*

Elina Lepomäki Näin ei voida jatkaa.

Huippuosaaminen on ulkomaankaupan perusta

  • Elinkeinorakenteen muutos, EK, Tilastokeskus
    Elinkeinorakenteen muutos, EK, Tilastokeskus

Suomi on harvaan asuttu maa kaukana pohjoisessa. Olemme rauhan aikana, työn ja osaamisen avulla pystyneet saavuttamaan elintason, joka on parhaimmillaan ollut lähellä huippumaita. Nyt Suomen on kyettävä hallitsemaan merkittävä osaamisen siirtymä teollisuusvetoisesta yhteiskunnasta kohti ketterää palvelutaloutta - taloutta, jonka tukijalka voi silti edelleen olla teollisuudessa. Se edellyttää syvällistä ja monimuotoista osaamista. 

Pienenä maana tarvitsemme runsaasti ulkomaisia tuotteita ja palveluita. Niiden hankkimiseksi on kyettävä tarjoamaan jotain vastakaupassa. Se edellyttää vientiä. 

Kaikki vienti - ja sillä maksettava tuonti - on sinällään hyvästä. Saamme omaa arvokasta työtämme vastaan jotain muuta arvokasta tilalle. Mitä korkeampi osaamistasomme on, sitä parempi on paitsi työn, myös viennin hyötysuhde. Eli mitä korkealaatuisempia tuotteita ja palveluita kykenemme viemään, sitä suuremman hyödyn - eli euromääräisen korvauksen - kansantalous saa työtuntia kohden. Mitä erikoislaatuisempi tuote, sitä vähemmän sen kohdalla kilpaillaan hinnalla.

Jokaisen ei pidä osata kehittää uutta lääkettä tai millimetriaaltotekniikkaa. Kansainvälinen vaihdanta ja elintason nousu perustuvat siihen, että jokainen tekee suunnilleen sitä missä on hyvä. Mitä enemmän Suomessa tehdään myös huipputöitä, sitä enemmän töitä ja hyvinvointia on tarjolla kaikille muillekin.

Teknologiaa ja palveluita

Tieto liikkuu vaivatta rajojen yli ja hyvä niin. Siksi voidaan olettaa, että hyvä teknologia löytää paikkansa mistä tahansa maailman kolkasta yhä nopeammin. Pääoman puutetta ei ole. Sen sijaan teknologian hyödyntäminen ja siihen liittyvä osaaminen ovat usein pullonkaula.
 
Uuden teknologian käyttöönotto edellyttää usein täysin uusia elinkeinoja. Mitä vaikeampaa on uuden toiminnallisuuden aloittaminen, sitä hankalammin uudet liiketoimintamuodot leviävät. Meidän on purettava markkinoillepääsyn ja elinkeinovapauden esteitä. Se pätee niin jakamistalouden eri muotoihin, kuten laajasti otsikoissa olleisiin kyytipalveluihin, kuin mihin tahansa toimialaan. Osaaminen jalostuu yhä useammin työ- ja yritystoiminnassa; liiketoimintaosaaminen lähes yksinomaan siellä. 

Olemme kaikki nyt ja tulevaisuudessa tekniikan käyttäjiä. Kansakunnan elinvoimaisuus ratkeaa sillä, kuinka suuri osa meistä on myös tekniikan kehittäjiä. Painoarvo on uuden keksimisessä, mutta se ei päde pelkästään tieteelliseen innovointiin. Yhä suurempi painoarvo on keksintöjen soveltamisessa ja tuomisessa ihmisten arkeen. Hyvä soveltaja tarvitsee syvällistä ja monialaista osaamista.

Entä sitten se huippuosaaminen? QS World University Rankingin mukaan suomalaisista yliopistoista kilpailukykyisiä ovat vain Helsingin yliopisto sijalla 96 ja Aalto-yliopisto (139). Loput yliopistoista valuvat sijan 200 huonommalle puolelle. Eikö meillä sitten ole lainkaan toivoa? Kyllä on! Reilun 5 miljoonan hengen kansa ei ole selitys sille, etteikö täällä voisi olla huippuyliopistoja. Olennaista huippuosaamisen kehittymiselle on resurssien tehokas käyttö - ja kuten kaikessa kehityksessä, hallittu riskinotto. 

Häpeilemättä totean, että meidän on jatkossa muistettava tekniikan ja luonnontieteiden merkitys. Suomi ei nouse sillä, että kaikista yritetään vääntää insinöörejä, vaan sillä, että he jotka ovat, ovat jatkossakin maailman luokan insinöörejä. Sama pätee kaikessa osaamisessa.

Huippuosaaminen edellyttää vireää tutkimusta. Laadukas tutkimus luo kokonaan uutta tietoa, osaamista, menetelmiä, keksintöjä, liiketoimintamuotoja, kasvua, työpaikkoja ja hyvinvointia. Jatkossa emme voi tuottaa laadukasta perustutkimusta kaikessa, vaan meidän on tehtävä valintoja. Tutkimus tarvitsee kokonaisuudessaan monimuotoisia rahoitusratkaisuja ja yhteistyötä yritysmaailman ja elinkeinoelämän kanssa. Laadukas soveltava tutkimus ja kansainvälinen kova vaikuttavuus edellyttävät myös yhä laajempaa kilpailua tutkimusrahoista. 

Keskittyminen ei tarkoita luopumista

Tiedemaailma elää verkostoitumisen kautta. Pienen maan voimavarat tulee käyttää tehokkaasti ja yliopistoyksiköiden on erikoistuttava. Laatu ratkaisee määrän sijasta. Keskittyminen ei äärimmilleenkään vietynä tarkoita sitä, etteikö suomalainen voisi tulevaisuudessa opiskella mitä tahansa alaa. Jo tänä päivänä alansa huippututkija päätyy ulkomaille tutkimaan ja opiskelemaan lisää, kun kotimaassa tulee katto vastaan. Teknologian kehittymisen myötä kaiken tason opintoja on mahdollista suorittaa myös etänä. Se, jos mikä on harvaan asutulle maalle mahdollisuus.

Vapaakaupan vuodet ovat osoittaneet, ettei meidän tarvitse tuottaa kaikkia tuotteita ja palveluita itse - lähes jokainen käyttää tänä päivänä muualla suunniteltua ja tehtyä matkapuhelinta. Miksi meidän pitäisi tuottaa kaikki osaaminen itse? Ei miksikään. Kansainvälisiä mahdollisuuksia on voitava käyttää hyväksi jo alemman korkeakoulututkinnon suorittamisvaiheessa ja yhä laajemmin myös perustutkimuksessa. 

Vastaavasti ei ole mitään syytä, etteikö Suomessa voisi tuottaa laadukasta osaamista myös toiseen suuntaan. Jos tänne tullaan marraskuussa, vuoden rumimpaan aikaan, kaikkialta maailmasta nauttimaan Slushin startup-pöhinästä, lienee selvä, että me voimme halutessamme myydä mitä tahansa! Uskon vakaasti, että Suomen huippuvuodet ovat vasta tulossa.

--

Kirjoitan tällä viikolla koulutuksesta, osaamisesta ja sivistyksestä. Tässä kirjoitussarjan toinen osa.

Pyrin Kokoomuksen puheenjohtajaksi kesäkuun puoluekokouksessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän pahis kuva
Samuli Pahalahti

Hyvä askel tähän suuntaan olisi patenttijärjestelmästa luopuminen. Vähintäänkin patenttien kestoa pitäisi lyhentää reippaasti ja hintaa korottaa, jotta niitä ei käytettäisi läheskään niin paljon kuin nykyään.

Maailma kaipaa keksintöjen mahdollisimman vapaata käyttöönottoa, ei niiden käytön rajoittamista ja kilpailun estämistä.

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen

Patenttiasiasta eri mieltä. Kyllä niiden poisto veisi pohjan tuotekehitykseltä. Itselläni on juuri tuossa pöydällä taas yksi mallisuoja haettavissa postista. En olisi perustanut yritystä, jos tuotesuojaa ei olisi. Joku isompi toimija olisi vienyt sen heti, ja yrityksen kehittäminen olisi loppunut siihen.
En ymmärrä ollenkaan tuota näkökulmaa patenttien poistamiseksi. Se veisi pohjan innovaatioilta ja tuotekihitykseltä, eikä edistäisi taloutta mitenkään.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Aivan. Patentti on tärkeä osa yrityksen toimintaa, jolla turvataan omaa yritysstrategiaa ja liiketoimintaa. Suojaudutaan jäljittelijöiltä sekä puolustetaan markkinaosuutta sekä uusilla patenteilla vallataan uutta markkinaa.

Syitä patentoimiseen on monia, esim.;

- Patentilla rajoitetaan kilpailijoiden toimintaa.
- Patentti on omaisuutta, jonka voi myydä
- Patentilla on mainos- ja imagoarvo, joka parhaassa tapauksessa luo uutta markkina-aluetta ja yrityksen myynti kasvaa

Patenttia voi hakea myös kansainvälisenä (PCT) hakemuksena, jolla taataan optio kaikissa PCT-sopimukseen liittyneissä maissa. Ei siis ole kyse välttämättä yksinomaan kotimaisesta patentista vaan paljon laajemmasta suojaustoimenpiteestä omaa yritystään kohtaan.

Käyttäjän pahis kuva
Samuli Pahalahti

Nykyään ei pitäisi olla enää mitään epäselvyyttä siitä, että tuotteet kyllä kehittyvät vaikkei niille saisi mitään monopolioikeutta markkinoille. Päinvastoin, patenttijärjestelmä vain hidastaa kehitystä, kun firmat joutuvat joko lisensoimaan olemassaolevia patentteja tai tuhlaamaan aikaa niiden kiertämiseen.

Esimerkiksi kännykkäteollisuus kuluttaa ihan mielettömiä summia patenttioikeudenkäynteihin, lisensseihin ja muuhun sopimiseen. Ilman niitä kuluttajat saisivat parempia ja halvempia kännyköitä – keksintöjen käyttöä ei olisi rajoitettu ja oikeudenkäynneistä ja sopimuksista säästetty raha näkyisi alentuneina hintoina.

Uusien keksintöjen hyöty yhteiskunnalle ei tule siitä, että uusia keksintöjä syntyy. Ne eivät vielä itsessään auta yhtään ketään. Hyöty tulee vasta siinä vaiheessa, kun joku kykenee tekemään keksinnön avulla jonkun käyttökelpoisen hyödykkeen ja tuomaan sen markkinoille.

Hyvin monessa tapauksessa alkuperäinen keksijä ei ole sama taho, joka kykenee tuomaan sen markkinoille. Tällöin on koko yhteiskunnan näkökulmasta aika tyhmää palkita keksijää millään tavoin. Parempi olisi palkita se taho, joka kykenee tuotteistamaan keksinnön – mutta sekin tapahtuu automaattisesti markkinoilla, kun se taho pääsee valtaamaan markkinat tuottamalla jotain sellaista, mitä ihmiset oikeasti haluavat. Tähän ei tarvita mitään erillistä palkkiota tai kannustinta.

Jos joku ei kykene tuotteistamaan keksintöä mitenkään muuten kuin hankkimalla monopolioikeuden sen käyttöön, on se hyvin selvä merkki siitä, että hänen ei kannattaisi olla kyseisessä bisneksessä.

Ja jos idea on niin yksinkertainen, että kuka tahansa voisi "varastaa" sen tuosta noin vain, sille ei todennäköisesti olisi edes kuulunut myöntää patenttia. Ideaalitapauksessahan patentti annettaisiin ainoastaan ainutlaatuisille keksinnöille, mutta tästä on luistettu hyvin paljon nykyaikana ja niitä myönnetään kuin liukuhihnalta täysin itsestäänselville ideoille.

Juha Kivekäs

Mielestäni kumpikin edellinen kommentti on tavallaan oikeassa. Alunperin patenttijärjestelmä perustettiin suojaamaan keksijän oikeuksia kuten tekijänoikeus suojaa teoksen tekijää. Ajan mittaan tämä tarkoitus on kuitenkin hämärtynyt ja nykyään patentteja haetaan etupäässä markkinointipoliittisista syistä.

Juuri eilen olin palaverissa, jossa pohdittiin luomani laitteen patentointia. Pitkähkön pohdiskelun päätteeksi kysyimme juurikin sitä, miksi hakisimme patenttia. Siksikö, että olimme keksineet oikeasti uutta vai siksikö, että halusimme vain päästä sanomaan laitteemme olevan patentoidun. Päädyimme siihen, että patentointia vieläkin olennaisempaa on tehdä oikeasti hyvä tuote ja ymmärtää miksi se toimii ja kilpailijan ei. Joskus patentti paljastaa sen, mitä silmä ei näe.

Lisään kuitenkin sen kommentin, että tässä asiassa pahin tehty virhe matkalla on ollut Lex Karpela. Olen jo useamman kerran nähnyt kuinka se on estänyt tai ainakin viivästyttänyt keksinnön ulostuloa. Se, jonka kuuluu saada suurimmat hedelmät on keksijä itse, ei keksinnön soveltaja tai markkinoija. Se on moraalisesti oikein. Lex Karpelalla ajettiin vain suuryritysten asiaa.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Ainakin nykyisellään patenttijärjestelmästä lienee enemmän haittaa kuin hyötyä.

Firmoille on järkevämpi vain suunnitella hyvä tuote ja laittaa se nopeasti markkinoille kuin keskittyä patentointiin.

Ajatelkaa kuinka paljon enenrgiaa vapautuisi jos tuotekehittäjien ei tarvitsisi yhtään miettiä mahd patentointirikkeitä tai oman idean patentointi vaan keskittyä pelkästään huipputuotteiden kehittelyyn.

Tämä on jo todellisuutta open-source-maailmassa (GNU-licence).

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen

En usko tuohon mielipiteeseesi. Onhan kymmenen vuotta sen verran pitkä aika. Kyllä siinä ajassa tulee kustannukset takaisin.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Entä sitten se huippuosaaminen? QS World University Rankingin mukaan suomalaisista yliopistoista kilpailukykyisiä ovat vain Helsingin yliopisto sijalla 96 ja Aalto-yliopisto (139)."

Mitenkäs, kun nuo huippuosaamisen mittarit tuntuvat olevan melkoisen subjektiivisia, niin miksi mittariksi on valittu juuri QS World University Ranking? Jos mittariksi olisi valittu esimerkiksi tutkimuksen laatuun keskittyvä Shanghain ARWU, olisi Aalto-yliopisto tipahtanut jonnekin sijoille 400-, ja listalla sen yläpuolella olisivat esimerkiksi Jyväskylän yliopisto ja Turun yliopisto.

Ettei vain halutulla lopputuloksella olisi tekemistä mittarin valinnan kanssa?

"Reilun 5 miljoonan hengen kansa ei ole selitys sille, etteikö täällä voisi olla huippuyliopistoja."

No olisihan se kohtuullisen kummallista, jos 5-miljoonaisella kansalla olisi parinsadan valtion ja 6 miljardin ihmisen pallolla useampiakin huippuyliopistoja. Vaikka valtaosa maailman huippuyliopistoista sijaitseekin Yhdysvalloissa, niin väkilukuun suhteutettuna suomalaiset yliopistot menestyvät kokonaisuutena jopa paremmin.

Resursseista puhumattakaan. Noin yksittäisenä esimerkkinä, QS-rankingin kärjessä oleva MIT (10 000 opiskelijaa) pyörittää toimintaansa 3,1 miljardin dollarin vuosibudjetilla. Vertailuksi voi ottaa vaikka opiskelijamäärältään suunnilleen samankokoisen Tampereen teknillisen yliopiston, jonka budjetti pyörii noin 150 miljoonassa eurossa.

Juha Kivekäs

Solakiven kommentti toi hymyn huulilleni.

Kun TKK:ta muutettiin Aalloksi, niin Tuula Teeri kovaan ääneen julisti Aallon pyrkivän Shanghai-listalla sadan (? tai kahden) joukkoon. Sitten kävi niin, että sija heikkeni sadalla tai kahdella. Kaikessa hiljaisuudessa Shanghai unohdettiin. No olihan Uronenkin aikanaan uhonnut nostavansa TKK:n Euroopan top 6 (?) joukkoon. Tästä todellakin herää kysymys, että mahtaakohan mittarit toimia ihan niin kuin toivotaan.

Budjeteista puhuttaessa olisi hyvä aina suhteuttaa asioita vähän muuhunkin. Minusta on aika häpeä, että YLEn budjetti on puoli miljardia ja sillä saa sitten katsella Areenasta samoja sarjoja uusintoina kymmenen kertaa ja ajankohtaisohjlemista saa kuulla toimittajien asenteelliset kannat. Toisaalta rahan syytäminen yliopistolle ei saa olla itsetarkoitus. Kannukset pitää ansaita askel askeleelta. En usko, että on oikotietä onneen.

Lepomäki puhui keskittämisestä. Kuulostaa loogiselta, mutta sitten on sellainenkin havainto, että innovointi on perin sattumanvaraista. Se voi syntyä melkein alalla kuin alalla eikä "vahvaan alaan" sijoitettu raha välttämättä lisää innovointeja. Se yleensä auttaa auttaa toisen vaiheen tuotekehitystä, mutta ei takaa lisäinnovointeja. Kaikenlaisissa saneerauksissa kannattaisi aina seurata myös pällikköjen ja intiaanien suhdetta eli hallinto tuppaa pullahtamaan. Typaikat kun tuntuvat olevan sitä turvatumpia, mitä lähempänä päätöksentekoa paikka on. Toimittajien ja päättäjien olisi syytä tutustua hallinnon määrän historialliseen kehitykseen yliopistoissa. Konkretisoiden ja karrikoiden: On väärin, että yliopiston lakimiehet ja talousjohtajat tienaavat enemmän kuin yliopiston tuottavimmat tutkijat. ... ja miten mitataan se tutkijan tuottavuus - julkaisuin ja impact factorein vaiko lisääntyneenä taloudellisena tuottona?

Elämä on ihmeellistä.

Juha Kivekäs

Pahalahden kommentti nr. 4.

Tästä olen ehdottomasti eri mieltä. Moraali on menestystäkin tärkeämpi asia. Keksijä on tämän tarinan sankari, ei se suuryritys.

Käyttäjän pahis kuva
Samuli Pahalahti

On moraalisesti oikein antaa jokaiselle mahdollisuus tuottaa sellaista palvelua tai hyödykettä jota ihmiset haluavat ostaa. Keksijällä on etulyöntiasema, koska hän on ensimmäisenä markkinoilla. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tätä etulyöntiasemaa täytyisi ylläpitää valtion väkivaltamonopolin voimin. Sellainen ei yksinkertaisesti kuulu markkinatalouteen, vaan se on jäänne merkantilistiselta ajalta jolloin kuninkailla oli tapana jakaa etuoikeuksia suosimilleen alamaisille.

Keksijät ovat yliarvostettuja nyky-yhteiskunnassa. Oikeasti ideoita riittää kyllä melkein kenellä tahansa – pulaa on niistä, jotka toteuttavat idean.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Keksijät ovat yliarvostettuja siksi,koska keksimistä pidetään tyhjästä keksimisenä,vaikka kyseessä on aina oikeastaan vain uudellainen soveltaminen vanhalle.

Patentit ja tekijänoikeudet ovat rikos tätä luontaista kehitystä vastaan.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #27

Tuossa on kaksi yleistä harhaa.

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen Vastaus kommenttiin #27

En voi kuin ihmetellä täällä esiintyvää patenttivastaisuutta. Väität, ettei keksintöjä ole, vaan on uudenlainen soveltaminen vanhalle. Väite on täyttä puppua. Olen hiljattain lanseerannut kaksi tuotetta. Niitä ei ole ennen ollut tällä planeetalla. Ovat täysin minun keksimiä ja ensimmäinen tuotantoerä tulee ulos kahden viikon päästä.
Alin rivi on niin utopiaa, että en viitsi kammentoida.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #31

Mistä kekseit ne kaksi tuotetta ja voithan suoraan kertoa mitä ne ovat

Käyttäjän taistolainen kuva
taisto vanhapelto

Kiitos, Elina Lepomäki, ajatteluttavasta kirjoituksesta, joka osin oli luettelomainen, keskittymistä ja tietämistäkin vaativa.

Suomessa on kokemani ja havaintojeni (olen 74v) mukaan aina valitettu aineellisten pääomien puutetta; henkisten pääomien vähäisyyttä ei ole niinkään ihmetelty. Jonkinlainen heikkous maassamme on ollut kaikenkattava keskinkertaisuus: jokaiselle jotakin ja jokseenkin saman verran, jonkinlaisia yliopistojakin sinne tänne. Suuri suomalainen ongelma on, että ihmiset ovat keskimäärin erittäin oppineita - odottamaan että jotakin ilmaantuu, jaetaan ja annetaan.

En ole selvillä, kuinka paljon etäopintojen mahdollisuuksia käytetään. Omista opinnoistani suuren osan tein etäopintoina: matkustin 300 km:n päähän seminaareihin, kursseihin ja tentteihin. Poikani tilanne on jo paljon parempi, aikaa ja rahaa säästävä: hänelle luennot matkaavat netin kautta, samoin hänen tekemänsä tehtävät, ja vain muutaman päivän toistuvat lähijaksot vaativat matkustamista.

Olisi kiintoisaa kuulla korkeakoulujen hallinnoilta nykyaikaisten etäopintojen ja vanhan mallin mukaisen koulutuksen mahdollisista kustannuseroista.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Tärkeipiä henkilöitä ovat kuitenkin osaavat tavaranostajat koko ketjussa.

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen

Olen sitä mieltä, että jos ei olisi mitään tuotesuojaa, niin kyllä se näivettäisi pienyritysten syntymisiä.
En olisi perustanut missään tapauksessa yritystä, jos alkuvaiheessa ei olisi ollut tuotteilleni suojaa.
Nytkin on mennyt suuri summa rahaa tuotekehitykseen. Kyllä ne on saatava pois. Ei tulisi mitään, jos heti alkuvaiheessa valmis yritys vieressä alkaisi valmistaa tuotettani, johon olen uhrannut aikaa ja rahaa. Tuotteen " varastaja" alkaa saamaan tuloja uhraamatta itse mitään tuotteeseen. Vie karkin suusta. Eihän se voi niin toimia.
En ymmärä lainkaan ajatusten juoksua patenttien poistamiseksi.

Käyttäjän pahis kuva
Samuli Pahalahti

Käytännössä kaikki bisnekset nykypäivänä perustuvat jollekin sellaiselle, minkä joku muu on keksinyt. Kukaan ei tee mitään sellaista, mikä olisi täysin puhtaasti hänen itse keksimäänsä ja tuottamaansa.

Tästä teknologinen kehitys kumpuaa. Ihmiset rakentavat sen tiedon päälle, mitä muut ovat tuottaneet. Patenttijärjestelmä estää tämän luontaisen kehityksen stoppaamalla sen ja antamalla yhdelle taholle vallan päättää siitä, miten juuri luotua tietoa saa jatkossa käyttää.

Teollisen vallankumouksen arvellaan lykkääntyneen 30 vuodella James Wattin saamien höytykonepatenttien ansiosta. Hän rakensi bisneksensä niiden varaan ja esti kilpailun – mikä tarkoitti sitä, että kukaan ei saanut tuoda markkinoille parempia höyrykoneita. Eikä Watt saanut itse parantaa omaa laitettaan, koska kilpailijat ehtivät patentoimaan kaikki parhaimmat keinot. Näin jäätiin pattitilanteeseen niin pitkäksi aikaa, että patentit vihdoin raukesivat ja kehitys pääsi oikeasti menemään eteenpäin. Eli kyseessä on tosiaankin wanha juttu ja ihmiskunnan tulisi vähitellen ottaa jo opiksi siitä.

Yksittäisten firmojen menestykseen vetoaminen on ihan turhaa. Tottakai se on selvää, että jos jollekin annetaan monopolioikeus johonkin, niin sen mahdollisuudet tehdä kannattavaa bisnestä moninkertaistuvat. Monopoli on hieno asia sille, joka sen saa. Mutta tässä kysymyksessä ei ole kyse siitä.

Kysymys on sen sijaan siitä, mitä koko yhteiskunnan tulisi tehdä. Onko yhteiskunnan kannalta järkevää myöntää tietyille tahoille monopolioikeuksia tiettyjen keksintöjen kaupalliseen käyttöön? Vastaus on hyvin selvä "ei". Ei missään tapauksessa, siitä on pelkkää haittaa kaikille muille, jotka joutuvat maksamaan kalliimpaa hintaa huonommista hyödykkeistä.

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen

Jos sinulla on hyvä uutuustuote, ja ole satsannut siihen aikaa ja rahaa perustamasi uuden yrityksen kanssa.
Olet saanut kaikki valmiiksi, ja alat valmistaa tuotetta markkinoille. Joku toinen tai kolmas naapurifirma huomaa, että ompa hyvä uutuustuote, ja hekin alkavat valmistaa tuotetta. Tuotetta, jonka kehittämiseen olet juuri uhrannut aikaasi satoja tunteja euroista puhumattakaan.
Oletko siinä vaiheessa tyytyväinen yrittäjä?? Eikö sinua todellakaan haittaisi, että toiset vievät karkin sinun suusta? Naapuri pääsee valmiiseen pöytään korjaaman hedelmät uhraamatta itse euroakaan tuotteen eteen.
Onko todella tämä sinun mielestäsi hyvä näin. Eli ei tarvittaisi mitään tuoteoikeuksia.

Käyttäjän pahis kuva
Samuli Pahalahti Vastaus kommenttiin #16

Jep, se olisi todellakin hyvä niin. Markkinataloudessa kukaan ei ole oikeutettu mihinkään tiettyyn markkinasegmenttiin. Ainoa sallittu keino markkinaosuuden saamiseksi on tarjota muille ihmisille jotain sellaista, mitä he haluavat ostaa sinulta.

Tottakai yrittäjää haittaa aina se, jos joku toinen tulee nappaamaan asiakkaita. Mutta yrittäjä ei saa estää sitä mitenkään – asiakkailla on oltava oikeus tehdä yhteistyötä sen kanssa kenet he katsovat parhaimmaksi yhteistyökumppaniksi. Se on sivistyneen markkinatalouden perusta.

Tuollainen asenne mitä itse kuvaat, on perussyy sille, miksi Suomessa menee niin huonosti. Katsot asiaa pelkästään omasta näkökulmastasi etkä välitä tippaakaan muista – vaikka tässä tapauksessa on täysin selvää, että jos vaatimuksiisi suostutaan, siitä seuraa välitön ja erittäin kova hyvinvointitappio koko yhteiskunnalle.

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen Vastaus kommenttiin #17

Realismi on kaukana noista mielipiteistäsi. Noilla mielipiteilläsi tyrehdytetään innovaatiot ja yrittäjyys minimiin, ja sitä mukaa estetään uusien työpaikkojen luomiset.

Käyttäjän pahis kuva
Samuli Pahalahti Vastaus kommenttiin #19

Sen kyllä myönnän, ettei patenttijärjestelmän romuttaminen ole kovinkaan realistinen ajatus. Mutta se ei johdu siitä, etteikö se olisi hyvä ajatus, vaan siitä, että maailma on niin täynnä korruptoituneita bisneksiä, jotka ovat valmiita lobbaamaan täydellä voimalla säilyttääkseen saavuttamansa monopolioikeudet, joiden avulla he pystyvät riistämään tavallisilta ihmisiltä isot rahat ja pitämään uudet firmat poissa markkinoilta.

Mikäli Suomessa kuitenkin onnistuttaisiin tässä, se olisi ihan mieletön kilpailuetu koko maalle. Tottakai täältä löytyy sellaisia bisneksiä, jotka menisivät konkurssiin ilman monopolioikeuksiaan, mutta niin niiden kuuluukin. Tilalle syntyisi kuitenkin uusia. Ja maailmalta löytyisi vaikka kuinka paljon firmoja, jotka haluaisivat joko siirtää tuotekehityksensä kokonaan Suomeen tai ainakin perustaa tänne sivukonttorin, koska täällä ei tarvitsisi tuhlata aikaa, rahaa eikä muita resursseja patenttien kanssa taistelemiseen. Voisi keskittyä pelkkään itse asiaan, eli sellaisten hyödykkeiden kehittelyyn, joita asiakkaat haluavat ostaa.

Työpaikkojen luomisen tai säilyttämisen suhteen kannattaa olla tarkkana: kaikki työ ei ole samanarvoista. Esimerkiksi patenttijuristin työ ei tuota mitään hyötyä yhteiskunnalle, vaan kaikki hänelle maksettu raha on pois oikeasti hyvinvointia tuottavasta työstä. Sellaiset työpaikat kuuluvatkin kuihtua pois.

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen Vastaus kommenttiin #20

Mieti hyvä mies. Uhraat aikaa ja vaikka kuusinumeroisen euromäärän tuotteesi kehitykseen.
Sitten tulee naapurin firma, ja vie sinulta tuotteen. Minkähän vaikutuksen luulet tällä olevan innovaatioiden tuotteistamiseen, ja uusien työpaikkojen luomiseen.
Ei tuotesuojauksien poistamisessa ole mitään järkeä. Lamaannuttaisi innovaatiot ja olisi haitallista taloudelle.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #23

Ei innovaatioita tuotteisteta. Idea ja keksintö eivät sellaisenaan ole innovaatioita.

Innovaatio on menestyksellisesti lanseerattu käsitteellisesti uusi tuote, prosessi tai palvelu.

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen Vastaus kommenttiin #24

Wikipedia: Innovaatio eli uudennos on jokin uusi tai olennaisesti parannettu taloudellisesti hyödyllinen TUOTE, prosessi, palvelu tai KEKSINTÖ

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #25

Roskamääritelmä. Tuoteparannukset eivät ole innovaatioita eikä innovaatioksi riitä pelkkä uutuus. Eivätkä sosiaaliset innovaatiot välttämättä ole taloudellisesti hyödyllisiä.

Innovaatio on käsitteellisesti uusi onnistuneesti lanseerattu tuote, prosessi tai palvelu.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Ennen näitä "huippuylistoja" on kuitenkin opiskeltu jo 12 vuotta ja joskus ylikin. Ongelmanahan on aloittajien heikko osaamistaso, joka heijastuu lopputuloksiinkin. Osaavin kärki taitaakin jo olla aasialaiset vaihto- ja tutkinto-opiskelijat.

Tässä on kaksi vaihtoehtoa:
1) yliopistot leikkavat rajusti sisäänottomääriä, ts. vain parhaat otetaan
2) peruskoulun ja toisen asteen koulutuksessa vaatimustasoa nostetaan reippaasti, mahdollisesti otetaan tasoryhmät käyttöön.

Pari lainausta Solmu-lehdestä:

"Ammattikorkeakoulun opettajalta: Surukseni täytyy
tunnustaa, että opiskelijoiden (suomalaisten) matemaattiset
taidot tuntuvat vuosi vuodelta käyvän
köykäisemmiksi. Eihän meille ole koskaan tullutkaan
lukioista parasta ainesta, mutta nyt tilanne on aika
karmea. Alkeelliset peruslaskutoimitukset murtoluvuilla,
lausekkeiden sievennys, peruskaavojen ”vettä valaen”
hallinta ym. ovat monella täysin retuperällä.
Sitten näiden opiskelijoiden kanssa pitäisi pystyä selviytymään
sellaisista aiheista kuin Fourier’n sarjat,
Fourier-muunnos, differenssiyhtälöt, z-muunnos jne.,
jotka esim. digitaalisessa signaalinkäsittelyssä ovat perustyökaluja.
Matemaattinen tarkkuus (täsmälliset todistukset)
on suurelta osin hylättävä. Lisäksi tähän
soppaan on vielä liitettävä laskenta tietokoneella
ja säästösyistä tapahtunut kontaktiopetustuntien
vähennys viime vuosina."

"Teknillisen opiston opettaja, joka ei suostunut alentamaan
matematiikan osaamisen vaatimustasoa lujuusopin
opetuksessa, sai nuhteet opetusviranomaisilta. Ehtoja
ei saa antaa eikä luokalle jättää, vaikkeivat oppilaat
osaisikaan oppisisältöjä. Kaikki vain insinööreinä
lujuuksia suunnittelemaan vaikkei ole hajuakaan miten
lasketaan! Opettaja painostettiin hyväksymään Gaussin
käyrän mukaisesti tenttejä tuloksista riippumatta!
Tällöin oli kyse jo ammatin vaatimasta tiedosta ja taidosta
eikä perusopetuksen tasosta.
"

Näillä eväillä uutta Nokiaa! :)

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Ei huippuosaaminen mitään auta.

Pitää tehdä ne huippukeksinnöt ja pitää löytää ne huippuideat.

Sillä ei ole merkitystä kuka sen huippuidean tekee, sen voi tehdä huipopuosaaja tai joku työtön syrjäytynyt. Eivät ne keksinnöt aina niin paljon osaamista vaadi, eikä edes työtä.

Tarvittaisiin yhteistyötä, niin että ideat saataisiin toteutettua, siihen toki tarvitaan myös huippuosaamista, mutta mitään ei tapahdu jos huippuosaajat keskittyvät kyttäämään toisiaan ja varjelemaan omaa paikkaansa yhteiskunnassa, eivätkä huippuosaajat suostu yhteistyössä edistämään hyviä ideoita.

Sellainen on nimittäin tilanne Suomessa nyt että sotkuisen ja riitaisan ja toinen toistensa kanssa paikasta auringossa tappelevien huippuosaajien puolustusketjun läpi ei kyllä yksikään tervejärkinen idea pääse toteutumisasteelle.

Huippuosaajista ei Suomessa pulaa ole, mutta niitä on aivan liikaa, eikä niitä saada toimimaan järjestäytyneesti ja puhaltamaan yhteen hiileen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Huippuosaaminen on ulkomaankaupan perusta"

Jotkut asiakkaat huomioivat hinnankin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Missä on esimerkiksi Ikean "huippuosaaminen" ?

Liikevaihto 2015 oli 31,9 miljardia euroa.

Onko osoitettu, että Slush oli muutakin kuin hypetystä ja pöhinää?

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Liekkö Ponssen metsäkoneita edes osapatentoitu ja yrityksen perustajalla oli kansakoulupohja.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset