Elina Lepomäki Näin ei voida jatkaa.

Liikennekaaressa tarkkana

Liikennekaaressa on tämäkin autoilija oppinut hidastamaan. Vaikka kansalaiskeskustelu onkin armotonta - ja hyvä niin! - olisi liikenneministeri Anne Bernerin hanke liian arvokas jäämään keskipakovoiman varaan. Päinvastoin, on hienoa, että ministeri on avannut suuren hankkeen jo tässä vaiheessa kansalaisyhteiskunnan pohdittavaksi virkamiesten työtä tukemaan.

Teknologia mullistaa lähivuosina liikkumisen ja tulee kiistatta nostamaan elämänlaatuamme enemmän kuin nyt edes arvaamme. Liikennekaaren toisessa vaiheessa pyritään varautumaan digitaalisten sovellusten ja lopulta robottiautojen tuomiin mahdollisuuksiin. Toistaiseksi on vasta selvitystyö käynnissä ja aiheen ympärillä käytävä vilkas ja avoin debatti on varmasti omiaan jalostamaan mullistavaa esitystä.

Toivottavasti tätä ei nyt leimata jonkinlaiseksi "ääriliberaaliksi" kannanotoksi, kun totean, että on täysin kestämätön ajatus, että Suomessa voisi liikkua teillä ja maanteillä vain sillä ehdolla, että yksilöity sijainti tallennetaan hetki hetkeltä verottajan tai jonkin toisen viranomaisen tietoon.

Onneksi tälle ei edelleenkään ole tarvetta, vaikka liikenneteknologia kehittyykin huimasti eikä sähköautojen yleistymisen myötä polttoainevero enää ole toimiva likiarvoinen kustannus tiestön kulutuksesta.

Vastaavasti on selvää, että tieliikenteestä kerättävä veromäärä (noin 8 miljardia euroa vuosittain) on suhteeton liikenteeseen palautuvaan rahoitukseen (noin kaksi miljardia euroa). Tuota maksurasitusta on saatava alaspäin.

Autovero on huono verotuksen muoto, kun se kannustaa säilyttämään Suomen vanhan autokannan turvattomana ja saastuttavana. Silti siitymäajan yli on pidettävä huoli siitä, etteivät jo kerran korkeat autoveron maksaneet autoilijat joudu uudelleen maksajiksi eikä autokauppaa häiritä.

Tärkeitä periaatteita Liikennekaaressa ovat mielestäni erityisesti:

- Tieliikenteeseen kohdistuvaa maksurasitetta lasketaan ja korvamerkitään nykyistä paremmin.

- Yksityisyydensuojasta pidetään huolta.

- Luodaan kilpailulliset liikenteen palvelumarkkinat eikä julkista monopolia ulkoisteta yksityiseksi.

- Liikkumisen vapauden on pysyttävä vähintään samana ja matka-aikojen on lyhennyttävä.

 

Loppuvuonna keskusteluissa ovat kiertäneet kaksi asiaa. Toisaalta yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset uudenmuotoisen liikenteen rahoituksen yhteydessä ja toisaalta keskustelu infraosakeyhtiön ja sen mahdollisten yksityisten osaomistajien osalta. Koska pohdittavaa on paljon, keskityn tässä yksityisyyden suojaan ja teknisen toteutuksen periaatteisiin. Seuraavassa kirjoituksessa infrayhtiöstä.

 

Yksityisyydensuoja

Kansanedustajan tehtävä on vaalia digitaalisia kansalaisoikeuksia ja siten myös yksityisyyselämän suojaa ja viestisalaisuutta. Kun menneillä vaalikausilla on hahmoteltu tieliikenteen käyttömaksuja, ovat ehdotukset välillä olleet harmillisia yksityisyyden näkökulmasta (esim.: Satelliittipaikannettu älyttömyys).

VTT seurasi viime vuonna kokeissa käyttäjien luvalla heidän liikkeitään. Kerätystä paikkatiedosta selviää heti “missä asuu, missä käy töissä ja missä kaupassa” (IS 29.12.2016). On vahvoja perusteita sille, ettei tuohon tietoon pääse käsiksi ilman käyttäjän lupaa. Ilmeisesti edes tuon kokeen osalta tietoturvaa ei viety loppuun asti, kun ajoneuvojen kulkutiedot jäivät kenen tahansa saataville pelkästään sarjanumeron perusteella. Ei näin!

Se, että viimeisen viiden vuoden aikana yksityishenkilöiltä ja -henkilöistä tallennettavan tiedon määrä on moninkertaistunut (mm. Google, Facebook jne.) eikä loppua näy, ei vielä ole mikään peruste antaa valtiolle yksityiseen tietoon vapaata ohituskaistaa, käyttääkseni kirjoituksen alkuakin kömpelömpää ilmaisua.

Sillä on erittäin suuri merkitys, luopuuko käyttäjä tietojensa yksityisyydestä vapaaehtoisesti vai viranomaisen sanelemana, miten tietoa varastoidaan (ja hävitetään!), miten tietoturvallisuus on ratkaistu tietoa kerätessä ja hallinnoidessa, voiko kerättyjä tietoja käyttää myös muissa kuin julki kerrotussa yhteydessä, ja onko tallentajana yksityinen toimija tai valtio, jolla on paitsi verotusoikeus, myös vastuu oikeusjärjestelmästä.

Yksilöidyt liikkumistiedot olisivat kovaa valuuttaa paitsi mustasukkaiselle puolisolle, myös esimerkiksi vakuutusyhtiölle, joka voisi tietoja yhdistelemällä päätellä onko asiakas sairas tai altis liikenneonnettomuuksille. Sakkolappujen kirjoittaminen kävisi nykyistäkin helpommaksi, jos poliisin ei pitäisi enää asentaa jokaisen lyhtypylvään viereen liikennekameraa, vaan sakot voisi lähettää paikannetun ylinopeuden perusteella.

Yksityisyyden suojan romuttaminen ei kuitenkaan onneksi ole Liikennekaaren tarkoitus. Tässä kysymyksessä kuitenkin jos missä, lopullinen tekninen toteutus ratkaisee erittäin paljon.

 

Tekniikasta

Seurannan teknisen toteuttamisen tapaa ei ole vielä lyöty lukkoon. Periaate kuitenkin on, että tekniikoita ei rajoiteta lainsäädännöllä. Vaatimus on, että laitteet ja niihin liittyvät palvelut ovat helppokäyttöisiä, tietoturvallisia ja yksityisyydensuojan turvaavia.

Ministeriössä on haettu inspiraatiota telemarkkinoista: Teiden käyttäjille voisi "operaattorien" kautta olla tarjolla useita erilaisia paketteja: toisille pre-paid, toisille kiinteä kuukausimaksu. Berner itse puhui loppuvuonna aikaan sidotusta maksusta. Tällaisia ajatuksia tervehdin.

Yksi ministerin mainitsema vaihtoehto on, että tiedonsiirtoyhteydellä toimiva laitteisto liitettäisiin ajoneuvon toimintaa ja vikoja valvovaan OBD-järjestelmään (On-Board Diagnostics), joka on jo kaikissa uusissa autoissa ja vanhoihin se on helppo ja halpa asentaa.” (Berner blogissaan 29.12.)

OBD-järjestelmään kytkeytyminen ei ole täysin ongelmatonta. Ajonseurantalaitteisto olisi yhteydessä verkkoon joko jatkuvasti tai ajoittain. OBD-liittimen kautta on mahdollista päästä käsiksi auton valmistajakohtaisiin järjestelmiin, kuten CAN-väylään. Seurantalaitteiston tietoturvan pettäessä olisi ajoneuvo alttiina ulkopuolelta tapahtuville hyökkäyksille kuten vaikkapa äkkijarrutuksille. Autonvalmistajat eivät ole erityisesti panostaneet auton sisäisten järjestelmien tietoturvaan, koska ne ovat olleet fyysisesti erotettuna ulkomaailmasta. OBD-väylän kautta on jo toteutettu menestyksekkäitä hakkerointeja.

Lisäksi on epäselvää, mikä taho ylläpitäisi massiivista paikkatiedon tietokantaa. Asiallisesti ottaen ei ole merkitystä, tallennetaanko tiedot ensin paikallisesti liikennevälineeseen vai siirretäänkö ne reaaliajassa eteenpäin. Jos potentiaalisesti useat eri operaattorit ylläpitävät teitä (vaikkapa kukin yhtä), miksi kaikki paikkatieto pitäisi poolata yhteen paikkaan? Uskon, että LVM:n virkamiehet ovat hyvin perillä näistä kysymyksistä ja saamme ajan myötä kuulla lisää.

 

Ratkaistavissa myös ilman paikannusta

Vierastan massiivisia tietokantoja (me poliitikot keksisimme kyllä taatusti niille käyttöä!), suuria ajoneuvokohtaisia investointeja ja ylläpitokuluja sekä erityisesti paikannustietojen yksityiskohtaista tallentamista ja gps-riippuvuutta. Suosikkiratkaisuni ei edellyttäisi mitään näistä, mutta vastaisi silti älyliikenteen haasteisiin ja avaisi sen täydet mahdollisuudet kuluttajaa parhaiten hyödyttävällä tavalla.

Ajoneuvo ei säilyttäisi muuta tietoa kuin “mikä” se on - tierasituksen kannalta keskeiset muuttujat kuten ajoneuvotyyppi ja sen paino. Tämä tieto olisi saatavilla paikallisesti lähiyhteydellä. Tie veloittaisi erikseen siltä matkalta ja ajalta, kun ajoneuvo sitä rasittaisi. Maksun hoitaisi mobiilisovellus, joka olisi käyttäjäkohtainen (edit 13:35 maksajakohtainen), ei ajoneuvokohtainen. Toteutus olisi moderni versio tietulleista.

Ratkaisu edellyttäisi lukulaitteita maksullisten teiden varteen nykyisten maailmalla olevien ruuhkamaksujärjestelmien lailla. Tämä edellyttää investointeja tiestöön - voitaisiin aloittaa ruuhkasensitiivisiltä alueilta -  mutta älyliikenne edellyttää tieinfrastruktuurin varustamista erilaisin laittein ja tiemerkein joka tapauksessa. Ilmaista ei olisi myöskään kaikkien autojen varustaminen erillisellä laitteella kuin mitä nyt kaavaillaan. 

Maksuliikenteen hoitaisi mobiilisovellus, “tienkäyttökukkaro”, joka vastaisi ministerin kaavailemaa prepaid-liittymää. Se vastaisi ominaisuuksiltaan kuin täyttä tankillista bensiiniä - se on kuin varausmaksu veroineen siitä että lähtee huristelemaan tielle. Tiet voisivat veloittaa tuosta kukkarosta nykyistä markkinaehtoisemmin, mm. sen mukaan kuinka korkea käyttöaste tiellä sillä hetkellä on. Palveluntarjoaja voisi rahoittaa tien ylläpitoa myös muilla innovatiivisilla keinoilla, kuten tienvarsimainoksilla.

Tässä ratkaisussa yksityisyyttä ei loukattaisi, tietoja ei pakattaisi keskitettyyn tietokantaan; silti maksut voitaisiin halutulla tavalla korvamerkitä eikä “mustaa laatikkoa” tarvittaisi. Järjestelmä vastaisi yhtä lailla myös ulkomailta Suomeen tulevaan liikenteeseen, toisin kuin ajoneuvoon asennettuun gps-boksiin nojaava malli. Jalostan mielelläni tätä ajatusta, kun saamme lisää tietoa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Näin tulee keskustelu aloittaa uusien asioiden kanssa, eikä alkaa heti mollata esitystä lyttyyn.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Liikennekaari on nimenä aivan hyvä, mutta pelkään sen toteuttamisen epäonnistumista nykyisten vallanpitäjien työn tuloksena. Niin monta hyvää aietta on jo mennyt hakoteille.

Ei sovi rajoittaa keskustelua vain kumipyöräliikenteeseen. Raide-, ilma- ja vesiliikenne ovat jopa tärkeämpiä. Eikä sovi unohtaa myöskään ekoloogisempia liikuntamahdollisuuksia.

Tullaanko mahdollisesti valvomaan kulkuneuvon liikkumista, vaiko myös henkilön liikkumista. Kummassakin pitää kuljettajalla olla siru nahan alla. Siru sitten pelaa salatussa moodissa kulkuneuvon mustan laatikon toiminnassa. Ensinnäkin ajoneuvo ei liikahda ennen, kuin oikea siru on havaittu. Musta laatikko ei lähetä sirutietoa muuna, kuin koodattuna tietona. koodi on tiedossa vain valtuutetulla.

Sotekin kaipaa sirua monen muun digitoiminnan lisäksi. Siis siru ensin ja sitten muut perässä.

Olavi Tupamäki

Nykyinen polttoainevero toimii täydellisesti kilometriverona vielä ainakin 15 vuotta <= uuden energia- ja ilmastostrategian tavoitteen mukaisesti meillä 2030 olisi 250 000 sähköautoa, eli vain 10% henkilöautokannasta.
Kun autot kuluttavat yhä vähemmän polttoainetta, se osaltaan johtaa polttoaineveron korottamiseen. Mutta toisin kuin historiassa, Suomessa ei nykyään ole enää Euroopan kallein polttoaineen hinta.

Ei siis mitään tarvetta uusille hilavitkuttimille, suurille alkuinvestoinneille ja tuplalaskutukselle.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Ministerit tekevät vain yhden vaalikauden mittaisia lupauksia niissäkin asioissa, joiden vaikutus ulottuu yli vaalikausien. Yksi Suomessa tapahtunut terrori-isku silloin, jos/kun on autojen paikannus käytössä, niin sen jälkeen seurataan autojen liikkeitä ja tallennetaan ne. Pystytään jälkikäteen jäljittämään auton reitti poliisitutkinnan hyödyksi.

Valtiolla on taipumus tehdä hölmöjä omaisuuden myynteja. Esimerkiksi sähköverkko ja YLE:n jakeluverkko. Todennäköisesti se myisi myös liikenneverkkoyhtiönsä ja moottoriteiden yksityistäminen on liian houkutteleva bisnes eläkeyhtiöille ym.

Eläkkeiden maksuun tarvitaan lisää rahaa, helppo kohde on tieverkko ja moottoritiet. Siinä samassa Sipilän ja Bernerin sijoitusyhtiöille pieni siivu. ;-)

On ajan kysymys, kun moottoriteitä yksityistetään, koska eri aloilla on kilpailu kovaa ja sijoittajilla on vaikeuksia löytää hyviä tuottokohteita. Moottoritie on varma tuotto, jos muuten sen talous on hoidettu hyvin. Kilpailevaa moottoritietä ei ole vieressä. Sen varrelle voi perustaa erilaisia ostoskeskuksia ym.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

Ei tieverkon kuulukaan olla tuottava vaan sen pitää korkeintaan ylläpitää itsensä. Jos se tuottaa voittoa, se on käyttäjille kalliimpi kuin sen pitäisi olla.

Tieverkko on niitä asioita, joiden ylläpitämiseksi valtio on olemassa. Karsitaan niitä tarpeeksi ja asioistamme päättävätkin yritykset. Tervetuloa dystopia.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Miten olisi veronmaksajan kannalta kustannustehokkain ja taatusti tietoturvallinen vaihtoehto. Trafin valtuuttamasta toimipisteestä ostettava hologrammilla varustettu ajoneuvokohtainen veromerkki, joka liimataan auton tuulilasiin.

Ai niin, niitähän oli käytössä jo kultaisella 90-luvulla. Lepomäki taisi leikkiä silloin vielä hiekkalaatikolla.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Jo 60-luvulla mukuloina ihasteltiin kolmion malllisia vuosittain eri värisiä veromerkkejä vielä silloin landella harvinaisten autojen tuulilasissa. Kyse oli tilapäisestä verosta, jonka tilapäisyys on jatkunut näihin päiviin asti.

Käyttäjän HannuRahunen kuva
Hannu Rahunen

Elina, ajatusmalli on varmasti oikeansuuntainen. Mutta pelottavinta koko liikennekaarivalmistelussa on se, että nyt kiirehditään näin isoa koko yhteiskuntaa pitkälle tulevaisuuteen muuttavassa rakenteellisessa hankkeessa! Halutaan olla maailman ensimmäisiä vai mitä ihmettä? Meillä on kuitenkin jo nyt olemassa perusmekanismit kunnossa. Yritykset kyllä huolehtii uusista palvelupaketeista ja niiden ideoinnista ilman omaisuuden 'myyntiäkin'. Tämän ajatusmallin kehittämistä on hyväkin jatkaa, mutta se pitää tehdä huolella. Hätäilemällä ei synny kuin ...

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

"hienoa, että ministeri on avannut suuren hankkeen jo tässä vaiheessa kansalaisyhteiskunnan pohdittavaksi"

Tässä vaiheessa? Sitähän runnotaan läpi sellaisella aikataululla, etteivät esiintulevat hyvätkään pointit ehdi vaikuttaa lopputulokseen jos aikataulusta pidetään kiinni.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Teiden varsille asennettavat tietullit ovat ongelmallisia, sillä ne ohjaavat liikennettä maksuttomille rinnakkaisille väylille, jotka ruuhkautuvat. Jos teiden varsille asennetaan kattava verkko tietulliportteja, aiheutuu tästä GPS-seurantaan verrattava yksityisyydensuojaongelma. Moni on huolissaan GPS-seurannan yksityisyydensuojasta, mutta aika harva kuitenkaan sammuttaa matkapuhelintaan liikkuessaan, vaikka päällä oleva puhelin välittää sijaintitiedon yksityiselle operaattorille.

GPS-seurannan välittämää sijaintitietoa voidaan karsia välittämällä sijainti ainoastaan silloin, kun autoilija ajaa ruuhkaiselle tielle tai ruuhkautuvalle alueelle. On myös mahdollista tehdä koko kustannuslaskenta GPS-boksissa, jolloin sijaintitietoa ei välity lainkaan, vaan boksi vain raportoi maksettavan summan. Maksujen oikeellisuutta voidaan valvoa pistokokein ja vertaamalla tienvarsikameroiden antamiin kuviin.

Singaporessa on käytössä portteihin perustuva tietullijärjestelmä, mutta sitä ollaan korvaamassa GPS-seurannalla: https://www.lta.gov.sg/apps/news/page.aspx?c=2&id=...

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

Harva sammuttaa, mutta jokainen VOI sammuttaa halutessaan.

Emme onneksi ole tällä hetkellä tilanteessa, jossa on vahingollista jos valtio tietää missä kukakin on. Mutta ei kannata unohtaa, että jossain päin maailmaa olisi suorastaan hengenvaarallista jos valtaapitävä taho voisi valvoa missä poliittiset vastustajat liikkuvat.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Arvoisa kansanedustaja, esitelmänne on todella hyvä, se mihin tahdon erityisesti yhtyä, ja samalla puuttua :

- Luodaan kilpailulliset liikenteen palvelumarkkinat eikä julkista monopolia ulkoisteta yksityiseksi.

Kun luodaan uusia palveluja liikenteeseen tulee ottaa samalla huomioon kokonaisuus:

Meillä mielestäni nyt sotketaan täydellisesti puurot ja vellit tällä valitulla käsitekokonaisuudella eli liikennekaarella kun tavoiteltavana on samalla palvelutuotanto muutos, koko liikenneväylien ja muun infran ylläpitoon ja kehittämisiin vaikuttaminen , verojen keräämiseen liikennettä käyttäviltä, ja monta muuta asiaa.

Eli kokonaisuudesta on jätetty pois ja ottamatta huomioon se erityisesti mitä liikenteen kehittämisestä on EU:ssa sovittu (EU liikennestrategia - v 2011) kestävän kehityksen ja ilmastotavoitteiden täyttämiseksi.

Me olemme vuonna 2011 sopineet EU:ssa, että vähennämme vuoteen 2050 maantieliikenne volyymejä erityisesti kasvattamalla raide ja vesiliikennettä siirtämällä maantieliikennettä raiteille ja vesille. Meillä jatkuu edelleen maantieliikenne volyymien % kasvaminen sen sijaan että nyt jo tulisi n'hdä kymmenien prosenttien siirto raiteille ja vesille.

Tätä muutos suunnittelua tai keskustelua ei ole vielä tietääkseni käyty eduskunnassa:

MIKSI . ei vaikka niin oikeuskansleri kuin EU tilintarkastustuomioistuin ovat asiasta kumpikin tehneet huomautuksen.
ELI MITEN KAUAN EDUSKUNTA JATKAA mm. em. instanssien toteaman puutteellisten yksipuolisten tietojen perusteella tehtävää päätösteollisuutta.

Onglemana on että , meidän tähänastiset liikennekaari, väylien yhtiöittämistä ja verojen keruuta ei ole missään kytketty siihen mitä (uusia väyliä/infraa voidaan purkaa ja uutta luoda) edellytetään kun tahdotaan säästää maanteitten tuomaa liikennerasitetta noin 800 miljoonaa euroa/ vuosi siirtämällä tavaraliikenteen painopisteitä noin 20% nykyisestä ”Suomi on saari” logistisesta mallista uudelle ”nearest port is best port” mallille, mikä on otettu käyttöön jo esim. Ruotsissa.

Em suunnittelu olisi tarpeellinen ei ainoastaan EU TEN_T tukivaro saadaksemme vaan myös siksi että World Bank LPI (=Logistic Performance Indeximme ) on pudonnut tämän poliittisen valintamme takia sijalta 3 sijalle 15 kun taas Ruotsi on noussut samana ajanjaksona sijalta 13 sijalle 3…. ja Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportin 6/2013 mukaan meidän logistiset kustannuksemme ovat kaksinkertaiset kilpailijamaihin verrattuna.

Kysymys : Onko Kokoomus selvittänyt miten paljon kansainvälistä kilpailukykyä edistää liikennekaaren toteuttaminen. Nearest port is best port malli on käytännössä bench - merkattu Saksasta ja Ruotsista, joissa on tuo halvempi logistiikan kustannustaso mitä meillä.

Olisiko tuo liikennekaari painotus mitoitettava myös Logistiikan kilpailukykyyn ja haluun /tarpeeseen toteuttaa EU:ssa sovitun liikenneinfran kehittämistä , ainakin tehdä avoimet vertailulaskelmat miksi meillä on logistiikan kustannukset kaksinkertaiset ja avoimesti julkisesti laskea ja päättää ulkoisten liikenteen ulkoisten kustannusten kautta tulevaisuuden malli.

Minä ainakaan en ole löytänyt vuoden 2007 jälkeen mitään faktapohjaista syytä miksi valtio erkani vuoden 2030 tavoitteista kasvattaa tavaraliikenteessä raide ja vesiliikenteen osuutta. Olen tavannut ainoastaan poliittista lobbausta joiden perusteella jopa muutettiin liikenteen hallintomallit pois EU :ssa käytetystä liikennemoodi jaosta ja EU:ssa käytetystä mallista.

http://jiskagrhn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228900-a...

http://jiskagrhn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228900-a...

http://jiskagrhn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228900-a...

http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228879-ru...

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

EL: "Tässä ratkaisussa yksityisyyttä ei loukattaisi..."

Aivan, yksinkertaisesti polttoaineveroperusteisessa eli nykyisin käytössä olevassa mallissa yksityisyyttä ei loukata (siis jopa ilman konditionaaliasi). Ehjää ei pidä korjata. Ei tarvita eikä pidä kansalaisten tahdon vastaisesti rakentaa haitallista, turhaa bisnestä: tiethän on kertaalleen verovaroin rakennettu ja niillä ylläpidetään - muu on pahasta ja yhteiskunnan kokonaispahaksi.

Saku Timonen kirjoittaa pätevästi aiheesta, alla linkki ja itse leipäteksti:

---------------------------------------------------------------------------

http://blogit.image.fi/uuninpankkopoikasakutimonen...

Riskitön bisnes

9.1.2017 by Saku Timonen |

Bernerin suunnitelmissa valtion omistamat tiet, rautatiet ja meriväylät olisivat erillisen liikenneverkkoyhtiön (suunnittelupapereissa Live) omistuksessa jo vuoden kuluttua.

Yhtiö myisi teiden käyttöoikeutta tukkuhinnalla ”operaattoreille”, jotka myisivät ajokilometrejä erilaisilla palvelupaketeilla autoilijoille.

Näin kertoi Helsingin Sanomat. Liikenneministeri Anne Berner suunnittelee tieverkon yhtiöittämistä. Yhtiö myisi tienkäyttöoikeutta operaattoreille, vakuutusyhtiöille, autokauppiaille ja muille toimijoille, jotka sitten myisivät kuluttajille eli tiet kustantaneille veronmaksajille kilometrejä. Liikkumista seurattaisiin jokaiseen autoon asennettavalla seurantalaitteella, jonka auton omistaja joutuisi itse maksamaan.

Tiemaksulla kerättäisiin rahaa Liikenneverkkoyhtiölle teiden rakentamista ja kunnossapitoa varten. Yhtiö voisi myös ottaa lainaa tieomaisuutta vastaan, jolloin velka ei näkyisi valtionvelkana.

Tietenkin tienkäyttäjien palveluiden luvataan paranevan:

Jos väyläyhtiö perustetaan, pohdimme pystymmekö tarjoamaan asiakkaalle siihen liittyviä palveluita niin, että ne tuovat heille lisäarvoa.

Tämähän kuulostaa tutulta. Televisolähetykset digitalisoitiin vuosituhannen vaihteessa. Digitalisoinnin mukana piti tulla kaikenlaisia palveluja interaktiivisista tv-ohjelmista alkaen. Niitä ei koskaan tullut, mutta kuluttaja joutui ensimmäiseksi ostamaan digiboksin ja maksaa kanavapalveluista eli pelkästä ohjelman vastaanottamisesta koko ajan yhä enemmän.

Samalla Ylen Jakelutekniikka yhtiöitetiin Digitaksi. Vuonna 2003 yhtiö myytiin ranskalaiselle TDF Groupille 300 miljoonalla eurolla. Vuonna 2011 Digita teki 91 miljoonan euron liikevaihdolla noin 21 miljoonan euron nettotuloksen. Yhtiöllä on käytännössä monopoli suomalaisen television digiverkon jakelussa. TDF myi Digitan vuonna 2012 ja australialaiselle sijoittajaryhmälle ilmeisesti aika suurella summalla.

Miten arvelisitte käyvän Suomen liikenneverkostolle? Digitan esimerkkiä noudattaen ensin yhtiöitetään, sitten myydään halvalla. Siinä sivussa tietysti vakuutusyhtiöt ja muut kilometrikauppiaat rahastavat. Ei mene monta vuotta, kun tiet omistaa jokin kansainvälinen suuryritys ja Suomeen jää vain niiden käytöllä rahastaminen. Ylläpidosta vastaa kansainvälinen omistaja, jota ei kiinnosta tippaakaan muu kuin voitto.

Tienkäyttömaksu eli ajettavien kilometrien myyminen on riskitön bisnes näille tienkäyttöoikeuden myyjille. Tieverkon omistajalle se on jättibisnes, sillä se voi monopolinsa turvin korottaa operaattoreille jälleenmyytäväksi kaupattavan tienkäyttöoikeuden hintaa. Kun operaattori haluaa oman siivunsa voittoa, niin kuluttaja joko maksaa tai ei liiku tiellä.

Jos hän liikkuu, niin liikkumista voidaan seurata reaaliajassa. Ainakin tällä hetkellä tietoturva on niin olematon, että kuka tahansa voi seurata autoa, jossa on musta laatikko. Tulevaisuudessakin seurannan on oltava ihan samalla tavalla kartalle piirrettävää, jotta osataan laskuttaa vain nykyisin valtion ja tulevaisuudessa ties kenen omistamien teiden käytöstä. Kuntien ja yksityisten tiekuntien omistamien teiden käytöstä voivat rahastaa vain niiden omistajat.

Bisnes on varmaa ja tuottavaa kaikille muille paitsi tietä käyttäville kansalaiselle. Hän maksaa mitä vaaditaan ja luovuttaa kaupan päälle kaikki oikeudet seurata itseään reaaliajassa.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Ihannetilanne on se, ettei tiemaksuista tai ajo-oikeusmaksuista tehdä yksityistä liiketoimintaa. Tienpidon ei pidäkään tuotta voittoa. Riittää, että maksut kattavat kulut. Aluksi voisi kertyä ylijäämää, jolla sitten maksuja tasattaisiin sen jälkeen, kun jälkeen jääneet kunnostoimet on hoidettu alta pois.

Yksityiset yhtiöt voisiva aivan hyvin kilpailla eri tieosuuksien kunnostuksista, mutta teiden omistajiksi niitä ei pidä päästää. Tiet ovat suomalaisten yhteistä omaisuutta.

Sitten siitä seurannasta. Riittää, että ajokilometrien määrää seurataan vaikkapa ajopiirturilla, mutta se, missä itse kukin liikkuu, on hänen yksityinen asiansa.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Tieosuuksien kunnossapitohan on alistettu kilpailulle jo vuosia sitten ja näin pinnoittamattoman pätkän varresta voi todeta, että kunto vaihtelee tyydyttävästä niin älyttömän surkeaan, että tänä keväänä selvittelin mahdollisuutta tehdä rikosilmoitus tienpidosta. Tienpitäjä ei juuri reagoi oma-aloitteisesti, vaan vähintään kerran vuodessa on rimpautettava tienkäyttäjän linjalle. Kyky ei ilmeisesti puutu, kun sen jälkeen tullaan päivän parin viiveellä.

Verottajan tekosyyt alkavat olla vähissä, kun tältäkin momentilta blogistin mukaan 6 miljardia häviää vuosittain muiden momenttien alijäämien tilkitsemiseen.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Minulla olisi toimiva idea: Liikennepolttoaineita voitaisiin alkaa verottaa siten, että jos joku ajaa enemmän, hän joutuisi maksamaan enemmän veroja. Halutessaan voisi olla myös kokonaan ajamatta, jolloin tietkään eivät kulu eikä veroa peritä.

Jos joku haluaa ajaa matalammin verotetulla polttoaineella, esimerkiksi sähköllä, voitaisiin autokohtaisesti vuosittain alkaa periä ns käyttömaksua, jossa huomioidaan auton käyttämä polttoaine. Toinen mahdollisuus olisi ottaa käyttöön ns katsastus, jonka yhteydessä auton tietokoneesta luetaan vuodessa ajettu kilometrimäärä, tai sen puuttuessa mätkäistään arviovero.

Uskoisin järjestelmän olevan suhteellisen oikeudenmukainen ja nykyresurssein toteutettavissa.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Järkeviä ajatuksia esität. Dilemma onkin, miten saamme libertaarit eli yhteiskunnan kokonaishyvästä piittaamattomat päättäjät, etunenässä bernerit ja sipilät (kyllä, tällaista edistävänä hän näyttäytyy libertaarina), luopumaan mielettömästä hankkeesta. Samaa kuin bernerit ja sipilät ajavat tällaiset leponiemet.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Tiemaksujen taustalta löytyy se tosiasia, että polttoainevero ei sellaisenaan sovi sähköautoon, kun se ei polttoainetta tarvitse, voiteluaineita kylläkin, mutta niitäkin vähemmän. Jos nykyinen järjestelmä periaateratkaisuna säilytetään, pitää siirtyä energikulutuksen laskutukseen.

Autoihin pitäisi laittaa seurantajärjestelmän sijaan energiamittarit. Nykymatematiikalla on varmasti helppokin laskea, miten vero eri poltto/käyttöaineita, kuten sähköä, käyttäville autoille pitää kohdentaa, jotta verotus olisi tasapuolista, eikä sellaisenaan suosisi mitään käyttöjärjestelmää.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Polttomoottoririajoneuvoilla on jo toimiva kilometrikohtainen vero, nimittäin polttoainevero. Mitä enemmän ajat sitä enemmän maksat.

Miksi sähköautojen takia pitää muuttaa polttomoottoriautojen toimivaa ja yksinkertaista verotusta ?

Laitetaan sähköautoihin etäluettavat sähkömittarit, jolloin "polttoaineesta" voidaan verottaa poliittisen päätöksen mukaan. Helppoa ja toimivaa, eikä polttomoottoriautojem omistajia tarvitse rahastaa sähköautojen tuoman ongelman vuoksi.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

"Laitetaan sähköautoihin etäluettavat sähkömittari"
Paras ehdotus mitä näissä liikennekaari keskusteluissa olen nähnyt.

Muutenkin kun sähköautot on vasta tekemässä tuloaan niin valmistajalta on varmaan helpompi vaatia esiasennettuna mahdollisuutta "polttoaineen" mittaamiseen etänä, ellei jopa ole jo.

Järjetöntä tuhlausta pakottaa 1000 eken mustaa boksia asennettuna siihen 15 vuotta vanhaan autoon jonka arvo pyörii samoissa lukemissa, saati yritäppä päästä eroon sitten siitä kun muoviboksi on tuplannut auton hinnan.
Ja yleensä henkilö kuljettaa tälläistä autoa siitä syystä ettei varaa ole arvokkaampaan, saati ole sitä tonnia löysää takataskussa.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Tulossa ovat myös kaasu- ja vetykäyttöiset autot. Käyttömaksu pitäisi kohdentaa myös niihin tasaveroisesti muiden energiamuotojen kanssa.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

F-Securen Hyppönen mustan laatikon tietovuodosta:

”Karmaiseva esimerkki esineiden verkon ongelmista”.

”F-Securen tietoturvaguru Mikko Hyppönen on harmistunut, että uusien tuotteiden perusongelmat toistuvat jatkuvasti.
– Tämä on karmaiseva esimerkki siitä, mitä voi tapahtua, kun tietosuoja pettää. Juuri tällaista ihmiset ovat pelänneet, sanoo F-Securen tietoturva-asiantuntija Mikko Hyppönen viikonloppuna paljastuneesta mustan laatikon tietosuojavuodosta.

Hyppösen mukaan tietokoneiden tietoturva ja tietosuoja ovat nykyään hyvällä tasolla. Ongelmat koskevat esineiden internetiä.”

Lue koko juttu:
I-S, 9.1.2017 klo 16:24;
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-200000503828...

Käyttäjän CarolusLinden kuva
Carolus Linden

Kiinnostuneena odotetaan yhtiöittämistä koskevaa kirjoitusta. Yhtiöittämisen voi kokea olevan periaatteessa tärkeämpi, kuin rahankeruun järjestämisen. Toivottavasti saamme myös ehdotuksia nykyisin yhtiöitetyn infrastruktuurin saattamista muunlaiseen omistukseen. Yksi vaihtoehto olisi säätää erityinen osakeyhtiölaki julkisessa omistuksessa olevia osakeyhtiöitä varten. Sillä voisi saada paremmat edellytyksen julkisten toimijoiden vastuun ja omistajaohjauksen toteutumiselle.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Onko Suomi juuri sopivan kokoinen väestöpohjaltaan toimimaan koko muun maailman koekaniinina ja koetoiminnan maksumiehenä? Kuten jo moni on todennut, tässä yritetään keksiä ruutia toiseen kertaan, mikä ei oikein ole markkinoitavissa Suomen ulkopuolelle.

Jos taas päästöjen kannalta pitäisi jotain tehdä, niin miten olisi Suomen vajaakäyttöisen peltomaan hyödyntäminen kaasutuotannossa? Sieltä haihtuu vuosittain metaania (monin verroin hiilidioksidia haitallisempi) noin kolmen ydinvoimalan energiatuotantoa vastaava määrä, millä liikkuisi helposti koko pääkaupunkiseudun ulkopuolinen henkilöautokanta ja osa rahdistakin.

Ai niin, eihän se käy, koska siihen ei muodostu luonnollista monopolia, johon voisi poliittista jakoperinnettä harjoittaa. Lisäksi lainsäädäntö estää maatilayrityksiä omistamasta maatalouden ulkopuoliseksi katsottavasta liiketoiminnasta yli 5 %, eli ne menettäisivät kaikki tuet, mikäli investoisivat kaasutuotantoon.

Kun sähköautoilun infrakin on aivan lapsen kengissä, on tietysti hyvä selvittää vaihtoehtoja, mutta on aivan liian varhaista tehdä mitään käytännön virityksiä.

Selvitetään nyt ensin jonkinlainen järkevä strategia siirtymisessä fossiilisista uusiutuviin, niin sen jälkeen voi palailla kenties sellaisilla teknisillä sovelluksilla, jotka voisivat tuoda lisäarvoa myös käyttäjälleen, eikä pelkästään operaattoreille tai verottajalle.

Muuten tästä tulee vain yksi uusi esimerkki huonosta lainvalmistelusta, mihin politiikka on muutenkin arvonsa menettänyt.

Käyttäjän SeppoVehvilinen kuva
Seppo Vehviläinen

Muutama kysymys Elina Lepomäelle koskien tätä liikennekaariasiaa.

Ensinnäkin kysyisin minne ne kuusi miljardia hukkuvat jotka jäävät liikenteen verotuksesta yli?

Oman näkemykseni mukaan ainakin 800 miljoonaa tästä menee vuosittain yhteisöveroalen aiheuttaman verovajeen kuittamiseen.

Toinen kysymys on ,että miten mahdollisen käyttömaksun porrastus auton päästöihin istuu siihen yhtälöön ,että ihmisten pitäisi hyöty saadakseen ostaa uusi vähäpäästöinen auto kiky-sopimuksen samalla kaventaessa kotitalouksien taloudellista pelivaraa?

Käytännössä tämä tarkoittaa autokauppaa velalla mikä pahentaa kotitalouksien velkaantumista entisestään.

Tyhmälle maalaiselle tulee äkkiä mieleen ,että nämä päästöporkkanapuheet ovat vain autokauppiaita mielistelevää ja kansan älykkyyttä aliarvioivaa huulten heilumista tuulessa tavoitteen ollessa vanhan autokannan maksimirahastuksen.

Tämän lisäksi minua kiinnostaa miten kuljetusyrittäjiä aiotaan verottaa ja koskeeko vero myös kabotaasiliikennöitsijöitä?

Ja mitä tulee tuohon gps-paikannukseen ,niin onko kenellekkään tullut mieleen miten kätevä esim omakotitalon omistajan auton paikannustieto on murrettuna vaikkapa meillä täällä kesäisin liikkuville ulkomaalaisille varaskoplille?

Enää ei tarvitse arvuutella lähtikö isäntä töihin vai tupakanostoon lähikioskille.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Seppo, jäin itsekin pohtimaan tuota mainitsemaasi "Ensinnäkin kysyisin minne ne kuusi miljardia hukkuvat jotka jäävät liikenteen verotuksesta yli?"

Tuo sama käy logikirjoituksessa esiin "Vastaavasti on selvää, että tieliikenteestä kerättävä veromäärä (noin 8 miljardia euroa vuosittain) on suhteeton liikenteeseen palautuvaan rahoitukseen (noin kaksi miljardia euroa). Tuota maksurasitusta on saatava alaspäin."

Kyllähän tiedämme mihin ko. rahat budjetin kautta uppoavat. Sosiaalikustannusten kasvuun vuosi vuodelta. Kysymys kuuluukin, mistäs sitten otamme rahat sosiaalikustannusten maksuun? Mistä kuluista leikkaamme vastaavan määrän? Ihanko sosiaalikustannuksista?

Toni Teflon

Kiinnostaa suunnattomasti tietää onko hankkeen mahdolliset ristiriidat perustuslain ja EU-lainsäädännön kanssa selvitetty.
En ole asiantuntija mutta, osaan lukea lehtiä.

Kuinka paikkatietojen kerääminen voi onnistua jos se on jo todettu EU-tuomioistuimen toimesta lainvastaiseksi ja rikkovan Euroopan perusoikeuskirjaa?

Nykyinen tietoyhteiskuntakaaren mukaan Suomessa operaattoreita koskee pakkotallennusasetus, joka velvoittaa operaattorit keräämään ja säilyttämään mm. asiakkaidensa tunniste- ja paikkatiedot vuoden ajan.

- EU-tuomioistuin on jo huhtikuussa 2014 vuonna todennut tämän lainvastaiseksi

- EU-tuomioistuin katsoi myös vuonna 2015 että massaluonteinen tietojen tallentaminen on kiellettyä

- EU-tuomioistuin katsoi myös 19.12.2016 antamassaan päätöksessä Britannian ja Ruotsin vastavien lakien ja operaattoreita koskevien velvoitteiden olevam Euroopan perusoikeuskirjan vastaisia.

Käyttäjän pkoivuka kuva
Pirjo Koivukangas

Kunakin historian aikana on uusi teknologinen edistyminen saanut vastustusta. Liikennekaaressa ei ole kysymys teknologisen determinismin jyrkästä suunnasta, joka määrittelisi yksinään ja vain teknologian ehdoin kulkumme ja elomme. Päinvastoin, olemme saaneet oppia historian saatossa, että teknologinen kehitys on taloudellisen ja siten yhhteiskunnallisen hyvinvoinnin moottori. Ministeri Anne Berner on aloittanut työn, joka olisi jäänyt tekemättä, vaikka Suomessa olisi ollut edellytyksiä luoda olemassaolevastakin sujuvavampia kulkuyhteyksiä. Toivon, ettemme jätä, kuten Elina Lepomäki ei jätä, uudistajaa yksin painiskelemaan armotonta väärinymmärrystä vastaan.

Musta laatikko ei ole ihmisen elämän seurantalaite, vaan apu sellaisiin tilnateisiin, missä tietojen merkitys korostuu jopa korvauksina. Ministeri Berner ei ole liikkeelä itsekkäistä syistä, vaan suomalaisten elämän helpottamiseksi. Kenenkään ei tarvitse pelätä, että jäisi tien tai radan varteen seisoskelemaan ja odottamaan kulkupeliä. Uusi digimaailma monine mahdollisuuksineen auttaa heitäkin, joilla ei ole älypuhelimia. hanke toteutuessaan on "itsestään selvä", kuten Peter Drucker on todennut tärkeimmistä innovaatioista. Hyvää matkaa kaikille!

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Sirpa

Tuossa lähtökohdassa 8 miljardia on todella paljon liikaa .

MUTTA koska

Meille on syntynyt ja syntyy kokoajan samalla ns liikenneinfran korjausvajetta, koska meillä panostetaan liian vähän jo kaiken liikenteestä ja liikenneinfrasta kerätyn ja muualla tehtyjen tutkimusten ja perustiedon valossa, niin on ilmeistä, että tuo mainitsemasi 2 miljardia on todellisuudessa tulisikin olla ja ilmeisesti on noin 4 miljardia se oikea summa mitä pitäisi tällä hetkellä panostaa liikennekuluja ,niin että liikenne pysyisi näissä suunnitelluissa raameissa :

Meillä maanteitten, Raide ja vesiliikenteen kuljetussuorite vuonna 2015 oli noin 37 miljardia tonnikm.(viite http://www.liikennevirasto.fi/tilastot/tietilastot...
ja LVM:n liikenteeseen panostukset olivat noin 2,2 miljardia(budjetti vuodelle 2017).

Ulkoiset kustannukset maanteillä lasketaan yleisesti tieteellisissä tutkimuksissa olevan noin 0,088 euroa/tonnikm.

Äänisaasteen kustannukset noin 0,0079 euroa/tonnikm.

Ja sosiaaliset kustannukset 0,429 euroa/100tnkm .

Yllämainittu laskentatapa tekee valtiolle yli 3,7 miljardin vuotuiset kulut.

Em perusteella mikäli panostukset ovat noin 2 miljardia niin siitä voidaan laskea hyvin selkeästi että ns korjausvelka tarvetta on ja sitä syntyy joka päivä lisää.... Liikenteestä johtuvat sosiaali kulut (noin 160 miljoonaa ) ..ne eivät rasita LVM budjettia .

Korjausvelan syntyä ja liikenteen ulkoisia kustannuksia voitaisiin tehokkaasti pienentää toimimalla tavoilla, mitkä ovat sovitut EU liikennestrategiassa vuonna 2011 mutta.

Meillä on poliittisesti päätetty jättää toteuttamatta EU kestävän kehityksen ja ilmasto päästöistä johdettua ja sovittua strategia mallia.

Tämä malli on tullut meille ja mitä ilmeisimme edelleen ainakin jonkin aikaa pysyy kestävän taloudellisen ja liikenteen kansainvälisen kilpailukyvyn ongelmana.

Se että maassamme vielä ei ole edes lähdetty laskemaan sitä, miten paljon em pakollisia kuluja voitaisiin pienentää sillä, että maanteitten tonnikm määriä vähennettäisiin, siirtämällä niitä vesiliikenteen piiriin, on kaikilla mittareilla mitaten meidän maamme ja liikenteemme suurin ongelma tällä hetkellä ei se miten rahaa kerätään ja miten paljon.

. Jokainen tonnikm. mikä voidaan maanteiltä( 0,088 euroa/tonnikm) siirtää vesille (0,022 euroa/tonnikm ) tuo valtavat säästöt valtiolla liikenteen ifran ja ulkoisissa hoito kuluissa.

Esim meidän 20% tuonti ja vientimääristä laskettuna pitäisi saada(EU liikennestrategia -ja esim. Saksa bench merkkauksena) maanteiltä vesille, määrä mikä vastaa noin 20 miljoonaa tonnia ja vähintään 2 miljardin tonnikm. määrää joka vuosi.

Teollisuuden ja kaupan logistiikka kustannuksissa vastaava muutos tekisi miljardi summia säästöä joka vuosi. ( Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta raportti 6/2013 sivu 19)

Tätä säästöä ja sen kasvattamista on sovittu EU:ssa toetuettavan vuodesta 2011 alkaen mm TEN_T tukimenettelyin.

Meillä vaan ei ole lähdetty vielä hakemaan näitä tukia em poliittisista syistä joita olen edellisessä tämän blogin kommentti kirjoitelmassani selvitellyt.

Käyttäjän pkoivuka kuva
Pirjo Koivukangas

Ihmisiä on aina pelottanut "seuranta", vaikka me jokainen olemme itse osaltamme auttamassa aidosti tietojemme tallentamista. Kansanedustaja Elina Lepomäen kirjoitus on oivallinen ja oikea-aikainen. Ministeri Anne Berner on poistamassa maamme digitaalista jämähtyneisyyttä sille tasolle, jolla se on on muualla ja johon meillä ovat valmiudet.

Pelon takana on yleisesti ajatus teknologisesta determinismistä, jonka voimme unohtaa omaan koulukuntaansa. Teknologiaa ei enää tarvitse jakaa nk. demand pull - ja demand push -vetoisinn, vaan molempiin. Usein innovaatio on Peter Druckerin mukaan paras, kun se on itsestään selvää.

MyData kuvastaa parhaiten liikennekaaren merkitystä. Me omistamme itse tiedon, eikä siihen kytkeydy mitään hämärää seurantaa. Me omistamme myös potilastietomme ja monet muuta asiat. Elämme luontevasti Big Datasta.

Pitkin historian ihmisiä ovat aina pelottaneet uudet asiat ja eritoten modernit teknologiat. Pelätään niiden vievän työpaikkoja (Lukekaa Juhani Ahon "Rautatie" ja hyvin varauksellisesti Rifkinin "The End of the Work"). Jennyt kehräsivät ja höyryvoima lastasi ihmiset kauniisiin vaunuihin. Työn kvalifikaatiot muuttuvat koko ajan. Niiden trendi on nouseva niin käden taitojen, taiteen, tieteen kuin koko luovuuuden alalla. Ministeri Berner on aloittanut tehtävänsä reilusti, rehellisesti ja avoimesti sekä ennen kaikkea suomalaisia kunnioittavasti nostamalla maamme osaamisen maailman kartalle. Hienoa Elina Lepomäki, kun kirjoitit asiat juuri, kuten ne ovat.

Kukin uusi investointi edellyttää kustannuksia, mutta kansantaloustieteen perustojenkin ja käytännön mukaan investointi on säästämistä, koska sen tuottoaste muuttuu positiiviseksi hyödyksi tietyssä vaiheessa. Siksipä näissäkin hankkeissa ROI-laskelmat (Return on Investment) ovat osuvia.

Pirjo Koivukangas KTT, ekonomisti, Terveystaloustieteen dosentti

Käyttäjän RaimoKoskelo kuva
Raimo Koskelo

Lepomäen kannanotossa pistää ensimmäiseksi silmään viittaus autokannan vanhuuden aiheuttamaan saastuttamiseen!! Tämä on järkyttävän yksinkertaista ajattelemattomuutta kananedustajan (kansan) tasoiselta kansalaiselta! Juuri näiden vanhimpien autojen kohdalla verotuksen epäoikeudenmukaisuus korostuu räikeimmin. Käyttömaksut ovat kappalemääräisiä ja vanhat autot maksavat siis saman, kuin uudemmat, joilla ajetaan enemmän ja vaikka ne olisivatkin periaatteessa polttoainetaloudellisempia, ne saastuttavat enemmän suuremmasta ajomäärästä johtuen. Tämä esimerkki jo osoittaa polttoaineveron oikeudenmukaisimmaksi ja parhaimmaksi verotusjärjestelmäksi. Joka saastuttaa paljon, myös maksaa paljon. Muut verot voitaisiin poistaa liikenteestä, myös autovero ja laittaa kaikki liikenteen verot polttoaineen hintaa, näin rasitus kohdistuisi sinne minne se kuuluukin!!!

Timo Väyrynen

Näin se vanha suomettumistaudin jälkitauti herää. Eli isoveli valvoo. Jos tämä toteutuu, niin kyllä rajavartiomiehilläkin riittää töitä laittaa kaikkiin ulkomaisiin ajoneuvoihin seurantalaitteet. Ja laskuttaa vielä ne asiakkaalta! Vai keskittyykö kyttääminen vain suomalaisiin ajoneuvoihin? Muun muassa Norjassahan kaikki maksaa ja on seuranta kamerat ym. Tosin koskien vain tienkäyttöä.
Seurantaa voisi hoitaa samalla tavoin kännykkäverkon kautta, ilman että yksilö edes osaa pelätä "isoveljeä". Mutta perustuslain muuttaminen yksilöliikkumisvapauden osalta, tai jokamiehen oikeuksien osalta...
On erittäin hyvä, että kännyköiden avulla voidaan löytää eksyneitä ihmisiä, luvan kanssa, mutta kyttääminen tulee pitkän päälle aiheuttamaan Pohjois-Korea ilmiön aivan varmasti. Jo nyt väärinkäytöksiä monissa verkoissa tapahtuu. Mm. terveydenhuollossa. Johan julkiset verokalenterit jopa ylittävät uutiskynnyksen. Jos kateutta saataisiin pakattua ja markkinoitua ulkomaille, niin siinä olisi uusi NOKIA Suomelle!

Käyttäjän PerttiVirtala kuva
Pertti Virtala

Liikennettähän tapahtuu maalla, merellä ja ilmassa. Autoliikenne on vain yksi osa liikkumista. Autoilla kuitenkin liikutaan niin maanteillä, kaduilla kuin yksityisteilläkin, jotka kaikki omistaa eri taho. Toisaalta maanteillä, kaduilla ja yksityisteillä liikkuu ajoneuvoja, jalankulkijoita, pyöräilijöitä, koiranulkoiluttajia jne. Katumiljööstä henkilöautoille tarjotaan vain osa, muita käyttäjiä linja-autot, ratikat, jalankulkijat, kunnallistekniset verkostot, viherkaistat jne. Tuntuu jotenkin oudolta, että puhutaan vaan autoilijoiden maksumekanismeista ja laitteista. Mitenkäs muut käyttäjät väylien pitoon osallistuisivat?

Sitten se yksityistäminen. Omistaako tuleva väyläyhtiö maantiet, kadut ja yksityistiet? Ellei omista niin millä perusteella se voi laskuttaa niiden käytöstä. Ostaako väyläyhtiö infran kunnilta, valtiolta ja yksityisiltä? Tulis melko iso investointi. Yksin maanteiden laskennallinen arvo on kirjanpitoarvona noin 15 mrd.€ ja jälleenhankinta-arvona moninkertainen. Entä jos joku ei halua myydä? Jos infrayhtiö saa koko omaisuuden ilmaiseksi niin voiko se kuitenkin niin halutessaan myydä sen seuraavalle infrayhtiölle? Yksityiset yritykset kun käyvät kauppaa ja niillä on tapana myydä ja ostaa ihan itsenäisesti. Kuka säätelisi sen jälkeen hinnan suuruutta? Entä onko laskettu minkä suuruisiksi ko. pääoman sijoittamiselle haluttava korko/tuotto olisi? Voi käydä niinkuin Carunan tapauksessa. 10 % tuottovaatimus maanteiden kirjanpitoarvosta olisi 1,5 mrd.€/v ja jälleenhankinta-arvosta moninkertainen ja se tulisi maksettavaksi verkon perinteisten kehittämisen, ylläpidon ja hoidon lisäksi. Riittäisikö nykyinen 8 mrd.€/v tulevaisuudessa ollenkaan?

Aika paljon liikkuvia osia, joista ei juuri keskustella kun kaiken a ja o näyttää olevan se musta laatikko. Vaikea uskoa, että vuodessa nuo asiat selvitettäisiin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset