*

Elina Lepomäki Näin ei voida jatkaa.

Puolustuksessa hyvä aika tiivistää länsi-integraatiota

Yhdysvaltojen ulko- ja turvallisuuspolitiikalla ei ole selkeää uutta doktriinia. Häilyvä presidentti luo epävarmuutta, vaikka maailmanpolitiikan näyttämö rauhoittuikin helmikuussa Donald Trumpin turvallisuuspoliittisen neuvontantajan Michael Flynnin erottamisen myötä.

 

Puolustusministeri James Mattis, ulkoministeri Rex Tillerson sekä varapresidentti Michael Pence ovat vuoroin käyneet Euroopassa vakuuttamassa Yhdysvaltain sitoutumista vanhan mantereen turvallisuuteen. Myös turvallisuusneuvonantaja, kenraali H. R. McMaster edustaa Washingtonin ulkopoliittista konservatismia. Kuin merkkinä tästä hänen kerrotaan ajautuneen Valkoisessa talossa hankauksiin.

 

Senaatin republikaanit ja demokraatit löytävät toisensa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja erityisesti Venäjä-suhteissa. Monessa kysymyksessä Trump on omassa puolueessaan oppositiossa. Presidentti on joutunut hakemaan politiikalleen uudenlaisia koalitioita kongressin sisällä.

 

Alkuvuonna pelättiin Trumpin neuvottelevan Venäjän kanssa liennytyssopimusta. Senaatissa valmisteltiin pika-aikataululla lainsäädäntö, joka olisi pakottanut presidentin hakemaan senaatin hyväksynnän pakotteiden purkamiselle. Venäjä-pakotteet on alunperin, Obaman kaudella, asetettu presidentin asetuksella. Uudet lait ovat pöytälaatikossa, mutta kertovat, että kongressissa ollaan valppaina.

 

Tammikuisten neuvottelujen sisällöstä liikkuu monenlaisia arvioita. Itse en ole tavannut ketään, joka olisi suoraan ollut niissä mukana. Siksi kyseessä on korkeintaan toisen käden tieto ja yleinen spekulointi. Lista on synkkää luettavaa.

 

Pakotteiden purkaminen, joukkojen vetäminen pois Baltiasta ja Itä-Euroopasta ja Krimin hyväksyminen osaksi Venäjää - tai yksikin näistä - olisivat legitimoineet Venäjän aggressiivisen politiikan ja horjuttaneet mailmanjärjestystä. Venäjän osalta ydinaseiden purkusopimus tai Kaliningradin varustamisen pienentäminen olisivat eurooppalaisittain olleet vähäinen vastine. Venäjän presidentti Putin ei tähänkään asti ole kunnioittanut kansainvälisiä sopimuksia.

 

Diili ei todennäköinen, Trumpin doktriini epäselvä

 

Trumpin doktriinista ei ole tarkkarajaista kuvaa. Venäjästä hän on vaitonainen eikä hän ole tähän päivään mennessä pitänyt ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjapuhetta. Moni sanookin, ettei Trumpin kohdalla kannata keskittyä siihen mitä hän sanoo, vaan mitä hän tekee. Kevät on ollut hyvä muistutus siitä, ettei presidentti ole yksinvaltias ja Amerikassa päätöksenteon perinteinen vallanjako - checks and balances - toimii.

 

Siinä missä Yhdysvaltain politiikassa ovat vuorotelleet interventionismi ja isolationismi, aktiivinen osallistuminen ja pidättäytyminen, tuntuu Trump noudattavan molempia. Hän ei halua aloittaa uusia konflikteja, vaan neuvotella. Hän haluaa uudistaa ydinaseen ja rakentaa suuret asevoimat. Hänen politiikkansa päävastustaja on Isil.

 

Keväällä Yhdysvaltain senaatin ylivoimainen enemmistö ja sittemmin presidentti hyväksyivät Montenegron liittymisen Naton jäseneksi. Kyseessä on ensimmäinen uusi jäsen kahdeksaan vuoteen: Naton ovi on auki.

 

Vaikkei Venäjän kanssa tekeillä ollut suuri “diili” olisi enää liittovaltion poliisin FBI:n Venäjä-tutkinnan myötä mahdollinen, Trump saattaa kautensa aikana edelleen pyrkiä liennytykseen. Yhdysvaltain tekemien yllättävien ohjusiskujen Syyriassa ja Irakissa tulkittiin loppukeväästä tulehduttavan maiden välejä. Samalla ne myös lisäävät vastapuolen kunnioitusta. Viime viikolla Trump tapasi Venäjän Sergei Lavrovin; keskustelujen sisällöstä ei ole tarkkaa tietoa, ja Valkoinen talo kiisti eilen epäilyn luottamuksellisen tiedon paljastamisesta.

 

EU:n puolustus jatkossakin Naton varassa

 

Suomen erityiselle Nato-kumppanuussuhteelle löytyy Amerikasta tukea. Suomea ei painosteta täysjäsenyyteen, mutta samalla tehdään selväksi, että Nato keskittyy viidenteen artiklaan. Kumppanuuksien kehittämisessä, kuten harjoitustoiminnan laajentamisessa, Suomelta ja Ruotsilta odotetaan omaa aktiivisuutta. Ruotsin kanssa Yhdysvalloilla on pitkä kumppanuus ja puolustusyhteistyö on strategista, mistä kertoo syksylle suunniteltu Aurora 17 -harjoitus.

 

Ranskan uusi presidentti Emmanuel Macron on antamassa sysäyksen EU:n integraatiolle, ja puolustuksessa hän on Naton vahva tukija. EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä aiotaan laajentaa, ja Suomi haluaa olla etujoukoissa. Hyvä niin. Kotimaisessa keskustelussa on hyvä muistaa, ettei muissa jäsenmaissa ole pyrkimystä siihen, että EU olisi puolustuksessa korvaamassa Naton. Monessa maassa jopa päinvastoin. EU on jatkossakin siviiliorganisaatio, ja pääosa sen jäsenmaista on rakentanut puolustuksensa Naton varaan.

 

Suomen puolustuksen tärkein pilari on oma uskottava puolustus. Puolustusvoimat täyttää tehtävänsä vahvasti myös kansainvälisessä yhteistyössä. Ruotsi-yhteistyötä on syvennetty määrätietoisesti. Viime vuonna Suomi allekirjoitti puolustusyhteistyötä koskevan aiesopimuksen Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian kanssa.

 

Suomi täyttää 2020-luvulla Naton 2 %:n puolustusmäärärahakriteerin puolustusvoimien tulevilla hankinnoilla. Sitä pidetään vahvana signaalina, ja meitä arvostetaan kumppaneina. Nato on käynnistänyt ohjelman, jolla se pyrkii saattamaan nykyisten jäsenmaidensa puolustusmenot kahden prosentin tasolle vuoteen 2024 mennessä - Trumpin toivomus Euroopan omasta laajemmasta vastuunkannosta ei ole uusi.

 

Kumppanuuksilla ja signaaleilla on rajallinen merkitys; myös äkkiliikkeiden varaan rakentavan Yhdysvaltain presidentin aikakaudella. Se ei tarkoita, että odotettavissa olisi jokin suuri suurvaltojen välinen sopimus - ja varsinkaan sellainen, jossa Suomen kohtalo olisi erikseen sinetöity. Pienen maan turvallisuus on aina kytköksissä suurvaltapolitiikkaan. Kyse on turvallisuusympäristön reaalipolitiikasta, jossa toiveajattelu ei kanna.

 

Itämeren turvallisuusympäristö on heikentynyt oleellisesti viimeisen kolmen vuoden aikana ja on vaikea kuvitella alueella sotilaallista konfliktia, josta Suomi voisi pysytellä ulkona. Riskienhallinnassa on varauduttava todennäköisiin ja epätodennäköisiin vaihtoehtoihin. Oma vahva puolustus on tärkein turvallisuuspoliittinen voimavaramme, mutta yksin emme pärjää. Kriisitilanteessa pienen maan neuvotteluasema on aina heikko. Meillä ei ole sotilaallisia turvatakuita; ei Ruotsista, EU:sta tai Natosta. Kansainvälistä yhteistyötä ja länsi-integraatiota on voimistettava.

 

--

Kirjoitus perustuu kevään aikana käymiini keskusteluihin Yhdysvalloissa, muun muassa kongressissa demokraatti- ja republikaanipuolella, Pentagonissa (puolustusministeriö),  State Departmentissa (ulkoministeriö), yliopistoissa sekä alan johtavissa ajatuspajoissa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Nato ilman USA:n jämäkkää johtajuutta on kuin varpusparvi. Jos USA:n linja Trumpista johtuen huojuu, niin miksi sitten liittyä Natoon?

Käyttäjän elepomaki kuva
Elina Lepomäki

Yhdysvaltain ulko- ja turvallisuuspoliittinen johto, maan kongressi sekä sittemmin myös presidentti Trump ovat ilmaisseet vahvan tukensa Natolle. Nato myös hyväksyi juuri ensimmäisen uuden jäsenensä kahdeksaan vuoteen.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Eikö kuitenkin ole parempi olla yhteistyössä USA:n kanssa suoraan kuin liittyä varpusparveen?

Käyttäjän HannuHeikkinen kuva
Hannu Heikkinen

No vaikka siksi, että Natoon kuuluu muitakin maita kuin Yhdysvallat. Ja Trump on lopulta melko lyhyen aikaa presidenttinä, vaikka istuisikin kautensa loppuun asti.

Pertti456 .

Tässä asiassa kannattaa muistaa vähän pidempi näkökulma asiaan. Suomi pitäisi saada Natoon mahdollisimman pian, oli istuva preseidentti siellä kuka hyvänsä. USA:n presidentin kausi kestää 4 vuotta, meidän on ihan turha arvailla mitä nykyinen tai seuraava tai sitä seuraava presidentti aikoo tehdä.

Liittyä olisi pitänyt jo kauan sitten. Nyt ollaan jo yliajalla. Tässä on tarkoitus hakea pitkäkestoista parannusta Suomen turvallisuuteen, eikä siihen saa vaikuttaa "päivän politiikka".

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Uskon USA:n tarjoavan riittävät turvatakuun Australialle, Japanille, Taiwanille ja Etelä-Korealle. Mikään niistä ei kuulu Natoon viidennen artiklan piiriin. Jos sanotaan Nato olevan jäsenmaitaan varten, ei se mikään yllätys ole. Ei Kanadaa voi velvoittaa Suomen puolustamiseen. Ei kyllä muidenkaan Natoon kuulumattomien USA:n liittolaisten puolustamiseen.

Jos USA antaa tukensa Suomelle, se on sama kuin Nato-jäsenyys. Oletko lainkaan miettinyt miten Nato-maat toimivat, jos USA kutsutaan kylään varmistamaan Baltian turvallisuus Suomesta käsin. Vastaus tuskin on, että emme ole olemassa.

Irlantikaan ei ole Nato-maa. Pitäisikö ajatella, että Nato-maat eivät puolusta Irlantia? Oikea ajatuskuvio taitaa mennä niin, että maa sijaitsee Iso-Britannien naapurissa, kuten Suomi Viron naapurissa.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Tässä lähdetään ikään kuin itsestään selvänä siitä, että Venäjä uhkaisi Suomea. Eikä ihme, kirjoittajan "lähdemateriaalina" on ollut pelkästään länsimaiden hegemoniaa puoltavia tahoja. Ei Venäjä Suomea uhkaa ellei Suomi Venäjää. Ja liittyessään Natoon Suomi uhkaisi Venäjää 1300 km rajallaan.

"Suomen puolustuksen tärkein pilari on oma uskottava puolustus."

Niinpä. Miksi siis lähteä heikentämään puolustuksemme uskottavuutta luovuttamalla päätösvalta muualle? Naton tapauksessa USAaan.

Eikö EU ja euro riitä Suomen itsenäisyyden rapauttamishankkeessa? Eikö suomettumisesta ole saatu tarpeeksi, kun suomettuminen 2.0 on jo nyt pystyssä, ja lisää vaan halutaan?

Nato olisi suomettuminen 3.0...

Käyttäjän NikoHaapaniemi kuva
Niko Haapaniemi

Mikäs trolli se tämä on? ``Keskusteluun osallistuminen edellyttää oman nimen ja tunnistettavan kasvokuvan käyttöä.´´ Otin yhteyttä ylläpitoon.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Ei vaan Nato.

Ja muuten, lännessäkin on jo myönnetty, että Georgia oli se hyökkääjä, ei Venäjä.

Muuten minulla ei ole mitään syytä puolustaa Venäjää, mutta tosiasioista en ryhdy tinkimään. minkään ideologian tai uskonnon vuoksi.

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen Vastaus kommenttiin #11

Mark Andersson, minustakaan sinulla ei pitäisi olla mitään syytä puolustaa Venäjää, mutta jostakin syystä olet tehnyt niin kaikissa maailmanpolitiikkaa ja Suomen ulkopolitiikkaa käsittelevissä kommenteissasi, mitkä olen Uuden Suomen Puheenvuorossa lukenut. Miksi, sen jätän lukijoiden arvattavaksi.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #13

Olen puolustanut totuutta keskellä sitä tolkutonta disinformaatiota ja huhumyllyä joka turvallisuuspolitiikassamme vallitsee.

Ei ole minun vikani että höyrähtäneet kohdistavat höpöpuheensa juuri Venäjään ja maahan on levitetty katteettoman russofobian virus. Terve varuillaanolo on perusteltua, mutta hysteriaan ei ole mitään aihetta – se vain pahentaa tilannetta.

Minulla ei ole mitään syytä puolustaa Venäjää sen enempää kuin Natoa, EU:ia tai USAa. Mutta tahallista tiedon vääristelyä – ja siitä johtuvaa tahatonta uskoa – en siedä, kohdistuipa se mihin suuntaan tahansa.

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen Vastaus kommenttiin #16

Mark Andersson, kun olet kuullut Kremlin mielipiteen mistä tahansa maailmanpolitiikan asiasta, sen jälkeen se on sinulle ehdoton totuus. Yhtään ainutta omaa, Putinin hallinnon kannasta poikkeavaa mielipidettä tai ajatusta en ole sinulta koskaan lukenut. En tiedä, oletko todellinen henkilö, mutta näkemyksesi ainakin ovat kuin suoraan Pietarin trollitehtaalta.

Käyttäjän taistolainen kuva
taisto vanhapelto Vastaus kommenttiin #11

Olette ainutlaatuinen ihminen: tiedätte tosiasiat!

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Kuulisin mielelläni, miksi se on "samaa roskaa", koska minusta se on vain selkeä fakta.

Käyttäjän HeikkiJokinen kuva
Heikki Jokinen

Hyvin kirjoitettu ja perusteltu Mark Andersson.

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto

Mikä muu valtio on koskaan uhannut Suomea kuin Venäjä? Ja milloin on solmittu ikuinen rauha Venäjän välille? Turha on myökään puhua, että NATO uhkaisi Venäjää millään tavalla. Venäjä on se, joka on Euroopassa mennyt sotilaillaan rajojen yli, ei NATO. YK:n peruskirjan mukaan jokaisella maalla on oikeus järjestää puolustuksensa haluamallaan tavalla ja haluamiensa liittolaisten kanssa. Oman maansa puolustaminen ei ole toisen maan uhkaamista.

Käyttäjän KariNikander kuva
Kari Nikander

Mun mielestä presidenttimme linja on oikea, hyvät naapuruussuhteet ja kaikkia vaihtoehtoja punnitaan. Perusta on tietysti uskottava oma puolustus. Maahamme voi tunkeutua, mutta hinta hyökkääjälle on kova, ja miehittäminen valtoimenaan vuotava haava.

Käyttäjän dottore48 kuva
Kari Ellimäki

Hyvä, analyyttinen blogi.

Natolle - kyllä.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Muutama vuosi sitten julkaistiin hyvä kysely. Tuloksen pääsisältö oli se, että kansa on valmis Natoon, jos valtiojohto niin haluaa. Kyse on siis motivoinnista eikä siitä, että kansa haluaa tehdä päätöksen. Edustuksellinen demokratia on siten täysin riittävä hoitamaan Suomen jäseneksi, vastanyyhkytyksistä huolimatta.

On melko turhaa jäädä näissä oloissa odottelemaan kriisejä, varsinkaan kun Suomella ei ole turvatakuita takanaan. Ihmettelen suuresti sitä välinpitämättömyyttä, mitä valtiojohto osoittaa Suomen turvallisuutta koskevissa päätöksissä. Täällä presidenttiä myöten itketään julkisuudessa että EU ei meitä kriisissä auta ja kun Natokaan ei auta, ollaan siis yksin. Ulkoturvallisuus ei ole huutoäänestysasia, jossa tietämättömät laitetaan päättämään kun oma rohkeus ei siihen riitä. Joukkoja johdetaan edestä eikä kansan selän takaa.

Löytyykö Lepomäki sinulta sen verran kovaa luonnetta että otat Nato-jäsenyys-asian ajaaksesi? Munattomista miespoliitikoista ei tähän ole, joten hommaan tarvitaan räväkkä nainen. Hyvä veikkaus on, että saat laajaa tukea muualtakin kuin näiltä palstoilta. Omalta osaltani takaan vaatimattoman tukeni.

Yllä mainittu kysely:

https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/nato%20gallup...

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Ikävä kyllä miehuuskompleksinen uhoaminen ei edistä vähääkään hanketta syöttää Suomi Natolle.

Mutta jos machoilusta tulee hyvä mieli niin siitä vaan... aika säälittävältähän tuo silti näyttää.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Eikö trollaaminen ala jo väsyttämään? Olet juuri niitä itkijöitä joilla on isoja ongelmia hyväksyä naisilta aggressiivisempaa suhtautumista asioihin. On tietysti hienoa että miehetkin osaavat nyyhkyttää.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #26

Kuulostaa entistä säälittävämmältä.

Yrittäisit edes.

Käyttäjän SeppoIlvessalo kuva
Seppo Ilvessalo

Mark Andersson on kommentaattori, joka toistaa kommentista toiseen Kremlin sylttytehtaalta haisevaa propagandaa. Aivan selvä trolli, mutta onneksi hänen sanomansa on niin tökerön läpinäkyvaa, että se näkyy pitkälle kuten Venäjän propaganda aina on tehnyt.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Älä nyt viitsi olla lapsellinen.

Omilla aivoilla ajattelevat ovat joidenkin mielestä aina "trolleja" tai muita mörköjä.

Satusetien harhoja...

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Nato kelpaa, vaan ei tuo lisäarvoa turvallisuuteen. Ei Nato puolustuskykyä tietenkään heikennä, mutta kaventaa ulkopoliittista liikkumavapautta.

Nato jäsenyys ei pelasta Suomea konfliktiin joutumiselta, jos sotilaallinen kriisi Itämeren alueella syntyy. Itse asiassa päinvastoin on varmistamassa sen.

Ja kun turvatakuut on jo USA:sta ja Britannialta saatu, samalla lopunkin Naton tuki on varmistettu. Saadut turvatakuut ei hyökkää mihinkään, mutta viides artikla pakottaa siihen.

Miksi Venäjä avaisi uuden lisärintaman tarpeettomasti pisimmällä (länsi)rajallaan, kun siten olisi pakotettu sitomaan kalustoa ja sotilavoimaa korpimetsien suojelemiseen, vaikka muitakin huolia varmasti olisi samaan aikaan olemassa.

Käyttäjän JouniBorgman kuva
Jouni Borgman

Yritän pelkistää kysymyksen mahdollisimman tiiviiksi: olemmeko liittoutumassa USA:n patrioottien (esim. US Navy) vai USA:n globalistien (Nato) kanssa. Nuo kaksi ovat nykyään kaksi aivan eri asiaa. Kysymykseen ei tarvitse vastata, vaan se tarkoitettu herättämään pohdintoja. Näistä asioista ei viitsisi oikein kiistellä, mutta vanha sanonta sudesta ja karhusta pitää kuitenkin paikkansa. Vaikka on jo typerää yrittää herätellä ajatusta liittoutumattomuudesta henkiin, niin toisaalta - miksi ei? Ajetaanko "yksin emme pärjää" -ajatuksella sittenkin EU-federalismin asiaa. Nato ei ole 1:1 poliittinen järjestö, kuten Turkki osoittaa. Toisaalta Suomea tuskin huolittaisiin Natoon ilman poliittisia kytköksiä. Tai ehkä huolitaan AEGIS-tukikohtaa vastaan.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Miten Suomi Naton jäsenmaana auttaisi muita? Heti ensimmäisestä metristä lähtien Suomi olisi hyökkääjä eikä puolustaja. Naton päätehtävähän on turvata jäsenmaiden koskemattomuus, eikä olla edistämässä Suur-Suomi aatetta. Eikö?

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto

Milloin NATO on laajentanut alueitaan hyökkäämäällä toiseen valtioon? Taitavat ne Suomen pakkoluovutetut alueet olla edelleenkin naapurin miehittämää lisämaata.

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula

Onhan se kauhiaa kun suurvaltojen suhteet lientyvät ja suurpalon mahdollisuus vähenee.

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen

Oli hienoa, kun Natsi-Saksan ja Neuvostoliiton välit lientyivät syksyllä 1939 Molotov-Ribbentropp sopimuksen myötä ja suurpalon mahdollisuudet näin vähenivät :)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Minusta on hyvä että joku edes yrittää neuvotella Venäjän kanssa. Tämä onkin parasta mitä presidentin roolivaatimuksista piittamaton vallankäyttäjä on tehnyt. Saas nähdä miten kauan hän viitti olla presidenttinä. Hän on jo ilmaissut ettei homma ollutkaan niin helppo kuin oli kuvitellut.

Yrjo Koskenmaki

Juttelin erään sotaveteraanin kanssa näistä asioista, hänestä politiikka on sekavaa, itärajalta ei saanut tulla jossain vaiheessa tulla kukaan. Nyt maahan on saapunut parhaimpina aikoina pataljoonan verran identifioimattomia nuoria miehiä päivässä, eikä invaasiolle näy loppua. Maahamme saapuneet armeijat tulevat pääosin juuri niiltä alueilta joissa NATO on ollut aktiivinen. NATO:ssa sitoudutaan kuitenkin isompien tahtoon. Suomenkin valtamedian propakanda myllyt ovat jauhaneet USA:n Venäjän päämiehiä vastaan. Erikoista rauhantyötä pieneltä maalta, missä on Kekkosen linja??

Yrjo Koskenmaki

Mitä höpötystä puolustuksesta. Maahan on saapunut parhaimmillaan pataljoonan verran identifioimattomia nuoria miehiä päivässä ja invaasio taitaa loppua vasta sitten kun kansa on vaihdettu. Ei tarvita aseita.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset