*

Elina Lepomäki Näin ei voida jatkaa.

Ansioturva yhtäläiseksi suomalaisille

  • Ansiosidonnaisen rahoitusosuudet
    Ansiosidonnaisen rahoitusosuudet

Perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Periaate ei toteudu työttömyysturvan osalta. Kansa on jaettu karkeasti kahteen joukkoon: tyypillisesti vakituisissa keski- ja hyvätuloisissa työsuhteissa työskenteleviin, korotettua ja pidennettyä työsuhde- ja työttömyysturvaa nauttiviin henkilöihin sekä epäsäännöllisissä työsuhteissa tai työsuhteen rinnalla esimerkiksi yksinyrittäjinä työskenteleviin henkilöihin, joiden työttömyysturva on heikko tai sitä ei ole.

Nykyisessä työttömyysvakuutusjärjestelmässä vakuutuksen kustannus on kaikille pakollinen, mutta sen eduista pääsevät nauttimaan vain kassoihin kuuluvat palkansaajat, jotka täyttävät työssäoloehdon eivätkä ole palkkasuhteen rinnalla yrittäjiä. Kuten valtiovarainministeriön Mauri Kotamäki ja Jukka Mattila joulukuun Yhteiskuntapolitiikkalehden artikkelissa toteavat, merkittävä osa vakuutusmaksun maksajista ei saa vastinetta maksulleen – eli he maksavat vakuutusta, jonka piirissä he eivät täysimääräisesti ole. Työttömyyskassat rahoittavat työttömyyden ansioturvasta ainoastaan hieman yli viisi prosenttia, vaikka työttömyyskassan jäsenyys on ehto ansiosidonnaisen saamiselle.

Epätyypilliset työsuhteet ovat olleet monta vuotta merkittävässä kasvussa: viime vuonna yli puolet solmituista uusista työsuhteista olivat määräaikaisia. Moni pyörittää – tai haluaisi pyörittää – pientä yritystä työssäkäynnin lomassa tai käynnistää yritystoimintaa työttömäksi jäätyään. Yrittäjän ja palkansaajan ero on nykyisessä palveluvoittoisessa taloudessa häilyvä. Riski työttömyysturvan menettämisestä ei usein kannusta työllistymään tai henkilökohtaiseen riskinottoon yrittämällä.

Kansantalous kaipaisi kipeästi monenlaista toimeliaisuutta. Ei ole kohtuullista, että freelance-kirjoitus lehteen vie koko kuukauden työttömyyspäivärahan. Eräs kielenkääntäjäksi opiskellut ja lastenhoitajana palkkasuhteessa työskennellyt henkilö joutui lakkauttamaan kääntämistä tarjoavan toiminimensä jäädessään työttömäksi lastenhoitajan paikalta. Muuten hän ei olisi saanut työttömyysturvaa lainkaan.

Valtion ja kuntien palvelutasot ja tulonsiirtovastuut on säädetty tasolle, jonka rahoitus ei ole mahdollinen nykyisellä työllisyysasteella. Vuoden 2014 joulukuussa kausitasoitettu työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli 68,3 %. Hallituksen tavoite on ollut työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin. Työllisyysasteen kehityksessä Suomi on jäänyt muiden pohjoismaiden jälkeen.

Esitämme tänään julkaisemassamme ehdotuksessa ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamista kaikkeen kansaan. Raportin ovat kirjoittaneet kanssani professori Heikki Hiilamo, Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti, kansanedustaja Osmo Soininvaara ja VATT:in ylijohtaja Juhana Vartiainen.

Ansioturvareformi purkaa nykyisten työttömyysvakuutusmarkkinoiden tehottomuutta ja kannustinongelmia. Nykyisessä työttömyysvakuutusjärjestelmässä vakuutuksen antajalla (eli työttömyyskassalla) ei ole täysimääräisiä kannusteita pienentää vakuutustapahtuman (eli työttömyyden) todennäköisyyttä, sillä se ei joudu maksumieheksi kuin 5 prosentin osalta. Suurin osa työttömyyskassoista toimii ammattiliittojen yhteydessä. Toisella puolella taas kriteerit täyttävä palkansaaja voi ostaa itselleen erittäin edullisen työttömyysvakuutuksen pelkästään reilulla 100 eurolla vuodessa.

Ansioturvareformi siirtää kaikki työnhakijat ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin säilyttäen nykyisen työssäoloehdon. Kaikki palkansaajan asemassa tehty työ kerryttäisi työssäoloehtoa siinä suhteessa kuin palkasta suoritetaan lakisääteistä työttömyysvakuutusmaksua. Elinkeinon harjoittaminen tai yrityksen omistaminen ansiotyön ohessa ei heikentäisi palkansaajan työttömyysturvaa. Työttömyyskassaan kuuluminen ei jatkossa ole kriteeri ansiosidonnaisen saamiselle. Samalla valtion eli verojen ja työttömyysvakuutusmaksujen osuus ansioturvan rahoituksesta nostetaan nykyisestä 95 %:sta 100 prosenttiin.

Ansioturvareformi on julkistaloudelle kustannusneutraali. Siksi reformi lyhentää ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskeston nykyisestä 400 tai 500 päivästä 250 päivään (noin vuoteen). Samalla kaikki työnhakijat siirretään korotetun päivärahan piiriin, mikä tarkoittaa jokaiselle työnhakijalle työttömyyden ensimmäisen 100 päivän aikana nykyistä korkeampaa työttömyysturvaa. Reformi myös purkaa keinotekoisen kytköksen ansio- ja perusturvan välillä. Se mahdollistaa työttömyysturvan tehokkaamman kehittämisen jatkossa.

Lataa raportti täältä: http://www.sitra.fi/julkaisut/Muut/Ansioturvareformi.pdf

--

http://lepomäki.net/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

27Suosittele

27 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (54 kommenttia)

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius

Työttömyysturvareformi olisi erittäin merkittävä edistysaskel yrittäjille. Tällä hetkellä yrittäjän ansiosidonnainen työttömyysturva on rakennettu niin kalliiksi, että ainoastaan vain joka kymmenes yrittäjä on liittynyt järjestelmään.

Käyttäjän PaananenLudmila kuva
Paananen Ludmila

Millä tavalla kalliiksi? Se on totta että se on kalliimpi kuin tavallisen kassan jäsenille mutta erona on se että voit itse vakuuttaa oman työttömyysrahaan valitsemalla ITSE vakuutustaso. Tavallisilla duunareilla sellaista mahdollisuutta ei ole. Vaikka yrittäjän ansiosidonnaisen valinnan vaikuttaa valittu taso ja se pitää olla vähintään YEL-tasoa niin moni ottaa korkeampi vakuutustaso varmuuden vuoksi. Pienelle yrittäjälle sekin on paljon ja siinä mielessä muutoksia tarvitaan että sekä pienet yrittäjät ja varsinkin yrittäjäperheiden jäsenet olisivat tasavertaisia työttömyysturvassa. Tällä hetkellä tasavertaisuus ei toteudu.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Yrittäjille ei nykyisin makseta ansiosidonnaista työttömyysturvaa, koska pelätään keplottelua.

Pelätään esimeriksi sitä, että yrittäjä työttömänä ollessaan "tekee töitä varastoon". Ehkä näin voi jollakin alalla olaakin. Lepomäki mainitsi tuossa esimerkkinä freelancer-kääntäjän. Työttömyystuen maksaja pelkää nykyisin kauheasti sitä, että kääntäjä kääntäisi tekstiä tosiasiallisesti kuukauden, ja sitten ilmoittaisi työskennelleensä käännöksen kanssa vain viikon. Näin hän saisi suuremmat työttömyyskorvaukset, ja tällaista vilkunkia pelätään niin paljon, että yrittäjille ei työttömyystukia anneta, kuin pitkän karenssin jälkeen.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Yhtäläistä ja yhdenvertaista olisi se että korvaus kaikille työttömille olisi tasasuuruinen euroissa, vaikkapa 50 tai 100 euroa per päivä. Korvaus ei olisi "ansiosidonnainen".

Tasasuuruinen työttömyysturva kannustaisi eniten hyväpalkkaisia etsimään uutta työtä. Tätähän Lepomäki ja kumppanitkin peräävät HS:n kirjoituksessaan: "Kansantalouden kantokyvyn kannalta erityisen painava tarve on lisätä koulutetun ja hyväpalkkaisen työikäisen väestön työllisyysastetta."

Erillistä työttömyysvakuutusmaksua ei tarvita. Varat korvauksiin voidaan kerätä yleisen verotuksen osana.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Meinaatko sata euroa jokaiselta kalenteripäivältä verottomana?

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

VAin arikpäiviltä, eli 2100 e kuukaudessa. Eihnän kukaan niin vähää tienaa, kuin 2100 € /kk.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #31

Huvittaisiko mennä töihin 1600€ kuukausipalkalla?
Joillakin nykyinen ansiosidonnainen on tonnin kiepeillä.

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen Vastaus kommenttiin #31

Alimmat tuntipalkat ovat kahdeksan - yhdeksen euron tietämissä. 150 tuntia kuussa (37,5 t viikko) tekee 1200 euroa kahdeksan euron tuntipalkalla ja 1500 kympin tuntipalkalla. Ja lisäksi puolen kuun palkka lomarahana.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

"Ansioturvareformin" suhteen näyttää olevan menossa etukäteen suunniteltu, koordinoitu ja ajastettu rintamavyörytys. Siinä ovat mukana ainakin Etla, Sitra, Vatt, VTV, Helsingin Sanomat, YLE, radio, TV, Helsingin yliopisto, Libera ja varmaan muitakin. Moottorina lienee Sitra tai Etla. Sitran debatti-tilaisuus (joka on menossa juuri nyt eli 23.1. klo 8.30) on kutsuvierastilaisuus eli rahvas älköön vaivautuko kuulolle.

Henkilötasolla rintamassa ovat esiin tulleet mm. Elina Lepomäki, Osmo Soininvaara, Tuomas Pöysti, Juhana Vartiainen, Heikki Hiilamo, aiemmin Etlan Vesa Vihriälä ja Etlan tutkijat.

Tämä rintama kantaa huolta kansantalouden kantokyvystä, hyväpalkkaisten työllistymisestä ja työn tarjonnan lisäämisestä.

Eilen oli Vapaus valita toisin -organisaation tilaisuus, jossa mm. professori Pertti Haaparanta kiisti työn tarjonta -puheen tieteellisen oikeutuksen.

Minna Eerolainen

Vyörytys on todella totaalista. Tämän Lepomäen ja kumppaneiden esityksen lisäksi Ylen aamutv:ssä moitittiin aamulla suomalaisia "ketteryyden" puutteesta kun liian monet asuvat omistusasunnoissa eivätkä ole vuokra-asujien tavoin oletettavan motivoituneita muuttamaan joka mahdollisen hanttihomman perässä kodistaan.

Suomalaista työvoimaa kohdellaan kummallisena käkimassana, ei inhimillisinä, tuntevina yksilöinä. Metsään menee taas.

Toi Heikki Hiilamo lähtee outoihin proggiksiin mukaan, kannattaisi vähän miettiä. Eihän tuossa kovisjoukossa voi tulla roolia muuna kuin voimattomana yesmiehenä vaikka kuinka olisi vähäosaisista välittävinään :(

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Demari Juhana Vartiainen on tietenkin mukana vyörytyksen eturintamassa. (Mikseivät demarit erota Juhana Vartiaista?)

Televisiossa on väitetty, että perussuomalaiset ovat sen kannalla, että ansiosidonnainen työttömyysturva pitäisi olla kaikilla ammattiliittoon tai Loimaan kassaan kuulumattomillakin. Mutta merkitseekö tämä kanta sitä, että perussuomalaiset lähtevät Sipilän hallituksessa mukaan lyhentämään ansiosidonnaisten päiviä puoleen?

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #32

Perussuomalaistenkin tosiaan toivon lähtevän tämän järkevän reformiesityksen tai sitä lähellä olevan vastaavan esityksen taakse.

Käyttäjän piiaaallonharja kuva
Piia Aallonharja

Kuulin tästä ensimmäiseksi radiosta ja nopea ensireaktio oli, että mun 500 ansiosidonnaiseen työttömyyspäivään ei saa koskea, mutta sitten rauhoitun ja olen valmis luopumaan Elinan esittämillä perusteilla 200 päivästä, kunhan saisin vielä pitää 300 päivää mahdollisen työttömyyden iskiessä. Olen siis valmis neuvottelemaan päivien määristä :)

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Neuvottelun sijasta asiasta voi äänestää eduskuntavaaleissa.

Mikä on Sipilän kanta ansiosidonnaisten puolittamiseen? Entä perussuomalaisten?

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Jos yksinyrittäjä joutuu työttömäksi (=konkurssi), tarkoittaa se usein sitä, että ulosottomiehellä on näppinsä pelissä. Karu fakta on se, että vaikka ansiosidonnaista saisi 2000 euroa bruttona/kk (toteutuu n. 4500 euron kuukausituloilla), josta verottaja vie neljänneksen ja vouti kolmanneksen, niin sillä nettosummalla ei elä sitten mitenkään, jos joutuu asunnostaan jotain peräti maksamaan. Lisäksi työhön menemiseen tuo tilanne ei kannusta, ellei satu saamaan hyväpalkkaista duunia, ja yritystoiminnan jatkamiselle ei yleensä ole mahdollisuuksia, jos luottotiedot ovat menneet. Siinä sitä kannustinloukkua kerrakseen. Mitä tälle ollaan aikeissa tehdä, jos mitään?

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Hyväpalkkaisen työn sijasta voi ottaa kolme pienipalkkaista työtä. Vuorokaudessa on 24 tuntia.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Mikko Aholalta voisi varmaan olettaa iälleen sopien asiasisältöisiäkin kommentteja?

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt Vastaus kommenttiin #41

Havaitsen Mikko Aholan kommentissa sarkasmia. Tunnetusti vaikea laji.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #41

Kyllä noita kommentteja esitetään ihan mukasivistyneiltäkin tahoilta.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt Vastaus kommenttiin #44

Tottapa tuokin. Sehän tässä on surullista.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Ehdotus otetaan sellaisenaan Kansallisen Viskipuolueen vaaliohjelmaan.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

tietty pitää miettiä mikä on työttömyysturvan funktio. kansantaloudessa se on pitää yllä ostovoimaa niin että yhden ihmisen työttömyys ei kertaannu dominoefektillä.

silloin turvan täytyy olla suhteellisen suuri. mua on ihmetyttänyt ettei kukaan ole ottanu poliittiseen agendaan toimivaa automaattista vakauttajaa elikkä työttömyyskorvaus = 2 x palkka.

tolloin jokainen uusi työtön toisi kaksi työpaikkaa. työttömyys olisi houkutteleva mutta siihen ei koskaan pääsisi.

toinen asia mikä ihmettyttää. ihminenhän on homo economus, taloudellisesti järkevä olio. elikkä pyrkii minimoimaan ponnistelut. (toi on niin klassisen, marxilaisen kuin keynesiläisenkin teorian alkuolettama.)

mistä seuraa, henkilö jolla on päivät nollattu, tietysti ottaa lopputilin ja lähtee nauttimaan ansaitusta työttömyydestä ylikattavalla päivärahalla. ellei ota lopputiliä, on ilmiselvästi ei järkevä toimija eli suomeksi hullu. meillä on pakkohoito säästösyistä poistunut, muuten aika iso osa olisi hoidossa.

Reijo Tossavainen

Olen jo pidemmän aikaa tuumaillut asiasta samalla tavalla kuin blogisti. Aion vielä tänään tehdä aiheesta eduskunnassa ns. kirjallisen kysymyksen asianomaiselle ministerille.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Ja kun sitten olet kysynyt ja saanut höpöhöpö-vastauksen, mitä aiot asialle tehdä? Lain läpivieminen Suomessa kestää minimissään 3 päivää.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Perussuomalaiset siis kannattavat ansiosidonnaisten päivien vähentämistä puoleen. 500 puolitetaan 250:een.

Muista äänestäessäsi.

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

Ansiosidonnaisen ulottaminen kaikille olisi muuten myrkkyä ay-liikkeelle, sillä joulukuussa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan yli puolet ammattiliittoon kuuluvista suomalaisista eroaisi ammattiliiton jäsenyydestä, jos jäsenyys ei takaisi ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Ko. tutkimuksen toteutti On-Time Research Solutions Oy.

Olavi Mansikka

Hyökkäsivät jo vastaan. Toki heidän asiansa on vain jäseniään puolustaa sekä johtoaan lihottaa... Muilla ei ole väliä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

No mutta, mutta... Ansiosidonnainen työttömyysturvahan ei mykyisinkään ole sidoksissa ammattiliiton jäsenyyteen. Toki liiton jäsen voi olla samalla, mutta työttömyyskassaan liittymisen edellytys se ei ole.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Hyvä reformiehdotus jonka soisin tulevan kevään vaalien erääksi pääkysymykseksi.

Esko Ahohan ehdotti omaa vastaavaa reformiaan, joka tyrmättiin sekä Kokoomuksen ja SDP:n taholta.
Kokoomus voisi ottaa tämän Sitran raportin vaaliohjelmaansa, jolloin vaalit voitaisiin käydä ainakin tältä osin selkein kortein.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Puolueiden olisi hyvä avoimin kortein ilmoittaa, vähentävätkö he ansiosidonnaisten päivien lukumäärää 500:sta 250:een.

Etenkin Keskustan ja Perussuomalaisten.

Pekka Heliste

Ei tuo Lepomäen esityskään poista katkoa.Kela vaatii peruspäivärahaa varten todistuksen työssäolosta/työttömyydestä eikä se poistu Lepomäen systeemissäkään

Tai se voidaan poistaa samalla tavalla nykysysteemissäkin

Käyttäjän elepomaki kuva
Elina Lepomäki

Vastauksena SAK:n ja STTK:n esittämään koordinoituun kritiikkiin (YLE) raporttiamme kohtaan:

"STTK:n arvion mukaan esitetty malli suosii rikkaita ja eniten tienaavia pieni- ja keskituloisten kustannuksella."

Päinvastoin, malli nimenomaan ulottaa ansiosidonnaisen turvan myös kaikista heikoimmassa asemassa oleville palkansaajille, eli heille, jotka työskentelevät pätkäsuhteissa ja mahdollisesti yhdistävät yrittäjämuotoista toimeentuloa ansiotuloon. Heitä ei nykyinen ansioturva usein koske lainkaan. Lisäksi nykyinen ansioturva suosii vakituisissa säännöllisissä työsuhteissa olevia henkilöitä kahta kautta: sekä etuuden keston että tason (korotettu päiväraha) osalta. Reformimme yhtäläistää ansioturvan ehdot kaikille samaksi, ja kunkin yksilön vakuutusturva seuraa suoremmin hänen palkastaan maksetuista lakisääteisistä työttömyysvakuutusmaksuista.

Tämän lisäksi reformimme erottaa ansioturvan ja perusturvan keinotekoisen kytköksen toisistaan, jotta jatkossa työttömyysturvan kehittäminen on helpompaa. Eli esimerkiksi perusturvaa voidaan kehittää ilman että samalla muutetaan ansioturvaa. Se silottaa tietä myös sellaiselle sosiaaliturvauudistukselle kuin perustili/perustulo, jos tulevaisuudessa poliittista tahtoa löytyy.

Yksi raporttimme kirjoittajista, Heikki Hiilamo, avaa näkökulmaa THL:n blogissaan (hän jos kuka tuntee köyhien sosiaaliturvan): https://blogi.thl.fi/web/yp/etusivu/-/blogs/piste-...

"SAK: Mutta asiakirja ohjaa keskustelua suuntaan, jossa olennaisin asia hämärtyy. Nykyisessä työllisyystilanteessa voimavarat on viisaampaa keskittää uusien työpaikkojen luomiseen kuin siihen, että kurjistaisimme jo valmiiksi vaikeassa asemassa olevien tilannetta ja aiheuttaisimme heille lisää epävarmuutta"

Raporttimme tarkoitus oli puhua nimenomaan työttömyysturvasta, joka on hyvinvointivaltion tarjoaman tulonsiirtojärjestelmän keskeinen osa. Se on myös tärkeä tekijä selitettäessä kansantalouden työn tarjontapuolta. Olen täysin samaa mieltä, että järjestelmässämme on myös paljon tekijöitä, joilla vaikutetaan työn kysyntäpuoleen, ja niistä yhtä lailla on moni akuutin reformoinnin tarpeessa. Keskustelua tällainen maalin siirtäminen ei kuitenkaan vie eteenpäin.

Tämän lisäksi reformiehdotuksemme nimenomaan pienentää ihmisten epävarmuutta työttömyysturvan suhteen, koska se luo selkeät ja läpinäkyvät ehdot, jotka ovat yhtenäiset kaikille palkansaajille. Se, mille tasolle työttömyysturva lopulta asettuu seuraa talouden reunaehdoista. Jos kaikkeen ei ole varaa, on minun oikeustajuni mukaan parempi, että jaetaan "vähä" läpinäkyvästi ja yhtäläisin ehdoin vakuutusmaksun maksaneille kuin että tuo etuus jaettaisiin vain maksajien etuoikeutetulle osajoukolle, kuten nykyisin.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Heikki Hiilamo jos kuka tuntee sosiaaliturvan, sanoo Lepomäki.

Saattaa tuntea, mutta millaisia politiikaehdotelmia hän kannattaa ja millaisessa käsitekehikossa asioita hahmottaa. Vuosien takaa jäi mieleen vaalitilaisuus, jossa Hiilamo paheksui niinsanottuun lex Soininvaaraan kohdistettua kritiikkiä. Lex Soininvaara = toimeentulotuen (tai työttömyysturvan) leikkaus nuorilta jotka eivät lähde heille tyrkytettyyn koulutukseen.

Tavoitesuunnaksi (ideaalitilaksi) pitää asettaa yhteiskunta jossa kenenkään ei tarvitse "tarjota" työtään, ei tarvitse tarjoutua, tarjota itseään eikä olisi olemassa myöskään työn "kysyntää" (niinsanottua työnantajaa). Tarjonta- ja kysyntäkäsitteistö on lähtökohtaisesti ihmistä alentavaa, välineistävää, epäitsellistävää ja yhteiskuntaa jakavaa, elämää hierarkisoivaa. Keskeisimmän huomion kohteeksi ei ole mielekästä nostaa työttömyysturvaa olipa se millainen tahansa vaan yhdenvertaistaminen ihmisten oman toiminnallisuuden suhteen, toisin sanoen työmarkkinoiden hävittäminen kokonaan pois.

Ansioturvan ulottaminen kaikille on pienen pieni askel. Siitä vaan seuraavia askelmia, työttömyysturva tasasuuruiseksi kaikille, kenties jonkinlainen kansalaispalkka, raja-aitojen poistaminen elinkeinomaailmasta...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Työläinen on tuotannon väline.

Pekka Heliste

Ei tuo esitys muuta mitään näillä rajamailla työskneteleviltä eikä poista byrokratiaa

Veikkanpa, että Kela vaatii joka työpäivästä jonkun dokumentin kuten nytkin ja kun tietää Kelan viiveen niin rahan tulo pysähtyy edelleen 1-2 kuukaudeksi

Teoretisoida toki voi ja rakentaa pilvilinnoja mutta Hyssälä kyllä palauttaa maan pinnalle.Ei esityksesä ole mitään konkreetttista esitystä miten tuo byrokratia poistetaan

Pelkkää vaalipropagandaa

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Lepomäki on harvinainen valopilkku Kokoomuksessa, saas nähdä marsaikka Lylyn ja esikunnan vastahyökkäystä odotellen.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Erinomainen ehdotus, kannatan lämpimästi !

Totta kai tämä ehdotus kuitenkin ammutaan vasemmiston / ay-liikkeen taholta alas alle aikayksikön. Siellä pelätään täysin aiheellisesti jäsenkatoa, jos tuollainen järjenkäyttö oikeasti toteutuisi.

Pekka Heliste

Valtiolla ei ole varaa etenkin kun Kokoomus ja Kepu suunnittelevat leikkausta työttömyysturvaan.

Ansiosidonnaisen ulottaminen kaikkiin työttömiin johtaa menojen monin kasvuun, jota tuo lyhentäminen ei kata.

Kokkomuksen päätavoite on palkansaajan neuvotteluaseman nollaaminen ja työnantajavallan kasvattaminen

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Ei kun päin vastoin. Yrittäjät pitäisi poistaa kokonaan ansiosidonnaisen ja työeläkejärjestelmän piiristä. Tällöin yrittäjien ei myöskään tarvitsisi maksaa palkan sivukuluja. Yrittäjät osaavat ottaa vastuun omista rahoistaan ilman valtion holhousta.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Tarkastellessa työryhmän kokoonpanoa voi vain todeta sen koostuvan henkilöistä jotka elävät irti siitä arkitodellisuudesta missä työtön työnhakija päivittäin elää. Uskooko työryhmä tosissaan, että 50+ ikäiselle aukeavat työmarkkinat päivärahan maksatuksen pudottamisella 200-päivään.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Työttömyyseläkeputkihan poistettaisiin samalla. Vartiaisen mielestä 60-kymppiset kyllä löytävät työtä, kun heille asetetaan riittävästi motivaatiota.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Hyvä kysymys kuuluu, onko sille 50+ ikäiselle auennut töitä nykyisessäkään järjestelmässä, niiden 500 päivän jälkeen?

Etenkin pitkäaikaistyöttömäksi päätynyt sellainen on kylläkin vuoden pidempään saanut ansiosidonnaista, kunnes tipahtaa peruspäivärahalle, mutta työrintamalla hänen tilanteensa ei ole parantunut.

Historiankirjat tulevat myöhemmin itseasiassa melko lailla itsestäänselvästi kirjoittamaan, että tämä nyt käytäntönä oleva ongelmallinen ansiosidonnaisjärjestelmä oli yksi keskeisiä yhteiskuntaa halvaannuttaneita tekijöitä, joka työpaikkoja maastamme pois vei.

Olennaista nimenomaan on toimeliaisuuden lisääntyminen Lepomäen & co. mallissa, jossa ei muodostuisi tilanteita "ei kannata tehdä keikkaluontoisia töitä tai alkaa tienaamaan toiminimiyrittäjyydellä." Oikeudenmukaisuudesta nyt puhumattakaan.

Ehdotettu reformi jo yksinään on erittäin hyvä uudistus suomalaiseen järjestelmään. Samaan aikaan kun toteutettaisiin vielä joukko muitakin toimenpiteitä (lisää paikallista työehtosopimista, säästöjä julkisessa taloudessa, sääntelyä pienemmäksi jne.), niin kääntyminen kasvu-uralle ja työpaikkojen lisääntymisen suuntaan olisi hyvinkin odotettavissa oleva asia.

Käyttäjän JaniHtnen kuva
Jani Hätönen

kun yhtä työpaikkaa hakee parhaimmillaan 400 hakijaa, niin käytännössä työnantaja pääsee valitsemaan sen, jonka kokee tekevän työn parhaalla hinta/laatusuhteella. Tämä tarkoittaa sisäistä devalvaatiota kun kaikki on kerran irtisanottu ja joutuvat ottamaan työn kuin työn vastaan millä vaan työehtosopimuksen minimipalkalla kun työvoiman tarjontaa on pilvin pimein

Reino Jalas

Osa koko tämän ehdotuksen perusteluista on aika oudon kuuloisia, vaikkapa esimerkkinä tämä:

    “Nykyisessä työttömyysvakuutusjärjestelmässä vakuutuksen
    antajalla (eli työttömyyskassalla) ei ole täysimääräisiä kannusteita
    pienentää vakuutustapahtuman (eli työttömyyden) todennäköisyyttä,
    sillä se ei joudu maksumieheksi kuin 5 prosentin osalta.”

Jospa ehdotettu uudistus siis toteutuu. Valtio alkaa jatkossa maksaa 100% kassan kustannuksista, entisen 95% sijasta. Mitä silloin ovat ne Valtion työttömyyskassan uudet keinot? Millaisilla käytännön menetelmillä Valtion Työttömyyskassa jatkossa “pienentää vakuutustapahtuman, eli työttömyyden, todennäköisyyttä”
Mistä Valtion Työttömyyskassa jatkossa taikoo esille ne uudet työpaikat tuossa tilanteessa?

Suomalainen nykyinen työttömyyskorvausjärjestelmä, ansiosidonnaisine työttömyyskassan jäsenyyksineen on likimain 1:1:een samanlainen kuin Ruotsissakin. Ainoa suurempi käytännön ero on että meillä ansiosidonnaista korvausta voi saada 500 päivältä kun Ruotsissa saa vain 300 päivän ajalta.

Tuon ajan jälkeen niin Ruotsissa kuin Suomessakin pudotaan ns. peruspäivärahalle, joka on noin 720 €/kk molemmissa maissa.

Ruotsalaisilla ei näytä olevan mitään kiirettä omien, toimivien työttömyyskassojensa poistamiseksi. Mainitun 5% siivun siirtämistä Valtion kontolle maksettavaksi viestitetään omassa hankkeessamme hyvinkin tärkeäksi detaljiksi.

Sitran tekemä tutkimus höpöttää 25-sivun verran asiasta. Mutta se ei tuo mitää uusia lisätietoja esille. Kun sekä Sitran että tämän blogin 5-henkisen työryhmän ehdotus puretaan auki, niin se ehdotus on tämä:

    “Ehdotetaan että Suomen nykyinen max. 500 pv ansiosidonnainen
    työttömyysturva pudotetaan max. 250 päivän mittaiseksi.”

Tuotahan se pelkistettynä tarkoittaa. Siirtymistä lähemmäksi Ruotsin työttömyysturvan tasoa.

---
Hupaisaa kaikkineen on tämä suomalainen tapa millä muutos tuodaan esille. Teetetään Sitralla asiasta raportti, ja lisäksi työryhmä asiaa pohtimaan. Koetetaan sitten täysin tekaistuilla ja epäuskottavilla asioilla perusteilla, että tämä muutosjan sen kuin vaan parantaa hyvinkin monen ihmisen asioita.

Se lisää kansalaisten tasa-arvoa, luokkajaotkin vähenee ja kaikkineen se on Valtiolle kustannusneuraali ym, ym.

Suomihan on kroonisessa julkisen talouden rahapulassa. Työmarkkinoiden puolella tilanne on mennyt sellaiseksi että ns. “paskaduunit”, eli vaikkapa laivahitsaajan tai rakennusmiehen tai farkkujen ompelijan jne. työt eivät enää kelpaa suomalaisille.

Näitä seikkoja vasten ehdotettu työttömyyspäivärahan muutos (=kiristys) on ihan oikean suuntainen. Kun se sama turvan taso toimii Ruotsissa, niin miksei se toimisi meillä Suomessakin.

Useat kovat ja itsestäänselvät leikkausluonteiset päätökset ovat tulevalla hallituksella edessä joka tapauksessa. Muutoksia pitää vain tehdä. Tehdä, eikä puhua, mikä on ollut Kokoomuksen helmasyntejä koko hallituskauden ajan.

Asioita pitää saada aikaiseksi. Samalla siinä siunata ittensä, ettei tekijä saisi 1.6 miljoonan jäsenen liitoksi kasvanutta Jätti-SAK:ta kimppuunsa.

Pekka Heliste

Ruotsin ansiosidonnainen on hyvin samantapainen kuin Suomen

http://www.nordsoc.org/fi/Ruotsi/Tyottomyysturva/

"Jos täytät työttömyyskorvauksen saamisen edellytykset työttömyyskassa myöntää 300 korvauspäivän mittaisen korvausjakson. Jos sinulla 300. päivänä on alle 18-vuotiaita lapsia, voit saada oikeuden 150 lisäkorvauspäivään. Korvauksen maksaminen aloitetaan 7 päivän karenssin jälkeen."

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Ehdotettu malli yksinään pitää sisällään toimeliaisuuden lisääntymisen, kun freelance-tyyppisen työn tekeminen muuttuu kannattavaksi. Toimeliaisuuden lisääntyminen parantaa oletusarvoisesti aina taloudellista tilannetta, ja on omiaan tuomaan työpaikkoja takaisin.

Ehdotettu malli ei tietenkään yksinään riitä valtion taloudellisen tilanteen kohentamiseen - se vain korjaa nykyistä ansiosidonnaisjärjestelmää koskevan epäoikeudenmukaisuuden ja myös tehottomuuden.

Lisäksi tarvitaan muita keinoja valtiontalouden ja työllisyystilanteen kohentamiseen. Yksikkötyökustannusten osalta Suomen indeksi tällä hetkellä on 128 siinä missä pahimpien kilpailijoidemme Ruotsin ja Saksan indeksit ovat 116 ja 114. Huikea ero siis. Tuo ero meidän tulee kutistaa ja mieluummin mennä hiukan allekin, jotta tilauksia Suomeen tulisi ja työllisyystilanteemme kohenisi.

Mitkä siis keinoksi?

Suomi ainoa maa maailmassa, jossa yleissitova työsopimusjärjestelmä käytössä. Jäykistää siis työmarkkinoitamme aivan tarpeettomasti kilpailjoihimme nähden, joten paikallinen työehtosopimisjärjestelmä käytännöksi.

Julkisen sektorin kuluja ja siten veroja tulee alentaa. Ilahduin lukiessani tänään, että jopa demarit ovat nyt valmiita lisäsopeutuksiin eli -säästöihin, muistaakseni 4 mrd euron edestä. Sellaista ajattelua ja toimintaa tarvitaan.

Yritysten kohtaamaa, toimintaa hankaloittavaa turhaa sääntelyä tulee karsia. Raskauden kulut työnantajilta yhteiskunnalle. Ja vaikka asia tuntuu peikko monelle olevankin, niin työntekijän irtisanomissuojaa on kavennettava, millä olisi osaltaan positiivinen seurannaisvaikutus uusien työpaikkojen syntymiselle ja siten työstä toiseen siirtymiselle.

Kaikkien olisi yksinkertaisesti ymmärrettävä, että sodan jälkeinen, teollisuutemme voimakkaan kasvun ja siten pitkien vakityösuhteiden ajanjakso on erittäin todennäköisesti nyt jo mennyttä aikaa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Ja mikäköhän tässä mahtaa olla filunkina takana.. Kuka hyötyy eniten ja kuinka vähällä ?

Nämä on kyllä erikoisia ehdotuksia aina,kun mikään ei voi koskaan olla neutraalia.Toinen juttu on liberassa erikoista,että se on niin kovasti aina työntekijöiden kimpussa.

Käyttäjän JaniHtnen kuva
Jani Hätönen

Tasa-arvon nimissä muutetaan myös tippuvien kansanedustajien "sopeutumisraha" vaatimattomasta 3 vuodesta tähän samaan formaattiin, myös takautuvasti niiden ex-edustajien osalta, jotka saavat elinikäistä eläkettä parin kauden "työ"uran jälkeen, ilman että muut tulot tai pääomatulot vaikuttavat eläkkeen määrään ennen kuin varsin korkealle asetettu leikkuri iskee..

Päättäjiltä usein unohtuu yksi asia: Esimerkin näyttäminen.

http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-12885808133...
"Miltä kuulostaa neljän tonnin kuukausieläke, jonka päälle saa nostaa rajattomasti pääomatuloja esimerkiksi omasta yrityksestään? Ja kaikki tämä nelikymppisenä, jatkuen vaikka varsinaiseen eläkeikään saakka?

Kansanedustajille tällainen järjestely oli mahdollinen aina vaalivuoteen 2011 saakka, jolloin edustajien työttömyysturvaksi tarkoitetusta sopeutumiseläkejärjestelmästä luovuttiin.

Tuolloin eduskunnasta pudonneet ovat kuitenkin edelleen oikeutettuja vanhan järjestelmän mukaiseen eläkkeeseen – samoin kuin kaikki aiempina vuosina pudonneet, yli kaksi kautta istuneet edustajat."

Ehdotus on hyvä, pl ansiosidonnaisen ajan puolitus, joka tuntuukin olevan päätavoite, ei tasa-arvoinen mahdollisuus ansiosidonnaiseen myös epätyypillisille työsuhteille tai osa-aika/pienyrittäjille. Eikä mahdollisuus ottaa kannustavasti aina työ kuin työ vastaan. Mikä pettymys.

Käyttäjän juhakuittinen kuva
Juha Kuittinen

Juhani Vartiainen listalla- Haistan palaneen käryä..

Janne Orpana

Kannatan tätä ideaa. Olenkin jo pitkään ollut sitä mieltä ansiosidonnaisen päivärahan kesto 500 päivää on aivan liian pitkä, kun samaan aikaan kaikista huono-osaisimpien perustuista leikataan. Ja itse siirtyessäni työelämään, yllätti juurikin tuo että vaikka maksan niin työttömyysvakuutusmaksua joka ikisestä palkkaerästäni, en ole siihen oikeutettu ennenkuin liityn työttömyyskassaan ja maksan sen lähinnä nimellisen n. 100e vuodessa jäsenmaksuna.

Tässäkin ehdotuksessa on kuitenkin haittapuolensa. Jos ihan totta puhutaan, suurin osa työntekijöistä taitanee kuulua ammattiliittoon ihan vain sen ansiosidonnaisen päivärahan takia jos työttömyys joskus yllättää. Pelkään että tämä reformi toteutuessaan heikentäisi merkittävästi ammattiliittojen asemaa ja sitä myötä työntekijäpuolen neuvotteluasemia kun työehtoja laaditaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Näissä ongelmissa roikutaan niin pitkään kunnes tajutaan ottaa käyttöön oma valuutta ja keskuspankki. Devalvaatiolla saamme viennin käynnistymään ja talouteen investointeja ja dynamiikkaa.

Sami Ilvonen

Eli siis tuonkin esityksen tai "tutkimuksen" on sponsoroinut EK eli Eliitin Kusettajien kerho.

Ja ainoa tarkoitus on heikentää sosiaaliturvaa ja ajaa AY-liike alas kokonaan.

Ei mitään uutta nähtävää siis.

Hajaantukaa ja äänestäkää ihan jotain muuta kuin tuota kannattavia keväällä.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

"Ansioturva yhtäläiseksi suomalaisille"

Kannatan. Samalla ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskesto on nostettava 600 päivään. Tämä on välttämätöntä työväestön toimeentulon turvaamiseksi joukkotyöttömyyden ja ikäsyrjinnän oloissa.

Lepomäen ja kumppaneiden esityksen tavoitteena on työttömyysturvan heikentäminen. Esitys on osa oikeiston masinoimaa työttömien kuritusta ja sosiaalista kurjistamista.

Käyttäjän vantaaliittyyennemminkeravaankuinhelsinkiin kuva
Petri Muinonen

Kannatan ehdotusta, koska se kokoaa ne asiat, joita itsekin olen blogeissani toivonut, eli

* peruspäivärahan ja ansiosidonnaisen välisen kytkennän purkamisen
* mahdollisuuden tehdä yritystoimintaa ainakin pienimuotoisesti työttömmyysturvaa menettämättä
* lyhennetään ansiosidonnaisen kestoa olennaisesti nykyisestään

Seuraavaksi eläke-etuuksien kimppuun, eläkekatto voimaan, koska eliniänodotteen ja tulotason välillä on korrelaatio, eli pienituloisten eläkemaksuista kompensoidaan suurituloisten korkeampia ja kauemmin kestäviä eläkkeitä. TÄTÄ Lepomäki tuskin haluaa ottaa ohjelmaansa, vaikka kyse on sekä sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta (ja tarveharkinnastakin) ja kestävyysvajeen paikaamisesta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset