Elina Lepomäki Näin ei voida jatkaa.

Kreikka-pokerissa kaivataan avoimia kortteja

 

Kreikkalaiset ansaitsevat paremman hallinnon. Sen perinne on synkkä. Mikään ei kokoa kansaa kuin ulkopuolinen vihollinen, jota voi osoitella. Tavan kansa ei välttämättä ymmärrä, ettei heitä pidä lieassa troikka, vaan korruptiota ja valehtelua vaalinut hallituseliitti. Tuon eliitin kanssa euroryhmälläkin on nyt ongelma, riippumatta siitä, että Syriza on verrattain uusi toimija. Miten rakentaa luottamusta, kun se on kansalaisten ja ulkopuolisten päättäjien silmissä huuhdeltu jo 10 kertaa viemäriin?

 

Euron ulkopuolella Kreikka olisi suvereenina valtiona saman ongelman edessä; siitä tuskin kellään on harhakuvitelmia. Markkinat ovat monta kertaa armottomammat kuin troikka. Luottamuksesta pyyhkiytyi suurin osa vuonna 2010, kun Kreikan kokonaisvelka paljastui – ja ne toimenpiteet, joilla valtio oli sumuttanut tiensä euroon vuonna 2001. Goldman Sachsin avulla hallitukset olivat eläneet valetta niin omien kuin ulkolaisten silmien edessä lähes 10 vuoden ajan. Joidenkin laskelmien mukaan Kreikka on viettänyt yli puolet viimeisen 200 vuoden ajasta maksukyvyttömyydessä tai sen rajamailla.

 

Euron ulkopuolelle siirtyminen ei ole Syrizan eikä kreikkalaisten intressissä juuri nyt. Syy on yksinkertainen. Aikaisemmat tukilainat eivät Kreikan kassaa vielä rasita. ERVV:n myöntämien lainojen ehdot ovat erittäin lievät, eikä takaisinmaksu ala ennen vuotta 2022. Kreikan tavoittelema velkajärjestely olisi sille euron sisällä paljon kivuttomampi kuin ulkopuolella. Kreikan pankit taas ovat pystyssä ainoastaan Kreikan keskuspankin tarjoaman hätärahoituksen (ELA) tukemana, kun EKP päätti Syrizan valtaannousun jälkeen, etteivät kreikkalaiset velkakirjat kelpaa vakuudeksi. Raha on toki samaa EKP:n rahaa, mutta nyt vakuuspaperit – eli Kreikan valtionlainat – jäävät muodollisesti Kreikan oman keskuspankin taseeseen. EKP kuitenkin kontrolloi tätä rahahanaa.

 

ELAn limiittiä on nostettu viikon aikana kaksi kertaa, toissa viikolla 5 miljardilla 65 miljardiin ja viime viikolla 68,3 miljardiin. Ohjelmaa jouduttaneen nostamaan lisää vielä jatkossakin, jos epävarmuus jatkuu ja talletuksia katoaa maan rajojen ulkopuolelle. Yksin viime perjantaina Kreikan pankeista katosi miljardin verran talletuksia. Ei ihme, että iltaan mennessä oli peliteoreetikko ja syrizalainen valtiovarainministeri Yanis Varoufakis pistänyt sovinnollisesti nimensä paperiin.

 

Niin kauan kuin isäntämaa pysyy pystyssä, ei ELAssa ole pankeille eikä maan keskuspankille ongelmaa, ja sen laajuutta voi EKP hampaat nitisten nostaa. Jos Kreikka kuitenkin syystä tai toisesta ajautuisi maksukyvyttömyyteen, sulaisi vakuuksien arvo hetkessä, pankkijärjestelmä romahtaisi ja keskuspankki kaatuisi EKP:n ja sitä kautta jäsenmaiden syliin. Kreikan maksukyvyttömyys aiheuttaisi merkittäviä luottotappioita myös suoraan EKP:ssa, ERVV:ssä, IMF:ssä ja Kreikkaa suoraan kahdenvälisesti rahoittaneissa euromaissa. Kreikalla on noin 315 miljardia euroa ulkoista velkaa.

 

Jos Kreikka eroaisi eurosta tänään, joutuisi maa nykyistä vielä radikaalimman talouskurin eteen - muuten sitä ei kukaan suostuisi markkinaehtoisesti rahoittamaan. Huomioiden, että Kreikan velka olisi 181 % bkt:sta - tai se olisi jättänyt edelliset lainojat nuolemaan näppejään velkajärjestelyssä. ”Markkinoiden” kanssa ei järjestettäisi viikonloppukokouksia, jos luottamus menisi. Ei välttämättä olisi kelle soittaa. IMF:lläkään ei olisi kiire hätiin, jos Kreikka juuri olisi vapaaehtoisesti jäänyt sille räätälöidystä sopeutusohjelmasta pois. Euroero merkitsisi Kreikan saatavien välitöntä leikkausta ja uudelleenjärjestelyä. Silti se voi olla ainoa vaihtoehto, jos ei vielä ihan nyt. Rinnakkaisvaluutta voisi myös olla Kreikan kaipaama siltaratkaisu.

 

Omassa valuutassa olisi Kreikalle pidemmän päälle etuja, vaikkei se pureutuisi Kreikan perimmäiseen ongelmaan eli heikkoon reaaliseen kilpailukykyyn ja järjestelmän haurauteen. Kilpailukyky ei voi pidemmän päälle rakentua valuutan devalvoitumisen varaan. Kilpailukyky syntyy siitä, että maassa kannattaa tehdä ja teettää työtä ja solmia sopimuksia. Toisaalta siitä, että Kreikan julkissektoriin pesiytynyt korruptio saadaan kitkettyä ja veronkanto elvytettyä. Jälkimmäinen olisi helpompaa, jos maan kansalaiset voisivat luottaa hallintoonsa. Kreikka oli viime vuonna Transparency Internationalin korruptiotilastossa sijalla 69 yhdessä Romanian ja Bulgarian kanssa.

 

Arvioiden mukaan Kreikka menettää vuosittain 20-30 miljardia veronkierron seurauksena. Syrizalle on nostettava hattua, että se tähtää radikaaleihin reformeihin, joista yksi on veronkierron kitkeminen. Puoluejohto toki ymmärtää, etteivät sen julkisten menojen kasvattamiseen tähtäävät ohjelmat – jopa 15 miljardin euron menolisäykset vuositasolla - myöskään toimisi ilman merkittävää nousua verokertymässä. Alhaisessa kokonaisveroasteessa ei sinällään ole mitään pahaa. Ongelma on siinä, ettei verotus nykyisellään kohtele kansalaisia yhdenvertaisesti eikä verokertymä aikaisempina vuosina ole riittänyt lähimainkaan kattamaan suuren julkissektorin menoja. Nyt pitäisi osata päättää – ellei tarkoitus ole jatkaa perinnettä, jossa elämiseen otetut velat jätetään säännöllisesti maksamatta. Ihmisten usko tulevaisuuteen edellyttäisi poliittiselta johdolta ja virkakoneistolta avoimuutta, selkeitä pelisääntöjä – ja rehellisyyttä. Jos maan tulevaisuudella nyt pelataankin pokeria, korttien tulisi olla avoimina kansalle.

 

--

http://www.lepomäki.net

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Vaikka Kreikka ottaisi takaisin drakman käyttöönsä ja Kreikan valtion velat
annettaisiin anteeksi, Kreikka ei selviäisi muitten "hätäapua" (suurta).

Sinäsä pyrkimykset puuttua korruptioon ja uusia verojärjestelmä
ovat perin kannatettavia.

Kreikan sisäisen vakauden säilymiseksi olisi toivottavaa, etttä Syriza pystyisi viemään uudistuksia läpi. Mutta tiedot Kreikasta kertovat, että
puolueen rivit ovat alkaneet rakoilla.

Surkuhupaisaa on, että Kreikan tilanne on todellisuudessa heikentynyt
viime viikkoina, mitä se oli ennen Syrizan valtaantuloa. Pankkijärjestelmä ei pysy pystyssä ilman ulkopuolista apua.

Käyttäjän Setarkos kuva
Sakari Vainikka

Historiallisen kristinuskon piirissä eurooppalaisille kansoille on kehittynyt erilaisia totuuskäsityksiä, mikä näkyy selkeästi taloudenpidossa. Tiukinta linjaa edustaa kalvinistinen Sveitsi, jossa sopimukset ovat pyhiä. Hyvänä kakkosena tulevat luterilaiset pohjoismaat ja anglikaaninen Englanti. Katoliset Keski- ja Etelä-Euroopan maat ovat vielä jokseenkin luotettavia sopimuskumppaneita, mutta ortodoksisen kristinuskon piirissä koko totuuskäsitys on erilainen. Yhä harvempi uskoo, että Kreikka tulee koskaan noudattamaan mitään tekemäänsä sopimusta.

Käyttäjän AnttiHarjama kuva
Antti Harjama

Miksi Kreikan siirtyessä drakhmaan pitäisi muka velkoja antaa anteeksi? Eihän se niin menisi... Kyllä Kreikka tästä kriisistä selviää jos vaan haluaa - aivan niin kuin Suomi aikanaan selvisi sotakorvauksistaan. Ongelmana on Syriza, joka "poliittisen uskottavuuden " vuoksi pelaa idioottimaista peliä ja vedättää neuvottelukumppaneitaan, johon ei pitäisi suostua.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Niin siis ongelmako on Syriza, mieti nyt hieman kuka tai ketkä olivat silloin vallassa kun nämä ylisuuret lainat on otettu. Jokainen joka ymmärtää mitä tarkoittaa korruptio, tietää kyllä, että ne roistot jotka tästä kaikesta ovat hyötyneet eivät edusta Syrizaa. Ensimmäistä kertaa on joukko joka uskaltaa sanoa ääneen kuinka asiat ovat ja tämä keskuteluissa mainittu Syrizan rakoilu tarkoittaa juuri niitä tahoja, jotka kokevat että alkuperäisistä tavoitteista on taivuttu juurikin näiden rosvojen hyväksi. Ennen tukipaketteja tappiot olisivat menneet juuri niille tahoille jotka tästä kaikesta ovat hyötyneet, mutta meidän hölmöt poliitikot pelastivat juuri väärät tahot ja nyt epätoivoisesti yrittävät pelastaa epäonnistumisensa.

Käyttäjän AnttiHarjama kuva
Antti Harjama

Se on loputon ja tulokseton keskustelu siitä kenen syy on mikäkin. Nyt ollaan tässä tilanteessa, ja nykyiset Kreikan vallanpitäjät huijasivat äänestäjiään kertomalla, että ehdot muutetaan. Kyllä muun euroopan neuvottelijat ovat todella idiootteja jos suostuvat noiden pellehermannien ehdotuksiin. Ehdot ovat jo nyt erittäin hyvät Kreikalle, mutta yrittävät vedättää. Nyt mitataan muun euroopan älykkyys asiassa, jossa vastapelureilla ei ole mitään järkevää korttia, vaan pelaavat omaan pussiin puoluepoliittisessa mielessä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset