hyvin erilaisten valtioiden tilanteiden vuoksi.

Mielestäni pohdiskellessa suhteelliseen etuun perustuvaa vaihdantaa ja tuotannon optimoitumista kysyntä ja tarjonta mekanismin välityksellä on tarpeellista huomioida tuotannontekijöiden uudelleen järjestäytymiset kustannukset ja pitkän ajan trendit.

Venäjän pakotteet ovat hyvin nopeasti tapahtuva muutos, jota markkinatalous ei tuottanut. On yhteiskunnalle kallista jos mahdollisesti väliaikaiseksi jäävien pakotteiden vuoksi pitäisi ajaa alas joku tietty osa kansantaloudesta jos se pitäisi kuitenkin uudelleen pystyttää pakotteiden loputtua. Tällainen väliaikainen vapaaehtoinen kuluttajapatriotismi, joka näennäisesti tuottaa protektionismia muistuttavia vaikutuksia, voi olla pitkällä tähtäimellä edullista, jos sillä tavoin vältetään nopeiden väliaikaisten muutosten tuomat haitat.

Suhteellisen ja absoluuttisen edun merkitystä puntaroidessa on tarpeellista minusta myös pyrkiä hahmottamaan perusteet joista edut ovat lähtöisin. Vaihdanta teorian tasolla kannattaa ainaa, varmaankin erityisesti jos kyseessä on jokin sellainen tuotepari, jotka ovat toistensa korvikkeita, jolloin se hyvinvoinnin mittari johon kumpainenkin vaikuttaa on varmasti noususuhdanteinen. Näidenkin kaupankäynnin muotojen yhteydessä pitää ottaa huomioon kaupankäynnistä aiheutuvat kustannukset ja ne tuotannontekijöiden uudelleen järjestäytymisen kustannukset.

Protektionismin, sisäisen devalvaation ja valuutan kelluttamisen tiettyjä samansisältöisiä vaikutuksia pitäisi myös pyrkiä huomioimaan.

Suomella ei ole enää käytettävissä itsenäistä rahapolitiikkaa, mikä tekee näistä kysymyksistä eriskummallisia. Kelluva valuutta voi tuottaa devalvaation, mutta osittain samat vaikutukset syntyvät myös viennin tukemisesta ja protektionismista, mutta näiden päälle tulevat kulut byrokratiasta, sääntelystä ja molempien epäonnistumisesta, mitkä eivät ole haittoja kelluvan valuutan yhteydessä. Se tosin tarkastellaanko yksityisen sektorin toimintaa vai valtion budjetin yli- tai alijäämäisyyttä on eriasia. En tosin ole varma siitä miten paljon esimerkiksi pidemmän aikavälin vaihtotase selittää kuluttajien pitkäaikaista kysyntää (Ja sitä kautta investointien kannattavuutta).

Mitä taas tulee tähän ihmisten mahdolliseen henkilökohtaiseen kuluttajapatriotismiin, nini vapailla markkinoilla toimivat myös kuluttajien arvot. Ihmiset ottavat huomioon ympäristötekijöitä, poliittisia tekijöitä ja monet kuluttaja valinnat liittyvät elämäntapa valintoihin ja persoonallisuuteen. Halutaan sanoa jotain itsestään tai ilmaista itseään, tai sitä jota edustaa. Pointtina on että tätä ns. patriotismia tapahtuu monessa muussakin muodossa - Se on välttämätöntä, jotta muuten arvotyhjiössä kelluva kysyntä ja tarjonta mekanismi voisi ohjata tuotantoa kohti eettisempiä ratkaisuja.

Ongelmat kysynnän ja tarjonnan suhteen ovat tältä osin hyvin samankaltaisia kuin monien poliittisessa ohjauksessa olevien julkishyödykkeidenkin. Eli ns. 'vapaamatkustajan ongelma', johon kuuluu henkilökohtaisen solidaarisuuden valinnan ja yhteisen valinnan erotus. Kyseessä on myös vangin ongelman muoto. Ihmiset voivat toivoa että tuotteet valmistetaan työntekijöitä kunnioittaen, mutta silti itse päättävät ostaa sen halvimman tavaran (Tosin halpatyövoimaan liittyvät eettiset kysymyksetkin taitavat olla aika vaikeita, jos heillä ei muutakaan mahdollisuutta ole työllistyä).

Euroopan Unionin yhteydessä yhteisen valuutan lisäksi protektionismiin liittyviä tekijöitä täytyisi tarkastella myös mahdollisen suhdanteiden ja elintason tasoittumisen näkökulmasta. Eli lyhyellä tähtäimellä tietyissä valtioissa voi olla halvempaa valmistaa tiettyjä tuotteita kuin toisissa vaikka kyseessä ei olisi tuotannontekijöihin liittyvä absoluuttinen etu, eli esimerkiksi Suomessa voidaan valmistaa joku tuote tietyllä määrällä reaalitaloudellisia resursseja mutta palkat ovat korkeammat kuin jossain naapurivaltiossa. Tästä seuraa että vaihdanta ja markkinat siirtävät (Tai ainakin saattavat) tuotannon naapurivaltioon, ja tuotanto lakkautetaan Suomesta. Ajan myötä elintason lähennyttyä näissä valtioissa voi käydä niin että palkkataso onkin Suomessa sama kuin kyseisessä naapurimaassa. Mutta kun tässä tilanteessa jo ollaan, onko enää mahdollista aloittaa jo lakkautettua tuotantoa uudestaan, nyt kun se olisi työvoimanyksikkökustannuksien muutoksien vaikutuksesta jälleen kannattavaa?

Protektionismilla on siis negatiivinen vaikutus talouteen. Mutta niin on työttömyydelläkin. Pointtina on että kyse ei ole pelkästään absoluuttisista teoreettisista eduista, jotka aina toteutuvat, vaan myös määrällisistä asioista joiden puntaroiminen ainakin minun mielestäni on vaikeata. Ei ole ilmaista uudelleen kouluttaa työttömäksi jäänyttä väestöä. Se ei välttämättä ole mahdollistakaan. Tuottavampaa työtä ei välttämättä ole tarjolla.

Ihan teoreettisella tasolla olen kyllä täysin samaa mieltä protektionismista, mutta jos nyt käy niin että Venäjä pakotteet raukeavat 3 kuukauden päästä(tai sitten eivät), niin eikös se olisi ihan hyvä juttu jos nykyiset työntekijät eivät olisi siihen mennessä päätyneet kortistoon? Vai onko tämä näkökulma jotenkin virheellinen?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Suomen ongelma on iian vahva valuutta yhdistettynä korkeisiin palkan sivukuluihin, korkeaan kustannustasoon ja kalliiseen asumiseen. Sääntelyllä poliitikot ovat itse aiheuttaneet nämä haittatekijät ja ainoastaan poliittisislla sopimuksilla nämä poistuu. Nytkin vihjataan että kunnat saisivat rahaa maanarvon nousulla kun kaavoitetaan reilusti asuntoja sopiviin paikkoihin. No kukas nämä maksaa vai loppukäyttäjä, sama homma kaupan duopolissa ja hehtaarimarketeissa kun rahaa oli millä mällätä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kaikki raha on liian kallista nykyisin. Ketkä kustantavat koko finanssihimmelin pyörittämistä?

Käyttäjän HannuMyllynen kuva
Hannu Myllynen

Kun 7 miljardin (7 000 000 000) ihmisen maailmanmarkkinat vaikka vain murto-osaltaan päättävät, että Suomi harrastaa "osta kotimaista" protektionimia ja valitsevat muun kuin suomalaisen tuotteen , niin siitä on moninkertainen haitta meille.

Minna Pyykkö suosisuomalaista-ohjelmillaan aiheutti suurta taloudellista vahinkoa. Vahinkoa oli myös se, että kansantaloudesta mitään ymmärtämätön kansa sai vahvistusta väärinymmärrykselleen. Lisäksi tuhlattiin voimavaroja tuottamattomaan kun pitäisi käyttää järkevästi ja tuottavasti. Ei Mynhausenkaan tosiasiassa tukastaan nostanut itseään ja hevostaan suosta. Perusteeton ylihinnan ja alilaadun ostaminen ei hyödytä ketään vaan päinvastoin.

Kirjoittaja on täysin oikeassa. Ymmärtämättömät todistavat , että taloudellinen ymmnärryksemme ja sivistyksemme on kivikaudelta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Kun 7 miljardin (7 000 000 000) ihmisen maailmanmarkkinat vaikka vain murto-osaltaan päättävät, että Suomi harrastaa "osta kotimaista" protektionimia"

Tarkoitatko ihan tosisasi että kuluttajat maailmalla viitsisivät miettiä mitä suomalaiset ostavat ja suosivatko suomalaiset protektionistisesti suomalaista? Ihme kun jotkut jaksaa miettiä, mitä ne meistä suomalaisista ajattelevat, kun ei ne ajattele kuin omia ostoksiaan.

Jukka Laine

Maailmassa on 7 miljardin ihmisen harmaa talous suomalaisesta näkulmasta. Maailmalla poljetaan suomalaisia työehtoja surutta ja ihmiskauppa ( työn tekeminen paikallisesti sopien) rehottaa. Suomalaisia verokantoja suorastaan pilkataan ja työstä maksetaan lainvastaisesti tuottavuuden, eikä järjestöpoliittisten sopimusten mukaisesti. ILOsanoman leviämistä odotellen....

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Minä en tiedä missä valmistetaan Fairy-pesuainetta. Veikkaan,että suurin osa ei tiedä. Kun sitä tarpeeksi hoetaan,siis mainostetaan, käsi hakeutuu tuotteelle automaattisesti. Ihmisiä 7 miljardia/ Suomaisia 5 miljoonaa. Luulis,että tuotemarkkinoilla saatais tavaraa myytyä,jos satsataan oikella tavalla ja oikeisiin paikkoihin. Esim .Ehkä maitoa ei voi kovin kauas kuskata sellaisenaan, mutta jauheena ja onhan muitakin elintarvikkeita. Ehkäpä kuitenkin vielä pienemmällä katteella ja suuremmalla määrällä ?

Käyttäjän HannuMyllynen kuva
Hannu Myllynen

Ainakin Euroopassa (500 miljoonaa) raportoidaan näyttävästi jos jokin maa käyttäytyy protektionistisesti. Näin kävi myös Minna Pyykön ohjelmasta. Jos vaikka vain eurooppalaiset osittain valitsevat muun kuin suomalaisen tuotteen niin vaikutukset ovat moninkertaiset hyvää tarkoittavaan mutta kauniisti sanottuna lyhytnäköiseen "suosi suomalaista" kampanjointiin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kivikaudella ymmärrettiin hyvin taloudelliset realiteetit eikä resursseja tuhlattu kuten nyt kun tuotetaan pelkän rahan takia.

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Kivikautta kohtihan tässä mennäänkin. Toivottavasti ei kuitenkaan sillä hinnalla,että puolet väestöstä tapetaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #80

Ei todellakaan kivikaudelle mennään, harvoilla enää sellaiset taidot olisi millä kivikaudella tultiin toimeen.

Käyttäjän needit kuva
Markus Tahvanainen

Sittenkun yhteiset intressit ei vaikuta toimijoitten valintoihin sitten nämä valinnat sanomatta selviö. Toistaiseksi kuitenkin tekemällä hankintoja oman jäsenkunnan edustajalta jopa omasta ketjusta on viisasta kunhan laatu on riittävä. Laadun ei tarvitse olla parasta eihän alennuksien perässä juoksevatkaan laadukkainta ole hakemassa.

Jukka Laine

Halpatuonti on nostanut elintasoa länsimaissa.

Pirjo Jokinen

Toisten kustannuksella, muita hyväksikäyttämällä niin kotimaassa kuin globaalisti.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

On se nostanut elintasoa myös tuotteita valmistavissa maissa. Vapaakauppa hyödyttää kaikkia osapuolia. Elintaso mm. Kiinassa parikymmentä vuotta sitten oli jotain aivan toista kuin nykyään, ja parannus on vapaamman kaupankäynnin ansiota.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"On se nostanut elintasoa myös tuotteita valmistavissa maissa."

Kun katsotaan jotakin Bangladeshiä jossa suuri osa Suomenkin räteistä valmistetaan niin voisi olla eri mieltä. Huomattavasti parempi tapa heidän elintasonsa nostamiseen olisi vaatia todellista hyötyä myös työntekijöille eikä pelkästään valmistuttajalle.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen Vastaus kommenttiin #67

Bangladeshlaiset varmasti iloitsisivat, jos nämä "rättitehtaat" suljettaisiin.. Ei, vaan siinä tapauksessa heidän elintasonsa olisi vieläkin huonompi. Ja jos tuotantokustannukset olisivat siellä yhtä korkeita kuin länsimaissa ei näitä tehtaita olisi koskaan perustettukaan.

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

" On se nostanut elintasoa " Niin, kunnes elintaso tasoittuu .

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ainakin ilma ja vesi olivat monessa paikassa Kiinassa puhtaampa.
Elintason perusta on puhdeas ilma ja vesi.

Pirjo Jokinen

-80-luvulla asiat oli paremmin kuin milloinkaan..

Olen syntynyt -56 ja koko elinaikani on tarjolla ollut tuotteita maailmanmarkkinoilta. Kotimaista lähituotetta toki oli enemmän ja nykyään on vaikeuksia löytää kotimaista tai sitten globaali keinottelu, epäeettiset ja epäekologiset tuotteet vääristävät kilpailua niin, ettei yksittäisten kotimaisten valmistamat tuotteet pysty kilpailemaan niitten kanssa.

Ymmärrän kokoomuslogiikan, sen ettei sillä ole väliä porvarille tuotetaanko hänen tarvitsemansa tuotteet epäinhimillisesti, epäeettisesti, epäekologisesti mutta minähän en sitä hyväksy ja pyrin suosimaan tuotteita jotka ei edusta moraalista rappiota maailmanmitassa.

Suomalaisena käsityöläsienä olen tietenkin kokoomuslogiikan mukaan täysi pelle, joka on valinnut -73 ammattikouluun mennessään ihan väärän alan, syntynyt väärään perheeseen vääränlaisena etc, mutta minä en siis edusta kokoomuslaisuutta.

Meillä on mielestäni tarjolla ihan liikaa kaikkea ja etenkin halpaa ja huonolaatuista. Ketä semmonen oikeesti hyödyttää? Kaatopaikat vaan täyttyy rojusta. Ihmiset hommaa suurempia asuntoja sen takia että mahtuu enemmän roinaa.

Merkillinen kyltymättömyys ja tyytymättömyys ruokkii itse itseään ja luo pahoinvointia kerskakulttuurin kautta. Ihmisyys on menettänyt oikeistolaistumisen aikana arvoaan niin, että vain vaurautta arvostetaan ihan kuin joskus 1917 ennen sisällissotaa, jolloin köyhät nousi kapinaan kun tuloerot kasvoi ja köyhän henki oli palaneen puupennin arvoinen.

Hätähän tietenkin tulee niille, jotka sijoittaa rahansa monikansallisiin yrityksiin jotka viis veisaa eettisyydestä sun muuta, mutta ongelma on tasan heidän omansa. Voi voi.

Enkä minä ole mikään mustavalkoisesti ajatteleva dogmaatikko. Sitä ovat pelkän suurpääoman omistajan etua ajavat hännystelijät, jotka pelkää yhteiskunnallista voimaantumista, sitä että alettaiskin satsata enemmän eettisyyteen kuin harvainvaltaan ja rikkaampien rikastumiseen.

Se että k e h o t e t a a n NYT kuluttamaan kotimaista, meinaapi vain sitä ettei tavara mätäne tuottajien käsiin.

Suomessa on aika pienet markkinat n.5milj ihmisen voimin ja menkööt monikansalliset ryöstöfirmat ihan mihin vaan. Valkosipulit voi kasvattaa kotona vaikka kukkapurkissa. Elettiin sitä ennenkin. Äiteni on nyt 82v. ja äijä poistui keskuudestamme tuon ikäisenä vaikka ei osallistunut kulutusjuhliin. Ei kumpainenkaan. Äijä oli kova kalamies ja äite marjasti ja sienesti vielä seitenkymppisenä täyttä höökiä. Kyllä meillä järviä piisaa ja niissä kalaa, etenkin jos monikansalliset monsantot ja kaivosyhtiöt ei tuhoa puhdasta luontoamme ja vesistöjämme.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Pirjo Jokinen: - "Ymmärrän kokoomuslogiikan, sen ettei sillä ole väliä porvarille tuotetaanko hänen tarvitsemansa tuotteet epäinhimillisesti, epäeettisesti, epäekologisesti..."

Luepa artikkeli uudestaan. Keskity erityisesti kolmanteen kappaleeseen.

Pirjo Jokinen

Minä keskityn tekoihin, en populisteihin.

anita frisk

Hyvä kirjoitus, jolla ei nähdäkseni ole mitään tekemistä kirjoittajan puoluekannan kanssa. Venäjä-pakotteet ovat olleet voimassa muutaman hassun päivän, ja mediaa seuraamalla voisi saada sen käsityksen, että hirveä kansallinen hätätila on päällä, isänmaallisuutta kehiin kuin talvisodan alla! Kyse on mielestäni pelkästään elintarviketeollisuuden voittojen hetkellisestä supistumisesta,tähän on sitten salamana reagoitu yt-neuvotteluilla ja tuottajahintojen alentamisen esittämisellä. Aamulla TVssä kuulin jopa sellaista esitetyn, että valtion olisi korvattava täysimääräisesti nämä menetykset firmoille koska ne johtuvat valtion/EUn toimenpiteistä. Ja kun valtio/EU tekee firmojen tuottoa kohentavia toimenpiteitä, niin kiltisti sitten tilittävät voitot valtion kassaan? Niinpä. Kukaan kuullut yrittäjäriskistä - haloo Valio ja kumppanit.

Kauppaduopolille ei haluta sattuneesta syystä tehdä mitään, mutta Lidl nakertaa hitaasti mutta varmasti. Suomalaiset ovat jo oppineet, että jos he ostavat sieltä saksalaista makkaraa niin eivät heti kuolla kupsahda kaikkiin niihin ulkomaisiin epähygienisyyksiin ja omituisiin ainesosiin. Se omituinen ainesosa kun saksalaisissa makkaroissa muuten on perinteisesti liha eikä kamara, kanannahka ja jauho.

Suomalaisen ruuan terveellisyys, puhtaus ja maku ovat myyttejä ja maku kaikkein eniten. Usein kuultu väittämä kaupalta on, että suomalaiset ehdottomasti haluavat roiskeläppäpitsoja, kassilohta ja värjättyjä broilerinriekaleita, muuta ei kannata tarjota. Näinköhän? Kun kotimainen kala maksaa viisinkertaisesti, niin siinä sitten ei ole paljon tavallisella jatkuvasti köyhistetyllä kuluttajalla vaihtoehtoja. Kalleutta eri tuotteissa perustellaan myös sillä, että Suomi on pitkä maa ja logistiikka maksaa. Entäs kun norjalainen turska roudataan esim. Kiinaan käsiteltäväksi ja tuodaan kalapuikkoina Suomeen hintaan 5 euroa kg, niin mikähän tässä on se logistiikan osuus?

Jarmo Lauros otti hyväksi esimerkiksi Marimekon. Valmistus ja laatu kiinalaista, hinta suomalainen. Toinen brändi eli Iittala-Arabia on jo vuosia teettänyt osan tuotteistaan Thaimaassa, tämä oli hyvin hyshys-tieto.

Suomalainen TEVA-teollisuus teki aikoinaan laatua, koska suuri osa valmistuksesta meni Neuvostoliittoon ja siellä syynättiin joka saumakin. Eivät he bilateraalilla olisi roskasta maksaneet. Kaksia linjoja ei tehtailla kannattanut pitää, joten siinä siivellä suomalaisetkin saivat laatua. Enää ei.

Mitä kirjoittajan suosittelemaan Espanjaan tulee, niin en ikinä ole edes jaksanut kantaa lähimarketista ruokaa ja juomia tuolla hulppealla viidelläkympillä. Suomessa tuolla summalla kassi on kovin kevyt.

Pirjo Jokinen

Riskisijoittajat pelaa ns. venäläistä rulettia ja kaiken lisäksi muiden kustannuksella.

Neuropsykologisesti kyse on jonkinsortin narsistisuudesta, maanisuudesta, maanisdepressiivisyydestäkin. Kuvitellaan että se on hyvän itsetunnon merkki kun uskalletaan vaikka kyse olis maanisesta uhkarohkeudesta, siitä että keikutaan ihan tyhjän päällä ja konkurssi voi viedä kaikki perikatoon.

Kapitalismi johtaa samaan kuin kommunismi. Harvainvaltaan, monopoliolokargiaan, jossa kaikki munat on lopulta samassa korissa.

Pitää varmistaa että sekataloussysteemi säilyy ja on sekä pienyrittäjiä kuin yksittäisiä ammatinharjoittajia ja vahva valtio sen lisäksi että joitakin kiihottaa hillittömästi talousurheilu ja etenkin se taloushuippu-urheilu, jossa joko voitetaan kaikki tai hävitään kaikki.

Pitää olla mahdollisuus tolkkuun.
Ihmistä, jokaista vartenhan yhteiskunnat on ja talous.

Ei kaikkia kiinnosta pelata päivästä toiseen, eikä semmosta edes voi vaatia vedoten mihinkään jumalaan, ei edes kultaiseen vasikkaan. Ihmisillä pitää olla oikeus elää ihmisarvoisesti riippumatta ihonväristä, sukupuolesta, sairauksista, varallisuudesta, vammaisuudesta, siitä mihin päin planeettaa sattuvat syntymään, etc.

Ei kenelläkään ole oikeutta käyttää ketään hyväkseen. Jos joku luulee että on, itsensä vain tarjoaa uhriksi. Se on tyhmää.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Melko hurja blogi... kuluttajien mielipiteetkin ovat jo markkinavääristymiä.

Onkohan alkanu markkinataloudessa jokin sisältäkäsin kehkeytyvä sota itseään vastaan.

Edit:koskahan päästään siihen,että yrittäjien voittomarginaali olisi se markkinavääristymä,koska sekin perustuu mielipiteeseen siitä,että hänelle kuuluu näin paljon.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

Kuluttajalla tulee olla oikeus käyttää rahansa miten tahtoo. Kirjoituksen pointti oli siinä, että kotimaisen suosiminen vain kotimaisuuden takia ei nosta kenenkään elintasoa pitkällä aikavälillä.

Pirjo Jokinen

Kyllä siitä yhä hiukan neuvotellaan Olli ;)

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Tilanteet muuttuu nykyään tiuhaan. Nyt ei ehkä kannata tähyillä kovin kauas,vaan yrittää paikata venettä,ennenkuin se uppoaa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Siis..pointtisi on se,ettei markkinatalous voi toimia yhden valtion sisällä nostaen elintasoa. Kiitos,pysyn mielipiteessäni siitä,että jonkinlainen vääntö on menossa.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

On itse asiassa vaikeaa nähdä "suosi suomalaista" -kampanjaa minkäänlaisena protektionismina. Enemmänkin se on markkinointia. Kokonaan toinen asia on sitten onko siitä erityistä hyötyä.

Mutta se mikä kirjoituksessasi kiinnitti huomioni on mallisi täydellinen piittaamattomuus eroista globaalien ja lokaalien markkinoiden välillä, sekä sen sivuuttaminen kuinka tärkeää globaaliksi toimijaksi yrittävillä yrityksillä on toimivat kotimarkkinat. Karkeasti ottaen ajattelusi näyttää painottuvan hyvin pitkälti suuryritysten etujen vaalimiseen sivuuttaen lähes täysin sen kuinka merkittävä osa taloudesta on oikeasti paikallista.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Jep. Sama juttu, kun suomalaiset naiset suosivat suomalaisia miehiä, niin suomalaisista miehistä tulee verkkareissa sohvalla makaavia, kaljaakittavia, puhumattomia, epäsiistejä ja ja miehiä jotka vain arvostelivat naisia, eivätkä he kehuu heitä. laatu laskee, eivätkä suomalaiset miehet kelpaa ulkomaalaisille naisille. suomalaiset miehet menettävät kilpailukykynsä pariutumismarkkinoilla.

Olavi Mansikka

mielenkiintoinen kirjoitus. ja monitahoinen. ensin tuomitsin kun uudestaan luki alkoi ymmärtää. tki voi suomalaista suosia. kun hinta/laatu suhde on hyvä. sitten menee hankalaksi jos se ei ole kunnossa. kyllä mä silloin varmaan suosin sitä laadukasta.

Toki itse yrittäjänä pidän huolen että hintalaatu suhde on kunnossa. tavara ei hajoa ja on laadukasta. hankala vaan välillä bulkkituotteita vastaan toimia.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Sama reaktio minullakin alussa varsinkin kun olin hehkuttanut Lepomäen tuloa kansanedustajaksi jollekin trollille. Lupailin jo vähän noita ministeripostejakin alkaneella uralla. Lepomäki menee poliittisella taivaalla top5:een heittämällä ja sehän se bolsevikkejä v-----aa.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Kokoomukselle suomalaisuus on outo asia. Haikailivathan he saksalaista prinssia hallitsijaksi. Elintarvikkeissa ulkomaankauppa on vahvasti negatiivinen, puhutaan miljardi luvuista. Ojasta allikkoon vie negatiivinen vaihtotase. Suomalaisen suosiminen on tässä vaikeassa tilanteessa vastuun ottamista, että koko kansantalouden tervehdyttämistä.

Käyttäjän 98765sp kuva
Simo Perttula

Osta elintarvikkeet tuoreena kaupasta ja valmista itse kypsäksi maittavaksi ruuaksi! Osta kala kokonaisena tuoreena tai kalasta itse.
Osta aina halpaa kotimaista raaka-ainetta. Älä koskaan valmistuotteita. Se maksaa ja valmisruuat ovat mauttomia.
Halpaa ja maittavaa ovat mm. maksa, munuaiset, kana ja perunat. Tee peruna muusiksi eli perunavoiksi. Nauti muusi maksakastikkeen kera. Käytä juomana runsaasti piimää tai maitoa. Juomat rasvattomina. Kaikki olut ja viinakset juotetaan venäläisille Parhaat ruuat syömme itse.
Sakari Tuomioja oli mies paikallaan, poika Erkki sanoo mitä sylki suuhun tuo.

Reino Jalas

Mistähän kummasta tuo protektionismi sanana ylipäätään edes tuli tähän mukaan? Kysehän oli tästä Hesarin jutusta jossa luetellaan kotimaisen kuuloisia mutta ulkomailla valmistettuja tuotteita. Sekä vastaavasti aidosti täällä valmistettuja, ja sitä kautta suomalaisia työllistäviä tuotteita.

    Ulkomailla valmistettuja tuotemerkkejä

  • Tupla,Leijona, Mynthon,Sisu ja Hopeatoffee Aakkoset ja Jenkki
  • Golgate, Pepsodent
  • Lumene kynsilakat
  • Lotus WC paperi
  • Kantolan-keksit

    Kotimaassa valmistettuja tuotemerkkejä

  • Xylimax makeiset,Fazerin makeiset, Pandan makeiset
  • Oxygenol hammastahna
  • Biozell hiustenhoito
  • Serto, Erisan,LV, Kiilto, Softcare, Pohjan Akka ja Pohjan Neito
    pesuaineet
  • Kaikki Valio tuotemerkillä myydyt tuotteet, valmistettu Suomessa.
  • Pingviini, Eskimo Aino, Classic, Kingis, Jättis, Lipsi ja Ingmanin tuuttijäätelöt, valmistus Suomessa.
  • Serla ja Lambi WC paperit
  • Pauligin Juhlamokka, Kulta-Katriina kahvit paahdetaan, jauhetaan ja
    pakataan Suomessa.
  • Vanajan-keksit, kaikki Fazerin keksit
  • Lasipurkkiin pakatut Piltti ja Bona -lastenruuat
  • Ahti-sillit, Oolannin-pakasteet,Jacky Makupalat ja suurin osa
    Felix-säilykkeistä.
  • Marli, Mehukatti, Trip ja Tropic mehut
  • Apetit pakaste-einekset

"Pienikin askel protektionismin tiellä on päinvastoin erittäin
huolestuttava kehitys, suorastaan nurinkurinen pienen vientivetoisen
maamme kannalta."

Ohops..., tulee mieleen vanha väittämä että Eduskunnan kynnyksen toiselle puolelle siirtyminen samalla hiukan lievästi tyhmistäisi ihmisiä. Ainakin meidän tälle puolelle jääneiden mielestä:) Ehkä se on se kesäkuumalla juotu Eduskunnan laiha kahvi, se sen tekee.

Melko kummallisessa kesäasennossa on kansanedustajan suhteellisuudentaju. Eihän suomalaista tullimuureista tms. kaupan esteistä ole puhuttu HS jutussakaan halaistua sanaa.

Aivan samalla tavalla Ranskassa ja Saksassakin kehoitetaan suosimaan kotimaisia tuotteita. Ei tietenkään valtiovallan toimesta tai kustantamana, kuten ei meilläkään.

Vaan valmistajien omien keskusjärjestöjen kustantamana. Nuo erilaiset "Avainlippu", "Hyvää Suomesta", "Sirkkalehti" jne. ovat Suomalaisen työn Liiton tai muoden etujärjestöjen kampanjoita. Ei sellaisia mielikuvakampanjoita mikään EU-laki, tai protektionismisäännökset kiellä.

---
"Päinvastoin, jokaisen kasvuun tähtäävän yrityksen tulisi pyrkiä tuottamaan sellaista laatua, joka käy kaupaksi maailman eri markkinoilla, suomalaisuudesta huolimatta."

Tuo on aivan totta. Mutta ei niitä Biozell hiustenhoito ym. tuotantolaitoksia tosta vaan perusteta, niin että saman tien uuden tehtaan kaikki tuotanto lähtisi vientiin. Kyllä se aloittaminen tapahtuu ensin kotimaan markkinoille. Ja siitä kokemuksen, varmuuden ja riskipääoman lisääntyessä parhaat yritykset pystyvät laajentumaan vientimarkkinoille saakka.

Ilman suomalaisten asiakkaiden tietynlaista kotiinpäinvetoa, suurin osa nykyisistä kulutustavaran tai metalliteollisuutemme vientituotteista olisi jäänyt kehittämättä.

Suomalaista tuotetta nimenomaan kannattaa suosia senkin vuoksi, että sillä tukee sen mahdollista kasvua kansainväliseksi toimijaksi.

Jopa Nokian matkapuhelimienkon lähtökohta ovat kotimaan markkinat. Puolustusministeriön Radiolaboratorion ja sitä kautta Televan, Mobiran etc. kautta edennyt laajeneminen maailmanmarkkinoille.

Kotimaisen tuotteen ostaminen on todella nihkeätä silloin jos se on vaikka 2-kertaa kalliimpaa kuin ulkomaiset. Mutta näyttää tuo Hesarin listan mukainen liuta valmistajia pärjäävän nykyisessäkin kisassa.

Ei pitäisi ole mitään EU-protektionistista häpeämistä siinä jos katsoo järkeväksi, erilaisissa likimain tasatilanteessa, loivasti suosia omia, kotimaassa tuotannollista toimintaa harjoittavia yrityksiämme.

---
"Ihmiseltä ihmiselle tehtäviä palveluita kuten siivousta ja puutarhatöitä kun on vaikeampi viedä tai tuoda, sen lisäksi että
ne ovat erittäin työllistäviä elinkeinoja."

Työllstävää se olisi risujen kerääminenkin. Mutta noita siivous- ja puutarhatöitäkään ei voi tehdä määräänsä suurempi osa väestöstä. Totta kai ne on hoidettava, ja halukkaita tekijöitäkin tuntuu vielä löytyvän. Mutta raja tulee vastaan.

Noissa duuneissa on automaation taso =0. Eikä puutarhanhoidon palveluja voi markkinoida kaikkialle maailmaan. Siinä mielessä teollinen tuotanto, tai edes sen nykyiset rippeet, nostaisin edelleen sitä arvoonsa.

Ja vaikkka sitten sitä Biozell shampoota ja muita kemian tuotteita läträten. Tai vaikka ohjelmistoja ym. tehden. Näkisin sellaisen kehityssuunnan kuitenkin järkevämmäksi tällaiselle pienelle kansantaloudelle.

---
P.S. Toisaalta tiedän kyllä mitä blogisti ajaa takaa. Enkä sitä edes tyrmää. Kummaksuin vain tuota hieman kapeaa sisältöä. Ja sitä kun suosimisesta tulee protektionismia jne.

Käyttäjän AnuPeltola kuva
Anu Peltola

Ikävä kyllä kaikki Fazerin makeiset ja keksit eivät enää ole Suomessa valmistettuja.

Kuluttajan kannattaa olla tarkkana, jos haluaa valita kotimaassa valmistetun tuotteen.

Pirjo Jokinen

Eipäs unohdeta Suomalaisia panimoita, tai niitä joitten tuotantoa ja työllisyyttä on Suomessa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_pa...

Käyttäjän mattihytola kuva
Matti Hytölä

Toki ymmärrän että protektionismi on haitallista. Mutta "suosi suomalaista" ei ole mitään lainsäädäntöä tahi tullimuureja. Kyse on ihan terveestä maalaisjärjestä ja oman maan edun ajattelemisesta. Näin toimitaan ihan kaikkialla muuallakin (No poikkeuksena kiinalainen ei osta kiinalaista jos vaan rahat riittää). Jos kaupan hyllyllä on kaksi hinnnaltaan ja laadultaan samantasoista tuotetta, niin valitsen kotimaisen jos sellainen vaihtoehto on. Enemmän siitä silloin jää euroja Suomen kansataloutta hyödyntämään.

Elina on oikeassa syyttäessään kaupan keskittymistä korkeasta hintatasosta. Vielä suurempi syyllinen on jättikallis julkinen sektorimme jonka ylläpitäminen vaatii korkeata kokonaisveroastetta. Se, että reilu verojen alentaminen johtaisi talouden piristymiseen ja työttömyyden pienenemiseen ja siten kansantalouden elpymiseeen, on päättäjillemme vaikea ymmärtää. Helpompaa on nostaa veroja ja virkamiesten palkkoja ja paisuttaa julkista sektoria. Kreikan tiellä ollaan...

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

"Jos kaupan hyllyllä on kaksi hinnnaltaan ja laadultaan samantasoista tuotetta, niin valitsen kotimaisen jos sellainen vaihtoehto on."

Kyse olikin suomalaisuuden asettamisesta valintaperusteeksi hinnan ja laadun sijaan. Aika harvoin on valittavana muuten kuin valmistusmaaltaan identtisiä tuotteita.

Pirjo Jokinen

Jatkuva napina on holhousyhteiskunnasta kun vaaditaan hygieniapassia ja jos jotain työsuojelutarkastajaa ja laadunvalvojaa ravaa tuotantolaitoksissa.

Suomalaisten tuotteiden laatua kontrolloidaan hyvin.
Toki länsimaissa valvotaan muuallakin ja ongelma onkin siinä, että tänne tuodaan elintarvikkeita aasiasta ja muualtakin, missä ei ole senkoommin eläinten oikeudet kuin ihmisoikeudetkaan, ei eettisyydet ja ekologisuudet läheskään samalla tasolla kuin meillä AY-liikkeen, kokoontumisvapauden, järjestäytymisvapauden, sanavapauden ja demokratian vallitessa "holhouksessa" ja kontrollissa.

Kontrolloitu elintarviketuotanto on tyyriimpää ja demokratioissa on työvoimakin kalliimpaa. Mutta.. ei kasvun ole pakko kasvaa loputtomiin. Ihmisoikeudet, sananvapaus, kokoontumisvapaus, yhdistysvapaus, ne on arvoja nekin ja hyviä onkin. Niistä kannattaa maksaa.

Ei ihminen elä pelkästä leivästä ja tavarasta.

Käyttäjän JussiHietala1 kuva
Jussi Hietala

Tässä on jotenkin sekoitettu kaksi asiaa. Ei protektionismia ole se, että kuluttajat vapaaehtoisesti ostavat kotimaista tai paikallista tuotetta. Protektionismia on se, että tulleilla, laeilla ja säädöksillä vaikeutetaan ulkomaisten tuotteiden hankkimista.

Kirjoituksen idea tuntuu jotenkin olevan se, että suomalaisten tulisi näyttää maailmalle esimerkkiä ja kieltäytyä ostamasta paikallista tuotantoa, jos vähän edullisempi tuontitavara olisi tarjolla. Tällöin ilmeisesti oletetaan koko maailman seuraavan esimerkkiä ja luopuvan omien paikallisten tuotteiden suosimisesta.

Edellä kuvattu taitaa olla vähän lapsellinen oletus. Eri puolilla maailmaa suositaan tiukasti kotimaista, paikallista ja esimerkiksi oman suvun bisnestä. Se on luonnollista eikä se maailmasta mihinkään häviä. Riittävän hyville tuotteille löytyy silti markkinat kaukanakin. Ei nimittäin viisas paikallispatriootti paskaa osta, vaikka se paikallista olisikin.

Ehkä kokoomuksessa ei tarvitsisi olla niin kovin huolissaan ihmisten vapaaehtoisesta patrioottisuudesta käytännön asioissa. Juuri sellaista perinteistä porvarillista isänmaallisuutta nyt nimenomaan tarvitaan. Ei se vapaata kauppaa kaada.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Protektionismia on se, että tulleilla, laeilla ja säädöksillä vaikeutetaan ulkomaisten tuotteiden hankkimista."

Kuten Suomessa esimerkiksi autoja sekä alkoholia.

Käyttäjän JussiHietala1 kuva
Jussi Hietala

Niinpä. Siitä tässä kannattaisi enemmän olla huolissaan.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Saattaa olla, että viellä 1980-luvullakin Suomen tuotantoa, sen laatua ja markkinointia vääristi yhä Neuvostoliiton kanssa käyty ns. suojattu ja puolipoliittinen kauppa. Puhuttiin tosin paljon venäläisten vaatimasta laadusta, mutta todellisuudessa tässä oli annos kauppapoliittista teatteria.

Se paljastui viimeistään silloin, kun tuota "venäläisten vaatimaa laatua" alettiin kaupata lännen markkinoille.

Akateemisessa maailmassa tämä näkyy myös joskus.
Suomessa laadukas tutkija saattaa olla työtä vailla, mutta hänet saatetaan kelpuuttaa jopa kutsua hyvälaatuiseen korkeakouluun töihin ulkomailla kilpailun kautta. Kilpailun, joka ei laadun osalta aina Suomessa toteudu - vaan tuttavuuden kautta.

Ilmiöillä on suomalainen sisäsiittoisuuden yhteinen rakenne.

Pirkka Nilfisk

Vapaakauppa onkin se tekijä, joka on tuhonnut teollisuuden länsimaista. Tuotantoa tulee tehdä siellä missä työvoimaa voidaan riistää ja missä lait ja säädökset eivät turhaan estä päästämästä päästöjä suoraan ilmaan ja veteen. Näitä raaka-aineita ja osatuotteita sitten kuskataan maailman ääristä toiseen.

Kuluttajien ostoskäyttäytyminen onkin ainoa keino, jolla protektionismia saa harrastaa näin WTO:n ja EU:n jäsenenä. Nyt sekin muka vääristää markkinoita? Mikä onkaan taas se hyöty, joka aiheutuu Suomelle ostamalla ulkolaisesta ketjusta muualla ja muualta tuotettua tavaraa? Versus ostamalla kotimaisesta ketjusta kotimaista tavaraa? Kyllä, mahdollinen hintapreemio on perusteltu. Ajatteleeko kirjoittaja niin kansainvälisesti, että näkee tämän haittana? Suomalaisuus on tuotteelle MERKITTÄVÄ lisäarvo.

Käyttäjän AnuPeltola kuva
Anu Peltola

Hienoa, että Elina Lepomäki on huolissaan Suomessa valmistettujen kuluttajatuotteiden tulevaisuuden menestyksen edellytyksistä.

Näkökulmasi on mielestäni kuitenkin erittäin rajoittunut. Yllätyin.

Vertaat Koneen valmistamien hissien menestystä maailmalla suomalaiseen elintarvikkeeseen tai muuhun kuluttajatuotteeseen. Vertaus ei toimi mm. näistä syistä:
- Investointihyödykkeiden ja päivittäistavaroiden osto- ja myyntiprosessit ovat täysin eri planeetoilta. Mm. hissin ostopäätöksen riskit ja elinkaarikustannukset ovat täysin eri tasolla, kuin yhden mansikkajogurtin saattaminen ulkomaalaisen vähittäiskaupan valikoimaan ohi heidän omien paikallisten merkkiensä.
- Globaalin markkinajohtajan, Koneen vertaaminen kotimaiseen elintarvikeyritykseen ja näiden kansainvälisen kilpailukyvyn rinnastaminen keskenään on kuin sanoisi polkupyörällä päästävän yhtä kovaa kuin F1-autolla, jos vain yritystä riittää.

Olet väärässä myös siinä, että tämänhetkinen keskustelu suomalaisen suosimisesta olisi jotenkin poikkeuksellisen impivaaralaista kotiinpäinvetämistä.
Päinvastoin. Esim. USA:ssa, vapaan kilpailun mekassa, poliitikot presidentti Obamaa myöten puhuvat jatkuvasti omassa maassa valmistettujen tuotteiden puolesta. Käytännön toimenpiteinä kotimaisen valmistuksen puolesta USA:ssa alettiin jopa antaa verohelpotuksia yrityksille, jotka palauttivat tuotantoaan Kiinasta takaisin USA:han.
USA:ssa poliitikot tekevät jatkuvasti PR-vierailuja kotimaisiin yrityksiin vetäen niihin lehdistöä ja nostaen yritysten tunnettuutta. Tekemällä siis jotain konkreettista yritysten myynnin tueksi.

Sama asia suomalaisittain: poliitikot käyvät availemassa tuotantolaitoksia Kiinassa, Intiassa ja Afrikassa.
Hehkuttavat Microsofteja, saksalaisia varustamoja, googleja ja kaikkia muita työllistäjiä, paitsi kotimaisia.
Suomessa vielä valmistusta harjoittavien yritysten rooliksi jää toimia vaalikansan kiihottamisen välineenä olipa kyse sitten veroparatiiseista tai työntekijöiden työhyvinvoinnista. Vahingossakaan ei sanota mitään positiivista oman maan yrityksistä, ettei ketään vain suosita.
Poislukien tietenkin Rovio ja Supercell, jotka toimivat missä tahansa tilanteessa kätevinä esimerkkeinä suomalaisesta huipputeknologisesta osaamisesta.

Stadilaisena ja suomenkielisenä toivoisin, että kaikki suomalaiset olisivat enemmän turkulaisia tai suomenruotsalaisia. Pidetään omien puolia ohi ulkopuolisten. Välillä voidaan lyhyellä tähtäimellä maksaa vähän liikaa, mutta pitkällä tähtäimellä koko yhteisö hyötyy.

Miten voisi mitenkään olla huono juttu, jos kansa haluaa pitää omiensa puolia? Eikö sen pitäisi olla arvokas ja arvostettava asia, jonka ei toivoisi ainakaan Kokoomuksen edustajaa ahdistavan?

En ota nyt kantaa kotimarkkinan pienuuteen, hintavetoisten keskusliikkeiden ulkopuolisten vähittäimyyntikanavien puuttumiseen, ylisääntelyyn, yliverotukseen.
Ehdotan kuitenkin, että ajatuspajassanne pohtisitte myös näiden vaikutusta kotimaisten pienten yritysten kykyyn kehittää kansainvälisessä kilpailussa pärjääviä tuotteita ja viedä niitä markkinoille.

Käyttäjän MarjattaLaiho kuva
Marjatta Laiho

Jopa on aikoihin eletty, kun olen lähes samaa mieltä Elina Lepomäen kanssa! ”Laatuun luen tuotteen ilmeisten ominaisuuksien lisäksi myös esimerkiksi tuotanto-olosuhteet kuten lihantuotannossa käytettyjen menetelmien eettisyyden tai kuljetuksen ympäristöjäljen. Näitä ulottuvuuksia kuluttaja voi painottaa mielensä mukaan ja tehdä valinnan suhteessa hintaan ja omaan budjettiinsa.” Näin juuri toimitaan eettisen kaupan puolesta. Ratsastaja Marko Björs kehottaa syömään kotimaista hevosenlihaa, ettei vanhoja ratsu- ja ravihevosparkoja kuljetettaisi puolta vuorokautta Italiaan teurastettavaksi ja tuotaisi eksoottisena eteläeurooppalaisherkkuna takaisin syötäväksemme.

Lienee turha toivoa, että EU-tasolla saataisiin aikaan sitovaa lainsäädäntöä, joka estäisi epäeettisesti tuotettujen tai kuljetettujen tuotteiden tulon unionin alueelle. Laaja kuluttajaliike sen voisi saada aikaan. Rikkaiden länsimaiden ”protektionismi” toimii kuten hiljattain maailmakartalle ilmestyneen ”Islamilaisen valtion” etiikka: ”vääräuskoiset”, meidän ”yli-ihmisten” mielestä ”toiseen” kulttuuripiiriin syntyneet eivät kuulu reilujen pelisääntöjen piiriin. Heidät sopii kaikin mokomin haudata elävältä maahan tukehtumaan. Juuri näin tekevät Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto hauraiden maiden tukensa ehdoilla.

Reilu globaali vapaakauppa mahdollistaisi köyhille maille kestävän kasvun, luonnollisesti rikkaiden maiden ilmastorahoituksella tuetulla teollisuuden ja koko yhteiskunnan toiminnan kehittämisellä samalla tämän planeetan oloihin soveltuvaksi. Korruptio rehottaa villeimmin siellä, missä siitä on pahinta haittaa kansalaisille, ja siihen on tartuttava pontevasti yhteistoiminnassa kunkin kumppanimaan viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Kuten ”tappajafarkkujen” vastustajat toteavat, ei auta lopettaa ykskaks orjatyöllä teetettyjen vaatteiden ostamista, jolloin työläisiltä vietäisiin se viimeinenkin tapa hankkia elantonsa, vaan on vaadittava työolojen ja palkkojen tehokasta parantamista realistisen ripeällä aikataululla.

”Avoimessa taloudessa ruokaomavaraisuudesta pidetään pitkällä tähtäimellä parhaiten huolta keskittymällä sellaiseen raaka-ainetuotantoon ja jalostukseen, josta myös Suomen ulkopuolella ollaan valmiita maksamaan.” Miksi Suomenmaassa pitää yleensä viljellä bulkkivehnää? Täällä kannattaisi keskittyä omiin pohjoisessa viihtyviin kasveihin, luomuun ja luonnonantimiin, joiden vientimarkkinat kasvavat räjähdysmäisesti. Lohet saataisiin hyppelemään syntymäjokiinsa kutemaan paljon halvemmilla kalateillä kuin niitä nyt istutetaan poikasina Itämereen miljoonilla euroilla – ja minkä summan turisti onkaan valmis maksamaan itse pyydetystä vonkaleesta!

Eettisen tuotannon – ja samalla hinta-laatusuhteeltaan hyvien tuotteiden – tukemisessa olisi paras aloittaa Suomen maatalouden kääntämisestä kuluttajien ostopäätöksillä luonnon kestävyyden puitteissa toimivaksi. Valtiovalta voisi auttaa kohdennetulla arvonlisäverolla, joka suosisi selvästi ympäristöä rasittamattomia ja terveellisiä tuotteita. ”Sokerivero” on hyvä askel tähän suuntaan. Kokonaisvaltainen näkemys ihmiselämälle tarpeellisten asioiden tekemisestä tulevien sukupolvien kannalta parhaalla mahdollisella tavalla puuttuu niin päättäjiltä kuin meiltä taviksiltakin. Myös jokaiselle tämän hetken eläjälle olisi antoisinta toimia siten, että lapsenlapsenlapsemme voisivat aidosti kiittää siitä.

Käyttäjän mattihaapala94 kuva
Matti Haapala

Nyt kun kerta rouva Lepomäki on sinne Suomen suurimpaan päättävään elimeen päässyt, niin tekisi jotain tuolle Keskon ja SOK:n oligopolille. Suomalaisen ruoan hinta olisi parempi sekä tuottajille että kuluttajille, kun kaupat joutuvat vakavissaan kilpailemaan asiakkaistaan.

Ja tuo väitteesi omavaraisuudesta täysin vapailla markkinoilla ei tule koskaan toimimaan. Jos Suomi satsaa vain siihen elintarvikseen, joka pärjää markkinoilla, niin ei tästä maasta saisi muuta kuin pettua puista elintarvikekriisin synnyttyä maailmalla ja/tai tuonnin lakattua.

Susanna Kaukinen

No ensinnäkin kai nyt ruoka on halpaa Espanjassa, kun siellä saa kassa palkkaa ehkä mäihällä 800€ kuukaudessa, mutta sehän ei tietenkään kokoomuslaista haittaa, koska kokoomuslainen on porvari.

Toisekseen, monet kriisit, eivät vain sodat, edellyttävät ruokaomavaraisuutta ja minä ostan suomalaista ruokaa yksin sen tähden, että täällä on maataloutta sen varalta, että joku kriisi estää ruokakuljetukset.

Kolmannekseen, ruoan kuljettaminen toiselta puolelta maailmaa on törkeää ympäristön hävittämistä.

Neljännekseen, kuljetetun ruoan hinta tulee nousemaan varmasti johtuen halvan öljyn loppumisesta.

Viidennekseen, olisi paljon parempi kasvattaa ne erikoiset herkut täällä vaikka aurinkopanelien avulla kuin kuskata niitä toiselta puolelta maailmaa.

Kuudennekseen, kokoomuslainen ei välitä siitä, että ilman protektionismia ei ole mitään keinoa:
- suojella työväen oikeuksia
- suojella väestöä myrkyllisiltä/haitallisilta tuotteilta
- estää tolkuton veronkierot (kokoomuslaisista tietty huono asia)

Seitsemänneksi, €U kyllä kantaa tulleja, mutta rahat niistä menee Brysseliin eikä Suomeen, siinä tulee muistaaksein toistasataa miljoonaa € vuodessa takkiin.

Siinä päällimmäiset. Sanomattakin on selvää, että kotimaisia tuotteita pitää ostaa. Amen.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

"monet kriisit, eivät vain sodat, edellyttävät ruokaomavaraisuutta ja minä ostan suomalaista ruokaa yksin sen tähden, että täällä on maataloutta sen varalta, että joku kriisi estää ruokakuljetukset."

... ja talouspakotteet.

Minä myös ostan suomalaista, mikäli mahdollista, suoraan tuottajilta.

Kasvatan myös itse, koska se on mahdollista. Pätkä peltoa avoinna (lammasten ja sikojen laitumena) sen varalta, että sitä tarvitaan muuhunkin kasvatukseen tulevaisuudessa. Ei ole sikaa parempaa rikkaruohojen torjuntakeinoa ja typpilannoituksen saa kaupan päälle.

Talouspakotteet tulevat nostamaan energian hintaa, minkä jälkeen tuotteiden ja palvelujen hinnat nousevat kokonaiskustannusten noustua - muuallakin kuin Suomessa.
Jos palkat eivät nouse, ei jää isoakaan ostajakuntaa.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Kansanedustaja Lepomäki turisee:

"Kaipaako joku vielä 1980-luvulle kun kaupasta ei saanut valkosipulia tai tuoremehu oli luksustuote?"

Missä päin maailmaa vietit oman 80-lukusi? Virossa? Puolassa? Siperiassa?

Siinä maalaispitäjässä, missä minä asuin, valkosipulia myytiin paikallisessa T-kaupassa siinä missä mitä tahansa muutakin ruokaa. Tuoremehua tai tiivistemehua sai kouluruokailun yhteydessä.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Niin kauan, kun tuonti ja vienti ovat kohtalaisen balanssissa, ei tarvitse miettiä "mitä ne meistä ajattelee siellä ulkomailla". Suomalaisen suosiminen kierrättää rahaa ainakin yhden operaattorin kautta enemmän ennen poistumista rajan ylitse. Se taasen mahdollistaa jalostusasteen kasvattamisen.

Laatu on investointi, joka pitää jollakin rahoittaa. Suomalaisen suosiminen on investointi laadun parantamiseen (tai ainakin mahdollistaa sen).

Laittaa pohtimaan, minkä tuoteryhmän maahantuojien äänitorvena kansanedustaja tällä kirjoituksella toimii. Minusta kansanedustajan ensisijaisena tehtävänä olisi maksimoida vienti. Kuluttajat kyllä sitten automaagisesti huolehtivat siitä, että tuonti on viennin kanssa balanssissa. Tällä hetkellä sitä balanssia yritetään yllapitää velkaa ottamalla.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Suomalaisten "investoinnista laatuun" voisi kysyä muutamin esimerkein:
1) Suomen ratahallintokeskus ja matkojen nopeutuminen; 2) VR-lipunmyyntipalvelu hinnoitteluineen; 3) Pendolino-kalusto ja luvatut nopeudet; 4) Itella eli postin kulku ja hinnasto jne.?

Markku Laaksonen

Kaikissa maissa esiintyy kuluttajapatriotismiä tietyin määrin laatu- ym. väittämin, ei Suomi poikkeus ole. Onko väittämille perusteita, merkitystä on toinen asia.
Kotimaisen suosimiseksi on laadun ja hinnan oltava kilpailukykyisiä ilman subventiota.

Totuus on, että tarvitsemme kilpailua eri aloilla. Se kohottaa laatua ja kilpailukykyä, vain sillä voi menestyä.
Ruuan vähittäiskaupassa sitä ei ole juuri ollenkaan. Tarvitsismme 4-5 ketjua, emme S/K-oligopolia, mutta markkinamme ovat ei-kiinnostavia, sulkeutuneita, pieniä, ja byrokratiamme vetää vahvasti kotiinpäin kaikenkarvaisilla säännöillä, esim.(Ldl-myymälän koko)laissa määritetty.

Kun kerran Valio-tuotteet ovat niin erinomaisia, miksi niitä ei markkinoida Euroopan ostokykyisille markkinoille. Valio on tosiasiassa keskitason bulk-tuottaja, joita riittää, eikä kansainvälistä markkinointiosaamistakaan liene suomalaistapaan. Kone tuotemerkkinä on osaamisen esimerkki eri markkinoilla, olipa laitteet tehty missä tahansa.

Reino Jalas

Anu Peltola wrote:
"Ikävä kyllä kaikki Fazerin makeiset ja keksit
eivät enää ole Suomessa valmistettuja."

Huomaan US-blogisivultasi että sinulla on omakohtaista laajempaakin kokemusta noista kotimaassa valmistetuista päivittäistavaratuotteista.

"Yritän fromFinland.fi-verkkokauppiaana olla yhtenä pisarana
meressä pitämässä kiinni Suomessa tapahtuvasta kulutustavaroiden
valmistuksesta. Seuraan päivittäin Suomessa valmistettujen
tuotteiden suosiota yli 100 maasta tulevien asiakkaidemme
keskuudessa. Unelmoin ajasta, jolloin yleinen mielipide mieluummin
kannustaa, kuin lannistaa pienyrittäjää."

http://fromfinland.fi/

Hyvin pitkälle noin näen asian itsekin. Pahasti ovat huvenneet ja vähiksi käyneet kotimaiset päivittäistuotetavaroiden valmistajat. Ne jotka edelleen jaksavat ja pärjäävät kilpailussa täysin avoimilla markkinoilla. Mieluummin niitä tosiaan ostoksilla suosin.

Kuin että etsin kiiruusti hyllystä ulkomaisia tuotteita, taatakseni sillä osaltani mahdollisimman avointa Euroopan Unionin kaupankäyntiä.

---
Pikkusisen kismittää se että tämän blogin kotimaiseen tuotannon nilkkaan potkaisu tuli ainakin aikaisemmin yrittäjäpuolueeksi itseään ainakin aikoinaan markkinoineen Kokoomuksen suunnalta.

Sanotaan nyt kuitenkin niin että bloginpitäjällä on aikaisemmin ollut useita huomattavan paljon onnistuneempia blogijuttuja. Mycket bättre, mycket bättre, kuin juuri nyt tämänkertainen kesäjuttu.

Käyttäjän opakonda kuva
Olli Suominen

"Ei kukaan maailmalla osta Koneen hissiä siksi, että se on suomalainen, vaan siksi että se on laadukas"

Osittain totta, osittain ei. Kuten Simon Anholt on huomioinut, niin laatukäsite riippuu pitkälti maan brändistä. Niiden maiden kanssa joilla on hyvä brändi, tehdään kauppaa. Brändi taasen riippuu muustakin kuin tuotteiden laadusta itsessään. Eli mm. siitä millaisen kuvan maa välittää muulle maailmalle itsestään kansainvälisenä toimijana. Eri aloilla maabrändillä on tietysti erilailla merkitystä. Esim. turismissa ja asekaupassa merkitys on erittäin suuri, raaka-ainekauppoja tehdessä taas vähäisempi. Hissikauppa lienee siellä jossain välissä.

http://www.ted.com/talks/simon_anholt_which_countr...

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Joo,mutta ilman Israelilaisia mansikoita maaliskuussa,en tule toimeen ! ;-)

Paavo Kervinen

Elina Lepomäki,

Osaatko selittää miksi Ranskassa viinilistassa vain pari on ulkomaalaisia viinejä ja loput on ranskalaisia(Ne kymmenet ja kymmenet)?

Jos siis Kokoomuksen jäsenet käyvät koskaan ulkomailla. Ei tosin demarit saati keskustalaisetkaan käy joten ei siinä.

t. sitoutumaton

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Kokoomus ei nyt löydä rivejään. Kykypuolueen edustajat eivät oikeasti näytä tietävän, mikä meille on parasta:
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kansan...

Käyttäjän StefanHolm kuva
Stefan Holm
Jouni Peltoniemi

Kun vapaakauppa kansallisen voiton tuottajana melkein keksittiin Suomessa, niin toki sitä kannattaa tukea. Tai siis siitä huolimatta, koska se vaan toimii.

Osoituksena riittää verrata rikkaita maita ja protektionistisia maita.

Pientä protektionismiä kuitenkin saa harjoittaa kriisitilanteissa, ja uusien innovaatioiden nopeuttamiseksi.

Vastaavasti myös antiprotektionismi vahingoittaa taloutta, jos kotimaisille toimijoille säädetään ankarampia vaatimuksia, veroja, byrokratiaa jne. kuin ulkomaisille, mikä nyt näyttäisi monissakin kohtaa paikkansa pitävän. Tai mikä tahansa sisäinen suosiminen jonkun toisen toiminnan kustannuksella, kuten vaikka liikenne- ja energiapolitiikassa.
Mitä siis eduskunta tämän eteen voisi tehdä?

Käyttäjän Olli-PekkaAaltonen kuva
Olli-Pekka Aaltonen

Totta kai on järkevintä valita parhaan hinta/laatu-suhteen tuote. Valitessamme tuotetta tai palvelua ei kuitenkaan aina ole kyse hinta/laatu-suhteesta vaan hinta/mielikuva-suhteesta. Siitä monilla ulkolaisissa jättibrändeillä on iso etumatka. "Kympillä kuussa lisää suomalaista" -kampanjaa voi pitää kehotuksena ottaa huomioon myös vähemmän markkinoitu kotimainen vaihtoehto ja valita se jos hinta/laatu-suhde on parempi. Ei siis protektionismia vaan pientä markkinointitasoitusta globaalien brändien kanssa kilpailtaessa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset