Elina Lepomäki Näin ei voida jatkaa.

Kreikka… Taas.

Jos sinulla on tonni velkaa, se on sinun ongelmasi, jos sata tonnia, se on pankin ongelma. Vanha sanonta, paljon viisautta.

 

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF julkaisi tällä viikolla katsauksensa Kreikan taloudesta. Kreikalla on käynnissä 2015 kesällä alkanut tukiohjelma, joka on pyörinyt EKP:n ja euromaiden rahoilla. IMF ei ole toistaiseksi lähtenyt mukaan, vaikka sitä on euromaiden (erityisesti Saksan) toimesta pidetty ehtona sille, että ohjelmaa jatketaan vuoden 2018 kesään saakka. Tänään IMF ja euroryhmä kertoivat muodostaneensa Kreikalle yhteisen vaatimuslistan merkittävistä näkemyseroista huolimatta. Seuraava euroryhmän kokous on 20.2.

 

Rahoitusohjelman ja EU:n edellyttämää 3,5 prosentin perusylijäämää suhteessa ­bruttokansantuotteeseen ei ole IMF:n mielestä mahdollista saavuttaa lähivuosina. IMF:n mielestä realistisempi ylijäämäsuhde olisi 1,5 prosenttia. IMF on pitkään puhunut Kreikan velkojen reilun leikkaamisen puolesta, sillä se pitää Kreikan velkatasoa (noin 176 % / BKT) kestämättömänä. Silloin rahasto ei omien sääntöjensä mukaan saa lähteä mukaan pelastusoperaatioon.

 

IMF on tosin rikkonut sääntöjään vastaan ennenkin. Valuuttarahastolla on paljon omia paineita, minkä paljastaa viime kesänä julkaistu raportti valuuttarahaston toiminnasta eurokriisissä. Raportti pohjaa riippumattoman asiantuntijaryhmän arvioon. Kauppalehden toimittaja Samkina kirjoitti kesällä raportin antavan toivoa siitä, että asiat tehtäisiin tulevaisuudessa “fiksummin”. Toiveeseen on helppo yhtyä, joskin raportti valitettavasti osoittaa, ettei monikaan käsitellyistä laiminlyönneistä johtunut siitä, etteikö olisi tiedetty paremmin, vaan siitä, että tehtiin silti. Politiikkaa se on instituutiopolitiikkakin.

 

IMF:llä on identiteettikriisi

 

Raportti kertoo IMF:n siirtäneen syrjään valuuttarahaston palveluksessa olleita henkilöitä, jotka olivat alunperin varoittaneet euron ongelmista tai suhtautuivat siihen varauksellisesti. Euroalueen vaihtotaseiden eriytymiseltä suljettiin pitkään silmät, koska euroalue olisi “jotain muuta”. Finanssikriisi osoitti toisin.

 

Euromaiden kriisiin valuuttarahasto lähti lähtökohtaisesti eri kulmasta kuin sillä on tapana. Euromailta ei esimerkiksi edellytetty velkajärjestelyä ennen ohjelman aloittamista. Ulkoinen devalvaatio eli oman valuutan kellutus ei ollut keinovalikoimassa. IMF ei ollut ohjaksissa, vaan käveli tilanteeseen, kun komissio ja EKP olivat jo paaluttaneet pelastuspaketin rungon. Yleensä IMF pääsee jo muutamassa vuodessa pelastusoperaatioistaan ulos (ja kohdemaa jaloilleen!), mutta Kreikan osalta sillä on pian seitsemän vuotta täynnä. 

 

Saksa tai muut euromaat eivät aio hyväksyä velkojen pääoman leikkaamista, vaikka maksuaikojen pidennysten ja korkohelpotusten kautta Kreikan velkoja onkin helpotettu jo moneen kertaan. Yksikään toinen maa maailmassa ei ole koskaan saanut yhtä suurta velkahelpotusta. Suora pääoman leikkaus näyttäisi rumalta äänestäjien silmissä, erityisesti näin lähellä vaaleja. Alankomaiden vaalit ovat maaliskuussa ja Saksan liittopäivävaalit syyskuussa. Samasta syystä Saksan Schäublen uhkaukset Grexitistä eivät juuri nyt ole uskottavia.

 

Entä jos tällä kertaa IMF ei taipuisikaan? Yhdysvallat on IMF:n suurin rahoittaja (reilu kuudesosa), ja suurvallan uusi presidentti on kertonut vuosia ennen valintaansa kantansa euroalueen ongelmiin: Kreikan tulisi jättää euro. Samaa on sanonut myös USA:n todennäköinen uusi EU-lähettiläs Ted Malloch. Ilmeisesti ensimmäistä kertaa IMF:n hallituksen kokouksessa oli tällä viikolla paikalla myös edustaja Trumpin hallinnosta. (En tosin ole pystynyt vahvistamaan tietoa.)

 

Euromaat toki jatkavat ohjelmaa ilman IMF:ääkin, päinvastaisista vakuutteluista huolimatta. Kreikka tarvitsee uuden erän rahoitusta heinäkuussa. En usko, että ohjelman olemassaoloon tai sen ehtoihin palataan ainakaan ennen Saksan vaaleja.

 

Grexitiä vai neuvottelutaktiikkaa?

 

Viime viikkoina muutama Kreikan hallituspuolueen kansanedustaja on puhunut avoimesti euroeron mahdollisuudesta. Se saattaa olla myös neuvottelutaktiikkaa luotottajiin päin. Valtion lainakorot ovat nousseet taas kahdeksan prosentin “kipurajan” tuntumaan, ja luottojohdannaiset hinnoittelevat lähes 50 % todennäköisyyttä maksukyvyttömyydelle.

 

Tänä aamuna luottoluokittaja Moody’s spekuloi ennenaikaisia vaaleja, mikäli IMF:n mukaantulo edellyttää uusia reformeja, joihin nykyhallitus ei olisi halukas taipumaan. Viime kädessä kyse on kreikkalaisten päätöksestä. Kreikka tarvitsee rakenneuudistuksia, vaikka se lähtisikin eurosta - ja mahdollisesti nykyistäkin rajumpaa talouskuuria, jotta se pääsisi suvereenisti takaisin markkinoille ja rahoittamaan julkiset menonsa.

 

Rakenneuudistukset eivät ole mitään salatiedettä, jonka tuntee vaan IMF, vaan perusasioita, jotka kreikkalaiset poliitikot voivat halutessaan viedä maaliin. Uudistusten hyväksyttävyyden kannalta on oleellisesti eri asia tuleeko aloite omilta kansanedustajilta vai joltain ulkopuoliselta taholta, kuten troikalta.

 

Kirjoituksen alkuun viitaten, Kreikan ongelmat ovat jo kauan sitten siirtyneet sen velkojilta kansainvälisille instituutioille. Sen tietää pääministeri Tsipras, joka on kaksi vuotta onnistuneesti vältellyt velkojien vaatimuksia. Itse en ole huolissani Kreikan valtiosta, vaan pikemmin itse kreikkalaisista.

 

Maan työttömyysaste on jämähtänyt 20 prosentin väärälle puolelle, ja nuorisotyöttömyys on yhä yli 40 %. Merkittävä osa väestöstä elää selvässä köyhyydessä. Harmaa talous rehottaa, mikä on sinällään kertomus siitä, kuinka maa on siirtynyt (tai palannut) ikään kuin rinnakaisvaluuttaan. Kreikassa oleskelee tuhansittain turvapaikanhakijoita kelvottomissa olosuhteissa. Maan veroviranomaisen mukaan viime vuonna kreikkalaisilta jäi maksamatta lähes 14 miljardin euron edestä veroja. Lähes puolet Kreikan verovelvollisista ovat velkaa verottajalle.

 

Minkälaisen tulevaisuuden tämä lupaa? Pattitilanne lisää epävarmuutta ja poliittisten ääriliikkeiden suosiota niin Kreikassa kuin muuallakin. Päätös on Kreikan, mutta euroeliitti tekee väärin, jos se siivoaa euroeron mahdollisuuden jälleen pois pöydältä - eikä ala hissukseen valmistella sitä ja samalla uusia EU-jäsenyysehtoja. Puhun nyt Saksan vaalien jälkeisestä ajasta, kesästä 2018. EU:n on myös autettava Kreikan humanitaarisen katastrofin purkamisessa. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (44 kommenttia)

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Ja jos pankeilla on yleensäkkin ongelmia oli se sitten KOP ja SYP.
Tai Saksan ja Ranskan pankit ,rahat sosialisoidaan kansan taskuilta.
Kuten täällä Ahon hallituksen aikana ja nyt Kreikan kansa maksaa ne .
Kummassakin tapauksessa kansalta leikattiin rajusti palkoista ja sosiaaliturvasta.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

Tähän tilannekatsaukseen pari pientä tarkennusta - mitään oleellisen uutta tai ratkaisuehdotuksiahan kirjoitukseen ei sisälly.

Ensinnäkin, Ted Maloch ei vielä ole 'tuleva' USAn EU-lähettiläs vaikkakin lienee kärkiehdokas.

Toiseksi, Saksan uhkailujen lisäksi on Hollanti tainnut todeta, että IMFn osallistuminen on ehdoton edellytys tai muuten Hollanti ole mukana.

Ps. Kyllä se taitaa vielä miljoonakin olla sinun eikä pankin ongelma - eli yhdestä kärsit sinä ja kymmenestä miljoonasta pankki.

Käyttäjän elepomaki kuva
Elina Lepomäki

Lisätty sana todennäköinen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kymmenestä miljoonasta saattaa vielä pankki kärsiä. Ketkä kärsivät kymmenestä
miljardista.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Vieritä ketjussa ylös ja alas niin näet osan heistä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Euroalueen synnyssä jää näin jälkikäteen ihmetyttämään, kuinka valmistautumatta valtavaan satojen miljoonien ihmisten elämään vaikuttavaan projektiin ryhdyttiin ilman varauksia ja perusvarmuutta hankkeen onnistumisesta.

Lopputulemana rahaliitossa on, että Saksa on suuri menestyjä ja toisessa ääripäässä ongelmineen mm. Kreikka. Suomessakaan ei työmarkkinoilla juuri ymmärretty talouden vaatimuksia euron oloissa juurikaan kreikkalaisia yhtään paremmin.

Lagarden listakin on taidettu jo unohtaa, joka ei sinänsä lisää luottamusta järjestelmän avoimuuteen saati sen toimivuuteen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Rahahankkeen onnistumisesta ei koskaan voi olla mitään perusvarmuutta.
Harvoin ekonomistitkaan osu oikeaan ennusteissaan. Markkinatalous on peli jonka tuloksesta ei voi olla varma. Kilpailun luonteeseen kuuluu että useimmat häviävät.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Markkinatalous on peli jonka tuloksesta ei voi olla varma."

Ei tässä yhteisvaluutassa ole markkinataloudesta tietoakaan, lähinnä kyse on Neuvostoliiton kopiosta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #30

Pötyä. Yhteisvaluutta otettiin käyttöön kaupankäynnin sujuvuuden takia.
Kuka osaisi määritellä eurorahan ja neukkuruplan erilaisen funktion, siinä olisi kauppatieteen gradun aihe.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #31

"Yhteisvaluutta otettiin käyttöön kaupankäynnin sujuvuuden takia."

Miten kävi Suomen viennille? Täällä on paljon ihmisiä jotka eivät osaa nähdä kokonaisuutta, realiteetit ovat täysin hukassa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #33

"realiteetit ovat täysin hukassa."
Se on kyllä totta. Mihin järkikin jäi.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #34

Miten kävi Suomen viennille kun yhteisvaluuttaan sitouduimme? Älytöntä kiertää kiusalliset kysymykset esittämällä tyhmää ja toistamalla kysymyksiä ellei sitten ole mitä esittää.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #35

Käsitin lähinnä retooriseksi kysymykseksi. Jos todella haluat vastauksen minä en ole alan asiantuntija enkä mitenkään koe kiusalliseksi olla vastaamatta.
Minä esitän omia käsityksiäni. Mitä sinä tarkoitat "tyhmällä kysymyksellä"?
Minulla on tapana kysyä alan parhaimmilta asiantuntujoilta kun kaipaan tietoa.
Luuletko että kaipaan metsien ja vaarojen kierrettämistä kaatopaikoille ympäri maailmaa saastuttavilla merikuljetuksilla?
Kato mun blogipostaus pinkillä puolella niin näet mikä minua kiusaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #35

En minä ole mihinkään yhteisvaluuttaan sitoutunut. Ei kukaan kysynyt minulta. Sinäkö sitouduit kun käytä monikon ensimmäistä persoonapronomiinia.
Meitä on rahaan väkisin sidottu.

Käyttäjän PaavoVaattovaara kuva
Paavo Vaattovaara

Jos EU:n taholta olisi selvästi annettu pankeille (rahoittajille) tiedoksi, että jokainen maa vastaa ITSE taloudestaan ja veloistaan niin ei olisi rahalaitokset näin holtittomasti rahojaan jakaneet.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Pankkien omistajat ja tallettajatkin olisi pitänyt kytkeä vastuullisten joukkoon yleismaksumies veronmaksajan sijaan. Kreikassa taisi käydä niin, että jotkut rikastuivat tolkuttomasti jopa väärnkäytösten ja korruption keinoin ja suuri valtaenemmistö joutui lopulta kärsijän rooliin.

Jossakin ja joidenkin pankkitileillä ne lainatut miljardit edelleen ovat.

Kansantaloutena Kreikalla on haasteet kovat, mikäli kurjuudesta aikovat rahaliiton oloissa sinnitellä parempaan huomiseen globaalissa taloudessa.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Nimenomaan olisi pitänyt pitää kiinni eurosäännöistä, kuten no-bail-out-rule.

Asia olisi ratkennut itsestään mikäli Suomi olisi sääntöön vedoten kieltäytynyt tukipaketeista mm. EVM.

Tällöin olisi saatu aikaan Ranskan ja Saksan pankkikriisi, mikä olisi siivonnut kurat pois taseista.

Käyttäjän markolilja kuva
Marko Lilja

Kannetaan vastuuta ja "me tienataan tällä". Hyväntahtoiset hölmöläiset ovat neuvotteluissa täysin tuuliajolla.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Parahin kansamme edustaja Lepomäki. Kirjoitatte:

"Kreikalla on käynnissä 2015 kesällä alkanut tukiohjelma, joka on pyörinyt EKP:n ja euromaiden rahoilla."

Jotkut meistä muistavat, että Kreikka-luotot alkoivat ensin kahdenvälisin lainasopimuksin toukokuun toisena päivänä vuonna 2010. Suomi pisti pöytään noin tuhat miljoonaa euroa suojataakseen noin 25 miljoonan euron saatavat.

Tämän lisäksi helmikuussa 2012 edellisten tuottoisten lainabisnesten säestämänä päätimme sijoittaa Kreikkaan lisää, tällä kertaa lainatakauksina.

Kun nyt luen kirjoitustasi, niin otaksun Kreikan kuollettaneen velkansa näistä asioista täysimääräisesti, sillä vuoden 2015 tukiohjelma on ainoa käynnissä oleva ohjelma.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Taidat olla oikeassa EVM:n kohdalla, mutta onko kuitenkin "Prior to the ESM, the temporary euro area rescue fund, the EFSF, had disbursed €141.8 billion to Greece, of which €130.9 billion is still outstanding." vielä tuolta osin maksamatta? Tässä ESM:n sivulla nähtävissä tämän hetkinen tilanne Kreikan tukipakettien ja lainojen tilanne. Laina-aikaa näyttää pidennetyn vuoteen 2059 saakka.
https://www.esm.europa.eu/assistance/greece

https://www.esm.europa.eu/assistance/next-steps-gr...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Sirpa, kävin ensimmäistä linkkaamaasi linkkiä lävitse.

"Private investors did not believe that they would get their money back."

Suomeksi tätä asiaa selosti Turun telakasta aikanaan, että jos yksityiset sijoittajat eivät usko tähän, niin miksi julkisen rahan tulisi uskoa?

Muistaakseni bloggasinkin tästä asiasta tyylilleni uskollisena.

Lisää:

"The EU had not foreseen a possible default of a euro area member."

Jos he eivät tajunneet tällaista mahdollisuutta niin ovat todella taitamattomia ihmisiä, ja heidät voi korkeintaan uskoa marganiiritehtaan liukuhihnalle.

Rahapolitiikan luovuttaminen ulos aiheuttaa tällaisen riskin. Jopa minä kouluja käymättömänä osaan nähdä yhdenlaisuudet esimerkiksi kultakantaan, joka on siis vastaavanlainen rahapoliittinen valtaoikeuksien luovutus.

---

Itse kysymykseesi EVM:n ja ERVV:n välillä oleviin rahoituskuvioihin vastauksen antamista mutkistaa se, että ERVV:n takauslainoja siirrettiin EVM:n.

Itse en ole pitänyt kirjaa siitä kuinka paljon tätä swappia tehtiin, koska minun näkökulmastani molemmat puulaakit ovat samaa "köntsää".

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Lainasopimus on nimenomaan sopimus. Se voidaan muuttaa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Ja onhan näitä Kreikkaluottojen lainaehtoja muutettukin, toki suomalaisten tappioksi.

Lainojen maturiteetteja on pidennetty ja lainakorkoja leikattu.

Suomalaisille "vaihtoehtoista totuutta" tarjosi myös ex-talouskomissaari Olli Rehn sanomalla, ettei Suomelle tai muille euromaille koidu Kreikkaluotoista tappiota. Hän vielä alleviivasi vaihtoehtoista totuuttaan mainitsemalla, että tappiottomuus on varmaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #23

Joo, ja pankkien pelastaminen 90-luvunalussa. Nalle onnistui kaappamaan valtion pankin...
Ajatukseni oli vähän laajempi globaali näkökulma: ketkä maksavat suhteessa varoihin nyt jo noin kymmenkertaiset velat. Ei kiinnosta pätkääkään nipotus rahoista. Sitähän riittää ja lisää tulee kunnes pilvistä putoaa.
Huolestutta vain mitä jälkipolville jää todellisista resursseista jäljelle.

Nykyinen kansantaloustiede on on pikemminkin uskonto. Ei mutkikaimmatkan tilastot ja laskukaavat tee tuloksista totta jos premissit ovat väärät.

http://margaretablafield.vapaavuoro.uusisuomi.fi/k...

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #25

Tässä selitystä sille miksi kansantaloustiedettä alettiin opetetaan niin puutteellisesti ja väärin .........kommunismin pelko :-(

https://m.youtube.com/watch?v=YMdIgGOYKhs

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Sadan tonnin lainasaatavat ovat tosiaan pankeille ongelmallisia.

Toisin on asiat kun (roska-)lainaa on ulkona miljardikaupalla, niin kuin Saksan, Itävallan ja Ranskan pankeilla Kreikassa.

Silloin on pankeilla helpompaa. EU-veronmaksajat maksaa aina viulut ja "beilaa ulos". Ja tätä vielä kutsutaan Kreikan / velallisen auttamiseksi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Rahaa on (kuin) roskaa. Ja roskaamallahan sitä rahaa tehdäänkin.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen
Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Suomi yhä,ei vain Kreikka!

-Kokoomuksen -07-11 hallituksessa tehty älytön temppu tuhosi kilpailukyvyn Suomessa!

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-200000...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Sehän on kilpailun tarkoitus; jotkut häviävät aina.

Hannu Rautomäki

Kreikan eurojäsenyys on malliesimerkki EU:n totaalisesta leväperäisyydestä ja järjenvastaisuudesta.

Kreikka selkeästi huijasi itsensä euroon, ja kun viimein vuosien päästä sen talouden katastrofaalinen tila paljastui pakon edessä, mitä tehtiin?
EU alkoi syytämään ylivelkaantuneelle ja maksukyvyttömälle lisää velkaa muiden euromaiden veronmaksajien kustannuksella.
Tuolloin kriisin paljastuttua Kreikka olisi pitänyt erottaa heti eurosta, jolloin vaikean siirtymävaiheen kautta Kreikka olisi tänä päivänä terveemmällä pohjalla.
EU:n pyöräyttämällä tukikarusellilla vain maksimoitiin euromaiden veronmaksajille tulevat jättimäiset tappiot.
Viite:
http://www.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/paaekon...
http://www.ess.fi/uutiset/talous/2010/10/16/rehn-k...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

"Huijaamisessa" ja sen onnistumisessa oleellinen osa on myös sillä toisella osapuolella.

"Uunotettavan" osana on tietysti ostaa "huijarin" myyntipuheet sellaisenaan. Mikäli Kreikan talouden pidon historia on päässyt sattumalta "unohtumaan" viimeisten kymmenien vuosien aikana niin kyllä rohkenisin peräänkuuluttaa myös sen "uunotettavan" vastuuta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Sain kerran Kreetan vuoristossa kyydin viljelijältä joka sadatteli EU:n neuvoja istuttaa oliivipuita viiniviljelmien tilalle juuri ennen kuin oliiviöljyn markkinahinnat romahtivat. Aivan, kaikkiin asiantuntijoina esiintyviin lobbareihin ei kannata luottaa, mutta jos tukiaisilla kiristetään, minkäs teet?

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Saksa halusi Italian mukaan, mutta tähän tarvittiin talousluvuissa "huijaamista". Tämän takia Kreikkaakaan ei voitu olla ottamatta mukaan. Jos jollekulle hyväksytään huijaaminen, ei ole syytä muiltakaan vaatia parempaa.

Talouseliitin kiima päästä euroon ja sen tuottamaan luokkayhteiskunta-projektiin on yhteinen kaikissa euromaissa ....huijaamallakin.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Kun Vanhanen kepu sopi vipit -09 Huippukokouksessa IMF/eu kanssa.
Hyväksyi sopimuksen kepu,kok,rkp,vihr.Kiviemen hallituksessa-10

Kepu Kiviniemi neuvotteli joulukuu-10 ja maaliskuu-11 EVM .
Koska Kiviniemelle tuli "menoja " rökäletappion jälkeen sopimuksen teki Brysselissä VM Katainen 17.5-11 (myös vakuusvaatimuksen)
Lähde:
Valtioneuvosto/EU tiedote

-Vanhasen sopimus sovittiin näillä ehdoilla 2018 asti
VM kysymyksiä ja vastauksia Kreikan lainoista-10
-Saako Suomi tuottoa lainoista tai niiden koroista?
-Kuten tiedämme Islannin tulivuoren purkauksista ,mikään ei ole 100% varmaa.
Voidaan
- olettaa
- että ehkä vuosien kuluttua.
VM-muistio-10
Nallekin lainaisi heti noilla ehdoilla miljardeja esim.työttömälle.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

#16. Hannu - näet vain puolet totuudesta. Kyllä, veronmaksajat ottivat vastuut ja maksoivat Kreikan velat (erääntyneet lyhennykset) pois ja mahdollistivat sen, ettei velkojat joutuisi kärsimään tappioita.

Mutta ketkä olivat nuo velkojat? Kenen rahat ja kenelle tässä rahat pelastettiin?

Ne olivat saksalaiset ja ranskalaiset pankit.

Kreikan euroero olisi johtanut siihen, että pankit olisi kaatuneet tai ne olisi pelastettu kansallisilla pankkituilla.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kiitos hyvästä muistutuksesta: Kreikka ei ole vielä taputeltu, vaikka joskus unohdettu...

Niin. Ajatus, että Kreikka eroasi eurosta ja pankit olisi pelastettu pankkien kotimaan pankkituilla oli esillä jo ainakin v. 2010, mutta se ei kelvannut po. maille. Vanhasen-Kataisen-Urpilaisen hallitukset sitoivat Suomen kohtalon lainojen, takausten ja EVM:n kautta Kreikkaan. Saksalle olisi ollut helppo nakki pelastaa tuon ainokaisen kerran pankkinsa, mutta Ranska olisi joutunut tositoimiin.

"Kreikka ei kykene koskaan maksamaan lainojaan takaisin, joten ne joudutaan ajan oloon antamaan anteeksi."
Siihen se EMU ja ehkä jopa nykymuotoinen EU:kin kompastuvat. On ikävää, että tämä EU-prosessi on vienyt lähes kokonaisen sukupolven nuoruudenpäivät...

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Kyllä Kepu,kok tiesi jo -92 tuosta kun liittymis sopimuksen allekirjoitti Rahaliitto Emusta. Voimaan se tuli 11.1-93
Jännä kun nyt selvisi sekin että Britit ja Ruosi sai sovittua että jäävät EMUN ulkopuolelle.
Suomi sopi EMUUN liitytään kolmen vaiheen kautta.
Euro astuu voimaan 1.1-99.Ilman eri sopimuksia (äänestyksiä) automaattisesti. Jos ei täyttänyt vielä ehtoja,ne piti täyttää pikimiten.
Ei suinkaan Lipposen ja Salen takia.
Lähde:
hiljan aukaistut arkistot ,jotka tuolloin salattiin.
(Pääsipä Kepu vedättämään itse tekemänsä sopimukset sdp/kok Lipposen/Salen syyksi. Vaikka joka ikinen eduskunnassa istuva tiesi miten se meni.)
Myös MSP/Persut.

Jo tuolloin perustettiin koheesirahasto köyhimpien maiden tukemiseksi EMU kuntoon.
Oliko yllätys?
-Kreikka
-Italia
-Portugali
-Islantia varten.

Käyttäjän JuhaMerentie kuva
Juha Merentie

Hyvää kertausta Elinalta. Ratkaisuehdotuksia ei taida löytyä muiltakaan. Ainakaan sellaista, missä velkojat saisivat rahansa takaisin. Kreikan oma talouden kuntoonpano sääntelyä purkamalla auttaisi, mutta liian hitaasti.
Kreikan lainat ovat ylivoimainen populismin ja väärinkäsitysten generaattori tälläkin palstalla. Yksityiset lainanantajat ovat leikanneet saataviaan maalta yli 100 mrd € edestä, julkisethan eivät ole vielä leikanneet yhtään. Niinpä Saksan ja Ranskan pankeilla ei juuri enää ole saamisia Kreikalta.
Jälkiviisaus no-bailoutin suhteen on myös mukavaa, mutta hedelmätöntä. Jälkiviisaus huonosti kilpailukykyisen valtion pitäminen eurossa sensijaan voisi johtaa vieläkin oikeaan johtopäätökseen.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kreikkahan ei ole köyhä, mutta pahasti korruption saastuttama aina yksityisiin kotitalouksiin asti. Tämä saattaa olla vanha klisee, mutta ovatko kreikkaliset koskaan maksaneet velkojaan heitä luotottaneille ?

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Elämme jännittäviä aikoja:

"
Kreikka on taas kassa tyhjänä umpikujassa, josta on ulos vain kivikkoisia teitä. Yksi on ero eurosta, kirjoittaa Taloussanomien erikoistoimittaja Jan Hurri.
"

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/porssiuuti...

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

#24. Juho Merentie - oon aika paksua soopaa väittää, että "Yksityiset lainanantajat ovat leikanneet saataviaan maalta yli 100 mrd € edestä, julkisethan eivät ole vielä leikanneet yhtään. Niinpä Saksan ja Ranskan pankeilla ei juuri enää ole saamisia Kreikalta."

Yksityiset lainanantajat ovat MYYNEET velkansa eteenpäin. Ilman Kreikan tukipaketteja nuo velat olisivat käyneet arvottomiksi ja pankkien tappioksi.

Ymmärtänet eron velan myynnin ja "leikkaamisen" välillä, eikö?

Kreikan velat siirrettiin tukipakettien avulla yksityisiltä velkojilta julkisille velkojille. Veronmaksajat kantavat nyt pankeille ennen kuuluneen vastuun.

Englanninkielinen Wikipedia ei juuri voi olla selväsanaisempi asiasta:

"Initially, European banks had the largest holdings of Greek debt. However, this shifted as the "troika" (ECB, IMF and a European government-sponsored fund) purchased Greek bonds. As of early 2015, the largest individual contributors to the fund were Germany, France and Italy with roughly €130bn total of the €323bn debt.[125] The IMF was owed €32bn and the ECB €20bn. Foreign banks had little Greek debt.[126]

---

Excluding Greek banks, European banks had €45.8bn exposure to Greece in June 2011.[127] However, by early 2015 their holdings had declined to roughly €2.4bn.[126]"

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Greek_government-d...

Käyttäjän JuhaMerentie kuva
Juha Merentie

Ehkä on paksua väittää, mutta totta kuitenkin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset