Elina Lepomäki Näin ei voida jatkaa.

Kreikka ja euro: ongelmia ja oikeita ongelmia

Kreikan ”ongelmat” eivät sinällään leviä Kreikan mahdollisen maksukyvyttömyyden tai Grexitinkään kautta. Näin kysyttäessä sekoitetaan kolme asiaa: Kreikan oikeat ongelmat (velkavuori, maksukyvytön pankkisektori, ylisuuri ja tehoton julkinen sektori, korkea työttömyys, toimimattomat työmarkkinat, puuttuva kilpailukyky jne.), euron ongelmat (bailout-politiikka, rakenteellinen yhteisvastuu, markkinoiden häivyttäminen) ja kolmanneksi, markkinoiden reaktiot. Näiden sotkeminen toisiinsa selittää suuren osan eurokriisin aikana tehdyistä järjestelmällisistä virheliikkeistä.

 

Erillisen blogikirjoituksen aihe olisi pohdiskella, miksi markkinoiden reaktioiden yleensä tulisi olla maltillisia, ennustettavia ja "kaikille" suotuisia. Markkinoiden tai niiden välittämän informaation eli hintojen ei nimittäin kuulukaan olla vakaita, vaan heijastella sen hetken parasta tietämystä siitä, miltä vaihdon kohteena olevan arvo näyttää. Vastaavasti jokaisessa kaupassa on aina kaksi laitaa: ostaja ja myyjä. Riskipitoisissa arvopapereissa ostaja hyväksyy mahdollisen luottotappion riskilisää vastaan. Jos markkinoiden reaktioita häivytetään, se lähes poikkeuksetta johtaa ongelmiin toisaalla. Koko eurokriisi sai alkunsa siitä, että kaikki jäsenmaat taloudellisesta asemastaan huolimatta saivat samoin ehdoin (samalla hinnalla) keskuspankilta rahoitusta eli vapaassa vaihdannassa muodostuvat riskilisät kuopattiin. 


Markkinoiden epäsuotuisat liikkeet saadaan kyllä halutessa kuriin tai niitä voidaan suitsia pitkälle tulevaisuuteen, jos ei kokonaan poistaa. Esimerkiksi nyt ei euroalueella tarvitse olla kovinkaan huolissaan ”tartuntavaarasta”, jos sillä tarkoitetaan nimenomaan markkinareaktioita reaalitalouden sijaan. Ero on kuin tyhmyydellä ja kupalla: toinen tarttuu nopeasti, toinen ainoastaan pitkään altistaessa. Erityisesti euroalueen velkakirjamarkkinat ovat jo pitkään olleet eurojärjestelmän ohjauksessa, pääasiassa Euroopan keskuspankin likviditeettiohjelmien (LTRO, OMT) ja maaliskuussa alkaneen määrällisen elvytyksen QE-politiikan myötä. 

 

Euroopan velkakirjamarkkinat heijastelevat enää (raha-)poliittista riskiä

 

Eri toimin euroalueen valtioiden velkakorot on saatu painettua historiallisen alas tilanteessa, jossa – Saksa mukaan lukien – kaikkien talouksien reaalinen rahoitusasema on heikentynyt: ulkoinen nettovelka on kasvanut ja talouskasvu hiipunut. Myös euroalueen systeeminen riski on kasvanut eurokriisin puhjettua, kun euromaiden sekä niiden pankkisektorien kohtalonyhteys on kasvanut: toisin sanoen, erityisesti kriisimaat ovat joutuneet nojautumaan omaan pankkisektoriinsa velkakirjoja myydessään, kun puhtaasti yksityinen markkinaehtoinen kysyntä on ollut olematonta. Euroopan velkakirjamarkkinoista onkin tullut vedonlyöntijärjestelmä, joilla lähinnä käydään kauppaa politiikka- ja rahapolitiikkaennusteista liikkeeseenlaskijan todellisen taloudellisen suorituskyvyn ja siten maksukyvyn sijaan.

 

Toisaalta euroalueen kriisinhallintavälineet, kuten EVM, on tässä välissä luotu puoliautomaattisiksi himmentimiksi, joiden kautta kriisiytyville maille voidaan välittää markkinaehtoista edullisempaa luottoa poliittisena tahdonilmauksena, rahoitusvakauden nimissä. On myös syytä muistaa, että valtaosa Kreikan velkojista on julkisia: Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, EKP sekä euroalueen maat väliaikaisen vakausvälineen ERVV:n ja suorien valtioiden välisten lainojen kautta. Se jo itsessään puskuroi ”markkinapaniikin” syntymistä, joka yleensä johtuu siitä, että suuri osa markkinaosapuolista haluaa eroon arvopaperista samaan aikaan samalla kun ostajalaita katoaa. Yksityiset sijoittajat kun yleensä myyvät, jos arvo suhteessa hintaan laskee, eivätkä päinvastoin.

 

Osake- ja muille hyödyke- sekä pääomamarkkinoille vaikutukset ovat vain välillisiä – yleisen riskifiiliksen mukaisia. Jos tällä viikolla markkinoilla tuuleekin, osapuolet hinnoittelevat positionsa kyllä tehokkaasti uudelleen, kunhan Kreikka-saagaan liittyvä poliittinen epävarmuus kaikkoaa. Oli lopputulos sitten mitä tahansa. Riski, jolle ei osata laskea hintaa, on yleensä pahempi (kalliimpi) kuin realisoitunut tappio. Samoin käy riskille, joka tulee puskan takaa eikä hiivi näyttämölle monivaiheisen ja kuukausia kestäneen teatterin aikana. Jos Kreikka eroaisi eurosta, se toisi markkinoille toki kaiken jälkeenkin uutta tietoa: ensin sen, että se todella on mahdollista ja toisaalta sen, että miten. 

 

Grexit samoin kuin maksukyvyttömyys ja mahdollinen velkajärjestely tarkoittavat kuitenkin ensisijaisesti eri asioita. Huomenna IMF:lle maksamattajättäminen ei vielä itsessään tarkoita maksuhäiriötä (default), mutta valuuttarahaston tulee 30 päivän sisällä tehdä virallinen notifikaatio, joka muun muassa ERVV:n määritelmässä tarkoittaa maksuhäiriötä. Teknisesti jännittävämpi päivämäärä saattaa sittenkin olla 20.7., jolloin Kreikalla erääntyy 3,5 miljardin euron bondi EKP:lle. Viimeistään silloin EKP:n Kreikan keskuspankin kanavoima hätärahoitus ELA todennäköisesti päättyy eikä Kreikalla ole muita vaihtoehtoja kuin ottaa jokin muu rahoitustapa ja vaihdonväline käyttöön, mikä käytännössä tarkoittaa rinnakkaisvaluuttaa (kuten valtion sisämarkkinoille liikkeeseenlaskemia korottomia ja pitkällä juoksuajalla varustettuja velkapapereita), mikäli Kreikka yhä säilyy euron jäsenenä.

 

Kreikan pankkijärjestelmä ja sananen Suomen vakuuksista

 

Myöskään Kreikan valtiota eikä Kreikan pankkisektoria tule sekoittaa, kun puhutaan Kreikan tilanteen mahdollisesta elpymisestä. Jos kävisikin niin, että Kreikan tukipakettia muodossa jos toisessa päädytään kansanäänestyksen jälkeen jatkamaan, se ei vielä etäisestikään tee Kreikan pankkijärjestelmästä maksukykyistä. Kreikan pankit eivät pitkään ole kyenneet rahoittamaan itseään muutoin kuin hätäjärjestelyn ELA:n kautta, samalla kun pankkien taseet ovat pitkin kevättä tyhjentyneet siitä parhaasta ja edullisimmasta pääomasta, jota pankit voivat koskaan saada: talletuksista. Samalla EKP:n kärsivällisyys ELA:n jatkamisen suhteen on ollut jo jonkin aikaa koetuksella. Saksan Bundesbankin pääjohtaja Jens Weidmann äänesti eilen ELA:n jatkamista vastaan (määrää ei toki enää korotettu) ja on puhunut viime päivinä siitä, ettei ELA enää olisi EKP:n omien sääntöjen mukainen. ELA on tarkoitettu lyhytaikaiseksi siltarahoitukseksi, mikä määritelmällisesti tarkoittaa sitä, että sillä on alku ja loppu ja kiinteää maata molemmin puolin.

 

Nyt jo puoli vuotta Kreikan pankkeja tekohengittänyttä järjestelmää tuskin enää voi kutsua parhaalla uskollakaan väliaikaiseksi, samalla kun pankkien likviditeettiasema on huonontunut eikä sen rakenteellisesta paranemisesta euron puitteissa ole kellään minkälaista strategiaa. Päinvastoin, EKP:n saatavat Kreikan pankkijärjestelmältä ja Kreikan keskuspankilta ovat viime viikosta alkaen olleet suuremmat kuin koko pankkijärjestelmän talletuskanta. Jos joku haikailisikin kyproslaisen bail-in-ratkaisun perään, niin sen voi näillä numeroilla unohtaa. Kukaan poliitikko ei lähde viemään tavallisen kansan viimeisiä euroja pankkitileiltä, olkoonkin, että niitä on sieltä jo kuukausien ajan nostettu patjan alle talteen.

 

Lopuksi Suomen vakuuksista. Lähtökohtaisesti ei ole väliä sillä, onko alla oleva instrumentti johdannainen vai puhdas velkavakuus siinä muodossa kuin sellaisia on lainamarkkinoilla tavattu myöntää. Tuotonvaihtosopimuksen instrumentista tekee Suomen kannalta se, että Suomi on vakuutta vastaan luopunut ERVV:n kautta saatavista Kreikka-tuotoistaan ja pääomittanut vakausvälinettä nopeammin kuin muut. Näillä on molemmilla euromääräinen kustannus.

 

Suomen saatavat on sijoitettu sulkutilin kautta korkean luottoluokituksen velkakirjoihin. Varat vapautuvat tililtä Suomelle, jos Kreikka ajautuu maksuhäiriöön JA mikäli ERVV kutsuu välineen takaajat maksutalkoisiin. Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että jäsenmaat joutuvat realisoimaan takauksensa pääomaksi. Tähän on vielä pitkä matka, sillä Kreikan maksukyvyttömyystilanteessakin ERVV:llä ei todennäköisesti ole akuuttia pääomavajausta ja sillä on myös pääsy pääomamarkkinoille. Täytyy muistaa, että ERVV:n kautta myönnetyillä luotoilla on jo lähtökohtaisesti pitkä takaisinmaksuaika sekä lyhennysvapaan jakso alussa. Lisäksi on toki selvää, että jos Kreikan ERVV:n kautta myönnettyjä luottoja järjestellään uudelleen vapaaehtoisessa velkajärjestelyssä, mikä on ollut Syrizan toive viime päiviin saakka, vakuudet eivät Suomelle laukea.

 

Kirjoitus on blogistin henkilökohtainen näkemys ja nojaa ainoastaan julkiseen tietoon.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (44 kommenttia)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Ja kun kreikkalaispankkien "pääomasta" leijonasosa on verovähennysoikeuksia niin hurjaksi nousee pankkipaketin hinta euromaille, jos Kreikkaa nyt haluavat roikottaa mukanaan.

Olen miettinyt, että josko kulissien takana on sovittu Grexitistä ja tämä viimeaikainen teatteri on vain tarkoitettu oman maan äänestäjille.

Merkel ja Tsipras voivat todeta omilleen, että parhaamme teimme, mutta yhteisymmärrystä ei vain muodostunut.

Kreikka kansallistaa maksukyvyttömät pankkinsa, pumppaa niihin eloa drakmoillaan ja taas mennään kilpailukykyisellä valuutalla kohti parempaa huomista.

Muiden euromaiden johtajat voivat esittää helpotuksen huokaisut rahapolitiikasta ymmärtämättömille äänestäjilleen, napata pari huippuvirkaa EU:sta, kunnes sitten kriisi puhkeaa jälleen jossain jäljelle jääneessä euromaassa.

Juha Kuittinen

Minkä takia tälläinen politiitinen teatteri? Onkos se sen takia, että näytettäisiin muille ettei se niin helppoa ole.

ELA-rahoitus takasi ainakin sen, että teatteri ei äidy ainakaan pahemman mittaluokan hulinaksi.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

No minkä takia poliittisia teattereita ylipäätään järjestetään? Eiköhän tarkoitus ole aina esittää äänestäjille "hyvää johtajaa", jotta niitä ääniä ropisee?

Jotkut ovat aidosti isänmaidensa asioilla (myös ulkomailla), joillakin on visioita (turhia uhkakuvia, halua olla edistyksellisin jne.)

Poliittisen teatterin medialukutaito on temppu sinällään. Esimerkiksi avaaja Lepomäen kohdalla en ole havainnut teatterituubaa lainkaan. Siksi kunnioitan häntä paljon, vaikka onkin eri puolueen leirissä. Hän on kuitenkin maan yhteisten etujen puoltaja.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Kysymys kuuluu,se tärkein,mikä velvollisuus suomella on maksella kreikan ynm.eu kommuunin osavaltioiden ylläpitoa,ja tukea eliitin politiikan aiheuttamaa yli 20 vuotista kriisiä?Nettomaksut vaan nousee vuosi vuodelta.EU kommuunin ns.kriisi(eli aika joka menee systeemin toteuttamisessa ) on ollut jatkuva,ja yhä pahenee.Kun poliitikot ynm.eliitin edustaja joukko päätti ajaa valtiot ja varsinkin niiden ihmiset kerjuulaisten asemaan,oman etunsa takia,on kumma pitää sirkusta yllä kreikan tilanteesta.

Kreikkalaiset ns.tavalliset ihmiset eivät ole näistä eu maista kupatuista rahoista hyötyneet.Kun potkuja on jaeltu pankkimiehillekin,jotka jo alkujaan kertoivat kuinka tulee euron kanssa ja koko eu kommuunin kanssa käymään.Ihmiset nälkä kuoleman partaalle ynm.sitä itseään.
Näin on myös käynyt.

Kun eu kommuunissa katoaa satoja miljoonia vuosittain rahaa mafisojen ynm.taskuihin,ja eliitin palkat vaan nousevat,tilintarkastajille annetaan potkut kun alkaa totuudet paljastua,niin voi,voi.Koko systeemi on jo sovittu siellä poliitikoiden ynm.bilderberg kerholaisten kabineteissa,ei kukaan poliitikko,tai nämä isot "mafisot "siellä takana,jotka naruista vetelevät,ole suunnitelmiaan juuri vasta keksineet.EU yritetään nyt saada väkisin siihen alunperin sovittuun muottiin.Ihmisten kohtaloilla ei painoarvoa ole.

Ei kai kukaan kuvittele että kreikka otettiin huvikseen mukaan,tähän kommuuniin,suomessakin on jo sama tilanne monella ihmisellä.Ei ruokaa,ei asuntoa,ei duunia ,ei terveydenhoitoa jne.
Kommuunin alueella 26 miljoonaa työtöntä(2011),joka neljäs lapsi elää köyhyydessä joka periytyy heidän lapsilleen,ei terveydenhoitoa jne.jne.Älkää nyt naurattako,tarkoitus on alasajo joka kolhoosissa(eun alusmaissa)saada yksityistettyä ja saada rahat valumaan veroparatiisien tileille,ulkomaisten firmojen ynm.kautta,ja sieltä taas sinne molokin kitaan,eli harvojen hyötyjien kassaan.Kuten suomessakin on tapahtunut jo vuosikausia.Julkiset palvelut alas jne.Tämä on sitä "arvoyhteisön"tasa arvoa,ja maiden yhtenäistämistä.Eri kulttuurien ja täysin erilaisten valtioiden pakkoliittämistä ihmisten elämiä tuhoamalla.

Kurjuus ja leipäjonot ovat se,joka yhdistää nämä tavalliset ihmiset eun arvojen mukaisesti.Se on hinta,jonka maksavat ainoastaan eliitin ulkopuoliset,eli he,joiden verorahoja kupataan ja kohta eivät saa mitään vastineeksi.

Otetaan vielä lisää porukkaa jotta hajoita ja hallitse systeemillä saadaan yhtenäisetkin valtiot natisemaan liitoksistaan.Näille poliitikoille ja heille,joita poliitikot ovat edustamassa,eivät ihmiset merkitse yksilöinä yhtään mitään.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Ilona Oksanen:

"Kysymys kuuluu,se tärkein, mikä velvollisuus suomella on maksella kreikan ynm.eu kommuunin osavaltioiden ylläpitoa,ja tukea eliitin politiikan aiheuttamaa yli 20 vuotista kriisiä?"

Niinpä. Kysymyksessä on valtiopetos, rikos, joka ei vanhene.

Rahaa euron pelastamiseen luvanneet Suomen ministerit saavat vastata henkilökohtaisesti. Olen nimittäin vuosien varrella lähetellyt sähköpostia valtiovarainministeriöön:
http://www.promerit.net/2014/10/sahkopostia-valtio...

Lukekaa kaikki viestit...

Totuusterveisin
Jorma Jaakkola
Kokoomus
http://jormajaakkola.fi

Anna-Leena Nieminen

"On myös syytä muistaa, että valtaosa Kreikan velkojista on julkisia: Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, EKP sekä euroalueen maat väliaikaisen vakausvälineen ERVV:n ja suorien valtioiden välisten lainojen kautta"

Toisin sanoen jäsenmaiden veronmaksajat ja varsinkin tulevat sellaiset ovat maksumiehinä. Eli tulevien sukupolvien elämä on jo tuhottu.

Puheet ja huolet nuorisotyöttömyydestä ym. nuorten tilanteesta poliitikkojen taholta on siis vain tekopyhää hurskastelua (muiden, varsinkin valtiouskovaisten ja/tai vasemmistolaisen näkemyksen omaavilta ymmärtämättömyyttä).

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

”Euroopan Unioni on taas historiansa vaikeimmassa kriisissä", Katainen sanoi(2011).

Hän kuitenkin sanoi, että EU ja euro ovat olleet Suomelle menestys. Se kannattaa muistaa nyt, kun euroalue on kriisissä ja moni arvostelee euroa.

Katainen sanoo, että EU on antanut Euroopalle vakautta. EU on hänen mukaansa menestystarina vailla vertaa.

Katainen: EU on menestystarina vailla vertaa

http://www.talouselama.fi/uutiset/katainen+eu+on+m...

Että tässä mallia.Arvoyhteisö EU ei petä.Eipä paljon maksanut tämäkään "herra"veronmaksajille,jotta eun ytimeen ja pöytiin pääsi.Sinne tutkimaan eun vaikutuksia suomen talouteen jne.eli omien jälkiensä vaikutuksia.Sininen kirja ennustuksineen,ei maksanut sekään kuin miljoonan verran..

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Olet pitkälti oikeassa. Kreikka on menetetty tapaus kaikilla tasoilla. Jo yksinään lähes mikä vaan luottelemistasi ongelmista olisi kestämätön ja korjaamattomissa. Yhdessä sopassa ne ovat täysin kestämättömiä.

Kuten tiedät, yhdestä euroalueen manipuloinnista kuitenkin pidän näissä oloissa. Euroryhmän pl. Kreikka setelirahoituksen (QE) valtiovelkojen korkoa madaltavan suojavaikutuksen lisäksi siitä on myös kilpailukykyhyötyä että valtiovelan mitätöintihyötyä. Tässä monikriisisessä tilanteessa en pidä mitään näistä huonoina. Jos markkinat silti ostavat euroja melkein samalla hinnalla kun euromaat pl. Kreikka pienentävät ulkona olevaa valtiovelkakantaansa, lopputuloksena on käytönnössä velkasaneeraus lähes ilman kyyneliä. Eipä lähtisi yhtä helposti noin kolmannes valtiovelasta pois klassisella velan uudelleenjärjestelyllä. Parempi setelirahoittaa pois.

Setelirahoitus yksinään ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan valuuttatason joustoja, kuten tässä esitän. Se onnistuu kivuttomasti ECUXIT-mallilla:

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1975...

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Pitänee muistuttaa ettei EU ole kriisissä, eikä euro ole kriisissä. Kreikka ajautui kriisiin vasemmistolaisen hallituksen lähdettyä kiristämään velkojiaan jotka tekivät kaikkien osapuolten kannalta reilun ehdotuksen.

Jyrki Paldán

Kreikka oli kriisissä, koska globaali 2008-vuoden lama osui siihen rankasti eikä se ollut valmistautunut asianmukaisesti. Elina Lepomäki luettelikin jo useita syitä tuohon "valmistautumattomuuteen".

Tuon jälkeen maa yhtyi oikeistolaisen hallituksen johdolla "sopeuttamistoimiin", jotka leikkasivat eläkkeitä noin puolella, kotimaan kysyntää noin kolmanneksella ja julkisen sektorin työntekijöistä leikattiin yli kolmannes. Mikään toimi ei auttanut, vaan kriisi kärjistyi entisestään ja kansa kurjistui. 2014 saatiin pieni toivonkipinä, kun turismisektori sai vedettyä maan talouden pienelle kasvu-uralle(kaikki muut sektorit olivat miinuksella), mutta sekin sittemmin hiipui.

Syrizan vallannousun jälkeen oikeastaan mitään radikaalia ei ole tapahtunut(vielä) kuin tuolla poliittsien sirkuksen puolella. Vasemmistolaisten syyttäminen on siis melkoista haparointia.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Epävarmuus on ikävää. Nyt siellä pitäisi lopettaa politikointi ja tehdä ratkaisuja. Suomen edellinen hallitus osoitti että jos löytyy vain tarpeeksi tahtoa ja määrätietoisia henkilöitä niin jopa koko valtionjohto voi pyöritellä peukaloitaan vaikka neljä vuotta putkeen.

Päätöksiä. Tehtiin kreikan kanssa miten tahansa niin elämä jatkuu.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Vaikuttaa siltä, että länsimaiden kansainvälisessä rahapolitiikassa vallitsee melkoinen alirahoitus.

Käyttäjän IluPilu kuva
Ilkka Ali-Melkkilä

Kannattaa ehkä lukaista tämäkin listaus troikan vaatimuksista ja miettiä sen jälkeen hyväksyisitkö itse vastaavan jolla tapetaan pääelinkeino ja monta muuta.
Suomessa ainakin luulisi olevan kokemusta .

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Suomessa pian vuosikymmenen jatkunut velkaelvytys ei ainakaan ole toiminut. Palkat on nostettu keinotekoisesti tuottavuuteen nähden kestämättömälle tasolle. Kustannustasomme sietävät Asiakkaat loppuvat.

Ja kreikkakin kokeili tuota velalla elvyttämistä melko hemmetin pitkään.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Olisiko syynä se, että taloudessa on globaalisti jotain muuttunut hyvin perusteellisesti sitten 1990-luvun, jolloin elvytys taisi vielä toimia?

- Massiivisia määriä rahaa siirtyy talouden kierrosta pois.
Oletan, että siitä löytyy vahva korrelaatio kansantalouksien ongelmiin.

- Työtehtävien ja tiedon siirtäminen ovat oleellisesti helpompia, kuin 1990-luvulla.

Ja muutama muukin yhteiskunnan toiminnan fundamentin muuttuminen.
Yhteiskunta on muutakin, kuin yhteiskunnan apufunktio: Talousjärjestelmä

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #11

En puolusta sinänsä veronkiertoa, kaikilla pitäisi olla samat säännöt. Toki voisi miettiä että onko meillä verotus kunnossa.

En ihan äkkiä usko että rahat vain jäävät sinne. Eivätköhän suurin osa kuitenkin päädy sijoituksiksi maailmalle. Jos ajattelee vaikka Suomen tilannetta niin yrityksen tulovero ja myös osingoista maksettavat verot ovat todella pienet verrattuna muihin niiden maksamiin veroihin. Pelkästään sosiaaliturvamaksut ovat liki yhtä suuret kuin alv-kertymä. Eikä niitä voi kiertää veroparatiiseilla.

On vaikea sanoa minne verot milloinkin kuuluvat. Kun Koneen joku Euroopan yksikkö suunnittelee ja käy rakentamassa Ranskaan hissin niin saako se Kone tuoda rahat Suomeen verotettavaksi? Nythän se niin tekee mutta onko se moraalista?

Varallisuusverojahan Suomessa ei ole joten omaisuus sinänsä ei ole Suomessa verotettavaa. Mikä sitten ajaa porukkaa viemään rahaa ulkomaille? Haluavatko ihmiset kuitenkin pitää omaisuutensa omana tietonaan? Emmehän me julkaise toimeentulotuen saajiakaan lehdissä.

Mutta lopulta. Kyllä, minusta veroparatiisien käyttöä pitäisi suitsia vaikka sitten armeijalla jos ei muuten.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #20

Mitään takeitahan ei ole siitä, että rahat tulisivat esim. Suomea hyödyntämään. Ei minkäänlaisia.

Onko sitä edes tutkittu, että jäävätkö varat vain makaamaan? Vai kasvattavatko ne kasvavien maiden pörssikuplia? Joka on riski seuraavalle finanssikriisillekin.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #29

Niinno siis jos ajattelee vaikka Suomen suurempia veronkiertäjiä, eläke vakuutusyhtiöitä, niin nehän omistavat veroparatiiseihin rekisteröityjen rahastoyhtiöiden rahastoja. Ja silloin ne rahat ovat tietysti investoituna. Tuskin kukaan varakas - ehkä näitä kehitysmaiden diktaattoreja lukuunottamatta - haluaa vain makuuttaa rahaa tilillä.

Mutta en siis tiedä. Arvailen vain.

Käyttäjän IluPilu kuva
Ilkka Ali-Melkkilä

Noilla tarjotuilla ALV-korotuksilla turismin kustannustaso nousee Kreikassa hyvinkin nopeasti sille tasolle että sinne tuskin ainakaan persaukinen suomalainen menee lomailemaan. Hotellit, ravintolat ja niiden alihankkijat konkurssiin, työttömyys kasvaa, verotulot putoavat jne. Lähinnä koitan itse asettua paikallisen vaikk ravintoloitsijan housuihin. Velkaelvytystähän koko touhu on ollut viimeiset 5 vuotta, se kasvava velkataakka on siirtynyt hyvin sukkelasti Saksaan, Ranskaan ... pelastamaan pankit ongelmilta.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #12

Tavallisen ihmisen tai yrittäjän osa ei ole helppo Kreikassa.
Jos päättäjät sössisivät kansantaloudessa, ei se tee ihmisen elämästä helpompaa.

Vaan kyllä uutisetkin kertovat karua kieltään tilanteen monista eri syistä.

Vaikutelma on, että vastuuta ei kanneta oikein millään tasolla. Onko todella niin?
Pelkästään uutisista seuraamalla on vaikea saada koko kuvaa.

Käyttäjän IluPilu kuva
Ilkka Ali-Melkkilä Vastaus kommenttiin #13

Ei se ole helppoa suomessakaan. Päättäjät sössii kierros 2 menossa. 90-luvun laskua maksetaan edelleen. Tämän kierroksen lopputulemaa ei uskalla edes arvailla.
Jotenkin yhtälö vaan ei sovi tavallisen ihmisen järjenkäyttöön.

Jyrki Paldán

Kiitos informatiivisestä kirjoituksesta!

Mahtavaa lukea kokoomuslaistenkin näppäimistöltä välillä muutakin kuin puhdasta retoriikkaa.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kiitos analyyttisesta tekstistä.
Markkinataloudelle rakentuva talousalue sai märkää rättiä päin naamaa, kun velkakirjamarkkinoilta vietiin keinotekoisesti pois kaikki markkinoiden piirteet vääristämällä arvonmuodostuksessa todellista kysyntää ja tarjontaa.

Riskejä ei aidosti hinnoiteltu missään mukaan. "A disgraceful chapter in the history of EU."

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Mutta mitä mietit tästä EVM-sitoumuksesta?

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/04/22/n...

Kun vaikka Suomi ei haluaisi maksaa niin on pakko joka tapauksessa maksaa täysimääräiset 12,58 mrd euroa plus siitä koituvat korot, jos EVM päättää hotkaista koko summan itselleen pitääkseen EU:n kasassa?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Rahan käyttö maksuvälineenä on tullut aivan liian kalliiksi.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

" Teemme kaikkemme sen eteen, että Kreikka pysyy euroalueessa."
" Kreikka ei ole irtautumassa eurosta."
" Me teemme kaikkemme, etteivät Kreikan vakuudet Suomelle laukea".

Lausuntoja pukkaa, mutta tilanne ja kokonaiskuva ei tunnu olevan valtiovarainministerimme hallussa. Katsojille tuttu ylimielisen rento hymykin on kadonnut.

Jyrki Kataisen ( kok.) aikainen "Hei me tienataan tällä" - asenne on tyystin kadonnut, vaikka itse Kreikan tilanne on sitten vuoden 2010 pysynyt ennallaan.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Suurkiitos Elina kirjoituksesta!

Jorma Jaakkola
Kokemäen Kokoomus

Käyttäjän KalervoKoskela kuva
Kalervo Koskela

Kreikan kokonaisvelka on siinä 300-400 miljardin verran ja veroparatiiseissa on ainakin 50 kertaa tuo summa! Pohjimmiltaan kriisin syy on maailman sairas taloussysteemi, jossa mulkut finanssitahot/ pankit kiertävät veroja ja lainailevat isoilla koroilla valtioille kieryydellä saatuja miljardejaan! On naurettavaa, että koko maapallo on velassa, kun tosiasiassa koko rahoitussysteemin moraali- ja tervejärkikoodisto on hukassa. Olisi aika puhkaista koko kupla kunnolla!

Onkohan mitään sairautta kielletty hienoimmilla ja monimutkaisemmilla selityksillä kuin on sairaalloista ahneutta!

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Mitä tahansa Kreikan kanssa tapahtuukin tai millaisia päätöksiä Kreikan suhteen tehdäänkin, toivon päättäjiltämme viisautta siihen, että on olemassa keinoja helpottaa ihmisten pääsyä elämässään eteenpäin. Niin Kreikassa kuin Suomessakin.

Köyhyys sumentaa ajattelun. Se on nimenomaan niin päin. Ei niin, että sumentunut ajattelu aiheuttaisi köyhyyttä. Köyhyys aiheuttaa sosiaalisen paineen ja stressin, josta ei pääse karkuun. Eikä lomalle. Köyhä on köyhä myös viikonloppuisin. Ja kesällä. Ja jouluna.

Jos menot ovat vaikkapa 50 euroa, on eri asia, jos tulot ovat 45 euroa, kuin se, että tulot ovat 55 euroa.

Täysin eri tilanne.

Köyhyys on jatkuva stressitila, josta ei pääse lomalle. Siitä stressistä ei ole taukoa. Se on kuin jatkuva kokousrumba, jota jatkuu ja jatkuu ja jatkuu. Aamusta pitkälle iltaan. Se on kuin jatkuva työhaastattelu, joka ei koskaan pääty. Apinalaumassakin heikoimmalla olevat jäsenet kokevat jatkuvaa kovaa stressiä. Ja sairastuvat pitkittyneen stressin aiheuttamiin sairauksiin.

Sama on ihmisellä.

Kun päättäjämme tekevät päätöksiä koskien vaikkapa Kreikan tai Suomen yhteiskunnan köyhimpiä, on hyvä muistaa, että köyhimmillä on jatkuvasta stressistä johtuen oppimiskykykin heikentynyt. Jatkuva pitkittynyt stressi tai heikosta sosiaalisesta asemasta aiheutuva ahdistus heikentää mm. lyhytmuistin toimintaa.

Ei siis ole olemassa "markkinoiden näkymätöntä kättä", joka opettaisi köyhät toimimaan elämässään fiksummin jollain maagisella tavalla. Koska köyhyydestä ja matalasta sosiaalisesta statuksesta aiheutuva jatkuva kova stressi usein estää irtipääsyn tilanteesta.

Osattomuus ei johdu geeneistä. Vaan kumuloituvista kokemuksista elämässä.

Ihmisiä pystytään silti auttamaan saamaan onnistumisen kokemuksia.
Jos niin halutaan tehdä. Jos niin päätetään tehdä.

Miksi se ehkä voikin olla viisasta?

Tiede tukee näkemystä, että auttaminen ja yhteistyö voivat ollakin ihan fiksua.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Jep. Mutta köyhyyttä ei paranneta rahalla. Ihmisen tyytymättömyys on ääretöntä. Suomalaisten köyhien tyytymättömyys on ainoastaan lisääntynyt mitä korkeammaksi elintaso on noussut. Nyt köyhimmät ovat rikkaampia kuin rikkaimmat 30-40 vuotta sitten. Silti stressi ei helpota.

Pitää esittää muitakin ideoita tilanteen helpottamiseksi kuin vain lisäraha. Se ei todistetusti auta.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Kommentissani toi esille kirjan, jossa on kuvattuna yksi ratkaisumalli: USA:ssa on menestyksellä kokeiltu koulumallia, jossa huono-osaisia lapsia opetetaan ottamaan vastuu elämästään.

Vaikuttaa tuottavan hyviä tuloksia. Toki sekin maksaa rahaa. Ilmaisia lounaita ei ole tässäkään. Ja se on sijoitus, joka tuottaa vasta kansanedustajakauden jälkeen hamassa tulevaisuudessa.

On todennäköistä, että samanlaiset mallit toimivat myös aikuisilla. Maksaahan se.

Kumpi on kalliimpaa? Nykymalli vai kuvatun kaltainen malli?

Ei olekaan mikään ihme, mitä Jari Sarasvuo kertoi kerran:
"Nykyihmisen suurin pelko on pelko sosiaalisen aseman menettämisestä."

Koska kaikki me näemme, mitä huono sosiaalinen status saa aikaan. Taas se on useammin niin päin, että huono sosiaalinen status tuottaa ongelmia.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #28

Varmasti paljon totta. Siinä suhteessa julkinen peruskoulu on todella hyvä että siellä sekoitutaan ja ystävystytään välittämättä sosiaaliluokista.

Pitäisi löytää ne asiat jotka yhdistävät ihmisiä riippumatta lompakon paksuudesta. Että köyhää ei hyljeksitä eikä rikasta kadehdita. Kumpaakaan ei pitäisi karkoittaa. Nähdä, sietää ja olla iloinen diversiteetistä - ja tottakai pitäisi pystyä tarjoamaan ihmisille myös mahdollisuudet vaikuttamaan omaan elämäänsä silloinkin kun olosuhteet panevat hanttiin.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #30

Miksi sosiaalinen status tuottaa ongelmia?

Huono sosiaalinen status johtaa virikkeettömämpään elämään. Virikkeetön elämä tuottaa "hengen köyhyyttä", joka johtaa helpommin mm. addiktioihin.

Meihin on vahvasti sisäänrakennettuna sosiaalinen vertailu, joten sosiaalisen statuksen stressi ja virikkeettömyyden kokemus vaikuttaa ratkaisevalta. Vertailu tehdään oman maan ihmisiin, vuonna 2015. Vaikka siis voisi sanoa, että Suomessa on asiat paremmin, kuin Namibiassa, tai asiamme ovat paremmin kuin 1800-luvulla.

Kaikilla ei todellakaan ole niitä pieniä onnistumisen kokemuksia elämässään, jotka lujittavat uskoa omiin kykyihinsä ja auttavat näkemään mahdollisuuksia.

Silti menestyksen taitoja voi oppia. Itsekseen, vailla tukiverkostoa niiden oppiminen on työläämpää ja hitaampaa. Toisinaan se vaikuttaa olevan myös lähes mahdotonta.

Onko Suomella varaa menettää yhtään ihmisten kehityksen potentiaalia?

Suomen etu voikin olla toimia tässä asiassa fiksummin.

(Editoin ja jaoin pitkää postausta kahteen postaukseen.)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #31

Minä olen tyytyväinen pienituloisenakin sillä minulla on mielekästä tekemistä joka palkitsee muutenkin kuin rahalla.

Nykymaailma tarjoaa yllättävän paljon virikkeitä. Netistä on mahdollista opetella liki kaikki tiedot ja taidot mitä ihmiskunnalla ylipäätään on. Mahdollisuudet ovat oikeastaan rajattomat. Pitäisi keksiä kuinka ihmiset saa innostumaan.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #33

Vähän off-topic:iksi tämä ehkä meni. Tai tavallaan ei, koska samoja ongelmia on Kreikassakin, kuin mitä Suomessa on nähtävissä.

Sama juttu täällä, että on opittuna taito keksiä virikkeitä, jos sellainen tilanne olisi. Suurelta osin on ollut tuuria mukana näiden oppimisessa.

Kaikilla ei niitä taitoja ole. Ja ne ovat opittavissa olevia taitoja.

Kun köyhyyden juurisyitä ja seurauksia ei ole hahmotettu eikä niitä ole osattu ratkaista, näkyvät seuraukset kasvavina terveyskuluinakin. Ja juurisyyt ovatkin ratkaistavissa, koska on alettu näkemään, että syyt ovatkin systeemisiä. Silloin systeemiset ratkaisut ovat niitä, jotka toimivat.

Ja on kyllä melkoista toiveajattelua olettaa, että keskellä köyhyyden aiheuttamaa pitkittynyttä ja kovaa stressiä, joku oppisi itsekseen uusia taitoja. Ikään kuin markkinoiden näkymätön käsi tulisi ja opettaisi. Sellaistakin käsitystä joskus näkee ja aika laillahan se on silkkaa maagista ajattelua.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #33

Purkamalla oppivelvollisuus ja valtion koulutusjärjestelmä (monopoli).

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #38

Oukei. Onko tuollaisesta olemassa toimivaa esimerkkiä mistään päin maailmaa? Millaisia oppimistulokset ovat olleet?

Suomen systeemin vahvuushan on siinä, että riittävän hyviä tuloksia ja riittävän hyvää osaamista on opetettu koko maan laajuudelta. Hangosta Utsjoelle. Lisäksi huipuillekin on Suomessa tilaa.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

Erinomainen ja kattavasti perusteltu kirjoitus. Pistää kysymään, miksi emme saa tällaista maksulliselta medialta.

Timo Pitkäranta

Mitä mieltä olet Elina,

Päästäkseen jäseneksi rahaliittoon Kreikka sai maan taloudenpidon kaunistamiseksi apua investointipankki Goldman Sachsilta. Kun EU:n tilastoviranomainen Eurostat vuonna 2004 esitti epäilyksensä Kreikan tilinpidon oikeellisuudesta ja pyysi lisää valtuuksia tarkastaa maan taloudenpitoa, esti Ranska ja Saksa valtuuksien laajentamisen.

1. Milloin Eurooppa on valmis saattamaan vastuuseen Goldman Sachsin johdon, sekä Ranskan ja Saksan, jotka yhteistuumin pimittivät Kreikan taloustilanteen?
2. Milloin Suomi aikoo vaatia Ranskaa ja Saksaa vastuuseen Kreikan taloustilanteen pimittämisen pitkittämisestä, josta aiheutui huijauksen paljastuttua vuosien jälkeen - ei vain taloudellinen vaan - humanitäärinen katastrofi?
3. Millä tavoin Kokoomus aikoo osoittaa, että vapaa markkinatalous voi olla myös rehellistä toimintaa, eikä ihmishengillä pelaamista?
4. Milloin Suomi on valmis luopumaan vähimmäisvarantojärjestelmästä ja siirtymään malliin, jossa rahanluonnista on vastuussa ainoastaan keskuspankki ja liikepankit saisivat lainata ainoastaan sitä rahaa, jota niillä aidosti on?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Kolme ensimmäistä kohtaa osuivat oikeaan, sen sijaan neljäs ei ole sen enempää teoriassa kuin käytännössäkään mahdollinen, joten (toivottavasti) sellaista ei kukaan päätöksistä vastaava edes umpikännissä ehdota.

Timo Pitkäranta

Islannissa aiotaan kuitenkin tehdä mahdottomasta mahdollista, siellä kun on viime vuosina totuttu menestymään tekemällä asiat täysin päinvastoin kuin IMF vaatii (tähän lopputulokseen päätyi myös Kreikka kansanäänestyksen myötä). Tai sitten he ovat vain umpikännissä sattumalta saaneet taloutensa kuntoon.

Islannin lisäksi mm. Yhdistyneen kuningaskunnan keskuspankin entinen pääjohtaja (2003-2013) on todennut nykyisestä järjestelmästä seuraavaa:

"Meillä on käytössä huonoin järjestelmä kaikista mahdollisista tavoista järjestää pankkitoiminta. Muutos on uskoakseni välttämätön"

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/33596...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #43

Joko Islanti ja sen keskuspankki (tuskin) tai Kansan Uutiset (toennäköisesti) on ymmärtänyt pankkijärjestelmän toiminnan väärin. Kuten totesin, esitys ei ole edes teoriassa mahdolista. Ehkä juuri siksi kukaan ei ole esittänytkään, miten se mahdollisesti toimisi. Mahdottoman mahdollista toimintaa kun ei voi olla.

Nykyisen järjestelmän ongelma ei ole rahamekaaninen, vaan poliittinen; pankkien "pyhyys". Meille jakutetaan jatkuvasti, kuinka pankkikonkurssi tuhoaa koko kansantalouden - ilman minkään laisia perusteluita tai mallinnuksia. Kirjoittihan propagandan mestari, A.H., jo 20-luvulla: saadakseen ideansa läpi tulee toistaa sitä, tosiasioista piittaamatta, kunnes viimeisinkin jääräpää uskoo, että idean täytyy olla totta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"Kreikan oikeat ongelmat (velkavuori, maksukyvytön pankkisektori, ylisuuri ja tehoton julkinen sektori, korkea työttömyys, toimimattomat työmarkkinat, puuttuva kilpailukyky jne.),"

Kreikan "oikeiden ongelmien" vetaaminen siihen, mitä on vaadittu, antaa vihjeen siitä, mistä tosiasiassa on kysymys ja ovatko nuo "ongelmat" ylipäätään ongelmia:

Kreikkaa on vaadittu tuen ehtona alentamaan (!!!) mm. kirjojen ALV:a. Kreikkaa on vaadittu tuen ehtona alentamaan luksusveneiden pituuden verorajaa 12 metristä 10 metriin. Miten nämä liittyvät noihin Lepomäen mainitsemiin "ongelmiin" ja miten ne auttaisivat niistä selviämistä?

Kreikkaa on myös vaadittu tuen ehtona myymään käytännössä saksalaisille ja ranskalaisille suurpankeille ("suursijoittajille") Pireuksen ja Thessalonikan satamat, joista valtiovallalle on tällä hetkellä jatkuvaa tuloa. Miten satamien myynti ja varmasta tuotosta luopuminen parantaa maan julkisen vallan talousasemaa?

Todellisuudessa Kreikan "kriisissä" on kyse liittovaltiomme keskusvallan vahvistamisesta osavaltioiden kustannuksella. Kreikka on vain koepallo, ja jos nyt onnistutaan, ovat muut pikkumaat seuraavana "hoidossa" - Suomi mukaan lukien. A. Stubb lausuikin Hesarissa 27.6.: että Kreikan "kriisi" vahvistaa liittovaltiota. Ja sehän on "kriisin päämääräkin".

EU:lla on vain yksi ongelma "kriisin" hoidossa: Kun poliittinen valta (EU) ja rahan vapaa liikkuminen (Kreikka ja sen talous liittovaltiossrmäävät, eikä aseita käytetä, ts. on "rauhan aika", poliittine vallanhimo häviää AINA.

Tsipras on taitava nyt meneillään olevassa pelissä ja tietää, että voitto on varma. Kyse on vain ajasta. EU vain ei ole valmistautunut kansallismieliseen "vasemmistohallitukseen", ja on siksi lievästi sanoen "kriisissä".

Reino Jalas

“A. Stubb lausuikin Hesarissa 27.6.: että
Kreikan "kriisi" vahvistaa liittovaltiota.”

Tosiaan, EU-Liittovaltion puuhamies Stubb, ja Hesarin uutinen 26.6.2015 otsikoituna näin:

    Stubb: Eurokriisi vain tiivistää EU:ta
    Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) sanoo, että Kreikan kriisi tiivistää Euroopan unionia entuudestaan.
    "-Nyt nähdään uusia askelia rahaliiton vahvistamisessa. Pankkiunioni on syntynyt, nyt mennään kohti yhteisiä pääomamarkkinoita", sanoo Stubb.
    -Hän toteaa, että yhdentyminen etenee talousunionin, fiskaaliunionin ja finanssiunionin kautta kohti poliittista unionia.

HS-haastattelu on ollut 1 tunnin mittainen josta netissä koosteena 15 min pätkä. Tähän pätkään HS ei ole saanut millään mahtumaan Stubbin uutisotsikossa mainitsemaa Liittovaltiota koskevaa haastatteluosuutta.

Sen sijaan Hesari käyttää valtaosan videoajasta tivatakseen Stubbilta että miten perussuomalaisten maahanmuuton kannanotot ja perussuomalaisten homoliittojen kannanotot Stubbista tuntuu.
Ja mitenkä paljon Stubbia hävettää olla hallituksessa perussuomalaisten kanssa etc.

Maailman ja Suomen politiikan valtauutiset saa Hesarilla väistyä. Silloin kun HS:n editoijat johdattelevat ja kaivelevat haastattelunauhalta vaikka tikun kanssa esille persuista jotakin negataiivista jutun tynkää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset