*

Elina Lepomäki Näin ei voida jatkaa.

Kokoomuksen arvioitava eurolinjansa uudelleen

Euro ja Euroopan Unioni ovat eri asia. EU voisi parhaimmillaan olla kukoistava vapaakauppa-alue, jossa ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien liikkuminen on mutkatonta. Siinä on edelleen paljon tekemistä ja osittain, muun muassa turvapaikkatilanteen ja Iso-Britannian eropohdinnan vuoksi asioissa on otettu myös takapakkia. Vahva vapaakauppa-alue edistäisi kaikkien EU-maiden vaurautta, ennen kaikkea pienen ulkomaankaupasta riippuvaisen maan, kuten Suomen. Itsekin Iso-Britanniassa asuneena pitäisin Brexitiä erittäin valitettavana.

 

EU:hun ja “sen kaikkiin ytimiin” kuten rahaliitto euroon liityttiin 90-luvulla osittain turvallisuuspoliittisista syistä. EU ei silti ole puolustusliitto, ja 2000-luvulla räätälöity Lissabonin sopimus edistää EU:ta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa vain varovaisin askelin. Suomi on itse ollut heikentämässä yhteisen turvallisuusulottuvuuden kehittämistä. Koska suurin osa EU-maista on Naton jäseniä, olisi johdonmukaista, että myös Suomi liittyisi Naton jäseneksi. Se todennäköisesti toisi meille liikkumavaraa myös talous- ja rahapolitiikan saralla.

 

Raha- ja talouspoliittinen ulottuvuus tulisikin voida ratkaista ensisijaisesti muin kuin turvallisuuspoliittisin perustein. Olen huolissani  EU:n tästä puolesta. Eurokriisi on tullut jäädäkseen ja pahoin pelkään, että pahin on vielä edessä. Kerron seuraavassa syitä miksi ja miten sen pitäisi vaikuttaa myös Kokoomuksen asennoitumiseen. Teksti on pitkä, mutta aihe on mitä keskeisin Suomen tulevaisuuden kannalta.

 

Keinotekoisen alhaiset korot lisäävät ongelmia

 

Olen huolissani Euroopan rahoitusmarkkinoiden vakaudesta. Monet viime vuosina tehdyt kriisinhallintatoimenpiteet ovat lisänneet euron pitkän aikavälin haavoittuvuutta. Ei ole kestävää, ettei markkinoilla ole enää hintasignaaleja, jotka kertoisivat allaolevan arvopaperin kuten valtion velkakirjan todellisesta arvosta. Maailman yksi suurimmista velallisista, Italia, saa 10 vuodeksi velkaa halvemmalla kuin koskaan, 1,5 %:n korolla. Samalla Italian pankkisektori hoipertelee vaarallisesti.

 

Pitkään on ollut selvää, että hallittu tie eteenpäin eurokriisissä on se, että Euroopan keskuspankki EKP ottaa siinä vahvan roolin, vaikkei se itse kriisin syitä ratkaisekaan. EKP:sta on muodostumassa euroalueen kokoinen roskapankki, olkoonkin, että EKP:n osto-ohjelma kanavoi määrällisen elvytyksen - pääasiassa valtioiden velkapaperiostot - kansallisten keskuspankkien kautta. EKP:lle on itselleenkin kertynyt taseeseen kriisimaiden, kuten Kreikan, velkaa muiden ohjelmien ja Kreikan velkajärjestelyn kautta. Tällä kaikella on tietenkin vaikutuksensa.

 

Keskuspankit ovat tällä hetkellä suoraan ja epäsuoraan eurovaltioiden velan pääasiallinen rahoittaja, eikä markkinaehtoisesta hinnanmuodostuksesta ole voitu puhua pitkään aikaan. Korko ei kerro niinkään maan maksukyvystä ja luottokelpoisuudesta, vaan keskuspankkipolitiikasta. Kriisin paniikinomaiselta uudelleensyttymiseltä on toistaiseksi vältytty, mutta ikuisesti ei markkinoita voida suitsia ilman että jostain kohtaa peitto alkaa purkautua.

 

Kun korot ovat alhaalla, euromailla on vahva intressi jatkaa velkaantumistaan kunnes jonain päivänä pää tulee vetävän käteen. Hyvät ystävät, tämä on se syy, miksi eurokriisiin yleensä päädyttiin. Maat, joiden talous ei olisi sitä muuten sallinut, saivat eurojäsenyyden myötä erittäin edullisesti velkaa. Velkakestävyys ylittyi.

 

Nyt EKP on alkanut ostaa elvytysohjelman puitteissa myös yritysten velkapapereita. Markkinoilla ollaan huolissaan siitä, kuinka EKP:n mukaantulo heikentää markkinaehtoista kaupankäyntiä ja vääristää hintoja. Toinen kysymys on, onko tämä tosiaan pitkän päälle toimiva keino lisätä kuluttajahintainflaatiota; se on kuitenkin osto-ohjelman alkuperäinen tarkoitus. Samaa pohditaan parhaillaan kuumeisesti kaikissa rahapolitiikan pöydissä ympäri maapalloa.

 

Toistaiseksi arvopapereiden hinnan paisuttaminen ei ole nytkäyttänyt kuluttajahintoja ylöspäin, ja vaikutus reaalitalouteen on tullut lähinnä heikentyneen euron arvon kautta. Jälkimmäinen on kannatellut myös Suomen vientiä euroalueen ulkopuolelle. Mitä suuremmaksi arvopaperikuplan kuitenkin annetaan paisua, sitä todennäköisempää on, että se myös puhkeaa. Suomen pitäisi varautua siihen tilanteeseen jo nyt, ettei käy samoin kun 2009, kun BKT laski ulkoisen talous-sokin myötä 8 %.

 

Saksan etu ei välttämättä ole Suomen etu

 

Eurokriisin hoidossa olisi Suomen ja myös Kokoomuksen katsottava itseään peilistä. Saksaa peesaava “setä tiukka” -linja on ollut kyseenalainen maalta, joka olisi itsekin ollut jo vuodesta 2009 komission liiallisen alijäämän menettelyssä ilman työeläkerahastojen ylijäämän tuomaa puskuria (Lepomäki ja Sailas SK/2015). Meillä ei myöskään ollut alunperin juurikaan saatavia kriisiytyneistä maista - toisin kuin Saksalla. Saksa myös vahvana ylijäämämaana hyötyy euron olemassaolosta suhteellisesti enemmän kuin toiset euromaat, mukaan lukien Suomi. Saksan tosiaan kannattaa pitää euro pystyssä, "whatever it takes". Muiden maiden kohdalla tilanne ei ole yhtä selvä.

 

Tähän väliin on todettava, että eurokriisin hallinnassa päätöksiä on tehty nopeasti ja kovassa paineessa, mutta vuosien varrella tilaa on onneksi tullut jo ajattelullekin. Loputtomasti ei päätöksistä voi pienikään maa syyttää vain “olosuhteita”.

 

Suomen nykyinen hallitus on ottanut velkaantumisen tuoman riskin vakavasti, mutta toimenpiteet rakenteellisten uudistusten osalta ovat toistaiseksi jääneet laimeiksi. Suomen keskeisin ongelma ei ole hetkellinen kilpailukykyvaje kilpailijamaihin verrattuna, vaan työmarkkinoiden perustavanlaatuinen jäykkyys, jota nyt rakennettu kilpailukykysopimus valitettavasti vain voimistaa. Hallitusohjelma myös pyrkii edistämään euroalueella no bailout -sääntöön tukeutumista sekä nykyisissä tukipaketeissa pidättäytymistä, mikä on hyvä. Suomen hallitus ei toki voi vaikuttaa EKP:n kautta tapahtuvaan vastuutaakan lisääntymiseen.

 

Kreikka on ollut vuodesta 2010 hätärahoituksen varassa. IMF vaatii nyt Kreikalle velkahelpotuksia käynnissä olevan lainaohjelman puitteissa. Tilanne ei ole uusi, sillä Kreikan velkaehtoja on helpotettu vuosien varrella jo moneen otteeseen. Vaikkei velkaleikkauksista olekaan saanut puhua, niin kyse on silti juuri siitä: lainojen eräpäiviä, lyhennysohjelmia ja korkoja on lievennetty. Suomen vakuudet eivät tätä vastaan anna turvaa (“subprime-vakuudet”).

 

Kreikan velkoja on vuosien ajan siirretty yhteisvastuun piiriin, vaikka alunperin riskin olisivat voineet kantaa maan rahoittajat itse - pääasiassa ulkopuoliset pankit ja eläkerahastot. Se olisi ollut euron alkuperäinen tarkoituskin (“no bailout”) ja kriisiä olisi voitu hallita rahoittajien lähtömaissa kunkin maan poliittisella päätöksellä.

 

Esimerkiksi Saksa olisi halutessaan voinut pääomittaa pankkiensa tappiot itse. EKP olisi voinut tulla viime kädessä hätiin tässäkin, mutta nykytilanteeseen verrattuna oleellinen ero on se, että pankkien heikot luotot olisi silloin järjestelty uudelleen. Ehkäpä saksalaispankkien siivous olisi alkanut jo silloin. Nyt luotot siirrettiin muiden kontolle eikä pakkaa ole vieläkään selvitetty. Näin ei toimi markkinatalous.

 

Kreikan tilanne on mutkikas. On kuitenkin selvää, etteivät nykyinen hätärahoituksen jatkaminen ja ulkopuolinen talousohjaus tule auttamaan Kreikkaa takaisin jaloilleen. Veronkorotukset saattavat heikentää taloutta entisestään ja edistää jo ennestään laajaa veronkiertoa. Velkakestävyyttä ei saavuteta ilman että velkaa leikataan roimasti - myös pääomia. Kreikan kansa tarvitsee itsemääräämisoikeutta, eikä sitä todennäköisesti tule niin kauan kuin maalla on kansan mieltämä “ulkoinen vihollinen” eli troikka.

 

Mielestäni ei voi olla poissuljettua, että Kreikalle luodaan lähitulevaisuudessa uskottava ja lempeä tie ulos eurosta esimerkiksi rinnakkaisvaluutan kautta. Markkinapaniikkia ei asiasta enää syntyisi: suuri osa velkojista on tätä nykyä julkisia instituutioita kuten EKP ja IMF. Päätös on toki Kreikan. Silloin EU:n tulisi tehdä kaikkensa, jotta Kreikalle neuvotellaan hyvät uudet EU-jäsenyysehdot, huomioiden myös kriittinen turvapaikkatilanne ja maassa pitkään vallinnut humanitaarista kriisiä lähellä oleva poikkeustila. Kreikkalaisia ihmisiä tulee auttaa siirtymävaiheen yli.

 

Tämä saattaisi olla ainoa keino saada Kreikalle myönnetyistä lainoista joskus edes jotain takaisin. Muuten lainaehtoja todennäköisesti jumppaillaan laulaja-Sannin sanoin vielä 2080-luvullakin uusiksi. Ennen kaikkea se olisi keino mahdollistaa kreikkalaisille tulevaisuus. Rakenneuudistusten osalta kyse ei ole salatieteestä, jonka tuntee vaan IMF, vaan peruasioista, jotka kreikkalaiset poliitikot voivat halutessaan viedä maaliin. Harkinta tulee jättää kreikkalaisten demokraattisesti vaaleilla valitsemille kansanedustajille.

 

Virheistä on otettava oppia

 

Kokoomuksen on kirkastettava visionsa EU:n ja euron suhteen. Olemme aina olleet länsimielinen, kansainvälisyyteen ja vapaakauppaan luottava puolue. Ollaan sitä jatkossakin, ja kasvavissa määrin. Asiat pitää kuitenkin kertoa ihmisille rehellisesti niin kuin ne ovat - myös silloin, kun joudumme yhteisissä pöydissä joustamaan.

 

Kokoomuksen tulee edistää, eikä tuomita, eurosta ja Euroopan Unionista käytävää faktapohjaista keskustelua. Viime vuosina käytöstämme on leimannut eriävien mielipiteiden syyllistäminen tai vihjailut siitä, että rahaliitosta kriittisiä puheenvuoroja esittävä henkilö olisi länsimaisten instituutioiden tai avoimen ja kansainvälisen vuorovaikutuksen vastustaja. On myös ymmärrettävä pitää Suomen kansantalous ja valuuttakytkentä erillään. Pieni kansantalous ei pärjää koskaan yksin, mutta se ei itsessään tarkoita sitä, että rahapolitiikka pitäisi luovuttaa pois tai että sen vaikutuksista ei saisi keskustella.

 

Eurokriisiä ei ole selätetty, vaan se kuplii toistaiseksi pinnan alla. Pankkiunioni ei ratkaise lyhyellä tai edes keskipitkällä tähtäimellä euroalueen haurautta. Euromaiden ja niiden pankkijärjestelmien kohtalonyhteys on kriisivuosina kasvanut - ei supistunut. Se tarkoittaa sitä, että yhä useammin suurimman osan valtion velasta omistaa kyseisen maan oma pankkisektori. Jos valtio ei kaadukaan sen pankkisektorin yskään, niin valtion kriisiytyminen saattaa helposti käynnistää dominoefektin maan pankkisektorilla. Tämä kehitystrendi ei ole kääntynyt ja jos kohtalonyhteyden purkautuminen alkaisikin, on rehellistä myöntää, että siihen menee helposti pari vuosikymmentä. Ne vuosikymmenet ovat epävarmuuden ja alhaisen kasvun aikaa.

 

Meidän olisi rehellisesti kerrottava myös seuraavat tosiasiat. Euro ei ole lisännyt Suomen talouden vakautta, vaan heikentänyt sitä, samalla kun keskeiset rakenneuudistukset on jätetty tähän päivään mennessä tekemättä. Myöskään valuutan vakaus ole mikään itseisarvo, vaan päinvastoin, se on pienelle viennistä riippuvaiselle reunataloudelle kriisejä voimistava tekijä. Vastaavasti, alhaiset korot eivät voi olla itsetarkoitus: jos niillä synnytetään ylivelkaantumista, on lopputulos kaikkien kannalta huono. Alhainen inflaatio ei puolestaan johdu eurosta, vaan on ollut jo 20 vuoden ajan globaali ilmiö.

 

Eurokriisi ei myöskään syntynyt siitä, että “olemassa olevia sääntöjä tulkittiin vaihtelevasti eikä niitä kaikin osin kunnioitettu”, vaan pitkälti juuri siitä, että eurojärjestelmän sääntöjä nimenomaan kunnioitettiin. Euroalueen keskeinen tavoite oli harmonisoida jäsenmaiden lainakustannukset ja siihen päädyttiin nopeasti systemaattisella keskuspankkipolitiikalla. Se johti joidenkin maiden ylivelkaantumiseen - olkoonkin, että Maastrichtin alijäämä- tai velkakriteeriä samalla rikkoen. Jos puolestaan markkinakurin olisi annettu toimia, Maastrichtin kriteerejä olisi pikemmin ollut “pakko” noudattaa.

 

Lisäksi; jos me kokoomuslaiset pyrimme vastustamaan suunnitelmataloutta kotimaassa, sitä pitäisi systemaattisesti vastustaa myös EU:ssa. Jos emme kannata esimerkiksi Keskustan ajamaa kasvurahastoa ja SDP:n ajamaa valtiokapitalismia, miksi pidämme vastaavaa rakennelmaa (kuten ESIR) EU-tasolla kannatettavana? Jos uskomme markkinakuriin, miksi edistämme yhteisvastuuta? On selvää, ettei Suomi voi pienenä maana harata kaikessa vastaan, mutta joskus isänmaan etu vaatisi muuta kuin ajopuuna olemista. Toivon, että Kokoomuksessa keskustellaan nämä asiat tulevaisuudessa auki.


Suomen on panostettava talouden rakenteiden eheyttämiseen siitä riippumatta onko rahapolitiikka omissa käsissämme vai ei. Se tarkoittaa vapaampia työmarkkinoita, suljettujen sektorien avaamista, normien purkua, kannustavaa ja kilpailukykyistä verotusta sekä tehokasta julkista sektoria. Vastaavasti meidän on julkisessa taloudenpidossa varauduttava siihen, että rahoitusmarkkinakriisi saattaa ryöpsähtää lähivuosina uudelleen. Nämä ovat kokoomuslaisen talouspolitiikan ytimessä; ei sokea usko euroon, joka nykyisellään pikemmin vaikeuttaa eikä edistä Euroopan Unionin vakaata kehittämistä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

38Suosittele

38 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (52 kommenttia)

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen

Ja vasta oli asiantuntija sanomassa, ettei puheenjohtajaehdokkailla ole linjaeroja. :) http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/ilkkasuomin...

"EU voisi parhaimmillaan olla kukoistava vapaakauppa-alue, jossa ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien liikkuminen on mutkatonta."

Kannatatko TTIP-sopimusta?

Käyttäjän Aristotellus kuva
Tomi Salonen

Samaa itsekin pohdin.

"Saksan etu ei välttämättä ole Suomen etu". Yhdysvaltojen etu ei välttämättä ole kenenkään muun etu.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Piristävää seurata haastattelujasi ja kirjoituksiasi kun itsepintaisesti koitat puhua asiaa etkä kunnioita omertan lakia kiusalllisista aiheista. Turhaa se tietysti on koska puheenjohtajakisassa on lemmikki Stubb ja jeesmies "minä tunnen täydellisesti kokoomuksen kentän" Orpo jolloin osaaminen, asiasta puhuminen jne. jäävät taas kerran yhdentekeviksi.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Hyvä huomio inflaation globaaliudesta, keskuspankeilta tämä on jäänyt huomaamatta paikallisina inflaatiotavoitteinaan.

Tavalla tai toisella pitäisi yksityissektorin velkakupla saada sulatettua, mieluiten niin että yksityinen kysyntä ei samalla heikenny, ja toisaalta niin, että julkissektorin kulutus samalla kutistuu (tai pysyy edes samana).

Muuta ratkaisua en tähän näe kuin julkissektorin kulukuuri sekä helikopteriraha suoraan kansalaisille tavalla tai toisella korvamerkittynä (esim. palvelusetelit) - näin saavutettaisiin samalla myös se lokaali inflaatiotavoite.

Kuitenkin, tervetullut ulostulo Lepomäeltä "Jotain pitäisi tehdä" hengessä.

Jyrki Paldán

"Hyvä huomio inflaation globaaliudesta, keskuspankeilta tämä on jäänyt huomaamatta paikallisina inflaatiotavoitteinaan."

No jaa, sattumoisin globaali deflaatio alkoi lähes täydellisesti synkronoituna monetarismin nousun kanssa. Hassua että sen jälkeen ei tavallisen kansalaisen kannalta hiveästi hyviä uutisia ole kuulunut juuri missään länsimaassa(nousukausillakin velkaannutaan ja mediaanikansalaiset vain menettävät ostovoimaansa[paitsi niissä maissa, joissa valtio ottaa vahvan roolin tulonjaon suhteen]), mutta silti se on pyhä lehmä.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

No tjaa, mielestäni inflaatio muuttui globaaliksi (rahoitus)markkinoiden globalisaation myötä, eli luokkaa Neuvostoliiton hajoamisesta alkaen. Siitä saakka on menty rikkinäisellä kompassilla.

Käyttäjän CarolusLinden kuva
Carolus Linden

Voisikohan "helikopterirhan" ja kulukuurin tarpeeseen jotenkin vaikuttaa ALV:n alentaminen vaikka 5 prosenttiyksikköä, siitäkin huolimatta, että tämä "investointi" vaatisi lisää valtion lainanottoa?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Alvin laskeminen on toki yksi tapa lisätä yksityistä kulutusta (ja vähentää yksityissektorin velkaantumista), mutta jos se tehdään ilman että meillä on ratkaisu siihen miten se rahoitetaan (ts. se rahoitetaan lisälainalla), siirretään ongelmia vain tulevaisuuteen.

Tietysti jos taustalla on ajatus, että velkoja ei kuitenkaan makseta takaisin, niin mikäs siinä - pidän mahdollisena että tämä on todella ajan henki.

Käyttäjän JussiKoskinen kuva
Jussi Koskinen

"jos me kokoomuslaiset pyrimme vastustamaan suunnitelmataloutta kotimaassa, sitä pitäisi systemaattisesti vastustaa myös EU:ssa"

Kokoomuksessa tosiaan pitää käydä keskustelu sekä EU-politiikasta että markkinoihin luottamisesta Suomen talouspolitiikan ratkaisuissa.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

"Tämä saattaisi olla ainoa keino saada Kreikalle myönnetyistä lainoista joskus edes jotain takaisin."

Tätä en ymmärrä. Kun velat ovat euroissa, niin vaikea niitä on millään devalvoituvilla drakmoilla takaisin maksaa. Sama pätee tietysti Suomen velkoihin.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Eikös lex moneta tarkoita vähän sitä, että velat maksetaan takaisin drakmoina, markkoina tai jonain muuna?

https://en.wikipedia.org/wiki/Lex_monetae

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Ymmärtämistä auttaa kenties se, että toivottomat luotot voivat olla missä tahansa valuutassa. Ainoa keino tehdä edes osa niistä takaisinsaataviksi on parantaa velallisen velanmaksukykyä.

Et kai ehdota vanhan maailman malliin toimia? Aikana, jolloin brittilaivat lähtivät perimään kanuunoilla ja muulla aseistuksella? Että tehdäänkö invaasio Nato-maahan?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

"Tätä en ymmärrä." Vuositolkulla näistä asioista on täällä keskusteltu, eikä vieläkään ole mennyt jakeluun. Ennusteeni on, että ei mene jakeluun jatkossakaan. Epäilen ideologisia syitä.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #15

Tarkoittaisiko "lex moneta" itse asiassa sitä, että "suvereeni valtio" maksaa ottamastaan velastaan takaisin niin paljon kuin haluaa? Et ole niin tyhmä, ettet ymmärtäisi, että tässä piilee koko villakoiran ydin. Vuoden 1734 lain mukaan ja varmasti nykyäänkin velka maksetaan takaisin siinä tavaralajissa tai valuutassa, jossa se on otettu. Puhutaan sopimuksista, joiden varassa koko yhteiskuntajärjestyksemme lepää.

Euro on Suomessa "legal tender" ja sillä tulee voida hoitaa sitoumukset Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Siksi valtiovarainministerin salkkua lähelläkään ei saa olla henkilö, joka muuta spekuloi. Nöyryys on valtiovarainministerin tärkein ominaisuus niin kauan kun Suomi ottaa uutta velkaa kymmenen miljardia euroa vuodessa.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #38

Hyvänen aika taas.

Lepomäki: "Mielestäni ei voi olla poissuljettua, että Kreikalle luodaan lähitulevaisuudessa uskottava ja lempeä tie ulos eurosta esimerkiksi rinnakkaisvaluutan kautta...Tämä saattaisi olla ainoa keino saada Kreikalle myönnetyistä lainoista joskus edes jotain takaisin. Muuten lainaehtoja todennäköisesti jumppaillaan laulaja-Sannin sanoin vielä 2080-luvullakin uusiksi."

Snellman: "En ymmärrä"

Huopainen: "Siinä ei mitään uutta"

Snellman: "Alan puhua jostain ihan muusta".

Käyttäjän lindapelkonen kuva
Linda Pelkonen

Hyvä kirjoitus! Teimme blogista myös pienen jutun Uuden Suomen uutissivustolle.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/196129-elina-lepom...

t. Linda / US

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- On selvää, ettei Suomi voi pienenä maana harata kaikessa vastaan, mutta joskus isänmaan etu vaatisi muuta kuin ajopuuna olemista.

Se pyhä diplomatia on unohtunut tyystin. Kumarretaan ja pyllistellään, mutta ei osata rakentaa yhdessä, niin että Suomikin olisi mukana päättämässä.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Suomi luovutti päätösvaltansa, kun luovuttiin LIpposen EU-politiikasta. Lipposen "ollaan mukana kaikissa ytimissä" antoi päätösvaltaa. Nykyinen paikkamme pöytien päässä on antanut ajopuun aseman.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

1) Missä kohtaa se Lipposen linjan päätösvalta näkyi, ja millä tavalla?

2) Missä kohtaa "nykyinen paikkamme", mitä sillä sitten tarkoitetaankin, on tuon päätösvallan vienyt?

Ei muuten, mutta löysät kommentit tärkeistä asioista ovat aikansa elänyt ilmiö.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

"Koska suurin osa EU-maista on Naton jäseniä, olisi johdonmukaista, että myös Suomi liittyisi Naton jäseneksi. Se todennäköisesti toisi meille liikkumavaraa myös talous- ja rahapolitiikan saralla."

Olisikohan tuo natottajien yksi typerimmistä argumenteista ikinä...

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Ei mitään korjattavaa. Ehkä olisin sivulauseessa tuonut esiin, että Euroopan velkakriisi oli aluksi yksityisen sektorin velkakriisi. Sellaisista tulee hyvin nopealla tahdilla julkisen sektorin velkakriisejä.

Erittäin mukavaa kuulla Kokoomuksen puheenjohtajaehdokkaalta liian tutuksi tulleiden populististen, poliittisesti korrektien, uskonnollisvivahteisten uskollisuusjulistusten sijaan tämänkaltaista tekstiä.

En äänestä kokoomuksen puheenjohtajavaaleissa, enkä huutele vieraisiin pöytiin sen enempää, mutta lämmin suositukseni. Kokoomus olisi parempi yhteisten asioittemme hoitaja Lepomäen linjauksilla. Nähtäväksi jää, onko kokoomus siihen valmis.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Hyvä blogaus Elinalta. Kaksoisvaluutta auttaisi varmasti Kreikkaa.

Juhanin TARGET2-eskaloitumisblogaus täydentää tämän blogin ongelmavyyhtiä. Suomen Pankin tasekin on nyt 111 miljardia euroa, kun se 2014 oli vain 42 miljardia. Negatiivinen korkotaso rasittaa siis suomalaisia liikepankkeja, mutta eritoten saksalaisia, ei ihme että Buba on laitettu valittamaan Draghille:

http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217302-...

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

"Saksa olisi halutessaan voinut pääomittaa pankkiensa tappiot itse." kirjoittaa Lepomäki ja jatkaa .."oleellinen ero on se, että pankkien heikot luotot olisi silloin järjestelty uudelleen. Ehkäpä saksalaispankkien siivous olisi alkanut jo silloin. Nyt luotot siirrettiin muiden kontolle eikä pakkaa ole vieläkään selvitetty. Näin ei toimi markkinatalous."

Tämä on toki yleisesti tiedossa, mutta Kokoomuksen puheenjohtajaehdokkaista vain Lepomäki ilmaisee asian selkeästi ja antaa ymmärtää, ettei menettely kuulu markkinatalouteen eikä siten ole hyväksyttäväkään. Sehän johtaa juuri siihen, että voitot ovat pankkikohtaisia, mutta tappiot yhteisiä eli koko euroalueen maksettavia.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Eikös demarit ole Viljo olleet ihan kokoomuksen kanssa samassa kelkassa tässä?

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Muistutan vain, että demarit Urpilaisen johdolla vaativat Kreikan lisälainoitukselle tiukkoja ehtoja. Vakuudet saatiin. Nyt ne kylläkin ovat menossa, kun Kreikalle annetaan velkahelpotuksia.

Siitäkin saa viisastella loputtomiin, etteivät laina-aikojen pidennykset nollakorkoineen ole anteeksiantoa. Mitä muuta ne ovat, kun kuluja velasta ei ole, oli sen määrä mikä tahansa.

Rehellistä ja selkeämpää on myöntää, ettei Kreikka nykyehdoilla selviä veloistaan koskaan ja asettaa velka tasolle, josta Kreikalla on realistinen selviämismahdollisuus.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #35

Viljo, mitäs luulet paljonko tuolla vakuudella on arvoa? Demarit ovat kovasti painottaneet vakuudella olevan taatuille lainoille hyvä vakuusarvo, mutta asianlaita on surullinen. Veronmaksajia veti demarit Kataisen kanssa täydellisesti höplästä.

Ensinnäkin kahdenkeskinen suora mrd euron laina on menettänyt arvoaan huomattavasti.Nordean pääanalyytikko Jan von Gerichin mukaan Suomen miljardin euron laina Kreikalle on markkinoilla enää 330 miljoonan euron arvoinen. Suomen tappiot markkina-arvoilla mitattuna yhteensä lähes 2,5 miljardia euroa.

ERVV:n kautta 1,8 miljardin tappiot Suomelle.
”Kreikasta aiheutuva tapahtuma” tarkoittaa mitä tahansa Kreikkaan liittyvää tapahtumaa (pois lukien tapahtumat, jotka eivät johdu Kreikan menettelystä tai laiminlyönnistä), sopimustekstissä todetaan.

Pääministeri Alexander Stubb (kok) on todennut, että Kreikan lainaehtoja voidaan helpottaa, mutta lainan nimellisarvon leikkausta Suomi ei hyväksy. Jos Suomi myöntyy lainan ehtojen muuttamiseen, kyse ei ole ”Kreikasta aiheutuvasta tapahtumasta”, jonka vuoksi Suomi voisi saada reilut 900 miljoonaa itselleen.

Siispä lainaehtojen muutokset tuovat lisää tappiota Suomelle ja näinhän on jo Kataisen-Urpilaisen hallituksen aikana tehty pidentämällä maturiteeiaikoja ja alentamalla korkoa.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-200000087518...

Kuka uskoo vielä demareiden lupauksiin? Ennen ek-vaaleja ei luvattu Kreikalle tukipaketteja ilman täysiä vakuuksia, joita ei sitten kuitenkaan saatu vaan suostuttiin tuen antamiseen, joista nyt on jo aktivoitunut tappiota veronmaksajille kuten Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich on kertonut tuossa IS:n kirjoituksessa.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Kiitos Elina! Ilo lukea todellisen asiantuntijan suoraa tekstiä!

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Mikä pitää kokoomuksen muita puheenjohtajaehdokkaita yhteisvaluutan vankeina?

Jukka Laine

Elina Lepomäki kirjoittaa vastuulliselta pohjalta, eikä niinkään poliittista liibalaapaa satumaan kuuntelijoille. Tätä Suomi tarvitsee. Mutta onko politiikka valmis. Tai edes kokoomus.

Jospa kansa haluaisi kokeilla rehellistä vaihtoehtoa. Muutos koetaan laajasti uhkakuvaksi vaikka se on vääjämätön tosiasia ja siksi politiikoilta pitää löytyä vastuuntuntoa. Ja halua ajaa Suomen asiaa vaikka se tietäisi kovia aikoja.

90-luvun jälkeen Suomessa on ollut valehtelijoiden markkinat. Kansalle kun kertoo satuja, joita kansa haluaa kuulla, niin menestys on taattu. Etujärjestöt suoltavat vielä omia satujaan. Satumaa vaan on vaikeuksissa kun kakku kutistuu väestön ikääntyessä ja menojen kasvaessa.

Jaakko Savolainen

Olen iloisesti yllättynyt kirjoituksen rehellisyydestä. Elina ei taidakaan oilla ylikoulutettu äärimmäisen markkinatalouden lipun kantaja. Jopa minä ymmärsin ja hyväksyin melkein kaikki Elinan kertomat havainnot ja johtopäätökset. Hyvä kirjoitus kokonaisuutena.

Se, mitä jäin kaipaamaan, on Elinan käsitys EU:n ja yksityisen jäsenmaan tulevaisuudesta. Kokoomuksen nykyisestä toiminnasta olen ymmärtänyt sen, että kokoomus haluaa keskittää EU:lle aina enemmän ja enemmän valtaa. Päätös liki kaikista asioista pitää siirtää EU:tehtäväksi. Tälläisestä seuraa luonnollisesti itsenäisen EU-valtion päätösvallan pieneneminen.

Seurauksena edellisestä olen ymmärtänyt kokoomuksen tavoitteen olevan itsenäisen Suomi-nimisen valtion lopettaminen ja siirtyminen osana yhteiseen Eurooppa-valtioon. Miten Sinä Elina näet kokoomuksen tulevaisuuden poliikan suuntaviivat tässä asiassa?

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Syntyneet ongelmat on mittavasti ja perusteellisesti käyty läpi. Näistä ongelmistahan on jo kohta viimeiset kymmenen vuotta jo puhuttu.

Nyt sitten seuraavaksi odotetaan konkreettisia muutosehdotuksia. Evoluutiohan perustuu siihen, että tehdään jotakin, jossa syntyy myös virheitä ja tämän jälkeen korjataan virheet, tarkistetaan kurssia ja jatketaan eteenpäin tavoitetta kohden. Tuleen ei saa jäädä makaamaan.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Edelleen ne samat, mistä viitisen vuotta on tullut puhuttua:

Joko 1) liittovaltio tai 2) euroalueen purku osittain tai kokonaan.

Näistä on valittava yksi, ja vietävä projekti maaliin asti. Valinta on välttämätön pysähtyneisyyden lopettamiseksi. Se on välttämätön myös sent akai, että seuraavan kriisin tullessa työkalupakki, jolla vastata kriisiin, olisi kunnossa.

Kumpikaan näistä ei sisällä mitään ratkaisua jo syntyneisiin ongelmiin ja yhteisvastuisiin, joten niistä pitää sopia erikseen.

Pitää siis valita sekä strategia tulevaisuudelle, että strategia menneisyyden taakkojen hoitamiseksi.

Käyttäjän RaimoLaakso kuva
Raimo Laakso

Täyttä asiaa. Valitettavaa tuossa eurojäsenyydessä taitaa olla, ettei siitä ole enää helppoa ulospääsyä, koska vastuita on kasvatettu niin EKP:n kuin muidenkin järjestelmien kautta liian suuriksi. Toisaalta tuollainen järjestelmä ei voi ikinä toimia erilaisten kansallisvaltioiden muodostamassa liitossa. En tiedä, onko missään tahossa tutkittu, paljonko euroalueelta on siirtynyt teollisuutta ulos sillä aikavälillä, kun sen arvostus oli ylisuurta dollariin nähden. Saksan tilannetta se ehkä on parantanut korkean brändin omaavien tuotteiden takia, mutta jo valmiiksi heikommat maat se on ajanut vielä huonompaan jamaan.

Siitä täytyy puheenjohtajaehdokkaalle antaa lisäpisteet, että hän on yksi harvoista politiikoista, jotka pystyvät muodostamaan laajapohjaisen kokonaiskuvan talouden ongelmista. Samalla kyky hahmottaa eri asioiden vaikutukset kokonaisuuteen ja toisiinsa tuntuvat olevan hyvin hallussa. Kyllä tuolle viisaudelle olisi käyttöä maan ylimmässä johdossa.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki

Onko siis tarkoitus, että koko Kokoomus (myös jäsenet) vaihtavat mielipidettään eurosta? Siinä joutuu aika moni pyörtämään puheensa.

Käyttäjän jln kuva
Jarno Luoma-Nirva

"Suomen keskeisin ongelma ei ole hetkellinen kilpailukykyvaje kilpailijamaihin verrattuna, vaan työmarkkinoiden perustavanlaatuinen jäykkyys, jota nyt rakennettu kilpailukykysopimus valitettavasti vain voimistaa."

Todellakin, talouden suurin ongelma on jäykät työmarkkinat. Eli suomeksi yleissitovuus, tämä suomalainen erikoisuus, joka säädettiin puolivahingossa ja on todennäköisesti perustuslain vastainen, mutta josta eroon pääseminen on osoittautunut lähes mahdottomaksi, koska saavutetut edut ja yleislakko, ja toimihan se vielä markka-aikaan joten kuten kun menetettyä kilpailukykyä voitiin aina paikata devalvaatiolla.

Tosin eipä vastapuolikaan sen purkamista ole kovin ponnekkaasti ajanut. Sen kerran, kun SDP ei ole hallituksessa ja työmarkkinoita oltaisiin voitu edes yrittää uudistaa, paukut päätettiin pistää siihen, että työaikaa kasvatetaan kolmella päivällä vuodessa. Eli kun on ongelmana on valtava määrä ihmisiä ilman töitä, korjataan se pistämällä vielä töissä olevat tekemään entistä enemmän töitä. Ok, marginaalisesti pienemmät yksikkökustannukset ja sitä rataa, mutta parhain päinkään ajateltuna tuolla ei Suomen ongelmia korjata, ei lähellekään. Joten miksi tuhlata aikaa, vaivaa ja poliittista pääomaa tuollaiseen nysväykseen oikeiden ongelmien sijaan? Vai haluttiinko ratkaisujen sijaan ottaa vain pari helppoa irtopistettä?

Pääargumentti yleissitovuuden poistamista vastaan on se, että silloin työnantaja voisi käyttää vahvempaa neuvotteluasemaansa pakottamaan työntekijän suostumaan sietämättömän huonoihin työehtoihin, jos haluaa välttää kadulle joutumisen. Todennäköisesti työnantajien välinen kilpailu pitäisi huolen, että ihan mihin tahansa ehtoihin ei tarvitsisi suostua, mutta sinänsä huoli on ymmärrettävä.

Siksi työntekijän neuvotteluasemaa tulee parantaa korjaamalla sosiaaliturvaa siten, että huonosta työsopimuksesta on aina mahdollista kieltäytyä ilman pelkoa toimeentulon menetyksestä. Tällöin molemmat osapuolet ovat samalla viivalla ja sopimus syntyy vain, jos molemmat aidosti hyötyvät siitä.

Tämä tarkoittaa vähintäänkin karenssien poistoa, koska on kovin hankala kuvitella olevansa tasapuolisessa neuvotteluasemassa, jos vastapuoli voi sanoa, että "Jaa ei vessojen siivoaminen kympin päiväpalkalla kiinnosta herra insinööriä? Taidammepa ilmoittaa työkkäriin ettei tarjottu työ kelpaa. Onnea vaan tuettomille kuukausille." Eli tismalleen päinvastaista uudistamista kuin mihin hallitus on pyrkimässä tiukentamalla työn vastaanottovelvoitetta silloinkin, kun työstä jäisi käteen vähemmän kuin työttömyysturvasta. (Ja jos tuollainen tilanne on edes mahdollinen, kannattaisi ehkä suunnata tarmo työttömyysturvan korjaamiseen siten, ettei kyseistä tilannetta ylipäätään voi syntyä.)

Paras vaihtoehto toki olisi perustulo/tili, joka paitsi turvaisi toimeentulon ja neuvotteluaseman kaikissa tilanteissa, tekisi myös kaikesta työnteosta kannattavaa, jolloin töihin ei enää tarvitsisi pakottaa. Mutta sekin auttaisi jo paljon, jos nykyisiä tukia korjattaisiin edes sen verran, että kaikesta työnteosta jäisi käteen edes hieman enemmän kuin mitä menettää tukia.

Eli jos sallitaan, pari vinkkiä hallitukselle:

-Nykyiset työttömyysturvauudistusideat kannattaa haudata vähin äänin, ne vain pahentaisivat tilannetta. Sen sijaan kannattaa tehdä tismalleen päinvastaiset uudistukset, eli poistaa kaikki karenssit ja tehdä työnteosta aina kannattavaa siten, että tuet vähänevät asteittain tulojen kasvaessa niin, että jokaisesta ansaitusta eurosta jää edes jotain käteenkin.

-Kun sosiaaliturva on kunnossa ja työntekijöiden neuvotteluasema turvattu, voidaan yleissitovuutta lähteä varovasti purkamaan. Tämä tulee olemaan ammattiyhdistyksille kova pala, eikä niitä kannata ärsyttää millään ylimääräisellä, joten tuo työajan pidennyskin olisi kenties parasta haudata tässä vaiheessa.

Kun nuo on hoidettu, voidaankin keskittyä nauttimaan kasvaneesta työllisyydestä, kasvavista verotuloista ja pienentyneistä sosiaaliturvamenoista. Joutessa voi vaikka maksella kertyneet valtion lainat pois ja suunnitella seuraavien vaalien voitonjuhlia.

Tai sitten ne voi jättää tekemättä, keskittyä kyykyttämään kasvavaa työttömien joukkoa talouden vajotessa entistä syvemmälle ja tarjota SDP:lle seuraavien vaalien voitto lautasella, minkä jälkeen ei tarvitse enää miettiäkkään mitään uudistuksia työmarkkinoille.

Käyttäjän JouniBorgman kuva
Jouni Borgman

Järkitekstiä. Suomelle oma rinnakkaisvaluutta (sub-Euro?), johon sidotaan palkat, perustulo sekä elinkustannuksista huomattava osa (ainakin asumiseen liittyvät). Tämä laskee kotimaan kustannustasoa ja parantaa sitä myötä hintakilpailukykyä viennissä. Perustulo puolestaan joustavoittaa työmarkkinat.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Odottaisin todella kiinnostuneena, mitä Alexander Stubb ja Petteri Orpo vastaavat tähän selvästikin asiantuntevaan puheenvuoroon ja siinä esitettyihin väitteisiin vaikkapa siitä keskeisestä kysymyksestä, onko Suomella mitään järkeä olla €-alueen jäsen. Elina Lepomäki on enemmänkin kielteisellä kannalla.

Mutta turhaan varmaan odottelen. Eihän puheenjohtajapeliä käyvillä ministereillä ole aikaa selvittää kantaansa sellaisesta "pikku asiasta" kuin Suomen ja EU:n talouspolitiikasta.

Eihän tässä mielipiteenvaihdossa ole muuten näkynyt myöskään blogistin omia kommentteja ja selvennyksiä.

Niin että kyllä me taas kerran käymme tämänkin Kokoomuksen puheenjohtajavaalin "sammutetuin lyhdyin". Harmin paikka, kun sentään elämme ns. demokratiassa.

Sami Hyrskylahti

joo-o.

ja kaikkein varmimman ja isoimman tilin tekee ne jotka myy "näkymätöntä" (kuten myös "uskontoa", "kansallisuutta" ja ties mitä myyttiä myydään).

teidän ystävien aktiivisuudesta päätellen joko ette hiffaa miten homma menee tai olette sitä mieltä että homma menee vain ja ainoastaan juuri niin kuin se menee...

peace in space (8

********

"Tulevaisuudessa kaikki raha islantilaisissa pankeissa olisi keskuspankkirahaa. Pankit eivät voisi luoda uutta rahaa myöntäessään esimerkiksi asuntolainoja, vaan niiden olisi lainattava se keskuspankista tai määräaikaistallettajilta. Pankit toimisivat ainoastaan rahan välittäjinä, kuten moni kuvittelee nykyäänkin pankkien toimivan."

http://uusi.voima.fi/artikkeli/2015/rahanluonti-si...

Sami Hyrskylahti

kannattaa lukea myös tämä, varsinkin jos kuvittelee että väärinpäin rakennettava finanssipyramidi muka pysyy pystyssä.

sinänsä hienoa että rahaa voidaan taikoa tyhjästä ja sillä ei ole juuri mitään vaikutusta inflaatioon paitsi asuntojen hintoihin, joihin pankkien "taikomat" pyramidi-rahat suureksi osaksi luodaan.

markkinataloudenhan pitäis tuoda hinnat alas ja näin lähes kaikkialla käykin, mutta finanssi-kapitalismi (jonka dualistiseen kapitalismi tai kommunismi -maailmankuvaan uskovat kuvittelevat olevan markkinatalouden välttämätön osa) siis vain rikastuttaa rikkaita ja köyhdyttää köyhiä. siis silloin, kun puhumme ihmisen keksimistä abstrakteista numeroista kuten rahasta.

jollette ymmärrä rahan keinotekoisuutta, niin yrittäkää miettiä vastausta tähän: "jos saisit autiolle saarelle mukaasi vain kaikki maailman rahat, mitä tekisit?"

vinkiksi vielä tuohon, että suurin osa maailman rahasta on tietokonebittejä ja yli 90% maailman rahasta on "synnytetty" tietokoneessa ilman minkäänlaista yhteyttä johonkin todelliseen työntekoon, joka lienee vielä meille melkein kaikille ainoa tapa ansaita rahaa.

ja kaiken päälle kuvio "toimii" vielä niin, että jo nyt maailmassa on 2,5 kertaa enemmän velkaa kuin rahaa maksaa se. hyvin menee mutta menköön...

onneksi elämme jo niin vauraassa maailmassa että kaikkea on jo suunnilleen liikaa: joku viisas joskus aikanaan totesi: "toki voitte mennä kapitalismin tietäkin, mutta siinä tapauksessa jonain päivänä löydätte itsenne sellaisesta kommunismista jollaisesta me emme pystyneet edes uneksimaan).

perustulo kaikille ja siihen ratkeaa maailman kaikki "ongelmat".

valehtelu seis = peace in space (8

********

"We are now in the situation where we collectively have $199 trillion of debt, and only $78.8 trillion to pay it off. There is therefore 2.5 times more debt than money!

You surely don't need to be a rocket scientist to see that this situation is completely untenable. Anyone telling us that we can get out of this debt trap by simply being frugal and paying our taxes like good citizens clearly hasn't got a clue.

How on earth did we get into this situation?

For me, the answer is pretty simple. Commercial banks create money when then make loans to individuals, businesses and governments. But when they do this, they create enough money to make the loan, but don't create the money that will be needed to pay the interest. Thus, if a bank creates $1 trillion in loans with interest at 2% and waits for 20 years, the total amount of debt in the system will have increased to nearly $1.5 trillion. This is what has been happening for centuries, but the effects of that compound interest have now become totally out of control.

It is clearly time for us to change the system. All money should be created interest free. Full stop."

peace in space (8

http://simonthorpesideas.blogspot.ru/2015/02/globa...

Sami Hyrskylahti

ja mitä tulee euroon, ipu:n antti pesonen on hyvin tiivistänyt asian:

"Uutisoinnissa sivuutettiin yksi asia. Valtio, jolla on oma raha, keskuspankki ja itsenäinen lainsäädäntö, ei tarvitse ulkomaista velkaa ollenkaan. Tällainen valtio voi lainata omalta keskuspankiltaan. Näin velasta maksetut korot jäävät valtion sisäiseen kiertoon.

Suomessa ryhdyttiin noudattamaan EU:n ja sen edeltäjän EY:n (Euroopan yhteisön) määräyksiä jo 1980-luvun lopulla. EY kielsi keskuspankkirahoituksen. Tämä merkitsi sitä, että valtion oli lainan tarpeessa haettava rahat rahoitusmarkkinoilta.

Se on merkinnyt myös sitä, että Suomen valtion velasta 1990-luvun alun jälkeen maksetut korot ovat menneet lähinnä kansainvälisille rahoittajille. Vuoden 1990 jälkeen on valtion velan korkoja maksettu n. 70 miljardia euroa."

********

ja mites siihen euroon jouduttiin? suunnilleen yhtä "demokraattisesti" kuin "suomen" hyväksymä naton isäntämaasopimus, jota ei ollut edes käännetty suomeksi ennen kuin samainen ipu sen teki.

ipu:n nato-käännös löytyy googlaamalla ja tässä siis lisää kokoomuslaista maailmankuvaa (tosin mitä tulee todellisiin kysymyksiin, kaikki ovat about yhtä pihalla ehkä juuri tuota ipua lukuunottamatta. toisaalta, ei mitään politiikkaa enää 21-vuosisadalla edes tarvita, kun ihmiset osaa ajatella jo omillakin aivoillansa ja tietokoneet vielä paremmin).

kaikki normaaliin rauhalliseen elämään tarvittava on jo olemassa.

green peace space (8

http://seppohautaaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1478...

Sami Hyrskylahti

ja niin kokoomus kuin suomi kuin eu on ollut ukrainan "puolella" viime vuodet.

siksi tämä dokumenttielokuva on hyvin tärkeä, jos haluaa pysyä mukana ajan virrassa ja älyn kehittymisessä.

ja sitä katsoessa voi miettiä sitä miten on mahdollista että venäjä on viimeisen vuoden aikana rahoittanut usa:ta lähes 40 miljardilla dollarilla ostamalla fedin velkakirjoja... tosin tuolla tavallahan kansan rahat katoaa rikkaan kirstuun vielä nopeammin kuin korkoja maksamalla.

peace in space, please (8

http://m.youtube.com/watch?v=54h3MnK8nKQ

Jaakko Savolainen

Puuttuu Elinan vastaukset ja selvennykset esitettyihin kommentteihin/kysymyksiin. Liekö niin, että Elinan nimissä esitetty alkuperäinen erittäin hyvä blogi olikin tehty jossakin ajatuspajassa ja pajalaisten seuraava kokoontuminen ei sujukaan helposti eikä varsinkaan nopeasti?

Käyttäjän HenriJrvi kuva
Henri Järvi

Globaali finanssi mafia on ottamassa maailmaa yhä tiukemmin haltuunsa. Se pienentää tuotteiden kokoja ja huonontaa niiden laatua saadakseen aina vaan parempaa tuottoa jonka se sitten tulouttaa verottajan ulottumattomiin. Kun se huonontaa tuotteen laatua se varastaa sinulta ja kun se tulouttaa ne veroparatiiseihi se varastaa yhteiskunnaltasi.

Nyt pitää kysyä että miten on mahdollista että tällainen järjestelmä voi toimia? Eikö se jos mikä kerro pääoman ja poliittisen eliitin yhteiskuntia korruptoivasta suhteesta?

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Erinomainen analyysi jälleen Elinalta.

Kokoomuksen olisikin syytä vaihtaa Elina valtiovarainministeriksi joka tapauksessa riippumatta puheenjohtajavaalin lopputuloksesta (tämä on tietenkin toiveajattelua, mutta sanon sen kuitenkin).

Käyttäjän 98765sp kuva
Simo Perttula

Elina Lepomäki esittää virkistäviä mielipiteitä. Pitkään aikaan ei noin hyvää ole kuultu Kokoomuksesta?
Sopii erinomaisesti puolueen puheenjohtajaksi, mutta ei vielä ministeriksi hallitukseen.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Puheenjohtaja on itseoikeutettu ministeriksi ja tässä tapauksessa juuri valtionvarainministeriksi. Miksihän profiilissa mainitut opinnot "Tietotekniikan diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri kansantaloustieteestä." mielestäsi eivät oikeuta ministerin pallille? Onko mielestäsi Rinteen opintoarvo "oikeustieteen kandidaatti" sitten parempi tuohon salkkuun ja jos niin millä perusteella?

Käyttäjän HenriJrvi kuva
Henri Järvi

http://www.hs.fi/m/kotimaa/a1463971969119?jako=698...

Nykyisellä puheenjohtajalla onkin kiire lennellä että puolueen johtaminen on tainnut olla sivuseikka.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Lepomäen blogin toinen lause taitaisi olla aika monen eurooppalaisien hyväksyttävissä:
"EU voisi parhaimmillaan olla kukoistava vapaakauppa-alue, jossa ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien liikkuminen on mutkatonta."
---
Ex-pj. Kataisen ratkaisuehdotus rahvaalle (eurokriisi) oli se, että riittää, kun muistamme YHDEN luvun, 1,9 mrd€, joka on "Suomen takausten katto". - Mikähän se todellinen luku mahtaakaan olla?

Ero ajattelussa on suuri, in more ways than one. :-))

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Jos joku on missannut missä mennään niin kahden lauseen yhteenveto.

Lemmikki Stubb puhui itsensä tainnoksiin Suomen kannalta merkittävimmän tekijän, kokoomuksen kentän kanssa 9h:n maraton soittorumbassa ja sai poloinen palkaksi tulehduksen äänijänteisiinsä eikä voi edes hölkäillä. Tähän perään 11h:n maratonsirkus Kreikkaan rahan lapioimisen suhteen toistellen isojen poikien hokemia

- Päädyttiin siihen, että Kreikka on tehnyt tehtävänsä, tehnyt ne ehdolliset uudistukset, joita on vaadittu, Stubb sanoi.

Jos puh.johtaja olisi vain puh.johtaja niin ihan sama mutta kun pestiin on siddottuna ministerin palli ei se ole. Täysin naurettavaa kuinka kokoomuksen puoluekokous päättää käytännössä valtionvarainministerin salkusta jolloin toisinpäin kääntäen on hailee mitä mieltä kokoomuksen puoluekokous edustajineen on kyläpolitikoinnin vinkkelistä kun pitäisi miettiä tulevan tärkeän salkun substanssiosaamista jolloin Lepomäki on selkeä valinta.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Vientihän ei vedä, kun euron valuuttakorin arvo ei vastaa kansallisia tarpeita. Kun perustus ei ole kunnossa, se hajoaa myrskyn ja tulvan tullessa. Pitää olla oikea perustus. Mikä on sitten oikea perustus ? Se on vapaasti kelluva kansallinen valuutta, jonka arvo muodostuu suhteessa ympäristöön. Sitä ei sitten poliitikot tai liittoraha määrää, vaan se vastaa todellisuutta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset