Elina Lepomäki Näin ei voida jatkaa.

Järkeä tekijänoikeuslakiin - muutosehdotus

Järkeä tekijänoikeuslakiin –kansalaisaloite oli kunnianhimoinen projekti tuoda etujärjestöjen kyllästämään kenttään myös käyttäjä- ja kuluttajanäkökulmaa. Nimensä mukaisesti aloite perää tekijänoikeuslainsäädäntöön järkeä tai ehkä vielä selvemmin sanottuna, maalaisjärkeä. 

 

Nykyinen tekijänoikeuslaki ei nimestään huolimatta keskity tekijöiden oikeuksien turvaamiseen, vaan se toimii kohdittain jarruna teknologian kehitykselle, tulppana suomalaisten yritysten ja innovaatioiden syntymiselle (Suomeen) sekä pahimmillaan takuumiehenä suurten toimijoiden laillistetulle kartellille. Vastakkainasettelu käyttäjien ja sisällöntuottajien välillä on pitkälti keinotekoinen. 

Sivistysvaliokunta antoi kansalaisaloitteelle toissaviikolla kylmää kyytiä hylkäämällä sen kaikki 10 muutosehdotusta. Sivistysvaliokunnan mietinnössä kiinnitetään oikeutetusti huomiota kansalaisaloitteen joihinkin epätäsmällisyyksiin. Kansalaisaloitteen tapauksessa tulisi lainsäätäjän kuitenkin keskittyä pikemmin havaittujen ongelmien korjaamiseen kuin aloitteen kaatamiseen sen ydinsisällön kannalta epäolennaisten yksityiskohtien vuoksi. Yli 50 000 kansalaisen huoli tulee ottaa vakavasti eikä käyttää muodollisia perusteita sen sivuuttamiseen.

Olen tänään jättänyt tekijänoikeuslakiin muutosehdotuksen, joka nostaa kansalaisaloitteesta neljä selkeää muutospykälää täysistuntokeskusteluun (huomenna) ja kannatusta saadessaan myös äänestykseen (perjantaina). Muutosehdotusta tukee ja sen taustatyössä on ollut mukana kansanedustaja Jukka Kopra. Olemme keskustelleet usean kollegan kanssa, jotka kannattavat muutosehdotuksesta useaa tai kaikkia kohtia.

Nyt on kyse kuluttajien valinnanvapauksista, oppilaiden oikeudesta laadukkaaseen ja nykyaikaiseen opetukseen sekä uuden innovatiivisen yritystoiminnan syntymisestä sitä kipeästi kaipaavaan maahamme. Perustelen seuraavassa, miksi nämä kohdat tulisi muuttaa tekijänoikeuslaissa.

 

Opetus- ja tutkimuskäyttö ja sen dekriminalisointi

 

On ongelmallista, että nykyisessä laissa opetustila katsotaan julkiseksi tilaksi joidenkin teosten  tekijänoikeuksien osalta, mutta toisten teosten osalta ei. (EDIT 24.10. Klo 10.32, kappaleen sanomaa täsmennetty). Tosiasia on, että suurin osa luokkahuoneopetuksesta ei ole julkista, jos siihen sovelletaan tekijänoikeudellisen julkisuuskriteerin normeja.  Muutosehdotuksella ei kuitenkaan ole tarkoitus puuttua opetuksen julkisuuteen muiden lakien (kuten oerusopetuslain) osalta lainkaan, vaan muun muassa vanhemmilla tulee olla jatkossakin pääsy seuraamaan opetusta.

Tiukan tulkinnan mukaan opettaja rikkoo jopa nykyisellään lakia näyttäessään opetuksen yhteydessä luokassa Youtube-videota! Kyse on puhtaasti siitä, että audiovisuaaliset teokset olisi asetettava samalle viivalle muiden teosten kanssa eli aivan samoin kuin opettaja voi lukea oppilailleen lainauksia kirjoista, hänen tulisi voida näyttää opetuksen kannalta relevantteja video-aineistoja verkosta.

Muihin kuin opetus- tai tutkimustarkoituksiin tehtyjen teosten käyttäminen opetus- tai tutkimustarkoituksiin tulisi olla Suomen laissa sallittua. Oppilailla on oltava oikeus nykyaikaiseen opetukseen – monipuoliset mediataidot ovat nykymaailmassa välttämättömiä.

Päinvastoin kuin mitä oppikirjakustantajat väittävät, ehdotus ei tuhoaisi suomalaista kaupallista oppimateriaalien valmistamista, sillä oppimateriaalit on nimenomaisesti rajattu vapaan käytön ulkopuolelle. Samoin oppilaitosten on voitava näyttää toteen, että aineistoa todella käytetään opetustapahtumaan liittyen; esimerkiksi elokuvia ei edelleen voisi tallentaa miten sattuu.

Ehdotukselle olisi myös erittäin suuri merkitys kotimaisen tutkimustoiminnan tukemissa. Esimerkiksi moderni kielitieteellinen tutkimus vaatii suuria tekstimassoja, joiden kerääminen ja käyttö on Suomessa nykyisellään hyvin hankalaa.  Ratkaisuksi tarjottu sopimuslisenssijärjestelmä on aivan liian jäykkä mekanismi nopeasti kehittyvällä alueella. Hyvin huolestuttavasti samaan aikaan Yhdysvalloissa samat aineistot ovat jo täysin vapaasti Googlen ym. käytössä, mikä takaa niille hyvin merkittävän kilpailuedun esimerkiksi Suomesta ponnistaviin start-up-yrityksiin verrattuna.

Mitä tulee laillistamiseen, eduskunta on käyttänyt vastaavaa lähestymistä tietokoneohjelmien kohdalla - niiden yksityinen kopiointi on jo dekriminalisoitu. Opettajien työn laadun turvaamisen luulisi olevan vielä tärkeämpi lähtökohta kuin on oikeus ohjelmistojen kotikopiointiin? Aikaisempi muutos ei ole estänyt ohjelmistosektorin nousua Suomessa merkittäväksi teollisuudenhaaraksi, vaan ehkä jopa päinvastoin edesauttanut sitä.

 

Tekijänoikeusneuvoston kokoonpano


Tekijänoikeusneuvoston tehtävänä on avustaa opetus- ja kulttuuriministeriötä tekijänoikeutta koskevien asioiden käsittelyssä sekä antaa lausuntoja tekijänoikeuslain soveltamisesta. Tekijänoikeudet vaikuttavat laajasti koko yhteiskuntaan. Tämä ei kuitenkaan näy nykyisen tekijänoikeusneuvoston kokoonpanossa.

Aloitteen ehdotuksen mukaan neuvoston kokoonpanoa tulisi monipuolistaa vastaamaan laajemmin tekijänoikeuksien koko kenttää, eli sen tulisi edustaa esimerkiksi kustantajien lisäksi internet-operaattoreita, verkkotallennuspalveluja tarjoavia yrityksiä sekä peli- ja ohjelmistoalan yrityksiä.

Neuvoston jäsenissä tulisi olla myös henkilöitä tieteen piiristä, ja arvioita tehdessään sen tulisi nykyisen lainsäädännön lisäksi käyttää mahdollisimman laajasti akateemiset standardit täyttävää tutkimustietoa. Alan kattava edustus myös vahvistaisi neuvoston antamien lausuntojen legitimiteettiä. Tekijänoikeusneuvoston nykyinen puheenjohtaja ei vastusta ehdotusta.

 

Verkkotallennus


Verkkotallentamisella tarkoitetaan palveluja, joissa kuluttaja voi tallentaa myöhempää katselemista varten yksittäisiä tv-ohjelmia tai ohjelmistoja haluamallaan päätelaitteella. Lain puolesta ei pitäisi olla väliä, tallentaako käyttäjä bitit kodissaan sijaitsevalle kovalevylle vai kovalevylle, joka on jonkin palveluntarjoajan hallinnassa. Se on myös kansalaisaloitteen ja muutosehdotukseni tarkoitus.

Tekijänoikeusmaksujen ulottaminen verkkotallennuspalveluihin sen sijaan heikentää kuluttajan valinnanvapautta ja rajoittaa palveluntarjoajien mahdollisuutta kilpailla tasavertaisina. Se heikentää innovaatioiden syntymistä ja johtaa kuluttajille nykyistä tekniikan tasoa heikompiin palveluihin. 

Hallituksen kaavailema sopimuslisenssijärjestelmä rajoittaa kilpailun jo määritelmällisesti sopimiseen osallistuviin osapuoliin, mikä asettaa elinkeinonharjoittajat eriarvoiseen asemaan toisiinsa nähden. Se heikentää uusien yritysten mahdollisuutta tulla markkinoille pönkittämällä nykyisten toimijoiden valta-asemaa.

Muutosehdotus sen sijaan takaisi kuluttajalle valinnanvapauden ja yrittäjille tasavertaisen mahdollisuuden tarjota palveluita uusinta tekniikkaa hyödyntäen - varmistaen samalla kohtuullisen korvaustason oikeudenomistajille. Myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto on kritisoinut voimakkaasti Opetus- ja kulttuuriministeriön ratkaisumallia ja asettunut lausunnossaan tukemaan kansalaisaloitteen ehdotusta.

 

Lopuksi

 

Eduskunnassa olisi syytä käydä avoin keskustelu näiden kohtien muuttamisesta tekijänoikeuslakiin. Laki vaatii jalostamista vastakin ja vuoropuhelun kansalaisyhteiskunnan, ministeriön, valiokuntien ja eduskunnan välillä tulisi olla mahdollisimman avointa. Tekijänoikeuslaissa on vain murto-osaltaan kyse sisällöntuottajien kuten muusikoiden oikeuksien turvaamisesta.

Tekijän kuuluu oikeusvaltiossa saada palkkionsa, mutta samoin tulisi järjestelmän olla avoin myös monenlaiselle muulle yrittämiselle, joka lopulta palvelee kaikkea kansaa. Kuten Järkeä tekijänoikeuslakiin -kansalaisaloitteen johdantotekstissä todetaan, ehdotuksen tärkein vaikutus on kansalaisten ja artistien välisen vastakkainasettelun purkaminen tekemällä laista oikeudenmukaisen kaikille osapuolille.

 

 

_

 

Asia KAA 2/2013 vp

 

Ed. Elina Lepomäki/kok

23.10.2014 Pj 104 asia    )

 

 

MUUTOSEHDOTUS SIVISTYSVALIOKUNNAN MIETINTÖÖN 9/2014 vp

 

 

Ehdotamme, että kansalaislakialoitteen ensimmäisessä käsittelyssä käsittelyn pohjaksi otetaan seuraava lakiehdotus: 

 

 

Vastalauseen muutosehdotus


 

Laki

tekijänoikeuslain muuttamisesta

 

Eduskunnan päätöksen mukaan 

muutetaan tekijänoikeuslain (404/1961) 12 §:n 2 momentti, 55 §:n 1 momentti ja 56 a §:n 2 momentti, 

sellaisina kuin ne ovat, 12 §:n 2 momentti laissa 446/1995, 55 §:n 1 momentti laissa 442/1984 ja 56 a §:n 2 momentti laissa 821/20015, sekä

lisätään 14 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 821/2005 uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2-4 momentti siirtyvät 3-5 momentiksi, seuraavasti:

 

12 §

 

- - - - - - - - - - -

Kappaleen valmistamisen valmistuttajan yksityistä käyttöä varten saa myös antaa ulkopuolisen suoritettavaksi. Yksityistä käyttöä on myös kappaleiden tallentaminen käyttäjän hallitsemiin, mutta ulkopuolisten ylläpitämiin verkkopalveluihin. 

- - - - - - - - - - -

 

 

14 §

- - - - - - - - - - - -
Luokkahuoneessa tai vastaavassa tilassa tapahtuva opetustoiminta ei ole teosten julkista käyttämistä. Muihin kuin opetus- tai tutkimustarkoituksiin tehtyjen teosten käyttäminen opetus- tai tutkimustarkoituksiin on sallittua riippumatta siitä, mitä tämän lain 2 §:ssä säädetään.

-  - - - - - - - - - -

 

 

55 §

Tekijänoikeusneuvoston kokoonpano 

Valtioneuvosto asettaa tekijänoikeusneuvoston, jonka tehtävänä on avustaa opetusministeriötä tekijänoikeutta koskevien asioiden käsittelyssä sekä antaa lausuntoja tämän lain soveltamisesta. Neuvostossa tulee olla edustettuna tasapuolisesti tekijät, teosten kaupalliset hyödyntäjät, sivistykselliset organisaatiot sekä kuluttajien edustajat. Neuvoston tulee käyttää päätöksiensä tukena alan parasta tieteellistä tutkimustietoa.

- - - - - - - - - - - -

 

 

 

56 a §
- - - - - - - - - - - -
Tekijänoikeusrikkomuksena ei pidetä muutaman kappaleen valmistamista yksityistä käyttöä varten sellaisesta tietokoneella luettavassa muodossa olevasta tietokoneohjelmasta tai tietokannasta, joka on julkaistu taikka jonka kappaleita on tekijän tai tietokannan valmistajan suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu, taikka teoksesta 11 §:n 5 momentin vastaisesti. Tekijänoikeusrikkomuksena ei pidetä myöskään tämän lain vastaista toimintaa, joka tapahtuu ei-kaupallisessa opetus- tai tutkimustarkoituksessa.

 

_________

 

 

Tämä laki tulee voimaan  päivänä    kuuta 20  .

 

 

--

Linkkejä:

Järkeä tekijänoikeuslakiin -kansalaisaloite 

Sivistysvaliokunnan mietintö 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän JussiTanhuanp kuva
Jussi Tanhuanpää

Täsmälleen näin. Vielä kun muutkin kansanedustajat ymmärtäisivät opetuksen näkökulman tässä asiassa. On turha puhua TVT-opetuksesta ja sähköisten materiaalien hyodyntämisestä, kun tekijänoikeuslainsäädäntömme on mitä on. Ainoana lisäyksenä haluaisin tuoda huolen opettajan tekijänokeudesta omaan materiaaliinsa. Myös siihen tulee saada parannus.

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen

Jepjep, selkeästi paras kokoomuspoliitikko. Stubbiksi Stubbin paikalle vaan, tapahtuis jotain tässä maassa ehkä.

http://i.imgur.com/yapuK2N.jpg

Ikävää kun kansalaisaloitteet ei vaan mene läpi. Ei voi olla tarkoitus että näiden tekijöiden pitäisi kyetä tekemään täydellisiä lakiehdotuksia jotka voidaan sellaisenaan heittää lakikirjaan, ei siihen ole resursseja tavallisilla ihmisillä. Tekijänoikeuslakialoitteessa on ollut lakia tuntevia taustavoimia jotka ovat sitä säätäneet ja silti olevinaan niin ongelmallinen ettei sitä edes haluta käsitellä. Minkähänlainen olisi täydellinen lakialoite?

Käyttäjän muzzy kuva
Matti Nikki

Et mainitse parodiaa sanallakaan.

Yksi suurimpia epäkohtia nykylaissa on se, että kaikki tekijänoikeuden loukkaamiset jotka tapahtuvat Internetissä ovat automaattisesti rikkomusten sijasta rikoksia. Parodia on nykypäivänä rikos mikäli alkuperäisen teoksen tekijä katsoo parodian jotenkin halventavan hänen teostaan - ja eikös tämä ole parodian koko idea?

Tämä ei ole pelkkää teoriaa. Olen saanut parodian tekemisestä tekijänoikeusrikostuomion.

Ja mihin rangaistavaan tekoon sitten syyllistyin? Siihen etten osoittanut kunnioitusta Pelastakaa Lapset ry:n iskulauseita kohtaan! Kritisoin järjestön nettivihjetoimintaa, sillä mielestäni yksityisen tahon suorittama lapsipornolinkkien kerjääminen on rikokseen yllyttämistä ja todella kyseenalaista toimintaa. Yritin havainnollistaa asiaa tekemällä parodia-nettivihjeen, joka esitti tekevänsä muuten ihan samaa toimintaa mutta pedofiilien oikeuksien puolesta. Tässä yhteydessä käytin Pelastakaa Lapset ry:n iskulausetta jossa "lapset" oli muutettu muotoon "pedofiilit". PeLa veti tästä herneen nenäänsä, ja leipoivat minulle sitten asiasta rikostuomion ikäänkuin kostoksi. Tuomio tuli Pelastakaa Lapset ry:n iskulauseiden moraalisten oikeuksien loukkaamisesta.

Muutenkin melko kiero suoritus Pelastakaa Lapset ry:ltä, kun onnistuivat hakemaan tekijänoikeusneuvostoltakin lausunnon parodiastani siten että jättivät teoksestani pois siihen mukaan kuuluvan selitesivun joka olisi kertonut mistä oikein oli kyse. Jättivät kyllä kaikki muut sivut jotka pyrkivät vain imitoimaan Pelastakaa Lapset ry:n nettivihjettä pienellä muutoksella, ts. väärensivät todistusaineistoa ja tämä onnistui täydellisesti. Lausunto haettiin yksipuolisesti ja salaa, eikä uutta lausuntoa neuvostolta saanut, sellaista jossa olisi kuultu myös minua tai edes otettu mukaan KOKO TEOS. En ymmärrä miten laki sallii että tuomio voidaan ikäänkuin ulkoistaa taholle jolla ei ole velvollisuutta kuulla minua, ja se oikea tuomioistuin sitten voi vaan vedota neuvoston lausuntoon.

Haluaisin vielä korostaa, että parodiani oli rikos vain koska levitin sitä Internetissä. Laki kun vaatii "haitan" aiheuttamisen lisäksi joko ansaintatarkoituksen tai teon suorittamisen tietoverkossa. Olisin voinut tulostaa tuhatpäin kopioita tästä teoksesta ja levittää toreilla, eikä rikostuomiota olisi voinut edes teoriassa napsahtaa.

Mielestäni on täysin järjetöntä että Internet ja tosimaailma saavat näin erilaista kohtelua. Eikö samat pelisäännöt pitäisi toimia molemmissa? Miksi Internetin liittyminen kuvioon on riittävä kriteeri tekemään mistä tahansa tekijänoikeusasiasta rikoksen?

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Pelastaa Lapset ry toiminta kuulostaa rikollisella. Siis liittyen linkkien keräämiseen.

Käyttäjän muzzy kuva
Matti Nikki

Joo, sen pitäisi olla viranomaistoimintaa. PeLa ei kritiikistäni tykännyt, mutta laki oli minun puolellani. Lopulta sitten tajusivat että nettivihjeen projektipäällikön henkilökohtaiset moraaliset oikeudet ovat ainoa kikka joka toimii. Järjestöllä itselläänhän ei moraalisia oikeuksia ole, ne pysyvät tekijällä.

Minulle tuli täysin yllätyksenä että tämä pykälä, jota muutettiin jotta elokuvien vertaisverkkolevitys Internetissä saataisiin laittomaksi, pätikin ihan mihin tahansa tekijänoikeusasiaan. Yhtäkkiä järjestön kritisoiminen Internetissä olikin rikos, koska projektipäällikön tekijän kunniaa oli tahrattu hänen teostaan (iskulauseita) muokkaamalla.

Bonuksena Pelastkaa Lapset ry onnistui jotenkin muuttamaan syytettä istunnon alussa, vain minuutteja ennenkuin asiaa alettiin käsittelemään salissa. Tätä ennen en ollut kuullut koko argumenttia projektipäällikön moraalisista oikeuksista ollenkaan ja olin varma että juttu voitettaisiin. Oikeussaliin päästyäni minulle sitten kerrottiin että olinkin vastaamassa eri asiasta (taloudellinen oikeus muuttui moraaliseksi oikeudeksi) ja eri tahoa vastaan (järjestö vaihtui yksityishenkilöksi)... Ja istunnon aikana PeLan lakimies taikoi esiin lappusen joka oli tämän aiemmin tuntemattoman projektipäällikön allekirjoittama jossa tämä vaati minulle tuomiota. Olin siellä salissa täysin hämmentyneenä enkä ehtinyt kunnolla tajuta edes mitä tapahtui ennenkuin koko homma oli jo ohi.

Melkoinen lyömäase tämä tekijänoikeus. Päälle kymppitonni tuli maksettavaa kun kehtasinkin tehdä yhteiskuntakriittistä parodiaa. Ja koko rikostuomio oli mahdollinen vain siksi että rikoslakia muutettiin niin että kaikki tekijänoikeuden loukkaukset Internetissä ovat rikoksia. Aivan järjetön juttu.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor Vastaus kommenttiin #8

Oikeudellisesti tuo juttuhan käsiteltiin täysin väärin oikeuden perusperiaatteita. Henkilön pitäisi tietää mistä on syytetty ja millä perustein, mikäli niitä muutetaan tulisi hänellä antaa lisäaikaa puolustuksen järjestämiseksi. Tuo on kyllä prosessioikeudellisesti pahan luokan virhe. Ilmeisesti oma lakimiehesi ei nähnyt asiassa ongelmaa?

Käyttäjän muzzy kuva
Matti Nikki Vastaus kommenttiin #9

Oma lakimies näki ongelman ja tästä valitettiin välittömästi, mutta istunto käytiin tästä huolimatta kun kaikki olivat kerran paikalle tulleet. En muista miten se täsmälleen meni, koko tilanne oli niin sekava ja yllätyksellinen ja olin kovin väsynyt koko hommaan jo siinävaiheessa. Saimme lyhyen tauon siinä pitää palaveria jonka jälkeen kai esitimme että mielestämme syytteen muuttaminen tässävaiheessa on laitonta, mutta voidaan käydä istunto läpi kunhan tämä prosessia koskeva valitus käsitellään sitten myös. Ei käsitelty. Tuomari myöhemmin väitti että valituksestamme huolimatta hyväksyimme muutoksen koska emme lähteneet istunnosta hemmettiin.

En tässävaiheessa myöskään ymmärtänyt miten tämä muutos oikeasti muuttaisi tilannetta, koska kyseinen projektipäällikkö ei ollut missäänvaiheessa ollut kuvioissa eikä todistusaineistossa ollut mitään häneen liittyvää materiaalia jne. En ollut hirveän hyvin perillä moraalisiin oikeuksiin liittyvistä seikoistakaan, ajattelin jostain syystä asiaa jollaintapaa kunnianloukkauksen kautta enkä tajunnut tilannetta kun se tosiaan tuli niin täysin puskasta.

Vasta kun istunto alkoi, PeLan lakimies taikoi jostain papereita josta kävi ilmi että tämä projektipäällikkö vaati minulle tuomiota asiasta jne. Siinävaiheessa oli jo liian myöhäistä lähteä tutustumaan tähän uuteen käänteeseen kun alkoi selvitä tarkemmin mitä oli tapahtumassa.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #8

Onko noiden saamiesi sakkojen maksamiseksi järjestetty mitään keräystä? Meinaan, voisin osallistua, mutta valitettavasti kovin vaatimattomalla summalla. Teet kuitenkin hyvää työtä, ja suorastaan sankarillista, jos ajattelee, miten mahtavaa vihollista vastaan näytät kamppailevan. Moista oikeustajun halventamista en ole nähnyt sitten Halla-ahon tuomion. Varmasti löytyisi muitakin, jotka haluaisivat tukea taistelua sananvapauden puolesta.

Käyttäjän muzzy kuva
Matti Nikki Vastaus kommenttiin #15

Sakkojen osuus on ihan mitätön, lähes koko summa on PeLan oikeuskulujen maksamista. Eikä minua kiinnostaisi ruveta kerjäläiseksikään.

Lähinnä kiinnostaisi nähdä että tämä lain epäkohta korjataan, ettei tavallisesta riita-asiasta saa leivottua rikosta pelkästään Internetin takia.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #16

En meinannutkaan, että sinä itse ryhtyisit "kerjäämään", vaan toivoin, että joku muu noheva olisi pistänyt pystyyn keräyksen, johon tämmöinen vähemmän noheva voisi osallistua. Ping, piraattipuolue!

Antti Jokela

Loistavaa, että edes yksi kansanedustaja ymmärtää nykylain ongelmat ja osaa suhtautua rakentavasti kansalaisaloitteeseen. Kansanedustajat joutuvat nyt ottamaan kantaa yksittäisiin kohtiin eivätkä pääse laskemaan lasta pesuveden mukana sillä verukkeella, että "eihän kansalaisaloitetta sellaisenaan voinut hyväksyä, vaikka joitakin kohtia olisi voinutkin kannattaa".

Käyttäjän muzzy kuva
Matti Nikki

Muistatteko muuten Lex Karpelan kymmenen vuotta sitten? Silloin uusi tekijänoikeuslaki hyväksyttiin valtavista epäkohdista huolimatta, "koska siinä on niin paljon hyvääkin". Nyt homma toimii toisinpäin, yksittäinenkin ongelma riittää kaatamaan koko aloitteen jolla näitä aiemmin syntyneitä epäkohtia lopulta haluttaisiin korjata...

Ainakaan tälläkertaa ei tarvitse kuunnella Jukka Liedeksen heittoja siitä että joidenkin tekojen kriminalisointi ei ole mikään ongelma koska poliisit ei tule olohuoneeseen kyttäämään mitä siellä tehdään. Kyllä, olin henkilökohtaisesti paikalla kuulemassa kun tekijänoikeuslain järjettömiä ja rajuja ongelmia DRM:n osalta puolusteltiin lainsäätäjän toimesta sillä että ei niiden pykälien rikkomisesta jää kuitenkaan kiinni niin tämä ei ole kuluttajalle mikään ongelma.

Antti Jokela

Aika hyvin muistan. Senkin muistan, kun ministeri Karpela kuittasi DRM-ongelmat sillä, että levyteollisuus tuo jo seuraavana vuonna kolmannen sukupolven DRM-teknologian, jossa mitään ongelmia ei enää ole. Säädettiin siis uusia teknologioita ennakoiva laki. No, eihän niitä teknologioita ole näkynyt. Levyteollisuuskin otti lusikan kauniiseen käteen ja alkoi myydä musiikkia ilman kopiosuojaa, kun eihän kuluttajalle muu kelvannut. Nyt oikukas kuluttaja on jo lopettanut lataamisen ja siirtynyt suoratoistoon, vaikka Jukka Liedes oli niin huolellisesti muotoillut lakitekstiin kohdat kappaleista ja niiden kopioista.

Muistanpa senkin, kun ministeri Karpela kertoi, että opetusministeriön kassakaapissa on "mustaa valkoisella" EU:sta, ja että eduskunta voi vain hyväksyä lain sellaisenaan. Niinpä sitten hyväksyikin; mikäpä siinä olisi auttanut kun oli kerran mustaa valkoisella. Oikein kassakaapissa.

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Sivistysvaliokunnan jäsenet keräsivät taas lobbareilta kunnon rahat. Yliaktiivinen lobbaritoiminta suomessa on pääsyy siihen että ainoat tekijänoikeusmuutokset mitkä pääsevät edes eduskunnan käsittelyyn ovat sellaisia missä Teostolle ja kumppaneille annetaan lisää valtuuksia käydä matti meikäläisen rahapussilla kuten tahtovat.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

". Kansalaisaloitteen tapauksessa tulisi lainsäätäjän kuitenkin keskittyä pikemmin havaittujen ongelmien korjaamiseen kuin aloitteen kaatamiseen sen ydinsisällön kannalta epäolennaisten yksityiskohtien vuoksi. Yli 50 000 kansalaisen huoli tulee ottaa vakavasti eikä käyttää muodollisia perusteita sen sivuuttamiseen."

Juuri näin. Kansalaisaloitteiden kaataminen yksityiskohtaisten asioiden tai merkittävän sisällön puuttumisella on järjetöntä, myöskin ajan tuhlauksen ja demokratian kannalta.

Eduskunnan tehtävänä on minun mielestäni korjata ja muokata lakia siihen malliin, että se vastaa lähinnä kansalaisten toiveita ja äänestää sen jälkeen korjattua ehdotusta. Suoraan hylkääminen on kansalaisten mielipiteen hylkäämistä ilman rakentavaa neuvottelua. Missä diplomatia?

Lillukanvarsiin puutuminen vaikuttaa vain asian siirtämiseltä tai muulta haluttomuudelta kuunnella oikeasti kansaa.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Kirjoituksen otsikon tulisi sisältönsä perusteella olla pikemminkin "Tunnetta tekijänoikeuslakiin", joka ilmenee intuitiivisena vetoamisena epäkohtiin niiden taustoja, kokonaisvaikutuksia ja juridisia kehyksiä sen enemmittä arvioimatta.

Aloitetaan perusteista. Kansainvälinen tekijänoikeusjärjestelmä lähtee varsin vahvasta omaisuuden suojasta. Suomi on sidottu järjestelmään juridisesti ja myös käytännön tasolla (omaisuuden suojan heikennys yhden valtion tasolla johtaa varmasti myös käytännön seuraamuksiin toisten maiden taholta, koska kyse kaupallisista intresseistä).

Tekijänoikeusmarkkinoiden toimijat ovatkin enemmän lähteneet erilaisten lisensointijärjestelmien tielle kuin vaatimaan (radikaaleja ja nopeita) muutoksia kansainväliseen tekijänoikeusjärjestelmään (jossa muutokset usein hitaita). Näin myös opetuspuolella että verkkotallennuspuolella Suomessa, kuten sivitysvaliokunnan mietinnössäkin on mainittu.

Tämä ei siis poista sitä, että tarkennukset tekijänoikeuslakiin ovat uusien teknologioiden käyttöönoton myötä varmasti tarpeen nyt ja jatkossa. Lainsäädäntö, joka ei seuraa aikaa, ei välttämättä jonain päivänä olekaan enää sovellettavaa oikeutta.

Ei myöskään unohdeta sitä, että kansalaisaloitteen keskiössä olivat yksityisen henkilön rangaistavuuden aste ja korvaukset, siis aivan muut seikat kuin blogissa esitetyt. Näkisin digiajan oikeussuojan ja oikeusvaltion kannalta välttämättömänä, että juuri näitä rangaistavuuteen liittyviä seikkoja on selvennettävä laintasolla pikaisella aikataululla.

Kyse on myös (juristi)työn laadusta. Esim. ehdotettu 56a § saa juristin lähes kyyneliin: "Tekijänoikeusrikkomuksena ei pidetä myöskään tämän lain vastaista toimintaa, joka tapahtuu ei-kaupallisessa opetus- tai tutkimustarkoituksessa." - Kyse pitää siis olla siitä, että tietty laissa määritelty opetus- ja tutkimustoiminta (löytyy sinänsä jo nykyisellään tekijänoikeuslaista ja myös kansainvälisistä konventioista eli kyse lähinnä tarkentamisesta) on laissa hyväksytty tekijänoikeuden rajoitus (vrt. demokraattisen oikeusvaltion lainsäädäntöedellytykset) eikä niin että kyseessä on lainvastainen toiminta, joka ei olekaan lainvastaista toimintaa (vrt. jokin aivan muu hallintomuoto kuin edellä mainittu).

Jos kansainvälisen oikeusjärjestelmän ja suomalaisen oikeusvaltion ylläpitäminen on se estävä "muodollinen peruste" tässä yhteydessä niin olkoon niin. Pienen maan päällimmäisenä intressinä lienee kuitenkin kansainvälisen tekijänoikeusjärjestelmän ylläpitäminen, eikä mikään rajat ylittävien tekijänoikeuksien villi länsi.

Jyrki Paldán

Jos tarkoituksena olisi oikeasti mahdollisimman vahva omaisuuden suoja artistille omaan työhönsä, olisi laki ihan erilainen. Todellinen syy lain järjettömään nykymuotoon löytyy jostain ihan muualta.

Jokainen artisti voi istahtaa alas ja miettiä kuinka hyvin nykyinen tekijänoikeuslaki suojelee hänen omaisuuttaan. Sen turvin hän saa jakelukanavasta riippumatta olemattoman korvauksen teoksistaan, menettää teoksiensa oikeudet jakeluyhtiölle ja vielä joutuu maksamaan itse korvauksia jos haluaa vaikka esittää omaa kappalettaan katusoittona.

Ja mitä tulee kansainväliseen painostukseen, tuota länteenpäin suomettumista voisi jo pikkuhiljaa alkaa purkamaan.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Koko henkisen omaisuuden omaisuudensuojajärjestelmä lähtee siitä, että suoja ei ole absoluuttinen (kuten ei ole fyysisenkään omaisuuden osalta), ei ajallisesti eikä asiallisesti. Perustausta-ajatuksena on se, että henkinen omaisuus palaa lopulta yhteiseen henkiseen perintöömme. Suoja on kuitenkin varsin kattava, ml. luovuttamattomat moraaliset oikeudet. Tekijänoikeuksilla on myös oma markkinansa, jossa sopimuslisenssijärjestelmällä on maailmanlaajuisesti tärkeä rooli.

Eli artisti voi alas istuessaan edelleen pohtia, onko 70 vuoden suoja-aika artistin kuoleman jälkeen ja maailmanlaajuisia markkinoita edistävien tekijänoikeusjärjestöjen toiminta lopulta hänen kannaltaan täysin kohtuutonta.

On tietenkin totta, että tekijänoikeusjärjestelmä voi yksittäiselle artistille näyttäytyä varsin massiivisena ja vaikeasti ymmärrettävänä koneistona. Siksi onkin tärkeää, että Gramexin tapaisissa järjestöissä yhdistykset ja artistit ovat tiukemmin mukana sen edunvalvontatyön suunnan ja sisällön muotoilemisessa (mm. nyt eduskunnassa käsittelyssä olevan kansalaisaloitteen järkevöittämiseksi suhteessa tekijänoikeusjärjestelmään).

Käyttäjän MarkoHeiskanen1 kuva
Marko Heiskanen

"Pienen maan päällimmäisenä intressinä lienee kuitenkin kansainvälisen tekijänoikeusjärjestelmän ylläpitäminen"

Tästä kommentista näkee, miten pihalla tekijänoikeuslobbarit ovat.

Ei riitä, että Nokian telkkukännykkä tapettiin. Ei riitä, että suomalaiset streamauspalvelut tapettiin, ja Netflix ja HBO tulivat korjaamaan potin. Esimerkkejä olisi vaikka kuinka.

Kiitoksia vain teknisen kehityksen jarruttamisesta silkan rahankahmimisen vuoksi. Ansiostanne olemme 15 vuotta kehityksestä jäljessä ja tuhannet työpaikat ovat jääneet syntymättä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset