*

Elina Lepomäki Näin ei voida jatkaa.

Opettaja on maailman tärkein ammatti

  • Opettajien kognitiiviset taidot. Hanushek & al., The Value of Smarter Teachers: International Evidence; Harvard Kennedy School
    Opettajien kognitiiviset taidot. Hanushek & al., The Value of Smarter Teachers: International Evidence; Harvard Kennedy School

Tiedon ja osaamisen välittäminen toiselle ihmiselle on mielestäni arvokkainta, mitä elämässä voi tehdä. Opettajat tekevät sitä ammatikseen, mutta yhtälailla osaamisen ja tiedon jakamista tapahtuu kerhoissa, harrastuksissa ja kaikessa kansalaistoiminnassa. Yhteiskunnallinen muutos nojaa ennakkoluulojen murtamiseen ja oikean tiedon välittämiseen.

Maailma ei ole yksinkertainen eikä sen pidäkään olla. Inhimillinen kehitys lähtee terveestä halusta kyseenalaistaa, uteliaisuudesta uuteen ja keskustelusta, jossa väite kohtaa vastaväitteen. Suomalaiset opettajat ovat maailman huippuja. Siitä on paitsi pidettävä kiinni, niin opettajien osaamiseen on myös voitava luottaa. Vain totuutta etsivä, ammattitaitoaan ylläpitävä opettaja voi tarjota oppilailleen ympäristön, jossa kehittyä. Kaikki tietämys lähtee tiedon janosta, eikä sitä pidä sammuttaa missään iässä.

Koulutukseen on oltava pääsy kaikilla

Ihmisellä tulee olla mahdollisuus pyrkiä parempaan ja kehittää omaa sekä läheistensä elintasoa riippumatta omasta taustasta. Erityisesti lasten tasavertaista mahdollisuutta kehittyä läpi kouluajan tulee varjella. Mahdollisuuksien tasa-arvo on kokoomuslaisen ajattelun ydin ja se pätee keskeisten hyvinvointivaltion periaatteiden mukaisesti koulutukseen kaikilla asteilla.

Varhaiskasvatus ja peruskoulu ovat inhimillisen kehityksen perusta. Ihmisten erilaisuudelle on annettava tilaa jo varhaisesta lähtien. Se tarkoittaa opettajien korkean pedagogisen osaamisen lisäksi myös opettajan vastuun korostamista: opetussuunnitelmaa on voitava soveltaa omaa koulua, erilaisia ryhmiä ja oppilaita tarkoituksenmukaisimmin palvelevalla tavalla. Tässä on voitava luottaa opettajien syvälliseen ammattitaitoon; se lisää paitsi työmotivaatiota, myös tuloksia.

Opetussuunnitelmaa tulee kehittää suuntaan, jossa yhä enemmän tehdään tilaa myös tekniikalle ja käsillä tekemiselle. Sivistystä ovat kulttuurin, toisten huomioimisen sekä tiedon lisäksi myös vuorovaikutus- ja keskustelutaito, erilaiset menetelmät sekä ongelmanratkaisu. Ohjelmointi tulee tänä vuonna opetussuunnitelmiin, mikä on erinomainen asia. Kaikista ei tule koodareita - kuten ei tule kirjailijoitakaan - mutta logiikan ymmärtäminen auttaa jokaista myös tietotekniikan käyttäjänä.

Osaamista oppii muuallakin kuin koulussa

Moni oppii alansa huipuksi omasta innostuksestaan – joskus jopa kokonaan ilman muodollista koulutusta. Esimerkiksi jotkin huippukokit ja huippukoodarit ovat ajan saatossa tehneet rakkaasta harrastuksesta itselleen ammatin. Tämä ei ole uhka perinteiselle koulutusjärjestelmälle, vaan päinvastoin suuri mahdollisuus. Huippuosaaminen lähtee intohimosta, ja koulu voi parhaimmillaan tarjota sille sytykkeen.

Mitä nopeammin osaaminen maailmalla kehittyy ja mitä tiiviimmin olemme kuluttajina mukana kansainvälisessä vaihdannassa, sitä nopeammin muuttuvat myös työn ja osaamisen muodot. Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin jatkuvasti päivittää osaamistaan. Se ei tarkoita muodollisen koulutuksen merkityksen vähenemistä, mutta koulutus muuttaa välttämättä muotoaan.

Murros edellyttää karkeasti neljää asiaa. Tiedon tankkaamisesta siirtyy painopiste menetelmiin ja suuret kokonaisuudet pilkotaan moduuleiksi, joita voi suorittaa tehokkaasti myös muulloin kuin kerralla työuran alussa. Peruskoulun on tarjottava vahva sivistyspohja jokaiselle.

Työssä oppimiselle tehdään tilaa kaikissa elinkaaren eri vaiheissa perusasteen jälkeen. Perinteinen oppisopimuskoulutus -konsepti tekee paluun, jotta työelämään pääsee nuorena nopeasti. Hallitus edistää tähän tarpeeseen koulutussopimusta, joka mahdollistaa ammattitutkinnon hankkimisen työpaikalla opiskellen.

Pätevyys ei ole pelkkää paperia

Erilaisille työn ja toimeliaisuuden muodoille on tehtävä tilaa työuran aikana ja tämä on otettava huomioon muun muassa sosiaaliturvassa. Kannatan perustulomuotoista perustili-mallia, joka mahdollistaisi työn, opiskelun ja yrittämisen joustavan nivomisen sosiaaliturvaan elämän eri vaiheissa. Osaamisen kehittäminen lähtee työpaikoilta, mutta myös ihmisestä itsestään, mikä edellyttää luottamusta ja osaavaa johtamista.

Tiukoista pätevyysvaatimuksista ja pelkästään muodollisesta koulutuksesta palkitsemisesta on päästävä. Tulevaisuuden työelämässä on voitava palkita nykyistä paremmin osaamisesta, tuloksista ja kokemuksesta tittelin ja iän sijaan. Hiljalleen myös kulttuuri muuttuu erilaista osaamista arvostavaksi: maisterin paperit eivät ole itseisarvo, vaan Suomessa on tilaa monimuotoiselle pätevyydelle. Tämän oivaltamiselle tulee tehdä tilaa jo alakoulussa; erilaisuutta on kunnioitettava ja voimakkaasti tuettava silloin kun lapsen omakuva vasta kehittyy. Uteliaisuuteen on kannustettava eikä virheitäkään saa liiaksi pelätä.

--

Kirjoitan tällä viikolla koulutuksesta, osaamisesta ja sivistyksestä. Tässä kirjoitussarjan ensimmäinen osa.

Pyrin Kokoomuksen puheenjohtajaksi kesäkuun puoluekokouksessa.


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (75 kommenttia)

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Elina Lepomäki kirjoittaa: "Opetussuunnitelmaa tulee kehittää suuntaan, jossa yhä enemmän tehdään tilaa myös tekniikalle ja käsillä tekemiselle. Sivistystä ovat kulttuurin, toisten huomioimisen sekä tiedon lisäksi myös vuorovaikutus- ja keskustelutaito, erilaiset menetelmät sekä ongelmanratkaisu."

Tässä on juuri Suomen koulujärjestelmän vahvuus: meillä tehdään alakoulusta lähtien myös käsillä. Kaikki joutuvat/pääsevät puu- ja ompelutöihin. Me emme tule ajatelleeksi, että näin ei yleisesti maailmalla ole. Tästä on syytä pitää kiinni, kehittää tätä opetuksen puolta ja antaa vieläkin enemmän arvostusta myös lasten käden taidoille siinä missä matematiikan ja muiden lukuaineiden osaamiselle.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Ikävä kyllä viime hallituksen aikaan saamaa tuntijako ja OPS muuntavat näitä kädentaidon aineita, askartelun suuntaan.

Touko Apajalahti

Nykyajan kädentaitoina voitaisiin nähdä myös esimerkiksi ohjelmointi, jota meillä ei juurikaan opeteta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ohjelmoinnilla ei ole mitään tekemistä käden taitojen kanssa.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Otsikossa on virhe, vaikka opettajan ammattia korkealle arvostan, niin on olemassa paljon tärkeämpi ammatti ja se on maanviljelijä.

Reijo Jokela

Maanviljeliä on täysin avuton ilman koneita ja työkaluja.

Käyttäjän ilkkatahtinen kuva
Ilkka Tähtinen

Maanviljelijäkin tarvitsee sitä koulutusta.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Ja kouluttaja tarvitsee maanviljelijän tuottamaa ruokaa. Maanviljelijä taas tarvitsee sepän tekemiä työkaluja. Seppä tarvitsee...

Ehkäpä tuo artikkelin otsikko olikin kielikuva. Ammatteja tuskin voi laittaa ainakaan kaiken kattavasti tärkeysjärjestykseen.

Käyttäjän askokorpela77 kuva
Asko Korpela

Täysin samaa mieltä! Maanviljelijä tärkei, sitte opettaja. Ja sitä tärkeämpi ja vasuullisempi mitä alemmalla tasolla toimii.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kyllä tulevankesänaikana Helsingissäkin roskakuski on paljon tärkeämpi, kuin lomalla oleva opettaja.

Kaikkia tarvitaan elinvoimaisessa yhteisöissä.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Mitä mieltä olet yksityisistä kouluista? Ja yliopistoista?

Käyttäjän elepomaki kuva
Elina Lepomäki

Uskon yksityisen koulutustarjonnan mahdollisuuksiin kaikilla asteilla. Tulevaisuudessa voi pohtia koulutusseteli-malleja, joiden avulla taattaisiin erilaisia vaihtoehtoja julkisen koulutuksen rinnalle, osin tai kokonaan julkisrahoitteisesti.

Reijo Jokela

Eli tuohan on mallli, jossa varakkaat voivat maksusta saada lapsensa kouluihin, joissa heikompi aines ei häiritse heidän koulunkäyntiä sillä välin kun vanhemmat saarnaavat monikulturismin rikkaudesta.
Pitäisikö kuitenkin kaikille (ei ainoastaan varakkaille) varata samanlainen mahdollisuus saada lapsensa häiriöttömään kouluun?

Käyttäjän vivelu kuva
Ville Lukka Vastaus kommenttiin #15

Mistään heikommasta aineksesta en tiedä, mutta itse olisin halunnut käydä koulua, jossa sitä mölyävää ainesta ei olisi ollut. Koulurauhaa ei siis ollut. Sellaisen yksityiskoulun joku saisi perustaa, jossa olisi rauhallista opiskella.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Kiitos vastauksesta. Tämä on tärkeä kysymys minulle, koska kävin SYK:ta silloin, kun se oli vielä yksityiskoulu.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #17

Kuinka paljon talousliberalismissa on tuollaista nostalgiaa luokkayhteiskunnasta?

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #23

Vähemmän kuin velkarahalla toteutetussa jatkuvassa talouskasvussa.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #23

Todella paljon. Markkinaliberaalin suurin ongelma on vielä tänä päivänäkin, mistä löytää kunnollisia piikoja ja renkejä. On vain vaikea myydä tätä kaikkea asuntovelkaantuneille torppareille, jotka ovat vähän niin kuin toinen jalka kartanossa ja toinen jalka mieron tiellä.

Käyttäjän CarolusLinden kuva
Carolus Linden

Nykyisyydessä olen pohtinut "korkeakoulutukseen" mallia,jossa opetus on maksullista, opiskelu mahdollista siihen kohteutetulla tuella ja opiskeiljoiden toimeentulon turvaaminen mahdollista siihen kohteutetulla tuella. Nykyisin on saatavilla esimerkiksi maksullista MBA-kolulutusta. Se lienee koulutuksentarjoajille kannattavaa toimintaa. Vastaavatsti voisi ehkä kaikki "korkeakoulutus" olla maksullista. Edellyttäen, että sen maksaminen tehdään mahdolliseksi. Opiskelijoiden toimeentulo on kai senverran eri asia, että voisi olla aiheelista erottaa sen tukeminen itse opikelun tukemisesta.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Ruotsin kielen pakollisuus on politiikkaa eikä pedagogiikkaa suomalaisessa koulujärjestelmässä.

Vapaamieliset ja avarakatseiset ihmiset antaisivat tilaa valinnan vapaudelle kielten opetuksessa, mutta mm. Kokoomus ei sellaista hyväksy.

Suuria kansainvälisiä kieliä ei opiskella väärän politiikan seurauksena.

Jussi Rajaniemi

Mikä on Elina Lepomäen näkemys opetussektorin byrokratian purkutalkoista? Tänä päivänä 2. asteen ammatillisen opettajan työnkuva on suurelta osin paperin pyöristystä - se kaikki on pois opetuksesta ja ohjauksesta.

Käyttäjän elepomaki kuva
Elina Lepomäki

Norminpurku on ulotettava myös opetussektorille. Se tarkoittaa paitsi opettajan työn ja osaamisen kunnioittamista, myös vastuun lisäämistä eri opetusyksiköissä. Hallitukselta on tulossa kattava listaus sääntelyn purusta, mikä koskee myös OKMää.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Toivottavaa olisi,että normien purku aloitettaisiin pakollisista ruotsin opinnoista. Ehkä Suomen vientikin elpyisi sitten joskus kun useampi suomalainen osaisi suuria kansainvälisiä kieliä.

Ahvenanmaalla purettiin normeja ja todettiin,että suomi vie tilaa tärkeämmistä aineista. Manner-Suomessa saman voisi tehdä ruotsille. Silti ruotsia opiskeltaisiin ihan tarpeeksi.

Käyttäjän askokorpela77 kuva
Asko Korpela Vastaus kommenttiin #54

Nyt taisi yllättäen löytyä minullekin sopiva järkiargumentti. Englantia pidän ilman muuta tärkeimpänä nykymaailmassa. Silti opiskelisin ruotsia ensimmäisenä. Venäjää pidän yhtä tärkeänä kuin ruotsia, ellen tärkeämpänä. Mutta tarpeeksi ruotsin opiskelijoita varmaan löytyisi, vaikka kaikki pakollisuus poistettaisiin.

Käyttäjän OssiSelus kuva
Ossi Selus

Jos olet mieltä, että opettaja on maailman tärkein ammatti, saanen esittää kysymyksen? Oletko syönyt tänään?

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Lääkäri, arkkitehti ja poliitikko väittelivät, mikä on maailman tärkein ammatti.

Lääkäri sanoi: "Silloin kun maailma luotiin, Aatamin kylkiluusta tehtiin Eeva. Tarvittiin lääkäri ja leikkaus. Lääkäri on siksi maailman tärkein ammatti.

Arkkitehti sanoi:"Ei pidä paikkaansa, aluksi oli kaaos, ja järjestyksen tekemiseksi tarvittiin arkkitehti. Siksi arkkitehti on maailman tärkein ammatti.

Poliitikko kuunteli hymyssä suin edellisten kiistelyä ja sanoi: "Kenen luulette tehneen kaaoksen?"

Käyttäjän OssiSelus kuva
Ossi Selus

Niin ja kun jumala sanoi "Tulkoon valo", niin kaikkien sähköjen piti olla kytketty. Eli sähkömies oli ennen poliitikkoakin.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#29. Konsta Pylkeröinen maailmankaikkeudesta: "Iso on talo, kun auringot on lamppuina."

Reijo Jokela

"Mahdollisuuksien tasa-arvo on kokoomuslaisen ajattelun ydin ja se pätee keskeisten hyvinvointivaltion periaatteiden mukaisesti koulutukseen kaikilla asteilla".
Voi hyvänen aika sentään. Ei kait joku aikuinen ihminen ihan tosissaan tuohon paskaan usko?
Ihan varmasti Westendissä asuvalla lapsella ja Itä-Keskuksessa asuvallla on ihan samat mahdollisuudet höiriöttömään laadukkaaseen opetukseen.
Jokin aika takaperin oli kirjoitus tällä palstalla kuinka ollaan säätämässä lakia, jolla rajattaisiin että koululaisen koulumatkan pituus olisi oltava allle 80 kilometriä suuntaansa, tai alle 2.5 tuntia päivässä.
Täytyy olla kyllä ihan täysverinen poliitikko, että jaksaa jauhaa paskaa jostakin koulutuksellisesta tasa-arvosta.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kajoan tabuun, kun ilmaisen asian niin, että luokanopettajan (LO) koulutukseen on haettu pitkälti lähinnä teoreettiseen ajatteluun kykeneviä kandidaatteja. Lyhyesti, opettajuusihanne on OKL:ssa liukunut suunnasta "osaava opettaja" suuntaan "tutkiva tumpelo". Laitosten edustajat ovat iloinneet siitä, että on viimeinkin päästy eroon tästä ajatuksesta, että myös opettaja itse olisi hyvä tekemään. Miesten osuus on vain noin 1/4.

Taito- ja taideaineiden osuus OKL:ssa on minimoitu kasvatustieteellisen painotuksen palvelijaksi, ja valmistuvat kokevat osaamisensa todella vajavaiseksi. Julkisuudessa tästä harvemmin puhutaan. OKL:ssa tuota koulutusta on 1) leikattu, 2) virtualisoitu, 3) medikalisoitu ja 4) viihteellistetty. Ja mikä pahinta, myös vesitetty sormien läpi katseluksi.

Kun yliarvostetussa ja joskus myös väärin ymmärretyssä PISA-vertailussa (sehän ei mittaa esim. kulttuuriosaamista, käden taitoja, luovuutta tai sosiaaliuutta) liu'umme vähitellen pois kärjestä, sitä toki yritetään ensin selittää ulkopuolisilla tekijöillä, esim. "ymmärtämättömillä säästöillä", vaikka kyse on koulutuksessa itsessään jo pitkään jatkuneista painopisteongelmista, kulttuurisen todellisuuden unohtamisesta sekä em. tekemällä oppimisen eli taito-/taideosaamisen laiminlyönneistä etenkin opettajankoulutuksessa. Taustalla vaikuttavat myös instituutioiden sekä OAJ:n omat tuntijako- ja työllisyystavoitteet - ei aina primääristi lapsen etu.

Opettajan ammatti on maailman tärkein ammatti, siksi sitä ei pitäisi sokeasti antaa yhden pehmeän ja omista heikkouksistaan kärsivän tieteenalan ("kaikkitietävien") edustajien - ns. ihmismielen insinöörien - pyöriteltäväksi.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Niin, onhan sitä vaikea opettaa muille, jos ei itsekään osaa. Siinä ei pedagogiikka juuri auta..

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Juice Leskinen osuvasti laulaa kappaleessaan,"Ne jotka osaa, he tekee mitä vaan, jotka ei, he ryhtyy opettamaan, epäile vain."

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Eipä unohdeta sitä luonnontieteiden ja matematiikan osaamisen tärkeyttä. Ei se nyt mikään ihmiselämän itseisarvo ole, mutta tulevaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeä. Sitä huipputeknologiaa vientiin ei muuten tule.

Onhan yliopisto-opettajatkin valittaneet vuosia, että taso on laskenut ja opetuksesta ei tule mitään ellei sisältöä karsita. Vaan eipä ketään kiinnosta...

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Voiko kreationisti toimia koulun opettajana?
Koulussa kun pitäisi ilmeisesti laopsille opettaa sellaistakin mitä Darvin on miettinyt ja mitä sen jälkeen.

Eihän kouluopetusta voi pelkästään raamattuun perustaa.

PS. En tiedä mitä kuvalleni on tapahtunut. Se on näkynyt hyvin vuosikaudet, mutta nyt se on pois. Itse en ole sille mitään tehnyt.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Mitä tarkoittaa kirjoituksen otsikko "Opettaja on maailman tärkein ammatti" käytännössä?

  • Kuinka tämän on tarkoitus näkyä konkreettisesti, esim. palkkauksessa?
  • Kuinka vältetään näkyvimpien poliitikkojen karkeat virheet tieteen ja tieteentekijöiden halventamisessa? (Ns. "kaiken maailman dosentti" -puheet yms.) Koska sillä on vaikutus mm. siihen, että arvostetaanko yhteiskunnassa korkammalle faktoja vai mutu-tietoa ja puhtaasti mielipiteisiin perustuvia havaintoja.
  • Kuinka tämän on tarkoitus näkyä konkreettisesti esim. työympäristöjen kehittämisessä?
  • Mitä konkreettista on tarkoitus tehdä opettajien koulutuksen kehittämiseksi?
  • Mitä konkreettista on tarkoitus tehdä korkeakoulupetuksen kehittämisen eteen?
  • Mitä konkreettista on tarkoitus tehdä, että olemassa olevan oppimisen järjestelmän hyviä ja toimivia rakenteita ei rikota?
  • Mitä konkreettista on tarkoitus tehdä, että olemassa olevan oppimisen järjestelmä tutkitaan, että mikä toimii ja mikä ei? Koska maailma muuttuu melkoista tahtia datan ja tutkitun tiedon määrän kasvun myötä. Ja sen myötä, että uusia maailmaa mullistavia keksintöjä on tulossa, niin että meillä ei ole niistä mitää tietoa tällä hetkellä. (Ns. mustia joutsenia.)
  • Mitä konkreettista on tarkoitus tehdä sen eteen, että laaja yleissivystys säilyy mahdollisimman monella suomalaisella? On erittäin todennäköistä, että vain sitä kautta mahdollisimman moni saa ymmärrystä siitä, että mitä maailmassa tapahtuu ja ehkäpä myös paremmin saamme kehitettyä ja käyttöön uusia innovaatioita. Ainakin yhteiskuntarauha säilyy varmemmin, kun ihmiset ymmärtävät, että "kuinka maailma toimii" ja mitä kehityskulkuja on nykyisten asioiden taustalla.

Jne.

Juhlapuheita on kuultu ja julistuksia on jo nähty. Ja koulutuslupauksiakin.

Entäpä käytäntö?

Käyttäjän CarolusLinden kuva
Carolus Linden

Päätellen opettajille maksetuista palkoista, ei ehkä kaikki pidä opettajan ammattia maailman tärkeimpänä ammattina.
Lisää saivartelemalla voi puheenvuorosta löytää muutakin huomauttamista. Asiallisesti ottaen ovat puheenvuoro ja siinä esitetyt näkemykset varsin kannatettavia. Opetuksen ja koulutuksen taso sekä kyky ovat ratkaisevassa asemassa maamme ja sen kansalaisten menestymisen edellytyksien luomisessa.
Voisi uskoa, että jos tämän puheenvuoron kirjoittajasta tulee puoluejohtaja tai korkeampikin päättäjä, riittää hänellä ilmeisesti kykyä saada parannusta muuhunkin kuin opetuksen ja koulutuksen edellytyksiin. Näin sanottuna lienee aiheellista mainita, että ole mikään puolueen jäsen, enkä edes kannattaja.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ns.kasvatustiede ei ole ottanut kantaa tietotekniikan käyttöön koulussa tai ohjelmointiin peruskoulussa. Lapset asetetaan koekaniineiksi markkinamiesten toimesta ja tutkijat Suomessa aloittanevat asian tutkimisen ensi vuosikymmenellä. Osa noista markkinamiehistä on opettajia ja tutkijoita.

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/186...

Hanna-Maija Heinonen

Elina Lepomäki, haluaisin kysyä, mitä mieltä olet kieltenopetuksesta tämän päivän Suomessa, otetaanko siinä riittävästi huomioon yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja eri väestöryhmien erilaiset kielitaitotarpeet?

Pertti Tervala

Suomalaisessa koulutuksessa ja taitaa olla aika pitkälti muuallakin sellainen vika, että se tähtää pääsääntöisesti vain taloudelliseen menestymiseen ja joksinkintulemiseen. Lisäksi se perustuu pitkälti tietojen tallentamiseen aivojen muistikirjastoihin, joka on siis vaan tiedon keräämistä, eikä oppimista lainkaan. Todellinen oppiminen voi tapahtua ymmärtääkseni vain luontaisen oivalluskykymme avulla. Kukaan toinen ihminen ei voi ketään opettaa, van on oltava itse opettaja ja oppilas. Toinen ihminen voi vaan välittää erilaista tietoa, mutta siitä ei ole mitään hyötyä, jos ei omakohtaisesti oivalla mistä on kysymys. Muuten on vaan kyse tiedon keräämisestä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ai ettäkö jo päiväkotilaiset olisivat itsensä opettajia. Ja kyllä lukeminen ja laskeminen/kertotaulu ovat alussa eräänlaista pänttäämistä ja niiden taso romahtanut...

PS. Miten miljoonien tablettihankinnat edistävät tuota "omakohtaista oivaltamusta"?

Pertti Tervala

Et nähtävästi oikein ymmärtänyt mitä tarkoitin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #33

Minkä ikäisistä kirjoitit?

Pertti Tervala Vastaus kommenttiin #35

Kysymys ei ole lainkaan iästä, vaan kirjoitukseni pointtihan oli siinä, että kukaan ei voi ketään toista opettaa, jos toinen ei ole halukas oppimaan ja oivaltamaan toisen välittämän tiedon pohjalta. Ei pieni lapsikaan mitään opi, vaikka sille päntättäisiin miten paljon kertotaulua, jos hän ei halua oppia.

Minna Hänninen Vastaus kommenttiin #37

Koulun voi tosiaan suorittaa hyvin arvosanoin, mutta onko oppinut mitään, niin se on eri juttu. Eihän se tosin kaikkia haittaa jos tavoitteena on päästä tiettyyn jatkokoulutukseen tai ammattiin.

Pertti Tervala Vastaus kommenttiin #39

Pointtihan onkin siinä, että kun tarkastelee ihmiskunnan historiaa, niin voi todeta että emme ole oppineet oikeastaan juuri mitään. Vähän teknologiat ovat kehittyneet ja on opittu hieman tehokkaammin tappamaan, mutta ihmisenä emme ole oppineet juuri mitään, vaan kun nyt tarkastelee tämänkin päivän ihmismielen touhuja, niin voi nähdä että sama itsekkyys, ahneus ja omaneduntavoittelu jatkuu Telluksella edelleen. Onko silloin juurikaan aihetta pullistella koululaitoksen toimivuudella, tai opettajien osaamisella, kun tarkastelun tulokset eivät mitenkään puolla tuota?

Minna Hänninen Vastaus kommenttiin #41

Riippuu siitä, mitä pitää tärkeänä. En ymmärrä pisa-tulosten tärkeyttä, vaikka niitä kuinka hehkutettaisiin. Kyl se sielu jossain vaiheessa ilmoittaa, mikä on tärkeintä.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #41

Ponssen perustaja oli saanut hyvän peruskoulutuksen kansakoulussa, kun perusti menestyvän yrityksen.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #37

Pertti, olet ihan pihalla. Halukkuus on tärkeää, mutta ei pelkkä halukkuus riitä mahdollistamaan itseoppimista eskarista lukioon...

Käyttäjän vivelu kuva
Ville Lukka Vastaus kommenttiin #46

Nähdäkseni Pertti Tervala ei väitä että henkilö opettaisi itselleen kun toimii oppijan ja opettajan roolissa. Hän taitaa ennemminkin viitata siihen, miten henkilö syventää oppimaansa, kun pääsee/pystyy selittämään asian sanallisesti jollekin muulle.

Lauri, etkö tosiaan tunne tätä opetusmenetelmää? Ihan perusjuttuja.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #49

Tervala:
"Todellinen oppiminen voi tapahtua ymmärtääkseni vain luontaisen oivalluskykymme avulla. Kukaan toinen ihminen ei voi ketään opettaa, van on oltava itse opettaja ja oppilas. Toinen ihminen voi vaan välittää erilaista tietoa, mutta siitä ei ole mitään hyötyä, jos ei omakohtaisesti oivalla mistä on kysymys. Muuten on vaan kyse tiedon keräämisestä."

Pertti Tervala Vastaus kommenttiin #46

En ole kirjoittanut itseoppimisesta yhtään mitään, eli sinulla näyttää olevan hiukan vaikeuksia luetun ymmärtämisessä. Kirjoitin että on oltava itse opettaja ja oppilas, eli valona itselleen, mutta eihän se tarkoita sitä etteikö tietoa saisi mm. opettajilta koulussa ja erilaisissa oppilaitoksissa. Jos hieman perehtyisit ihmismielen rakenteeseen ja siihen miten se toimii, niin saattaisit oivaltaa mistä kirjoitan.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #51
Pertti Tervala Vastaus kommenttiin #55

Juu, mutta tietohan tulee aina jostakin ulkopuolelta, eli on oltava edelläkulkijoita, joita ovat mm. opettajat kouluissa ja oppilaitoksissa. Loppujen lopuksi on siis aivan sama mistä tietoa saa, kun kaikki on omakohtaisesti itse oivallettava, eli oltava itse oppilas ja opettaja.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #46

Kotikylästäni on lähtöisin mies, joka kansakoulupohjalta ilman lukiota on väitellyt tekniikantohtoriksi.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Elina kirjoittaa uteliaisuudesta - rajattomasta luonnonvarasta

" ... Suomalainen peruskouluympäristö antaa erinomaiset lähtökohdat tiedon hankintaan

Pintaliitokulutushysterisoinnin sijasta voisi koittaa aikakausi, jossa olisimme terveen uteliaita tietämään syitä mm. luonnon käyttäytymisestä kuin myös ihmisten erilaisuudesta eri kulttuureissa, havaiten kuitenkin perusasioiden olevan täysin samoja.

Muinaiset kreikkalaiset ja Han-dynastian kiinalaiset saivat henkisyyttä asioiden pohdinnasta ja syysuhteiden arvioinneista. Heillä oli ns. korkeakulttuurin aikakaudet, joissa vallitsi ihmisten uteliaisuus ja tiedonjanon täyttö. On myös mainittu, että mm. nuo aikakaudet olivat henkisesti rikasta aikaa, jolloin väkivaltaiset konfliktit olivat harvinaisia.

Ihminen on aikakausituotos ja "periodipetteri"

Nyt voisi alkaa suuremman, tietoon ja ymmärrykseen synergoitumisen aikakausi, jolloin saisimme irtiottoa kaupallisuuden lisääntyvästä kompleksisuudesta, joka ainoastaan vertaa meitä kulutusvoiman mittareilla.

Tiedonjanon tyydytys on vähän saastuttava ilmiö ja uteliaisuus tuotekehittää menetelmiä ympäristöharmoniseen elonaikaan. Nyt voisi olla uuden kulttuuriaikakauden syntyhetki vastineeksi kylmän ja maattoman rahavoiman vastineeksi. Yhteiskuntamme ja kansalaisjärjestöt, kuin myös eri seurat ja yhdistykset tarjoavat runsaasti kaikille jotain - tiedonjanoa tyydyttämään; ovatpa suurimmaksi osaksi vielä ilmaisia. ... "

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/09/uteliaisuus-... -

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Elina, ilmaiset tärkeitä seikkoja opettajan roolista ja vastuusta lasten kehityskaarelle.

Maailman tärkeimmäksi en silti opettajien ammattikuntaa arvottaisi. Ehkä itse olet näin kokenut ja hyväksyn sen. Jokainen lapsi ei välttämättä tunnista opettajaansa/opettajiansa elämänsä tärkeimmiksi. Joskus, opettajat voivat myös tuhota lapsen itsetunnon.

Lapsi on haurasta, herkkää ainesta, jota muokkaavat niin lapsuusperhe, päiväkoti, esikoulu- ja peruskouluopettajat, kerho-ohjaajat, partio, nuorisotyöntekijät, uskonnolliset järjestöt ja kas kummaa, myös naapurit.

Kaikille lapsille, riippumatta yhteiskunnallisesta tai taloudellisesta asemastaan, haluat kuitenkin taata yhdenvertaisen mahdollisuuden oppimiseen ja opiskeluun.

Mahtavaa! Jokaisen lapsen lahjakkuudet on tunnistettava ja jokaiselle on annettava mahdollisuus.

Käyttäjän AskoGabrielTuurna kuva
Asko Tuurna

Kuulun Lepomäen punakonetta alasajavaan yövartioleiriin ja olen itse entisenä opettajana ja koulutuspalveluiden konsulttina sitä mieltä, että yksityisten koulujen vapaa kilpailu on kaikille parasta, kuten todisteet maailmalta osoittavat. Miksi kouluja ei voisi pikkuhiljaa alkaa yhtiöittää kun valtaan päästään? Opettajilla olisi enemmän motivaatiota hyvään tulokseen, koska koulun osakkaana vaurastuisi.

Hän on niin kaunis ja lukenut, että saa opettaa muulle yhteiskunnalle talousluonnontieteen darwinistisia meemejä. On siis kerrassaan viisasta tuoda humanistinen opettajapuoli itsestään näin julki, kun vasemmisto on haukkunut filosofiaa hirvittäväksi ja kaunotarta naiseksi, joka itsekkäänä ja vastuuttomana riskienhallinnan asiantuntijana oli vaikuttamassa työnantajansa RBSG:n kaatumiseen valtion pelastettavaksi, vaikka ei tajuta, että vuonna 2008 puhjennut finanssikriisi oli taustalla ja että päätöksen pankin pelastuspaketista, jota monet taloustieteilijät ovat kritisoineet, teki vasemmisto eli työväenpuolue Labour ja että konservatiivit eli paikallinen kokoomus on alkanut myymään pankin osakkeita pois päästyään valtaan.

Markkinoiden sanotaan olevan darwinistiset, mikä tarkoittaa kelpoisimpien yritysten eloonjäämistä, mutta myös virheistä korjautuvaa ja kehittyvää sekä uutta synnyttävää järjestelmää. On siis aika suhtautua vakavasti koululaitosten yksityistämiseen ja unohtaa sosialistinen haaveilu valtiosta hyvänä kouluttajana.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Kokemukset maailmalta eivät osoita yksityiskoulujen paremmuutta. Esim.

https://www.washingtonpost.com/news/answer-sheet/w...

Pertti Tervala

Ihmiskunnan ongelmat ja vaikeudethan johtuvat siitä, että elämme vastoin universaaleja lainalaisuuksia ja tuon me opimme juurikin aiempien sukupolvien ja opettajien kautta. Jos oikeasti haluaisimme vapautua ongelmistamme, niin ihmiskunnan tulisi oppia elämään noiden lainalaisuuksien mukaisesti ja siksi olisi alettava uusia sukupolvia opettamaan tuota, mutta ensin opettajien olisi oivallettava tuo asia, että voisivat sitä opettaa.

Pertti Tervala

Ihmiskunnan ongelmat ja vaikeudethan johtuvat siitä, että elämme vastoin universaaleja lainalaisuuksia ja tuon me opimme juurikin aiempien sukupolvien ja opettajien kautta. Jos oikeasti haluaisimme vapautua ongelmistamme, niin ihmiskunnan tulisi oppia elämään noiden lainalaisuuksien mukaisesti ja siksi olisi alettava uusia sukupolvia opettamaan tuota, mutta ensin opettajien olisi oivallettava tuo asia, että voisivat sitä opettaa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Vaikuttaa kommunistiselta ideologialta.

Pertti Tervala

Saattaahan se hyvinkin sellaisesta ihmisestä vaikuttaa, joka on ominut aivoihinsa vastakkaisen aatteen. Itse olen hylännyt kaikki aatteet aivoistani, koska jos on ominut jonkin aatteen aivoihinsa, silloin ei tietenkään itse käytä aivojaan, vaan tuo aate käyttää niitä. Siksi kirjoitankin vaan siitä mikä tosiasiallisesti on nähtävissä, kun ei ole aatetta aivoissani sumentamassa ja suodattamassa näkemistä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #52

"elämään lainalaisuuksien mukaan"

Pertti Tervala Vastaus kommenttiin #56

Universaalisten lainalaisuuksien mukaan.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #58

Ei sellaisia ole kuin luonnossa.

Pertti Tervala Vastaus kommenttiin #60

Etkö ole universumin luomus?

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Kommenttini oli vissiin liian hapokas. Muotoillaan uudelleen ilman esimerkkejä.

Julkiset koulut tuskin pystyvät opettamaan koskaan mitään hyödyllistä, jos ne ovat valtion poliittisen korrektiuden/aatteiden jatke (kuten yliopistotkin pitkälti ovat), ja joissa todella kriittistä keskustelua ei sallita. Monet asiat, joita pitäisi opettaa, eivät ole yksinkertaisia faktoja, vaan niistä on näkemyseroja.

Julkinen koulu opettaa enimmäkseen vain yksinkertaisia faktoja, joita voi opetella ulkoa, koska nämä eivät "loukkaa" ketään.

Lopputuloksena on koulu, joka ei oikeastaan opeta mitään.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Taidat kirjoittaa yksityisistä kouluista ...

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Yksityisissä kouluissa on luultavasti enemmän valinnanvaraa opetuksen järjestämiseen kuin julkisissa, joiden täytyy olla "kaikkea kaikille" tai kaikkia miellyttäviä.

Käyttäjän kaijaolinarvola kuva
Kaija Olin-Arvola

Pääasia on, että työt tehdään halvalla. Mieluummin orjilla. Koulutuksen tasa-arvolla ei ole väliä eikä kulttuurilla ja yleissivistyksellä senkään vertaa. Tämä on jo nähty.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Ja Suomessa kaikkein tärkein ammatti on ruotsin kielen opettaja ?

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen

Kyllä se on tilintarkastaja, joka on suurin ja tärkein.

Perustelut: Paavi, piispa ja tilintarkastaja kiistelivä ko tittelistä

- paavi sanoi, että kun hän menee johonkin vierailulle, niin kansa ylistää, että teidän ylhäisyytenne, teidän ylhäisyytenne!

- piispa sanoi, että kun hän menee johonkin vierailulle, niin kansa ylistää, että teidän korkeutenne, teidän korkeutenne!

- tilintarkastaja kun menee yritykseen käymään, niin toimitusjohtaja sanoo, että voi Herra Jumala, taasko sinä olet siinä!

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Olisiko meillä juuri opettjien taso heikko. Opetamme kyllä lapset lukemaan ja matikkakin sujuu hyvin koulu tasolla mutta mikä on tilanne opisto tasolla. Tämä tuntuu olevan ongelma koko Euroopassa. Olemme jääneet USA sta ja Etelä Koreasta sekä Japanista pahasti jälkeen . Uusimmat lääkkeet tulevat Ameriikasta samoin Googlet Gps läppäreitäkään ei Euroopassa ole paljoa kehitetty, ei tabletteja,luettelo on vaikka kuinka pitkä unohtamatta kännyköitä. Tuntuu siltä että meillä koulutetaan vain virkamiehiä ja naisia ei yrittäjiä kun Amerikassa korkeasti koulutetut perustavat yrityksiä paljon enemmän kuin meillä ja taloustiedekin taitaa olla sitä sun tätä jokainen tuntuu tietävän mitä ei saa tehdä mutta ani harva mitä pitää tehdä. Koulutuspaikkoja on lisätty huolettomasti mistä seuraa auttamatta tason lasku kun pitää ottaa alemilla vaatimustasoilla sisään. Pitäisko nyt määrän kustannuksella opettaa huippu osaajia ,työ opettaa muta kyllä opinnoilla on oma osansa. Nyt kun työttömyys on lisääntynyt pitäisi tarkkan harkita ,koulutammeko tarpeeseen vai mitä kukin yksilö haluuaa lukea. Kantsisiko ottaa opettajia ulkomailta ja Suomalaisia lähettääö muualle oppiin?

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Opettaja on maailman toiseksi tärkein ammatti. Tärkein on maanviljelijä. Opettajan tärkein tehtävä oli / on opettaa maanviljelystä. Ilman sitä tällä planeetalla olisi max. 20 milj. keräiliä/metsästäjä homo sapiensta :-)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset