*

Elina Lepomäki Näin ei voida jatkaa.

Mihin tarvitaan maakuntapäättäjää?

Sotelait ovat eduskunnassa. Teemme vuosikymmenten uudistusta; nyt on tehtävä huolella.

Mielestäni olisi pohdittava sitä, että luovumme erityisesti näin uudistuksen alkuvaiheessa poliittisesta, vaaleilla valitusta tasosta maakuntien päätöksenteossa. Varsinkin, jos valinnanvapauslainsäädäntö viivästyy. En itse näe järkeä järjestää puolen vuoden päästä maakuntavaaleja, kun emme vielä edes tiedä, mikä maakuntavaltuutettujen rooli tulee olemaan.

Maakuntien päätösvalta on joka tapauksessa pieni, kun edetään nykyisen soteratkaisun tai sen muunnelman turvin. Palvelulupaus on valtakunnallinen ja palveluiden rahoitus järjestetään valtion budjetista. Mitä poliittista päätäntävaltaa jää - tai edes pitää jäädä - maakuntapäättäjille?

Palveluiden järjestämisvastuusta osa siirtyy markkinoille - yhteisten ja tasavertaisten pelisääntöjen puitteissa - mikä on asiakkaiden valinnanvapauden keskeinen lähtökohta. Jos ei siirry, joku on mennyt pieleen. 

Maakuntien pääasiallinen tehtävä soteratkaisussa on huolehtia palvelulupauksen ja kilpailun toteutumisesta alueella. Siihen riittää tehokas ja osaava virkamiesjohto. Esimerkiksi markkinapuute on osoitettava objektiivisesti. Maakunnalla pitää olla oikeat kannustimet, ja tämän varmistamiseksi riittää uudistuksessa joka tapauksessa vielä tehtävää.

Poliittiset maakuntapäättäjät eivät kannustimia parantaisi, sillä rahoitus on ulkoistettu täysimääräisesti valtiolle, riippumatta siitä miten erikoissairaanhoito järjestetään.

Nyt on riski, että valtuutetut valitaan tehtävään, jota ei varsinaisesti ole olemassakaan. Silloin reipas poliitikko alkaa helposti keksiä itselleen ylimääräistä vastuuta. Jos olisimmekin muutaman vuoden päästä tilanteessa, jossa maakuntien määrää joudutaan kustannus- ja järkisyistä supistamaan, sitä on entistä hankalampi tehdä, kun sitä ovat maakunnan hallintotyöntekijöiden lisäksi torppaamassa vaaleissa valitut valtuutetut.

Tulevaisuudessa on mahdollista, että kuntien tehtäviä siirretään laajemmin maakunnille ja myös se, että maakunnat saavat verotusoikeuden. Poliittinen päätäntävalta tulee mielestäni siirtää maakuntatasolle vasta aidon budjettivallan myötä.

Tämä on omaa puolivilliä pohdintaani eikä edusta minkään edustamani ryhmän kantaa. Asia olisi hyvä keskustella auki, nyt kun tärkeiden päätösten aika lähestyy. Kuulen mielelläni kaikki hyvät perustelut poliittisten maakuntapäättäjien puolesta!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Otsikkoon vastaus, ei mihinkään.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Olen mieltä maakunta on aivan liian pieni yksikkö! Koko maa täytyisi olla yhtä ja samaa SOTE aluetta!

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Millä asiantuntemuksella maakuntapäättäjät kilpailuttavat palvelut ja hankinnat?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Toiminnan kannalta ei mihinkään, demokratian kannata taas turvaamaan kansalaisten paikallinen vaikutusmahdollisuus demokraattisen aparaatin kautta. Kyse on tyystin siitä minkä arvon demokraattisille elimille antaa.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Mihin tarvitaan demokraattisesti valittua edustajistoa, jos ja kun tällä edustajistolla ei ole valtaa eikä tehtäviä, kun valtiovalta virkakuntansa avulla ja kautta määrää, miten toimitaan. Maakuntavaltuustot ovat melkoisen kalliita kumileimasimia. Demokratian uirvikuva on tällainen hallinto.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

SDP:n ajama malli on aluekuntamalli, miten tuo eroaa käytännössä maakuntamallista? Onko sillä käytännössä muuta eroa kuin nimi?

Käyttäjän velipekkamoisalo kuva
Veli-Pekka Moisalo

Maakuntahallinto on toiminnallisesti turha ja taloudellisti raskas.

Se lisää byrokratiaa kansalaisen ja palveluiden väliin. Siinä mielessä se kaventaa demokratiaa. Suoraan demokratiaan on parhaimmat mahdollisuudet sitten antiikin agoran. Sähköisesti pystytään keräämään mielipiteitä sekä pieneltä että suurelta ryhmältä ja tekemään päätöksiä. Edustuksellisen osuuden kasvattaminen nostattaa turhautumista ja välinpitämättömyyttä. Sama tyyppi istuu kunnassa, maakunnassa ja eduskunnassa.

Käyttäjän velipekkamoisalo kuva
Veli-Pekka Moisalo

Maakuntahallinto on toiminnallisesti turha ja taloudellisti raskas.

Se lisää byrokratiaa kansalaisen ja palveluiden väliin. Siinä mielessä se kaventaa demokratiaa. Suoraan demokratiaan on parhaimmat mahdollisuudet sitten antiikin agoran. Sähköisesti pystytään keräämään mielipiteitä sekä pieneltä että suurelta ryhmältä ja tekemään päätöksiä. Edustuksellisen osuuden kasvattaminen nostattaa turhautumista ja välinpitämättömyyttä. Sama tyyppi istuu kunnassa, maakunnassa ja eduskunnassa.

Käyttäjän PasiKarlsson kuva
Pasi Karlsson

Maakuntahallintoa tarttee Kepulaiset, päästääkseen kusettamaan suomalaisia veronmaksajia. Hyvä että yksi kookosmuslainen huomaa tämän. Soinin porukalla ei ole vaikutusta hallituksessa, tekevät "orjina" mitä Sipilä käskee.
Orpo on oman valheensa vanki ja kyvytön myöntämään mokiaan.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Soten uudistaminen vaatii maakuntamallia/aluekuntamallia, perusteet löytyvät kun muistaa mihin edellsien hallituksen sote hanke jämähti.

Tosin, jos ollaan sitä mieltä että nykyistä Sotea ei tarvitse mitenkään uudistaa niin silloin tuo maakuntamalli on hyödytön.

Käyttäjän Enologi kuva
Aki Pulli

Hyvä Elina!!!
Maakuntasatraapit ovat ihan turhia ja Suomi muutenkin ihan liian pieni maa 18:lle hallintomaakunnalle. Läänejäkään ei ollut kuin 12 + Ahvenanmaa ennen lääniuudistusta.

Jos Suomessa olisi aito maakuntahallinto, siinä voisi olla perusmaakuntina Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi-Satakunta, Uusimaa, Häme-Pirkanmaa, Savo-Karjala-Kymi, Pohjanmaa ja Lappi-Kainuu (johon Peräpohjolan kunnat integroitaisiin).

Pitäisi sallia myös mahdollisuus vapaakunnille, jotka eivät maakunnan osia vaan hoitaisivat oman hallintonsa itse suoraan keskushallinnon kanssa ja sitä vastaan saisivat suuremman autonomian. Suomen sisällekin pitää saada kilpailua, ei siitä tule mitään, että kaikki virheet tehdään koko maan mittakaavassa. Silloin niiden korjaaminen on järjettömän vaikeaa ja kallista.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"perusmaakuntina Ahvenanmaa"

N.30 000 asukasta, eli noin pieni kunta pakkoliitettäisiin kannattamattomana. Annetaan itsenäisyys tai mukaan säästötalkoisiin.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Betonoimaan maakuntiin entisten lisäksi uusi kepulaisten pikkuvirkamiesten armeija. Istumaan kokousviinereitten ääressä ja pyörittelemään papereita.

Käyttäjän RaimoLuomanen kuva
Raimo Luomanen

Vaaleilla valittu maakuntavaltuusto tarvitaan juuri siihen, että päästään irti kuntien nimeämistä maakuntavaltuutetuista. Muutaman ensimmäisen vuoden aikana tehdään tai ainakin pitää tehdä todella tärkeitä periaate- ja rakennepäätöksiä. On utopistista odottaa, että kuntien nimeämällä päättäjärakenteella syntyy paras kivijalka maakunnan järjestämille ja osin tuottamille palveluille. Ankaraa kotiinpäinvetoa oman kunnan suuntaan on seurauksena ja lopputulos on samaa tasoa kuin komitean suunnittelema lehmä, joka on kameli. Mieluummin projektille lisäaikaa mm senkin takia, että valtuutetuiksi pyrkivät pystyvät järjestämään kunnollisen vaalikampanjan. Siihen taas ymmärtääkseni tarvitaan suhtkoht hyvä tieto, mitä yleensäkin ollaan tekemässä.

Käyttäjän FreeThinking kuva
Jukka Heikkinen

”En itse näe järkeä järjestää puolen vuoden päästä maakuntavaaleja, kun emme vielä edes tiedä, mikä maakuntavaltuutettujen rooli tulee olemaan.”

Olen samaa mieltä tuosta, mitä edellä mainitsit. Onko sinulla kansanedustajana tietoa tai näkemystä siitä missä vaiheessa tällä hetkellä ovat maakuntalaki uudistus ja vaalilakiuudistus, joissa myös maakunta valtuutettujen roolia lainpuitteissa määritellään. Milloin lait ovat voimassa.

Tuo maakunta vaalien aikataulu voi olla todella liian aikaisin. Vaalin voisi siirtää pidettäväksi eduskuntavaalien kanssa samanaikaisesti.
Eikö Hjallis Harkimokin todennut jossain, että maakunta valtuutetulla voi olla liian monet saappaat yhtä aikaa jalassaan, jos hän samaan aikaan olisi kansanedustaja, maakunta valtuutettu sekä kuntavaltuutettu. Tämä olisi aivan absurdi tilanne.
Lakiluonnokseen oli merkitty seuraavia rooleja. Maakunta hallitushan muodostetaan valtuutetuista.

”Mikäli erityisiä määräyksiä hallintosääntöön ei oteta, on toimintavelvoite ja valvontavastuu konserniyhteisöjä lukuun ottamatta maakuntahallituksella, sillä maakuntahallitus vastaa pykälän 6 kohdan mukaan maakunnan omistajaohjauksesta koko maa-kunnan toimintaan liittyen.”

”Maakuntavaltuuston tulee päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista.”

”Pykälän mukaan maakuntavaltuusto päättäisi keskeisistä palvelulaitoksen toimintaa ja taloutta koskevista reunaehdoista ja linjauksista. Säännöksen tarkoituksena olisi varmistaa se, että maakunta pystyy ohjaamaan laitoksen toimintaa siten, että maakunta voi toteuttaa järjestämisvastuunsa ja laitos toimisi maakunnan demokraattisessa ohjauksessa. Säännökset muistuttavat pitkälti kuntalain kunnallisia liikelaitoksia sekä niin kutsutun yhden toimielimen kuntayhtymää koskevia säännöksiä.”

Myös omistajaohjauksen suhteen maakuntavaltuutetuilla taitaa olla jonkinlainen rooli.

http://alueuudistus.fi/documents/1477425/2969576/0...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Heitä tarvitaan lausuntokierroksella olevan lain mukaan mm yritys- ja rakennetukien jakoon - oikeilla ja kestävillä perusteilla vai hyville veljille? Jää nähtäväksi. Kokoomuksena miettisin hartaasti kuinka kauaskantoisia lehmänkauppanne vaikutukset ovat.

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23...

Käyttäjän JuhaJordan kuva
Juha Jordan

Miksei nykyisten sairaanhoitopiirien vastuuta voisi laajentaa myös perushoitopalvelujen tuottamiseen ? Nykyään sairaanhoitopiirit tuottavat erikoissairaanhoito palveluja alueilleen. Mihin tarvitaan raskasta maakuntahallintoa tähän väliin.

Varmasti tämä olisi kaikkein tehokkain tapa tuottaa näitä palveluita.

On sääli jos halutaan luoda turhaa byrokratiaa pelkästään poliittisista lähtökohdista. Maakuntahallinto on sitä mitä suurimmissa määrin.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Perustuslaki estää ehdottamasi mallin.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Miten perustuslaki estää sairaanhoitopiirien toiminnan? Eivätkö ne ole toimineet perustuslain mukaan tähänkin saakka?

Kunnat eivät voi tuottaa riittäviä sairaanhoitopalveluja asukkailleen. Vastuu erikois- ja osin perussairaanhoitopalveluista on jo nyt siirretty sairaanhoitopiireille. Miten perustuslaki mielestäsi estää kaikkien perusterveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen siirtämisen sairaanhoitopiireille tai jollekin muulla nimikkeellä toimivalle alueelliselle yhteistyöjärjestelmälle?

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Kyllä maakunnissa kaikenlaista käsienheiluttelua keksitään, kun siihen mahdollisuus annetaan. Motiiviksi riittää se, että saadaan valtion rahaa imuroitua omalle paikkakunnalle. Nimimerkillä kokemusta on Keski-Suomen kepulandiasta.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

"Motiiviksi riittää se, että saadaan valtion rahaa imuroitua omalle paikkakunnalle."

Siinäpä se. Maakuntien välille syntyy kilpailua siitä, mikä maakunta saa ohjattua alueelleen enemmän valtion rahaa - siis kilpailua, joka vääristää kustannusrakenteita ja jota ei sen vuoksi lainkaan tarvita.

Tällainen kilpailu ei rajoitu pelkästään terveydenhoitoon vaan se tuntuu myös yritystukien ohjailuna omaan maakuntaan. Siinä riirrellään veromaksajien rahoja taskusta toiseen tehottomasti ja aito kilpailu estyy.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Mihin tarvitaan maakuntapäättäjää?''

Suomessa? Ei mihinkään.

Käyttäjän PaavoVaattovaara kuva
Paavo Vaattovaara

Kepu tarvitsee maakuntahallinnon, se on sillä sipili, joten pulinat pois.

Käyttäjän KimmoMattiAaku kuva
Kimmo Matti

Kepu tarvitsee maakuntahallinnon ja kokoomus sote-uudistuksen. Kumpikin ont turha ja tarpeeton resursseja syövä manööveri. Kepu yrittää pitää vallanrippeistä kiinni maakuntahallinnon kautta ja kokoomus haluaa jakaa valtion kassasta rahaa hyväveliverkostolle ykstityisten terveyspalveluyritysten kautta.
Ei tämä korkeasti koulutetulle kansanedustajalle ihan yllätyksenä voinut tulla.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Onko sinulla perusteluja sille että miksi ei sote tarvitse uudistusta?

PS. Nykyisessä mallissa yksityiset pääsevät jo nyt rahastamaan ehkä jopa paremmin. Yksittäisen kunna on helpompi laittaa kehiin palveluseteleitä kuin rakentaa omia palveluita kuntalaisilleen.

Käyttäjän KimmoMattiAaku kuva
Kimmo Matti

Jos muotoillaan asia niin,että sote-uudistuksesta ei saa tulla sellaista lopputulosta,missä ylikansalliset firmat kuppaavat suomalaisten verovaroja veroparatiiseihin. Yksityistäminen on päivän sana,esimerkkeinä kemira ja finngrid...

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Elinankin pitäisi tietää, että maakuntapäättäjiä tarvitaan valinnanvapauden saamiseksi sote-uudistukseen. Ovatko sitten tarpeellisia, on toinen juttu. Onhan se merkittävä asia, että maakuntatason päättäjiä tulee lisää.

Arvo Kukko

En ole paneutunut pöydällä olevaan Sote-ratkaisuun, mutta siitä olen täysin varma että nykyinen kuntavetoinen toiminta on tullut tiensä päähän ja suurissa valtakunnallisissa prosesseissa sairaanhoitopiirijakokin on liian sirpaleinen.

Tietojärjestelmäratkaisujen pilvilaskentaan perutuva tulevaisuus loittonee muutenkin huimaa vauhtia. Kohta sote-it vie kömpelyydessään ja kalleudessaan puolet terveydenhoidon kuluista.

Kuntainliittomalliset ratkaisut eivät toimi, koska siellä jokainen päättäjä edustaa valtakirjanantajansa etuja. Mitään vireänä pitävää kilpailutekijää ei ole, kehitys pysähtyy ja vesi samenee.

Jos maakunnille ei tule muita tehtäviä kuin sote, voitaisiin niitä hyvin kutsua sote-kunniksi ja rajata byrokratia tehtävää vastaavaksi.

Paavo Raukko

Olet Elina oikeassa. Ei mihinkään.
Kunnollinen kunta uudistus , eli 18 kuntaa ja sillä kaikki ratkeaa.
Tämä hän ei sovi poliitikoille. Tarvitaan lisää hillotolppia ja suojatyöpaikkoja josta voi lypsää veronmaksajien rahoja.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset