*

Elina Lepomäki Näin ei voida jatkaa.

Olemme Stiglitzin mallioppilaita

Nobelisti Joseph Stiglitzin haastattelua on Helsingin Sanomien sivuilla jaettu tätä kirjoittaessa reilut 30 000 kertaa. Sosialismi kiehtoo, vuosikymmenestä toiseen. Suomessa julkiset menot ovat tänä vuonna Euroopan korkeimmat suhteutettuna BKT:hen. Jos tämä olisi menestysresepti, luulisi, että huipulle olisi tunkua.

 

Suomen julkiset menot ovat kasvaneet vuodesta 2007 36 %. Samaan aikaan BKT on noussut nimellisesti 6 % (reaalisesti ei lainkaan). BKT:n heikko kasvu on huolestuttavaa erityisesti siinä perspektiivissä, että siihen luetaan mukaan myös julkinen kulutus. Eli siitä huolimatta, että julkiset menot ovat jatkaneet nousuaan näinä 7-8 vuotena, ei talous ole kääntynyt. Meitä julkisella sektorilla työssä olevia tämä ei sinänsä yllätä: täältä käsin kun harvoin tehdään niitä liiketaloudelliseen menestykseen nousevia teollisia tai digiajan innovaatioita.

 

Valtion ja kuntien menot olivat kansantalouden tilinpidon mukaan viime vuonna 9,6 miljardia pakkasella. Valtionhallinnon alijäämä oli 7,9 miljardia euroa ja paikallishallinnon alijäämä 1,7 miljardia euroa. Yhteensä se tekee 5,1 % BKT:sta. Julkinen velka on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2008. Sikäli kuin elvytys määritellään velkavetoiseksi julkisen kysynnän lisäämiseksi, Suomi on tehnyt sinnikkäästi voitavansa.

 

Stiglitz tietenkin uppoaa suomalaiseen talouspoliittiseen debattiin kuin veitsi voihin. Joidenkin keskustelijoiden mielestä elämme joko suhdanne- tai rakennevetoisessa kysyntälamassa (tai sekä-että). Silloin heidän mukaansa ongelma ei ole hinnoissa, vaan puuttuvassa kysynnässä.

 

En tiedä ketä asiakasta nämä henkilöt yrittävät saada tilille – kotimaista vai ulkomaista – mutta jos yrität myydä tavaraa, joka ei myy vallitsevalla hinnalla, voit tietenkin sanoa, että ongelma on kysynnässä, ei sinussa. Liberan tutkimusjohtajaa Heikki Pursiaista lainaten, kenties saat siitä jotain lohtua, mutta tavara ei silti käy kaupaksi, ellet alenna hintaa. Työmarkkinat eivät tämän perustotuuden kohdalla eroa muista markkinoista mitenkään.

 

Stiglitzin ja hänen kannattajiensa mukaan tuo kysyntä tulisi tietenkin sysätä julkisen vallan toimesta käyntiin. Sen sijaan, että antaisimme ihmisille mahdollisuuden työllistyä markkinaehtoisesti – purkamalla kannustinloukkuja ja erityisesti vapauttamalla työehtoja, ihmiset tulisi ottaa suoraan tai epäsuoraan valtiolle töihin.

 

Olen samaa mieltä, että ne julkiset investoinnit, jotka tehtäisiin muutenkin, voi kaikin mokomin ajoittaa korkean työttömyyden aikaan. Aina kun julkinen sektori tekee jotain laina- tai verorahalla, saatavia hyötyjä on kuitenkin vertailtava kustannukseen.

 

Verot ja tulevaisuuden verot (eli nykyinen laina) aiheuttavat aina kansantaloudessa hyvinvointitappion. Tuo hyvinvointitappio ei synny ensisijaisesti siitä, että varallisuutta siirretään veronmaksajalta esimerkiksi investointitukiin, vaan se tarkoittaa, että varallisuutta on kokonaisuudessaan vähemmän.

 

Esimerkiksi työhön kohdistuva verorasitus tai veroilla rahoitetut tulonsiirrot kannustavat tekemään vähemmän töitä kuin olisi yhteiskunnallisen hyvinvoinnin kannalta järkevää. Kannustinvaikutusten aiheuttamaa kustannusta kutsutaan hyvinvointitappioksi.

 

Taloudellisella elvytyksellä on suoran hyvinvointitappion lisäksi myös muita kielteisiä vaikutuksia. Silloin julkinen valta allokoi verovaroin kerättyjä resursseja tavalla, joka ei ole markkinaehtoinen. Kansantalouden tuotantorakenteen muuttaminen ja rakennemuutoksen estäminen julkisen vallan toimesta taas ovat kuin isku omaan nilkkaan: ei vain turhaa, vaan haitallista. Se vääristää kilpailua, heikentää tuottavuutta, keskittää elinkeinorakennetta ja pitää resursseja kiinni tuottamattomissa töissä. (Maliranta 2015, Pursiainen 2015, Marttunen 2014, Koski, Maliranta, Määttänen, Pajarinen 2013, Koski ja Ylä-Anttila 2011)

 

Stiglitz on huolissaan kotimaisen ostovoiman alentamisesta. Kun Suomen työllisyysaste on vaivaiset 69 %, lienee selvää, ettei ostovoimaa optimoida ylläpitämällä nykyisten työllisten palkkatasoa, vaan nostamalla enemmän ihmisiä työn syrjään kiinni.

 

Työttömien ostovoima on lähtökohtaisesti heikko eivätkä keski- ja hyvätuloisetkaan verojen jälkeen juhli eurooppalaisessa vertailussa. Työttömyys tulee kalliiksi työllisille, sillä jonkun on rahoitettava julkisen sektorin taakka. Ostovoima voi kehittyä ainoastaan työllisyyden myötä: siten, että työttömät pääsevät töihin ja työlliset pääsevät kilpailuttamaan itselleen tuottavampaa töitä, uutta osaamista ja siten parempaa palkkaa.

 

Toistuvasti kuulee, ettei "valtionvelkaa pidäkään maksaa takaisin". Silloin pitäisi loogisesti kantaa huolta valtiokonttorin rahoitusasemasta ja jälleenrahoitusriskistä. Ei sillä, että tästä vielä paniikkia saa aikaan, mutta viime kuisessa emissiossa Suomen 10-vuotisen lainan kysyntä jäi vaimeaksi. 90 % Suomen valtionlainoista on ulkolaisissa käsissä ja korkoero Saksaan on kasvanut puolessa vuodessa lähes nollasta 30 korkopisteeseen. Jos strategia on antaa velkavuoren kasvaa, sijoittajat alkavat hinnoitella sen Suomen korkoihin. Silloin nimittäin riskinä ei ole ainoastaan Suomen talouden performanssi ja takaisinmaksukyky, vaan hinta siitä, että Suomella säilyy pääsy velkamarkkinoille jatkossakin. On myös mahdollista, etteivät nykyiset nollan tuntumassa olevat korot pysy siellä ikuisesti - eli yhtä kauan kuin meillä lähtöoletuksessa olisi julkista velkaa.

 

Mitä jos kävisikin niin, että Suomi olisi vielä muutaman vuoden päästä se Euroopan heikko mies, jonka tuotteet eivät käy muualla kaupaksi ja jonka kotimaiset palvelumarkkinat ovat jäissä? Jos jäykät työmarkkinat ja korkea verokiila edelleen estävät työllistymisen ja työllistämisen? Jos silloin muualla Euroopassa on talous kääntynyt vankkaan kasvuun, niin on mahdollista, että EKP muuttaa rahapolitiikan viritystä kiristäväksi eikä meillä silloin ole toivoa siitäkään - mikä on usean velkaelvyttäjän toive - että inflaatio hoitaisi velkamme.

 

Inflaatiosta puheen ollen. Stiglitz on viime vuosina kuulunut Venezuelan Hugo Chavezin sosialistisen talouspolitiikan innokkaisiin tukijoihin. Maa on kymmenen vuoden aikana lisännyt tuntuvasti julkista kulutusta ja investointeja, jäykistänyt työehtoja ja aloittanut useilla markkinoilla hintasäännöstelyn. Maa on kaiken aikaa ollut erittäin riippuvainen yhdestä vientisektorista: öljystä. Venezuelan julkinen talous on nyt lähellä romahduspistettä, inflaatio laukkaa yli 100 prosentissa, ja ihmisillä on pulaa perustuotteista, kuten maidosta. Tämä dystopia tuskin on Suomella edessään, mutta esimerkki kertoo sen, että nobelistikin on vain ihminen.

 

PS. On Stiglitz sanonut vuosien varrella hyvääkin. Hänen eurokritiikissään on perää. Yhteisvaluutassa ei pieni reunavaltio voi tehdä muuta kuin pitää ulkomaankaupassa rajat auki ja kansantalous dynaamisena (= vähemmän sääntelyä, erityisesti työmarkkinoilla). Silti pieni talous on altis ulkoisille sokeille eikä yhteistä rahapolitiikkaa ikinä tehdä tämän ehdoilla. Tämän lisäksi Stiglitz on vuosien varrella kannattanut henkilökohtaisia sosiaaliturvatilejä (kuten perustiliä) ja tutkinut ansiokkaasti sosiaaliturvajärjestelmiin liittyvää moraalikadon ongelmaa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

24Suosittele

24 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (139 kommenttia)

Jouni Peltoniemi

On todellakin hauskaa seurata miten hallituksen tukijat kiemurtelevat tämän Stiglizin lausuntojen kanssa.

Jos Suomen julkisen sektorin koko pelottaa, niin maailmasta löytyy kyllä noin 200 valtiota, jotka pärjäävät paljon Suomea pienemmällä julkisella sektorilla. Niitä sanotaan kehitysmaiksi. Sen sijaan Suomen pahimmat kilpailijat ovat aika lailla samassa suuruusluokassa. Jokin syy-yhteys tässä täytyy olla.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kiemurtelua? Mielestäni Lepomäki kertoi selkeästi olevansa nobelistin kanssa täysin eri mieltä ja perustellusta syystä. Mistä lähtien toisen mielipiteen suoraa vastustamista on kutsuttu kiemurteluksi?

p.s. Kehitysmaista omia suosikkejani ovat Saksa, Itävalta ja Norja.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Saksassa on kahdet työkastit, toiset jotka tulevat toimeen palkallaan ja toiset joiden palkka on alle 500€/kk. Toisekseen Saksassa on hintataso alhaisempi, silti yksikkötyökustannukset ovat hiukan korkeammat, työntekijää on helvetin vaikea sanoa irti suhteessa suomeen.

Norjassa asuneena niin siellä on todella hyvä tulotaso, hinnat ovat myös korkeat. Silti ostovoima on kansalaisella korkeampi koska palkka on vain niin hyvä. SE on jopa niin hyvä että huomattava osa ihmisistä tekee 50% tai 75% työviikkoa = työtä riittää useammalla, on useampi veronmaksaja ja "hyvinvointivaltio" pyörii.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

Pienen julkisen sektorin omaavat mm. sellaiset maat kuin Australia, Kanada, Uusi-Seelanti, Hong Kong, Singapore. Vasemmistolaisella logiikalla näiden pitäisi olla työläisiä sortavia matalapalkkamaita. Tosiasiassa niillä menee varsin hyvin, ja elintaso huomattavasti Suomea korkeampi.

Suomen eurooppalaiset kilpailijamaat, kuten Ruotsi, Tanska ja Saksa eivät pärjää yhtä hyvin, vaikkakin paremmin kuin Suomi. Niillä on sentään Suomea pienempi julkinen sektori ja vapaammat työmarkkjinat.

Jyrki Paldán

"... Hong Kong, Singapore."
"Tosiasiassa niillä menee varsin hyvin, ja elintaso huomattavasti Suomea korkeampi."

Älä nyt viitsi. Tai no tietysti riippuu kenen elintasoa katsot. Esimerkiksi Hong Kongissa yksiön vuokra kaupungin laidoilta on n. 80% mediaanipalkasta ja valtava joukko työläisiä elääkin ties missä peltihökkeleissä, kommuuneissa ja jopa kerrostalojen katoille rakennetuissa häkeissä. Hong Kongin mediaanipalkka on myös ollut vuosikausia stagnaatiossa ja sukupolvien välinen sosioekonominen liikkuvuus noin kolme kertaa huonompaa kuin Pohjoismaissa.

En tiedä voidaanko niitä laskea "työläisiä sortaviksi matalapalkkamaiksi", koska ehkä ne eivät sitä ole verrattuna esim. Bangladeshiin, mutta väite että ne kilpailisivat yleisestä hyvinvoinnista Suomen kanssa on täysin naurettava. Suomessa opiskelija elää suurinpiirtein yhtä leveästi kuin mediaaniduunari Hong Kongissa(asuu leveämmin, kuluttaa ehkä muuten vaatimattomammin). Noin siitä huolimatta että Hong Kongin BKT on lähes kolmanneksen Suomea suurempi.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #70

Olen asunut puoli vuotta Hong Kongissa vuonna 2005, ja en törmännyt yhteenkään joka eläisi peltihökkeleissä tai häkeissä. Ns. projects-asunnot ovat käytännössä halvin tapa asua.

Keskivertokaverin elintaso oli myös Suomea parempi.

Ts. et tiedä mistä puhut.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #89

Tuskin ehdit tai edes halusit käydä katsomassa koko Hong Kongia tuon puolen vuoden aikana. Veikkaan että osa koko elämänsä Hong Kongissa asuneista ei ole nähnyt noiden häkkislummien asukkaita tai muitakaan kurjan prekariaatti-/'working-poor'-luokan edustajia.

Häkkikodit ovat kuitenkin suorastaan ilmiö ja Hong Kong on jopa kuuluisa niistä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Cage_home

Aiheesta on myös lukuisia dokumentteja, kuten:
https://www.youtube.com/watch?v=HU4jjdRzy3w

Keskivertokaverin elintasoakaan en kyllä helpolla syö, enkä ole ollenkaan vakuuttunut että siitä paljoa puolen vuoden oleskelukaan kertoo. Hong Kongin mediaanipalkka on noin 14500HK$, joka vastaa noin 1900€ kuukaudessa. Suomessa se on 2800€/kk ja päälle saa vielä tuhansien eurojen edestä julkisia palveluita. Kokonaisuudessaan mediaanipalkkainen saa elämänsä aikana enemmän tulonsiirtoja kuin maksaa veroja, joten niitäkään ei tarvitse nostaa esille.

Peruselintarpeisiin suhteutettu hintataso taas on Hong Kongissa lähes sama kuin Suomessa, mutta jos vuokra lasketaan mukaan, on se Hong Kongissa huomattavan paljon korkeampi.

http://www.censtatd.gov.hk/hkstat/sub/sp210.jsp?pr...
http://www.numbeo.com/cost-of-living/rankings_by_c...

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #104

2005 hintataso oli muuten luokkaa puolet, vuokrat Helsingin tasolla - toki myönnän että tilanne on sen koommin voinut muuttua.

http://bigmacindex.org/2015-big-mac-index.html osoittaisi edelleen että noin puolessa ollaan.

Ja mitä mainitsemiisi häkkeihin tulee, niin kyseessä on siis ahtaat kimppakämppä-slummit, jossa pedeissä on häkki ympärillä, ilmeisesti varkaiden varalta. Kieltämättä kurjaa, mutta katto on heilläkin on pään päällä: http://www.dailymail.co.uk/news/article-2084971/Ho...

Kysymyshän on, että oletko itse asunut kyseisessä kaupungissa, vai mistä negatiiviset kokemuksesi tulevat?

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #131

"http://bigmacindex.org/2015-big-mac-index.html osoittaisi edelleen että noin puolessa ollaan."

Voisin kritisoida tuon Bic Mac - indeksin käyttökelpoisuutta yleistä perustarpeiden hintatasoa mitattaessa, mutta oma linkkini on ihan yhtä kyseenalainen, joten jätetään asia sikseen.

"Kysymyshän on, että oletko itse asunut kyseisessä kaupungissa, vai mistä negatiiviset kokemuksesi tulevat?"

En ole asunut kyseisessä kaupungissa(maassa), eikä minulla ole siitä negatiivisia kokemuksia. En vain pidä siitä että se nostetaan esiin jonain malliyhteiskuntana, kun todellisuus on noinkin karua ja eriarvoista. Usein vieläpä valheen keinoin. Milton Friedmankin kehui Hong Kongin halpatyöpaikkoja väliaikaiseksi ratkaisuksi paremman elintason saavuttamiseksi, vaikka sukupolvien välinen sosioekonominen liikkuvuus on moninkertaisesti pohjoismaita heikompi, ja jo täälläkin valitetaan hyvä- ja huono-osaisuuden periytymisestä.

Valtavan kovasta BKT:sta ja rakettimaisesta talouskasvusta huolimatta mediaanielintaso on ollut vuosikymmeniä stagnaatiossa, ja vieläpä erittäin matalalla tasolla. Sen lisäksi kaupungissa on valtava määrä noita slummeiksi laskettavia slummikerrostaloja, joiden katotkin on rakennettu täyteen peltihökkeleitä(joiden sisällä on noita asuinhäkkejä). Osa niiden asukkaista on vielä täyspäiväisesti työelämässä.

Kaikkine ongelmineenkin sosiaalidemokraattiset pohjoismaat ovat kuin paratiiseja tuohon kauhistukseen verrattuna kaikille paitsi ylemmän tuloluokan duunareille, yrittäjille ja suuromistuksillaan loisiville. Heille se voi olla parempi paikka jos muiden lähellä elävien kurjuus ei tuota tunnontuskia.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #133

"Kaikkine ongelmineenkin sosiaalidemokraattiset pohjoismaat ovat kuin paratiiseja tuohon kauhistukseen verrattuna kaikille paitsi ylemmän tuloluokan duunareille, yrittäjille ja suuromistuksillaan loisiville."

Suosittelen käymään paikan päällä, ja viettämään tovin. Voi perspektiivi muuttua - nimittäin sen suhteen kuinka paratiisissa oikeasti täällä Suomessa elämme.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #138

Kauhea tuollainen kage home, kimppa asumus koiran häkeistä ei houkuta. Sen sijaan 8-25 neliön tilaihme, mini lofti tai konttikoti ois paljon houkuttelevampia. Vuokra tietysti saisi olla kohtuullinen. Kivaa olisi myös asukkaiden keskitetty pesuhuone-sauna ja oleskelutila.
http://www.iltalehti.fi/asuminen/2014110618810252_...
http://www.iltalehti.fi/asuminen/2014092918704625_...
http://www.iltalehti.fi/asuminen/2014091818673972_...

Paras on kuitenkin saton studiokoti, tälläisiä pitäisi olla kaikissa suomen suurissa kaupungeissa
http://www.hs.fi/kaupunki/a1434250910232

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Kanadaa (etänä) ja ruotsia johtaa monarkki, maiden julkinen sektori on siksi erillainen kuin suomessa. Pitäisikö suomi siis muuttaa monarkiksi? Niinistö olisi varmaan mielissään kun virkakautta jatkettaisiikin hamaan hautaan ja jälkeläisten jälkeläisillekkin. Niin ja onhan helsingin kauppatorilla valmiiksi linna. Siitten voisi olla ylä ja ala parlamentti. Australian asukastiheys on taas pienempi jaa maan pinta-ala suurempi.

Kaarina Rantala

Yhtä "Valtiota" ei voi verrata toiseen "Valtioon". Suomi on pieni, korkean kustannustason maa joka nojaa vain muutamaan toimialaan, ja jolla ei ole vaikutusvaltaa isoihin maihin verrattuna. Ei kaikilla valtiolla voi olla samanlaista strategiaa.

Käyttäjän juhakuittinen kuva
Juha Kuittinen

Tarvitaan myös malttia ja isänmaallisuutta veropolitiikan ja voittojenjaon suhteen esim. suuryrityksissä.
No siitähän se kysymys on kelle annetaan keppiä ja kenelle porkkanaa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Itse kuvittelisin että kaikki ne voitot, joille ei yrityksessä keksitä hyvin tuottavaa käyttöä, olisi hyvä jakaa omistajille. Valtio verottaa niitä ja sitten omistaja löytää lopuille paremmin tuottavan kohteen. Kaikki voittavat?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Vaikea sanoa onko noin. Valtaosa menee kuitenkin eläkerahastoille, valtiolle ym jotka eivät ainakaan kovin isoja riskejä ota sijoituksissaan. Tai no valtio ottaa jos se löytää Talvivaaran kaltaisia rahareikiä jostakin :)

Jukka Laine

Vaihtotaseen vaje ei korjaannu tuottavuusloikalla professori Haaparannan mukaan, kun kyseessä on vain aikaisemman ylijäämäisen vaihtotaseen luonnollinen purkauma. Tarkoittaako tämä ikärakenteen muutosta yksinkertaisesti eli aikanaan mainostettua eläkepommia?

Niin tai näin, oli kuka tahansa sitten oikeassa tai vähän kaikki, niin Suomelle ei näy ulospääsyä. Kansa ei halua maahan nuoria miehiä ( tai naisia) eikä yritykset suostu ''tuhlaamaan'' kuten julkissektori ja velkaantumaan holtittomasti yli varojen. Suurimmat omaisuusmassatkin ovat myyty.

Suomalaiset vastustavat myös leikkauksia, eikä lisävelkaakaan voida ottaa elvytykseen. Julkissektorilla on pakko tehdä palkka-ale, koska taloustilanne tulee heikentymään vientiyritysten kilpailun vain kiristyessä. Eurojunastakaan on käytännössä mahdoton loikata. Meneekö Suomi poliittisesti myös Kreikan tietä. Sen aika näyttää.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tällä väestörakenteella ei olisi varaa vaihtotaseen alijäämään. Tänä tai ensivuonna saattaa mennä rikki se raja että alle puolet väestöstä on työikäisiä ja -kykyisiä. Tämäkin leveästi määriteltynä 15-65 vuotiaiksi.

Olen pohtinut ihan samaa kuin Elinakin. Mikä kumman määrä elvytystä on se oikea määrä jolla saadaan yhtään mitään positiivista aikaiseksi? Ja kuinka kumman kauan sitä pitää jatkaa?

Miksi säästöt ja työmarkkinareformit tehneet maat kuten Ruotsi, Islanti, Saksa, Irlanti nyt kasvavat?

Ruotsi on juuri päättänyt sijoittaa lisää hyvinvointipalveluihin joita se leikkasi kriisin kohdalla. Hyvähän se on kun talous kasvaa kolme prosenttia vuodessa.

Jukka Laine

Minkälainen työmarkkinareformi voi korjata väestön ikärakenteesta syntyvän vaihtotaseen alijäämän. Onko sitä vajetta elvytetty velkarahalla, kun ikääntyvä väestö siirtää kulutuskysyntää mm. Portugalin golf-kentille ja samaan aikaan kotimaassa leikataan ostovoimaa verotuksellisin keinoin ja työehtoja heikentämällä.

Täytyy tehdä aikamoinen tuottavuusloikka ilman rakenteellisia uudistuksia, mm. eläkeläisten verotuksessa ja eläkkeiden tasoissa jos Suomen velkaantuminen aiotaan pysäyttää. Poliittinen itsemurha.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #12

Onhan siinä aika selkeä looginen polku, että laskemalla suomalaisten palkkoja suomalaisessa tuotannossa tuonnin suhteellinen kilpailukyky heikkenee. Se on sama kuin devalvoisit.

Jukka Laine Vastaus kommenttiin #29

Kysymys olikin se, että miten sairaanhoitajan heikompi ostovoima vähentää vaihtotaseen vajetta?

Yritykset, joissa on jo tehty tuottavuusloikkia, irtisanovat ja vievät pääomaa maasta ja väestö ikääntyy ja hyväkuntoiset eläkeläiset muuttavat Virosta alkaen muualle kuluttamaan ja vievät eläkkeensä siis pois Suomesta. Lisäksi kutistuva palkkasumma kai laskee työeläkertymiäkin.

Yrityksiltä on perätty yhteiskuntavastuuta, entä eläkäisiltä jotka muuttavat Suomesta edullisempiin kevyemmän verotuksen maihin nauttimaan elämästä ja kotimaassa heikennetään palkansaajien etuja kun vaihtotaseen ylijäämä purkaantuu.

1990-luvulla puhuttiin eläkepommista, mutta silloin ei alettu varautua 2010-luvun eläköitymiseen. Maksavatko tässä nuoremmat sukupolvet nyt myös elintasossaan eläkeläisten viimeistä varttia, epäonnistuneen taloudenpidon ja epäsuotuisten suhdanteiden lisäksi ?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #61

Yksikään leikkaus ei kohdistu sairaanhoitajiin. Heidät vain napataan jostain syystä aina tikunnokkaan kun vastustetaan jotakin. Sisar hento valkoinen on keppihevonen koko keskustelussa.

Palkkojen leikkaus korvaa tässä devalvaation, vaikutukset ovat samat. Julkiselta puolelta säästetty raha taas ollaan mitä ilmeisemmin käyttämässä kotimaisen tuotannon verojen alentamiseen.

Lopputuloksena suomalaisen tuotannon kilpailukyky paranee sekä kotimarkkinoilla että viennissä.

onhan tuo nyt käyty jo joka puolella äärettömän monta kertaa läpi.

Jukka Laine Vastaus kommenttiin #63

Riittääkö ''palkkadevalvaatio'' kun suurten ikäluokkien eläköityvä virta kiihtyy ulkomaille paremman elintason perässä. Eläkeläiset vaativat suuryrityksiä maksamaan enemmän veroja ja vievät miljardeja ulkomaille rahaa Suomesta samaan aikaan.

Epäilen edelleen ettei vaihtotaseemme korjaannu pelkästään leikkaamalla kotimaasta pieniltä ikäluokilta ja heikentämällä heidän ostovoimaa ja vähentämällä kotimaista kysyntää, jotta voidaan maksaa eläkkeet ulkomaille suurille ikäluokille.

http://yle.fi/uutiset/tutkija_parempi_elintaso_hou...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #82

Muuttavat eläkeläiset eivät varmaan olisi suurikaan ongelma mikäli heidän oikeutensa muuhun suomalaiseen sosiaaliturvaan (sisältäen terveydenhuollon subventoinnin) lakkaisi muuton yhteydessä.

En kiistä esittämääsi ongelmaa. En vain osaa sanoa siihen oikein mitään. Suomi kilpailee myös elinympäristönä muita maailman maita vastaan. Jos joku kokee elämän muualla paremmaksi, vika ei välttämättä ole hänessä vaan Suomessa.

Ylipäätään yksi iso mittari maasta on se millaista porukkaa maahan tulee sisään ja millaista lähtee ulos. Koskee myös yrityksiä. Toki johtopäätökset saattavat olla eri ihmisillä erilaisia.

Jukka Laine Vastaus kommenttiin #94

Tässä on mielenkiintoinen näkökulma muutaman vuoden takaa. Varsinkin viimeinen lause. Mielenkiintoista nähdä mihin muihin toimiin hallitus ryhtyy. Niiden pitää olla merkittäviä.

https://www.vatt.fi/ajankohtaista/kolumnit/kolumni...

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen Vastaus kommenttiin #95

Jokainen ihminen tajuaa että kansakunta ei voi toimia niin että lähes kaikki kulutustavara tuodaan jostain muualta, se aiheuttaa väkisin vaihtotaseen vääristymän.

Suomen omavaraisuusaste on surkea, lähes olematon.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #98

Jarmo Nevalainen

Näin minäkin olen pohtinut. Elvytetään ja lisätään kansalaisten ostovoimaa. Kulutus on halpatuotteiden ulkomailla valmistettujen tuontitavaroiden ostamista. Loput pistetään etelänmatkoihin.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #61

#61 Jukka laine
Hyvin sanottu, ota myös huomioon nuoren ja koulutetun väen alkava maastamuutto mm. tanskaan, viroon, sekä ranskaan työn, yrittäjyyden ja elinkustannusten perässä. Köyhemmät jäävät maahan turvatakseen lastensa koulutuksen ja terveyden huollon. Urheilun kaupallistuminen yhdessä digitalisaation ovat johtaneet kaupanpäälle terveyspommiin joka kaikenlisäksi on ratkeamassa juuri ennen eläkepommia.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #61
Kaarina Rantala

Minulla on henkilökohtainen esimerkki eläköitymisestä.
1. ISÄ ollut suurteollisuudessa johtajana, eläkkeelle 58-vuotiaana muhkealla eläkkeell. Lorvinut nyt 18 vuotta, harrastelee sitä ja tätä, mutta täysin terve ja työkuntoinen.
2. ÄITI ollut kotiäitinä ja mennyt töihin lasten lennettyä pesästä.Samaan aikaan erosi isästä, ja jäi "tyhjän päälle" kun ei ole eläkekertymää. 75-vuotiaana on edelleen töissä nivelreumasta huolimatta. Energinen ja onnellinen ihminen, ja enemmän ajassa kiinni kuin kaikenlaista harrastellut isäni.

Minun kantani on, että eläke pitää muuttaa työkyvyttömyyseläkkeeksi. Miksi ihmeessä työkykyisiä hyväkuntoisia ihmisia ryhdytään elättämään vain sen takia että he ovat ohittaneet jonkun ikärajan????

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Tällä hetkellä vaihtotaseen sisällä on eräs sitä parempaan suuntaan kääntävä ja mitä ilmeisemmin lyhytaikainen, mutta Suomen oloissa varsin merkittävä tuontiin liittyvä tuoteryhmä, nimittäin fossiiliset polttoaineet.

Kun taas aikanaan tynnyrin hinta hyppää yli sataan taalaan, vaihtotaseen plussalla pitäminen on huomattavasti haasteellisempaa.

Toivottavasti hallitus ei nyt kuitenkaan sorru veronkiristyksiin halvan öljyn aikana.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Siinä olen blogistin kanssa ilmeisesti samaa mieltä että Stiglitzin ajatuksia on vaikeaa niellä. Ne tuntuvat käsittämättömiltä.

Suomalaisten tulotaso on liian korkea, se on korkeampi mitä numerot näyttävät.

Suomessa on hyvä ja toimiva julkinen sektori, joka tarjoaa kansalaisille palveluksia, ne ovat rahan arvoisia palveluksia joita myös kansalaiset arvostavat, eivätkä halua niistä luopua. Palveluista maksetaan mieluimmin korkeina veroina, kuin että niistä luovuttaisiin.

Palveluiden hintataso on kuitenkin liian korkea, liian korkeiden palkkojen takia. Vientituotteiden hinta muodostuu paitsi vientiteollisuuden palkoista, myös kaikista maksetuista veroista joilla julkisen sektorin palvelut maksetaan. Tarvittaisii 5%:n palkan alnnukset kautta linjan, jos se ei auta, pitäisi pudottaa palkkoja edelleen 5%, tai enemmän, kunnes suomalainen tuote on hintakilpailukykyinen ja saavutetaan kannattava tuotanto ja täystyöllisyys.

Vaikka kotimainen kulutus pienenee, koska ostovoima pienenee, se ei vaikuta Suomalaisen tuotteen kysyntään haitallisesti, vaan positiivisesti. Koska Suomen kotimarkkiat ovat nykyisin 500 miljoonan EU, Suomen markkinat ovat siitä vain 1%, eikä suomalaisten ostovoiman pienennys 5%:lla vaikuta kokonaisostovoimaan siis muuta kuin 5% yhdestä prosentista, eli erittäin vähän. Sen sijaan kilpailukyvyn parantumisen johdosta suomalainen tuote menee jatkossa paremmin kuin ulkomainen tavara sekä Suomessa, EU:n kotimarkkinoilla, että muuallakin maailmassa.

Palkkojen halpuutamise edullisuus suomalaisen tuotteen kilpailukyvylle ja menekille on siis selvääkin selvempi fakta, eikä tämän Stiglitzin teorioille tunnu löytyvän mitään pohjaa.

Omaan valuuttaan ja "palkankorotus - inflaatio - devalvaatio- talouspolitiikkaan palaaminen olisi tyhmintä mitä voisi tehdä, kun tarjolla olisi järkevä ja viisas vaihtoehto, palkkojen sopeuttaminen sillä tavalla että suomalainen työ käy paremmin kaupaksi maailmalla ja myös Suomessa

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Olisikohan Stiglitzin haastattelusta olemassa taltiointi, sillä kovin sekaisen jutun HS:n toimittaja haastattelusta on julkaissut.

Haastattelun perustein on annettu julkisuuteen kuva, jonka perusteella ( kuten Lepomäkikin totesi ) Suomessa ei ole tarvetta muuttaa viimeisinä seitsemänä vuotena harjoutettua politikkaa, joka on mm. lisännyt rajusti velkaantumista, alijäämiä ja työttömyyttä, suuntaan tai toiseen, vaan jopa lisättävä velkaantumista ennestään.

Oliko HS:n toimittja tehtäviensä tasalla ?

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Hallitus ja EK nimenomaan haluavat jatkaa tätä seitsemän vuotta jatkunutta politiikkaa hankkimalla leikkauksilla rahaa yrityksille, että ne voivat jatkaa lepäilyä. Stiglitz esitti, että meidän pitäisi satsata tuoterakenteen muutokseen, vaikka tähän aluksi tarvitaankin lainarahaa. Toinen esitys oli työttömien työllistäminen työllisyystöillä, jottemme "jätä tätä velkaa lapsillemme ja lapsenlapsillemme". Nämä esitykset olivat aivan samat, jotka joku päivä sitten itse esitin blogikirjoituksessani "Onnistunutta aivopesua".

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Stiglitzillä oli viestinä hallitukselle kolme ehdotusta, jotka kaikki perustuivat nykyisen velanoton ja alijäämien lisäämiseen nykyisestään sisältäen kuitenkin riskit epäonnistumisesta. Stiglitz ei ottanut kantaa asiaan, mikä on lopputulema, jos nämä hänen ehdotuksensa eivät kanna hedelmää:

1. BKT kasvuun pelkäämättä valtionvelalla ( Sitähän on jo tehty 7 vuotta )
Missä määrin velkaa voidaan lisätä ilman, että komissio heristää sormeaan ?

2. Velanotto, jotta voidaan investoida ihmisiin, infrastruktuuriin ja teknologiaan.
( Tätäkin meillä on tehty viimeiset seitsemän vuotta )
Mikä on lopulta järkevä ja perusteltu investointi ja missä määrin ?

3. Talouden rakennetta on muutettava. On löydettävä uusia elinkeinoja, toimialoja ja uutta tekemistä. ( Tämähän on ollut päivänselvää jo aikoja, mutta mitkä olisiva ne elinkeinot, toimialat, tuotteet ja tekeminen, jotka olisivat liiketaloudellisesti mahdollisia ja kannattavia maassamme ? )

Etenkin tässä kiinnostaa se, että Stiglitz on rohkaisemassa Suomen hallitusta velkarahoin investoimaan rakenteiden uudistamiseen, mutta miten ihmeessä tämä käytännön tasolla toteutetaan ? Kuinka nämä investointivarat kanavoitaisiin valtiolta yrityksille, jotka nyt kuitenkin ovat se taho, joilla näitä toimenpiteitä voitaisiin edesauttaa ?

Lisää yritystukiako ?

Omitusta puhetta mieheltä maassa, jonka suurin ongelma on investointien kannattavuuden suhteen.

Jarmo Timonen Vastaus kommenttiin #33

En usko, että lyhyellä tähtäimellä kumpikaan vaihtoehto (palkkojen leikkaus tai elvyttäminen) korjaisi nykyistä tilannetta nopeasti, koska viennin putoaminen johtuu 3 suuren tekijän vaikutuksesta - paperiteollisuuden, Nokian ja Venäjän viennin supistumisesta. Ei tuollaisen muutoksen oikaisemiseen voi olettaa nopeaa korjausliikettä poliittisin keinoin näin pienessä maassa, jolla ei ole omaa rahapolitiikkaa.

Palkkoja en menisi leikkaamaan missään olosuhteessa, vaan jatkaisin maltillisia työehtosopimuksia niin kauan, kunnes lisävelkaa ei enää tarvitse ottaa. Nythän palkat eivät ole käytännössä nousseet 5 vuoteen, joten kilpailukykyä on sitä kautta tullut jo reilusti, kun kilpailijamaissamme on nostettu palkkoja. Esimerkiksi Ruotsissa meneillään oleva työehtosopimus (sopimuskausi 2013-2016) nosti teollisuuden palkkoja 6,2% ja myös Saksassa tänä vuonna voimaan astuneet uudet työehtosopimukset nostivat teollisuudessa palkkoja reilusti - esim. IG-metalliliitto sopi huhtikuussa 2015 alkaneessa sopimuskaudessa 3.4%:n palkankorotukset ja lisäksi työntekijät saivat siellä vielä 150euron kertakorvauksen, mahdollisuuden osa-aikaiseen koulutukseen ja parannetun varhaiseläkesopimuksen!
http://www.igmetall.de/SID-14333A17-692249B7/metal...
Lisäksi pitää muistaa, että saksalaiset tekevät töitä lähes 300 tuntia vuodessa vähemmän kuin suomalaiset eikä siellä vaadita työajanpidennyksiä - päinvastoin.
https://stats.oecd.org/Index.aspx?DataSetCode=ANHRS

Onkohan kuitenkin tuolla elvyttämisellä ollut jotakin positiivista vaikutusta, koska nyt näyttäisi investointien osalta paremmalta - EK:n tiedustelun mukaan teollisuuden kiinteät investoinnit nousevat tänä vuonna yli neljään miljardiin euroon eli neljänneksen viimevuotista korkeammalle. Investointien aallonpohja oli vuonna 2013, jolloin niiden arvo oli Tilastokeskuksen mukaan vain noin 3,1 miljardia euroa.
http://ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2015/06/16/e...

Lisäksi Suomen pääomasijoitusyhdistys on julkistanut tammi-kesäkuun tilastot pääomasijoittajien aktiivisuudesta Suomessa. Suomalaisyrityksiin sijoitettiin yhteensä 636 miljoonaa euroa 157 transaktiossa. Vuoden 2014 vastaavan ajanjakson tulos oli 270 miljoonaa euroa.
http://www.goodnewsfinland.fi/kansainvaliset-inves...

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen Vastaus kommenttiin #33

Stiglitz omaa varmasti paremman käsityksen kansantaloudesta kuin kukaan täällä, mukaanlukien blogisti (kaikella kunnoituksella).

Ennen kun ei ymmärretä miten raha syntyy ja mitä se on niin vaikeaa on.

Miten Suomi ja esim. Japani ja Saksa rakennettiin sotien jälkeen?? Millä työkaluilla millaisella talouspolitiikalla. Kaikki vastaukset löytyy historiasta.

Vallalla olijat eivät näistä halua keskustella koska se paljastaa kuinka väärässä he ovat, keisarilla ei todellakaan ole vaatteita.

Käyttäjän IlkkaSalo kuva
Ilkka Salo

Kuten Elina mainitsee, Stiglitz on kunnostautunut ennenkin suurena nobelistina ja visionäärinä. Tapaus Venezuela:

http://venezuelanalysis.com/news/2719

Käyttäjän JariHollsten kuva
Jari Hollstén

Kas kas :) Löytyykö toiselta vasemmiston suosimalta talousnobelistilta Paul Krugmanilta samanlaisia helmiä?

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Niin kummassa Stiglitz olikaan tuossa vuonna 2007 julkaistussa Venezuela-jutussa väärässä, ylistäessään Venezuelan panostuksia koulutukseen, vai varoittaessaan liiallisesta riippuvuudesta yksittäiseen toimialaan ja tuotteeseen, öljyyn?

Käyttäjän IlkkaSalo kuva
Ilkka Salo

"The key to success is to find the correct equilibrium between the private sector and the government, which is different for each nation," he said.

Stiglitz also welcomed Venezuela's initiative to create the Bank of the South; due to be founded in Caracas on November 3, saying it would benefit the countries of South America and boost development.

Ensimmäisessä hän varmaan on oikeassa eli oikeanlaisen tasapainon löytymiseen. Sen sijaan hän ei kritisoi Venezuelassa tapahtunutta yksityisen sektorin alasjajoa katastrofaalisin seurauksin suurina hyvinvointitappioina. En sanoisi että Venezuelan malli on ollut mikään "boost" kehitykselle vaan päinvastoin.

Sen sijaan hän vaatii nyt Suomessa vastaavaa kulutusta ottamatta lähtökohtia huomioon mitä hän Venezuelassa näki hyväksi, sillä seurauksella että kansallisia resursseja ei käytetä elinkeinorakenteen monipuolistamiseen ja uudistamiseen. Hän itse asiassa kehotti suomalaisia keksimään uuden Nokian. Eli hirttämään itsemme jälleen kerran yhteen puuhun, kuten Venezuela teki öljyn kanssa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #21

Niin, kumpikin ilmeisesti löytää tekstistä haluamansa, joten otanpa omasta mielestäni olennaisen pointin:

"Although Stiglitz praised Venezuela's "positive policies" in areas of health and education and policies to promote economic diversification, he assured that Venezuela still faces the challenge of overcoming structural problems associated with an economy overwhelmingly geared towards oil production."

Sitä voi sitten kukin tykönään miettiä, mitä tuo "policies to promote economic diversification" tarkoittaa. Suomalainen versio (siis sen hallituksen, jossa Lepomäen puolue istuu) tarkoittaa lisäpanostuksia maatalouteen ja risupaketteihin, ja leikkauksia koulutukseen. Sillähän sitä korkean jalostusarvon tuotantoa Suomeen saadaan, vai kuinka? Mut on se hyvä ettei enää olla Stiglitzin mallioppilaita, vaan otetaan "suomalaiset erityispiirteet" huomioon.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Onko sillä merkitystä, muun kuin valtionvelan kannalta, olivatko törsätyt rahat öljytuloja vai velkaa? Samaan jamaan olisivat käsittääkseni joutuneet lainarahallakin toteutettuna.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Ostovoima voi kehittyä ainoastaan työllisyyden myötä"

Näkis vaan jonkinlaisen uskottavan teorian miten tämä tehdään yhteisvaluutassa.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Velkaantumisen varaan rakennetun elvytyksen luulisi vaikuttavan vaihtotaseen tasapainoon negatiivisesti. Tuota pitäisin huolestuttavana elvytyksen vaikutuksena tilanteessa jossa valuutan arvo ei jousta. Osa elvytyksestä valuu ennen pitkää ulkomaille. valuutan arvo pitäisi joustaaa oikeaan suuntaan, muuta siitä meillä ei ole varmuutta.

Käyttäjän HeikkiJokinen kuva
Heikki Jokinen

Tässä asiassa olen valmis luottamaan ja olemaan yhtä mieltä taloustieteen nobelistin kanssa. Ymmärrän kyllä tuskan, kun arvostetun asiantuntijan ja tutkijan mietteet eivät käy ollenkaan yksiin ajatuspaja Liberan suunnalta julkaistujen teesien kanssa.

Jukka Laine

Ihmiset ovat yleensä samaa mieltä sen kanssa, keiden ajatuksien koetaan tukevan omaa etua. Vaikka se olisi lyhytnäköistä ja lopulta yksilön oman edunkin vastaista.

Hallituksen on pakko leikata julkisia menoja säästöjen takia. Ei se tarkoita että nobelisti olisi silti väärässä. Troikka asettaa paineita Suomelle ja edessä on iso muutosten ketju. Vaihtoehdot ovat aika vähässä. Eläkepommi iski Suomeen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Hallituksen on pakko leikata julkisia menoja säästöjen takia."

Huomattavasti järkevämpi idea olisi saada valtiolle verotuloja nykyisiltä työttömiltä. Leikkaamiskierre on loputon koska se vain lisää työttömyyttä.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen Vastaus kommenttiin #25

Pääomatulot olisi tuotava tuloverotuksen kanssa yhteen, aivan kuten oli ennen vuoden 1993 verouudistusta.

Verotuksen ykkösperiaate kun on se, että verot on perittävä niiltä joilla on paras veronmaksukyky.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Ehkä kannattaisi pääasiassa käyttää vain omia aivojaan ja tervettä 'maalais'järkeä (kuten Elina tekee).

Noita talouden 'nobelisteja' nimittäin löytyy joka lähtöön ja osa jää asemallekin. Jokainen suomalainen puolue osaa varmaan mainita muutaman 'talousasiantuntijan', jonka ajattelusta saadaan tukea omille kannanotoille.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Minä en kyllä luottaisia Elin Lepomäen maalaisjärkeen enkä osaamiseen. Hän ei edes ymmärrä "taloustieteen" perusasioita väittäessään muiden EK:n "asiantuntijoiden" tavoin, että maamme kilpailukyky on 15-20 prosenttia huonompi kuin Saksan ja Ruotsin. Todellisuudessa yksikkötyökustannuksemme ovat suunnilleen samat ja nämä luvut on konstruoitu harhaanjohtavasti tarkastelemalla muutoksia 2005-2015. Meidän yksikkötyökustannuksemme olivat Nokian ansiosta selvästi alempana kuin noissa vertailumaissa ja nyt ne ovat tasoissa.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #117

Minä taas luotan Elinan osaamiseen. En myöskään löytänyt Elinan blogista mainitsemaasi väitettä.

P.S
Muutenkin käsittääkseni julkisuudessa ollut tieto on ollut, että suomalaisen työn suhteellinen kilpailukyky on HEIKENTYNYT 15 - 20 % verrattuna kilpailijoihin. Kiistätkö tämän ?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mistä johtuu, että julkiset menot ovat kasvaneet?
Ei hinta ole ensisijainen kysyntään vaikuttava muuttuja.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Ei hinta ole ensisijainen kysyntään vaikuttava muuttuja."

Ostovoima taas on.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Joillekin se voi olla jos on pakkomielle shoppaila niin kauan kuin rahaa riittä tai ellei sitä ole tarpeelliseenkaan.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #30

Joillekkin tuntuu olevan typerää että esim työtön ostaa 60 euron laatukengät kelmenvuoden välein eikä niitä markettien 10 euron kenkiä viidesti vuodessa. Tai jos työtön syö muutakin kuin raakojapottuja ja kaurapuuroa. Tai jos työttömät ei ole kerjäämässä ruokaa ja suojaa kaduilla.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #75
Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #84

Kyllähän tuosta äkkiä laskee että ne 60 kengät käy köyhemmälle halvemmaksi

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #142

Käytin äsken Palmrothin kierrätystorilta uudenveroisina löytämäni kävelykengät.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #143

Joskuskäy tuuri, varsinkin jos löytää kirpputorilta uudet kengät. Myös alueella ja sukupuolella on väliä löytääkö niistä kenkiä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #145

Miesten kenkiä ja housujakin voi olla vaikeata löytää. Minä olen jo vuoskymmenet ostanut vaatteet kirpparilta.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #146

Miesten ongelmahan se on. Itse olen raykaissut matsästämällä kirpparihintoja alempia alennusmyyntejä siinä toivossa että oikeaa tyyliä, oikeaa kokoa ja nuorekasta löytyisi. Viime vuosina kauppojen miesten osastot ovat kuitenkin pienentyneet ja on ollut pakko siirtyä ostamaan netistä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #150

Kyllä niitä ylimääräisiä vaatteitta miehillekin löytyy, kun katselee millaiset vaatevuoret tuotu pakolaisten auttamiseksi.
Tosiaankin alennusmyynneistä dumpataan kirpparihintoja halvemmalla. Mieletöntä resurssien tuhlausta.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #151

Onhan se kun kirppareilla miesten valikoima on yleensä muutenki suppea niin rätit on vielä hinnoteltu siitä 15-50 euron väliltä. Kenkiä on miehille aniharvoin koska tapana kuluttaa loppuun.

Käyttäjän KarriEskola kuva
Karri Eskola

Hienoa puhetta kokoomuslaiselta. Enpä muuta voisi odottaakaan. Heikki Aukee on huolissaan euron joustamattomuudesta. Euroahan ei voi 'kelluttaa', joten rahaliitosta pitäisi irrottautua, sehän nobelistin eräs ehdotus oli. Suomen markka taas kelluu ja hyvin. Silloin kun velkaraha on madollisimman pienikorkoista, kute se vielä tällä hetkellä on, kiitos luottoluokittajien ja muiden eurooppalaisten rahoitus-systeemien, sitä pitää sijoittaa yritysten innovaatioihn tukena ja kehitykseen sekä koulutukseen. Lainsäädännöllä ja muilla sitovilla toimilla, yritysten raha ei valu sinne, minne se ei kuulu.
Kyse ei ole kuin tahtopolitiikasta, jota kokoomuslaisilla ei tunnu olevan.

Jari Lipsanen

En kannata velanottoa ja lisäksi kannatan rakenteiden uudistamista ja säästämistä. Ainoa mikä herättää ihmetystä on se, miten hallituksen toimet ovat linjassa näiden tavoitteiden kanssa? Missä viipyvät oikeat rakenteelliset uudistukset muun muassa:

1.Hallintorakenteen uudistus julkiselle sektorille sisältäen kuntauudistuksen, SOTE uudistuksen, virastojen yhdistämiset jne.

2. Sosiaalitukijärjestelmän uudistus: Valtava tukihärveli pois ja yksi selkeä systeemi, kutsutaan tätä vaikka kansalaispalkaksi (nimellä ei ole väliä). Erityisesti tarveharkintaa on syytä lisätä kaikissa kohdissa tukijärjestelmää. Työttömyystuista pois kaikki nuo erikoiset temput, joilla kaunistellaan tilastoja ja/tai käytetään työttömiä hyväksi (nyt ei näytetä tekevän mitään uudistusta, kunhan leikataan)

3. Yritystuet ja maataloustuet pitäisi laittaa tarkastelun alle. Yritys joka ei pärjää ilman valtion tukea ei ole markkinatalouden periaatteiden mukaan elinvoimainen, mutta silti valtava määrä julkista rahaa syydetään erilaisille yrityksille mm. ostopalveluina (toimivatko nämä yritykset siis julkisella vaiko yksityisellä sektorilla?)

4.Harmaa talouden torjunnassa ja veronkierron ehkäisyssä näyttää usealla maalla olevan samat intressit. Miksi tämä ei näytä onnistuvan?

Suunniteltu elvytys varmasti on hyvä asia, jota mm. Stiglitz mielestäni ajaa takaa. Hallitus näyttää poukkoilevan päättömästi säästöjensä kanssa. Lisäksi ensi vuodelle ollaan kuitenkin ottamassa 5.6 miljardia lisää velkaa. Kärkihankkeilla näyttää olevan vahva (keskusta) poliittinen paino. Samanaikaisesti koulutuksesta säästetään (eikö sitä pitänyt uudistaa, nyt ei uudisteta mitään vaan ainoastaan lamautetaan koko järjestelmä useiksi vuosiksi), vaikka aikaisemmin esim. kokoomuksella on perinteisesti ollut ”kykypuolueena” vahva koulutusmyönteinen suuntaus.

Herääkin kysymys: mihin nämä hallituksen laskelmat oikein perustuvat? Miten nämä säästöt elvyttävät? Emme ole Stiglitzin mallioppilaita muuten kuin velanmäärässä. Rajallisten resurssien maailmassa olisi myös keskeistä miettiä mihin rahamme käytämme. Kun nykymenoa katsoo, jättäisin ehkä mieluummin lapsilleni velkaa, kuin tämän nykyisen suuntauksen.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

Jaha. Sillä, että julkisen talouden osuus kasvaa, ei ole varmaan mitään tekemistä sillä, että yksityinen puoli sakkaa kysyntä -ja investointilamassa, jota Lepomäki nyt vaatii syventämään.

Jos julkinen ei olisi kantanut taloutta tällä velkaantumisellaan, me olisimme jo mukavasti kehitysmaatunnelmissa. Jos vienti ei vedä, eräiden onnettomien ratkaisujen seurauksena, kotimaista ostovoimaa ei ole ja loppuakin leikataan, on kovin vaikea nähdä, millä se talous nousee ilman asiakkaita.

Vaikuttaa siltä, että ainoat kannattavat ja "tehokkaat" yksityisen sektorin toimijat ovat julkisen sektorin kuppaajina yritys-, asumis- ja muiden tukien ja yksityistetyn sosiaali -ja terveystoimen kuppaajina.

Aika heikkoa retoriikkaa on nähdä talouden dynamiikassa kaikki julkinen sosialismina.

Ja kaikki raha, joka pyörii taloudessamme on velkaa. Koko talous on velkavetoinen. Jos mikään sektori ei ota velkaa, loppuu raha. Se, että valtio luopui omasta oikeudestaan rahanluontiin ja lainaa rahansa yksityiseltä markkinalta jättäen korkotuototkin sinne on mun mielestä nyt vaan tyhmää.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Herää kysymys, mitä agendaa Stiglitz pitää primäärinä, euron peruuttamattomuutta vai Suomen taloustaantuman nopeata nousua?
http://www.euractiv.com/sections/euro-finance/savi...
ja
http://www.project-syndicate.org/commentary/joseph...

Stiglitz taitaa sosiologisen ajattelunsa ohelle olla ns. eurofani ja näkee EU:n tulevana federaationa USA:n tyyliin, mutta unohtaa, että eurooppalaiset kansat eivät asiaa ihan niin näe - ainakaan vielä?

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Kirjoittaja esittää vasta alakaneetissaan ongelman perussyyn: euron.

Kun euroaikana yksityisille liikepankeille on annettu oikeus luoda tyhjästä lainarahaa eurovaltioille, itsenäisen valuutan oloissa (kuten muissa Pohjoismaissa) valtioiden keskuspankeilla on tämä oikeus, joka nyt puuttuu mm. Suomelta.

Eurokatastrofin aikana olemme suistuneet tällaiseen tilanteeseen, jossa lainaa on otettava liikepankeilta ja maksettava sellaisenaan takaisin. Itsenäisen valuutan oloissa valtio lainaa omalta keskuspankiltaan, jolloin lainalla on mahdollisuus kuolettaa itse itseään.

Nyt ei.

Vaikka äänestys euroerosta onkin Väyrysen alullepanema, sitä pitää kaikin voimin tukea, ja ennen kaikkea sitä, että valtamedian propagandaa ei päästetä samaan kuin ennen EU:iin liittymisäänestystä, jolloin voi sanoa valtamedian valheiden kääntäneen kansan enemmistön päät.

Jos euron vaikutuksesta annetaan oikeaa tietoa kansalle, sen ei ole mitään järkeä äänestää muuten kuin euroeron puolesta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Rahan käyttö on tullut kamalan kalliiksi!

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Elina ei petä, machete heiluu verisesti tuossa venezuela-osiossa, mutta silti osoittaa humaanisuuttaan jälkikirjoituksessaan, minkä osoittaminen arvosteltavalle, on täysin vierasta vasemmiston Sirolakauppakorkeakoululaisille jonkin armosta lukuunottamatta ajoittaista Patomäkeä.

Tämä blogi pitäisi kääntää ja lähettää Stigulle ja Nobel-säätiölle, primääristi ihan pilkantekona ja sekundääristi palkintosumman takaisinperimisen perusteluksi. Päivä on pelastettu Elinan blogin myötä. Kiitos.

Timo Jalava

Miksi Suomen ongelmia hoidetaan kapeanäköisesti vain työn yksiklökustannusten & hinnoitteluvirheenä tai kustannusten kautta? Se on yksi tapa, mutta muita tapoja huomioimalla tulokset olisivat tehokkaampia.

Esimerkiksi jakakaapa ihmeessä faktoja, milloin ja missä maissa alimpien tuloluokkien leikkaukset ilman elvytystä ovat tukeneet nopeata räjähtävää kasvua? IMF:n luvut maailmalta kertovat nimittäin ihan toista. Se on ollut uutisissa vaikka kuinka monta kertaa. IMF ei osallistu esim Kreikan uuteen 3. lainoitukseen ellei maata tukevaa pitkäjänteistä investointipolitiikkaa tehdä myös.

Fakta on että 20 vuotta vallalla ollut uusliberalistinen oppi ei ole toiminut kovin hyvin. Oikeastaan aika huonosti ellei täysin onnettomasti. Tämä on todettu jopa USAn finanssikriisin jälkeisissä korkeimman oikeuden oikeudenkäynneissä. Sitävastoin länsimainen hyvinvointi ml USA ja UK jotka taistelivat sosialismia vastaan, rakensivat kaiken kapitalismin hengessä Keynesiläisin opein 1950-1980 ennen monetaristien ja Friedmanin ja liberaalien teorioiden tuloa.

Stiglitz puhuu asiaa, puuttuu ihan oikeasti investointilamaan, sen syihin ja hengiltä säästämiseen + investointeja voisi helpottaa fiksummalla verotuksella, vientialoihin suunnatulla elvytyksellä jne. Tämä ei tietenkään tarkoita etteikö samalla rationalisoida ja säästetä. Vaiettu fakta on, että tällä hetkellä euro aiheuttaa suuria ongelmia muille kuin suurille EU maille. Miksi Iso-Britannia puhuu jopa EU erosta. Ovatko Britit kenties sosialisteja? Hmmm ei uskottava väite.

MITn Bengt Holmström on joskus sanonut että Suomi on puolivenäläinen kulttuuri juuri sen takia että täällä on vuorollaan vain yksi totuus vallalla. Siitä olen samaa mieltä, että vain oikeanmukaisella verotuksella ja työllä Suomi nousee. Mutta kun ydinongelma on johtamisen visioiden puutteessa, riskinotossa sekä taantuvan auringonlaskun toimialoissa, tuotteissa/palveluissa, joita myymme, niin siitä tulee monisyisempi ongelma, jossa pitää paikata sekä T&Kta (tarjonta) että kysyntää yhdessä kv. asiakkaiden kanssa uutta kehittäen. USAssa Fed on pumpannut rahaa markkinoille jo vuosia ja elvyttänyt sitä kautta. Euroopassa tämä ei ole tuottanut tulosta reuna-alueilla. Jotain ihan uutta tartvitsee tehdä ja tukea uusia yhtiöitä pitkäjänteisesti. Missä viipyvät kaikki sellaiset toimet? Säästäminen on vain puolitotuus.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Jaa, ken tietää puolivenäläisyydestä. Ainakin geenien mukaan olemme enemmän suskua balteille, slaavelle ja preusseille (pro-uralilaiset) kuin indoeurooppalaisille. Suomen yhdentotuuden linja johtuu vain "tarvitaan konsessus"-hengestä, liepä sitten venäläistä tai muuten metsäläistä.

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen

Kommentissa mielipiteitäni (jotka eivät perustu varsinaiseen asiantuntemukseen) liittyen muutamaan kirjoituksessa olevaan väittämään. Itse en ainakaan tiedä mikä olisi Suomen kannalta järkevää tulevaisuuden näkymien kohentamiseksi, mutta toivottavasti päättäjämme onnistuvat ratkaisemaan ongelmat tavalla tai toisella. Mutta kyllä se ainakin hieman nakertaa luottamusta jos kansainvälisesti arvostetut taloustieteilijät ovat erimielisiä hallituksen leikkauslinjan suhteen..

"Stiglitz tietenkin uppoaa suomalaiseen talouspoliittiseen debattiin kuin veitsi voihin. Joidenkin keskustelijoiden mielestä elämme joko suhdanne- tai rakennevetoisessa kysyntälamassa (tai sekä-että). Silloin heidän mukaansa ongelma ei ole hinnoissa, vaan puuttuvassa kysynnässä.

En tiedä ketä asiakasta nämä henkilöt yrittävät saada tilille – kotimaista vai ulkomaista – mutta jos yrität myydä tavaraa, joka ei myy vallitsevalla hinnalla, voit tietenkin sanoa, että ongelma on kysynnässä, ei sinussa. Liberan tutkimusjohtajaa Heikki Pursiaista lainaten, kenties saat siitä jotain lohtua, mutta tavara ei silti käy kaupaksi, ellet alenna hintaa. Työmarkkinat eivät tämän perustotuuden kohdalla eroa muista markkinoista mitenkään." (Boldaus lisätty)

Mielestäni työmarkkinat eroavat tämän suhteen? Tuotannontekijäpuolelta tarkasteltuna palkka on osa tarjottujen tuotteiden tai palveluiden hinnanmuodostusta. Kysyntäpuolelta tarkasteltuna palkat ovat muodostamassa kysyntää tuotteille tai palveluille.

Pelkästään sisämarkkinoita tarkastellessa palkat selittävät sisämarkkinoiden (omalta osaltaan) kysyntää. Tuloerojen muodostuminen puolestaan liittyvät kysynnän rakenteeseen, eli siihen kenellä on varaa kuluttaa ja kuinka paljon. Kokonaiskysynnän kannalta eri väestöryhmät eivät välttämättä ole täysin homogeenisiä, vaan ainakin teoriassa ovat eriteltävissä rajakulutus- tai säästöalttiuden perusteella. Merkityksellistä silloinkin kun palkkaleikkaus mielletään tulonsiirroksi ryhmältä toiselle. Kysyntä ja tarjonta toimivat vuorovaikutuksellisesti, kysyntä ennustaa myös tarvetta työlle.

"Verot ja tulevaisuuden verot (eli nykyinen laina) aiheuttavat aina kansantaloudessa hyvinvointitappion. Tuo hyvinvointitappio ei synny ensisijaisesti siitä, että varallisuutta siirretään veronmaksajalta esimerkiksi investointitukiin, vaan se tarkoittaa, että varallisuutta on kokonaisuudessaan vähemmän." (Boldaus lisätty)

Minusta tämä väittämä on virheellinen. Mielestäni syitä tälle on ainakin 9 kappaletta, jotka ovat:

1. Verotus voi kasvattaa ihmisten keskimääräistä investointihalukkuutta ja kulutusalttiutta ja vähentää säästämisalttiutta, julkisen kulutuksen kautta, joka (voi) tehostaa talouden toimintaa. Tällöin varallisuutta on kokonaisuudessa enemmän. Joskin optimointia voi toteuttaa myös vaikuttamalla korkotasoon. Rahoituksen endogeenisyyteen liittyen täytyy tosin huomioida talouden ylikuumentumisen mahdollisuus.

2. Suuret tuloerot vähentävät tuotannon ihmisille keskimääräisesti tuottamaa hyötyä (Mm. yleistettävissä laskevasta rajahyödystä ja vaihtoehtoiskustannuksista) verotus on keino kaventaa tuloeroja (Julkisen kulutuksen rahoittamisen ohella), sekä tarjota subventioiden muodossa elämän perusedellytykset heille, joilla tuloerojen vuoksi ei ole mahdollisuutta muodostaa kysyntää noille edellytyksille. Tämän kohdan voisi jakaa pienempiin osiin. Näin ollen verotus voi kasvattaa varallisuuden nettohyötyä ihmisille.

3. Markkinoiden tuotanto sellaisten hyödykkeiden suhteen joiden ulkoisvaikutukset ovat koko yhteiskunnalle positiivisia jää liian alhaiseksi. Esimerkkinä voisi käyttää koulutusta. Tästä syystä varallisuus ja siihen liittyvä nettohyöty voi kasvaa verotuksen kautta.

4. Verotus on markkinoiden ohella toinen keino järjestää rahoitus erilaisten hyödykkeiden tuotantoon silloin kun kysynnän muodostamisen vaikeuksien tai informaatioasymmetrian vuoksi haitallisen valikoitumisen riski on korkea. Esimerkiksi terveydenhuolto (Vrt. Kysymys lääkärille "Tarvitsenko hoitoa?" ja kysymys bussikuljettajalle "Tarvitsenko matkan Turkuun?")

5. Verotus on keino järjestää julkisten hyödykkeiden rahoittaminen esimerkiksi vangin ongelman välttämiseksi.

6. Haittaveroilla voidaan alentaa sellaisten tuotteiden tuotantoa ja kulutusta, joiden ulkoisvaikutukset ovat negatiivisia. Tyyppillisenä esimerkkinä tästä ja kohdasta 5 toimii tieverkon ylläpitäminen ja polttoainevero (Tieverkon ruuhkautuminen, saasteet ja tiestön ylläpito). Tosin haitallise ulkoisvaikutukset ovat myös vangin ongelman muoto, joten kohdat ovat myös hieman päällekkäiset.

7. Verotuksen avulla on myös mahdollista järjestää markkinoiden olosuhteet julkishyödykkeeen muodossa. Toisin sanoen markkinat eivät itse korjaa omaa toimintaympäristöään. Esimerkiksi keskuspankin rooli on tämän kaltainen. Toinen esimerkki tästä voisi olla asuntomarkkinat ja asuntotuotanto. Yksityiset sijoittajat eivät sijoituksillaan ja kilpailun vaikutuksesta pyri esimerkiksi alentamaan elinkustannuksia, kun taas valtiolle voi olla koko yhteiskunnan intressejä punniten järkevää vaikuttaa markkinoilla vallitsevaan hintatasoon esimerkiksi ylituotannon muodossa. Tämä toinen esimerkki on sisällöltään tosin hieman erilaisessa hengessä.. Esimerkiksi investointihalukkuuteen voi vaikuttaa tulevien taloudellisten näkymien vakaus sijoittajien ja kuluttajien luottamuksen kautta. Julkinen sektori voi vaikuttaa näkymien tasaisuuteen ja pyrkiä vakuuttamaan sijoittajat ja kuluttajat.

8. Luonnollisiin monopoleihin liittyvien ongelmien ratkaiseminen on mahdollista myös valtio-omisteisuuden ja/tai verotuksen keinoin. Verotus voi olla luonnolliseen monopolin mahdollisesti vaatiman hintasääntelyn keinovalikoimassa.

9. Eräiden luonnollisten "monopolien", varojen tai etuoikeuksien suhteen on myös teoretisoitu, että verotus ei aiheuta niiden suhteen lainkaan hyvinvointitappiota. Tästä esimerkkinä toimii Georgistinen maan tai sijainnin verotus, jonka suhteen verotus ei välttämättä aiheuta lainkaan deadweightloss termin käsittämää hävikkiä. Aiheesta puheenvuorossa on kirjoittanut aika usein Tuure Parkkinen.

Vastavuoroisesti voisi myös kirjoittaa perusteluita, jotka tukevat aiemmin lainattua väitettä, mutta niitä on itse kirjoituksessakin. (Kuten kannustinvaikutukset, byrokratiaan liityvä hävikki, tuotannontekijöiden sitominen matalasti tuottavaan työhön, julkisen kulutuksen syrjäyttämisvaikutus - joskin oletettavasti myös riippuvainen vallitsevista olosuhteista kuten resurssien käyttöasteesta ja kulutuksen kohdentamisesta järkevästi.) Pointtina on ettei tämä väittämä pidä aina paikkaansa vaan on tapauskohtainen ja olosuhteista riippuvainen kysymys.

Ehkä näihin väittämiin tarttuminen on jonkinlaista saivartelua..

Jyrki Paldán

Erinomainen kommentti. Toivottavasti kaikki lukevat sen ajatuksen kanssa läpi.

Jouni Peltoniemi

Erittäin sama mieltä, mutta taitaa olla turha toivo.

Kyllä nämä lepomäetvartiaisetwalroosit ihan varmasti tietävät, miten kansantalous toimii ja saadaan parhaitsen kansaa palvelemaan. Mutta he tietävät myös, minkä niin tästä kuin mistä tahansa keskustelusta huomaa, ettei kansa ja toimittajat tiedä.

Joten tarvitsee vain sohaista vähän oikeaan kohtaan, ja kansa on itse kuorossa laulamassa itsensä suohon eliitin porskuttaessa vieressä.

Missä asiallinen kansanvalistus?
Tähtitieteessa Suomessa alle 10 professoria, mutta keskimääräisen taksikuskin kanssa pystyy käymään hyvin älykästä keskustelua tähtitieteestä. Taloustieteisä on satoja ellei tuhansia profesoreita, mutta älykästä keskustelua ei tahdo saada missään, edes akateemisessa porukassa. Herätys nyt, tai rahat pois!

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Kun yö saapuu Venezu-ee-e-e-ee-ee-ee-laan", voidaan todeta, että tulipa pitkäksi aikaa pahuksen pimeää, mutta se johtuu Chavezin-Stiglitzin politiikasta.

Minustakin tuntuu, että jos velkarahan rohmuaminen kansantalouden käyttövoimaksi olisi siunaukseksi, niin Suomi olisi jo ajat sitten voitu julistaa autuaaksi.

Elvytys käsitteenä tuo mieleeni potilaan, joka tajuttomuuden partaalta herätellään tolkkuihinsa, ja joka kohta kävelee ja työskentelee niin kuin ei olisi ikinä kanttuvei ollutkaan. Suomalaiseen vanhusväestöön ei
tätä ole mahdollista soveltaa, mutta taloudelliseen tilanteeseen kyllä... ja ylläolevaan Ville Kauppisen huokaukseen kyselenkin tässä yhteydessä täsmennystä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Tuossa vaalien alla oli hyvä pilakuva siitä kuinka suomineito makaa tajuttomana/pyörtyneenä leikkaussalissa ja puoluejohtajat riitelivät pitäisikö elvyttää vai leikata. Jos itse pyörtyisi kumpaa ensin haluaisit?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Tosiasiana nyt pysyy ettemme yhteisvaluutassa pysty muuttamaan taloutta noususuuntaan. Korjausvelkaa Suomessa on mittavasti, tiet, sillat, vesi ja viemäriverkosto ja homekiinteistöt nyt tulee ensimmäisenä mieleen. Valtion ja kuntien pitäisi suosia suomalaista kaikessa toiminnassaan, sitä ei ole tapahtunut 20 vuoteen.

Timo Jalava

Elvytyksestä ja investoinneista. Perusinfraan kuten tiet, talot tai kulutukseen (ruoka, mummon mopit :) suunnattu elvytys ei ole koskaan tehokasta. Samoin kuin kannettu vesi ei kaivossa kauaa pysy. Tällaista on ollut viime vuosien kokoomus-demarit elvytys.

Hallituksella saattaa olla pientä yritystä mm. kärkihankkeiden kautta luoda pitempikestoista investointipolitiikkaa ja kilpailuetua mm. teknologiaan ja uusia parempia vientituotteita. Haaste on, että kärkihankkeisiin suunnattu budjetti on alimitoitettu samoin kuin fokus. Elvyttämistä kannattaisi harkita suunnattavaksi paljon suuremmalle joukolle tulevaisuuden kehittyviä toimialoja sekä panostusten määrä ja riskinsiedon mittarit ja käytännöt tulisi moninkertaistaa aiotusta. Yhdessä rakenneuudistusten säästöjen kanssa tämä loisi uusia työpaikkoja niiden tilalle, mistä ne katoavat (esim hallinto).

Pelkkää kulutuskysyntää ei kannata kauaa elvyttää, ellei taustalla ole useamman uuden teollisuudenalan tuotekehitys ja ekosysteemien rakentaminen. Koulutusleikkaukset pitäisi perua. Lapsissa ja nuorissa on tämän maan tulevaisuus. IMF:n kaikki globaalit maatutkimukset kertovat selvästi, että koulutus tasaa tehokkaimmin tuloeroja ja edistää innovaatioita sekä talouskasvua. Infrahankkeista ainoat kannattavat lienevät nykyisessä taantumassa koulujen ja sairaaloiden uusimiset. Se on inhimillistä.

Se että Keynes painotti valtion roolia markkinatalouden sääntöjen suitsijana ja pitkäjänteisen investointipolitiikan suunnannäyttäjänä, ei tarkoita höveliä mulle-sulle rahankäyttöä, jota julkispuolella on nähty. Kaikkia hallinnonaloja tulisi tarkastella nollabudjetoinnin kannalta (mitä asioita tarvitaan ja mitä ei) eikä vanhojen ns. rolling budgeting and costs budjettikäytäntöjen kautta. Hyviä asioita jatketaan. Tarpeettomista luovutaan.

Myös "sunk cost" ajattelu on vastoin kaikkia laskentatoimen ja investointilaskelmien teon periaatteita. Tällä viittaan mm. tiettyihin jäteyhtiöihin, joita yhä tuetaan. Jos tulevaisuuden net present value on negatiivinen ja riskit suuria eikä vastaavia merkittäviä tuottomahdollisuuksia ole enää, pitäisi mennä saneerausmenettelyn ja alasajojen kautta eikä ottaa tappioita veronmaksajille ja koittaa myydä korillista sitä itseään jonkun muun ongelmaksi.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Olisiko valtio aina ja ehdottomasti tuomittu epäonnistumaan yrittäjänä? Tulipa vain mieleen nämä Talvivaarat ja sen sellaiset... jos kruunu pitäisi kaikki langat (siis omistuksen) omissa käsissään, ja toimisi bisneksessä markkinoilla markkinoiden ehdoilla? Onko luonnonlaki, että yksityinen yritys pärjää kilpailussa aina valtiollista paremmin?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Yleensä perustelen mutta luonnonlaki on axiooma, joten totean vain: On!

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

#45
Ai hallitus epäonnistunut yrittäjänä? Meneilläähän on jo toista vaalikautta ab suomi oy yhtiö saneeraus on pakko ollut aloittaa kannattamottomien yksiköiden alasajo. Lisäksi halutaan saada käyntiin yhteiskunnan yt-neuvottelut mutta vaikeinta tulee olemaan kansalaisten irtisanomiset ja pakolaisilla ulkoistaminen. Pahimmillaan voidaan mennä hurjiin ylilyönteihin ja ihmisoikeusrikoksiin. Sekö olisi viennille hyvä hinta?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Tarkoitukseni ei ole lukea kuin piru raamattua, mutta kysyn silti: Onko koulutukseen käytetyn lisäeuron rajahyöty ikuisesti positiivinen?

Kaarina Rantala

Hyvä Max!! Meillä on todella paljon huuhaa-koulutusta, koulutusta tilastojen takia ja koulutusta maailmanlopun aloille. Espoon Omnian kokkikoulutusryhmästä 12 aloittajasta kaksi oli pari vuotta myöhemmin töissä alalla. Axxell Överbyn vihersisustajatutkinnon vuosikurssilla oli 14 henkilöä, mutta yksi valmistui. Ja nyt luin uutisista, että Jyväskylän YLIOPISTO aikoo ryhtyä kouluttamaan sauvakävelyn opettajia.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Onkos Stenbäckillä jonkinlainen harhakuvitelma, että nyt koulutukseen tehtävät säästöt kyetään tekemään sen vaikuttamatta laatuun?

Minäpä kerron, mitä tulee käymään ainakin yliopistotasolla: Säästöistä ja niiden kohdistumisesta päättää yliopistojen keskushallinnossa istuva suunnittelijoiden jne. armeija, joka hyvin nopeasti toteaa olevansa korvaamaton, ja siirtää säästöt alemmas tiedekuntatasolle. Tiedekunnissa vakituisissa työsuhteissa on lähinnä professoreita ja hallintohenkilökuntaa, kun taas suuren osan tutkimuksesta ja opetuksesta tekevät määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevät.

Sen sijaan että yliopisto kävisi uuvuttavia irtisanomisvääntöjä, valitaan helpompi ratkaisu: yliopisto toteuttaa säästöt siten, että jättää määräaikaiset työsuhteet uusimatta. Toisin sanoen, säästöt tullaan repimään juuri sieltä yliopistojen ydintoiminnoista, ei oheistoiminnoista.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #62

Ei minulla ole juurikaan käsitystä oikeasta tasosta koulutuksen määrärahoille. Jalava tuntui pitävän juuri vuoden 2015 budjettitasoa optimaalisena. Säästöä ei siis voi tehdä miljoonaakaan, kärjistäen ei euroakaan. Ehkä oikea taso on korkeampi, ehkä matalampi kuin nyt, mutta se ei liity kysymykseeni millään tavoin.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #62

Solakiven kuvaus on oikean suuntainen, mutta samalla se kuvaa myös sitä, että yliopistojen omassa toiminnassa olisi kosolti korjaamisen jopa leikkaamisen varaa.
Heikkotasoisen opetuksen ja tutkintovaatimusten parantaminen on useimmiten vain ihmisistä kiinni. Entinen jäykkä virkarakenne (nyk. toimi) kummittelee yhä...

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Lepomäki: "...ja ihmisillä on pulaa perustuotteista, kuten maidosta. Tämä dystopia tuskin on Suomella edessään"

Tämä on itse asiassa jo todellisuutta monen perheen kohdalla.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Sinä aikana kun te olette kinanneet tämän Stigun kyvyistä laittaa Suomen talous kuntoon, nobelistin kahden päivän matkansa aikana Suomeen, on Suomen valtion omistamien Helsingissä noteerattavien osakkeiden arvosta kadonnut yli 200 miljoonaa euroa. Siis tänään.

Ajatelkaa nyt esimerkiskis Outokumpu Oy:tä. Outokumpu on yksi maailma suurimmista ruostumattoman teräken tuottajista. Laatu on korkea. Sulatto edustaa maailman huipputeknologiaa. Outokumpuun on sijoitettu satoja miljoonia euroja valtion ja sijoittajien rahaa. Outokummun osake on laskenut viidessä vuodessa 92 prosenttia ja tappiota se on tehnyt jo seitsemän vuotta putkeen. Tämäkin vuosi mennään tappiolla.

Samaa tarinaa voisi kertoa Outotecistä, Metsosta, Valmetista, SSAB, Finnairista puhumattakaan Talvivaarasta. Kaikkiin laitoksiin on tuotu viimeinen teknologia ja tuotannon pitäisi olla huippuvireessä.

Pitäisikö näihin vielä suunnata elvyttäviä toimia ? Miljardit ovat tuottaneet tyhjän nollan ja yhtiöiden pörssiarvot laskeneet huipuista yli 50 %.

Oliskohan syy nyt muualla kuin elvytyksen puutteesta ?

Ossi Karhunen

Tää on tätä EK:n taluttamaa "aisankannattajahallitus-propagandaa". EK:n ja muiden ökyjen aivopesemää pyykkiä. Stiglitzi eri tasolla kun sankamiehet ja ihmisen puolella. Mut suomalaiset poliitikot nyt ne ruoskii omiaan ja tekivät vastakkaiasettelun vielä kansakunnan sisälle mikä on ajalla ja vaivalla kipuja säästelemättä aikaisemmat sukupolvet meille rakentaneet. Mutta tässä muutakin kuin kyllä/ei debattia ja keskustelusta ja muusta propagandoista poiketen eli ASIAA:
Sankamiehetkin..korvat hörölle..?
www.hs.fi/talous/a1442632378626

Ossi Karhunen

Tää on tätä EK:n taluttamaa "aisankannattajahallitus-propagandaa". EK:n ja muiden ökyjen aivopesemää pyykkiä. Stiglitzi eri tasolla kun sankamiehet ja ihmisen puolella. Mut suomalaiset poliitikot nyt ne ruoskii omiaan ja tekivät vastakkaiasettelun vielä kansakunnan sisälle. Ja tämä valtio on ajalla ja vaivalla sekä sydämmellä kipuja säästelemättä rakentaneet aikaisemmat sukupolvet meille kaikille. Mutta tässä teille muutakin kuin kyllä/ei debattia ja keskustelusta poiketen eli ASIAA:
Sankamiehetkin..korvat hörölle..?
www.hs.fi/talous/a1442632378626

Kaarina Rantala

Kun elvyttämisestä puhutaan, pitäisi ottaa budjettivajeesta erilleen julkiset investoinnit ja julkiset palvelut. Palvelut ovat syömävelkaa.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

Julkiset palvelut ovat syömävelkaa? Niin kuin poliisi? Hohhoh.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Tässä tarkoitettiin varmaankin, että julkisen sektorin palkkojen tai palkankorotusten kautta " elvyttäminen " velkarahoin on syömävelkaa, vaikkakin sitä on aktiiviseti harjoitettu jo yli 6 miljardin euron verran v. 2008 lähtien ilman mitään olemassa olevaa talouskasvua. Julkisen sektorin palkkasumma on kasvanut v. 2008 lähtien 24 %, maksavalla puolen yksityisellä sektorilla vain 7 %.

Poliisista puheen ollen, poliisijohdossa tehtiin pari vuotta takaperin uudistuksia, joiden tarkoituksena oli toiminnan rationalisointi ja säästöjen hakeminen. Lopputulos oli 20 miljoonan euron verran lisää menoja jo seuraavana vuonna.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski Vastaus kommenttiin #60

No jos nyt sitten sanottaisiin edes sinne päin, mitä tarkoitetaan.

Miksi yhteiskunnan pyörien pyörimässä pitäminen julkisen puolen tappamatta jättämisellä on syömävelkaa, mutta esimerkiksi yksityisen pakolaisvastaanottokeskuksen rahoittaminen ei ole?

Mun mielestä hyödyttömien ja vahingollisten töiden ja bisnesten ylläpitäminen on typerää, olipa se yksityistä tai julkista. Tämä asetelma hyvä yksityinen/paha julkinen on lapsellisuudessaan aivan mainio.

Ja uudelleen: tässä rahajärjestelmässä, jossa kaikki kierrossa oleva raha on velkaa, kaikki taloudellinen aktiivisuus on syömävelkaa. Kaikki investointiraha, kaikki raha, jolla resursseja voidaan saada käyttöön on jonkun velkaa.

On aivan uskomatonta, että meillä on käyttämättömänä valtava määrä resursseja, muun muassa käsipareja, vain siksi, että resurssista raha, jonka määrä ja jakautuminen on pelkästään sopimusasia, on tehty niin niukka, siellä missä sitä tarvittaisiin, ettei todellista pääomaa ja resursseja saada enää käyttöön.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #119

Julkinen sektori voisi pyöriä myös pienemmin pyörin, mutta toki kaikilla neljällä.

Suomen julkisen sektorin palkkasumman kasvua v. 2008 jälkeen on vaikeaa perustella, sillä se on ollut yli kolme kertaa nopeampaa kuin yksityisellä sektorilla ja yli kolme kertaa nopeampaa kuin Saksassa julkisella sektorilla, ja se on toteutettu 100% velkarahalla eli siirrettynä verotuksena tuleville.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #123

Näin on, maksamme Katais/kokoomuslisää veroissamme

Katainen osti Kokoomukselle vaalivoiton 2007 vaaleissa lupaamalla julkiselle sektorille ylisuuret palkankorotukset.

Tuhoa täydensi porvarihallituksen ylisuuret verovähennykset

Julkisen sektorin tasapainon voisi saavuttaa poistamalla palkoista kataislisän ja nostamalla veroasteen 2000 tasolle

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #123

Näin on, maksamme Katais/kokoomuslisää veroissamme

Katainen osti Kokoomukselle vaalivoiton 2007 vaaleissa lupaamalla julkiselle sektorille ylisuuret palkankorotukset.

Tuhoa täydensi porvarihallituksen ylisuuret verovähennykset

Julkisen sektorin tasapainon voisi saavuttaa poistamalla palkoista kataislisän ja nostamalla veroasteen 2000 tasolle

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #119

"Kaikki investointiraha, kaikki raha, jolla resursseja voidaan saada käyttöön on jonkun velkaa."

Kaikki mitä meillä on on vain lainaa, mistä on luovuttav kun arkun kansi ruuvataan kiinni.

Mutta on sillä tässä elämässä nyt vähän eroa sillä mikä on omaa, eikä siis velkaa. Sitä mikä on omaa ei voida ottaa pois laillisin menetelmin.

Suomalaisilla vain taitaa asiat kehittyä pikkuhiljaa siihen malliin että sitä pois otettavaa omaisuutta kertyy koko ajan lisää. Sitten tuloo EU:n troikka ja IMF, jotka sanoo mistä pitää luopua siksi että velkaa on kertynyt vähän jo liikaakin, niinkuin kireikalla.

Riippumatta siitä miten kaikenmaailman rahan määrittelyihin pitäisi suhtautua, en suosittele velaksi elämistä myöskään suomalaisille, ei se ole terveellistä elämää.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Pitäisi ensin tunnustaa että euro oli virhe, sitten voidaan harkita ongelman korjaamista.

Pekka Heliste

Sipilällä on kiire saada työntekijän aseman heikennykset toteutettua ennen kuin kehitys ehtii kumota otollisen tilanteen

Vientiä pidetään keinotekoiseti heikkona öljyn myyntiä vähentämällä, vienti on kasvanut muissa tuotteissa pitkään

Sen vuoksi Sipilä hätäilee palkkaratkaisujen kanssa.

ja aivan aiheesta:EKPn inflaatiotavoite 3%, tuottavuuden nousu 3% => Nollaratkaisu = 6% palkankorotus- ja kun Sipilä vaatii 5% palkanalennusta. Siis 11% alennusta palkkoihin

Käyttäjän TuureParkkinen kuva
Tuure Parkkinen

Hyviä pointteja taas euron ongelmista, työmarkkinajäykkyyksistä ja suuren julkisen sektorin vaaroista/haitoista!

MUTTA:
"Liberan tutkimusjohtajaa Heikki Pursiaista lainaten, kenties saat siitä jotain lohtua, mutta tavara ei silti käy kaupaksi, ellet alenna hintaa. Työmarkkinat eivät tämän perustotuuden kohdalla eroa muista markkinoista mitenkään."

Työn _kokonaiskysyntä_ poikkeaa siinä, että ratkaiseva tasapainottava tekijä ei ole yleinen palkkataso, vaan _reaalikorkotaso_. Jos säästämishaluista (ja siten ansaintamahdollisuuksista) on suljeutussa taloudessa (tai ulkoisesti suunnilleen tasapainossa olevassa taloudessa, kuten euro-alue) on ylitarjontaa/alikysyntää työstä, se tarkoittaa, että reaalikorkotaso on liian korkea - ei että palkkataso on liian korkea.

Krooninen suhdannetyöttömyys jos mikä aiheuttaa valtavia hyvinvointitappioita (deadweight loss)!!Paljon potentiaalista tuotantoa ja kulutusta jää toteutumatta, kun kaikki halukkaat eivät pääse tienaamaan ;)

Nimellisen palkkatason putoaminen ei tasapainota yhtään mitään, vaan tarkoittaa deflaatiota, eli reaalikorkojen nousua, joka kannustaa entistä enemmän säästmään ja entistä vähemmän kuluttamaan tai investoimaan reaalisesti. Se on_ itseään ruokkiva_ mekanismi.

Se ratkaisuvaihtoehto, jossa valtion ei tarvitse velkaantua kompensoidakseen tätä yksityisen talouden epätasapainoa on reaalikorkotason laskeminen - ja siihen pystyisi vain EKP, ja sekin vaatisi mandaatin muutoksen (taveteinflaatiotason noston).

http://tuureparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/193...

Käyttäjän TuureParkkinen kuva
Tuure Parkkinen

En kiistä,
1. ettei valtion rooli olisi taloudessa turhan iso tai ettei se aiheuttaisi tehokkuustappioita ja ettei sillä olisi taipumusta virheallokoida investointeja, tai
2. ettei Suomessa olisi turhaa työmarkkinajäykkyyttä, joka estää rakenteellista sopeutumista

- mutta hallituksen nyt ehdottamat muutokset eivät puutu näihin ongelmiin tai työmarkkinaetuoikeuksiin juurikaan (korkeintaan TES:ien vallan rajoittaminen vähän), vaan pyrkivät lähinnä helpottamaan hintakilpailukykyä ja julkisen sektorin palkkakuluja (ja sitäkin polkemalla palkkoja, ei leikkaamalla reaalisia kuluja).

Työmarkkinaliberalismi ja sisäistä devalvaatiota hakeva hintakilpailukykymerkantilismi ovat hyvin eri asioita ;)

Elina, luotan siihen, että osaat ajatella asioita systeemisesti ja ymmärrät, että taantuma on euroalueen ongelma - eikä se ratkea yhden maan kilpailukykyä osaoptimoimalla!
http://tuureparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196...

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Kuinka monta maitopurkkia, juustoa, leipää, voirasiaa, perunapussia, makaronipussia, kymmentä hedelmää, kalaa, lihaa, aikakauslehteä, sanomalehteä, asuntoa, puujakkaraa, kengän popoa, housua, paitaa, takkia, harrastusta, uimavuoroa, polkupyörää, bussikorttia, tai opiskelupaikkaa elina lepomäki ostaakaan päivässä perheelleen? Entä jos olisit varakkaampi?

Entä jos vähäosaisella olisi tulonsiirosta enemmän rahaa, ostaako hän lisää kulutusta?

Jyrki Paldán

"Meitä julkisella sektorilla työssä olevia tämä ei sinänsä yllätä: täältä käsin kun harvoin tehdään niitä liiketaloudelliseen menestykseen nousevia teollisia tai digiajan innovaatioita."

Liiketaloudelliseen menestykseen nousevia ehkä ei, mutta innovaatioita julkinen sektori kyllä kykenee tekemään. Miltei kaikki tärkeimmät innovaatiot ovat peräisin julkiselta sektorilta. Ohjelmoitavista tietokoneista avaruusteknologiaan ja internetin kautta GPS:ssään.

"Valtion ja kuntien menot olivat kansantalouden tilinpidon mukaan viime vuonna 9,6 miljardia pakkasella. "

Sitä se veropohjan romuttaminen ja veronkierron salliminen teettää. Kyllähän kokoomus sen tietää. Jos ei tiedä niin EK voi kertoa.

"En tiedä ketä asiakasta nämä henkilöt yrittävät saada tilille – kotimaista vai ulkomaista – mutta jos yrität myydä tavaraa, joka ei myy vallitsevalla hinnalla, voit tietenkin sanoa, että ongelma on kysynnässä, ei sinussa."

Voiko samaa ulkoistetun syyllisen etsintää soveltaa myös yksikkötyökustannusten noitajahtiin?

"Esimerkiksi työhön kohdistuva verorasitus tai veroilla rahoitetut tulonsiirrot kannustavat tekemään vähemmän töitä kuin olisi yhteiskunnallisen hyvinvoinnin kannalta järkevää."

Mitkä tosielämän havainnot vahvistavat tuota esitettyä kausaliteettisuhdetta? Mistä löytyy empiriaan nojaava tutkimus aiheesta? Vai perustuuko tuo vain teoreettiseen malliin olettamuksena ihmisten täysin rationaalinen käyttäytyminen taloudellisten intressien mukaan?

Esimerkiksi Suomessa tehdyt työtunnit ovat työikäisiin suhteutettuna tippuneet lähes rinta rinnan veroasteen kanssa ainakin viimeiset 25 vuotta, ja onpahan tuohon aikaväliin mahtunut myös veroreformi, jossa verotuksen painopistettä siirrettiin tuloista kulutus- ja haittaveroihin.

"Taloudellisella elvytyksellä on suoran hyvinvointitappion lisäksi myös muita kielteisiä vaikutuksia."

Niin on, kaikella on aina positiivisia ja kielteisiä vaikutuksia.

Mainitsemasi seikat ovat kielteisiä vaikutuksia, mutta itse en ole varma onko markkinoiden valossa tuottamattomien töiden tekeminen välttämättä niin paha asia. Markkinoiden tuottavuusmittarin mukaan kun esimerkiksi markkinointi on tuhottoman tuottoisaa(onhan se suurin sektori koko globaalissa taloudessa), mutta esimerkiksi orpolasten hoitaminen on lähes aina tuottamatonta. Jos siis pitäisi valita työllistävätkö orpokodit vai puhelinmyyntifirmat enemmän, kallistuisin ehkä ensimmäiseen. Pointtina oli siis että markkinoiden tuottavuus ei ole ehkä se yksiselitteisesti paras tapa allokoida työtä ja resursseja.

Positiivisia asioita sitten ovat työllisyyden parantuminen, mahdollinen eriarvoisuuden väheneminen, ammattitaidon parantuminen, infran parantuminen, heikko-osaisten hyvinvoinnin kasvu jne. jne.

” Kun Suomen työllisyysaste on vaivaiset 69 %, lienee selvää, ettei ostovoimaa optimoida ylläpitämällä nykyisten työllisten palkkatasoa, vaan nostamalla enemmän ihmisiä työn syrjään kiinni.”

Joka ei ainakaan onnistu laskemalla kulutuskysyntää, pahentamalla deflaatiota tai pidentämällä työaikaa.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Elinan asenteellinen näkemys talouden"realiteeteihin" paistaa aina läpi hänen jutuistaan, ja kehotan kaikkia tutustumaan hänen esittämiin lukuihin tarkemmin ennen fanittamista.
...
...
...

"...Maa on kymmenen vuoden aikana lisännyt tuntuvasti julkista kulutusta ja investointeja, jäykistänyt työehtoja ja aloittanut useilla markkinoilla hintasäännöstelyn. Maa on kaiken aikaa ollut erittäin riippuvainen yhdestä vientisektorista: öljystä. Venezuelan julkinen talous on nyt lähellä romahduspistettä, inflaatio laukkaa yli 100 prosentissa, ja ihmisillä on pulaa perustuotteista, kuten maidosta..."

Mitä me muka tiedämme Venezuelasta ?

https://latamsolidaarisuus.wordpress.com/2015/04/0...

Pekka Heliste

Työmarkkinan jäykkyyksistäkin on turha puhua, Suomessa on erittäin joustavat työmarkkinat.

Suomessa työaika on hyvin kirjava , Suomessa tehdään eniten epätyypillisä työaikoja EU:ssa eli työntekijät taipuvat hyvin muuhun työaikaan kuin 7-16 ja 8-17

Kolmasosa työntekijöistä tekee epätyypillistä työaikaa

Työaikapankit ovat olleet käytössä jo ainakin 25 vuotta eli töitä tehdään kun niitä on ja pidetään lomaa silloin kun on vähän töitä

Ilmeisesti nykytyönantajat haluavat älyttömiä joustoja

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Joustoa kaihalutaan siinä että töitä tehdään mahdollisimman halvalla silloinkin kun niitä ei ole jotta yritykset voivat jatkaa kasvua ja lisätiä innovaatioita sekä vientiä.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Vaikka muilta osin olen pitkälti kanssasi samaa mieltä Elina, niin yhteen kappaleeseen tartun:

"Joidenkin keskustelijoiden mielestä elämme joko suhdanne- tai rakennevetoisessa kysyntälamassa (tai sekä-että). Silloin heidän mukaansa ongelma ei ole hinnoissa, vaan puuttuvassa kysynnässä."

Mielestäni on päivänselvää, että kyse on sekä-että tilanteesta - ongelmamme on sekä (yksityisen) kysynnän puute, että kilpailukyky (hintataso). Joka muuta väittää, ei joko ymmärrän suhdanteita tai kilpailukyvyn käsitettä.

Noususuhdanteen kotitalouksien velkaantuminen (http://www.findikaattori.fi/fi/28) piilotti kansankunnan rakenteellisen kilpailukyvyn rapistumisen tuomalla monta miljardia "hyvää" kulutukseen vuosittain, ja kotitalouksien velkaantumisen sakatessa siirrettiin velanotto julkissektorin harteille. Heitimme siis noususuhdanteessa velkakauhalla lisälöylyä, jonka takia myös laskukauden kuoppa on pahempi kuin se muuten olisi ollut.

Se mitä tästä pitäisi oppia on se, että kansankunnan ohjaamiseen käytetyt KPI:t ovat täysin rikki - ne eivät kykene mittaamaan kilpailukyvyn heikkenemistä, jonka rappion olisi pitänyt olla kaikille selvää jo viimeistään 2008.

Mittareiden tuunaaminen ei kuitenkaan auta vasta kuin seuraavan kriisin ehkäisyssä, ja nyt ollaan tilanteessa jossa "jotain pitäisi tehdä". Vanhasen hallituksen päätös vuonna 2008 oli olla tekemättä mitään ja pelata aikaa (aina on vaalit tulossa), joka oli selvästi virhe - uskallan jopa väittää että kulutukseen perustuva velkaelvytys vieraalla valuutalla on aina virhe. Tästä syystä kannatan hallituksen toimia nyt - itse tekisin toki luovemmilla keinoilla, mutta onhan tämäkin jotain.

“It is common sense to take a method and try it. If it fails, admit it frankly and try another. But above all, try something.” - Franklin D. Roosevelt

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Ihmettelen kovasti blogin alkukappaletta:
"Nobelisti Joseph Stiglitzin haastattelua on Helsingin Sanomien sivuilla jaettu tätä kirjoittaessa reilut 30 000 kertaa. Sosialismi kiehtoo, vuosikymmenestä toiseen. Suomessa julkiset menot ovat tänä vuonna Euroopan korkeimmat suhteutettuna BKT:hen. Jos tämä olisi menestysresepti, luulisi, että huipulle olisi tunkua."

Samoin ihmettelen toiseksi viimeistä kappaletta, jossa kerrotaan Stiglitzin olevan "Venezuelan talouspolitiikan innokas tukija".

Halutaanko näillä vihjailuilla väittää, että Suomesta tulisi Venezuela, jos emme äkkiä komenna Suomen köyhiä yhä syvemmälle kyykkyyn?

Ei, kyllä nyt olisi sopiva hetki tehdä velkarahalla yleishyödyllisiä investointeja, joista on suurta hyötyä tulevina vuosina. Mitä, jos Helsinkiin rakennettaisiin runsaasti lisää asuntoja, niin että huoneistojen hinnat alenisivat ja lähivuosina täällä voisivat asua omalla palkallaan jopa tavalliset työläiset?

Noista blogistin lähdeviitteistä muuten puuttuu kaksi tärkeää nimeä. Ne ovat Paul Krugman ja Pertti Haaparanta.

Viimeisessä kappaleessa todetaan, että € on Suomelle varsinkin tässä tilanteessa sopimaton valuutta. Niin onkin. Mutta asialle ei äkkipäätä voi tehdä mitään, vaikka Paavo Väyrynen yrittääkin.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Yleishyödyllisiä investointeja velkarahoin esim. Helsinkiin runsaasti lisää asuntoja.

Suo anteeksi, mutta ehdotuksesi on varsin omituinen monistakin syistä.

Maailmassa on paljon muitakin taloustieteilijöitä, kuin usein nyt mieluusti lainatut Krugman, Stiglitz ja Haaparanta.

Olisi myös syytä pohtia, että olisiko EMU-kohtalokumppaneidemme Kreikan, Espanjan ja Irlannin tullut hillitä menojaan jo aiemmin ennen kuin lainahanat sulkeutuivat kokonaan ja maat joutuivat selvitystilaan ?

Eräät taudinoiret näillä mailla ( Kreikka, Espanja, Irlanti ja Suomi ) ovat täysin samat ja ne ovat julkisten menojen huomattavasti muita EMU-maita nopeampi kasvu ja muita EMU-maita huomattavasti suuremmat palkankorotukset - varsinkin julkisella sektorilla. Maita yhdistää vielä mm. yksityisen velkaantumisen huimat kasvut asuntojen hintojen nousuineen. Kolmikko oli ongelmissa jo aiemmin, mutta pienen julkisen velan omannut Suomi on jälkijunassa kirimässä muita hyvin kiinni, joka nyt hallitusta suuresti näyttäisi huolettavan.

Kreikka, Espanja ja Irlanti velkaantuivat viimeiseen pisaraan asti, kunnes oli aivan pakko leikata rajusti, josta seurasi kulutuskysynnän romahtaminen ja massatyöttömyys. Neropatit Stiglitz ja Krugman eivät osanneet neuvoa näitä maita muutoin, kuin todeta sinänsä mahdottoman euroeron olevan mahdollisesti eduksi näille talouksille. Näissä maissa velkaannuttiin viimeiseen pisaraan asti Stiglitzin opein.

Stiglitz on muuten väärässä, jos kertoo, ettei sisäinen devalvaatio ole koskaan onnistunut. Kyllä on ja vieläpä 2000-luvullakin.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

Kertoo, missä sisäinen devalvaatio on onnistunut? Jätti jännän salaisuuden.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #121
Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski Vastaus kommenttiin #122

Tämä loistavaesimerkki ja varmaan akikki muutkin perustuvat maan täydelliseen näivettymiseen, joka näyttää vain tilastollisesti hyvältä. Latvian läpi voi ajaa kuka tahansa ja katsoa kuinka vireä ja toimiva talous sillä on. Teki tiukkaa löytää yhtäkään auki olevaa palvelua.

Hyvät numerotkin perustuvat lähinnä siihen, että muuttoliike sisäisen devalvaation alta on ollut niin runsas.

Se siitä toimivuudesta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #130

"Hyvät numerotkin perustuvat lähinnä siihen, että muuttoliike sisäisen devalvaation alta on ollut niin runsas."

Hyvät numerot eivät voi perustua muuttoliikkeeseen, kuten nyt tietämättömänä väität. Mokomaa arvostella tyhjästä noussutta maata ilman perspektiiviä.

Toinen esimerkki on Saksa.

Saksassakin lienee paljon moitittavaa, ainakin aatteelliseti.

Onhan näitä muitakin, mutta kanssasi lienee turha tästä jatkaa.

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne

Kirjoittaja edustaa puoluetta, joka Suomessa edustaa rikkaita ja hyvätuloisia.

Tässä vähän faktaa:

http://ingmarforne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/197983...

Jussi Sipilä

On se Lepomäkikin osittain oikeassa, juuri tässä:

"Valtion ja kuntien menot olivat kansantalouden tilinpidon mukaan viime vuonna 9,6 miljardia pakkasella. Valtionhallinnon alijäämä oli 7,9 miljardia euroa ja paikallishallinnon alijäämä 1,7 miljardia euroa. Yhteensä se tekee 5,1 % BKT:sta. Julkinen velka on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2008. Sikäli kuin elvytys määritellään velkavetoiseksi julkisen kysynnän lisäämiseksi, Suomi on tehnyt sinnikkäästi voitavansa. (...) En tiedä ketä asiakasta nämä henkilöt yrittävät saada tilille – kotimaista vai ulkomaista – mutta jos yrität myydä tavaraa, joka ei myy vallitsevalla hinnalla, voit tietenkin sanoa, että ongelma on kysynnässä, ei sinussa. (...) 90 % Suomen valtionlainoista on ulkolaisissa käsissä ja korkoero Saksaan on kasvanut puolessa vuodessa lähes nollasta 30 korkopisteeseen. Jos strategia on antaa velkavuoren kasvaa, sijoittajat alkavat hinnoitella sen Suomen korkoihin. (...) Mitä jos kävisikin niin, että Suomi olisi vielä muutaman vuoden päästä se Euroopan heikko mies, jonka tuotteet eivät käy muualla kaupaksi ja jonka kotimaiset palvelumarkkinat ovat jäissä?"

ja tässä: "Stiglitz on huolissaan kotimaisen ostovoiman alentamisesta. Kun Suomen työllisyysaste on vaivaiset 69 %, lienee selvää, ettei ostovoimaa optimoida ylläpitämällä nykyisten työllisten palkkatasoa, vaan nostamalla enemmän ihmisiä työn syrjään kiinni." (tosin se, mitä kotimainen kysyntä on olemattomallekaan talouskasvulle merkinnyt, menetetään nyt vääjäämättä tulevien päätösten mukana ainakin pariksi vuodeksi joten viennin olisi paree lähteä vetämään n-y-t-NYT! niiden toteuduttua. Kuka uskoo näin tapahtuvan?)

Ja toki pinnat eurokritiikin suhteen.

Tämän kuitenkin kyseenalaistan: "Verot ja tulevaisuuden verot (eli nykyinen laina) aiheuttavat aina kansantaloudessa hyvinvointitappion. Tuo hyvinvointitappio ei synny ensisijaisesti siitä, että varallisuutta siirretään veronmaksajalta esimerkiksi investointitukiin, vaan se tarkoittaa, että varallisuutta on kokonaisuudessaan vähemmän." Tämä perustuu siihen, ettei julkisen vallan hyödykkeiden arvoa OSATA mitata. Osataan mitata ainoastaan BKT, johon ne eivät kuulu. Sitä saat mitä mittaat. Mikäli Lepomäki olisi kannassaan johdonmukainen, hänen pitäisi esittää julkisen sektorin toiminnan lopettamista koska se tuhlaa kansakunnan varoja tuottamatta mitään. Tai vaihtoehtoisesti hänen pitäisi arvioida mikä on julkisen sektorin toiminnan vaihtoehtoiskustannus, eli mitä vältämme pitämällä yllä ao. sektoria. Vaikuttaa siltä, hänenkin mielestään sillä kuitenkin saattaa olla jokin merkitys.

Lepomäen oletuksiin todennäköisesti liittyy, että privaattitoiminta pystyisi kattamaan monet julkisen sektorin nykyisellään huolehtimat tarpeet tehokkaammin kuin julkinen toiminta. Todennäköisesti pitää osittain paikkansa. Tämäkään ei kuitenkaan ole mikään viisastenkivi, voi vaikka verrata suomalaista tai brittiläistä sosialistista terveydenhuoltoa ameriikkalaiseen privaattiversioon; ensinmainittujen tehokkuus on aivan omaa tasoaan jälkimmäiseen nähden. Britanniassa hiljattain myös kokeiltiin kokonaisen julkisen sairaalan toiminnan siirtämistä privaattitoimijan harteille. Tämä kokeilu loppui siihen, että privaattitoimija luovutti kun ei pystynyt saamaan kannattavaa siitä kaikesta toiminnasta mitä oikealta sairaalalta, joka ei vain valitse mukavia ja tuottoisia potilaita, vaaditaan.

Lopuksi, Lepomäki vertailee eri valtioiden julkistalouden BKT-osuuksia vaikka varmasti tietää, etteivät luvut ole vertailukelpoisia. Tämä lukee kaikissa perustason yhteiskuntatieteiden opuksissa jotka taloutta käsittelevät. Kirjoittajan tendenssi näkyy parhaiten tässä luokattomassa jeesustelussa.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Tässä blogissa otetaan kaiken matkaa epäreilu, rikkaita hyödyttävä näkökulma asioihin. Säästöt olisi otettava vain köyhien selkänahasta. Nykyään keskituloiset maksavat korkeimpia veroprosentteja, koska superrikkaat voivat käyttää hyväkseen lievempää pääomatuloprosenttia.

Missä viipyvät todelliset toimenpiteet veroparatiisilurjustelun lopettamiseksi? Miksi varallisuusveroa ei ole tässä rahapulassa otettu takaisin? Jne jne. Eläkeläisten taitettu indeksi on tuottanut tähän maahan ikääntyneiden yhä syvenevän köyhyyden. Kuitenkin eläkeläisiä isketään edelleen uusilla heikennyksillä.

Leikkaukset merkitsevät yhä suurempaa surkeutta, tulonjaon enenevää epäreiluutta. Mutta sehän sopii hyvin pääomapiirien puolueen ohjelmaan.

Kunnon elvytys tuottaisi muutamassa vuodessa paremman, reilumman talouden:
http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203093...

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

#103
"Tässä blogissa otetaan kaiken matkaa epäreilu, rikkaita hyödyttävä näkökulma asioihin"

Tuo edellä mainittu väite ei perustu blogin sisältöön, vaan T. Uotilan vasemmistolaisen asennemaailman perusoletukseen, jossa kaikki kokoomuksen kannattajien esittämät asiat nähdään epäreiluina ja rikkaita hyödyttävinä. Valitettavasti ay-liike ja oppositiossa oleva SDP yrittävät kaikin tavoin rakentaa tämän kaltaista vastakkainasettelua, kun asiaperusteita ei oikein tunnu löytyvän.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Mika Mustonen, #111.
Minun asennemaailmani perustuu reiluuden ja oikeudenmukaisuuden toteutumiseen ja heikompien puolustamiseen. Jos se on vasemmistolaisuutta, niin mitä on oikeistolaisuus?

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #134

Ihan samalla tavalla voin sanoa itsestäni, enkä kuitenkaan ole vasemmistolainen. Nuo mainitsemasi asenteet eivät ole puoluekantaan sidottuja, kuten varmaan hyvin tiedät.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomessa on hyvin rajallinen määrä rikkaita ja superrikkaita, joita toivoisi oleva huomattavasti enemmän. Nämä rikkaat ja hyvätuloiset maksavat myös jo tällä hetkellä leijonan osan maan verotuloista. Suomen pörssiyrityksien omistus on suurin osin ulkomaisten tahojen omistuksessa.

Karkeasti varsin yksinkertaisesti kysymys: Kuinka monta yksityistä työpaikkaa maahan tarvittaan lisää, jotta esim. viime vuoden 9,6 miljardin alijäämät voitaisiin korvata tulorahoituksin ilman leikkauksia ( sisäistä devalvaatiota/ elintason laskua ) ?

Tämä kuvastaa hieman talousongelman syvyyttä Suomessa ?

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Lauri Kiiski

Jotta voitaisiin päästä alentamaan alijäämää tarvittaisiin noin 350 000 yksityisen sektorin työpaikkaa, joissa palkka olisi suomalainen keskipalkka ( 3 500 € yksityisellä sektorilla).

Jotta päästäisiin hiukan porskuttamaan kai se miljoona työpaikkaa olisi tavoite. Niin, ja niistäkin puolet saisi olla niitä ökyrikkaita. Sellaisia joiden ansio- ja pääomatulot olisivat yli 3 miljoonaa vuodessa.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Lauri Kiiski, #105.
Rikkaiden oikeudenmukainen verottaminen ei tietenkään yksin ratkaise velkaantumisongelmaa. Kysymys on kuitenkin ennen kaikkea oikeudenmukaisuudesta ja reiluudesta. Jos rikkaatkin maksavat, köyhät lesketkin ovat valmiita antamaan roponsa.

Kun leikkauksia tehdään vain normaaleista listapalkoista, kokonaispalkkauksella ja bonuksilla työskentelevät säästyvät näiltä leikkauksilta kokonaan. He saattavat vai naureskella kulman takana kansan hyväuskoisuutta.

Entä miksi pääomapuolueet eivät halua puuttua oikein kunnolla veroparatiisilurjusteluun? Tietenkin siksi, että rikkaat käyttävät ronskisti ja estoitta näitä "palveluja".

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

"kokonaispalkkauksella ja bonuksilla työskentelevät säästyvät näiltä leikkauksilta kokonaan"

Tuo hyvin yleinen harhakäsitys vie valitettavasti keskustelun keinotekoiseen vastakkainasetteluun. Niillähän ne leikkaukset palkkoihin tulevat nimenomaan ensimmäisenä, automaattisesti ja kaikkein suurimpana. Ei tarvitse olla kummoisessakaan asemassa, että kokonaisansiosta 10% on tulossidonnaista ja ylemmillä tasoilla tuo saattaa lähetä 50%. Tuo kritiikki on oikeutettua vain julkisen puolen palkkojen osalta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Hallitus muisti myös parempiosaisia nostamalla pääomatuloveroa ja alentamalla ns. solidaarisuusveron alarajaa.

Veroparatiisien hyödyntämisestä Suomen oloissa en osaa juurikkan sanoa juuta enkä jaata yksittäisten kansalaisten osin. Suuryritysten kikkailu verotuusensa kanssa puolestaan on moraalitonta täältä Suomesta katsoen, lieneeko se nyt tänä päivänä täysin globaali ja hyväksytty käytäntö mm. EU:n sisämarkkinoilla. EU:n sisältäkin löytyy ns. veroparatiiseiksi määriteltyjä jäsenmaita. Toisaalta taas voidaan ajatella, että mikä hyvänsä toinen maa on aina enemmän veroparatiisi, kuin puolestaan toinen maa.

Verotuksen tulisiolla yhteneväinen ja harmonisoitu koko EU:n sisällä, mutta tähä tuskin ollaan pääsemässä aikoihin- jos koskaan.

Ongelmanahan on, että mikäli verotusta kiristetään yksittäisessä EU-maassa liikaa, pääomat sekä yritysten, että yksittäisten kansalaisten osin valuvat Suomen rajojen ulkopuolelle aivan vapaasti toisaalle, jonka mahdollistaa EU:n perussopimus sekä tyvoiman, että pääomien vapaan liikkuvuuden turvaamisesta.

Monikin yksityishenkilö on nyt miettimässä pääomiensa siirtämisestä esim. Viroon.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kiitos Lauri, hyvä tapa asettaa asiat oikeaan perspektiiviin. Vastaus lienee 700 000-1 000 000 uutta työpaikkaa vähän ansio-oletuksista riippuen. Uskomatonta että on vielä niitäkin, jotka haluaisivat lisätä velanottoa.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Kiitos Elina!

Ainoa ratkaisu elvytykseen on:

Pitää ottaa Suomen Pankin keskuspankkirahoitus käyttöön. Tämä edellyttää Suomen omaa rahayksikköä.

-

Viimeksi keskuspankkirahoitus oli yhtenä mahdollisena keinona Valtion ligviditeettikriisissä syksyllä 1992 julkaistussa toimenpideraportissa, jonka Raimo Sailas pyysi Hannu Mäkistä tekemään.
Lähde: Iiro Viinanen: Vaaran vuodet, sivu 26.

Suomen markan ja itsenäisen valtion raha- ja talouspoliittisen instrumentin hävittämiseksi ei ole eduskunnalle annettu lakia.
Eduskuntaa huijattiin syksyllä 1994 eli tapahtui valtiopetos.

Olen ollut ko. huijaukseen liittyvän salaisen EMU-varaumapöytäkirjan asianosainen 1.12.1999 lähtien, joten selviytymiseen tarvittavia keinoja on tullut vuosien varrella mietittyä ja kirjoitettua ylös.

Valtiopetokset (useita v 1992-1994) on vaadittava oikeuskäsittelyyn.

Dokumentteja ja yhteystietoni löytyvät kotisivultani.

Totuusterveisin

Jorma Jaakkola (Kok)
http://jormajaakkola.fi

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Ks. promerit.net-blogini

"Sorsa tiesi nykyisen ay-tilanteen jo v 1992"
http://www.promerit.net/2013/03/sorsa-tiesi-nykyis...

Pekka Heliste

Suomen viennissä oli piikki ylöspäin 2006-2008, vienti pomppasi vuoden 2005 52 mijardista yhtäkkiä 62-65 miljardiin

Vuonna 2008 vienti romahti 45 miljardiin ja nyt ollaan jo 56 miljardissa

Eli vienti on nyt n 4 miljardia suurempi kuin ennen lamaa.

Eli vienti kasvaa tasaisesti,mutta meitä verrataan tuohon poikkeukselliseen piikkin

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomen vienti ei ole kasvanut käytännössä yhtään v. 2011 jälkeen, joten se siitä viennin kasvusta. Itse asiassa vienti on ollut vähenemään päin jo vuosien ajan.

Kaikkien muiden euromaiden vienti lähti kasvuun jo v. 2009- 2010 Suomea lukuun ottamatta.

Pekka Heliste

Tulli siis jakaa väärennettyjä tilastoja ?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #136

Eurostatilla ja tullilla näyttäisi sitten olevan eri lukemat, mikäli löydät sieltä viennin kasvua v. 2011 jälkeen.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Hienoa, että vienti on kasvanut. Valitsemallasi ajanjaksolla siis 8% kasvu. Mitenkäs palkat samalla ajanjaksolla? Kasvaneet keskimäärin 31%! Siinä kehityksen vertailukohdetta, ettei tarvitse poikkeukselliseen vuoteen verrata viennin arvoa.

Pekka Heliste

Tuottavuuskin on noussut vastaavan aikana ja kun palkkojen kasvu tulee pääosin julkiselta sektorilta niin ei se vientiin vaikuta ellei kaupata byrokratiapalveluja

Ja kasvavat ne palkat muuallakin , ei Suomen asema ole muuttunut vuodesta 2005 verrattuna muihin

http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/File:Estimated_hourly_labour_costs,_2014_(%C2%B9)_(EUR)_YB15.png

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Kyllä tässäkin tilanteessa on hyvät mahdollisuudet velkaelvytykselle. Voisimme esimerkiksi rakentaa asuntoja pääkaupunkiseudulle, jotta pienipalkkaisemmillakin olisi varaa asua tällä alueella. Se antaisi myös liiketoiminnalle uudet ja paljon optimistisemmat näkymät tällä alueella.

Ja tunneliyhteys Helsingistä Tallinnaan olisi todella hieno panostus tulevaisuuteen.

Jos näin tehtäisiin, ei tarvitsisi leikata niiltä, joilla jo nykyään menee huonosti.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset