Elina Lepomäki Näin ei voida jatkaa.

Suomen tulevaisuus on paikallisesta sopimisesta kiinni

  • Kilpailukyvyn palauttamisen keinoja
    Kilpailukyvyn palauttamisen keinoja

Tilastokeskus julkaisi aamulla kolmannen neljänneksen tiedot bruttokansantuotteesta. Vuodesta 2015 uhkaa tulla neljäs perättäinen supistuvan BKT:n vuosi, siitä huolimatta, että alkuvuoden lukemia korjattiin tarkennettujen tietojen valossa ylöspäin. Euroalueen tasolla pitelemme kasvussa perää. Tuotantoa veti alaspäin teollisuus ja erityisesti sähkö- ja elektroniikkateollisuus, jonka volyymi oli liki 20 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Myös investoinnit jatkoivat laskuaan, siinä missä yksityiset kulutusmenot nousivat.

 

Todellisuus on siis räikeässä ristiriidassa sen julkisen keskustelun kanssa, joka keskittyy korostamaan kotimaista ostovoimaa ja vähättelemään Suomen kustannuskilpailukyvyn merkitystä. Lähtökohta on toki ok, jos ajatuksen esittäjä on tyytyväinen nykyistä huomattavasti alempaan elintasoon – mitä ulkomaankaupan reilu vähentyminen tarkoittaisi.

 

Olen itsekin huolissani kotimaisesta ostovoimasta, joka on kaikissa tuloluokissa teollisuusmaiden häntäpäässä, mutta keinot sen nostamiseen lähtevät päinvastaisesta suunnasta kuin mitä vasemmisto (SDP, Vasemmistoliitto, Vihreät) ja palkansaajaliike tarjoavat vastaukseksi. Ero on tämä: jos halutaan nostaa kansantalouden elintasoa ja ostovoimaa, ei riitä, että keskitytään vain nykyisten työllisten ehtojen puolustamiseen.

 

Alkuviikosta rauennut postin kiista on tästä osaoptimoinnista kouriintuntuva esimerkki. Ratkaisun mukaan työntekijöiden palkkoja ei leikata eikä työaikaehtoihin puututa. Työnantaja saa laajempia mahdollisuuksia ulkopuolisen työvoiman käyttöön ja yrityskohtaiset muutosturvamääräykset poistuvat. Tämä johtaa siihen, että Posti todennäköisesti vähentää väkeä ja korvaa sitä joustavammalla vuokratyövoimalla. Eli ne postilaiset, jotka saavat pitää työpaikkansa, jatkavat samoin ehdoin kuin tähän asti, samalla kun irtisanottavat menettävät koko työsuhteensa.

 

Kotimaista kysyntää ei voi keinotekoisesti kannatella

 

Yleisesti toistuva väite on, ettei palkkoja voida laskea koska se supistaa kotimaista kysyntää. Jotta näin voi väittää, täytyy tehdä oletus siitä, että toimeliaisuus säilyy vakiona. Tuo oletus on kuitenkin paitsi erittäin vahva, myös väärä, sillä kysynnän ja tarjonnan laista seuraa, että mitä enemmän hinta laskee, sitä enemmän kysyntä nousee. Eli suomeksi sanottuna: jos palkat laskevat, lisääntyy yritysten tarjoaminen työpaikkojen määrä. Se pätee yhtälailla kotimaassa kuin rajat ylittävässä kaupassa. Kokonaan eri asia on, kannattaako yksittäisen henkilön siltikään tarttua työtarjoukseen. Toisten kannattaa, toisten ei; siihen vaikuttaa monta tekijää, muun muassa sosiaaliturva ja ne kuuluisat kannustinloukut. Työllisyys kuitenkin lisääntyy – ainoastaan lisäyksen suuruudesta voidaan debatoida.

 

Nykyisessä järjestelmässä yritysten on käytännössä mahdoton tarjota yleissitovista työehtosopimuksista poikkeavaa palkkaa – edes määräaikaisesti. Työehtosopimuksissa olevat paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat erittäin rajallisia (eivät muun muassa koske vähimmäispalkkaa ja palkankorotuksia) ja nekin vähät koskevat vain järjestäytyneitä yrityksiä. Tämä on sikäli jännää, että Suomen 93 000 työnantajayrityksestä ainoastaan 16 000 on järjestäytyneitä.

 

Yksilöiden ja yritysten väliset tuottavuuserot ovat suurempia kuin toimialojen väliset tuottavuuserot. Järjenvastaisesti Suomessa kuitenkin vielä vuonna 2015 tehdään toimialoille yleissitovat työehdot, joista on äärimmäisen vaikea joustaa yritys- ja yksilötasolla.

 

En usko, että kukaan haluaa suomalaisille pysyvästi alempaa palkkaa. Hallituksen vilpitön tarkoitus on luoda mahdollisuuksia työllistää myös nykyisten työehtojen alle. Pitkällä aikavälillä tuottavuuden paremmin huomioiva palkkamalli johtaa myös korkeampiin palkkoihin. Työllisyys jo itsessään parantaa tuottavuutta suhteessa toimettomuuteen. Odotus korkeammasta palkasta toimii myös kannustimena tehdä työnsä hyvin.

 

Työttömyys ja näköalattomuus

 

Mielestäni tavoitteen tulisi olla, että jokainen voi itseään sitovasti tehdä päätöksen solmiako työsuhteen ja neuvotteleeko itselleen lain puitteissa työehdot vai antaako tehtävän (osin tai kokonaan) ammattiliiton hoidettavaksi. Kaikkien työntekijöiden ja työnantajien on oltava samalla viivalla ilman erioikeuksia lain edessä. Mistään sen monimutkaisemmasta ei ole kyse.

 

Mikään yritys ei voi kestävästi maksaa korkeampaa palkkaa kuin mihin sillä on varaa. Hienosti voidaan sanoa, ettei yritys voi pitkällä aikavälillä maksaa työntekijän tuottavuutta ylittävää palkkaa. Eli jos vaadin korkeampaa palkkaa kuin mitä minulle voi kannattavasti maksaa, jään työttömäksi. Työttömyys puolestaan on keskeinen köyhyyttä aiheuttava tekijä. Paitsi että työttömyys leikkaa ostovoimaa lyhyellä aikavälillä, se tekee niin myös pitkällä aikavälillä. Toimeton henkilö ei pääse kehittämään osaamistaan ja siten palkkatasoaan, millä on vaikutusta koko elinkaaren aikana saavutettavaan tulotasoon. Työttömyys on luonnollisesti valitettavaa myös monista muista, sosiaalisista ja henkilökohtaisista, syistä.

 

Työmarkkinoiden joustavoittaminen tarkoittaa sitä, että työehdoista voi sopia siellä, missä työolosuhteetkin tunnetaan. Tämä on kaikissa maailman maissa, myös Pohjoismaissa, valittu linja. Ei kannata lotkauttaa korvia pelottelulle siitä, että paikallisen sopimisen oloissa työntekijää riistettäisiin. Uudet työpaikat ovat viime vuosina syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joka yhä harvemmin on paikkakunnan ainoa työllistäjä. Mitä korkeampi työllisyys, sitä paremmin jokainen voi kilpailuttaa itselleen parempia työehtoja niin nykyisellä kuin muillakin työnantajilla. Jos sosiaaliturva ei ole riistoa, niin ei ole myöskään heikoin työtarjous: kenenkään ei ole pakko ottaa työtä vastaan.

 

Työehtojen kehitys ei ole vuosiin ollut ammattiyhdistysliikkeen ansiota; parin viime vuosikymmenen kehitys kertoo päinvastaisesta. Korkea järjestäytymisaste ja yleissitovuus - suomalaisia erikoisuuksia molemmat - ovat ainoastaan johtaneet siihen, että palkkojen hajonta on kansainvälisessä vertailussa alhaista. Vahvasti kärjistäen voidaan sanoa, että Suomessa ”kaikille” maksetaan keskipalkkaa (erityisesti verojen jälkeen). Sellaiset henkilöt, joiden tuottavuus ei keskipalkkaan yllä, jäävät herkästi tai pysyvästi vaille työtä. Korkeampien tuloerojen ja paikallisen sopimisen maissa palkkahajonta on suurempi, työllisyys parempi ja ihmisillä on realistinen mahdollisuus tavoitella tulevaisuudessa parempaa elintasoa.

 

Lisäys klo 15:15 Ville Niinistö ilmoittaa Twitterissä Vihreiden kannattavan paikallista sopimista. Hienoa!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (176 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitä varten BKT pitäisi koko ajan kasvaa?
Kenen kanssa kilpaillaan? Millä aloilla? Ketkä häviävät suomalaisille yrityksille jos palkkakustannuksia lasketaan muutama prosentti?

Käyttäjän TapioAngervuori kuva
Tapio Angervuori

BKT:n kasvun tai inflaation pitää olla positiiviset, jotta tämä kuuluisa koronkorkokaava voisi toimia. Koronkoron kaava antaa muutoin nolla - tai negatiivista tulosta ja johtaa irtisanomisiin sekä työttömyyteen.

Inflaatio on tärkeä. Sen pitäisi olla jotain positiivista, noin 2%. Deflaatiotilanteessa velat jäävät velallisilla käsiin, sekä myös kulutus laskee, koska on edullista pitää omaisuutta käteisenä. Velan suhteellinen osuus tuloihin nähden kasvaa!

Paradoksi:
Jos palkkakustannuksia lasketaan, BKT laskee. Jos julkisella sektorilla irtisanotaan työntekijöitä, BKT laskee.

Parempi vaihtoehto:
Pyritään pitämään BKT vakiona pidempään, "Odotellaan" muita euromaita, kunnes niiden BKT:t ovat kasvaneet sille tasolle, että suomalaiset tuotteet menevät taas kaupaksi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Talousjärjestelmä joka perustuu jatkuvaan kasvuun ja sitä tasoittavaan ajottaisiin lamakausiin on tuhoisa.
Rahan käyttö on tullut hirveän kalliiksi.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

BKT:n kasvu osoittaa kyseisen kansantalouden elinvoimaa. Kasvava lapsi on hyvä esimerkki. Yhteiskunta jonka ikärakenne on nuori, on yleensä olosuhteista riippuen elinvoimainen. Vanhentuva yhteiskunta menettää koko ajan elinvoimaansa, silloin olisi hyväksyttävä myös tietty elintason ja toimeliaisuuden lasku.

Se mitä BKT:een sisältyy onkin vähän mutkikkaampi. Kylmässä pohjolassa asuvan kansan BKT on korkeampi kuin etelän mailla lämmityskustannuksista ym. johtuen. Siksi olen usein ihmetellyt kun vertaillaan tilastoissa eri maiden velkojen %-osuutta BKT:n määrään. Antaako se oikean kuvan?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tietääkö kukaan mitä BKT mitta? Rahan määrällä tuskin on paljonkaan tekemistä elinvoimaisuuden kanssa.

Käyttäjän TapioAngervuori kuva
Tapio Angervuori Vastaus kommenttiin #145

BKT:ta mitataan euroissa.
BKT ei mittaa työn määrää, vaan työn tuottamaa/kuluttamaa rahamäärää.
Siis:
- jos laskuttaisit samasta työmäärästä vähemmän euroja, BKT laskisi,
- jos tekisit enemmän työtä samalla hinnalla BKT ei kasvaisi,
- BKT ei mittaa työn laatua; jos et tekisi mitään, mutta palkka juoksisi: osuus BKT:hen on palkkakustanuksesi,
- vapaaehtoistyö, kotityö tai palkaton työ: osuudet BKT:hen ovat 0€.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Bruttokansantuote

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #170

Rahamääriä mittaa, mutta ei sentään pelkkiä palkkoja.

Käyttäjän TapioAngervuori kuva
Tapio Angervuori Vastaus kommenttiin #171

Bruttokansantulo (BKTL = GNI, Gross National Income) kuvaa maan tuotannosta saamia tuloja. Ero BKT:een on se, että bruttokansantuloa laskettaessa huomioidaan mukaan myös ulkomailta saadut ja sinne maksetut ensitulot eli

bruttokansantuote + ulkomailta saadut ensitulot - ulkomaille maksetut ensitulot = bruttokansantulo.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Valtio (poliitikot) haluaa BKT:n kasvavan, jotta verotulot kasvaisivat.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Valtio (poliitikot) haluaa BKT:n kasvavan, jotta verotulot kasvaisivat."

Olen melkoisen varma ettei Sipilän tavoittelemilla leikauksilla ja säästöillä (austerity) saada BKT kasvamaan.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #144

Ajattele Jarmo vaikka seuraavaa analogiaa, sillä voit päästä jujusta kiinni: kasvimaalla huonojen kipuajien ja rikkaruohojen kitkeminen vauhdittaa alkushokin jälkeen jäljelle jääneiden kasvua.

Rakenteiltaan sairaahkossa yhteiskunnassa sairaiden rakenteiden ja turhien kulujen leikkaus saa hetkellisen BKT:n ja verotulojen pienentymisen jälkeen talouden piristymään.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #146

Kansantalous ei ole mikään orgaaninen ilmiö, joten vertaukset kasvimaahan ja
sairauksiin vievät vain harhaan.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #147

Ymmärtääköhän Margareta nyt aivan varmasti käyttämäni sanan 'analogia' sisällön?

Kirjoittelustasi ja ilmeisesti näppäriksi kuvittelemistasi kysymyksistä käy ilmi hyvin myös se sinänsä inhimillinen piirre, että kun jotain asiaa vain ei haluta sisäistää, on minkäänlainen selittäminen aivan turhaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #157

Sitähän juuri väitin, että tässä kasvimaavertauksessa ei ole kyse analogiasta koska verratut ilmiöt eivät lainalaisuuksiltaan ole yhdenmukaisiaisia vaan olennaisesti erilaisia.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #146

"Rakenteiltaan sairaahkossa yhteiskunnassa sairaiden rakenteiden ja turhien kulujen leikkaus saa hetkellisen BKT:n ja verotulojen pienentymisen jälkeen talouden piristymään."

Mihin logiikkasi perustuu? Tuolla päättelyllä Kreikan pitäisi olla Euroopan talousveruri.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #150

Olen Jarmo useissa yhteyksissä selostanut sinulle eri näkökohtia. Koska sinunkin kohdallasi tuntuvat ne kaikuvan kuuroille korville ja ainoastaan jatkat valuuttaprobleeman esillä pitämistä, ajattelin nyt kokeilla käyttää kasvimaa-analogiaa josko auttaisi.

Tuohon Kreikka-viittaukseesi sen verran, että mitä syvemmät rakenteelliset, korruptio- ym. ongelmat, sitä kauemmin korjaustoimenpiteiden suorittamisen jälkeen menee kansantalouden toipua niistä ja "järjestäytyä" uudelleen. Kreikassa lisäksi uudistusten toteuttaminen on vielä kesken, joten ihan talousveturia Euroopalle emme siitä voi vielä odottaa. Kunhan nyt ensiksi toipuisi kannattelemaan itseään.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #165

"Tuohon Kreikka-viittaukseesi sen verran, että mitä syvemmät rakenteelliset, korruptio- ym. ongelmat, sitä kauemmin korjaustoimenpiteiden suorittamisen jälkeen menee kansantalouden toipua niistä ja "järjestäytyä" uudelleen"

Onko Sipilän hallitus yrittänyt poistaa Suomesta näitä rakenteellisia ongelmia? Korruptiota ja hyväveliverkostoja, julkisten varojen kuppausta ja hyväksikäyttöä. Veronkiertoa joka on laillista verosuunnittelun nimissä ylikansallisille yhtiöille. Ei Sipilä ole tehhyt näille rakenteellisille ongelmille mitään.

Mikäli työtekijöiden palkat ovat rakenteellisia ongelmia niin nämä on aika hyvin poistettu niin Kreikasta kuin Suomestakin, monet ovat työttöminä ja yhtä moni saa toimeentulotukea ja asumistukea pienen palkkansa lisäksi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #185

Sitä minäkin ihmettelin, että Sipilä pitää palkan määrä jonain rakenteena.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola Vastaus kommenttiin #146

Näin minäkin sen ymmärrän. Samalla poistuu osa harhasta jonka orjallinen BKT:n seuraaminen, ymmärtämättä sen takana olevia vääristymiä. Velalla ylläpidetty julkinen talous näyttää mukavampia lukuja BKT:ssä, mutta joskus seinä tulee vastaan.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Paikallinen sopiminen tarkoittaisi palkkojen alentamista, niin ymmärsin kirjoituksestasi ja Suomen Yrittäjien Jussi Järventauksen puheista eilisessä A-talkissa. Se ei tule onnistumaan. Hallitus kaatuu ennen kuin sellainen uudistus menee läpi.

Kun julkinen sektori on rahavaikeuksissa, on uudistus aloitettava sieltä. Ja yläpäästä, ei suorittavasta portaasta. Koko julkiselle sektorille 5.000 euron palkkakatto, valtionyhtiöt mukaan lukien. Se parantaisi johtamisen laatua ja säästäisi pian miljardeja, kun julkisen sektorin tehtävät ja keinot selkiytyisivät. Virkamiehen leipä on pitkä, mutta kapea.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Paikalliset sopimukset ovat jo nyt arkipäivää ja trendi on kasvava, haluaisivat liitot sitä tai eivät.

Ison laman aikoihin julkisella puolella lomautettiin läpi linjan. Huvittavinta oli se, että monessa virastossa keski- tai ylimmän johdon poissaoloa ei edes huomattu. Aidosti eräs suorittavan portaan työntekijä luuli esimiehensä olevan seminaarissa tai muissa tärkeissä tehtävissä vaikka oli pakkolomalla....

"Jostain" syystä tätä jippoa ei ole edes otettu harkittavaksi.

Käyttäjän pekuchka kuva
Pekka Karttunen

Järventaus sanoi nimenomaan että heidän kyselun mukaan, palkat nousisivat jos pientä joustoa sallitaan nyt vaikeassa tilanteessa. Ei yritykset ole niin tyhmiä että eivät maksaisi kykyjensä mukaan hyville työntekijöille. Nyt kun sopijana ovat isot liitot, ne sovitut ehdot jotka jopa olisivatkin mahdollisia suurissa yhtiöissä, syövät monta kertaa pienempien toimijoiden kannattavuutta todella pahasti.

Julkisen sektorin osalta olen kommentoijan kanssa samaa mieltä ja ne 5-vuoden irtisanomisajat välittömästi poistettava.

Postin tilanne osoittaa hyvin kuinka "solidaarisia" ovat ammattiliitot työttömäksi joutuvien kanssa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Moni varmaan vapaaehtoisesti valitsisi työttömyyden mielummin kun palkan pudottaminen ansiosidonnaisen päivärahan tasolle.

Käyttäjän pekuchka kuva
Pekka Karttunen Vastaus kommenttiin #148

Näin varmaan on ja se kertoo jotakin.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Hallitus ei määrittele, missä työehdoista sovitaan. EK päätti, ettei se enää tee tupoja. Tämä tarkoittaa suoraan sitä, että työehdot tullaan päättämään yrityksissä paikallisesti.

Miksi luulet, että julkisten työpaikkojen palkkakatto parantaisi johtamisen laatua?

Ihmettelen myös logiikkaasi: leikataan julkisten toimihenkilöiden palkoista. Omastasi et ole valmis leikkaamaan. Ennemmin kaataisit hallituksen.

Julkiselle puolelle on tulossa melkoinen heikennys, kun loma-aika rajataan yksityistä vastaavaksi palkkaa nostamatta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Miten tällainen julkisen puolen heikennys lisää kilpailukykyä?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #52

Ne rahat revitään yksityisen puolen yrityksiltä jotka joutuvat nostamaan hintoja selvitäkseen kasvavasta maksutaakasta. Julkiset menot ovat kasvaneet joka vuosi, ja ehkä hallituksen toimilla saadaan 1 tai 2 vuotta jolloin menot eivät kasva.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #56

Julkisen puolen menotkin kasvattavat BKT:tä

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #56

Verotus on pois yksityiseltä sektorilta ja ylijäämäinen valtio laskee kierrossa olevan rahan määrää. Alijäämäinen valtio taas pumppaa lisää rahaa kiertoon, joka menee joko yksityiselle tai ulkomaansektorille. Ulkomaansektorin ollessa positiivinen, on melko selvää että julkisen sektorin alijäämä tarkoittaa yksityisen sektorin ylijäämää.

Julkisen kulutuksen supistamisen vaikutusta yksityiseen sektoriin ja kansantalouteen arvioidaan kerroinvaikutuksella, josta puolestaan kyetään esittämään pääasiassa vain hyvin heikkoja arvioita. Eurokriisin jälkeen IMF joutui nolona toteamaan että he arvioivat kerroinvaikutukset koomisen paljon alakanttiin. Nyt arvioita kerroinvaikutuksista on arvioitu uusien empiiristen kokemusten valossa uusiksi, ja ne vaihtelevat yleensä 1,5:n ja kahden välillä. Jokainen julkisesta kulutuksesta leikattu euro siis heikentää BKT:tä puolestatoista eurosta kahteen euroon, joka luonnollisesti tarkoittaa että julkisen sektorin koko ja velkaantuminen suhteutettuna BKT:hen tulevat todennäköisesti kasvamaan jos julkista sektoria leikataan. Kuten sanottua, tuokin kuitenkin perustuu vain heikkoon ja hämärään olettamukseen, kuten suurin osa taloustieteestä.

Julkisen puolen supistamisessa on kyse paljon enemmän tulonjaon uudelleenjärjestämisestä(pääoman eduksi), sekä tietysti devalvaatiosta. Yksityinen sektori tulee kerroinvaikutusten kautta välittömästi kärsimään mahdollisesti jopa enemmän kuin julkinen sektori. Pitkällä aikavälillä on jotain hyötyä oletettu saatavan, mutta siitäkin tuntuu olevan saatavilla vain heikkoja oletuksia ja päätöntä spekulaatiota.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #52

Tämä on hyvä kysymys. Ehkäpä tuottavuus kasvaa, kun lomailevat vähemmän?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #69
Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Antakaa nyt joku logiikka.. tahdotaan lisätä paikallista sopimusta ja samaan aikaan hallitus päättää sörkkiä työmarkkinoita?

Eli tämähän menee niin,että liitot pois ja paikallinen sopimus voimaan kaikkialla..ja jos paikallinen sopiminen meneekin epämieluisasti elinkeinoelämän kannalta,niin hallitus leikkaa jälleen liian suuria etuja.

Hyvältä vaikuttaa teidän toimintanne.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Elina, tulisiko paikalliseen sopimiseen liittää mielestäsi työntekijöiden mahdollisuus päästä yrityksen hallintoon mukaan samaan tapaan kuin Ruotsissa? Tämä on saattanut siellä lisätä työntekijöiden ja työnantajien välistä luottamusta, kun yrityksen asioista on mahdollista päättää yhdessä.

Suomessa tämä luottamus on ainakin etujärjestötasolla yleisesti ottaen surkea ja yhteiskunnasamme on muutenkin yhteen hiileen puhaltaminen vähäisempää kuin läntisessä naapurissamme. Meillä on meno hyvin lakkoherkkää, kuten ex-valtakunnansovittelija Juhani Salonius toi hiljattain esille.

Ruotsissa työntekijöiden asema on jopa niin hyvä, ettei siellä lähellekään aina edes viitsitä ottaa vastaan yrityksen hallituspaikkoja. Ehkä se jo riittää yhteishenkeä luomaan, että siihen on mahdollisuus. Ja taloushan rullaa siellä ihan eri malliin kuin meillä.

Tässä Kauppalehden juttua tuosta hallitusaiheesta: http://www.kauppalehti.fi/uutiset/tyontekijat-yrit...

Käyttäjän PiviHTyni kuva
Päivi Tyni

Yhteinen hiili konkretisoituu tässä sketsissä alkaen kohdasta 1:30. Sen jälkeen esiintyy sitten myös se toinen hiili. :-)
https://www.youtube.com/watch?v=5_CihkE-L-E

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #16
Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Yhteinen hiili on se, että sinä, duunari omistat oman työpaikkasi. Elikkä olet mukana yrityksen sisäisessä U-osakkuudessa.

Koko yrityksen henkilöstö on lunastanut U-osakkeensa asemaansa vastaavalla hinnalla.

U-osakkailla on edustaja yrityksen hallinnossa.

On järjestelmä, jossa kaikki voittavat.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Minusta tuo olisi erinomainen uudistus. Äänioikeutta ei ehkä pitäisi lailla pakottaa, mutta puhe-, tiedonsaanti- ja läsnäolo-oikeus johtoryhmän ja hallituksen osalta olisi varmaankin hyvä juttu. Työntekijöillä tulisi mielestäni olla oikeus tietää millaiseen firmaan he ovat sitoutuneet. Ja aivan varmasti ruohonjuuritason näkemykset olisivat eduksi myös päätöksiä tehtäessä.

Käyttäjän elepomaki kuva
Elina Lepomäki

Kyllä, paikallinen sopiminen edellyttää hyvää luottamusta ja nykyistä parempaa vuoropuhelua sekä tiedonvaihtoa puolin ja toisin. Paikallinen sopiminen todennäköisesti johtaa myös parempaan johtamiseen ja me-henkeen työpaikalla. Sen sijaan ylhäältä käsin ei tulisi lyödä lukkoon sitä, missä muodossa tuo hallintoedustus tulisi olla. Hallitustehtävä tuo osakeyhtiölain mukaan myös merkittävän taloudellisen vastuun. Pienissä yhtiöissä hallinto taas on usein erittäin epämuodollista - työntekijöiden edustuksen tulisi päästä mukaan ilman suurempaa byrokratiaa.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Mikäli halutaan saada aikaiseksi työmarkkinoiden uudistus, niin on unohdettava mitä tämän päivän ekonomiahistoria ja vanhat lait määrittävät.

Pekka Heliste

Olin 10 vuotta ruotsalisen firman palveusessa.Työntekijöiden edustus hallitusessa on selv rajoite edunvalvonnalle

Hallitustyöskentely tekee henkilöstön edustajista työnantajien edustajia a heitä alkaa sitoa hallituksen jäsenten velvollisuudet esim infoa ei voikaan enää jakaa kuten ennen

Niinpä Ruosissa ei haluta tällaisia rajoituksia työntekijöidne edustajille.Ei hallituspaikasta ole hyötyä sopimusneuvotteluihin

Niinpä sopimusneuvottelijat ovat eri ihmisiä kuin hallitusedustajat

Saksan malli on tässä suhteesa parempi, siellä työntekijöiden edustus keskitetään työneuvostoihin , ne käsittelevät henkilöstöasioita ja sopimusneuvotteluja.

Neuvostossa on useita työntekijöiden edustajia joten työnantaja ei voi painostaa eikä lahjoa niin helposi kuin Suomessa voi tehdä yksinäiselle luottarille

Ja niin Saksassa kuin Ruotsissa laki antaa työntekijöille pparemman neuvotteluaseman. Kummasskain maassa työntekijöillä on veto-oikeus työnantajan päätöksiin joten työnantajan on aidosti neuvoteltava ratkaisu

Suomessa työnantajalla on vain kuulemisvelvoite, ja sen jälken työnantaja voi tehdä päätöksen työntekijöiden mielipiteistä välittämättä.

Saksan ja Ruotsin malli ei toimi yhtään enempää luottamuksen varassa vaan lain turvin, joka antaa työntekijöille tasavertaisemman neuvotteluaseman kuin Suomessa

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Pitkän koukeronsa jälkeen Pekka Heliste sai kuin saikin puserrettua lävitse ajatuksen, että työntekijöiden edustus yritysten hallituksissa olisi haitaksi heille itselleen.

Vähintäänkin tumman harmaa kermanvalkoiseksi.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Siinä olen kuitenkin Pekan kanssa samaa mieltä, että kirjataan työntekijöiden oikeudet (siinä missä velvollisuudetkin) yhdessä tuumin suoraan lakiin. Sen jälkeen voisi lakko-oikeudenkin turhana instrumenttina poistaa, kun laki olisi turvana.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Luuletko, että Elina edes lukee näitä kommenttejä? Voisivat antaa ajattelemisen aihetta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

"kenenkään ei ole pakko ottaa työtä vastaan"!
Missä kuplassa Elina Lepomäki oikein elää?

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kommentoisjn tähän niin, ettei Suomessa ole pakko lähteä töihin esimerkiksi pohjoisesta ja idästä etelään tai länsirannikolle, vaikka siellä olisi tälläkin hetkellä kuinka paljon tehdas- tai rakennustöitä. Tämän liikkeen jumittaa viimeistään se, että asunnon myynti muuttotappioalueella on vaikeaa ja hinta voi olla olematon. Muuttovoittoalueilla taas asuminen on kallista ja neliöitä saa selvästi vähemmän.

Niinpä esimerkiksi pääkaupunkiseudulla riittää töitä ihan kohtuullisella palkalla EU:n itäosien maista tuleville henkilöille. He saattavat tyytyä melko alhaiseenkin asumistasoon, jos asiaa katsoo keskiluokkaisen suomalaisen perspektiivistä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tällä Tampereella on paljon työttömiä rakennusmiehiä mutta rakennustyömailla ei juuri suomea kuule. Huonokuntoisen asunnon omistaja voi tienata yleiseen vuokratasoon verrattuna moninkertaisesti kun ahtaa sen täyteen muualta tulleita työntekijöitä.
Kerrostaloasunnon saa monesta muuttotappiokaupungista alle 10000€
Varmaan palkka on kohtuullinen jos ei tarvitse edes veroja maksaa. Työntekijöitä voidaan kierrettä niin että alittavat veronmaksurajan, miten monta kuukautta olikaan, neljä? . Esim. Lemminkäisellä on sopivasti tytäryhtiö Virossa.
Onko mielekästä jatkuvasti myllertää kasvukeskuksia epäviihtyisiksi luksusslummeiksi ja jättää vanhukset ja syystä tai toisesta muuttokyvyttömät
odottamaan vapaavalinteisia sotepalveluita. Sinnekö sitten yksityiset palvelut rientävät?
Mitä ihanoittava on jatkuvassa kasvussa? Minä arvostan maiseman pysyvyyttä.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #10

Rakennusalan työllisistä on 10-34 % ulkomaalaisia alueesta riippuen:
https://www.rakennusteollisuus.fi/Tietoa-alasta/Ta...

Määrä on noussut paljon laman aikana. Ansiotaso ei ole alalla laskenut. Lähinnä tason nousu on pysähtynyt.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #90

Rakennusalalla on kymmentuhatta työtöntä.

Pekka Heliste

Yksitään Uudelamaall on 100000 työtöntä, joten ei työntekijää Utsjoelta tarvitse hakea.

Kainuuta on aina pidetty valtavn työttömyyden alueena, mutta työttömiä on n 5500
Sen verran työttömiä löytyy jo Kontulasta

Kokemuksinei mukaan yhteen pienipalkkaiseen asikaspalvelijan paikkaan (1500-1700 euroa /kk) tuli 400-800 hakemusta. Siis Helsingissä.

Nuo puheet kannustinloukuista ovat puhdasta paskaa, olen rekrytoinut ihmisiä kymmeniä vuosia ja hyvin harvoin on vastaan tullut ihminen, joka ei ole lähtenyt töihin tukien vuoksi .

Huusko ja kumppanit pitävät työtöntä koiran kaltaisena otuksena, joka ei ajattele tulevaisuutta seuravaa suupalaa kauemmaksi

Työttömät ovat kuitenkin aivan samanlaisia ihmisiä kuin esim opikelijat.
Js opiskelija toimisi kuin Huuskon Mustanaamiotyötön niin kenenkään ei kannattaisi opiskella vaan mennä suoraan töihin.Menettäähän opiskelija opiskeluaikana tuloja n 30000-100000 euroa.Mutta opiskelija ajattelee koko työuran tloja ja hyvällä tutkinnolla uran tulot ovatt satojatuhansia euroja suuremmat kuin jos tekee koko työuran hanttihommia .

Työtön ajattelee aivan samoin kuin opiskelijakin eli vaikka alussa häviääkin niin palkka nousee harjaantumisen ja oppimisen mukaan ja kokemus mahdollistaa siirtymisen paremmin palkattuihin töihin.

Ei kukaan asikaspalveluun palkkaama henkiö ole ollut 10 vuoden kuluttua 1500 euron aloittelijapalkalla ja harva enää edes asiakaspalvelussakaan.

Huuskon ja Lepomäen jutut vain osoittavat kuinka elämästä vieraantunutta Suomen oikeistolainen elitti on.

Tietysti ikeitakin kannustinloukkuja on esim ylivelkaantuminen ja ulosotto ajavat ulos yhteiskunnasta, mutta eipä sitä ole haluttu esittää kannustinloukkuna.Edunsaajina kun ovat Huuskon ja Lepomäen sidosryhmät

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Vastaus #5
Leippä, leippä. Mun vattan huuta leippä. Sitä varten ja sirkushuvit päälle.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

"Yleisesti toistuva väite on, ettei palkkoja voida laskea koska se supistaa kotimaista kysyntää. Jotta näin voi väittää, täytyy tehdä oletus siitä, että toimeliaisuus säilyy vakiona. Tuo oletus on kuitenkin paitsi erittäin vahva, myös väärä, sillä kysynnän ja tarjonnan laista seuraa, että mitä enemmän hinta laskee, sitä enemmän kysyntä nousee. Eli suomeksi sanottuna: jos palkat laskevat, lisääntyy yritysten tarjoaminen työpaikkojen määrä."

Oletetaan, että palkat sivukuluineen laskevat 10%. Oletetaan lisäksi, että yrittäjä voi nyt laskea hintaa tuon saman 10% minkään muun muuttumatta (esim. voittoprosentin). Tilanteesta seuraa, että yrittäjän on myytävä tuotteita enemmän saadakseen edes entisen voiton verran kasaan. Työntekijöiden on puolestaan tehtävä enemmän töitä, jotta yritys saavuttaa entisen kasan voittoja. Jos nuo lisätyöt tehdään ylitöinä, niin yrittäjän pitää myydä vieläkin enemmän. Tästä seuraa, että myynnin on noustava todella reippaasti, jotta uusia työntekijäitä on järkevä palkata.

Työntekijä voi kasvattaa ansioitaan tekemällä ylitöitä (esimerkki yllä), mutta yrittäjän on siis löydettävä uusia kuluttajia lisääntyneen tuotoksen ostajiksi. Kotimaista kilpailuetua muihin alan toimijoihin ei synny, mikäli muuallakin lasketaan palkkoja. Mikäli sitten kyseiset uudet tuotteet saadaan vietyä muihin maihin, niin yleensä vientikulut ovat kotimaan kuluja suuremmat, joten taas pitää myydä enemmän. Kotimarkkinoilla kulutusta saattaa toki siirtyä ulkomaisesta tuotteesta kotimaiseen, mutta varmaahan se ei ole.

Entisenä yrittäjänä minä toivoisin muutosta niin, että oman yritykseni palkat joustaisivat alaspäin, mutta ei kilpailijoiden. Vientisektorin palkkoja leikattaisiin niin, että hintakilpailukyky paranisi ja vaihtotase saataisiin reilusti ylijäämäiseksi. Julkinen sektori kuluttaisi alijäämäisesti, jolloin yksityinen sektori voisi vaurastua. Muiden verotusta nostettaisiin niin, että lisääntyneet velkakulut tulisi siten hoidettua. Tämä loppu oli sarkasmia, vai oliko?

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

Mitä tulee kotimaiseen ostovoimaan ja Suomen kilpailukykyyn, yksi asia yleensä unohdetaan - alentuneiden kustannusten vaikutus lopputuotteiden hintaan eli kotimaisen ostovoiman reaalinen, todellinen paraneminen.

Esim. jos minun ei tarvitse maksaa sunnuntaityöstä kaksinkertaista palkkaa voin myydä tuotteeni sunnuntaina reilusti alemmalla hinnalla. Tämä pätee erityisesti esim. ravintola-alalla.

Joku voi tietysti sanoa, etten kuitenkaan alentaisi hintojani vaan pitäisin kasvaneet tuotot omana voittonani. Tietysti sitä yrittäisin, mutta silloin astuu peliin markkinatalouden kauneus eli k i l p a i l u. Joku muu - vaikkapa alalle rynnivä uusi yrittäjä - varmasti alentaa hinnat ja pakoittaa minutkin siihen. Seuraus - kuluttajien reaalisen ostovoiman kasvaminen.

Aikaisempaan aikaan verrattuna se, mikä ei enää valitettavasti toimi yhtä hyvin alentuvien tuotantokustannusten myötä, on tuonnin korvaaminen kotimaisella tuotannolla. Ennen kilpailtiin vaikkapa ruotsalaisen paidanvalmistajan kanssa, jolloin tuotanto siirtyi nopeasti Pohjanlahden puolelta toiselle. Nyt vertailu on aasialaiseen valmistajaan, jolle ei mahda mitään. Mutta tässäkään ei pidä unohtaa tilannetta, jossa suomalainen, ruotsalainen ja espanjalainen valmistaja kilpailee konetoimituksesta Kiinaan - kustannuksilla on konkreettinen vaikutus tarjouskilpailun voittajan valintaan.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Minusta sitten taas keskustelussa jää huomioimatta täysin kuluttajien velanmaksukyky.Se ohittaa kaikki dynaamiset pointit minkä varaan laskit kulutuskysynnän,koska siinä ei ole mitään dynamiikkaa.Tosin ymmärrän tämän..nythän on tarkoitus tehdä varallisuuden siirto perinpohjin ja saada suuret massat vuokralle asumaan. Sittenhän kaikki onkin hyvin.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

Täysin riippumatta kuluttajan velanmaksukyvyssä tapahtuvista muutoksista hänen ostamien lopputuotteiden hinnan lasku a i n a parantaa hänen reaalista ostovoimaa. Eli eurolla saa enemmän, ostipa sen sitten palkkapäivänä tai velaksi.

Mitä sitten tulee velanmaksukykyyn niin olen suurin piirtein samaa mieltä. Sarkastisesti voisi kuitenkin todeta, että tämähän ei ole ongelma - sen paremmin velattomille kuin velkaisillekaan kuluttajille, yrityksille tai valtioille - niin kauan kuin EKPn Super Marion setelikoneet syytävät uutta velkaa vanhan päälle...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #14

Juu,mutta Super Marion setelikone ei tule velallisille tarjolle vaan pankeille jotka eivät ilmeisestikään Suomessa ainakaan ole innokkaita rahoittamaan yritysten investointeja.

Asuntolainoitukseenkin on tullut omavaraisuussääntöjä jotka on hieman hankala toteuttaa palkkojen laskun yhteydessä,koska eihän vuokria olla laskemassa.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #15

Kyllä tulee velallisillekin tarjolle - nimelliskorot huitelevat lähellä nollaa. Mikä auttaa kummasti kun maksaa nimellispalkasta asuntolainaa tai luottokorttivelan korkoja (korttivelan lyhentämiseen nimellispalkalla ei tietenkään ole varaa).

Oikeassa maailmassahan puolet velallisista - kuluttajat, yritykset, valtiot - olisivat jo konkurssissa. Sekin päivä vielä koittaa, valitettavasti.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Todellisuus ei noudata ekonomistien kysynnän ja tarjonnan lakeja. Tai muitakaan olettamuksia.

Käyttäjän PiviHTyni kuva
Päivi Tyni

Lepomäen mukaanhan työ on kuin juustoa. Kun juusto halpenee, sen kysyntä kasvaa. En olisi tästä niinkään varma. Sillä, kuinka paljon juustoa kukin haluaa syödä, on kyllä muitakin määrittäviä tekijöitä, kuin hinta. Olisikin kiinnostavaa tietää, kuinka paljon juuston kulutus on kasvanut vaikkapa viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana, jolloin juuston hinta on selvästi laskenut.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

Juuston kulutus on kasvanut - etten sanoisi suorastaan räjähtänyt 2009-2014 noin 30 prosenttia, 19 kilosta 25 kiloon per kansalainen!

http://www.maitojaterveys.fi/www/fi/maitotietoa/ma...

Käyttäjän PiviHTyni kuva
Päivi Tyni

Onhan tuossa kuviossa nouseva käyrä koko kuvion kuvaamalta ajalta. Onko juuston hinta siis koko ajan laskenut? Mitähän se on 50-luvulla mahtanutkaan maksaa?

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #25

Kerro sinä, kun kerran yritit väittää ettei laskevalla hinnalla ole vaikutusta kulutukseen ja oletuksesi tuli harvinaisen selvästi virheelliseksi osoitetuksi. Erityisesti viimeisen viiden vuoden osalta, jolloin sinun mukaasi hinta on laskenut. Tällöinhän muutenkin nouseva kulutustrendi on saanut aivan uuden kulmakertoimen, se on suorastaan räjähtänyt.

Käyttäjän PiviHTyni kuva
Päivi Tyni Vastaus kommenttiin #26

Että voitaisiin tehdä päätelmä "kun juuston hinta laskee, sen kulutus kasvaa", pitäisi olla käyrät sekä hinnasta, että kulutuksesta. Jos yhteys löytyy, pitäisi vielä tutkia, onko yhteys tilastollisesti merkitsevä. Vaikka olisikin, pitäisi muilla tilastoilla ja järkeenkäyvällä selityksellä sulkea pois muut vaikuttavat tekijät, jotka voivat aiheuttaa sekä hinnan laskun, että kulutuksen nousun. Jos tämä onnistuisi, pitäisi voida todistaa kausaliteetti, eli se, johtuuko kulutuksen kasvu hinnan laskusta vai hinnan lasku kysynnän noususta.

Eivätkä siltikään ihmiset olisi juustoa. Näiden eron ymmärtääksesi voit kääntyä vaikkapa Wikipedian puoleen. Sieltä löytyy myös tuon kausaliteetin määritelmä.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #29

Katos, tilastotieteen peruskurssi näköjään suoritettu. Onnittelen.

Se olit sinä Päivi Tyni, joka totesit juuston hinnan laskeneen viimeisen viiden vuoden aikana, mutta epäilit kulutuksen kasvua.

Usko huviksesi, että hinnalla ja kulutuksella on käänteinen suhde.

Jos et usko, niin suorita taloustieteen peruskurssi, mene kauppaan alennusmyyntien aikaan tai katso itseäsi peilistä.

Käyttäjän PiviHTyni kuva
Päivi Tyni Vastaus kommenttiin #32

On suoritettuna vähän enemmänkin, kuin tilastotieteen peruskurssi. Olen kymmenisen vuotta työskennellyt tutkijana tehden nimenomaan tilastollista tutkimusta.
Luuletko, että juuston hintaa alentamalla voidaan loputtomasti lisätä sen kysyntää? Käypä syömässä kilo juustoa ja mieti uudelleen.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #39

Eipä uskoisi noista kommenteista...mutta ehkä se kertookin tutkimuksen yleisestä tasosta nykyään. Ei millään henkilökohtaisesti. Tietenkään.

Syötä ensin sata grammaa juustoa väestön parhaimmin ansaitsevalle kymmenykselle, sitten laske sen hintaa ja syötä se keskiluokalle. Jos vielä juustolasta kapasiteettia riittää tämänkin jälkeen, laajenna ja tehosta tuotanto, jonka jälkeen lasket vieläkin hintaa ja syötät sen pienituloiselle enemmistölle.

Ja katso - ihme tapahtui!

Itse en syönyt kiloa, en edes sataa grammaa juustoa. Tein sitä vaan enemmän ja laskin hintaa niin, että muillakin kuin parhaiten ansaitsevilla on siihen varaa. Ja kas kummaa, kysyntä kasvaa ja kasvaa.

Eikä olla vielä edes aloitettu Kiinan markkinoiden valloitusta. (Mikä onkin sivunmennen sanottuna hankalampi juttu kun aasialaisilla on laktoosi-intoleranssi syntymävaivana.)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #44

Loputtomastiko sinun juustola voi laskea hintoja? Tosiaankin ihme!

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #44

Kuvailet melko hyvin modernin taloustieteen ongelmia esittämällä kausaalisuhteen selvittämiseksi menoa taloustieteen peruskurssille, jossa kyllä todetaan tuollaisen kausaalisuhteen olemassaolo. Se vain tehdään joko yksittäisillä esimerkeillä(joka on yleistävän väitteen tapauksessa väärin), tai 1800-lukulaisella järkeilyllä ihmiskäytöksestä. Kritiikkisi Tynin juustototeamukseen on pätevää, mutta syvimmiltään Tyni on kuitenkin argumentissaan nähdäkseni oikeassa. Useissa tapauksissa noin tietysti on(kuten ei-reilunkaupan kahvissa ja juustossa, kuten esittelit), mutta mitään universaalia väitettä siitä ei saa. Yleistävänkin väitteen perusteleminen vaatisi melkoisen määrän dataa taakseen.

Toinen suuri ongelma on oletuksesi loputtomasta ulkomaansektorin kysynnästä. Kiina on muiden mukana rajoittamassa kysyntäänsä devalvoinnin avulla heti kun heidän talouskasvunsa on alkanut hiipua - ironisesti johtuen muiden aloittamasta devalvaatioon tähtäävästä politiikasta. Jos ja kun kaikki devalvoivat yht'aikaisesti, on täysi mahdottomuus että ulkomaansektorin kysyntä kokonaisuutena kasvaisi, saati sitten olisi loputon. Kilpajuoksu pohjalle ei lopu ellei kokonaiskuvan kehityssuuntaa muuteta.

Myös olettamuksesi kilpailun autuuttavasta vaikutuksesta näyttäisi olevan virheellinen. Suomessa on poliittisten päätösten avulla ajettu toistakymmentä vuotta veroja alas ja yritysten voittopotentiaalia ylös, jonka seurauksena pääoman osuus tulonjaosta on miltei tuplaantunut, osingot moninkertaistuneet, pääoman tuotto kasvanut huimasti ja jopa varallisuus keskittynyt pelottavaa tahtia, mutta investoinnit laahanneet kaukana perässä. Työttömyys on vain kasvanut ja palkkojen suhde tuottavuuteen heikentynyt verrattuna aikaan ennen 90-luvun lamaa. Jos tosiaankin jokainen yritysten voittoihin uponnut pennonen olisi kilpailun avulla saatu hinnanalennuksiin tai edes palkankorotuksiin(työmarkkinakilpailu), olisi Suomen talous tällä hetkellä todennäköisesti ihan eri mallilla.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #39

Voi ...kele sentään. Ei siinä tutkintoja tarvita.
Kun on nälkä, niin syö. Jos saa tarpeekseen, hyvä niin. Jos syö liikaa, niin tulee ähky ja lihoo. Erittäin paha juttu. Jos syö vähemmän, kuin suosi-tellaan, niin tulee ikuinen nälkä ja luun/ lihan suhde vääristyy.

Jos on varallisuutta riittoisasti, niin viisas ihminen syö sopivasti määrällisesti, mutta ehkä parempaa ja maistuvampaa laatua. Pienellä kertoimella myös varallisuusrajoitteinenkin viisastelee valintoineen. Ekonoomilla ei ole siihen sanansijaa.

Jos vetää kilon juustoa, on seurauksena kova vatsa, eli poisto ei toimi. Oikein paha ja tyhmä teko. Sanoo kokenut.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #26

Juuston kulutus korreloi viinin kulutuksen nousuun. Viinin hinta ei ole laskenut.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #35

Mitä tuohon nyt viitsisi sanoa, kun se tulee henkilöltä joka ylempänä (kommentti 12) toteaa:

"Todellisuus ei noudata ekonomistien kysynnän ja tarjonnan lakeja. Tai muitakaan olettamuksia."

No sanonpa, että 'jep,jep'.

Vakavasti, Margareta Blåfeld - yllä mainitsemassani mielessä hinnan ja kysynnän välinen korrelaatio on niiden välinen suhde yhden tuotteen tapauksessa. Eli miten kahvin kysyntä muuttuu jos sen (kahvin) hinta muuttuu. Tämä on talouden aapisesta.

Sitten on tietysti supplementti- ja komplementtihyödykkeitä, mutta se onkin jo vähintään Sokoksen kolmannen tai Stokkan toka kerroksen juttuja. Palataan tähän, jahka olette löytäneet ovesta sisään...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #37

Kahvin kysyntä Suomessa taitaa olla melko vakio hinnasta riippumatta.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #43

Joku tuolla akateemisessa maailmassa väittää toisin:

"Lineaarinen regressiomalli taas pohjautuu vahvemmin funktionaalisiin tekijöihin, ja sen perusteella voidaan päätellä että Reilun kaupan kahvin kysyntä on hintajoustamatonta (-0,50), kun taas tavallisen kahvin ja Utz-sertifioidun kahvin kysyntä on joustavaa".

On "joustavaa" eli reagoi hintaan.

http://epub.lib.aalto.fi/en/ethesis/pdf/12181/hse_...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #45

Minä tarkoitinkin kokonaiskysyntää. Toki moni köyhä siirtyy halvempaan laatuun hinnan kahvin hinnan noustessa.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #46

Muiden kuin "tavallisen" kahvin kysyntä Suomessa on marginaalista.

Eli "tavallisen" kahvin kysyntä käytännössä määrittelee kahvin kokonaiskysynnän Suomessa. Joka (määrä) siis reagoi hintaan. Ja epäilemättä hinnasta riippuen tapahtuu muutoksia kysynnän sisällä laadusta toiseen. Pääasiassa arabicasta robustoon tai päin vastoin.

Suomessahan juodaan pää-asiassa parempilaatuista arabicaa, mutta sen hinnanlasku suhteessa (tuotannon kasvusta johtuen erityisesti esim. Vietnamissa) robustoon on johtanut arabica-kahvien kysynnän nousuun laajemminkin maailmassa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #50

"Tavallista" kahvia on monen hintaista.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #51

Totta, mutta ne kaikki todellakin ovat "tavallista" kahvia. Suomessa lähinnä arabicaa, joka maailmanlaajuisesti pidetään ns. parempana kahvina.

Siinä missä Suomessa kahvitellaan Kulta Katriinalla, Prsidentillä tai joltain niiden väliltä, niin ulkopuolelta katsottuna ne ovat kaikki kuitenkin ns. parempia kahveja.

Karkeasti ottaen on murukahvit (robustaa), porokahvit (pääosin robustaa, osin - mutta Suomessa pääosin - arabicaa) sekä hifitelykahvit, oli ne sitten yhden vuorenrinteen, tilan, fair trade tms. kahveja. Maailmalla, esim. USAssa ja Englannissa valtaosa juodusta kahvista on murukahvia, joka sentään suomalaisessa katsannossa on lähinnä vitsi.

Niin tai näin, "tavallisen kahvin" kysyntä paikallisessa Prismassa reagoi siihen jos vitosella saa kaksi, kolmesta paketista puhumattakaan. Ei tietenkään ihan samalla tavalla kuin vielä 70-luvulla, jolloin kahvi oli varsinainen sisäänheittotuote ( koska sen kysynnän hintajousto oli erittäin korkea), mutta kuitenkin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #58

Nyt olikin kyse suomalaisten kahvinkulutuksesta. Kahvi toimii edelleen sisäänheittotuotteena, mutta jos jotkut ostavatkin tarjouskahvia se tuskin vaikuttaa paljokaan heidän kahvinkulutukseensa. Totta kai vähävaraiset ihmiset pyrkivät ostamaan kahvinsa kun halvemmalla saa.
Tuotteiden hinnan merkitys vaihtelee olennaisesti tuloryhmästä riippuen.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #37

Sinähän voit arvioida ihan itse. Maran mukana ravintola-alalla palkkojen osuus on n 30 % lopputuotteen hinnasta

Kun kahvikuppi maksaa 3 euroa niin siinä on palkkoja 1 euron edestä.Jos palkkoja alennetaan 5 centtiä eli 5 % niin kahvikupin hinta alenee 5 centtiä

Ryntäätkö ostamaan useamman kupin kahvia ?

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #35

Jaaha. Mun kokemuksen mukaan korrelointitarvetta on ulostuslääkkeillä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #164

Siinä taitaa jo olla kyseessä jonkinmoinen kausaliteetti.
Tarkoitin, että niin juuston kun viininkin kulutuksen lisääntyminen johtuu pikemminkin trendistä kuin hinnasta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Juuston kulutus on kasvanut, eniten on kasvanut kalliiden juustojen kulutus.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Just noin. Se on laatu, joka ohjaa, eikä määrä. Edellyttää tietenkin, ettei laadun hinnalla ole räävitöntä eroa vähäisemmäm laadun suhteen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #156

Ero saattaa hyvinkin olla kymmenkertainen.

Käyttäjän JukkaRaustia kuva
Jukka Raustia

Olet Elina oikeassa siiinä että vaikkapa Postin kiistassa kyse on osaoptimoinnista. Mutta kun kaikkien tiedossa on että Postin työpaikat vähentyvät radikaalisti digitalisoitumisen, automatisoinnin ja pidemmällä tähtäimellä kuljetusten automatisoinnin myötä on pohjimmiltaan yhdentekevää lasketaanko palkkoja vai ei. Samaan tapaan palkkojen laskeminen nollaan ei olisi pelastanut pankkivirkailijoita töiden vähentymiseltä 1990-2000 -luvuilla.

Sama problematiikka tulee esille pian myös kaupan alalla ja kuljetusalalla. Ihmistyövoima ei voi kilpailla automatisointia vastaan.

Pekka Heliste

Postihan on loistava esimerkki, miten paikallisessa sopimisessa käy.

Postilla on yrityskohtainen sopimus eli se Lepomäen kuuluis ihannetila

Mutta kilpailijoilla on Teamin soppri ja se poikkeaa Postin sopparista

Ja kun Postin kilpailijat osaavat käyttää sopparia hyväkseen niin Posti on kilpailussa häviäjä, koska ei osaa soveltaa oma sopimustaan

Ja ammattien ja työpaikkojen tuho on luonnonlaki, ei niitä pelasteta palkkoja polkemalla. Tuskinpa kukaan kaipaa paimenpoikia ?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ihmettelen miten SAK on voinut hyväksyä Team ehtoja. 65 senttiä yölisää on täysin naurettavan mitätön korvaus. Tietääkseni vakituista yötyötä tekevä hoitaja saa viikon valvomisesta viikon vapaata.
Jos varhaisjakaja saa töistään palkkana yhtä vähän kuin päivärahana niin luulen, että moni ei olisi potkuista kovin pahoillaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kun työvoiman tarve vähenee automatisoinnin myötä, työaikaa pitäisi tietenkin lyhentää ja jakaa tarvittavat työt tasapuolisesti.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Automatisointi ja digitalisointi on ollut Suomessa korkealla tasolla jo pitkälle toistakymmentä vuotta. Mikä nyt yhtäkkisesti on se viisasten kivi, joka pullauttaa tekevät kädet maantielle pikataipaleele, tai pidemmälle siirtymätaipaleelle.

Käyttäjän JanneKoiranen1 kuva
Janne Koiranen

"Nykyisessä järjestelmässä yritysten on käytännössä mahdoton tarjota yleissitovista työehtosopimuksista poikkeavaa palkkaa – edes määräaikaisesti."

Missä hemmetin kuplassa sitä oikein ollaan? Työehtosopimus määrittää ainoastaan minimin, mitä palkkaa pitää maksaa. Lisäksi nämä minimitasot ovat sitä luokkaa, että niillä esimerkiksi pääkaupunkiseudun kohdalla ei nykyiselläkään tasolla voi elää.

Suomalaisilla työpaikoilla on paljonkin suurempi ongelma, joka itse asiassa vaikuttaa myös työntekijöiden tuottavuuteen. Se ongelma on nimeltään johtaminen. Suomalaisista työpaikoistani, joita on valitettavan melkoinen määrä, hyvien johtajien määrä on laskettavissa yhden käden sormin. Keskinkertaisiakin on jokunen, mutta yli puolet ovat olleet umpisurkeita.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Kirjoitat niin, kuin politiikko puhuu. Vika on aina jossain ja nimennomaan jossain muualla, ei minussa, meissä.

Nyt pitää unohtaa perinteiset vastakkainasettelut, muutoin on tungosta nahkurin orsilla.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Paikallinen sopiminen tuo työt myös maahanmuuttajille. Sillä yritys, jonka lähes kaikki työntekijät ovat maahanmuuttajia, voi sopia tosi alhaiset palkat, ja näin kilpailla tehokkaasti kantasuomalaisia yrityksiä vastaan. Näin on käynyt jo monissa Euroopan maissa, joissa noudatetaan paikallista sopimista. Maahanmuuttajat halvempine palkkoineen ovat sulkeneet kanta-asukkaat ulos jo monilta tuotannon aloilta siten, että maahanmuuttajat tekevät työt aina halvemmalla.

Kun nyt maahanmuuttoa lisätään valtavasti ja siirrytään paikalliseen sopimiseen, niin tulevaisuudessa suomalaiset voivat työllistyä lähinnä aloille, joissa vaaditaan vankkaa suomen kielen taitoa.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

Eivätkä työllisty kantasuomalaiset sielläkään, koska perustuslaki-fundamentalistit astuvat kehiin ja toteavat ettei ketään voi syrjiä ainakaan puutteellisen kielitaidon takia. Sehän olisi - hävytöntä - perusoikeuksien polkemista!

Itse asiassa noissa tilanteissa tarvitaan positiivista syrjintää eli puutteellisen kielitaidon omaavien maahanmuuttajien tietoista suosimista kantasuomalaisten kustannuksella, jotta nyt vallitsevasta kielitaitoon perustuvasta fasismista päästää eroon.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Kyllä Suomessa vielä töitä riittää, jos tulos tehdään supliikilla. Ja esimerkiksi monimutkaisten asoiden selittäminen puhelimitse on tehtävä, jota heikolla suomen kielellä ei voi onnistuneesti tehdä.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #47

Aluksi, sanon samoin kuin alempana: "Näinhän se tuli taas todistettua - ironia, sarkasmista puhumattakaan ei kerta kaikkiaan mene Suomessa läpi."

Mutta asiaan - auttaa tietysti jos on Savosta. Supliikkiin nimittäin.

Tai sitten on tyydyttävä Suomenlahden eteläpuolelle eli Viroon siirrettyihin asiakaspalvelukeskuksiin, josta lähes huomaamattomalla aksentilla hoidettu "monimutkaisten asioiden selittäminen" onnistuu puoleen hintaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"jotta nyt vallitsevasta kielitaitoon perustuvasta fasismista päästää eroon."

Ymmärrys ei ole varmaan tarpeellista työpaikalla kertoo hieman kommentoijan ymmärryskyvystä. Fasismi sanan käyttö tässä yhteydessä kuvastaa kommentoijan fanaattisuutta.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

Näinhän se tuli taas todistettua - ironia, sarkasmista puhumattakaan ei kerta kaikkiaan mene Suomessa läpi.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Taitaa olla läntisissä geenistössämme.

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

Onhan tuossa Lepomäen jutussa perääkin monen alan yrittäjien kannalta.
Mutta on tainnut tuloerojen kasvua jo syntyä Suomeen melkoisesti, eikä valtiontalouden ole parantunut. Syykin on minusta selvä, ja kokoomuksella on tässä selittämistä, esimerkiksi:
Ennenkin lääkäri oli hyväpalkkainen, kun terveyskeskuslääkärin kuukausipalkka oli luokkaa 2-4 kertainen tehdasduunarin palkkaan verrattuna, lisäksi tuottivat silläkin tuntipalkalla päivystysylityöt sievän lisän. Tosin progressiivinen verotus sitä tasasi. Mutta kun kokoomus on päästänyt parinkymmenen vuoden aikana markkinavoimat ja veronkierron valloilleen, niin mehiläis-lääkärien taksa onkin luokkaa 100 € / 20 minuuttia eli 300 €/tunti. Ja kun liksaa nykyään saa muuttaa pääomatuloksi pienemmälä prosentilla verotettavaksi, niin kuukausipalkan verran voi tienata viikossa. Perään kolme viikkoa golfin peluuta, niin varmistuu lääkäripulan jatkuminen taaten ammattikunnalle hyvät kiristysmahdollisuudet yhä kovempiin taksoihin, jotka hoitotakuisiin hirtetty julkinen valta on lakisääteiseti pakotettu maksamaan. Ei tämä ainakaan verotaakkaa kevennä eikä velkaantumista vähennä. Mitä sanoo tähän E.Lepomäki kokoomuksen edustajana?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Öh. Ensinnäkin tämän kriisin aikana ainoastaan suurituloisimman kymmenyksen reaalitulot ovat laskeneet, muiden nousseet. Vieläpä niin että pienituloisimman kymmenyksen eniten. Tuloerot ovat siis kaventuneet ja rankasti.

Toiseksi, häh? Terveyskeskuslääkärikäynnin omakustannushinta Helsingissä on noin 80-85€ ja vähän sitä halvemmalla pääsee yksityiselle.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Voitko taas esittää, että mistä saat tuon suurituloisimman kymmenyksen reaalitulojen laskun. Muistaakseni näin ei ollut edellisessä esittämässäsi taulukossa, muistanko väärin?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #84

Muistat väärin. Tämä näkyy tulonjaon kokonaistilastosta.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #89

Tuohon vetosit viimeksi:

Löytyy tuolta:
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatF...

Siinä 2008 suurituloisimman kymmenyksen keskiarvo 61092 ja 2013 se on 61260, joten ei tuo Ojalan laskuopin mukaan ole pienentynyt.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #98

Hups, olet ihan oikeassa ja minä väärässä. Korjaan:
- suurituloisimman 1% ja suurituloisimman 5% tulot ovat laskeneet, suurituloisimman 10% lievästi nousseet.

Ps. Linkkisi ei vienyt mihinkään.

Käyttäjän vasenkoukku kuva
Pasi Laakso

SINÄ yrittäjä, jolla on palkattua työvoimaa. Miten sinun käy, jos kilpailijasi pystyy paikallisesti sopimaan henkilöstönsä kanssa esimerkiksi pienemmät palkat ja näin hänen tuotteensa hinta laskee? Millä kilpailet häntä vastaan? Sinulla on vain yksi mahdollisuus jatkaa kannattavaa liiketoimintaa. Sinunkin henkilöstösi täytyy suostua vastaavaan paikalliseen sopimiseen, kuin kilpailijallasi. Jos näin ei käy, mitkä ovat vaihtoehtosi?

SINÄ yrittäjä oletko oikeasti valmis siirtämään ne neuvottelut, erimielisyydet ja asiantuntemuksen omaan yritykseesi, joka nyt on ollut työmarkkinaosapuolten harteilla?

SINÄ vientiyrittäjä. Oletko valmis siihen, että kohde josta suomalainen kilpailijasi tarjoaa, pystyy antamaan sinua alemman tarjouksen, koska hänen henkilöstönsä tekee sen halvemmalla, kuin sinun henkilöstösi?

SINÄ yksityisyrittäjä mitä teet, kun kilpailijasi laskee hintoja, koska hänellä on palkansaajia, jotka alkaa työskentelemään halvemmalla?

SINÄ yrittäjä mitä teet, kun suomessa palkat laskee, eikä tavara tai palvelu enää mene kaupaksi?

ON ihan turha väittää, että paikallinen sopiminen lisää työpaikkoja. Se lisää konkursseja. Se luo työtä tekevän köyhälistön. Se lopettaa monta tervettä yritystä. Se lisää riitelyä työpaikoilla, huonontaa ilmapiiriä ja lisää sairauspoissaoloja.

TÄMÄ on ilmeisesti jäänyt teille kertomatta. Oletko oikeasti valmis paikallisen sopimisen lisäämiseen?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Hyvä sorvari tuottaa helposti pari-kolme kertaa sen minkä keskinkertainen. Totta hemmetissä se on se ensimmäinen kaveri joka halutaan omaan firmaan ja siitä maksetaan se mitä pystytään. Enemmän ihmiset ottaa itse lopareita kuin mitä niille annetaan kenkää. Kyllä ne työntekijätkin siis kilpailuttaa työnantajia koko ajan eikä nälkäpalkalla saa sellaisia kavereita jotka tuottavat hyvin.

Käyttäjän vasenkoukku kuva
Pasi Laakso

Pian ei ole enää varaa, kun paikallisesti sovitaan ja kilpailijahan sopii. Paikallinen sopiminen johtaa työehtojen huononemiseen joka puolelle, koska kun yksi lähtee sille tielle, on muidenkin pakko.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #64

Ei hyvät duunarit nytkään tyydy TES-palkkoihin eikä heidän tarvitse myöskään kärsiä työttömyydestä. Sinun teoriasi mukaan kaikkien yritysten palkkojen pitäisi olla TESin tasolla koska enempää nyt ei vain pysty maksamaan.

Tosiasia kuitenkin on että myös yritykset joutuvat koko ajan kilpailemaan osaavista duunareista. Osa firmoista pystyy maksamaan isoa palkkaa ja osa ei. Jos se palkan jousto alaspäin säädetään laittomaksi, siitä seuraa vain työttömyyttä niille joiden tuottavuus on heikompi.

Ja tämä on siis yleisellä tasolla. Aivan varmasti kortistossa on myös huippuduunareita syystä jos toisesta.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #66

"Ei hyvät duunarit nytkään tyydy TES-palkkoihin eikä heidän tarvitse myöskään kärsiä työttömyydestä."

Ei, poikkeuksellisen hyvät ehkä ei, mutta suuri joukko kyllä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Se on vaan siten,että työnantajat kilauttavat toisilleen ja sopii ettei heitä enään kilpailuteta ja sopivat palkkakaton. Näin on käynyt siellä reaalielämässä jo.

Pekka Heliste

Nykyajan sorvit ovat automaattisorveja ja ne työstävät kappaleet samassa ajassa

Yksi sorvari hoitaa monta konetta ja päätyö on ohjelmointi+työkalujen+kappaleiden vaihto

Kun sarjat ovat yleensä suuria niin kone louskuttaa sarjaa monta päivää

Kävin vasta Sakolla toteamassa jutun, kyllä tuo käsinsorvaus alkaa olla taakse jäänyttä elämää uuden tekemisessä, huoltopuolella sitä tarvitaan vielä

Suomessa asukkaat ovat hajaantuneet pitkin Suomea eikä työnantajan vaihto käy kovinkaan ketterästi.Ei pikkupaikkakunkilla ja isommillakaan yhden alan työnanatajia montaa ole.

Silloin on myytävä asunto, puolison pitää ottaa lopputili ja lasten luopua kavereista ja sukulaisista

Kynnys on korkea muuttaa pelkän palkan vuoksi

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #73

Pääosin käytetään CNC-sorveja ilman mitään kappaleenvaihtoautomatiikkaa. Edelleenkin sillä työntekijällä on iso merkitys työn nopeudelle.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #77

Sakon tuontojohtajan mukaan normaali ihminen kykenee työhön, ei tarvita mcgyvereita

Eikä edes yritetä palkata, sillä heitä on vaikea hallita eikä tuotanto ole tasalaatuista

Ja kyllä se kone otti pinosta aihion sorvasi ja pisti valmiiden laatikkoon

Maailman työt tehdään taviksilla ja niinpä tuonatoprosessit suunnitellaan niin, että normaali ihminen selviää työstä tasaisella vauhdilla

Eikä se tähtityöläinenkään mitenkään tasainen ole, yleensä ailahtelava ja oman arvonsa tunteva, hankala käsiteltävä. Ihmisen tuottavuus ajan funktiona vaihtelee suuresti, enemmän kuin yksilöitten väliset erot

Automaatio tasaa ihmisten välisiä tuottavuuseroja ja koneiden raportointi huolehtii, että ihminen teke eoman osuutennsa

Ja jos kaksi tähteä sattuu samalle työpaikalla niin työpaikasta tulee riitainen

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #79

Sako ei edusta koko suomalaista konepajateollisuutta. Suomessa sarjakoot ovat melko pieniä eikä joustamattomiin volyymituotantomenetelmiin yleensä kannata investoida.

Hyvä sorvari osaa esimerkiksi valita optimaaliset työstöarvot. Liian pieni syöttö tai lastun syvyys voi kolminkertaistaa työstöajan, ja liian suuret arvot taas voivat kuluttaa terän loppuun liian aikaisin. Nämä ovat asioita joiden osaamisella koneistaja voi kasvattaa tuottavuuttaan huomattavasti, mutta joihin kiinnitetään liian harvoin huomiota. Ajetaan vain niillä totutuilla arvoilla vaikka terävalmistajalta olisi tullut millaisia uusia teriä.

Ei siihen mitään tähtiä tarvita vaan fiksuja kavereita jotka vaivautuvat ottamaan asioista selvää. Eikä tuossakaan tarvita yhtään ylimääräistä hikipisaraa.

Minun on vaikea ruveta työkuviin dokumentoimaan työstöarvoja kun en tunne käytettäviä koneita tai teriä. Eikä minulla ole samanlaista kokemusta itse valmistuksesta. Kyllä se on koneistajan ammattitaidon varassa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #81

Työntekijöissäkin on eroja, varsinkin huolellisuuden suhteen.

Kanadan öljyhiekkakaivoksilla jättidumppreita ajamaan kelpuutetaan vain naisia. Tämä siksi, että naiset jaksavat keskittyä ajoon huolellisemmin ja suuremmalla varovaisuudella miehiin verraten. Lohkareen rikottua dumpperin renkaan, kuten miehille ilmeisesti tuppasi tapahtumaan useammin , lasku oli muistaakseni yli 100.000 dollaria per mälli.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #81

Tuossa on ajattelussasi on muutama ongelma..

lähtee koulutuksesta missä käytetään puolikkaita arvoja koneistamiseen (jostain syystä,en tiedä kenen idea tällainen on,mutta esim. satakunnassa on tällainen tapa oppilaitoksissa ja meteli nousee välittömästi,jos menee rikkomaan kaavaa).

Työnantaja on levittänyt määräysvaltansa liian leveälle,eli päättää arvot itse ja palkkaa vain apinan koneelle vaihtamaan kappaleita. Eikä suostu kiinnostumaan mistään uusista teknologioista,koska ne maksaa.

Fiksuja kavereita on,mutta pointti on siinä miten se fiksuus saadaan herätettyä ettei sitä lamaannuteta.

Mikäli tahdot määritellä työmääräyksessä liian tarkkaan kaikki,niin ne arvot on oleellinen osa koneistuksessa joten joudut nekin määrittelemään.

Tähän ollaan törmätty.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #87

Ehkä niillä on joku ajatus säästää teräkuluissa ajamalla hitaammin. Tuotannon optimoinnissa on muitakin tekijöitä kuin terän kuluminen. Yleensä valmistajilta saa kullekin materiaalille suositellut terät ja työstöarvot, mutta hyvän koneistajan näppituntumalla voi pärjätä ihan yhtä hyvin.

En ole kuullut pajasta jossa insinööri määräisi koneistajan käyttämät arvot säännönmukaisesti. Voi sellaisia ollakin. Minä en haluaisi sellaista edes yrittää.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #92

Juuri pääsit kertomasta optimaalisista arvoista jotka liittyvät palan tehokkaaseen käyttöön. Se ettei koulutuksessa tällaista suvaita on se jääräkerho mikä siellä istuu..uudet ajatukset teilataan heti,koska 70-luvullakaan niin ei tehty.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #93

En usko että yhdessäkään yrityksessä noin tehtäisiin. Koulussa aikaa on paljon ja kustannuksia syntyy teräpaloista, oppilaille kun ei makseta liksaa.

Minusta tämä ei ole hirveä riidan aihe. Jos tuollaista tosiaan harrastetaan kouluissa niin surkea juttu. Ammattikoulussa koneistusta opettaa koneistaja ja niinhän se niinhän se vanha loru menee että:
- se joka osaa, tekee mitä vaan
- se joka ei osaa, opettaa
- se joka ei osaa eikä opeta, suunnittelee
- se joka ei osaa, ei opeta eikä suunnittele, johtaa

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #104

"Ammattikoulussa koneistusta opettaa koneistaja "

Kaunis ajatus,mutta noin se ei mene.

Eikä tässä mitään riitaa olla tekemässä,kuten ei yleensäkkään.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #93

Taidan lähteä tohon kotikadun baariin. Sen lattia ei onneksi kestä sorvin painoa. Liekö syynä se, että meitä tummmia asuu tällä kadulla lukumääräisesti tasa-arvoisesti.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #77

Ei kai kappaleen vaihto nyt kovin paljon merkitystä tee?

Sellaisten sarjojen tekeminen on kovin harvinaista missä vaihto olisi siinä suurimmassa roolissa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #77

Miksi pääosin käytetään noin alkeellisia sorveja,mutta nostetaan hyviä osinkoja kuitenkin? Koska valtiovallan avulla saadaan palkkakustannuksia laskettua,mutta konekustannuksia ei. Hävetäkkään ei osata.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #88

Tätä opetellaan tuotantojärjestelmien kursseilla. Ne ovat yliopistoissa avoimia kaikille ja sieltä voi saada perusteluja.

Yleisesti ottaen tuotannon joustavuus on kääntäen verrannollinen automaatioasteeseen. Kun volyymit ovat pieniä, automatisaatio ei useinkaan ole hyvä ratkaisu.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #107

Yleisesti ottaen voi jauhaa mitä vaan,mutta todellisuus osoittaa sen toiseksi. On olemassa näet koneita missä voi yksittäiskappaleetkin tehdä automatisoidusti.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #109

Tottakai mutta ne eivät ole enää lähellekään yhtä tehokkaita kuin juuri tiettyä tarkoitusta varten tehty tuotantolinja. Reikiä levyyn voi tehdä esimerkiksi poralla, levytyökeskuksella, laserilla tai linjaleikkurilla. Linjaleikkuri voi tehdä vaikka 1000 reikää siinä missä pora yhden, mutta yhdenkin reiän puolen millin siirto vaatii uudet työkalut, tuhansien eurojen investoinnit ja viikkojen odotusajan. Pora on kaikkein monikäyttöisin mutta samalla hitain. Näiden kanssa pitää aina tasapainotella ja etsiä sitä optimiratkaisua.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #114

"Tottakai mutta ne eivät ole enää lähellekään yhtä tehokkaita kuin juuri tiettyä tarkoitusta varten tehty tuotantolinja."

Kai olet kuullut FMS:stä,kun kerran alalla olet. Sinänsä kumosit itse juuri tuon vartavasten tehdyn tuotantolinjan,koska Suomessa oli liian pienet sarjat,joten jäykkyyksiä ei parane tehdä.

Reikien teko on täysin kohteesta kiinni millä se kannattaa tehdä,luonnollisesti. Saattaa olla,että yhdistelmäkoneet kykenisi parhaimpiin suorituksiin.. Se on ihan automaation määrästä kiinni,JOS ei oteta huomioon kustannuksia,mutta niistähän mainitsin jo. Vanhanaikainen ajattelu elää ja valtiota huudetaan apuun,koska halutaan lisää osinkoja eikä investoida.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #117

Kaikki pyrkivät tietysti aina etsimään sen edullisimman tavan tehdä reikiä. Lopulta kyse on myös siitä, mihin ne reiät tulevat. Paljonko asiakas kokee saavansa arvoa tuotteesta.

Me teemme melko korkean jalostusarvon tuotteita eikä suomalainen reiän hinta ole meille mitenkään paha, vaikka sen tekee äijä laserilla. Eikä AKT:n kuskitkaan ole meille liian kalliita. Eikä mikään muukaan. Mutta sitten kun tuotteet ovat muutaman vuoden vanhoja ja jos emme kykene tekemään mitään uutta, kaikki suomalainen työ on meille liian kallista. Hinta laskee koko ajan ja siihen meidän on sopeuduttava.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #125

Antti Brusi alempana vastasi jo tähän:

"Katselin tuossa erään koneita valmistavan (Metso) suuryrityksen viimevuoden lukuja. Eivät ne palkat kokonaisuuteen nähden niin hirvittäviä menoja ole. Näistä kun veivaa muutaman prosentin ylös tai alas...on vaikeaa ymmärtää Häkämiehen tai yleensä EK:n parkuosastoa.

Hallinnon kulut olivat yli nelinkertaiset tuotekehittelyyn nähden ja johtokunnan palkkiot pilvissä. Voittokin ihan kohtuullinen."

Vika siis liian kalliissa työntekijöissä?

Ja siihen,että hinnat laskevat koko ajan ja siihen on sopeuduttava..miten voittojen kasvu peilailee tähän asiaan? Miten voitot voivat aina vaan kasvaa suuremmiksi,mutta hinnat pienemmiksi mihin työläisten on vain sopeuduttava? Eikö tässä mikään kolahda käynnistämään ajatuksia?

Käyttäjän JanneLinna kuva
Janne Linna

Sitä kutsutaan Kilpajuoksuksi pohjalle.

Käyttäjän vasenkoukku kuva
Pasi Laakso

Suomen tulevaisuus ja kilpialukyky on kiinni siitä, miten palkansaajat sitoutetaan yrityksen tulokseen. Eli miten palkka muuttuu sen mukaan, kun yrityksen kannattavuus muuttuu. MItään muuta ei tarvitse tehdä, kuin alkaa maksaa kesälomarahaa sen mukaan miten yrityksellä menee. Ai niin eihän tämä käy. Yritykset eivät halua jakaa menestystä, pelkkää kurjuutta. Ollaan kuin haaskalla, jotta AY liike jättäisi palkansaajat työnantajien armoille. Paikallista sopimista ei ole edes olemassa, siinä ielessä mitä sillä tarkoitetaan. Sopimisessa täytyy olla kaksi tasavertaista osapuolta, eikä toinen voi toista irtisanoa.

Jos paikallista sopimista lisätään, seuraava skenaario toteuttuu monissa yrityksissä:
1. Aloitetaan YT menettely.
2. Samalla aloitetaan keskustelut työehtojen huonontamisesta.
3. Ne ketkä suostuu, ne jää ja ne jotka ei suostu saavat lähteä YT menettelyssä.
4. Tämän jälkeen kaikki suostuu tulevaisuudessa

Käyttäjän harrivirtanen kuva
Harri Virtanen

Höpö höpö. Suomen tulevaisuus on kiinni siitä kuinka paljon ja kuinka nopeasti täällä voidaan laskea veroja ja veroja voidaan laskea, jos voidaan karsia menoja. Näyttää vain siltä, että menojen karsiminen ei onnistu. Päinvastoin, menot vain kasvavat pakolaisten myötä. Kuitenkin oikea ratkaisu koko kriisin ratkaisemiseksi olisi tavalla tai toisella laskea työn yksikköhintaa. Laskekaa ansiotuloveroa ja korvatkaa menetystä vähentämällä etuuksia ja nostamalla sellaisten verojen osuutta, jotka eivät suoranaisesti haittaa vientiteollisuutta. Siinä teille lääke ongelmaan.

Pekka Heliste

Lepomän lääke kaikkeen on palkkojen ja työehtojen polkeminen

Lepomäen suhtautuminen tuottavuuteenkin on aika erikoinen: Jos työntekijä on tuottamaton niin ei muuta kuin kengän kuva persiisiin

Mutta jos yrittäjä on kehno niin sitä pitää työntekijöiden elättää

Pekka Heliste

Suomessa tuotantorakenne on hajaantunut ja firmat tekevät vain pienen osa tuotteesta itse

Niinpä tyypillisesti yritysten omat palkkakulut ovat n 10-15 % lopputuotteen hinnasta. Palkkoja toki on välituotteissa, mutta ei yritsy voi sopia muiden firmojen palkoista

Jos palkkoja alennetaan 5 % niin 100 euron tuotteen hinta tippuu 50 centtiä

Kun tuntee jotain yrityksen laskennan tarkkuudesta j niin tuo 50 centtiä hukkuu laskennan virheisiin,

Ei yrityskohtaisilla ratkaisuilla mitään ratkaista

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomella on kaksi erillistä ongelmaa.

Ensimmäinen ongelma on julkisten menojen hurja kasvu muihin euro-alueen maihin verraten alkaen jo v. 2002 lähtien. Tilanne paheni entisestään v. 2008 pankkikriisin jälkeen entisestään. Suomen julkisten menojen kasvua voimme verrata itse asiassa vain Kreikkaan ja Irlantiin, jotka ovat jo joutuneet hevoskuurilleen. V. 2008 julkisia menoja on rahoitettu ja kasvatettu lisäämällä julkista velkaa liki 10 miljardilla eurolla vuosittain.

Julkiset menot ovat suurin osin sosiaaliturvaa ja ja palkkakustannuksia, joiden tasoon meillä ei ole enää vuosiin ollut varaa. Mikäli maahan ei saada uutta tuotantoa rahoittamaan julkisia menoja, meillä on väistämättä edessämme sosiaaliturvan ja julkisen sektorin palkkojen tuntuvat leikkaukset.

Toinen ongelma on teollisuuden voipuminen ja varsinkin viennin arvon huono kehitys v. 2008 lähtien. Teollisuudesta on hävinnyt vain muutamassa vuodessa valtava määrä työpaikkoja ja parhaillaan viennin jopa 12 miljardin euron ylijäämä on muuttunut alijäämäiseksi. Tilanne olisi vieläkin kinkkisempi, mikäli öljyn hinta ei olisi romahtanut sattumoisin vain vuosi takaperin.

Kaikki ovat yleisesti sitä mieltä, että ongelma yritetään ratkaista uusien yksityisrahoitteisten työpaikkojen kautta. Voimasanoina on käytetty uusien tuotteiden kehittämistä, innovatiivisuutta, CleanTech tuotteistamista, koulutusta ym. sanojasta riippuen. Nyt on kuitenkin niin, että mitään ihmeitä ei varmasti tule tapahtumaan vielä vuosiin, sillä työttömyys on kasvussa edelleen, sekä uusien tuotteiden ja tuotantotapojen kehitys ja markkinointi ovat hyvin pitkäjännitteistä puuhaa ilman näkyvää tulosta vielä aikoihin. Siltikin vaarana on, että nämäkin uudet tuotteet valmistettaisiin lopulta Suomen rajojen ulkopuolella, mikäli täällä ei ole tarjota jotakin erityistä kilpailullista etua valmistusprosessiin ja tuotteen markkinoille saamiseksi.

On ilmiselvää, että nyt toivottaisiin kasvua ja kehitystä nimenomaan PKT-sektorilta, mutta kasvun eväät ovat usein vähäiset ja kasvun rahoitus usein varsin ongelmallinen omavaraisuusasteiden ollen samalla matalia.

Hallitus on oikeilla linjoilla, jos tätä ikävää tilannetta nyt yritettäisiin korjata. Toki hallituksen mahdollisuudet vaikuttaa ovat melko rajallisia, sillä päätökset lopulta tehdään muissa pöydissä yritystasolla ynnäten yhteen monia investointeihin liittyviä seikkoja, riskejä ja kannattavuutta.

Viron yritysveromallia kannattaisi varmasti kokeilla ensimmäiseksi.

15 vuotta on lyhyt aika. Viimeisen 15 vuoden aikana olemme tyrineet taloutemme aivan omin teoin ja päätöksin. Toivottavasti seuraavien 15 vuoden aikana pystyttäisiin uudistumaan nopealiikkeiseksi dynaamiseksi toimijaksi, sillä siihenkin on olemassa mahdollisuutensa. Tässä velkapelleilyssä on olemassa vaaransa, että lapsillemme jää lopulta talous, jota ei voi hyvinvoinniksi kutsua millään muotoa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Jos Suomen vaihtotase on tasapainossa,niin eikö meidän kilpailukyky silloin ole kohdillaan?

Kuitenkin T. Saarimaa & H. Pursiainen kertovat näin:

"Kukaan ei tavoittele vaihtotaseen ylijäämää, siinä ei ole mitään järkeä. Vaihtotaseen pysyvä ylijäämä (jos se olisi mahdollinen, mitä se ei ole) tarkoittaisi, että maasta vietäisiin koko ajan enemmän tavaraa kuin sinne tuotaisiin. Kukaan ei halua tätä."

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Ruotsin vaihtotase on ollut plussalla jo yli 30 vuotta joka ikinen vuosi.
Saksallakin on melkoinen putki meneillään. Asia riippuu tietenkin siitä, miltä taholta asaa tarkastellaan. Suomessa on perinteisesti rahoitettu hyvinvointia viennin tulojen varoin, mutta ei enää tänä päivänä - tilalle on tullut velka.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

juu meillä oli 7% ylijäämää melko pitkään eikä se voi edes pysyä tuollaisena kovinkaan kauaa.

Mutta en minä sitä sanonut vaan Lepomäen toiminnanjohtaja liberasta joka muutenkin tuntuu olevan melko erikoinen ajattelija.. varmaan hyvä kaveri silti.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Juu siis normioloissa tasapaino on paras. Vaihtotaseen ylijäämäkin merkitsee pitkässä juoksussa sitä että kansa kärsii hyvinvointitappiota. Silloin kun esimerkiksi varaudutaan vanhenevan väestön aiheuttamaan menojen kasvuun, ylijäämä olisi kuitenkin tervetullutta.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Kai olet huomannut ettei taloudessa ole olemassa normioloja,on vain oloja?

Kaikki teoriat jotka on laskettu jonkin normiolojen varaan voidaan heittää roskiin.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #110

Nojoo, olen kyllä samaa mieltä. Kai se on enemmänkin sellainen jatkuva kaaos jossa tehdään jatkuvia korjausliikkeitä.

Mutta tuon vaihtotaseen kanssa on syitä jotka puoltavat sen yli- tai alijäämäisyyttä, vaikka tyypillisesti sen tasapaino onkin paras tilanne.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #115

No se on nyt sitten Liberan toiminnanjohtajan näkemys vaihtotaseesta. Todellisuutta sekään ei vastannut vaan teoriahöttöä kuten koko liberan tarkoitus onkin.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Vielä kun ymmärrettäisiin se, että työnteko, työtavat, itse tuotteet, tuotteiden valmistus. Koko helahoito on muuttunut ja muuttuu koko ajan yhä nopeammin.

SAK on mutu tuntumalla jotenkin alistunut näihin uusiin tuuliin ja ainakin yrittää sopeutua. EK vastaavasti on jämähtänyt totaalisesti menneisyyteen.

Katselin tuossa erään koneita valmistavan (Metso) suuryrityksen viimevuoden lukuja. Eivät ne palkat kokonaisuuteen nähden niin hirvittäviä menoja ole. Näistä kun veivaa muutaman prosentin ylös tai alas...on vaikeaa ymmärtää Häkämiehen tai yleensä EK:n parkuosastoa.

Hallinnon kulut olivat yli nelinkertaiset tuotekehittelyyn nähden ja johtokunnan palkkiot pilvissä. Voittokin ihan kohtuullinen.

EK otti herneen nenäänsä kun AKT irtautui sopimuksesta. AKT on toki avainasemassa, mutta tälläkin kolikolla on kääntöpuoli. Isot vientifirmat ovat riippuvaisia logistiikasta ja alihankkijaketjusta. Kuljetusalan yrittäjät jos ketkä ovat tiukimmassa paikassa...firmaa joudutaan pyörittämään minimikatteella ja laskuja saa odottaa viikkotolkulla. Tämä on vaiettu tosiasia. No, ei saa yleistää, koska jotkut toimeksiantajat myös kunnioittavat sopimuksia.

EK:n pahin painajainen on se, että työllisyys kasvaa. Olen aina kirjoittanut sisämarkkinoiden merkityksestä kasvualustana viennille. Kannattaisi vakavasti muuttaa koko mikroyritysmallia sellaiseksi, että aloittava yrittäjä ei menetä tulevaisuuttaan vaikkei ensimmäisellä kerralla onnistu.

Toiminimi yritymuotona pitäisi muuttaa jonkinlaiseksi pienosakeyhtiöksi, konkurssilakia on muutettava ja ulosottofirmat saatava yksinkertaisesti kuriin ja herran nuhteeseen. Rahoitus ei ole ongelma. Vakuuksien järjestäminen sen sijaan on.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

"Kannattaisi vakavasti muuttaa koko mikroyritysmallia sellaiseksi, että aloittava yrittäjä ei menetä tulevaisuuttaan vaikkei ensimmäisellä kerralla onnistu."

Onko tätä mahdollista tehdä,niin ettei ketään joudu kärsimään vai kenen on oikein kärsiä toisen epäonnistumisesta?

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Tuhannen ecun kysymys. Oikeastaan kyse on toimialasta. Lähinnä yrityksistä jotka tuottavat, korjaavat tekevät asioita pienimuotoisesti. Otetaan vaikka puusepän paja. Investoinnit ovat lähinnä tuotantolaitteita.

Jos pahasti sattuu niin kyllä niillä jokin arvo on. Kyse on oikeastaan siitä että minimoidaan tappiot. Pesän selvittäjän vastuu...no tänä päivänä rehellisesti hoidettu konkurssipesä on pelkkä vitsi.

Itse laittaisin pienen juusto ja viinikauppa/kahvilan pystyyn. Jos vain saisin myydä sen viinin kuten sivistysmaissa ilman valtion välikättä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #112

Pointtihan on siinä,että yritykset kaatuvat yleensä maksukyvyttömyyteen eikä tekemättömyyteen.

Jotkut jäävät ilman maksuja ja kärsivät sitten epäonnistuneiden vuoksi. Voi olla toki,että se on pienempi paha kuin jättää kokeilematta,mutta kuka saa määritellä kokeilijat,kun meillä ei ole yhtenäistä osto-oikeutta jokaiselle vaan jotkut päättää yrittäjistä.

Mielelläni lähtisin rakentamaan jotakin yritystä,mutta tässä maassa on liikaa valtaa isoilla myyjillä jotka saavat naamavärkin mukaan asetella hinnat tai ei tarvitse myydä lainkaan kuluttajille vaan kuluttajien on pakko maksaa välikäsille. Tällainen on vaan liian tuhoon tuomittu tapa pyörittää taloutta.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi Vastaus kommenttiin #119

Tottakait pitää olla idea, hienosti sanottuna liiketoimintasuunnitelma. Eli kokeilu ei ihan oikea termi ole.

Esimerkiksi verkkokauppa on muuttanut kaupan luonnetta radikaalisti. Jos käyt jonkin yksityisen pitämässä lounasruokapaikassa. Siellä on yhä enemmän minun ja vaimoni kaltaisia eläkeläisiä....ja hyvästä syystä.

Minulla on edelleenkin olohuoneen pöytäprojekti kesken. Tulee hieno kun saan piirustukset valmiiksi ja vien ne paikalliseen puusepänpajaan. Luultavasti halvemmaksikin kuin jokun standartikaluste.

Aika pitkälle kysymys on kunnianhimosta. Jos ei ole sen kummempia kasvutoiveita kuin elättää sitä pyörittämisellä itsensa ja pari muuta kohtuullisesti on ihan kunnioitettava periaate. Liian kunnianhimoiset toimintasuunnitelmat pvat myös yksi tie tuhoon.

Näitä pieniä maamme tarvitsee ja helpotusta niiden arkeen. Ei se lounasruokala kovin helposti Viroon muuta.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Kokoomuksen Elina Lepomäki on yksi porvarimediassa paljon julkisuutta saaneista kapitalismin pelastajista. Sanoma ei jää tälläkään kertaa epäselväksi: työtätekevien on pärjättävä vähemmällä kapitalistiluokan voittojen turvaamiseksi.

Lepomäen vaatimus paikallisesta sopimisesta ei ole uusi keksintö. SITRA esitti jo 90-luvulla alakohtaisten työehtosopimusten korvaamista kokonaan paikallisilla sopimuksilla.

SITRA pelkäsi jo tuolloin kapitalismin pysyvää kriisiä ja että pelastus löytyisi vain paikallisella, laajalla palkka-alella. Lepomäki ajaa nyt samaa asiaa.

Kapitalistikuokan hyökätessä pitäisi työtätekevien kysyä, kenelle paikallinen sopiminen ja leikkaaminen on eduksi?

Jyrki Paldán

Porvariblokki nyt on ajanut samaa asiaa jo ainakin 1800-luvulta saakka joka maassa ja joka vuosi. Perust.. tekosyyt aina vain vaihtelevat.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Tässä pitkässä jonossa.Taitaa olla niin,että kun ei oteta huomioon sitä kään asiaa,että po ruotsissa on es.yli 80% ammattilittoon kuluvia,ja se että sos.turva jne.eivät ole sama kuin suomessa.Pitkin sanottu,mutta ei myöskään eletä 1940 luvun saktio ja rangaistuspolitiikka,eivät tule kyseeseen.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

En varmasti vastaa Sinulle Ihminen:vaan kun täällä eivät vaivaudu "ylipätään" vastaamaan.Keskustan ,kokoomuksen uksen jne.lobbarit eivät vastaile,ja varsin viikonloppu,AVUSTAJAT,on muuta.

Timo Harell

Lepomäellä ihmiset ovat numeroita ja työttömyysalueilla omistusasuntoihinsa loukkuuntuneet "työmarkkinoita jäykistäviä muuttujia".

Timo Harell

Lainaus (ajatus) Metallin Riku Aallolta: "Nykyisten työehtolakien ja -sopimusten voimassa ollessa toiset yritykset pärjäävät ja toiset eivät. Siis syy kannattamattomuuteen ei ole työehdoissa." mot.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Alempien työkustannusten oloissa useampi yritys pärjäisi. Siis vika on työkustannuksissa. MOT?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Ei tietenkään pärjäisi,koska kilpailu.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Ne, jotka osaavat (esim. Valmet Automotive, Meyer Turun telakka) pärjäävät, ne jotka eivät osaa ruikuttavat (kuten Elina Lepomäki, EK jne.).

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Elina, kuinka paljon sinun mielestäsi suomessa pitää olla työttömiä ennenkuin suomalaiset tarttuvat aseeseen ja vaihtavat nykyisen hallinnon ja valuutan?

Nykyiset päättäjät ovat enemmän kiinnostuneet palkkioviroista Brysselissä kuin suomalaisten tulevaisuudesta.

Käyttäjän LeilaSalenius kuva
Leila Salenius

Lepomäki ei ole tehnyt koskaan töitä. Siksi hän on väärä henkilö kommentoimaan tätä.

Jyrki Paldán

"Yleisesti toistuva väite on, ettei palkkoja voida laskea koska se supistaa kotimaista kysyntää. Jotta näin voi väittää, täytyy tehdä oletus siitä, että toimeliaisuus säilyy vakiona. Tuo oletus on kuitenkin paitsi erittäin vahva, myös väärä, sillä kysynnän ja tarjonnan laista seuraa, että mitä enemmän hinta laskee, sitä enemmän kysyntä nousee. Eli suomeksi sanottuna: jos palkat laskevat, lisääntyy yritysten tarjoaminen työpaikkojen määrä."

Näkisin tuon oletuksen ihan yhtä heikkona.

Yksikkötyökustannukset eivät ole ainoa muuttuja tuossa yhtälössä, vaan esimerkiksi talouden luottamus on vähintään yhtä merkittävä tekijä. Talouden luottamus taas hyvinkin mahdollisesti laskee palkkojen - ja siten ostovoiman - mukana vähintään samaan tahtiin.

Pohjimmiltaan tuo esittämäsi olettamus siis toimii niin että yritysten liikevoiton ja pääoman tuoton kasvaessa yhä useampi yritys työllistää ja pyörii, sekä tietysti yhä useampi massikeisari investoi. Kumpikaan ei pidä kuitenkaan pidä yksiselitteisesti paikkaansa, sillä 90-luvulta lähteneestä kehityksestä voidaan havaita että yrityksille ja pääomalle käteen jäävä osuus on kasvanut jatkuvasti, mutta työtä tai investointeja se ei ole synnyttänyt. 90-Luvun laman jälkeen ei koskaan ole päästy lamaa edeltävälle tasolle työllisyydessä, vaikka voittojen osuus tulonjaosta on poliittisten toimien ansiosta miltei tuplaantunut. [1 & 2]

"Nykyisessä järjestelmässä yritysten on käytännössä mahdoton tarjota yleissitovista työehtosopimuksista poikkeavaa palkkaa – edes määräaikaisesti."

Onko? Erilaiset työharjoittelumaksut ja "sanssikorttijärjestelyt" mahdollistavat työllistämisen hyvin pienillä kuluilla. Toisekseen työehtosopimukset määräävät vain minimirajat, niiden ylihän voi kyllä maksaa jos vain halua ja kykyä löytyy.

"Pitkällä aikavälillä tuottavuuden paremmin huomioiva palkkamalli johtaa myös korkeampiin palkkoihin."

Tämä on toinen kummallinen oletus. Ilman toimivaa sosiaalipolitiikkaa ei nimittäin näytä johtavan. Jos talouskasvun saavuttamiseksi puretaan tulonjakomekanismit, mikä takaa että palkat kasvavat? Yhdysvalloissa mediaanipalkka on samankaltaisen(veronalennukset ja julkisen sektorin ideologinen minimointi) politiikan ansiosta pysynyt jo lähes neljäkymmentä vuotta laskusuunnassa. Samoin on käynyt esimerkiksi Hong Kongissa viimeisen parinkymmenen vuoden aikana, ja jopa Saksassa 90% ihmisistä on menettänyt reaalista ostovoimaansa. Milloin se palkkojen nousu tapahtuu, miten se tapahtuu ja koskeeko se muitakin kuin parhaiten tienaavaa kymmenystä? [3,4&5]

"Mielestäni tavoitteen tulisi olla, että jokainen voi itseään sitovasti tehdä päätöksen solmiako työsuhteen ja neuvotteleeko itselleen lain puitteissa työehdot vai antaako tehtävän (osin tai kokonaan) ammattiliiton hoidettavaksi."

Tässä on kyseessä klassinen väärä kompositio ja koordinaatio-ongelma, sillä yksittäisen työntekijän asema paikallisen neuvottelun yhteiskunnassa voi hieman parantua jos hän hyväksyy pienemmän palkan ja huonommat työehdot, mutta kokonaiskuvassa kollektiivisella neuvotteluvoimalla lopputulos on hänen kannaltaan vielä parempi. Yksittäisen työntekijän täytyisi siis toimia välitöntä etuaan vastaan ja toivoa että kaikki muutkin tekisivät niin saavuttaakseen parhaan lopputuloksen. Historia on täynnä esimerkkejä miksi tuo ei vain yksinkertaisesti toimi eikä onnistu.

Neuvotteluasema ilman kollektiivista neuvottelua on niin vinoutunut työnantajan eduksi että tuo on lähes väistämätön tapahtumakulku. Työnantaja ei tarvitse työntekijää mihinkään muuhun kuin vaurastumiseen, kun taas työntekijä lähes aina tarvitsee työn elääkseen inhimillistä ja sosiaalisesti hyväksyttävää elämää.

Kokeillaan sitä paikallista neuvottelua sitten kun kaikilla on yhtäläinen oikeus terveydenhuoltoon, koulutukseen, julkisiin kulkuneuvoihin ja jokaiselle maksetaan nykyistä kahta tuhatta euroa vastaava kuukausittainen vastikkeeton perustulo. Noiden ehtojen toteutuessa työntekijä tarvitsee työpaikkaa yhtä paljon kuin työnantaja tarvitsee työntekijää nyt, ja siten neuvotteluasema on niin tasavertainen ettei kollektiivista neuvottelua heikomman eduksi tarvitse tehdä.

"Korkeampien tuloerojen ja paikallisen sopimisen maissa palkkahajonta on suurempi, työllisyys parempi ja ihmisillä on realistinen mahdollisuus tavoitella tulevaisuudessa parempaa elintasoa."

En oikein ymmärrä mitä tällä retorisella lauseella haetaan, mutta sukupolvien välinen sosioekonominen liikkuvuus on pohjoismaissa maailman parhaimmistoa ja eriarvoisemmissa markkinatalouksissa maailman huonointa. Jos siis jotain "realistisia mahdollisuuksia tavoitella tulevaisuudessa parempaa elintasoa" on eriarvoisemmissa yhteiskunnissa, eivät ne ainakaan toteudu.

1. http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-10-22_...
2. http://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-12-12_...
3. http://cdn.theatlantic.com/static/mt/assets/busine...
4. http://www.businessinsider.com/a-reminder-of-what-...
5. http://i.imgur.com/X0I4kbj.png

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Mistä yrittäjätulojen osuuden nousu sitten johtuu? Suomessa on yli 100.000 yritystä enemmän kuin 1990-luvun alkuvuosina (lisäystä yli 50%) ja kaikista yrityksistä mikroyrityksiä on yli 93%. Puheet 'massikeisareista' ovat melko kummallisia.

Tuo neuvotteluasema on myös täysin punaisten lasien läpi katsottua maailmaa. Firmalla juoksee iso kasa kuluja ja tuloja ei tule kuin sen minkä yrittäjä ehtii tekemään. Takana ei ole mitään sossua, toisin kuin duunarilla, joka pitää huolta että laskut tulevat maksettua. Tuhannet firmat kaatuvat vuosittain konkurssilla.

Olet kyllä yksisilmäisimpiä propagandaisteja jota täällä mellastaa.

Jyrki Paldán

"Puheet 'massikeisareista' ovat melko kummallisia."

En sanoisi nyt ihan noinkaan. Vuodesta 1995 palkkatulot ovat suurimmalla osalla kasvaneet noin 35% ja parastuloisimmalla kymmenyksellä noin 45%. Merkittäviä omaisuustuloja puolestaan on vain ja ainoastaan korkeatuloisimmalla kymmenyksellä, ja heidän omaisuustulonsa ovat kasvaneet yli 300%. Varallisuus on myös kertynyt, jopa niin räikeästi että kaikki muut paitsi varakkain kymmenys on menettänyt osuuttaan maan varallisuudesta:

http://tilastokeskus.fi/til/vtutk/2013/vtutk_2013_...

Sanomattakin selvää että mikroyrittäjistä vain pieni osa pääsee tuohon parastuloisimman tai varakkaimman joukkoon, ja ahdinkoyrittäjistä(niistä, jotka tarvitsisivat sosiaaliturvaa) ei kukaan.

Henkilökohtaisesti olen täysin samaa mieltä esittämästäsi ahdinkoyrittäjien kaltoinkohtelusta, mutta en näe sillä mitään relevanssia mihinkään mitä sanoin tai argumentoin. Mielestäni esimerkiksi perustulo, henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuus, sekä progressiiviset sivukustannukset olisivat erittäin tervetulleita uudistuksia, jotka parantaisivat pien- ja erityisesti ahdinkoyrittäjien asemaa huomattavasti. Elinan ehdottamien keinojen, ja laajemmin liberan ajaman politiikan, näen siihen vain äärimmäisen haitalliseksi. He ajavat lisää taloudellista turvattomuutta(kaikille paitsi varakkaimmille) ja useat ehdotukset näyttäisivät laskevan pienyrittäjille elintärkeää kysyntää(vaikka tässä blogissa tuo olettamus kyseenalaistettiinkin).

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

"..Eli suomeksi sanottuna: jos palkat laskevat, lisääntyy yritysten tarjoaminen työpaikkojen määrä..."

Elina jaksaa ja jaksaa toistella tätä keittiötaloustieteestä ammennettua myyttiä.

Jokainen yrittäjä ymmärtää että ilman kysynnän lisäystä tai edes oletusta siitä ei lisätyövoimaa palkata.

Kansantalouden toiminnan ymmärrys on harvinaista herkkua edelleen. Elinaakin on yritetty monesti saada tutustumaan moderniin rahateoriaan, mutta hän pitäytyy niissä myyteissä joilla rakennetaan sosioekonominen luokkayhteiskunta hyvinvointiyhteiskunnan raunioille.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

"Jokainen yrittäjä ymmärtää että ilman kysynnän lisäystä tai edes oletusta siitä ei lisätyövoimaa palkata."

Oletko oikeasti sitä mieltä, että halvemmat hinnat eivät lisää kysyntää?

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Elina puhuu työntarjonnasta, minä kysynnästä. Kun likviditeetin preferenssi on korkea ja ruvetaan leikkimään deflaatioleikkiä, ollaan kaukana kansantalouden ymmärryksestä. Elina puhuu toimista joilla jenkeissä hävitettiin keskiluokka. Nyt siellä ihmetellään miksi talous matelee alhaisella kasvulla, ja kaikki paitsi 0,2 % talouseliitin huipusta jäävät ilman senkin kasvun hyötyjä. Me olemme vain pari vuosikymmentä jäljessä tästä kehityksestä.

Voitaisiinko ottaa oppia... vaikka toisten tekemistä virheistä.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen Vastaus kommenttiin #191

Oletko oikeasti sitä mieltä, että halvemmat hinnat eivät lisää kysyntää?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #193

"Oletko oikeasti sitä mieltä, että halvemmat hinnat eivät lisää kysyntää?"

Eivät lisää jos ostovoima laskee enemmän kuin hinnat. Valtio laskee ostovoimaa omavastuuosuuden kasvattamisella, vuokrien korotuksilla, kiinteistöveroilla, autoveroilla ja muilla veroluontaisilla maksujenkorotuksilla. Työttömyys tulee lisääntymään ja veronmaksajien määrä luonnollisesti samalla vähenee joka tarkoittaa jälleen julkisten menojen kasvua ja veronkorotuksia joka.......

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen Vastaus kommenttiin #195

Oletko oikeasti sitä mieltä, että halvemmat hinnat eivät lisää kysyntää?

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #193

Tässähän oli kysymys paikallisesta sopimisesta.

Maran mukaan ravintoala-alalla palkkojen osuus on n 30 %.Tämä johtuu tuotannon ketjuuntumisesta ja alihankinnasta

Jos 3 euron kahvikupin hinta laskee 1-3 centtiä niin ostatko lisää kahvia ?

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen Vastaus kommenttiin #197

"Jos 3 euron kahvikupin hinta laskee 1-3 centtiä niin ostatko lisää kahvia ?"

Jos 3 euron kahvikupin hinta laskee 100-300 centtiä, niin ostatko lisää kahvia?

Ei karata yksinkertaisesta elitistiseen väittelyyn.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Voi kun Elinakin ymmärtäisi tämä, mutta uskon voimaa ei murra mikään.

https://m.youtube.com/watch?v=O_LkMWP2Q2A

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Jos palkkoja lasketaan, yritysten voitot kasvavat. Piste.
Mikään ei velvoita työllistämään eikä (ikävä kyllä) investoimaan.
Ja tässä sitä nyt ollaan - Korkmanin sanalla 'likviditeettiloukussa'.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Henry Ford kolminkertaisti työntekijöidensä palkat. Dominoivana tekijänä Fordin teko pakotti kaikkien teollisuustyöntekijöiden palkat nousemaan, ja jo seuraavana vuotena Fordin tulos tuplaantui. Kysyntälisäyksellä on mahtava voima jos se saadaan kohdistumaan pääosin kotimarkkinoille. Euro on aikamoinen ongelma tässä. Suomessa vain valtiolla on riittävästi voimaa tällaiseen, joten reilu perustulo olisi erinomainen tällainen buusti taloudelle.

Laaja palkkojen alentaminen todennäköisesti ei näkyisi yrityksillä edes ensimmäisen vuoden tuloksessa, koska kysyntä eli myynti laskisi välittömästi monilla kriittisillä aloilla ja leviäisi kaikille sektoreille nopeasti.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset