*

Elina Lepomäki Näin ei voida jatkaa.

Systeemiriski pankkiriskiä suurempi

EKP julkisti 130 pankin stressitestitulokset tänään. Tieto jopa 25 pankin reputtamisesta oli vuotanut jo aiemmin, joten tältä osin ei koettu yllätystä. Kaksitoista pankkia näistä on jo paikannut tasettaan kuluneen vuoden aikana. Yhdeksän pankeista oli italialaisia.

Stressitestin funktio on pohjustaa tietä euroalueella marraskuussa alkavalle pankkiunionille. Pankkivalvonta siirtyy marraskuun alussa suurimpien pankkien osalta EKP:n alle, ja yhteinen kriisinratkaisumekanismi on jo tulilla (käynnistyy 2016).

Kuten Roger Wessman viime viikolla blogissaan totesi, on stressitestien funktio “vakuuttaa viranomaiset siitä, etteivät ne turvaamalla pankkien rahoitusta ota turhan suuria riskejä”. Koska keskuspankkijärjestelmä jäsenvaltioiden tuella kantaa pankeista viime kädessä vastuun, ei sen intressissä olekaan proaktiivisesti kaivaa julkisuuteen kuin kaikista selkeimmät kuprut selustansa varmistamiseksi.

Euroalueen pankkien taseiden loppusumma on lähes nelinkertainen suhteessa alueen BKT:hen. Vastaava luku Yhdysvalloissa on 1 (pankkien taseiden loppusumma vastaa liittovaltion BKT:ta). Se ei itsessään kerro vielä taseiden laadusta, mutta sen sijaan paljonkin euroalueen ja sen pankkisektorin välisestä vahvasta kohtalonyhteydestä. Pankkisektorin keskinkertaisetkin ongelmat heijastuvat suoraan alueen talouden kantokykyyn.

Euromaiden ja pankkien kohtalonyhteys kasvanut

Viime vuosien kehityksen euroalueen pankkisektorilla voisi tiivistää näin: pankkien taseet ovat kasvaneet, pankkien antolainauksesta yhä suurempi osuus kohdistuu omaan isäntämaahan ja erityisesti valtion tai julkisen sektorin rahoittamiseen.

Euroalueen valtiot ovat velkaantuneet euroaikana merkittävästi, ja suunta on ollut nousujohteinen myös eurokriisin aikana. Pankkien kiristyneen vakavaraisuussääntelyn vuoksi yhä suurempi osa pankkien pääomista on kohdistettava “vähäriskisiin” omaisuusluokkiin kuten eurovaltioiden velkaan (huomaa lainausmerkit!). Muun muassa luottoluokittaja Fitch on todennut, että valtionvelan nollapaino pankkien taseriskiä laskettaessa on osin poliittinen valinta, eikä sitä voi perustella luottokelpoisuudella.

Samaan aikaan talouskasvu on hiipunut, joten yrityksiin suuntautuvan luototuksen osuus kaikesta antolainauksesta on vähentynyt myös vähäisemmän kysynnän vuoksi – ei pelkästään siksi, että sääntely on kannustanut pankkeja rahoittamaan julkista velkaa.

Julkisen velan ylipaino pankkien taseissa kertoo jo itsessään melkoisesta markkinavääristymästä. Lähtökohtaisesti pankkien ei tulisi kyetä rahoittamaaan valtioita jälkimmäisten paremman luottoluokituksen vuoksi. Normaalioloissa siten olisi vaikea saada korkokatetta. EKP:n likviditeettiohjelmien, kuten muutama vuosi sitten käynnistyneen LTRO:n ja nyt alkaneen TLTRO:n, puitteissa pankit saavat kuitenkin lainattua vakuuksia vastaan merkittävällä voitolla.

Koska erityisesti kriisimailla on ollut vaikeuksia saada velkaansa kaupaksi ilman keskuspankin suoria ja epäsuoria tukitoimia, on yhä suurempi osa valtioiden jälleenrahoittamista veloista jemmattu kotimaisiin pankkeihin. Tämä on ollut useille kriisimaiden pankeille viime vuosina myös melkoinen rahasampo: on lainattu omalle isäntämaalle (esim. korolla 3,5 %) ja haettu sitä vastaan edullinen rahoitus keskuspankista (esim. korolla 1 %).

Espanjalaispankkien kohdalla isäntamaan valtiovelan osuus pankkien kaikista sijoituksista on kolminkertaistunut vuoden 2008 lopun jälkeen 9,4 prosenttiin. Italialaisten pankkien osalta on valtionvelkaomistus suhteessa taseeseen tuplaantunut. Valtionvelkaomistukset ovat painottuneet erityisesti pienille ja keskisuurille pankeille.

Italialaisten pankkien velkasijoituksista jopa 90 % on kotimaisissa arvopapereissa. ”Kohtalonyhteys” pankkien ja isäntävaltioiden välillä on viime vuosina kasvanut kaikissa kriisimaissa. Tässä yhteydessä on tärkeä muistaa, etteivät EKP:n stressitestit kohdistu pieniin pankkeihin lainkaan, sillä mukana on vain 130 suurinta luottolaitosta, joista osa myös euroalueen ulkopuolisia.

Saanko luvan, vai tanssitaanko ensin?

Pahin, mitä tehokas stressitesti voisi saada aikaan, on markkinapaniikki, joka syntyisi siitä, että pankeista paljastuisi – tai niistä voisi olettaa paljastuvan - merkittäviä pääomavajeita otettuihin riskeihin nähden. Totta nimittäin on, että jos yksikin euroalueen riskikeskittymä lähtee purkautumaan, ei tilannetta voi pelastaa kuin yhteisvastuulla. Siksipä pankkiunionia täyttä häkää puuhataankin. Sen verran yhteisessä liemessä ovat yksittäiset euromaat pankkiensa kanssa, että toisen laidan kaatuminen kaataisi välittömästi toisen.

Stressitestit kertovat pankkien vakavaraisuudesta – lopulta pankit kuitenkin kaatuvat, jos kaatuvat, siihen, etteivät ne pysty jälleenrahoittamaan velkojaan. Silloin stressitestissä heikosti pärjänneet pankit ovat todennäköisesti ensimmäisten joukossa, mutta ongelmat ovat paljon laajemmat.

Tuoreessa muistissa ovat vielä vuoden 2010 stressitestit. Testeissä hyvälaatuisiksi luokitellut irlantilaispankit ajautuivat hätärahoituksen piiriin vain muutama kuukausi testitulosten julkistamisen jälkeen. Saa nähdä mitä tulevaisuus tällä kertaa tuo tullessaan. Suomalaisten kannalta ”omien” pankkiemme (Nordea, Danske, Pohjola) loistavat stressitestitulokset ovat joka tapauksessa laiha lohtu. Paitsi toki EKP:n, nyttemmin myös institutionaalisten kriisinhallintamekanismien kautta, pääsemme tilanteessa kuin tilanteessa hippoihin mukaan. Nimittäin kuittaamaan laskun.

Iltalukemisiksi suosittelen kaikille keväällä julkaistua 12 suomalaisen asiantuntijan kirjoittamaa kirjaa Euron tulevaisuus – Suomen vaihtoehdot (vapaasti ladattavissa).

 

--

http://lepomäki.net/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

24Suosittele

24 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (71 kommenttia)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kun huolena oli 2011-2012 markkinaehtoinen korkotaso (eihän sosialistisessa euroutopiassa tällaista ymmärretä), ja sen voittaminen oli tärkeämpää kuin segregoitumishuolet (kansalaiset eivät ymmärrä heti tätä, jos harva politiikkokaan) niin kriisin väitettiin olevan ohitse.

Se, miksi mainitsemasi carry trade on hyvää bisnestä johtuu myös toisesta esilleottamastasi ongelmasta: NFI-lainat ovat vapaassa pudotuksessa.

Kävin lähellä (Kreikka) haastattelemassa erästä yrittäjää, joka esitteli Alpha Bankilta tullutta laskua. Laina oli otettu yrityksen rahoitukseen, kuten pienyrittäjillä tapana on. Laajemmat pääomamarkkinat kun ovat ulottumattomissa.

Lapun mukaan lainan korko oli 10,6 prosenttia. Toivottavasti Suomenkin päättäjät alkaisivat laajemmin ymmärtää, että tällaisilla vaateilla se laina ei oikein tuppaa käydä kaupaksi. Tämänkin vuoksi NFI:t putoavat, ei vain aneemisten talouskasvunäkymien vuoksi.

Toisella yrittäjällä oli huolenaiheena se, että mm. Turkista tulee systemaattisesti järjestäytyneen ketjun kautta "harmaan talouden kilpailevaa" tavaraa. Näkymät ovat kuitenkin kaikesta huolimatta nyt varovaisesti paremmat kuin esim. vuonna 2011, kun säikähtäneet kansalaiset pistivät käsijarrun päälle likimain kaikessa kulutuksessaan.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

10,6% korkoa yrityslainasta - huh!

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Voin varmasti valokuvatakin ko. paperin, jos epäilyksiä herää. Sitä ei tosin ole minulla täällä kotona, mutta voin iltasella ottaa kameran mukaan ja tehdä ranskalaisen visiitin ko. herran toimitiloihin.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #35

En epäile, mutta siinä taitaa kreikkalaisen eurorahan hinta olla kohdallaan...

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen

Suomen tulisi huomioida joka tapauksessa Kreikan "takuutuspankkien" reppaus lukuunottamatta yhtä....Vai mitä ?

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Suomen valtiovarainministereinä olleet "takuuttajat" saavat ottaa samanlaisen henkilökohtaisen vastuun, jonka Risto Ryti otti ribbentrop-sopimuksesta.
He tietävät taustoista, sillä olen vuosia lähettänyt sähköpostia valtiovarainministeriöön.

http://www.promerit.net/2014/10/sahkopostia-valtio...

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Kiitos Elina jälleen kerran kirjoituksesta!

Suomen on jätettävä euro ja siirryttävä keskuspankkirahoitukseen.

Viime maanantaina löysin komission asiakirjan, jossa kerrotaan, miksi Ruotsi ei ole mukana euro-alueessa:

”EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 4.6.2014
COM(2014) 326 final
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
LÄHENTYMISKEHITYKSEN ARVIOINTI 2014
(laadittu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 140 artiklan 1 kohdan mukaisesti)
{SWD(2014)177 final}”

Sitaatti sivulta 23:

”9. RUOTSI

Lainsäädännön yhteensopivuudesta ja lähentymiskriteerien täyttymisestä sekä muista tekijöistä laatimansa arvion perusteella komissio katsoo, että Ruotsi ei täytä euron käyttöönoton edellytyksiä.

Ruotsin lainsäädäntö – etenkään keskuspankkilaki, hallitusmuoto ja valuuttapolitiikkaa koskeva laki – ei ole täysin sopusoinnussa SEUT-sopimuksen 131 artiklan kanssa. Yhteensopivuusongelmat ja puutteet koskevat keskuspankin riippumattomuutta, keskuspankkirahoituksen käyttöä koskevaa kieltoa ja keskuspankin liittymistä EKPJ:ään euroa käyttöön otettaessa.”

Lataa teksti osoitteesta
http://www.ipex.eu/IPEXL-WEB/dossier/files/downloa...

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Ruotsilla ja Suomella oli EY-neuvottelujen aikaan tekaistut EMU-varaumat, siis "mahdollisuudet" jäädä euro-alueen ulkopuolelle.

Kummankaan varaumalla ei ollut minkäänlaista EY-oikeudellista merkitystä.

Mutta miksi ihmeessä Ruotsi sai jäädä euro-alueen ulkopuolelle?

Näistä kotisivuni linkeistä löytyy Suomen ja Ruotsin EMU-varaumien ero

http://jormajaakkola.fi/Miten%20varaumat%20erosivat

http://jormajaakkola.fi/Suomen%20ja%20Ruotsin%20EM...

Suomen salainen EMU-varaumapöytäkirja
http://jormajaakkola.fi/EMU-petos

Käyttäjän pahis kuva
Samuli Pahalahti

Jokohan olisi aika siirtyä suosiolla bitcoin-talouteen ja unohtaa eurolla leikkiminen?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Tahtoisitko noin kovasti Kalifiksi Kalifin paikalle?

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Jos joku näihin pankkien stressitesteihin tai mihinkään muuhunkaan viralliseen totuuteen enää uskoo, niin saahan sitä uskoa mihin tahansa, ei se ole kiellettyä. Mutta luulisi aikuisten ihmisten suuurimmmaksi osaksi jo tajuavan missä mennään ja että lähes kaikki virallinen totuus jota kansalaisille syötetään, onkin vain täyttä valetta!

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Herää siis perusteltu kysymys yksityisen puolen kulutuskysynnän ja investointien kehittymisestä Euroopassa, jos pankit ovat kapsahtaneet julkisen puolen kaulaan takuutusten vuoksi ja kysynnän kasvu onkin tuollaisella painoarvolla julkisen puolen varassa. Ja yhteensä siis nollakasvu euroalueella?

Ööööö... mitä tapahtuu kärjellään seisovalle, köysin pystyssä pidetylle pyramidille, kun yhdeltä reunalta katkeaa köydet?

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen

Pyramiidit kaatuu ja niiden kaatumisen ennustajat kuolee, kuten tämä mies:
http://www.youtube.com/watch?v=osJUFAVMF7E

Koskahan iskee tähn mieheen salasalama ?
http://www.youtube.com/watch?v=FdkXMFEYZ3M

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Erityisesti jälkimmäisen videopätkän tulisi nyt jokaisen takoa nuppiinsa, koska siinä paljastuu vähintäänkin epäsuorasti, miten jopa 50-60 % kaikesta tekemästämme työstä on täysin turhaa. Ja jokainen tehty tunti kuluttaa jossain määrin turhaan sitä energiaa, josta meillä on tulossa uupelo piakkoin.

Viisainta, mitä voimme nyt tehdä, on lyödä hanskat tiskiin siksi aikaa, että ehditään määritellä järkevä tekeminen ja sen vaatima vaihdantajärjestelmä täysin uusiksi.

Vapautamme aivan käsittämättömät voimavarat, kun luovumme velkajärjestelmän ahdistavasta ikeestä.

Bravo, Herr Hörmann!

Käyttäjän seppolappalainenkoti kuva
Seppo Lappalainen

Pankkien vakavaraisuudelle (omavaraisuusasteelle) voi mitä ilmeisemmin huitaista kädellä tyhjää. Sehän on todennäköisesti surkeampi, kuin mitä pankit antavat ymmärtää.
Huvittavaa on pankkien "analyytikoiden" arviot eri yritysten vakavaraisuudesta, kun oman pesän maksuvalmiusvaatimus on käytännössä peräti yksi prosentti talletuksista ja tässä ei todellakaan ole kaikki talletukset.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Systeemikriisi on täysin keinotekoinen hallinnollinen järjestely jonka ratkaisu olisi hyvin yksinkertainen ja kivuton mekanistisella ajattelulla. Valitettavasti liian moni poliitikko ja ekonomisti menettäisi kasvonsa, pankkiiri ja pankin omistaja lypsylehmänsä, ja siksi mitään järkevää ratkaisua ei tilanteeseen aleta edes esittämään. Tehdään pankkiunioni jolla pyritään varmistamaan pankkijärjestelmän yksityinen omistus kun omistajia alkaa pelottamaan. Pankkiirit päästettiin lobbaamaan EMUa rakennettaessa, ja tulos on tässä.

Yksinkertainen ratkaisu on se että julkisen kulutuksen rahoitus irrotetaan yksityisestä pankkijärjestelmästä. Yksityisen talouden vakaus turvataan talletussuojalla 100 000 euroon asti (kuten jo tehdään). Julkisilla massiivisilla investoinneilla energiateknologiaan ja infraan saadaan talouden rattaat taas pyörimään. Eikä pelätä inflaatiota, hyvinvointiyhteiskunnan perusta rakennettiin korkean inflaation aikana. Tämän jälkeen aletaan pohtia vaikeita kysymyksiä tulevaisuudesta.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Muistutan sinänsä hyvään kommenttiin, että EUn puitteissa tuosta ei kyetä saamaan poliittista sopimusta ajoissa, koska poliittiseen järjestelmään sidottu euro ei kestä pystyssä.

Kansallisen valuutan käyttöönottoa olisi alettava suunnittelemaan välittömästi ja siihen liittyen päättää ainakin periaatetasolla, millaiset rahoitusrakenteet ylipäätään tarvitaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän mallin luomiseen ja ylläpitämiseen vakaalla ja ennustettavalla tavalla.

Nykyinen järjestelmä ei vastaa enää käyttäjän pyyntöihin.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Euron tuho on ilmiselvä. Mikään yhteisö ei pitkään siedä instituutioita jotka johtavat merkittävän kansakunnan osan kärsimykseen. Viivyttely tässä asiassa johtaa kasvaviin ongelmiin. Huonosta politiikasta tulisi tosiaan tulla merkittävät sanktiot, maineen, kunnian ja vapauden menetys, jotta tulevat poliitikot olisivat halukkaampia näkemään harjoittamansa politiikan reaalimaailman vaikutukset.

Tapio Vehmaskoski

Kiitän myös Elina Lepomäkeä hyvästä blogista. Jatkan lukemista Euron tulevaisuus – Suomen vaihtoehdot. Tällaista informaatiota en koe saaneeni aikaisemmin.

Helpottaisi, jos useampi poliitikko ja miksei US-blogien kirjoittajatkin voisivat antaa tietoa Elinan tavoin eikä pelkkiä mielipiteitä.
------------------------------------------------------

Mietityttää:

Miksi muuten Stubb on hommannut Borg:in Vartiaisen kanssa neuvonantajaksi hallitukselle, kun omasta puolueesta löytyy Elina Lepomäen tasoista tietoa, osaamista ja asiantuntemusta?

Miksi Katainen kirjoitutti Himasella satukirjaa?

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Elina on pääsemässä jyvälle, mutta ei ole kuitenkaan vielä jäsentänyt rahatalouden mekanismien kaikkia merkityksiä kansantalouden toiminnassa.

Suurin ongelma Elinan ajattelussa on epätoivoinen vapauden palvonta. Se jarruttaa hänen ajatteluaan, jääräpäisiä kun me ihmiset olemme. Jokaisen ihmisen luonteeseen kuuluu vapauden tavoittelu (itsekkyys). Se on ollut evoluutiossa voittaja ominaisuus yksilöllä, mutta yksilön ominaisuuksia ei pidä sotkea yhteisön tavoitteisiin. Yhteisössä tehokas organisoituminen on ollut voittajaominaisuus, ja se mahdollistuu vain jos yksilöiden luontaista itsekkyyttä kontrolloidaan. Kehitys yhteisön mittakaavassa synty suunnitelmallisesti toteuttaen, ei "luovuudella vapaassa ympäristössä" kuten muodikkaasti annetaan ymmärtää.

Älkäämme luulkokaan että vallitseva yltäkylläisyys olisi pysyvä olotila.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Mitä ihmeen vikaa on itsekkyydessä, jos sitä osataan tarkastella oikein?

Eikö sinulle tule mieleenkään toimia "itsekkäästi" marketissa, ja valita se kassajono, joka näyttää lyhyimmältä? Olet itsekäs, kun haluat päästä vähimmällä jonottamisella.

Mutta mitä muuta tulet samalla tehneeksi? Tasoitat jonoja, jolloin perässäsi tuleva voi valita sattumanvaraisemmin jonon, johon itse asettuu. Hän pääsee siis helpommalla.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #19

Henri, en sanonutkaan että itsekkyys olisi yksilöllä paha asia vaan että se on voittajaominaisuus. Kaikki tekomme yksilöinä on itsekkäitä silloinkin kun kuvittelemme muuta. Yhteisöä ei kuitenkaan pääse edes muodostumaan jos eläisimme kuin "pellossa" omia tarpeita tyydyttäen. Yksilö pyrkii varaamaan resursseja omaan ja jälkeläisiensä käyttöön jopa muita riistäen. Tämä on hillittävä yhteisössä säännöin, tavoin, perintein ja laeilla. On tärkeitä asioita jotka on oltava kontrollissa ja sitten vähemmän tärkeitä asioita jotka olkoot vapaat. Populaation paisuessa kontrollin tarve kuitenkin kasvaa.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen Vastaus kommenttiin #20

Ymmärräthän, Pasi, että todellinen, kaikkia hyödyttävä yhteisöllisyys voi syntyä vain vapaaehtoisesti.

Liberaalien kannattama yksityisomistus on tapa suojata ihmisiä toisten ahneudelta. Se näet varmistaa sen, että keltään ei viedä väkivalloin, eli vastoin tämän tahtoa. Yhteiskunnat, jotka tajoavat ihmisille tämän suojan, menestyvät parhaiten.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #24

"...kaikkia hyödyttävä yhteisöllisyys voi syntyä vain vapaaehtoisesti..."
Missä onkin yksi kulttuurievoluution ja evoluution ristiinkytkentä. Ymmärräthän ettei sellaista voi olla olemassakaan kuin "vapaa tahto". Olemme evoluution ja kulttuurievoluution tuotteita, niiden yksilöiden jälkeläisiä jotka kokivat "vapaasta tahdostaan" hyväksi ruveta yhteistyöhön keskenään, ja siten voittivat taistelun resursseista. Emme näe ajattelumme rajoituksia ja siksi kuvittelemme tekevämme päätöksiä "vapaasta tahdostamme".

(Mistähän tämä yksityisomaisuuden suoja tähän pöllähti, kommunismin pelosta?)Yksityisomaisuuden suoja on hyvin perustavaa laatua oleva yhteisön kontrollointi keino. Omistamisen tarve on hyvin syvällä geenistössä. Toisaalta joissain kulttuureissa joissa ei ole paikallaan pysyvää asutusta eikä viljelyä, on omistamisen tarve heikompi.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen Vastaus kommenttiin #26

"Mistähän tämä yksityisomaisuuden suoja tähän pöllähti, kommunismin pelosta?"

Pöllähti, kun annoit ymmärtää, että (taloudellinen) vapaus johtaa riistoon. Minä siihen sitten, että nimenomaan vapaaseen yhteiskuntaan kuuluva yksityisomistus ja vapaaehtoisuuspohja nimenomaan suojelee ihmisiä riistolta.

Vapaan tahdon mahdollinen olemattomuus ei mielestäni ole pätevä perustelu rajoituksille pakkovallan keinoin, varsinkaan kun ne rajoituksista päättävätkään eivät samalla logiikalla omaa vapaata tahtoa.

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

Realistisempaa olisi määritellä julkisten organisaatioiden lainoille edes aluksi esim 2 % mukainen painotus, vähimmäisvarantovaatimuksen mukaisesti. Nykyinen 0 on tietoinen itsepetos ja politiikkaa.

Ongelma johtuu säätelystä eikä markkinatalous toimi ja nosta kriisiasiakkaiden korkoa ja estä holtitonta luotonantoa.

Asia kuvaa suomalaisen talousprofessorin toteamus, ettei Suomi muistuta markkinataloutta. Liittyy mm. julkisen talouden kokoon. Sama EU:ssa.

Pankkien paras business on antaa rahaa julkiselle sektorille. Eikä sitä rajoita mikään ja systeemi kannustaa siihen. Vallassa olevat poliitikot/ byrokratia käyttävät rahaa ja siitä saa ääniä. Sillä rahalla maksetaan julkiset palkat ja kulut ja tehdään palveluita.

Ilmeisesti on paineita, että vakuutusyhtiöt ja eläkerahat käytetään maksamaan lainat. Näinkin voisi Reutersin uutista lukea. Jostain revitään rahat. Valtio jo sosialisoi yrittäjien rahoja Suomessa.

Euro on poliittinen säätelytalous, suunnitelmatalous. Riskit on sosialisoitu euro-alueen kansoille. Voitot kapitalisoitu pankeille ja sijoittajille. Systeemiä on myös kutsuttu eurososialismiksi, ryöstelytaloudeksi. Voi kutsua myös Sheerwood-taloudeksi, jossa on jopa naamioitu Robin Hood -vero tuomaan Sherwoodin kirstuun kansan rahaa.

Toisaalta suurimmat velalliset ovat valtioita, jotka elävät yli varojensa pitääkseen äänestäjät tyytyväisinä, julkisen puuhastelun pystyssä ja kansan pimennossa todellisuudelta. Oikeastaan äänestäjien takaamalla velkarahalla ostetaan ääniä.

Tavalliset ihmiset ja firmat joutuvat markkinavoimien piiriin ja maksamaan kovat korot ja hankkimaan vakuudet. Yritystoiminta on ongelmissa monella alalla. Julkinen kysyntä imuroi rahaa.

Keinotekoinen säätelytalous voi purkautua vain kriisin kautta, jossa ei löydy enää isompaa voimaa pitää pystyssä pyramidia. Rahaa ei voi luoda loputtomasti systeemiiin. Pyramidia kasvatetaan laajentamalla systeemiä pankkiunioniin, jossa kaikki on väkisin mukana vastaamassa. Kriisimaiden pyramidit alkoivat jo kaatua. Ostamalla omia bondeja pidetään yllä ilmapalloa ja utopiaa. Vaarana on, että deflaatio saadaan todella alas ja valtava inflaatio. Historiassa on esimerkkijä.

Lyijyilmapalloa on vaikea pitää ilmassa.

Finanssialan ihmiset näkevät missä mennään ja pyörittelevät päitään. Poliittisissa toimissa korjata systeemi ei ole juurikaan järkeä ja toistuvasti tapahtuu kuten asiantuntijat varoittavat etukäteen.

Islannissa annetiin markkinavoimien toimia. Huono business jouti kuolla pois. Nyt tilanne on jo palautunut. Ei tullut maailmanloppua ennusteiden mukaan.

Yleensä kun laitetaan nimi paperiin saadaan jotain. Voi kysyä mitä saadaan kun politikot laittavat nimiä populistisiin 'takuus'-papereihin ja oikeisiin sitoumuksiin. Vastaus on yllä. Ostetaan peliaikaa ja ääniä.

Jokainen ongelma on poliitikolle ja virkamiehelle mahdollisuus. Pystyvätkö poliitikot korjaamaan systeemin ?

Eurosta kannattaisi erota ennen sen kriisiytymistä ja painostaa asialla. Markan voi sitoa euroon, vaikka vain tilivaluuttana. Bittien korversio ei ole ongelma. Löytyykö muuta kestävää ratkaisua ?

Toinen ratkaisu. Euro on sopimuskokonaisuus. Sopimus on jo rikottu. Pystytäänköä sopimuksia noudattamaan? Yksi vastaus kuului jo viime viikolla Ranskan presidentiltä. Eli ei.

Voi myös kysyä esimerkkinä Suomessa mihin rahaa menee enemmän nyt kuin 20 vuotta sitten. Mikä on muuttunut. Mihin menee n. 8 mrd vuodessa, joka eletään yli tulojen. Edes tuloverojen tuplaus ei riittäisi. Tähän on vastattu monessa blokissa kun vain uskoo.

”Jos haluatte elää jatkossakin pankkiirien orjina ja maksaa orjuuttamisenne kustannukset, niin antakaa vain pankkiirien jatkossakin luoda rahaa ja hallita luottoa.” -Sir Josiah Stamp, Bank of England, johtaja 1928-1941

”It is well enough that the people of the nation do not understand our banking and monetary system, for if they did, I believe there would be a revolution before tomorrow morning.”
- Henry Ford (1863-1947), Ford Motors:in perustaja ja edelläkävijä

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ehkä filosofiselta kalskahtaen, eniten huolettaa tämä kevytmielinen tai välinpitämätön suhtautuminen ns. yhteiseen valheeseen, johon Euroopan (EU, euroalue) päättäjät haluavat puolestamme osallistua, ja saavat mukaansa osan ns. EU-kansalaisistakin. Lepomäki antoi hyvän esimerkin:

"Koska keskuspankkijärjestelmä jäsenvaltioiden tuella kantaa pankeista viime kädessä vastuun, ei sen intressissä olekaan proaktiivisesti kaivaa julkisuuteen kuin kaikista selkeimmät kuprut selustansa varmistamiseksi."

Kun järjestelmä sisältää kuin hiljaa hyväksyen tällaisia riskejä, nuo "tilaisuudet myös tekevät varkaan" - kunhan vain pääsee virkaan. (huom. sarkastinen sanaleikki)

EU-hallinnon sisälle - sen poliittisten ja taloudellisten kohtalonyhteyksiin - on rakennettu tämä ns. hyväksyttävä korruptiivinen ajatus: muoto siinä reseptissä näyttäisi aivan liian usein olevan tärkeämpi kuin sisältö.

Se merkitsee näin suuressa systeemissä valtavia valvomattomia (lue: vain muodollisesti valvottuja) riskejä, joihin huonot käytännöt voivat ns. rauhassa kätkeytyä. Ne myös realisoituvat hurskaasti sanottuna "yllättäen kaikki".

Kyllä syvänmeren kala poksahtaa pinnalla - kyllä se tiedetään. Ainoa toivo on se, ettei se pintaan pääsisi. Siksi sitä survotaan syvänteisiin.

EL: "Tämä on ollut useille kriisimaiden pankeille viime vuosina myös melkoinen rahasampo: on lainattu omalle isäntämaalle (esim. korolla 3,5 %) ja haettu sitä vastaan edullinen rahoitus keskuspankista (esim. korolla 1 %)."
Lasku meille.

Käyttäjän seppolappalainenkoti kuva
Seppo Lappalainen

En väheksy yhtään upeaa kirjoitustasi. Ja puuttumatta siihen, pankkien vakavaraisuudesta (omavaraisuusasteesta) sen verran vielä:

Lainattua tekstiä, omasta mielestäni aina asiantuntevasta taloussanomat.fi:

”Pankkien taseet eivät ole puoliksikaan niin vahvoja eikä niiden vakavaraisuus niin vankka kuin ne näyttävät olevan”.

”Oikeiden tappioiden hetkellä kirjanpitokeinoista ei ole apua, vaan tappioiden sulattamiseen pitäisi löytyä oikeata pääomaa”.

”Finanssi- ja velkakriisissä on kaatunut kumoon tai kilpailijoiden ja viranomaisten syliin lukuisia sellaisia suurpankkeja, joiden viralliset vakavaraisuuden tunnusluvut olivat viime hetkiin asti mallikelpoisia”.

Petteri Sahinjoki

" lopulta pankit kuitenkin kaatuvat, jos kaatuvat, siihen, etteivät ne pysty jälleenrahoittamaan velkojaan. "

Blogisti valehtelee.

Liikepankit ja keskuspankit luovat itse tyhjästä pääoman lainoihin. Niitten ei tarvitse "jälleenrahoittaa" yhtään mitään.

Lainojen pääoma luodaan tyhjästä. Muuta rahan lähdettä ei ole.

lähde:
Suomen Pankin (Tapio Korhonen) tutkimus: Raha ja luotto rahapolitiikassa
http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/selvitykse...

http://rahajatalous.wordpress.com/2012/08/15/toimi...

Käyttäjän mikajahkola kuva
Mika Jahkola

Miksi pankkeja sitten on kaatunut?
IndyMac, Washington Mutual, Sachsen LB, Northern Rock,..

Petteri Sahinjoki

Samasta syystä kuin shakissa uhrataan pelinappuloita.

Pankit voivat rahoittaa omia lainojaan toisille pankeille tarvittaessa vaikkapa omien yhtiöidensä kautta. Niille ne voivat lainata (eli luoda rahaa tyhjästä), ja ne voivat näin maksaa esim. emoyhtiön lainat ulkopuolelle ja näin täyttää useat jälleenrahoitustarpeet. Pankit voivat kierrättää luomaansa rahaa lähes miten vain. Vain mielikuvitus (ja joskus lait) ovat rajana. Esim. Nordealla on monta tytär/sisaryhtiötä. Miksiköhän?

Esim. FED:in luomat "bail-out" rahat ovat menneet suurin osin finanssimaailman omaan käyttöön. Pankeille itselleen. Kutsuivat sitä kvantatiiviseksi kevennykseksi. Tämäkin on yksi tapa jälleenrahoittaa pankkeja. Tässä on tosin se ikävä puoli, että me veronmaksajat olemme usein noissa hommissa se viimekätinen maksaja. Takaajana.

Niillä "bail-out" rahoilla on ostettu finanssituotteita, osakkeita yms. Tämä on esimerkki siitä, että finanssimaailma voi käyttää itse luomaansa rahaa omiin tarpeisiinsa, jos niin haluaa.

Mutta tottakai, ulospäin poliitikoille pitää antaa kuva että nyt ollaan kusessa. Näin saadaan valtioista ja niiden hallituksista niskalenkki.

Kuten edellä esimerkein kuvailin, niin tästä voi päätellä että :
Yritys, jolla on rahanluontioikeus, ei voi periaattessa mennä nurin. Jollei niin haluta.

Pankki luo itse tyhjästä rahaa, jota se lainaa korkoa vastaan ihmisille. Tuosta rahan määrän kasvattamisesta syntyy inflaatiota.

Käyttäjän mikajahkola kuva
Mika Jahkola Vastaus kommenttiin #29

Väännäpä rautalangasta, miten pankki menettelee, jos kaikki sen velkojat (siis tavalliset tallettajat sekä toiset pankit, jotka ovat ostaneet sen velkakirjoja) haluavat rahansa takaisin heti kun mahdollista.

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #29

Tässä Deutsche bankin herra avaa heti alkuun tätä polemiikkaa.

http://www.youtube.com/watch?v=Owuq2YWfv3Q

Minuutti riittää, jos ei halua uhrata viittä minsaa elämästään

Tekstit asetuksista.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Pääoma on jotain aivan muuta.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #30

Pääoma voi olla vaikka iso tukko seteleitä. Se voi olla myös vaikka tuotantolaitos, maansiirtokone, patenttioikeus tms.

Yhteistä näille kaikille on, että sillä katetaan mahdollisia tappioita sössitystä liiketoiminnasta.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #31

Pankki voi sössiä oman pääoman, jonka se on kerännyt omistajilta ja voittoina liiketoiminnasta, huonoilla afääreillä ja luotottamalla "venkuloita", ja mennä siksi "konkurssiin". Pääoma, siis raha, on kuitenkin aina hallinnollinen järjestely ja voidaan rakentaa kuten halutaan. Pankit toimivat täysin virtuaalisessa ympäristössä jonka säännöt ovat vapaasti päätettävissä. Pääoma koneina ja laitteina kuuluu reaalitalouteen eikä niillä ole merkitystä pankkien toimintaa muuna kuin mahdollisesti rahamääräisenä arvostuksena jollakin taseen tilillä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Voisitko ede sinä, hyvä Elina, kertoa täällä, MIKSI se pankin konkurssi on niin erityisen katastrofaalista? Miten se eroaa jonkin muun yrityksen, vaikkapa telakkakonsernin, konkurssista?

Olisi ihan mukavaa nähdä jonkun kertovan julkisesti, mitä muuta järisyttävää siinä on, kuin että todella ökyrikkaat kerrankin menettäisivät konkurssissa sijoituksensa.

Käyttäjän Aristotellus kuva
Tomi Salonen

Hän sitä tuskin pystyy kertomaan, koska systeemiajattelu on kiinnittynyt ideologiseen runkoon.

Mikko Hammarberg

Eihän yksittäisen pankin konkurssi olekaan katastrofaalista, onko Elina näin väittänyt? Koko pankkisektorin halvaantuminen on katastrofaalista, koska nykyisessä rahatalousmallissamme suuri osa talouden toimijoista ja tätä kautta talouden aktiviteetistä on riippuvaista pankkien rahoituksesta. Etenkin täällä Euroopassa. Pankkisektorin halvaantuessa koko kansantalous halvaantuu, kun taas telakkasektorin ajautuessa ongelmiin vain kyseinen toimiala ja sen alihankkijat ovat pulassa.

Itse asiasta uskoisin olevani kanssasi aikalailla samaa mieltä. Tappioiden sosialisointi ei ole oikeudenmukaista eikä pitkällä tähtäimellä edes kansantaloutemme etujen mukaista. Mikäli pankkisektori ja finanssimarkkinat totutetaan siihen, että valtio viime kädessä pelastaa epäonnistujat pulasta, on jatkossa tiedossa vain entistä suurempaa riskinottoa, massiivisempia kuplia ja ennätyksellisen isoja katastrofeja. Yritysten pitäisi antaa kaatua, myös pankkisektorilla. Pelko riskien realisoitumisesta osaltaan ehkäisee kuplia ja talouden häiriötiloja. Käsittääkseni myös Lepomäki kannattaa vapaata markkinataloutta eikä tappioiden sosialisointia?

Lisäyksena todettakoon, että henkilöön menevät höpinäsi kauppatieteiden epätieteellisyydestä yms olivat täysin naurettavia ja tarpeettomia.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Pari virhettä ja väärinkäsitystä:

Miksi siis pankkisektori yllipäätään halvaantuisi? Millä mekanismilla?

Metalliteollisuuden (esimerkkinä) "halvaantuminen" aihauttaisi aivan saman yhteiskunnan "halvaantumisen".

Se, että kauppaoppi ei ole tiedettä, ei ole mitenkään Lepomäkeen suunnattua "henkilöön menevää", vaan selkeä objektiivinen toteamus, joka ei vähennä hänen koulutuksensa arvoa missään suhteessa. Onelma on, että ei tunnuta ymmärrettävän, että kauppaoppi ei ole kansantaloustiedettä ja että yhteiskunta ei ole liikeyritys.

Mikko Hammarberg Vastaus kommenttiin #51

Yhtäaikainen pankkien riskitason pienentäminen ja pääomapuskureiden kasvattaminen antolainausta vähentämällä johtaa halvaantumiseen. Tämän reaktion taas aikaansaavat luottotappiot, havaittu markkinariskien kasvu ja riskinsietokyvyn heikkeneminen. Ihan perus markkinahäiriöitä, onhan näitä nähty. Voisi jopa sanoa, että ihan perus markkinataloutta. Tarpeen mukaan pankkisektoria kansallistamalla ja pääomittamalla valtio voi pelastaa tilanteen, eikä tämä tarkoita sijoittajien tai pankkiirien bail outtaamista. Se, että sijoittajat ja pankkiirit alunperinkin tietävät, että joutuvat kantamaan omat riskinsä loppuun asti osaltaan ehkäisee näitä häiriötilanteita ennakolta.

Metalliteollisuus ei ole systeemitasolla niin verkottunut alan sisällä tai suhteessa muihin talouden toimialoihin, että toimialan kriisiytyminen vaikuttaisi yhtä vahvasti koko talousjärjestelmään. Jos Otis kaatuu, ei Kone ole automaattisesti likviditeettikriisissä. Puhumattakaan vaikka H&M:stä. Olen varma, että ymmärrät tämän itsekin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #58

Muusta tarkemmin, kun ehdin: Mutta OTIS ei ole "metalliteollisuus" eikä KONE ole metalliteollsuus. Vastaavasti NORDEA ei ole pankkisektori.

Tosiasia on tietysti, että koska pankkitoiminta perustuu rahaan, ja raha taas on pelkkä lupaus (http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123703-raha...), pankin konkurssin jälkeen tilanne on paikattu seuraavana päivänä. Sama moskee koko sektoria, paitsi jos valtiovalta ei asiaan puutu. Silloin aikaa kuluu pari päivää kauemmin. Metalliteollisuuden romahtaminen taas vaikuttaa lamauttavasti jopa vuosikausia, etenkin jos se johtuu kysynnän romahtamisesta tai vaikkapa materiaalin loppumisesta. Pankkien "tuotantomateriaalia" saa lisää painokoneista.

Mikko Hammarberg Vastaus kommenttiin #59

Ei ole, mutta pankkisektorilla yhden kaatuminen aiheuttaa muita toimialoja helpommin iskuja myös sektorin muiden toimijoiden taseeseen, vaikuttaa oleellisesti toimialan riskitoleranssiin ja käynnistää dominoefektin. Otiksen ja Koneen välinen keskinäisriippuvuus on oleellisesti pienempi kuin vaikkapa Nordean ja Commerzbankin.

Raha on velkaa ja siinä mielessä pelkkä lupaus, mutta lupauksen särkyessä seurauksia ei korjata päivässä tai parissa. Tähänhän koko ongelma kiteytyy. Pankkien pääomittaminen on helppoa, mutta menetetyn luottamuksen uudelleenrakentaminen kestää aikansa. Silti ongelmien peittelyn ja kuplien paisuttamisen seuraukset ovat pitkällä aikavälillä tuhoisammat.

Metalliteollisuuden romahtamisen vaikutukset riippuvat täysin romahduksen syistä. Periaatteessa pankkikriisin kaltaisen liiasta riskinotosta johtuvan metalliteollisuuden äkkiromahduksen vaikutukset ovat vain väliaikaisia, osaaminen ja tuotantokyky ei katoa mihinkään vaan vaihtaa vain omistajaa. Hitaampi näivettyminen johtaa sitten sekä osaamisen että tuotantokyvyn tuhoutumiseen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #62

"Pääomittaminen" on termi, joka on tässä täysin virheellisessä käytössä. Se tarkoittaa nimittäin jonkin muuttamista pääomaksi, esimerkiksi korkosaatavien pääomittaminen velkomustuomiossa. Keskustelua helpottaisi oikeiden termien käyttö; lisäpääoman sijoittaminen tms.

Tosiasiassa oletus pankkijärjestelmän "romahtamisen" vaikutuksen merkityksestä on perusteiltaan virheellinen: koska raha on nimenomaan vain lupaus, pankkijärjestelmä ei ylipäätään voi romahtaa. Pueet siitä ovat pelkkää talouspropagandaa, jonka tarkoitus on estää riskivastuun realisoituminen omistajien kannettavaksi.

Sen sijaan esim. metalliteollisuuden romahtaminen on asia, joka todellisuudessa tosiasiallisesti vaikuttaisi, oli sen perussyy kumpi tahansa esittämistäni. Pankkijärjestelmän "romahtamisen" korjaaminen vie vain pari päivää, jos niin halutaan, tuotannon saaminen uudelleen käyntiin saattaa viedä vuosia. Hyvi esimerkkejä molemmista on historiassa lukuisia.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #58

Sitten siitä muusta:

"Yhtäaikainen pankkien riskitason pienentäminen ja pääomapuskureiden kasvattaminen antolainausta vähentämällä johtaa halvaantumiseen. Tämän reaktion taas aikaansaavat luottotappiot, havaittu markkinariskien kasvu ja riskinsietokyvyn heikkeneminen."

Tuota kutsutaan päättelykehäksi. Miksi luottotappiot kasvaisivat, miksi markkinariskit kasvaisivat ja miksi riskinsietokyky heikkenisi? Juuri pankkien toimintahan nimenomaan määrittää näitä, joten tuo tilanne tarkoittaisi, että koko pankkisektori ryhtyisi toimimaan pankkisektorin toimintaetujen vastaisesti.

"Tarpeen mukaan pankkisektoria kansallistamalla ja pääomittamalla valtio voi pelastaa tilanteen, eikä tämä tarkoita sijoittajien tai pankkiirien bail outtaamista."

Mitä se sitten tarkoittaa? Miksi sektori pitäisi "pelastaa"? Mihin pankkikonkurssi käytännössä johtaisi?

"Se, että sijoittajat ja pankkiirit alunperinkin tietävät, että joutuvat kantamaan omat riskinsä loppuun asti osaltaan ehkäisee näitä häiriötilanteita ennakolta."

Jep. Ja se, että sijoittajat ja pankkiirit näyttävät tällä hetkellä alunperinkin tietävän, että eivät joudu kantamaan omia riskejään loppuun asti, johtaa...

Mikko Hammarberg Vastaus kommenttiin #63

Noidankehä ennemminkin kuin päättelykehä tai kehäpäätelmä. Luottotappiot kasvavat joko taloudellisen taantuman tai jonkinlaisen yksittäisen shokin seurauksena. Voi tarkoittaa myös yhden todella suuren toimijan kaatumista, mikä aiheuttaa luottotappioita muille pankeille. Markkinariski ei sinänsä kasva (riskit ovat olleet olemassa jo ennen niiden realisoitumista), mutta havaitut markkinariskit kasvavat pankkien ja sijoittajien tullessa entistä tietoisemmiksi riskeistä. Tämä taas johtaa paniikinomaiseen pyrkimykseen supistaa omaa riskitasoa, mikä osaltaan voimistaa dominoefektiä. Pohjavireeltään samanlainen ilmiö, kuin pörssiromahdus tai perinteinen bank run.

Pankkien kansallistaminen ja pääomittaminen oikeudenmukaisesti tarkoittaa sitä, että ensivaiheessa oman ja vieraan pääoman ehtojen mukaisesti pyyhkäistään pois tarvittava määrä eri omistaja- ja sijoittajaryhmien omistuksista. Vähän samoin, kuin konkurssitilanteessa Suomessa tai jenkkien chapter 11 menettelyssä. Eli ääritilanteessa ensin tyhjin käsin jäävät pankkien osakkeenomistajat. Mikäli tämä ei riitä, leikataan vieraan pääoman saatavia, ja vasta kaikkein viimeiseksi tulilinjalla ovat tallettajat. Lopuksi valtio pääomittaa pankkia tarvittavissa määrin, ja parin vuoden päästä kun kriisi on ohi voidaan pankki jälleen yksityistää. Tällä menettelyllä realisoituneen riskin kustannukset kantavat ne sijoittajat jotka riskin ovat alunperin ottaneetkin, ja valtiolle ei lankea suurta loppulaskua. Samalla kuitenkin taataan pankkisektorin toimintakyvy ja suojellaan kansantaloutta luottolamalta. Tietysti alunperinkin saatetaan selvitä pelkällä lisäpääomittamisella, missä loppulaskun maksavat pankin entiset omistajat omistusten laimenemisen kautta. Oikein toteutettuna tämäkään ei aiheuta veronmaksajille kustannuksia, kuten finanssikriisin yhteydessä USA:ssa nähtiin. Pankkien pääomittaminen ja "oikea toteutus" ei kuitenkaan tarkoita sitä, että avataan EKP:n loputon luottopiikki ja hyväksytään vakuuksiksi kaikki kriisipankkien taseesta löytyvä roska.

"Jep. Ja se, että sijoittajat ja pankkiirit näyttävät tällä hetkellä alunperinkin tietävän, että eivät joudu kantamaan omia riskejään loppuun asti, johtaa..."

Entistä suurempaan riskinottoon, kupliin ja markkinahäiriöihin, niin kuin taisin jossain sanoakin. Totta kai älykäs toimija ottaa mahdollisimman suuria riskejä, jos voitot saa pitää itse ja tappiot korvataan jonkun muun kassasta.

Pankkien palkkajohtajat ovat tehneet virheitä ja useita heistä voi pitää perustellusti lieroina, mutta viime kädessä vastuu pankkien toiminnasta on sijoittajilla. Omistajien tulee huolehtia siitä, että pankkeja johtavat ammattitaitoiset ihmiset ja kokonaisriskitaso on hallinnassa. Jos omistajien valitsema pankinjohtaja ajaa yrityksen kriisiin, tulee seurausten tuntua ensimmäisenä oman pääoman sijoittajien salkkujen arvoissa.

Euroopassa pankkeihin omaa ja vierasta pääomaa sijoittaneiden tahojen realisoituneita riskejä eli tappioita ovat viime vuosina joutuneet kantamaan veronmaksajat EKP:n rahoitusmarkkinaoperaatioiden ja kriisivaltioille myönnettyjen tukipakettien kautta. Pankkien taseet ovat osin edelleen läpimätiä. Ongelma olisi alunperinkin pitänyt hoitaa taseiden siivouksen, konkurssien, velkajärjestelyjen ja keskeisten pankkien pääomittamisen kautta kuntoon välittömästi. Niissä harvoissa paikoissa missä näin on toimittu, on kasvu alkanut jo kauan sitten.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #65

"Noidankehä ennemminkin kuin päättelykehä tai kehäpäätelmä. Luottotappiot kasvavat joko taloudellisen taan...Pohjavireeltään samanlainen ilmiö, kuin pörssiromahdus tai perinteinen bank run."

Eli kyseessä ei oikeastaan ole systeemiriski vaan psykoriski; "paniikinomainen... jne."

"Eli ääritilanteessa ensin tyhjin käsin jäävät pankkien osakkeenomistajat. Mikäli tämä ei riitä...Pankkien pääomittaminen ja "oikea toteutus" ei kuitenkaan tarkoita sitä, että avataan EKP:n loputon luottopiikki ja hyväksytään vakuuksiksi kaikki kriisipankkien taseesta löytyvä roska."

Systeemiriski on juuri tässä: Pankkien omistajat tietävät, että näin juuri tullaan toimimaan, luottopiikki on jo "auki".

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Edes koko pankkijärjestelmän romahtaminen, eli omien pääomien häviäminen esim. valtavien luottotappioiden vuoksi, ei ole mikään todellinen ongelma. Valtiot voi tässä tilanteessa ilmoittaa pankkijärjestelmän kansallistamisesta, ja pankkitoiminnan normaalista jatkumisesta. Tosin kansallistamisilmoituksen viivyttely voi halvaannuttaa talouden toiminnan toimijoiden välisen luottamuksen katoamisen vuoksi. Pankit toimivat täysin virtuaalimaailmassa joten säännöt ovat vapaat luonnonlaeista.

Pankkijärjestelmän romahtamisen kauhistelussa on kyse lähinnä ymmärtämättömyydestä tai puhtaasta ahneudesta (pankkien omistajien lobbauksesta).

Mikko Hammarberg

Olet oikeassa. Pankkijärjestelmän romahtaminen kuvaamallasi tavalla aiheuttaa kyllä jonkinlaisen markkinahäiriön, mutta ei ole pitkällä aikavälillä ongelma mikäli valtiot toimivat ripeästi ja järkevästi. Toinen juttu sitten on, että ymmärtävätkö päättäjät toimia tällaisessa tilanteessa ripeästi ja järkevästi. Historian valossa usein eivät, joskus kyllä. Edellisen finanssikriisin yhteydessä ongelma hoidettiin USA:ssa edes jonkin verran paremmin mitä Euroopassa. Täällähän ongelmaluotot makaavat edelleen pankkien taseissa ja osa pankeista on eläviä kuolleita, joita pidetään EKP:n operaatioiden kautta keinotekoisesti hengissä.

Markkinatalouteen kuuluvat myös tilapäiset häiriöt ja kriisit. Myös järjestelmätasolla. Poliitikkojen ylimitoitettu pelko näitä kohtaan vääristää kilpailua, pitää tekohengittämällä pystyssä elinkelvottomia yrityksiä, hidastaa talouskasvua ja kehitystä sekä tekee viimein väistämättä kohdattavista kriiseistä entistä suurempia.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Osuit asian ytimeen. En olisi osannut asiaa selkeämmin esittää.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Lepomäen selvä virhe on verrata yhteismitallisesti EU-maiden tilannetta USAn tilanteeseen; USAssa ei ole valtiollista keskuspankkia, joten esitetyt tilastoluvut antavat väärän kuvan. Tämä ei ole yllättävää, sillä Lepomäki on oman ilmoituksensa mukaan suorittanut "kauppaopin ("kauppatiedettä" ei ole olemassa) tutkinnon kansantaloustieteessä" mikä on periaatteessa oxymoron. Toinen on tiedettä, toinen ei.

Käyttäjän vaattanen kuva
Tapio Vaattanen

Kauppatiede on tiede ihan siinä missä kansantaloustiedekin. Asiahan ei siitä miksikään muutu, vaikka kuinka täysin perusteitta muuta väittäisit.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

No ei ole. Kauppaoppi on nimenomaan amislinjan touhua, siinä kuin vaikka kokkaaminen tai hitsaaminen. Kansantaloustiede on juuri sitä, tiedettä.

Jos et tiedä ja ymmärrä tieteen ja käsityöammatin eron perustavanlaatuisuutta, en voi asialle mitään.

Mikko Hammarberg Vastaus kommenttiin #41

Mitähän mahdat ylipäätään väittää? Helsingin kauppakorkeakoulussa ja nykyisessä Aalto-yliopistossa ei saa yliopistotason opetusta? Aalto-yliopisto on rinnastettavissa ammattikouluun?

Mikäli Suomessa käytettävissä tutkintonimikkeissä on mielestäsi jotain vialla, älä kohdista vihaasi Lepomäkeen, hän ei ole ko. nimikkeitä keksinyt. Äläkä yritä vääristellä hänen koulutustaustansa tasoa lapsellisilla jupinoillasi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #43

Kyse ei ole opetuksen tasosta, vaan opetuksen laadusta, tyypistä. Kyllä ammattikorkeakoulujen (kauppakorkeat) opetus on alansa huippua, mutta tiedettä se ei ole.

En ole vihannut enkä vihaa ketään enkä mitään, joten en voi "kohdistaa vihaa" mihinkään enkä kehenkään.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #41

Hiukkasen pitää kyseenalaistaa. Kansantaloustiede ei ole oikein tiedettä kun tärkeä kansantalouden perusrakenne eli rahatalouden mekaniikka opetetaan täysin väärin eikä yliopistoissa tietääkseni tätä "tieteeseen" kuuluvaa materiaalia ole päivitetty vastaamaan todellisuutta (voin olla väärässäkin nykyään).

Kansantaloustiede käyttää tieteen metodeja ymmärryksen lisäämiseksi, mutta perusoletuksien ollessa niin väärin on se lähinnä mystiikkaa. Kansantaloustieteilijöiden kyky ennustaa talouden kehitystä viittaa juuri siihen ettei tiede status ole kovinkaan ansaittu.

Mikko Hammarberg Vastaus kommenttiin #46

Kansantaloustiede on tiedettä riippumatta siitä, onko joku sen piirissä esitetty teoria virheellinen (ks. vaikka wikipediamääritelmä http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiede).

Miten rahatalouden mekaniikka käsityksesi mukaan opetetaan, ja miltä osin opetettu teoria on virheellistä? Mistä opetuksesta edes puhut, Suomen yliopistoista, Saksasta, Englannista, USA:sta?

Heynohan alunperin takertui nimenomaan kauppatiede-sanaan. Ilmeisesti se, että joku voi Suomessa olla kauppatieteiden maisteri kansantaloustieteistä sai miehen jakomieliseen tilaan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #49

No, ei se minua jakomieliseen tilaan saattanut, tuo titteli sensijaan on jakomielinen. Suunnileen vastaava olisi korusuunnittelutaiteiden maisteri geologiasta.

Käyttäjän vaattanen kuva
Tapio Vaattanen Vastaus kommenttiin #54

JHeyno: "No, ei se minua jakomieliseen tilaan saattanut, tuo titteli sensijaan on jakomielinen. Suunnileen vastaava olisi korusuunnittelutaiteiden maisteri geologiasta."

Se nyt ei ole sen jakomielisempi titteli, kuin että filosofian maisteri teoreettisessa fysiikassa. Kas kun toinen on tutkintonimike ja toinen kertoo miltä alalta ko. tutkintonimike on suoritettu.

Itsehän epäsuorasti esitit toisaalla, että R. Ilaskivi on valtiotieden tohtori kauppaopissa, vaikka hänen pääaineensa oli kyllä kansantaloustiede.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #61

Sinulla näyttävät asiat menevän sekaisin: tittelit, tiede, ammattikouutus jne. Se, että jotain kutustaan tieteeksi ei tarkoita, että kyseessä on tiede. Tämä koskee niin kauppaoppia ja alkemiaa kuin vaikkapa kauppaoppia.

Täytyypä kirjoittaa sinua(kin) silmällä pitäen blogiin kirjoitus siitä, mitä se tiede oikein on, ja miksi kauppaoppi, matematiikka tai kasvatusoppi eivät ole tieettä, vaikka niitä sellaiseksi NIMITETTÄISIIN. Yritän saada aikaiseksi vielä ensi viikolla, tervetuloa keskustelemaan.

Käyttäjän vaattanen kuva
Tapio Vaattanen Vastaus kommenttiin #69

Jouko, kansantaloustiede on kansantaloustiedettä huolimatta siitä, missä opinahjossa sitä opetetaan. Se on ensimmäinen looginen virheesi. Sinä myös väität, että Raimo Ilaskivi, valtiotieteiden tohtori kansantaloustieteessä, on itseasiassa lukenut kauppaoppia, eikä kansataloustiedettä. Aloita perustelusi sillä

Mutta kirjoita toki myös blogi-postaus, jossa todistat, että Economics and Business Administration ei ole tiedettä. Odotan innolla ;)

Veikkaan jo nyt, että jatkat samaan tuttuun tyyliin. Kauppatiede on kauppaoppia. Kauppaoppi ei ole tiedettä, joten kauppatiedekään ei ole.

Silkkaa semantiikkaa ilman perusteita.

Sen enempää kauppatiede, kuin kansantaloustiedekään ei ole eksakteja tieteitä, muista myös se. Matematiikka ja fysiikka on. Teologia ei ole.

Mikko Hammarberg Vastaus kommenttiin #56

Mistä tuo youtube-video on maistiainen? Sori, ei ole juuri nyt aikaa uhrata edes vajaata puolta tuntia videoiden katseluun. Olisi ollut kohteliasta jos olisit säästänyt aikaani ja vastannut edes parilla lauseella tarkentamalla mikä ja missä kansantaloustieteiden opetuksessa on vikana. Omaan tähän itsekin pari mielipidettä, mutta olisin ollut kiinnostunut kuulemaan miten sinä asiasta ajattelet.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #57

Minun auktoriteettini ei paina mitään. Tässä maailmassa asema luo auktoriteetin ei asiaosaaminen. Siksi linkki:

Prof. Werner kertoo tässä videossa vuodelta 2012 esim. seuraavaa, kyse on siis Britanniasta ja lopulta kuitenkin kaikista länsimaiden yliopistoista: Maisteritason oppikirjoissa (kansantaloustieteessä) ei tavallisesti nykyään edes mainita rahaa tai pankkeja. Paremmissa oppikirjoissa puhutaan rahasta ja pankeista, mutta siten että pankit välittävät sinne talletettuja pääomia. Tämä ei pidä mitenkään paikkansa. Oppikirjoja tehtäessä taloustieteilijät ajattelivat että pankkijärjestelmän tulisi toimia näin "teoriassa", ja siksi oppikirjat kirjoitettiin miten kirjoitettiin, mutta näin rahajärjestelmä ei tosiaankaan toimi. Raha (pääoma) syntyy velasta, ei toisin päin. Velkapaperin allekirjoittamalla pankissa allekirjoittaja luo velkasumman uutta pääomaa.

Werner käsittelee myös sitä ajattelun virhettä jonka kautta nämä olettamat ovat päässeet tieteellisen. Hän käsittelee myös sitä miten kansantalouden kasvu vaatii aina likvidin rahamäärän kasvua taloudessa (Huomioksi niille jotka pelkäävät "rahan painamisen" tuottavan hyperinflaation), ja erottelee sen että rahaa luodaan kestäviin investointeihin tai vain kiinteistö- ja finanssikupliin...

Hyvä esimerkki järjettömyydestä: 30-luvulla Itävaltalaisessa kaupungissa alettiin painaa omaa rahaa kun työttömyys oli 30-40%. Kaupunki päätyi käytännössä täystyöllisyyteen, kunnes valtio huomasi kilpailevan valuutan ja lopetti ko. rahan pakolla. Kaupungin työttömyys kohosi takaisin samoihin lukemiin. Et silleen.

Se ettei kansantaloustieteen oppikirjoissa puhuta pankeista on johtanut siihen ettei taloutta kuvaavissa malleissa (yliopistoissa, valtionvarainministeriöissä, keskuspankeissa...) ole huomioitu pankkeja, ja 2008 pankkikriisin jäi ennustamatta ja kriisin syyt tajuamatta.

Toinen aihe:
Toinen suuri kansantaloustieteen myytti on ns. Sayn laki. Tämä työn tarjonnan laki sanoo että työvoima löytää aina kysyntänsä. Tämä laki on kuitenkin peräisin yli 200 vuoden takaa jolloin työtön tosiaankin voi kuolla nälkään jos ei ollut valmis ottamaan vastaan mitä tahansa työtä mihin hintaan tahansa. Hyvinvointi yhteiskunnassa olemme kuitenkin sopineet siitä että kaikista huolehditaan joten tämä työntarjonnan argumentti ei voi pitää enää paikkansa, meillä ainakaan. Silti Vartiainen co. jaksavat painottaa työntarjonnan lisäämistä oletetun "kestävyysvajeen" hoitoon - kestävyysvajeen joka sekin on vain turhaa pelottelua.

http://pasipulkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

Mikko Hammarberg Vastaus kommenttiin #64

Kansantaloustiede ei ole tiedettä, mutta silti löydät (tämän alan?) professorin jonka puheisiin viittaat totuutena?

Eksogeenisestä ja endogeenisestä luotonlaajennusteoriasta on käsittääkseni käyty jo pitkään keskustelua kansantaloustieteissä. Endogeenistä rahateoriaa on viime aikoina esitelty ihan suomenkielisissä alan perusteoksissakin. Yliopisto-opetuksesta ei ole kokemusta muuta kuin TTY:ltä, jossa lähestymiskulma opetukseen on liikkeenjohdollinen ja kauppaoppimainen, ja ylipäätään kansantaloustieteiden opetus on melko surkeaa. Silti täälläkin endogeeninen luotonlaajennusteoria tuli jo kymmenen vuotta sitten kurssin aikana vastaan, toki luentomateriaalina käytetystä kirjasta tätä ei löytynyt.

Mun mielestä aliarvioit aika pahasti kansantaloustieteellisen keskustelun tason. Totta kai liikkeellä on paljon vanhoja ja virheellisiä käsityksiä sekä teorioita, mutta myös paljon uusia taloutta kuvaavia malleja jotka jopa sopivat realitaloudesta saatuun dataan.

Kansantaloustieteiden kehityksestä huolimatta olen varma, että jatkossakin aika moni kriisi jää alan asiantuntijoilta ennustamatta. Tai aina oikeaan osuneita ennustajiakin löytyy, mutta ahneuden ja pelon hallitessa markkinoilla ja poliitikkojen huolehtiessa lähinnä seuraavien vaalien tuloksista, kaikuvat ennustajien mielipiteet kuuroille korville.

Käyttäjän vaattanen kuva
Tapio Vaattanen Vastaus kommenttiin #41

J Heynolle: Et selkeästikään erota kauppatieteiden maisteria ja merkonomia toisistaan.

Sen enempää kansantaloustiede kuin kauppatiedekään ei ole eksakteja tieteitä. Kauppakorkeakoulussa taas voidaan hyvinkin opettaa kansantaloustiedettä, joka ei muuta kansantaloustiedettä kauppaopiksi.

Ihan vinkkinä voin kertoa, että teknisessä korkeakoulussakin opetetaan fysiikkaa, ja se silloinkin ihan sama tiede, kuin yliopistossa opetettu.

Sinun teoriasihan tosin on, että Helsingin Yliopistollakin opetettu kansantaloustiede oli oikeastaan kauppaoppia aina 50-luvulle saakka. Tällä perusteella sitten esität olevasi päteväpi ekonomisti kuin kansantaloustieteen tohtori Ilaskivi :)

Annan vielä yhden vinkin lisää. On olemassa tietojenkäsittelytiede, ja on olemassa tietojenkäsittelyoppi. Kauppatieteestä ei tee kauppaoppia se, että se ei ole kansantaloustiedettä.

Olet yksiselitteisesti väärässä luuloinesi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #50
Käyttäjän vaattanen kuva
Tapio Vaattanen Vastaus kommenttiin #55

Kuten olen aiemmin todennut, olen opiskellut nimenomaan kansantaloustiedettä Helsingin Yliopistolla, joten tiedän kyllä, mitä kansantalousteide on.

Artikkelisi ei valaise mitenkään sitä, miksei kauppakorkeakoulussa voisi opettaa kansantaloustiedettä. Kuten jo sanoin, teknillisessä korkeakoulussakin opetetaan fysiikkaa.

Ja jatkan edelleen. Datanomit ovat opsikelleet tietojenkäsittelyoppia, kun taas Helsingin Yliopistossa opetetaan tietojenkäsittelytiedettä.

Merkonomit ovat opiskelleet kauppaoppia, kun taas kauppatieteiden maisteri on opiskellut kauppatiedettä.

Yrität esittää, että valtiotieteellisen ja kauppatieteellisen korkeakoulun ero olisi sama. Ei ole, olet väärässä.

Kauppaopin englannin kielinen termi ei muuten ole sama kuin kauppatieteen englanninkielinen termi. Tämän olisit voinut helposti tarkistaa.

Voit antaa perusteiksi vaikka kuinka monta viitettä omiin kirjoituksiisi, mutta niissäkään ei perustella väitettäsi ollenkaan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Mielenkiintoista tässä keskustelussa on, että sen jatkuttua jo viikon verran, Elina Lepomäki ei ole ottanut kantaa asiaan kertaakaan. Tyypillisenä ammatti-yhteistenasioidenhoitajana hän on kirjoittanut bloginsa ylhäisestä yksinäisyydestään ja jättänyt asiakeskustelun muille: "Ugh, olen puhunut!" näyttää olevan yleinen asenne kansanedustajien joukossa.

TAI SITTEN kansantaloustieteen mekanismit ova yksinkertaisesti kauppaopin ammattilaiselle vieraita, liian vaikeita tai muutoin käsittämättömiä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset