*

Elina Lepomäki Näin ei voida jatkaa.

EKP ja myyjän markkinat

Euroopan rahajärjestelmä kehittyy vaivihkaa vaaralliseen suuntaan. Vielä muutama vuosi sitten oli yleinen valveutuneisuuden merkki kritisoida arvopaperisointia ja eri riskikerroksiin paketoituja omaisuusluokkia, jotka olivat erityisesti Jenkeissä silloisen subprime-kriisin taustalla.

 

Erilaiset johdannaiset eivät tuolloinkaan olleet varsinaisesti Euroopan ongelma, eivät edes kiinteistömarkkinoilla, vaikka joissain euroalueen talouksissa kiinteistömarkkinan arvo korjautuikin merkittävästi alaspäin velkakriisin yhteydessä. Financial Timesin mukaan kuluneen 10 vuoden aikana eurooppalaisista omaisuusvakuudellisista joukkovelkakirjoista vain kaksi prosenttia on aiheuttanut tai aiheuttamassa luottotappion.

 

Nyt EKP on päättänyt lähteä rakentamaan Eurooppaan arvopaperistamiseen perustuvaa markkinaa yleisen taantumaa vastaan taistelun merkeissä. EKP jatkaa joulukuussa nelivuotista TLTRO-likviditeettiohjelmaansa, jonka tueksi keskuspankki kaavailee laajamittaista omaisuusvakuudellisten arvopaperien (ABS) osto-ohjelmaa.

 

Yhä edelleen suurin osa euroalueen pankkien luottotappioista syntyi ja syntyy tavanomaisesta antolainauksesta eikä niinkään johdannaisista. Minua eivät huolestutakaan vakuudelliset velkakirjat sinällään, vaan suunta johon euroalueen rahoitusmarkkinoita kehitetään.

 

ABS-osto-ohjelman perimmäinen tarkoitus on vapauttaa pankkien lainausmahdollisuuksia kiristyneiden pääomavaateiden viidakossa. Eli samalla kun keskuspankkijärjestelmään kuuluva pankkisääntely edellyttää pankkien taseisiin yhä enemmän pääomaa riskin puskuroimiseksi, haluaa sama keskuspankkijärjestelmä nyt vapauttaa pankkien lainanantomahdollisuuksia hyväksymällä vanhoja omaisuuseriä omaan taseeseensa.

 

Toistaiseksi keskuspankki hyväksyy vain BBB tai sitä paremmin luokiteltuja ABS-arvopapereita vakuudeksi, ja on todennäköistä, että sama ohjesääntö pätee myös kyseisten arvopaperien osto-ohjelmaan. EKP:n tarjoilema vaihtoehto olisikin pistää jäsenvaltiot takaamaan korkeampiriskiset ABS-erät, jotta ne voitaisiin siirtää keskuspankin taseeseen nykyisten luottoluokitusvaatimusten raameissa. Saksa ja Ranska ovat puhaltaneet pelin tässä kohtaa poikki: maat eivät halua lähteä takaamaan korkeampiriskisiä  omaisuuseriä keskuspankin aikeiden tukemiseksi.

 

Paine ulottaa osto-ohjelma myös riskisempiin omaisuusluokkiin on ilmeinen, sillä matalariskisten katettujen arvopaperien tarjonta on ollut kysyntää alhaisempaa viime vuosina. ABS-lainoja laskettiin viime vuonna Euroopassa liikkeelle 60 miljardin euron arvosta. EKP:n osto-ohjelman laajuus on 1000 miljardia (100-200 miljardia vuodessa), ja vaikka keskuspankki voi Draghin eilisen sanoman mukaan jäädä tästä tavoitteesta, niin asiallisesti keskuspankin osto-ohjelma tarkoittaa sitä, että se dominoi koko vakuudellisten joukkovelkakirjojen markkinaa lähivuosina – riippumatta siitä ostaako pankki taseeseensa vain parhaan luottokelpoisuuden osia vai ei.

 

Toisekseen, jotta EKP onnistuisi perimmäisessä tavoitteessaan eli lainanannon kiihdyttämisessä omassa pankkijärjestelmässään, tulisi sen päästä käsiksi kriisimaiden ABS-arvopapereihin, jotka nyt jumittavat sikäläisten pankkien taseissa. Kreikan ja Kyproksen ABS-erillä ei nykyisellään ole pääsyä keskuspankkirahoituksen piiriin valtioiden alhaisen luottoluokituksen vuoksi.

 

Mikäs ongelma tässä kaikessa sitten on? Erittelen seuraavassa lyhyesti muutaman Euroopan rahoitusmarkkinoiden pitkän ajan vakauden kannalta keskeisen riskin, joihin vaikuttavat EKP:n uudet toimet entisten lisäksi. Ne eivät tarkoita sitä että lähiviikkoina olisi odotettavissa jokin suuri markkinapaniikki, vaan päinvastoin, nämä ikävyydet hiippailevat taustalle kuin omilla avaimillaan asuntoosi tullut anoppi ikään, aiheuttaen vasta lopulta suuren järkytyksen:

 

1.      Jos keskuspankki on keskeinen (tai jopa ainoa) vastapuoli jollain markkinoilla, tarkoittaa se määritelmällisesti sitä, ettei tuo markkina toimi markkinaehtoisesti, vaan keskitetysti. Silloin keskuspankin osto-ohjelma määrää vaihdettavan omaisuuden määrän, hinnan ja ehdot. ABS-lainojen hinta nousi jo EKP:n aikeiden tultua julki ilman että EKP oli tai on vielä ostanut yhtäkään vakuudellista velkakirjalainaa uuden ohjelmansa puitteissa. Historiasta tiedämme mitä sellaisille markkinoille ennen pitkää tapahtuu, joihin on tavalla tai toisella puhallettu kupla eli jossa omaisuuserien arvo ei kohtaa niistä maksettavaa hintaa.

2.      Euroalueen valtioiden velkakirjamarkkinoilla hinnat ovat jo valmiiksi irronneet reaalitodellisuudesta keskuspankin aktivoiduttua viimekätisenä ostajana. Se tarkoittaa sitä, että heikoimmatkin euromaat paitsi saavat tällä hetkellä haluamaansa lainaa, niin ne saavat sitä myös erittäin edullisesti. Otetaan esimerkiksi Italia. Italian velkasuhde on 133 % ja 10-vuotinen korko maan historian alhaisin (!) 2,33%. Vippaisitko sinä saapasmaalle kymmeneksi vuodeksi rahaa tuolla korolla tietäen että maassa työttömyys on yli 12 %, väestö ikääntyy kovempaa tahtia kuin Suomessa ja valtion budjetti sekä vaihtotase ovat olleet koko euroajan alijäämäisiä? Jos vastasit kyllä (ja niin erityisesti italialaiset pankit tekevät), varmaan siksi, että perustellusti odotat EKP:lta toimia Italian velan pelastamiseksi vastakin. Ei siis syytä huoleen! Maailman kolmanneksi suurimman velallisen velkasaneeraus ei nimittäin olisi kovin kaunis prosessi, eikä keskuspankki sitä sen vuoksi tule koskaan sallimaan.

3.      Keskuspankin taseen laajentaminen tarkoittaa aina keskuspankkijärjestelmään kuuluvien maiden riskin lisäämistä, myös silloin, kun pankki ostaa taseeseensa pelkästään matalariskisiä arvopapereita. Tämä tarkoittaa Suomen valtionkin kantaman rahoitusriskin kasvattamista, ilman että asiasta on päätetty eduskunnassa.

4.      Jos keskuspankki alkaa osteskella taseeseensa myös korkeampiriskisiä ABS-papereita, kuten sitä selkeästi kutkuttaa tehdä, nousee yhteisvastuun määrä euroalueella jälleen uuteen kokoluokkaan. Mikäli riskisempiä ABS-papereita ostettaisiin ainoastaan valtion takauksilla, siirtyisi yhteisvastuu takauksen kautta suoremmin valtioille, Suomi mukaan lukien, mutta silloin sentään muodollisesti kansallisen parlamentin siunauksella.

5.      Kun yhdellä kädellä otetaan ja toisella annetaan, eli rahoituslaitosten sääntelyä kiristetään ja toisaalta niiden riskinottoa helpotetaan tase-erien osto-ohjelmalla, saa järjestelmä yhä enemmän sekavan suunnitelmatalouden piirteitä. Sen kokonaisvaikutuksista ei paraskaan keskuspankkiiri voi pysyä perillä, kansalaisista puhumattakaan. Markkinaosapuolet – lopulta ihmisiä kaikki – tarvitsisivat kuitenkin selkeitä sääntöjä, jotta he osaisivat suunnitella tekemisensä ja mahdollisuuksien mukaan mitoittaa pitkällä tähtäimellä riskinsä oikein. Vaikkapa 5 prosentin tuottovaade velalle ei ole lainkaan kohtuuton silloin, kun talous toimii.

 

Euroalueen rahoitusmarkkinoiden riippuvuutta pankeista ei tähän päivään mennessä ole lähdetty purkamaan, vaikka se olisi yksi keskeisimpiä tekijöitä markkinatilanteen normalisoimiseksi pitkällä tähtäimellä. Yhdysvalloissa 80 % yritysten pitkästä rahoituksesta tulee pääomamarkkinoilta, siinä missä vastaava luku Euroopassa on 30 %. Loput tulevat pankeilta. Euroalueella pankkien taseiden loppusumma on nelinkertainen suhteessa BKT:hen, kun suhde esimerkiksi Yhdysvalloissa on yksi.

 

Kaiken maailman ABS-osto-ohjelmat ja muut luotonluonti-kikkailut vielä ymmärtäisi, jos niiden rinnalla rakennettaisiin edes puoliksi uskottavaa suunnitelmaa euroalueen rahoitusjärjestelmän valuvikojen korjaamiseksi. Nykyiset toimet vain pönkittävät jäykkää pankkijärjestelmää, vääristävät rahoitusmarkkinoita entisestään ja sotkevat pitkäksi aikaa myös reaalitalouden siirtämällä rakenneuudistusten tarvetta, oli sitten taustalla kasvavasta yhteisvastuusta mitä mieltä hyvänsä. Siitä kärsivät yritykset, veronmaksajat ja lopulta ihan kaikki. 

 

--

http://lepomäki.net/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

20Suosittele

20 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola
Käyttäjän Setarkos kuva
Sakari Vainikka

Kuinkahan moni kansanedustaja ymmärtää tästä bloggauksesta mitään?

Matias Härkönen

Ei ymmärrä kansanedustajat, eikä ymmärtänyt valtiovarainministeri Urpilainenkaan. Urpilaisella oli twitterissä kyselytunti viime huhtikuussa. Kyselin jo silloin, mitä mieltä hän on ABS ostoista. Jätti vastaamatta kokonaan, vaikka vastasi kaikkiin muihin kysymyksiin. Ei siis varmaankaan ymmärtänyt edes koko kysymystä. Jos ei valtiovarainministeri, niin kuka sitten?

https://twitter.com/MatiasHarkonen/status/45567237...

https://twitter.com/MatiasHarkonen/status/45566604...

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Mieleen nousee heti myös muistuma EVM:iin menoon liittyvästä eduskunnan käsittelystä, jossa juuri kukaan ei tainnut voida tutustua kunnolla itse sopimuksen sisältöön ja sen tuleviin seurauksiin...
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2012/06/21/...

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Seppo Saaren kommenttia jatkaen:

EU:n budjettikurilaki vietiin 2012 eduskunnassa läpi keplotellen, pakottaen, miltei huijaten. Täysistuntokäsittelyt laitettiin loppuillan ja yön tunteihin väsyttävien budjettikäsittelyn sekaan joulun aluspäivinä 2012. Asia olisi ollut tuotavissa eduskuntaan jo kevättalvella 2012 ja se olisi voitu käsitellä kiireettömästi ja paneutuen.

Budjettikurilain läpiajosta pitäisi tehdä tutkimus ellei muuten niin meidän kansalaisten toimesta. Samoin budjettikurilain käytöstä, esimerkiksi VTV:n omaksumasta ylitietäjän roolista.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Asiaa voisi yrittää yksinkertaistaa ja tiivistää (hyvin taustoitettu ja perusteltu kirjoitus!):

- Euroopan päättäjillä on kaksi keskenään ristiriitaista tavoitetta pankkien suhteen. Yhtäällä halutaan että pankit rajoittavat riskinottoa jotta tulevat kriisit eivät olisi yhtä pahoja. Toisaalta halutaan että pankit lisäävät lainoittamista (lisäävät riskejä) jotta investoinnit ja kulutus elpyisi.

- Tilanne on vähän sama kuin hallituksen lapsilisä/lapsivähennysratkaisu. Ensin vähennetään lapsilisää jotta saadaan säästöjä ja sitten keksitään lapsivähennys jotta lapsilisän leikkaus ei koskisikaan suomalaisia. Lopputuloksena ihmisten ostovoima ei muutu mutta on keksitty uusi byrokratian kukkanen jonka integroiminen verojärjestelmään maksaa Suomen tuntien satoja miljoonia. Voin lyödä vitosen vetoa että valtio ei tule säästämään senttiäkään viiden vuoden aikajänteellä ratkaisun vuoksi.

Sijoittamiseen liittyy aina riski. Jos poliitikot eivät uskalla uudelleenkouluttaa markkinoita tuon totuuden hyväksymiseen, eteenpäin ei päästä. Jokaiselle ihmiselle täytyy ilmeisesti erikseen kertoa että kyllä, voit menettää kämppäsi, työpaikkasi tai autosi. Samoin joka pankkiirille täytyy käydä takomassa päähän että nyt riittää, jos kuset muroihimme, kukaan ei enää tule sinua pelastamaan.

Tulkoon kriisit jos ovat tullakseen. Jossain vaiheessa opimme elämään sillä tasolla jolle tuottavuutemme antaa myöten.

Käyttäjän ReijoPaunonen kuva
Reijo Paunonen

Pelko poliittisen ja taloudellisen vallan menetyksestä hallitsee ja sille on asetettu kuliseissa hinta.
Aivan kuten Italiassa jossa ei uskalleta tarvittavia uudistuksia enää tehdä.
Antaa junan mennä.
Mietityttää tämän lopputuleman aikajänne.
Onko aika täyttynyt vasta sitten kun anoppi on jo sisällä ja talon omistus on isännältä lopullisesti viety?

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Eilen Ranskalainen sijoittaja ja ajatuspaja Institutes Les Libertesin johtaja Charles Gave piti luentoa Ruotsissa. Hän haukkui Draghin ja miltei koko EKP:n neuvoston epäpäteviksi.

Gave sanoo, että EKP:n uudet toimet eivät tuo mitään kasvua vaan, että rikkaista tulee entistäkin rikkaampia ja köyhistä köyhempiä.

Tarkoittikohan Gave epäpätevällä myös Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikasta, joka on EKP:n neuvoston jäsen. Hänet sentään huolella valitsi ja nimitti Suomen parhaiden kansantalouden asiantuntijoiden joukosta itse presidentti Tarja Halonen.

Liikanen kulkee ympäriinsä ja pelkällä puheella todistelee, että Suomen taantuma ei johdu eurosta, vaan kaikesta muusta kuin eurosta.

Dagens Industrin mukaan Charles Gave tykitti seuraavaa:

"Draghi har ingen om vad han håller på med. Han är, liksom de flesta centralbankirer, helt inkompetent", sa Charles Gave på seminariet.

Han ifrågasätte varför finansanalytiker lägger så mycket tid och kraft på att försöka förstå vad ECB:s nästa steg ska bli.

"Alla vet egentligen att centralbankernas metod, att trycka pengar och stödköpa räntepapper, inte fungerar. Men folk hoppas att killen i rummet bredvid ska tro på ECB och att han därför ska köpa aktier. Så länge folk lurar sig själva på det sättet fortsätter kurserna att gå upp", sa han.

Finansveteranen tror att samhället på sikt skadas av att centralbankerna har ett ensidigt fokus på att priserna på obligationer och aktier ska hållas uppe.

"Det ger ingen tillväxt och de rikare blir rikare samtidigt som de fattiga blir fattigare. Det är inte rätt", sa Charles Gave.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

"Nykyiset toimet vain pönkittävät jäykkää pankkijärjestelmää, vääristävät rahoitusmarkkinoita entisestään ja sotkevat pitkäksi aikaa myös reaalitalouden siirtämällä rakenneuudistusten tarvetta,..."

Siinäpä se ydin. Rakenneuudistukset on välttämättömiä ja niistä ei tulisi antaa periksi vaikka työttömyysluvut ovat punaisella. Kun kysyntä hiipuu vastuulliset (pitkän elinkaaren) yritykset kiihdyttävät kehitystoimia ja ovat valmiina kun markkinat elpyvät. Näin pitäisi toimia myös yhteiskuntatasolla. Ja tietysti Suomi etunenässä vaikka pahasti ollaan myöhässä ja edelleen vaan "tupotellaan".

Käyttäjän ReijoPaunonen kuva
Reijo Paunonen

Jos ollaan yhtä mieltä siitä että esim Italiassa menetellään juuri näin tällä hetkellä, niin onko tavat ja syyt samat kuin Suomessakin?

Lisäys: klo 14.50
Juuri tästä sanoo Jyrki Mäkelä LähiTapiola Varainhoidosta:
"Myös poliittinen päätöksenteko on halvaantunut. Rakenneuudistukset kuten työurien pidentäminen sekä sote- ja kuntauudistus joko etenevät hitaasti tai niiden mittaluokka on riittämätön."Ongelmia aiheuttavat hänen mukaansa muun muassa vientiteollisuuden vaikeudet ja päätöksenteon hitaus Suomen taloudelle välttämättömien rakenneuudistusten teossa.

http://www.talouselama.fi/uutiset/suomen+kriisi+jo...

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

On hyvä, että eduskunnassa on edes yksi kokoomuslainen kansanedustaja, joka ymmärtää asiat eikä kulje valtavirran mukana!

Jouni Nordman

Kiitoksia Elina, pitää alkaa puolisoa käännyttämään sinun äännestäjäksi, sen uskon olevan helppoa, sillä ehdokkaita joilla taloustietämyttä on vähän.

Eli jos lyhyesti hulluutta kuvataan, niin halutaan luoda keino jolla voidaan hävittää poliittisten virheiden vaikutus, eli jatkaa politiikkojen mahdollisuutta tehdä vastuuta omia vaalilautakunnan, sillä nytten on joku joka ne tulee loppujen lopuksi maksamaan. Eli tätä eivät halua pankkiirit, vaan eniten tätä toivovat Suomalaiset päättäjät, sillä tätä rataa kun mennään, niin Suomen lainat on seuraavat jotka näihin sisään ostoihin joutuvat turvautumaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Kokoomuksessa nyt toimii puoluekuri joten näitä irtiottoja näemme vain eduskuntasalin ulkopuolella.

Risto Koivula

Euronkin asema muuttuu perusteellisesti, kun petrodollari lakkaa näinä päivinä olemasta, ja dollari muuttuu tavalliseksi kansalliseksi valuutaksi.

http://swip.su/neft-nachinaet-prodavatsya-za-rubli/

Tähän asti kaikki yritykset irrottautua petrodollarista ovat tienneet sotaa, suurimpana niistä 2. Persianlahden sota. Nyt sellainen ei käy päinsä. Arvelisin. että USA yrittää iskeä ensimmäisenä joillakin metkuilla Gazpromin öljyasiakkaisiin, joista tärkein on Kiina.

http://thebricspost.com/russia-china-to-sign-new-3...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Rakenneuudistukset on välttämättömiä"

Tämä näkyy jatkuvasti otsikoissa, voisiko joku avata "rakenneuudistusta" enemmän ja esittää mitä olisi käytännössä tehtävissä ja mitkä sen vaikutukset Suomen talouteen olisivat?

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kiitos. Oiva blogi. Onhan tuossa osoitettu mm. viisi selvää ongelma-aluetta ja -prosessia EKP/EU:ssa ja euroalueella.

Kokoomuksella olisi tätä kautta oiva mahdollisuus nostaa euroalueen valuvika-keskustelu aivan uudelle tasolle.
Go for it!

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Onko tälläkin kolumnilla tavoite hämärtää osakkeenomistajien hallintareksiterin käyttöönotto- noin yksinkertaisesti sanottuna. Edes hallitus, saati kansanedustajat eivät ymmärrä tästä tekstistä yhtään mitään.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

"You keep what you kill"

Tämähän on Necromongerien viisaus, mutta minulle tulee se mieleen kun katselen euroalueen hävitystä ja Saksan denialismia. Kun euro muuttaa kansakuntien omaisuuden roskaksi, täytyy roskan päätyä jonkun taseeseen. Se on EKP:n ja Saksan kannalta kiusallinen tosiasia.

Suomesta on jostain syystä tullut Saksan lakeija tässä euro-operaatiossa. Tai Sonderkommando. Riippuu siitä kuinka kyyninen on ja mistä näkökulmasta asian haluaa nähdä. Nyt kun olemme tehneet itsestämme osallisia tässä murhenäytelmässä, voisimme edes yrittää promota sitä pääoma-avaimen suhteessa tehtävää QE:ta EKP:ssa.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

"You keep what you kill"

Tämähän on Necromongerien viisaus, mutta minulle tulee se mieleen kun katselen euroalueen hävitystä ja Saksan denialismia. Kun euro muuttaa kansakuntien omaisuuden roskaksi, täytyy roskan päätyä jonkun taseeseen. Se on EKP:n ja Saksan kannalta kiusallinen tosiasia.

Suomesta on jostain syystä tullut Saksan lakeija tässä euro-operaatiossa. Tai Sonderkommando. Riippuu siitä kuinka kyyninen on ja mistä näkökulmasta asian haluaa nähdä. Nyt kun olemme tehneet itsestämme osallisia tässä murhenäytelmässä, voisimme edes yrittää promota sitä pääoma-avaimen suhteessa tehtävää QE:ta EKP:ssa.

Janne Suuronen

Niinno, mutta kun ongelman ydin ei ole EKP:n elvytys vaan jäsenvaltioiden haluttomuus/kyvyttömyys rakenteellisiin uudistuksiin. Elinan kirjoituksen ensisijainen kärki kohdistui hieman väärään kohteeseen.

Kumpi on parempi:
1) Jäsenvaltiot eivät poliittisista syistä kykene tekemään riittävän vahvoja rakenteellisia uudistuksia, mutta EKP edes yrittää elvyttää liikkeellä olevaa M1 rahamäärää lisäämällä
2) Jäsenvaltiot eivät poliittisista syistä kykene tekemään riittävän vahvoja rakenteellisia uudistuksia ja EKP seisoo tumput suorana, lähinnä vain korkotasoa madaltaen.

Sitten vielä Euroopan Unionin sisäinen rakenne. Laitetaanko ensisijaisesti Euroopan Unionin valtiot kilpailemaan toisiaan vaan muuta maailmaa vastaan ?

2008 alkanut finanssikriisi toimi katalyyttinä Suomessa jo 15 vuotta nähtävissä olleeseen huononevaan kilpailukykyyn ja ilman että hallitukset, joissa jokaisessa Kokoomus on ollut mukana, olisi aidosti yrittänyt mitenkään tarttua. Siinä mielessä Elinan kirjoitus oli hyvä, mutta mielestäni edelleenkin kärki suuntautui hieman väärin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Niinno, mutta kun ongelman ydin ei ole EKP:n elvytys vaan jäsenvaltioiden haluttomuus/kyvyttömyys rakenteellisiin uudistuksiin."

Kerro nyt nämä rakenteelliset uudistukset??

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kyllä Lepomäen kritiikin kärki osui täysin napakymppiin.

Sitä eivät vaan "rakenneuudistuskuplassaan" elävät osaa nähdä, koska uskovat, että vähemmällä rahamäärällä hoidetaan paremmin yhä nousevia velkatasoja.

Kumpikin vaihtoehto on huono. Etten sanoisi, että surkea.

Parhain vaihtoehto lienee se, että jos jossain maassa X ei saada korjaavia toimenpiteitä tehtyä, niin "saavat mitä tilaavat".

Mutta niin, ettei naapureiden tarvitse siitä suoranaisesti kärsiä.

----

Tätä esimerkkiä voisi valottaa vaikka taloyhtiössä, jossa on yksi alituisesti metelöivä häirikköasukki.

Mitä asialle kannattaisi tehdä?

Vaihtoehto ykkösessä tarjotat tätä:

Koska asukasta ei vain saada hiljennettyä / häädettyä katsotaan, että on parempi, että taloyhtiö ottaa ison lainan remontoidakseen talon äänieristystä reilusti paremmaksi.

Toisessa vaihtoehdossa asukkaalle ei tehdä mitään, mutta kukaan muukaan ei tee mitään.

Miksi ongelmahäirikkö siis halutaan väen vängällä pitää yhtiön asukkaana?

Käyttäjän jarviriina kuva
Riitta Järvi

Minä myönnän suoraan etten ymmärrä mitä Lepomäki yrittää selittää, MUTTA uskon että hän tietää ja ymmärtää. Luojan kiitos politiikkaan alkaa vihdoinkin tulla nuoria, kovan luokan taloustieteilijöitä...edes sitten oikeistolaisia. Jospa kuitenkin moraali on kohdallaan.

Sen sijaan ymmärsin, että Olli Rehn Brusselin koneessa puhui puuta heinää, kun hän yritti vakuuttaa ( lässyttää ) moninaisin sanakääntein mitä Ranskan ja Italian odotetaan tekevän..

Mutta kun eivät tee. Vaan nämä maat ilmeisesti päätyvät täydelliseen taloudelliseen katastrofiin vetäen EU:n mukaanaan.

Mitä hyödyttää jonkin Olli Rehnin lässytys. Hänen puheestaan jäi vaikutelma, ettei hän itsekään joko
1) usko omiin fraaseihinsa
tai
2) itsekään ymmärrä mistä a) on kysymys tai b) mitä pitää tehdä

Aika uskomattomia tyyppejä sinne EU:hun on päätynyt. Ja nyt vielä Katainen ja vajaa vuoden kuluttua Stubb ( joka kuulemma sai improbaturin reaalin yo-kokeissa, mikähän lienee hänen matikan taitonsa, toivottavasti parempi kuin lyhyen matikan 6 - kuusi )
Pelkkä kielitaito ja lässytys ei taida vetää EU:ta suosta. Vielä vähemmän Suomea.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

EU-poliitikko kertoo vakavasti, että "lehmäkin lentäisi, jos..." tai "tätikin olisi setä, jos...".
Taloustieteilijä kertoo usein, miksi lehmä ei lennäkään ja miksi täti ei olekaan setä.

Edellinen (konditionaalissa elävä toiveajattelija) ei oikein jaksa tai ymmärrä kuunnella jälkimmäistä...
:D

Vesa-Matti Mesia

Täytyy muistaa, että EKP katseelee rahapolitiikkaa väkirikkaiden Etelä-Euroopan maiden silmin. Tältä näkökannalta ABS-ostoohjelmat ovat varmaan hyvinkin motivoituja. Tavoitteena on sulattaa valtavat velkavuoret keinolla millä hyvänsä ja rahahan on loppujen lopuksi pelkkä työkalu.
Eri asia on Suomen ja Suomalaisten etujen puolustaminen.
Enemmän olen kuitenkin hulestunut pääoman ja vallan keskittymisestä harvain käsiin vanhaan Eurooppalaiseen tapaan.
Yhdysvaltoja arvostellaan suurista tuloeroista, mutta pääoma ja valta jakautuvat huomattavasti suuremmalle väestönosalle. Tämä näkyy myös rahoitus markkinoilla. Historia toistaa itseään ja mikään ei tunnu muuttuvan ei niin Venäjällä, ei Euroopassa eikä Yhdysvalloissa.

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

"EKP jatkaa joulukuussa nelivuotista TLTRO-likviditeettiohjelmaansa, jonka tueksi keskuspankki kaavailee laajamittaista omaisuusvakuudellisten arvopaperien (ABS) osto-ohjelmaa."

Minusta yo. vaikuttaa eurobondien toiselta nimeltä ja tavalla kiertää 'EI' eurobondeille. Saadaan sosialisoitua yhteisvastuu kuitenkin valtioiden roskalainoille, joilla maksettiin virkamiesten palkat ja muu. Ja päästään luomaan lisää rahaa 'kasvaville markkinoille' eli siis lisää rahaa. Samalla voidaan tehdä omaisuuden uusjakoa vastuiden kautta. Sosialisoidaan vastuut ja velat kansoille ja saatavat ja oikeudet pankeille. Uudenlaista kirjanpitoa. Sosialismia kansoille ja kapitalismia edunsaajille ja lobbaajille ( lue sijoittajille, pankeille). Eurososialismia eli rosvoustaloutta. Voisi kai kutsua käänteiseksi pankkiryöstöksi ?

Säätelytalouteen perustuvaa euroa pitää säädellä ja ohjata. Euro ei voisi pysyä hengissä vapaassa markkinataloudessa, mitä se ei edusta. Vapaassa markkinataloudessa velkamaiden lainojen korot olisivat yli 10 % ja mukana olisi riski. Kreikan osalta käytiin jo 75 % koroissa vapailla markkinoilla.

Markkinatalous säätelytalouden/suunnitelmatalouden eurossa on paradoksi. Poliittinen Euro kaatuisi hetkessä ilman puuttumista ja tukia.

google eurososialismi
http://kanerva.eu/fi/?p=442

Surullisinta on, että Suomesta myydään nyt melko halvalla menestyvät firmat Suomenkin takaamalla löysällä rahalla ja tytäryhtiöt sitten saneerataan Suomessa.

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2014/09/07/f...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset