*

Elina Lepomäki Näin ei voida jatkaa.

Tolkkua tuloerokeskusteluun

  • Ansioiden jakauma vuosina 1995, 2001 ja 2012. Euroa/tunti. Lähde: Tilastokeskus
    Ansioiden jakauma vuosina 1995, 2001 ja 2012. Euroa/tunti. Lähde: Tilastokeskus
  • Perityn varallisuuden osuus. Lähde: Bloomberg
    Perityn varallisuuden osuus. Lähde: Bloomberg

Valtiosihteeri Martti Hetemäen ja kansliapäällikkö Jari Gustafssonin haastattelut ovat viime päivinä nostattaneet keskustelua tuloeroista, matalapalkkatöistä ja palkkatuesta. Suuresta suosiostaan huolimatta suomalainen tuloerokeskustelu on harvoin antoisaa, sillä siinä unohdetaan vahingossa tai tietoisesti keskeisiä muuttujia.

 

Matalapalkkatyön käsite on saanut monen kavahtamaan, vaikka jo tänä päivänä puhdas ansiotyöstä saatava palkka on vain pieni osa tyypillisen kotitalouden tulonmuodostusta. Looginen voltti nähtiin tällä viikolla, kun aikaisemmin voimallisesti perustulon puolesta puhunut vasemmistoliitto lähti vastustamaan työn ja sosiaaliturvan yhdistämistä.

 

Työttömyys on suurin yksittäinen köyhyyttä ja syrjäytymistä aiheuttava tekijä eikä sen torjuminen helpotu, jos poliittisessa keskustelussa ei pysytä käsitteiden mukana. Valitettavasti työllistyminen nuorena ja kokemattomana tai pitkään kestäneen työttömyyden jälkeen on keskimääräistä vaikeampaa millä tahansa tulotasolla. Vaikka onkin etuoikeutettu, 23-vuotiasta isinsä liituraitapuvussa Kauppakorkeakoulun läpi kahlannutta maisteria ei kukaan palkkaa suoraan pörssiyhtiön johtoon.

 

Keskipalkkaista työtä on vähemmän

 

Moni kiirehti torjumaan Hetemäen ehdotuksen eriarvoistavana, vaikka nimenomaan palkkaerojen kasvattaminen saattaisi tosiasiallisesti johtaa tuloerojen supistumiseen. Suurempi palkkahajonta - myös alaspäin - synnyttäisi enemmän työpaikkoja, mikä nostaisi työllistyvien henkilöiden tulotasoa. Mitä parempi työllisyys, sitä parempi olisi myös palkansaajan neuvotteluvoima: palkankorotusta on helpompi pyytää työstä kuin työttömyydestä käsin.

 

Suomessa sekä tulo- että palkkaerot ovat erittäin alhaiset kansainvälisessä vertailussa. Viimeisen 10 vuoden aikana tuloerot ovat Suomessa laskeneet gini-kertoimella mitattuna. Eniten ja vähiten ansaitsevien palkkauksen suhteessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viimeisen 20 vuoden aikana. Ansioiden hajonnassa on kuitenkin tapahtunut muutos, mikä näkyy hyvin oheisesta Tilastokeskuksen kuvasta.

 

Vielä vuonna 1995 suuri osa palkansaajista ansaitsi jotakuinkin saman verran. Tuoreimpien tilastotietojen mukaan ansiot ovat jakautuneet huomattavasti vaihtelevammin. Keskiarvoa selvästi suurempaa palkkaa ei enää ansaitsekaan pieni vähemmistö vaan parempaa palkkaa ansaitsevien määrä on lisääntynyt. Tämän pitäisi olla lähtökohtaisesti hyvä uutinen.

 

Ansiotasojen hajonnan myötä koko keskipalkkaisuuden käsite on muuttunut pitkälti merkityksettömäksi. Palkkarakennetilastossa vuonna 1995 keskipalkkaisissa ammattiryhmissä työskenteli noin 250 000 palkansaajaa. Vuonna 2012 tässä joukossa oli enää 108 000 henkilöä. Myös tästä syystä on vaikeampi työllistyä suoraan “keskipalkkaiseksi”; sen sijaan koulutuksen sekä työelämässä karttuvan osaamisen myötä palkka voi vaihdella tuntuvasti elinkaaren aikana.

 

Nettopalkoissa erot ovat luonnollisesti pienempiä progressiivisen verotuksen vuoksi. Kuitenkin yhteiskunnan tasa-arvoisuutta mitataan myös sillä, kuinka köyhä ja ahkera voi omalla työpanoksellaan kartuttaa elintasoaan. Hyvällä koulutuksella ja nousujohteisella palkalla on vähemmän merkitystä, jos palkankorotukset menevät veroihin ja kuluihin eikä mitään jää sukan varteen. Maailmaan huippuun lukeutuva kokonaisveroaste saattaakin yleisösuosiostaan huolimatta nettomääräisesti heikentää mahdollisuuksien tasa-arvoa.

 

Korkea ja voimakkaasti progressiivinen työhön kohdistuva verotus keskittää pääomia sinne missä niitä jo on. Jaan Jussi Saramon (vas.) huolen siitä, että Suomessa “harva rikastuu omalla työllään - vauraus on yleensä perittyä, ei omaa ansiota”. Punaväri oheisella kartalla onkin toista kuin mitä koulukirjoissa meille kerrotaan. Yhdysvalloissa “vain” 29 % miljardööreistä on perinyt varallisuutensa; Suomessa 100 %. Suomen suuri tasalukema kertoo toki siitä, että täällä jättiomaisuuksien tekeminen on lähtökohtaisesti harvinaista (lukumäärä on pieni).

 

Tuloerot merkitsevät vähän, elinkaarituloerot enemmän

 

Tuloerodebatissa elinkaaritulojen sijasta puhutaan lähes aina vuosituloeroista. Vuosia pitkää työpäivää tehnyt, itseoppinut ja pienillä tuloilla elänyt yrittäjä myy viisikymppisenä yrityksensä, jonka arvoon on kasattu 30 vuoden työpanos. Yhtenä vuonna verotilastoissa komeileva henkilö on saanut vuosien ajan TES:in taulukkopalkan alittavaa tuntipalkkaa. Vuosituloerot värähtävät, elinkaarituloerot eivät niinkään.

 

Elinkaarituloerot ovat paitsi alhaisempia myös tasaisempia - ja samalla vähemmän jännittäviä - kuin vuosittaisissa tuloissa havaitut erot eri tuloluokissa. Siksi juuri niitä pitäisi tarkastella, sillä ne kertovat enemmän mahdollisuuksien tasa-arvosta. Vuosi- ja elinkaaritulojen ristiriidasta kertoo esimerkiksi se, että moni tuloeroista huolestunut henkilö perää opiskelijoille lisää opintorahaa, vaikka se tutkimuksen mukaan lisää elinkaarituloeroja. Matalatuloisuus ei myöskään onneksi ole koko eliniän mittainen ilmiö: seitsemän kymmenestä alimpaan tulodesiiliin kuuluvasta henkilöstä siirtyy jo 5-10 vuoden sisällä korkeampiin tuloluokkiin.

 

Elinkaarituloerojen tasaamisessa negatiivisen tuloveron tai perustilin tyyppinen sosiaaliturvaratkaisu voisi olla keskeisessä roolissa. Britannian elinkaarituloerojen vähentämisessä viime aikojen merkittävin tekijä on ollut pienituloisille työntekijöille myönnettävä ansiotulotuki. Se lisää työhön osallistumista, mikä nostaa tuloja paitsi lyhyellä, myös pitkällä tähtäimellä. Tällaista kansliapäällikkö Gustafsson tapaili myös Suomeen. Perustulomalleista saa täyden hyödyn irti kuitenkin vasta kun sopimusvapaus on työmarkkinoilla nykyistä laajempaa - ja monenmoista työtä voisi tosiasiassa ostaa tarpeen mukaan.

 

Luodaan mahdollisuuksia ja sallitaan palkkaerot

 

Perustili menisi mahdollisuuksien tasa-arvon takaamisessa vielä pidemmälle kuin perinteiset perustulomallit. Siinä jokaisella täysi-ikäisellä olisi alkupääoma, jonka pohjalta voi alkaa suunnitella omaa talouttaan opintojen aikana ja niiden jälkeen. Brittitutkimuksessa työllisyys, tulotaso sekä terveys olivat korkeammat sellaisilla kolmekymppisillä, joilla oli aikuisuuden kynnyksellä ollut käytettävissään pieni alkupääoma. Tutkimuksessa oli eliminoitu tulojen, perhetaustan sekä koulutusalan vaikutus.

 

Viimeisenä havaintona viime päivien keskusteluun en malta olla nostamatta OECD:n tutkimusta, johon moni tuloeroja vastustava keskustelija viittaa. Tuloerot kun sen mukaan vähentävät talouskasvua. (OECD:n tutkimus tässä ja ETLA:n suomenkielinen muistio aiheesta tässä). OECD:n tutkimus sanoo suoraan, että eriarvoisuuden negatiivinen vaikutus johtuu nimenomaan tulojakauman alapään tuloeroista silloin, kun ne heikentävät mahdollisuuksia tai kannustimia kouluttautumiseen. Eli tulojakauman yläpään tuloerot eivät sen mukaan lisää eriarvoisuutta tai heikennä myöskään talouskasvua.

 

Siksi politiikkasuosituskin on ilmeinen: pienituloisten koulutuksen, työnteon ja henkilökohtaisten valintojen tukeminen eikä esimerkiksi tuloerojen kaventaminen keski- ja hyvätuloisten välillä. Ensiksi mainittu kasvattaa yksilön mahdollisuuksia, siinä missä jälkimmäinen niitä vähentää - taustasta riippumatta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

18Suosittele

18 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (92 kommenttia)

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Elina on oikeassa, perustili olisi todellakin ylivertainen sosiaaliturvamalli nykyiseen verrattuna - sääli ettei Kokoomus ole valmis puolueena sitä eteenpäin ajamaan.

Kuinka monta sukupolvea saa syrjäytyä kunnes hyväksymme sen tosiasian, että automaation ja globalisaation takia hyväpalkkaista työtä ei enää riitä kaikille kansalaisille?

Ystävällisin terveisin,
Amos Ahola
Liberaalipuolue

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Pistän tähän rakoon termin "kansalaisturvavakuutus". Vakuutuksen piiriin kuuluvat kaikki Suomen kansalaiset vauvasta vaariin ja muoriin. Elämäntilanteen myötä henkilö on joko nettomaksaja, tai sitten vakuutuskorvauksen nauttija. tämän myötö kaikki sosiaali- ym. tuet poistetaan. Ei ole enään Kelaa, eikä nykyistä eläkejärjestelmää. Ne uhrataan ko. vakuutuksen alttarille.

Tuloeroista on turhaa ja vaarallista keskustella. Aina ollaan napit vastuksin. annetaan tuloerojen tulla, olla ja mennä.
Ääripäissähän on varmasti vaikeaa elellä. toinen tukehtuu pullaan ja toisen selkärangan ja vyön väliin jää vain pelkkä nahka.
Montaa muuta asiaa voidaan roplata, mutta tuloerot ovat seurausta kaikesta muuata. Se ei ole itseisarvo.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Kansanedustaja Lepomäki tietää kyllä, että kapitalistisen rahakriisin ja talouden taantuman seuraukset ovat jäämässä pysyviksi. Suomessa runnottu yhteiskuntasopimus kikyineen on yritys pelastaa kapitalismi ja sitä pystyssä pitävä järjestelmä.

Nyt kapitalistien EK:lle ja Sipilän hallitukselle ei näytä riittävän kikyn mahdollistama 3,8 miljardin tulonsiirto työväestön tappioksi. Halutaan lisää suoralla palkka-alella ja tuloerojen kasvattamista matalapalkkaisten kustannuksella.

Kun työttömyys ei hellitä ja sosiaalisia panoksia vain leikataan,julkiset työttömyysturvamenot ylittävät tänä vuonna jo 6 miljardia euroa, on propaganda otettu käyttöön laajalla rintamalla.

Porvarimedia on nostanut sovitusti valtiovarainministeriön Hetemäen, työ- ja elinkeinoministeriön Gustafssonin sekä EK:n ja yrittäjäjärjestöjen propagandistit tukemaan valtion ensi vuoden budjettiesitystä. Siinähän isketään kovalla kädellä työttömyysturvaan ja yritetään laillistaa ilmaistyö.

Yksi on kuitenkin varmaa. Kapitalismissa ei tule olemaan täystyöllisyyttä. Ja työvoiman uusintaminen edellyttää työtä ja rahaa. Siinä vasta ongelma Lepomäelle ja kumppaneille.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Kapitalismissa on ongelmansa, sitä ei käy kieltäminen. Ongelmien luetteleminen on kuitenkin aina helpompaa kuin ongelmien ratkaiseminen. Niin tässäkin tapauksessa. Perusteiltaan parempia järjestelmiä tuntuu olevan vaikea löytää. Silti löytyy niitäkin, jotka tarjoavat ratkaisuksi jopa sosialismia, joka on osoittanut toimimattomuutensa kerta toisensa jälkeen. Uusin esimerkki taitaa olla Venzuela, öljyvaltio, joka on onnistunut ajamaan itsensä konkurssiin ja kansalaiset kurjuuteen.

Juuso Hämäläinen

Venezuela on huono esimerkki. Se kärsii USAn vastatoimista enemmän kuin johtonsa sosialismista. Ulkomaiset monikansalliset yhtiöt eivät hyvällä katsoneet niiden etujen poistamista. Öljyteollisuuden kansallistaminen oli sinällään juuri oikea teko. Kosto taasen on ollut kova.

Kun kirjoitat sosialismista niin et ymmärrä, että kapitalismi on aivan samanlainen vakavasti viallinen järjestelmä. Siinä monen työn tulokset keskitetään harvoille.

Kapitalismin ongelma on juuri siinä, että lainsäädäntö sallii harvoille päättää miten työn tulokset jaetaan ja työt myöskin. Tähän asemaan voi päästä sijoittamalla kerran mitättömänkin summan yrityksen osakkeisiin ja tätä vastaan saa lypsää yrityksen tuloista itselleen vaikka maailman tappiin. Tämä aiheuttaa sen, että vaikka tuottavuus on noussut huimasti vuosikymmenet niin silti työntekijät elävät kädestä suuhun vaurastumatta tai ovat ilman työtä.

Tämä on yhteiskunnallisesti kapitalismin suurin vika. Ja se olisi helposti korjattavissa rajoittamalla yksittäisen henkilön oikeutta omistaa yrityksiä nykyiseen tapaan.

Harvoille kasaantuva vauraus ei kasvata kysyntää, koska työntekijöiden ostovoima ei kasva riittävästi. Harvojen varakkaiden kulutus ei taasen nouse heidän rikastuessaan edelleen. Siksi suuret joukot koulutettujakin ihmisiä on ilman töitä. Työllisyys nousee ja säilyy korkeana vain ostovoiman kasvaessa. Hyvinvointi ei siis koskaan synny palkkoja ja ostovoimaa laskemalla.

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #33

"Siinä monen työn tulokset keskitetään harvoille."

Niinpä.
Ero sosialismiin tulee siinä ettei sosialismissa ole työn tuloksia, mutta silti ne keskitetään vielä enemmän harvoille.

Kim Leino Vastaus kommenttiin #33

"Kapitalismin ongelma on juuri siinä, että lainsäädäntö sallii harvoille päättää miten työn tulokset jaetaan ja työt myöskin. Tähän asemaan voi päästä sijoittamalla kerran mitättömänkin summan yrityksen osakkeisiin ja tätä vastaan saa lypsää yrityksen tuloista itselleen vaikka maailman tappiin. Tämä aiheuttaa sen, että vaikka tuottavuus on noussut huimasti vuosikymmenet niin silti työntekijät elävät kädestä suuhun vaurastumatta tai ovat ilman työtä. "

Moitit siis yksityistä omistusoikeutta, vaikka se on yksi sivilisaation peruspilareista. Ei kukaan vapaaehtoisesti luo mitään jos sitä ei saa itse omistaa. Yhtä hyvin voisit valittaa, että kapitalismin ongelma on se, että kun ostaa auton, saat maailman tappiin itse ajaa sillä, eikä kukaan muu voi sitä laillisesti käyttää ilman lupaasi.

Koko asetelmasi on muutenkin ihan vinoutunut. Miten ensin mainitsemasi muka loogisesti johtaa siihen, että työntekijät elävät kädestä suuhun? Se ei ole totta teoriassa, eikä edes käytännössä, sillä monesta työntekijästä tulee yrittäjä tai sijoittaja. Itse asiassa työntekijän elintaso korreloi erittäin voimakkaasti talouden tuottavuuden kanssa. Kaivinkoneen kuljettaja voi korkeamman tuottavuutensa turvin vaatia paljon suurempaa liksaa kuin lapiomies.

Kolmanneksi, duunarit itse asiassa omistavat eläkevakuutusyhtiöiden kautta suurimman osan maailman osakkeista. Suomessa, jossa eläkevakuutus on laissa määrätty, on siis käytännössä mahdotonta olla olematta kapitalisti.

Osakeyhtiölaki tosin kyllä aiheuttaa markkinavääristymiä, sillä se siirtää osan riskistä kapitalistilta yhteiskunnalle, eikä se nykymuodossaan ole oikeasti yhteensopiva vapaiden markkinoiden ihanteen kanssa. Toisaalta moni muu valtion suunnalta tuleva sääntely myös luo kapitalistille keinotekoisia riskejä, joten ehkä ne tavallaan hieman tasapainottavat toisiaan.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

* kapitalisti
* kapitalistinen ---
* työväestön tappio
* työväestön riisto
* porvari
* porvari---
* yrittäjäjärjestöjen propagandistit
* riistoporvari
* köyhät kyykkyyn
* matalapalkkaisten kustannuksella
* jne.

Listaahan voisi jatkaa, paljon keskeisiä ilmaisuja jäi varmasti poiskin.

Vaikka on kovin voimissaan näiden lintusten & co. jatkama, jo vuosikymmeniä jatkunut tautologia, ei se siitä huolimatta ole muuta kuin fraseologiaa.

Tulee mieleen lähinnä uskonnot. Aikaskaala tässä tosin on hieman lyhyempi, ~50-100 vuotta kun se uskonnoista useimmissa on tuhansissa vuosissa.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Perustili olisi kyllä mielenkiintoinen kokeilu, vaikka se jakaisikin kansalaiset kahteen kastiin nykyistä sosiaaliturvaa tehokkaammin, niihin jotka voivat kartutella tiliään ja välillä vähän huilia, ja niihin jotka vetävät koko elämänsä miinustilillä, pääsemättä miinuksilta ikinä pois.

Mutta vaikutukset pankkimaailmaan olisivat huikeat: vapaa verotusoikeus työväestöltä suoraan pankeille saisi yksityisen rahan perustamaan uusia pankkeja kuin sieniä sateella. Nämä sitten tappelisivat verissäpäin uusista työntekijäasiakkaista, tarjoamalla mikä mitäkin muita pankkipalveluita ja kytkykännyköitä, ehkä jopa ruohonleikkuuta. Siinä vaiheessa kun Suomessa olisi sata verotuloista kilpailevaa pankkia, ei edes Nalle Wahlroosilla olisi varaa mukista hiekkaa sisään kuljettavien asiakkaiden turhuudesta.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Tuo hiekkakommentti on sitkeä huhu, mutta kukaan ei tietääkseni ole pystynyt osoittamaan sen tulleen Björn Wahlroosilta. Asiaa on selvitellyt parikin toimittajaa.

http://blogit.image.fi/vesanlinja/hiekkaa-pankin-l...
http://www.hs.fi/sunnuntai/a1458796043219

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Tiedän, että kyseessä on sitkeä huhu. Asiayhteys vain oli niin herkullinen, että oli pakko käyttää sitä. Oikeastihan Nallen pankki on tänä päivänä kiltimpi yksityishenkilöasiakkaille kuin muut, jos palveluntarjonnan laajuutta katsotaan.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Perustili on pikemminkin vain Kelan(?) ylläpitämä kirjanpitojärjestelmä, eikä liity pankkitoimintaan mitenkään.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

No höh, sittenhän se on paljon huonompi kuin toivoin, kun jäljelle jää vain väestön aiempaa tehokkaampi jakaminen kahtia voittajiin ja häviäjiin, eikä synny edes oikeata pankkikilpailua.

Nykyjärjestelmä ei sentään upota kuoppaan, josta pitäisi epäonnisten elämänvaiheiden jälkeen omin avuin yrittää kaivautua ylös, kun taas miinuksille menevä kirjanpitojärjestelmä tappaa tehokkaasti kaiken toimeliaisuuden. Jos taas järjestelmä ei tunne nollaa pienempiä lukuja, ei siinä silti ole mitään järkeä muille kuin valmiiksi varakkaille ja nopeasti hyvätuloisiin töihin päätyville jonkinlaisena pankin korvikkeena, koska joku 20.000 euroa on oikeasti pieni summa, jolla esim. yh-lapsiperhe ei työttömyydestä, sairaudesta tms. johtuvan tulottomuuden jälkeen ilman muuta tukea elä vuottakaan. Tästä tietenkin herää kysymys, eivätkö ne onnekkaampien kansalaisten rahat olisi paremmin talousjärjestelmälle hyödyksi oikeissa pankeissa kuin jäljettömiin verotettuina, ja tulisiko Kelasta(?) vain uusi vakuutusyhtiö olemassaolevien rinnalle. Eläkevakuutusyhtiöiden sijoitustaito ei ainakaan ole osoittautunut kovinkaan kummoiseksi.

Pekka Heliste

Elina on vielä kokematon eikä ymmärrä kaikkea.

On totta,ettei eliitin kersaa palkata kauppiksesta suoraan pörssiyhtiön johtoon. Mutta kyllä hän pääsee jonkun johtoryhmän jäsenen oikeaksi kädeksi ja jos osaa vähän pelata niin päätyy johtoon. Ja jos epäonnistuu niin on kuitenkin ansainnut suojatyöpaikan tai firman maksaman "eläkkeen"

Taviksen lapsen mahdollisuudet edetä ovat vähäiset.

Ja USAssa on helpompaa kerätä miljardeja sillä potentiaalia on 330 miljoonaa. Yhtenäinen kotimarkkina antaa hyvän pohjan maailman valloituksellekin

Suomi on viiden miljoonan markkina- alue ja kielikin kummallinen ,joten maailman valloitus on vaikeampaa

Ja USAn vanhat miljardöörit ovat siirtyneet sijoittajiksi ja rahat ovat veroparatiiseissa

Ehkäpä se ikä korjaa puutteet kokemustiedossa

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Taidokkaasti aseteltuja sanoja Helisteeltä sinänsä, mutta vielä jäi epäselväksi, mitkä esiinnostamistasi pointeista katsot Elinalta jääneen ymmärtämättä?

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Ensin pitäs varmaan määritellä taviksen ja eliitin erot, jotta voisi ottaa vähääkään kantaa. Tosin tällaisten termien käyttäminen epämääräisesti pitää keskustelun sopivan populistisena, jotta asiasta ei tarvitsisi keskustella vähääkään vakavasti. Ehkäpä se kokemus ja ikä tarkoittaa tässä esimerkissä vain kyynistymistä...

Käyttäjän PiviHTyni kuva
Päivi Tyni

Juurihan uutisoitiin, että varakkaiden perheiden lapsilla on jo "perustili". Eli tilille tai rahastoon säästetyt lapsilisät. Sen lisäksi heillä on edelleen varakkaat vanhemmatkin.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Onko Päivi sitä mieltä, että vaurastuminen - oli se saavutettu millä tavalla hyvänsä - on kategorisesti estettävä ja kiellettävä?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Kyllä on jos vaurastuminen tapahtuu sosiaaliturvalla joksi lapsilisät katson.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #14

Mikä on Jarmon oma arvio siitä, kuinka taajaan Suomessa vaurastutaan sosiaaliturvalla ml. lapsilisät siinä mielessä, mitä Päivi varakkailla mitä ilmeisimmin tarkoitti?

Jätetään pois laskuista ne sosiaaliturvan ansaintatapaukset, joissa on toimittu vastoin lain kirjainta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #17

"Mikä on Jarmon oma arvio siitä, kuinka taajaan Suomessa vaurastutaan sosiaaliturvalla ml. lapsilisät..."

Älytön kysymys tässä asiayhteydessä.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #20

Spekuloit sosiaaliturvalla vaurastumisen mahdollisuudella ja kuitenkin samaan aikaan näet älyttömänä miettiä, kuinka usein sitä tapahtuu?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #25

Ei ongelma ole kuinka usein vaan miksi. Rahaa ei riitä sitä tarvitsevillekaan jotka laittaisivar sen kiertoon kun toiset laittavat sen säästötilille.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #27

"Ei ongelma ole kuinka usein vaan miksi."

Kyllä logiikka sanoo, että ennen kuin lähdetään miettimään mahdollisen ongelman syitä, on tutkittava, onko ongelmaa ylipäätänsäkään.

Lisäksi hyvin useissa instansseissa - niin julkisen kuin yksityisen puolen - on varsin sisään ajettu toimintatapa tarkastella, kuinka taajaan jotain todettua ongelmaa esiintyy. Esiintymistaajuuden mukaisia sitten toimenpiteet.

Kannatatko muuten perustulomallia? Entä verotuksen progression syventämistä entisestään?

Käyttäjän timostrid kuva
Timo Strid Vastaus kommenttiin #14

Yli puolet suomalaisista on valtion ja kuntien tulonsiirtojen kohteena, eli nettosaajia. Sosiaaliturvaa lienee tämäkin.
Yli puolelta suomalaisista pitää siis kieltää vaurastuminen.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Aloitetaan perustili kokeilu sopeutumiselääkkeellä olevilla kansanedustajilla.

Suvi Linden (kok) 5 000e/kk eikä viitsi mennä töihin kun on 12v lapsi?

Tavallisen tallaajan on mentävä vaikka lapsi olisi leikki-ikäinen.
Yhdenvertaisuuslaki Lepomäki.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/185818-perustulost...

Käyttäjän vekotin kuva
Kyuu Eturautti

Kirjoitat asiaa - vaan miten tämän saisi tiivistettyä kolmasosaan tuota tekstimäärää? Luen ilolla pidempiä juttuja mutta massoihin tämä pitäisi saada tiiviimmäksi. Ei, en omaa mitään pikavastausta haasteeseen.

Mutta Elina, pelkän kyynisen faktan lisäksi täytyy ajatella tätä imagovaikutusta. Edustat kapitalismia - ei, minä en siitä ketään hauku, mutta asian myymiseksi tarvitaan mielestäni myös vastaantuloa. Oma ehdotukseni on se, että samalla kun ajetaan liberaalimpaa ja mahdollisuuksia tarjoavaa talousmallia, otetaan myös äärimmäisen kriittinen asenne huijauksia kohtaan. Harmaa talous, aggressiivinen verosuunnittelu ja sen semmoiset pitäisi saada samalla kuriin. Olisi massoille paljon helpompi myydä avoimuutta, mikäli se pohjautuu reilun pelin henkeen. Tällä hetkellä niin ei ole.

Muitakin lähestymistapoja voisi olla mutta näin aika perkuleesti veroja maksavana yrittäjänä pidän veroja kiertäviä toimijoita vihollisena numero yksi. Minä kun maksan heidänkin verot.

Jukka Laine

Terveessä mallissa tuloerot kasvavat. Se kannustaa ja luo kysyntää. Suomalainen malli jossa tulot tasataan ei näy toimivan. Palkan ja sosiaaliturvan yhdistäminen on askel kohti neuvostojärjestelmää jos ei tuloloukuista ja pienten lisätulojen kireästä verotuksesta päästä irti. Käytännössä sellaisesta ei suomalaisessa mallissa koskaan päästäisi sopuun.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

J.L:" Suomalainen malli jossa tulot tasataan ei näy toimivan."

Uskoisin että tämä Jussi Raittisen aikoinaan esittämä kappale suomalaisen tulonjaon tasaamisesta on hieman lähempänä totuutta, kuin oma uskomuksesi.

" toiset soutaa ja toiset vähän melalla avittaa. Kalansaaliskin jaetaan, vaikkei ihan tasan, saa soutajat perkuujätteitä kasan,"

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Olkoot nimitys mikä tahansa: perustili, perustulo, kansalaispalkka, ongelma on sama. Mitä enemmän jaetaan kansalaisille vastikkeetonta rahaa, sen kalliimmaksi se yhteiskunnalle tulee ja samalla verotus nousee. Jostain ne jaettavat varat on kiskottava.

Ilmeisesti perustulokokeilu alkaa. Siinä lähtötasoksi on arvioita 560 euroa. Silläkin pärjää, jos asumiskulut ovat riittävän alhaiset. Kunnon asuntoon se ei edes riitä. Niinpä perustulon saajan pitää saada sen päälle asumistukea. Jos sairastuu, pitää saada toimeentulotukea, jotta selviää laskusta tai sairauskulut on siirrettävä suoraan yhteiskunnalle.

Kuvitelkoot kukin mitä haluaa, mutta yhteiskunnalla ei ole varaa rajattomaan määrään vapaamatkustajia. Tämä on tosiasia, jota ei toimeentuloteorioilla voi ratkaista.

Käyttäjän vekotin kuva
Kyuu Eturautti

Viljo osuu inhorealistisella matematiikallaan naulan kantaan.

Moni valittaa että kun tukirahoilla ei ole varaa vuokrata Helsingistä kämppää. Kysymykseni on: pitääkö "oikeus kotiin" tulkata muotoon "oikeus asuntoon Suomen kalleimmissa kunnissa" - vai pitäisikö hyväksyä että jos työtä ei vaikkapa vuoteen-pariin löydy, sitten sopii muuttaa halvemmille asuinalueille.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

K.E:"sitten sopii muuttaa halvemmille asuinalueille."

Meinaat että kun ihminen asunut vaikkapa kymmeniä vuosia(esim. nuuruusvuotensa vanhempien asunnossa) Helsingissä ja sitten joutuu työttömäksi, tahi muuten vaan hillot loppuu, niin voidaan laittaa sitten jonnekin Viiksimon itäpuolle asustelemaan? Eihän tätä saanut harrastaa mamujenkaan kanssa, miten sitten alkuperäiskansan?

PS olen toki itse muuttanut halvemman asunnon perään, asuttuani ensin 35v Hesassa, mutta noin ylipäätään.

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #26

Juuri sitä tarkoitetaan. Jos voit pätevästi perustella miksi toisten veronmaksajien pitäisi maksaa jonkun persaukisen helsinkiläisen asuminen maan kalleimmalla asuinalueella, niin asiaa voidaan harkita.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Kansalaisturvavakuutus kaikille Suomen kansalaisille. Vakuutuksen voimaantullessa kaikki muut tuet päättyvät ja niiden varallisuus tulee vakuutuksen perusrahastoksi.

Vakuutusmaksut ja vakuutuskorvaukset toimivat kulloisenkin elämäntilanteen mukaan. Tänään maksat vakuutusta ja huomenna nautit vakuutuskorvauksesta.

Vastikkeetonta vakuutusnautintaa ei tule olemaan.

Käyttäjän Creap kuva
Vesa Nikkanen

"Suurempi palkkahajonta - myös alaspäin - synnyttäisi enemmän työpaikkoja, mikä nostaisi työllistyvien henkilöiden tulotasoa."

Tuota en ymmärrä, että miksi se nostaisi työllistyvien tulotasoa? Voitko Elina avata tätä, tai joku muu, kiitos.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Nähtävästi sisäistä devalvaatiota tarjotaan vain matalapalkka-aloille johon keskipalkkaisetkin luonnollisesti siirtyisivät ajan myötä, tämähän on ollut todellisuutta USA:ssa jo 80-luvulta lähtien ja Suomi seuraa perässä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

No kun ne työllistyvät niin yleensä tulot nousevat ainakin vähän verrattuna sosiaaliturvaan. Työmarkkinat ovat kuin juustomarkkinat. Lasket juuston hintaa niin juuston kulutus kasvaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"No kun ne työllistyvät niin yleensä tulot nousevat ainakin vähän verrattuna sosiaaliturvaan."

Pienillä tulojen nousulla ei ole mitään merkitystä koska menot kasvavat tuplasti samaan aikaan, valtio paikkaa tuloveronmenetystä nostamalla välillisiä veroja ja veroluonteisia maksuja ja kunnat tekevät rahapulassaan samaa. Ainoa mikä tässä nousee on valtion menot.

Käyttäjän Creap kuva
Vesa Nikkanen

Onkohan näin? Jarmolla tuossa yllä on hyviä pointteja, jos pitävät paikkansa.

Pekka Heliste

Jos juustonkulutus kasvaa niin kansa lihoo. Todennäköisempää on , että luovutaan jostain muusta ,kalliimmasta ravintoaineesta ja se johtaa muun kulutuksen laskuun ja palkkojen polkemiseen/irtisanomisiin toisella sektorilla

Ja kun ostovoima laskee niin kulutus vähenee ja työpaikta vähenevät

Käyttäjän JariLaunio kuva
Jari Launio

Tein työurani valtion virkamiehenä. Aluksi palkkaus oli peruspalkka aseman määrittämän palkkaluokan mukaan. Vuosien myötä kertyi ikälisiä (teit sitten oikeasti tai olit tekevinäsi töitä...). Koulutuksen myötä palkkaluokka nousi ja vastuu kasvoi (teit sitten oikeas...). Jossain vaiheessa otettiin käyttöön "pärstäkerroin" -rumasti ilmaistuna pisteytysjärjestelmä tehtävien vaativuuden ym. mukaan (joiltain osin hyvä? Ja joiltain huono?). Mikä on ja mikä ei ole tasapuolinen palkkausjärjestelmä? Asioista voidaan kommentoida puoleen jos toiseen...Se on demokratiaa. Elinan kirjoituksessa viitataan kuitenkin selkeisiin faktoihin. Jos perustili (nimi olkoon mikä tahansa) selkeyttää kansalaisen tulon muodostusta, niin jippii! Miettikää mikä (pelkästään!) sähköpostirumba (lomakkeiden täyttäminen ja eri luukuille jonottaminen) ja tiedonkeruun määrä on hakea eri etuisuuksia? Ja...kuka hakee oikein? Ja kuka väärin perustein? Mielenkiintoista on se, millä perusteella arpa osuu niihin 2000 peruspalkkakokeiluun valittavaan...

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

En ymmärrä miksi asioista pitää puhua niin monimutkaisesti ettei ajatuksesta saa mitään tolkkua?

Kyllä tässä asiassa pitäisi minun mielestä selvitä ihan yksinkertaisella ajattelutavalla.

Jos töitä ei saa normipalkalla niin sitten pitäisi ymmärtää tarjota työtään halvemmalla.

Jos pitää myydä oma työnsä niin halvalla ettei sillä tule toimeen, pitäisi yhteiskunnan tulla apuun ja antaa sen verran kaikenlaista tukea kuin tarvitaan.

Kuitenkin pitäisi huolehtia siitä että kannattaa ottaa vastaan paremmin palkattua suunia jos sitä tarvitaan.

Nyt ammattiliitot estävät tämän järkevän tavan tehdä työsopimuksia.
Ammattiliitoilla olisi kyllä töitä muutenkin kuin estää ihmisten työllistymistä.

Ammattiliitot voisivat esimerkiksi tarkastaa ettei työntekijällä teetetä enemmän töitä ja arvokkaampaa työptä mitä palkkaus edellyttää. Jos palkkaa maksetaan vähän ei sen työn jota tehdään pidä olla sen arvokkaampaa. Jos työntekijä tekee enemmän kuin mitä palkkaus edellyttää pitäisi palkankin olla sitten vastaavasti parempi.

Näillä esittämilläni periaatteilla saataisiin työelämän jäykkyydet ja kannustinloukut pois ja ihmiset töihin.

Kaikkein heikommin palkatuista töistä valtiolle ei tulisi verotuloja, pikemminkin menoja, mutta vähemmän niitä menoja valtiolla kuitenkin olisi työtä tekevistä kuin työttömistä kansalaisista.

Kansalaispalkka ja muut sellaiset termit on pelkkää turhanpäiväistä suunpieksentää. Se on utopiaa, ei tule koskaan toimimaan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

"Jos töitä ei saa normipalkalla niin sitten pitäisi ymmärtää tarjota työtään halvemmalla.

Jos pitää myydä oma työnsä niin halvalla ettei sillä tule toimeen, pitäisi yhteiskunnan tulla apuun ja antaa sen verran kaikenlaista tukea kuin tarvitaan.

Kuitenkin pitäisi huolehtia siitä että kannattaa ottaa vastaan paremmin palkattua suunia jos sitä tarvitaan."

Liki täydellisin mahdollinen tiivistelmä tämän päivän suurimmasta ongelmasta. Tämä ei koske vain tavan työtöntä. Tämä koskee minua kun haluan työn jota en vielä kunnolla osaa. Tämä koskee vammaisia joiden osallistuminen työmarkkinoille on Suomessa surkealla tasolle. Tämä koskee opiskelijoita, osa-aikaisia, silppulaisia, pa - työttömiä, ensimmäistä kertaa työmarkkinoille tulevia. Tämä koskee iäkkäitä joiden kunto on jo laskusuunnassa.

Oikeastaan se normityötön jolle nykysysteemi on suunniteltu, on jo vähemmistössä. Siis se 40 - vuotias joka on ollut 3kk työttömänä ja saa varmasti töitä heti kun haluaa.

Käyttäjän VesaKiljunen kuva
Vesa Kiljunen

Minkä vitun takia,minun nettoveronmaksajana pitäisi vielä rahoittaa yrittäjiä,jotta niillä olisi varaa palkata työntekijöitä?
Saisinko voitoista jotain itselleni?Tuskimpa.
Markkinataloutta?Ja paskat,puhdasta kommunismia!!

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kun yritys tekee tuotteen, se maksaa valtion kassaan arvonlisäveron, tuoteverot, sotumaksut, työntekijöiden palkkaverot yhteisöveron ja omistajan pääomatuloveron. Lopulta huomaat et nettoveronmaksaja onkin se firma.

Et sinä tue yritystä vaan työntekijää jolle ei esimerkiksi riitä tarpeeksi työtunteja duunissaan. Sen tuen maksaisit joka tapauksessa paljon isompana jos toveri olisi työtön. Ja maksaisit vielä ne yrityksenkin maksamatta jääneet verot.

Tyhmä saa olla muttei jääräpää.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #43

"Kun yritys tekee tuotteen, se maksaa valtion kassaan arvonlisäveron"

Ei muuten maksa, ALV on läpihuutojuttu yritykselle jonka maksaa loppukäyttäjä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #44

Se on ihan sama miten siitä puhutaan mutta vero perustuu yrityksen tuottamaan arvonlisään ja yritys maksaa sen kassastaan joten minulle se ainakin on yritysvero.

Sinänsä taloustieteessä arvonlisävero jaetaan ostajan ja myyjän maksamaan osaan joka taas riippuu monesta tekijästä. Jos esimerkiksi ruuan arvonlisäveroa alennettaisiin huomenna ja kauppa siirtäisi alennuksen sataprosenttisesti hintoihin, arvonlisävero olisi silloin kokonaan kuluttajan maksamaa veroa. Jos puolet veronalennuksesta siirtyisi hintoihin, vero jakautui tasan.

Käyttäjän VesaKiljunen kuva
Vesa Kiljunen

Minkä vitun takia,minun nettoveronmaksajana pitäisi vielä rahoittaa yrittäjiä,jotta niillä olisi varaa palkata työntekijöitä?
Saisinko voitoista jotain itselleni?Tuskimpa.
Markkinataloutta?Ja paskat,puhdasta kommunismia!!

Käyttäjän VesaKiljunen kuva
Vesa Kiljunen

Minkä vitun takia,minun nettoveronmaksajana pitäisi vielä rahoittaa yrittäjiä,jotta niillä olisi varaa palkata työntekijöitä?
Saisinko voitoista jotain itselleni?Tuskimpa.
Markkinataloutta?Ja paskat,puhdasta kommunismia!!

Käyttäjän VesaKiljunen kuva
Vesa Kiljunen

Minkä vitun takia,minun nettoveronmaksajana pitäisi vielä rahoittaa yrittäjiä,jotta niillä olisi varaa palkata työntekijöitä?
Saisinko voitoista jotain itselleni?Tuskimpa.
Markkinataloutta?Ja paskat,puhdasta kommunismia!!

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

"Nyt ammattiliitot estävät tämän järkevän tavan tehdä työsopimuksia.
Ammattiliitoilla olisi kyllä töitä muutenkin kuin estää ihmisten työllistymistä."

Tämä on näitä nykyajan väitteitä, joita ei edes tarvitse perustella. Minulle vaan ei ole tullut vastaan yhtään tapausta, jossa ammattiyhdistysliike on estänyt järkevän työsopimuksen teon. Esimerkkejä pöytään, jos niitä on. Muu on tyhjää sivusta huutelua.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Minulle vaan ei ole tullut vastaan yhtään tapausta, jossa ammattiyhdistysliike on estänyt järkevän työsopimuksen teon. Esimerkkejä pöytään, jos niitä on. Muu on tyhjää sivusta huutelua."

Tähän tulee nyt vähän pitempi ja monimutkaisempi selitys.

Valitan sitä.

Ammattiyhdistysliikkeen ikiaikainen filosofia on estää työnantajaa riistämästä työntekijää maksamalla vähemmän palkkaa kuin mitä työ tuottaa ja rikastumalla itse sillä tavalla.

Ennen vanhaan työt olivat enemmän fyysisiä ja vähemmän taitoa vaativia kuin nykyään. Maaseudulta palkattiin valtavasti kouluttamatonta ja vain maaseutuelämään tottunutta väkeä tehtaisiin töihin. Kaikki työvoima kelpasi, kunhan oli normaali ruumiinrakenne, ei pahempia kremppoja ja järki juoksi tavalliseen tapaan. Suomesta saattoi lähteä Ruotsiinkin töitä etsinmään kuka tahansa, kaikki kelpasi, jos ei nyt ihan juoppo ollut.

Tähän vanhaan maailmaan soveltui se työmarkkinapolitiikka joka tuli ammattiliikkeen toimintatavaksi. Minimipalkka ja vakioalkupalkat tietyillä alueilla, sitten iän ja kokemuksen mukaiset korotukset.

Huomiotta jätettiin mm. se että iän mukana tuönantajan riski työntekijän sairastumisesta kasvaa ja sen takia työntekijän arvo työmarkkinoilla pienenee, vaikka työkyky säilyisikin ennallaan kun kokemus lisääntyy vaikka ruumis vähitellen rappeutuu.

Eri liitot kilpailivat säälimättä siitä mikä ala saisi parhaat korotukset. Ylilyönneistä ei piitattu, sillä senhän korjaisi inflaatio ja devalvaatiot jotka rankaisivat samalla tavalla kaikkia aloja, riippumatta siitä kuka sai parhaat korotukset edellisellä kierroksella.

Kun palkkakehitys pidettiin äärirajoilla kilpailukyvyn säilymiseen nähden, kukaan ei välittänyt siitä että heikoimmiksi arvioidut työntekijät jäivät ilman työpaikkaa työttömyystilastoja koristamaan, kun taas työnantajat kilpailivat siitä kuka saa parhaat työntekijät.

Nämä AY- liikkeen viat korostuvat nykytilanteessa, kun työt on jaettu niin ettei sellaisia töitä enää ole joihin pääsisi kouluttamaton työntekijä pystymetsästä, kuten ennen tapahtui. Ei ole olemassa "aputyöpaikkoja", mihin kouluttamaton ja kokematon työntekijä, tai sellainen vanha kokenut työntekijä jonka omaa ammattialaa ei enää ole olemassa, voitaisiin ottaa turvallisesti tutustumaan ja tottumaan työntekoon.

Minimipalkat ja niihin liittyvät pakolliset työn sivukulut tekevät työnantajalle mahdottomaksi järjestää "helppoja" työpaikkoja sellaisille joiden tuottavuudesta ei ole takeita.

Työntekijöiden etuja sinnikkäästi puolustava AY liike puolestaan estää kaikenlaiset työläisten etujen heikennykset ja se torppaa vanhojen työntekijöiden ja kouluttamattomien nuorten, sekä muuten vähemmän tuottavaan työhön kyvyttömäksi katsottujen työllistymisen.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

"Vuosia pitkää työpäivää tehnyt, itseoppinut ja pienillä tuloilla elänyt yrittäjä myy viisikymppisenä yrityksensä, jonka arvoon on kasattu 30 vuoden työpanos. Yhtenä vuonna verotilastoissa komeileva henkilö on saanut vuosien ajan TES:in taulukkopalkan alittavaa tuntipalkkaa."

Jos tällaine on olemassa,niin saanko jonkun linkin mistä voin tutustua asiaan? Ei muuten sitten riitä,että on joku kirjoittanut blogin.

Jukka Laine

Perustulo voitaisiin hoitaa verotuksella. Asumistuen ja toimeentulotuen päälle saisi tienata verovapaasti 560 euroa kuussa. Kun tietty tuloraja tulisi vastaan lievä veroprogressio leikkaisi vastaavasti tukia mutta työnteko olisi aina kannattavaa. Päätyön tuntien päälle tehdystä lisäansiosta ei perittäisi veroja lainkaan kun kokonaisansio jäisi summan X alle. Kun verotettava tulo nousisi plussalle eli tukia ei saisi lainkaan tulonsaajalta perittäisiin tasavero esim. pääomavero. Tälläinen malli olisi markkinaehtoinen ja toimisi avoimessa taloudessa. Työmarkkinoiden sääntelyä voitaisiin purkaa ilolla.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Lainaus:
" Asumistuen ja toimeentulotuen päälle saisi tienata verovapaasti 560 euroa kuussa.

Eli ne tuet mitkä on vähennetty toimeentulotuesta jo 22 vuotta ,tulisi toimeentulotuen päälle ei koko tukea eikä perustuloa tarvittaisi.
Kepu,kok,rkp,krst ne vei 1994
Lapsilisät
lapsiperheen muut tuet
elatusmaksut
veronpalautukset
asumistuki
kaikki muut kelan tuet
Otetaan tulona huomioon ja vähennetään toim.tul.tuesta
Käteen yhdelle 480,20E/kk

Siinä on tuloja saavat vetäneet 22v pitkän pennin köyhimpien siivellä.

Pelkästään lapsilisistä 150milj/v X 22v= 3,3 Mrd.
laski Savonsanomat.

Eikö perustulo ollut Stalinin aikana Neuvostoliitossa? Kolhoosilaiset ja tehdastyöläisten palkan maksoi valtio.Valtio voisi ottaa yritykset haltuunsa ja maksaa palkan.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Hei Elina Lepomäki!

Mitä mieltä olet valtakunnallisesta minimipalkkalaista ja sen tarpeellisuudesta?

Itse olen sitä mieltä, että kenenkään ei pidä tehdä töitä alle 10 euroa tunti tällä aikakaudella.

Ps. Suurisijoittaja Warren Buffet esitti Amerikassa, että siellä pitäisi olla minimipalkka 15 taalaa tunti. Buffet esitti ilmeisesti asiaa sen takia, että sisämarkkinat pyörisivät USA:ssa sitten paremmin.

Jukka Laine

Varmaan 12-13 euron tuntipalkka sopisi työnantajille jos mentäisiin Yhdysvaltojen malliin. Asumistuet, palkattomat vapaat kuten kesälomat, joustavat työmarkkinat jne.

Kevyempi verotus Yhdysvalloissa nostaa palkkojen ostovoimaa ja asuminen on huomattavasti edullisempaa. Eiköhän oteta veromallitkin sieltä. Ahvenanmaa ei olisi enää lähin veroparatiisi.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

Kirjoittaja unohtaa - tahallaan tai tahattomasti - pienipalkkaisten töiden ohjautumisen ohi suomalaisten työntekijöiden siirtotyöläisille, joiden tulot ja verot eivät jää Suomeen. Edullista yrityksille kyllä, mutta siinä ne edut sitten ovatkin.

Että mites se palkkahajonta?

Pitkällä aikavälillä tällaisten "ohituskaistojen" vuoksi kantaväestön kasvava työttömyys rampauttaa ja kuihduttaa myös infrastruktuuria eli alustaa, jolla yritykset Suomessa toimivat.

Tämä ei kuitenkaan liene millään tavalla päällimmäisenä kenenkään ajattelussa. Ainahan yrityksen voi siirtää Suomesta pois, jos toimintaympäristö lakkaa toimimasta?

Kuitenkin Suomi ja suomalaiset veronmaksajat ovat tarjonneet alustan, jolta ponnistaa oikein kunnolla: yritystukia, yliopistokoulutuksen osaajille ja monenlaiset verovaroin ylläpidetyt palvelut - vaikkapa vain maantien, jota pitkin liikutella tuotteita. Tai hyvän terveydenhoidon tason, jonka ansiosta tyypit eri tehtävissä yritysten sisälllä eivät vaihdu jatkuvalla syötöllä ainakaan sairauksien tai kuoleman vuoksi - kuten kenties ns. suurempien ihmisresurssien maissa, joissa ihmisarvo on mitä sattuu.

Mikäs se nyt olikaan tämä telealan yritys, jonka työntekijät hyppivät ulos ikkunoista? Sitäkö tännekin halutaan? Sittenkö täällä on hienoa ja kansainvälistä?

Kotimaisen vuokratyövoiman lisäksi yrityksissä on ulkomaista, ulkomaisten vuokratyövoimaa vuokraavien firmojen tekijöitä sekä tietysti paljon harmaata työvoimaa. Arvostettuja suomalaisia pörssiyhtiöitä ja perheyrityksiä kuuluu tällaisen, käytännössä kaikki (vähäiset toki) palkka- ja verotulot ulkomaille ohjaavan ulkomaalaisen vuokratyövoiman käyttäjiin.

Ylimielinen yritysjohto voisi ajatella, että tjaah, mitäpä siitä, koska yritys kuitenkin maksaa yritysveronsa Suomeen, ja verrattuna joihinkin minimaalisiin bulgarialaisten ja virolaisten palkkoihin, yritysten maksamat verot toki ovat stratosfääreissä. Voisin kuvitella jonkun huokaavan hiljaa, että "meillä on oikeus, mehän tätä maata pystyssä pidämme".

Tällaisen ajattelun isopäisyys ei näyttäydy hallitusten kokouksissa ja neuvotteluhuoneissa isopäisyytensä vaan terveenä järkenä tai kilpailutilanteen edellyttämänä välttämättömyytenä.

Ei kukaan huutele firman käytävillä, että hei, me ollaan sentään kansakunta. Että meillä on tämmöinen maa nimeltään Suomi, joka kokee olla jonkinlainen yhteisö. Ihmiset, jotka eivät koskaan pääse osalliseksi yliopistokoulutuksesta tai erilaisista toistensa etuja valvovista, toisilleen "sisäpiirihyvää" jakavista yhteisöistä, ovat kuitenkin näiden järjestelmien rahoittajia.

Pienen ihmisen kontribuutio yhteiskunnalle voi olla vähäinen. Se ei silti tarkoita sitä, että kontribuutio olisi tarpeeton tai hyödytön. Kun tuhat kannattelee sataa, jotta nämä voivat toimia haluamallaan tavalla, niin se tuhat siellä alustan ominaisuudessa on hyvinkin merkittävä tekijä.

Suomi on ollut mukava maa aika monelle, mutta jokin täällä on menossa kovasti pieleen, kun suurimmaksi hyveeksi on noussut ahneus ja piittaamattomuus. Kun joku on "kova luu", niin se vasta on jotakin. Ihaillaan kovuutta ja määrätietoisuutta.

Jopa maalla nuori isäntä ihailee "aggressivista" vasikkaa, joka ei anna muille suunsijaa juottolaitteesta - eikä isäntä piittaa vasikasta, joka vähän avitettuna pärjäisi sekin. Mitäs, lihan hinta on pohjalukemissa, ihan sama elääkö sonnimullikka vai kuoleeko. Lypsylehmällä arvoa on enemmän.

Toisaalta, mitäpä uutta auringon alla. Raamatun sananlaskuista löytyy tämä: "Voi sukua - kuinka ylpeät ovatkaan sen silmät ja kuinka korskaa silmänluonti - sukua, jonka hampaat ovat miekkoja ja leukaluut veitsiä syödäksensä kurjat maasta pois ja köyhät ihmsiten joukosta! Verenimijällä on kaksi tytärtä: Anna vielä! Anna vielä!" (Sananlaskut 30:13-15)

Yrittäjän jälkeläisenä voin todeta, että yrittäminen Suomessa ei välttämättä ole helppoa. Se voi olla todella kovaa. Useissa eri yrityksissä työntekijänä olleena voin silti todeta, että jos kartta ja maasto eroavat toisistaan, usko maastoa. Korulauseiden ja erilaisia poliittisia agendoja vyöryttävien medioiden sijaan uskon omiin havaintoihini.

Käyttäjän uskap kuva
Pasi Kortesuo

Unohtuiko jotain Elina Lepomäki? Hämärtäminen käsitteissä "taviksille" palkkaeron ja tuloerojen suhteen on kätevää. Onko sinusta todella ajamaan systeemiä jossa yksilön oma "erinomaisuus" palkitaan? Tuloerot ja palkkaerot ovat aivan eri asioita. Palkkaerot ovat aivan ok, silloin kun perityt tuloerot poistetaan. Vasta silloin voidaan puhua aidosti yksilön omista ansioista. Tuloerot eivät ole marginaalissa kun varallisuus keskittyy. Tuloerot eivät ole myöskään marginaalissa kun "erinomaisia" valitaan.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Itse asiassa, sittenhän tämä tsydeemi voisikin alkaa toimia, jos perustilin rahoitus hoidettaisiin 100%:n suuruisella perintö- ja lahjaverolla. Siinä vaiheessahan ihmiset vasta olisivat aidosti tasaveroisessa asemassa, ja puhtaasti oman osaamisensa varassa. Menisi maailma mielenkiintoiseksi, kun valtio verottaisi sen isin lahjoittaman liituraitapuvunkin kauppiksen opiskelijalta, ja toki myös äidin maksaman opiskeluun liittyvän kirjallisuuden. Olisivat kaikki sitten opiskelujen päättyessä siinä samassa kuopassa, perustilin ollessa miinuksilla, ja voisivat kilvan yrittää kiivetä ylös. Raadollinen kapitalismi, joka aidosti ajaisi "mahdollisuuksien tasa-arvoa", romuttaisi nopeasti koko yhteiskuntajärjestelmän.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Eiköhän se nyt kuitenkin riitä, että Suomen korkeat verot peritään kustakin tulosta kertaalleen. Eli en kannata perintöveroa, jossa samaa kertynyttä tuloa verotetaan moneen kertaan - rangaistaan ihmisiä, joilta on elämän varrelta jäänyt jotain säästöön jälkipolville.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #55

Ei tietenkään riitä, jos kerran kaikilla pitää olla kapitalistisesti ajatellen samat mahdollisuudet. Eihän se edes ole samaa tuloa tai rangaistus, vaan ihan eri, jälkipolvet kun eivät ole sama yksilö kuin ne rahat tienannut henkilö, jolloin ansioton tulo vain poistettaisiin jälkipolvilta, koska nämä eivät ole itse sitä ansainneet. Jos se äveriäs tyyppi ehdottomasti haluaisi siirtää omaisuutta jälkipolville, niin ainahan se voisi palkata lapsensa ja lapsenlapsensa, jolloin vero tippuisi 100%:sta ansiotuloveron tasolle.

(Huomautan tässä kuitenkin ihan varmuuden vuoksi, etten itse kannata tällaista mallia, vaan lähinnä pyrin avaamaan käsitteiden ja poliittisten aatteiden sisäisiä ristiriitaisuuksia. Perinnön jättäminen ei ole mikään itsestäänselvä poliittinen oikeus, vaan biologinen tarve. Niin on nälkäänsä varastaminenkin, mutta silti se on rankaistavaa, kun taas perinnön jättäminen ei.)

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #56

Kapitalismin kanssa perintöverolla ei ole mitään tekemistä, joten jätetään se sivuun tästä juttutuokiosta. En viitannut kommentissani erityisesti 'äveriäisiin tyyppehin', vaan ihan kaikkiin kansalaisiin. Kuten sanottu, mielestäni kertaalleen verottaminen riittää. Se ei varmaankaan sovi (olettaakseni) vasemmistolaiseen ajattelutapaasi.

Valitan, tästä asiasta emme pääse yksimielisyyteen.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #57

Juu ei, kapitalismilla ei ole perintöveron kanssa mitään tekemistä, koska pointtini olikin, että "mahdollisuuksien tasa-arvon" puolesta puhuvien kapitalistien pitäisi johdonmukaisuuden nimissä vaatia 100%:n perintöveroa.

Jos kerran kertaalleen verottaminen riittää, mihin tarvitaan ansiotuloveroa? Eikö yritykseen sisään tulleista rahoista jo perityt arvonlisäverot ja yhteisöverot riittäisi, pitääkö ne samat tulot verottaa uudestaan työntekijälle siirrettäessä? Miten tämä eroaa vanhemmalta lapselle siirrosta?

Voimme toki päästä yksimielisyyteen, jos pystyt kertomaan edes sen, miksi "kertaalleen verottaminen" koskee vain perhesuhteita, mutta ei esim. työsuhteita.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #60

Eikö olisikin muuten hienoa, jos saisimme ansiotulon verottomana käteen ! Olisipa Suomen julkinen sektori niin tehokas, että pärjäisimme pelkällä alv:llä. En ollenkaan vastustaisi.

Kannatan siis kertaalleen verottamista kaikissa asioissa, myös työsuhteissa. Kysynkin sinulta vielä, onko sinusta oikein, että samasta tulosta verotetaan monta kertaa ja kuinka monta kertaa saa mielestäsi verottaa ?

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #65

No itse asiassa alv:a ei tarvitsisi korottaa kovin monella prosenttiyksiköllä, jotta verotulot säilyisivät ennallaan vaikka kaikki muut verot lakkautettaisiin. Se olisi järkevää, koska silloin kotimainen tuotanto pärjäisi suhteessa paremmin tuontituotteisiin verrattuna. Lisäksi pitäisin järkevänä sitä, että alv:n vähennysoikeus poistettaisiin ja sen sijasta tiputettaisiin alv-prosentteja n. kolmannekseen. Silloin se kannustaisi myös tuottajan ja kuluttajan välisen toimijaketjun lyhentämiseen, koska pitkä ketju nostaisi suhteessa alv:n osuutta hinnasta. Tietenkin tämä johtaisi laskennallisesti siihen, että esim. tuottajan alv sisältyisi seuraavien portaiden arvonlisään, mutta ongelma on vain periaatteellinen, käytännössä sen voi ottaa huomioon alv:n prosenttia määriteltäessä. Haittaverot puolestaan ovat ihan järkeviä, kunhan verotettavat haitat ovat tieteellisesti osoitettuja.

Perintöveroon en kuitenkaan kykene ottamaan objektiivisesti kantaa, koska aivojeni limbinen järjestelmä haluaisi poistaa koko perintöveron, kun taas otsalohkoni mielestä perinnöt olisi mielekästä verottaa pois. Todennäköisesti ihmiskunnasta suurempaa osaa tässä asiassa ohjaa limbinen järjestelmä, jolloin sitä ei mitenkään voi sivuuttaa minään "tyhmien liskonaivojen hömpötyksenä".

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #67

Valitan hieman myöhäistä kommenttia, mutta vastaan kuitenkin, koska on mukava tavata näillä palstoilla myös henkilöitä, jotka eivät sorru alatyyliin heti, kun asioista ei olla samaa mieltä.

Eli:
Jos ihminen tietäisi, että elinaikaiset säästöt verotetaan yhteiskunnalle hänen kuoltuaan, on helppo arvata minkälainen tuhovaikutus tällä olisi työmotivaatioon ja säästämishalukkuuteen. Sellainen yhteiskuntajärjestelmä kaatuisi nopeasti omaan mahdottomuuteensa - kuten on käynyt erilaisissa sosialismikokeiluissa vuosien mittaan. Ihminen nyt vain ei ole sellainen olio (valitettavasti), joka ensin ajattelee yhteistä hyvää ja vasta sitten omaa tai läheistensä parasta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #56

Se on selvää että varakkaan perheen lapsella on keskimäärin paremmat mahdollisuudet menestyä omassa elämässään. Mahdollisuuksien tasa-arvoa ei kuitenkaan välttämättä tarvitse tulkita noin ortodoksisesti. Sosiaalisen nousun mahdollisuus on se tärkeä juttu.

Sinänsä perintöveron voisi poistaa kaikelta muulta paitsi välittömästi likvidiltä perinnöltä. Jos perii kämpän tai yrityksen, niitä voidaan verottaa kiinteistöveron ja yritysverotuksen kautta paljon pienemmin haitoin.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #58

Likvidi perintökin on normaalisti sijoitettu tuottavasti, jolloin siitä saadut pääomatulot ovat myöskin verokarhun käytettävissä.

Kaiken kaikkiaan julkisen talouden koko on Suomessa kasvanut liian suureksi, jolloin "kaikkea mikä liikkuu, verotetaan kunnes se ei enää liiku". Vasemmisto ei näe tässä mitään ongelmaa, vaan ehdottaa ratkaisuksi yhä uusia veroja.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #59

Totta tuokin. Jos omistuksia joutuu realisoimaan maksaakseen perintöveron, myös tuottava pääoma laskee ja verottajankin tulevat saatavat vähenevät.

Perintövero ei ole yksinkertainen juttu. Toisaalta se on taloustieteessä usein mainittu yhdeksi haitallisimmista veroista, mutta toisaalta taas tuntuu hiukan epäoikeudenmukaiselta että henkilö joka omin käsin tienaa palkkatuloja
joutuu maksamaan korkeita veroja ja kaveri joka vain syntyy sopivaan osoitteeseen saa suuriakin omaisuuksia ilman veroja.

Sinänsä minusta on ihan selvää että jos esimerkiksi perheyritys vaihtaa sukupolvea, verottajalla ei pitäisi olla siihen mitään asiaa. Sehän on vain työkalujen antamista lapselleen. Jos muksu myy firman, siellä häntä verotetaan kuitenkin.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #61

Se, että syntyy sopivaan osoitteeseen, on tosiaan tuurista kiinni. Kuitenkin lottovoittokin on tuurista kiinni (ja siitä ei jostain kumman syystä veroteta lainkaan). Tai se, sairastuuko vakavasti tai onko elämässään onnellinen.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #72

Saaja ei maksa voitostaan veroa. Esimerkiksi yritysten osingonjaossa ensin yritys maksaa voitostaan verot ja sen jälkeen saaja maksaa saamistaan osingoista pääomatuloveron. Lottovoitto ei myöskään näy henkilöverotuksessa eikä nosta veroprogressiota.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #59

Julkisen talouden koko sellaisenaan ei kerro mistään mitään. Ongelmaksi muodostuu sellainen julkinen sektori, joka palvelee itseään kansalaisten sijasta. Se on tietenkin julkisen sektorin olemassaoloon kiinteästi liittyvä ongelma, mutta valitettavasti sekään ei ratkea pelkällä julkisen sektorin kutistamisella. Tyypillisesti julkisen sektorin kutistamiseen liittyy kansalaisia hyödyttävien palveluiden lakkautus/supistaminen, kun taas ne julkisen sektorin kansalaisille näkymättömät raportointi- ja maailmanympäripalaverointihärpäkkeet eivät katoa ennen kuin koko yhteiskunta on mennyt nurin.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #58

Se ei riitä, että sosiaaliseen nousuun on mahdollisuus, jos sen todennäköisyys on verrattavissa lottovoittoon...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #63

Jos se olisi. Normaalijärkisen ja tavan ahkeran kohdalla se on Suomessa ainakin hyvinkin todennäköistä. Toki meillä on mekanismeja jotka tekevät noususta todella vaikeaa jos mokaa kerrankin.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #64

Jopa "normaalijärkisen ja tavan ahkeran" tunnistaminen on pirun vaikeaa. Jos tunnistamisen tekee toteutuneen menestyksen avulla, sosiaalisen nousun todennäköisyys tietenkin näyttää korkealta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #69

No siis viinaan menevät ja tietokonepelinarkomaanit eivät tietenkään nouse, koska eivät tee mitään joka mahdollistaisi nousun. Muille sosiaalisen nousun todennäköisyys on hyvinkin suuri. Pienituloisimmassa desiilissä ei säily viiden vuoden tarkastelujaksolla kuin luokkaa 20%. Loput 80% ovat nousseet ylempiin tuloluokkiin.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #71

Alkoholin suurkäyttäjistä 82 % on työelämässä ja kulutus kaikissa sosiaaliluokissa on lähes yhtä suurta, joten myös yhteiskunnan huipulla juodaan

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #74

Suurkulutuksen raja on vedetty sellaiseksi että toiset kykynevät hyvinkin käymään työssä vaikka menevät kin rajan yli. Alkoholia voi kuitenkin käyttää myös niin ettei töihin enää kykene.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #71

En tiedä missä kuplassa sinä oikein elät, mutta oudolta se kuulostaa, eikä sillä ole kovin paljoa tekemistä reaalitodellisuuden kanssa. "Viinaan menevien ja tietokonepelinarkomaanien" luokittelu "normaalijärkisiksi ja tavan ahkeriksi" on kuitenkin yritys siirtää huomio pois siitä varsinaisesta ongelmasta: että "tavan ahkeruus" ei mitenkään automaattisesti johda sosiaaliseen nousuun. Esim. sellaisissa vähän pienemmissä kaupungeissa, joissa koulutetaan laajemmankin alueen tarpeisiin erilaisia hoitajia, on ihan tavanomaista, että "normaalijärkinen ja tavan ahkera" saa rajattomasti työvuoroja koko opiskelujensa ajan, mutta tämä työvuorojen saanti tyssää siihen päivään, kun kyseinen henkilö valmistuu, koska sen jälkeen pitäisi alkaa maksella oikeita palkkoja. "Normaalijärkisen ja tavan ahkeran" sekä pätevän tilalle otetaankin "normaalijärkinen ja tavan ahkera" mutta epäpätevä henkilö. Se siitä sosiaalisesta noususta. Töitä saadakseen pitäisikin sitten muuttaa Helsinkiin, koska täältä löytyy niitä työpaikkoja ihan sen takia, etteivät kyseisten töiden palkat ja alueen hintataso kohtaa, jolloin taas kerran sosiaalinen nousu on estetty uudella mekanismilla.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #82

Suomessa sosiaalinen nousu on helpointa maailmassa:

http://m.kauppalehti.fi/uutiset/suomi-on-amerikkal...

Ja edelleen, vain hyvin pieni osa pienituloisimmista jää pienituloisiksi viidessä vuodessa.

En tiedä miksi haluat tahallasi vääristellä ja vähätellä sosiaalista nousua Suomessa. Sehän on yksi ylpeydenaihe joka eräiden teorioiden mukaan lisää kansantalouden tehokkuuttakin.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #83

Tuossa tutkimuksessa vertailtiin vain eri maiden suhteellisia tasoja. Jos Suomi on ykkönen norsujen balettikilpailuissa, se ei vain ole mikään ylpeyden aihe. Minä en halua "vääristellä ja vähätellä" mitään, kiva juttu lottovoittajille, että Suomi helpotti lotossa voittamista. Sen sijaan olen huolissani siitä, jos kömpelö norsu keskittyy leveilemään suorituksellaan, eikä edes yritä miettiä, minkälainen laji baletti on. Puoli miljoonaa työtöntä, miljoona köyhää jne. ei vain ole mikään ylpeilyn aihe.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #84

Eli haluat absoluuttista vertailua? Siinä tapauksessa Suomessa ei ole yhtään köyhää.

Ja edelleen, ihmiset eivät jumitu pienituloisuuteen vaan 80% pienituloisimmista nousee ylempiin tuloluokkiin viidessä vuodessa. Loton 7 oikein tuloksen todennäköisyys on hyvin pieni, pienituloisen nousun todennäköisyys taas on hyvin suuri.

Edit. Ihan kysyisin että mistä olet keksinyt verrata sosiaalista nousua lottovoittoon? Hatustako vedit?

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #85

Absoluuttinen vertailu olisi hyvä, jos sitä olisi teknisesti mahdollista tehdä. Vaikutussuhteet vain ovat niin monimutkaisia, ettei niistä ole kovin helppoa saada otetta. esim. omavaraistalous häivyttää tehokkaasti rahan merkitystä, jolloin rahallisesti köyhä ei välttämättä elä käytännössä kovin köyhästi. Suomessa ei pärjää ilman rahaa kukaan, ja tuloluokasta toiseen siirtyminen ei edes merkkaa kovin paljoa, koska yhteiskuntarakenne herkästi kaivaa kuoppaa tulotason alle.

Esim. nuo Lepomäen käyrät ovat mielenkiintoisia: ei niinkään se, että keskituloisten osuus alenee, vaan se, että miksi se alenee. Entä jos verouudistuksia kehitellessä on luotu systeemi, jossa keskituloisia heidän suuren lukumääränsä (ja siten verokertymän helpon kasvattamisen) takia on päädytty verottamaan niin rajusti, ettei ihmisillä enää ole varaa työskennellä keskituloisilla palkoilla? Työtehtävien uudistuessa keskituloiset palkat sitten ihan luonnostaan katoavat pikkuhiljaa, kun sellaisilla palkoilla ei työntekijöitä vain löydy, joten työnantajien täytyy pakon edessä kehitellä toisenarvoisia työtehtäviä.

Pekka Heliste

Mielenkinntoista on etteivät köyhät ole suurimpia tulonsiirtojen saajia vaan keski-ja hyvätuloiset

Mutta SOS hallitus leikkaa vain köyhiltä

Kotitalouksien saamat tulonsiirrot tuloluokittain

I (pienituloisin 10 %) 10 397, II) 15 431, III)16 825, IV) 17 048 ,V) 15 893,
VI) 15 159, VII)14 375, VIII )13 756, IX) 13 327 ,X (suurituloisin 10 %) 16 318

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ei leikkaa pienituloisimmilta. Toimeentulotuki jätetään taas rauhaan. Edes indeksileikkausta ei tehdä joten reaaliarvo kasvaa. Pienituloisin ryhmä, opiskelijat, saa keskimäärin kelpo korotuksen kun asumislisä vaihtuu yleiseen asumistukeen. Voittoa vaikka itse opintotuki laskeekin.

Keskiluokkaan taas iskee erityisesti suurten ansiosidonnaisten leikkaukset.

Tulonsiirtoja voi tutkia myös yksilöiden saamina joka onkin oikeampi tapa. Silloin tilanne on käytännössä tasan.

Pekka Heliste

"KERRATAANPA, mitkä nämä Sipilän mainitsemat 25 eri kohdetta ovat. Suurin indeksisidonnaisten etuuksien maksaja on Kela, ja sen kautta löytyy kattava lista.

Kyseessä ovat muun muassa lapsilisät, työttömän peruspäiväraha, työmarkkinatuki, sairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha, kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki, kansaneläke, takuueläke, rintamalisä ja vammaistuki.

Viimesijaiseen etuuteen eli kaikkein pienituloisimmille maksettavaan toimeentulotukeen ei kosketa.

Opintotuki ei ole indeksisidonnaista, mutta siihen on tulossa nyt kuitenkin suuret säästöt, pitkällä aikavälillä 122 miljoonaa euroa, kun tukijärjestelmä uudistetaan."

http://www.hs.fi/kotimaa/a1459919880039

Lisäksi erilaiset maksujen korotukset iskevät pienituloisiin

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #73

Maksujen korotukset eivät iske pienituloisimpiin opiskelijoita lukuunottamatta, sillä toimeentulotuki maksaa julkisten palveluiden maksut kokonaan. Keskimäärin opiskelijat ovat muuten suurimpia voittajia. Kun asumislisä on nyt korkeintaan 200€, yleistä asumistukea voi saada yli tuplasti enemmän.

Indeksileikkaus per se ei tietenkään ole leikkaus vaan negatiivisen inflaation kompensaatio. Se ei leikkaa ostovoimaa.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #78

Köyhimmät ovat muitakin kuin toimeentulotuen saajia esim työmarkkinatuella sinnittelevät tai takuuaeläkkeellä toimeentulevat

Noiden oletetaan jo sisältävän kohtuulliset terveyskeskusmaksut , lääkkeet, hammashoidon ym muita normaalin elämänmaksuja joten kyllä nuo hinnankorotukset iskevät pieninmpiin tuloihin

Ja itse asiassa toimentulotukikin sisältää kohtuulliset terveydenhoidonmaksut

Perusosalla toimeentulotuen saajan pitää kattaa:

ravintomenot
vaatemenot
vähäiset terveydenhuoltomenot
henkilökohtaisen puhtauden ja kodin puhtauden menot
paikallisliikenteen maksut
lehtitilaukset
televisiolupa
puhelimen käyttö
harrastus- ja virkistystoiminta.

Käyttäjän JukkaLampinen1 kuva
Jukka Lampinen

Lepomäki puhuu roskaa.
Palkkatuki ehdotus on viety tarkoituksella väärään suuntaan, siinä se ongelma.
Alunperin noin 5% palkkatuella halpavientialojen palkkoihin, oli tarkoitus tukea TES palkkojen säilymistä ja antaa 5% vienti-isku tuki.
Sekä tukea, uusien työpaikkojen syntymistä halpavienti alalle 5% palkkatuella.

Kokoomuksen vääristelty ehdotus taas on, että palkat lasketaan ja valtio maksaa lasketun osuuden palkkatuella.

Suurin syyllinen väärinkäsitykseen on Li Andersson, joka ei puolustanut TES palkkojen tukiehdotusta, vaan toppasi kaikki ehdotukset.
Andressonin käytös, tässä palkkatukiasiassa on todella outoa.
EK:on väitettään olevan hyvin tyytyväinen, kun Li torppasi palkkatuet heidän puolestaan.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

#75
Hauska ajattelutapa (joskaan ei harvinainen), jossa kaikki itselle epämieluiset ehdotukset ovat 'vääristeltyjä'.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset