*

Elina Lepomäki Näin ei voida jatkaa.

Junaliikenne viimein vapautumassa

Liikenne- ja viestintäministeriön kaavaileman uudistuksen mukaan VR:n yksinoikeudesta liikennöidä Suomen rataverkolla luovutaan. 2020-luvun alusta lukien rautateiden henkilöliikenteeseen saa tulla asteittain uusia toimijoita.

Kuluttaja hyötyy laajemmasta kilpailusta monella tapaa: alhaisempina junalipun hintoina, alhaisempana tuotteiden hintoina (myös tavarakuljetuksen maksaa välillisesti kuluttaja), parempina yhteyksinä, monipuolisempana palveluna sekä vähäisempinä ruuhkina. Tehokas liikkuminen on itseisarvo, josta hyötyvät myös kansantalous ja ympäristö.

Uudistus edistää elinkeinovapautta: pian kuka tahansa voi lähteä liikenneyrittäjäksi myös raiteilla. Se ei ole vähäpätöistä; elinkeinovapaus on kirjattu selvästi perustuslakiin (18 §), vaikka tätä argumenttia käytetään jostain syystä vain harvoin. Yrittämiselle eri liikennemuodoissa on siis tulevaisuudessa vähemmän esteitä, mikä saattaa johtaa monimuotoisiin palveluinnovaatioihin. Jatkossa saatamme nähdä yhtiöitä, jotka tarjoavat asiakkaille monipuolisia kuljetuspalveluita raiteilla, maantiellä, ilmassa ja vesiväylillä: sujuvaa liikkumista eri liikennemuodoissa ja niiden välillä.

Junaliikenteessä on mahdollista kilpailla monella tavalla. Niin palvelun laadun kuin myös kustannusrakenteen pohjalta. Oleellista on kaluston korkea käyttöaste, se että kalliit veturit eivät seiso tyhjänpanttina ratapihalla. Junaliikennettä ja se kilpailua ovat kirittämässä myös linja-auto-, henkilöauto- ja lentoliikenne. Hyvä niin!

Rautatieliikenteen aloittamista tyhjältä pöydältä on perinteisesti vaikeuttanut kaluston kalleus. Suomen muista maista poikkeava raideleveys heikentää kaluston saatavuutta ja nostaa sen hintaa. Siksi onkin viisasta, että kalusto eriytetään nyt omaan yhtiöönsä, joka voi vuokrata sitä palveluntarjoajille. Näin eri toimijat pääsevät kilpailemaan samalta viivalta. Kapasiteetin käyttöaste nousee, mikä laskee yksikkökustannuksia. Tämä uudistus olisi luonnollisesti pitänyt tehdä Suomen kaltaisessa maassa jo ajat sitten.

Julkisen omistajan onkin vastedes pidettävä huolta, että kalustoa vuokrataan yhtäläisin ehdoin kaikille toimijoille - niin yksityisille kuin julkisille. Se tarkoittaa aidosti tasapuolista pääsyä kalustoon, kunnossapitoon ja kiinteistöihin. Julkisen vallan tehtäväksi jää pitää huolta toimivasta infrastruktuurista.

Toistaiseksi en korostaisi maakuntien roolia tässä uudistuksessa. Ennen kuin niillä on oma aito budjettivastuu, tuo järjestämisvastuu houkutuksen osallistua kilpalaulantaan paremmista yhteyksistä valtion rahoilla. Kaupunkikeskusten rooli on sen sijaan ilmeinen paikallisliikenteen järjestämisessä ja nyt sille avautuu laajemmat mahdollisuudet.

Kilpailu lisää matkustajamääriä

Suomea, Irlantia ja Luxemburgia lukuun ottamatta kaikissa muissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa on henkilöliikenteen kuljetuksissa useampi kuin yksi rautatieyritys. Henkilöjunaliikenteen kilpailun avaaminen on yleisesti lisännyt junamatkustamisen määrää.

Matkustajamäärät ovat kasvaneet pitkälti paremman aikataulu- ja reittitarjonnan myötä. Osa matkustuksen lisääntymisestä johtuu palveluvalikoiman laajenemisesta, uudenlaisista hinnoittelustrategioista sekä paremmasta asiakaspalvelusta ja markkinoinnista.

Kokemus on sama kuin apteekkialan kilpailun avaamisessa: saatavuus paranee. Saatavuus kohenee kannattavilla alueilla eli kasvukeskuksissa suhteessa enemmän kuin muualla. Tässä ei pitäisi olla mitään yllättävää saati pahaa, erityisesti jos palvelu pysyy kaikkialla vähintään yhtä hyvänä.

Suomessa operaattoreille asetetaan yhteistyö- ja liikennöintivelvoitteita. Valtakunnallinen palvelulupaus jää edelleen poliittiseksi päätökseksi - eli miltä osin kannattamattomia reittejä avustetaan verovaroin.

Kaikissa EU:n maissa lippuhinnat ovat viime vuosina nousseet Ruotsia ja Belgiaa lukuun ottamatta. Lippujen hintataso vaihtelee eri maiden välillä sen mukaan kuinka paljon valtio tukee junaliikennettä ja millaista palvelutasoa toimijalta edellytetään sekä siitä, mikä on valtion yleinen hinta- ja kustannustaso. Maiden välisistä lippuhintaeroista ei siis voi vetää suoria johtopäätöksiä.

LVM:n selvitysten mukaan Itä-Euroopan lippuhinnoilla katetaan operointikustannuksia vain noin 5–15 prosenttia, kun esimerkiksi Iso-Britanniassa lippuhinnoilla katetaan operoinnin kustannuksia noin 60 prosenttia. Palvelujen kilpailuttaminen on vähentänyt julkisen tuen tarvetta eri maissa. Esimerkiksi kilpailutettuun käyttöoikeussopimusmalliin siirtyminen johti 18–20 prosentin säästöihin Saksassa ja 20–50 prosentin säästöihin Alankomaissa.

LVM:n mukaan ei ole näyttöä siitä, että rautatieturvallisuus olisi heikentynyt monitoimijaympäristössä. Sen sijaan esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Ruotsissa on rautatieturvallisuus kansainvälistä huipputasoa, vaikka maissa toimii kymmeniä yrityksiä rautateiden henkilöliikenteessä.

Tässä, kuten kaikessa kuluttajalähtöisessä kilpailussa on oleellista se, että kilpailu aidosti toteutuu. Kuluttaja- ja kilpailuviranomaisella riittää varmasti töitä jatkossakin. Tässä vaiheessa kuitenkin vihreää valoa ja hienoa työtä, liikenneministeri Anne Berner!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (126 kommenttia)

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Mikä ihmeen kilpailutettu käyttösopimusmalli on mukamas Saksassa käytössä.Ei ainakaan pitkän matkan liikenteessä.Maassa on täysin vapaa kilpailu sen suhteen.Näin on nähdäkseni saatu ainoastaan kokonaista kaksi reittiä,joista kumpikaan ei liikennöi edes päivittäin.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

On kova kiire myydä kansan omaisuus pois.Miksi?

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Eipä ole siinäkään ollut järkeä, että VR on romuttanut pois kansan omaisuutta. Sitäpaitsi nyt ei ole tarkoitus myydä mitään.

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Käyttäjän elepomaki kuva
Elina Lepomäki

Nyt ei myydä mitään omaisuutta, vaan vapautetaan palvelut: raiteita ja asemia saa vastedes käyttää muutkin toimijat kuin VR.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Tuleeko yksityinen maksamaan täyden hinnan ratamaksuista vai subventoiko valtio taas tätäkin palvelunsiirtoa? Käytännössä kyse on kerman vuolemisesta ja valtio maksaa tappiot.

Käyttäjän MarkoMjlnirParkkola kuva
Marko Parkkola Vastaus kommenttiin #34

Hei. Me ollaan nyt Suomessa. Täällä ei tapahdu mitään ilman tukia ja subventointeja. Ei edes tuulisi!

Käyttäjän japaasonen kuva
Jaakko Paasonen

No,liekö syynä se,että v.2019 on jotkut vaalit tulossa.. kun ei pääministeri tai pressa aikaisemmin saanut/ halunnut hallitusta nurin.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Mikä ihmeen kansan omaisuus? Minäkin kuulun Suomen kansaan, enkä ole ikinä omistanut VR:stä yhtään mitään. Enkä yleensä mistään muustakaan, mistä jotkut "kansan omaisuutena" puhuvat.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

"Julkisen omistajan onkin vastedes pidettävä huolta, että kalustoa vuokrataan yhtäläisin ehdoin kaikille toimijoille - niin yksityisille kuin julkisille. Se tarkoittaa aidosti tasapuolista pääsyä kalustoon, kunnossapitoon ja kiinteistöihin. Julkisen vallan tehtäväksi jää pitää huolta toimivasta infrastruktuurista."

Muutetaan KAIKKI liikennettä koskeva yritystoiminta toimimaan samoilla ehdoilla. FINNAIR, bussi- ja laivaliikenne, taksit jne. Jokainen voi ryhtyä vapaasti yrittäjäksi. Valtio kantaa riskin ja viime kädessä myös maksaa viulut.

Eikös se nyt kuitenkin ole helpompaa, jos valtio omistaa samoin tein kaiken ja ihmiset ovat valtion palkkalistoilla. Jää tuo yrittämisen vaiva pois.

Ai niin, mutta ei sekään toiminut ainakaan Neuvostoliitossa.

Onko tässä taas kokoomukselle tyypillinen tapa kerätä rusinat yhteisestä pullasta?

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Valtion omistama liikelaitos vastaa jo lentoliikenteen infrastruktuurin ja palveluiden ylläpidosta, siis lentokentistä ja lennonjohdosta. Samalla lailla valtio voi rautateillä vastata radoista ja laitteista sekä asemista sekä myydä tasapuolisesti käyttöoikeuksia.

Käyttäjän TuomasKareikko kuva
Tuomas Kareikko

Valtio ei "voi" vastata radoista, vaan on vastannut jo yli 20 vuotta. Jokainen liikkuja maksaa ratakapasiteetista, ja sitä myönnetään kaikille yhtäläisin ehdoin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #51

Eli valtionyhtiö ja yksityinen saa yhtälaista valtiontukea radanhoitomaksuissa. Eihän VR ole tähänkään mennessä radanhoidosta maksanut mutta on tilittänyt voittonsa valtion kassaan. Yksityinen tuskin tilittää voittojaan valtiolle, tuskin maksaa verojakaan.

Käyttäjän TuomasKareikko kuva
Tuomas Kareikko Vastaus kommenttiin #68

VR ei maksa radanpidosta, vaan radan käytöstä. Se on sitten valtion asia päättää, mikä osa radanpidosta rahoitetaan radankäyttömaksuilla.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kilpailuttaminenkin on kallista kun tarvitaan kokonainen liuta erinäisiä kilpailuttamisjohtajia ja suunnittelupäälliköitä apulaisineen.
Se että jokin ei toiminut Neuvostoliitossa ei todista mitään. Siinä vasta kilpailtiin koko kapitalistisen imperialismin kanssa ja keskenään.
Onhan kapitalistinen markkinatalouskin romahtanut enemmän tai vähemmän monta kertaa, mutta aina on kesitty jotain rahatemppuilua jolla on sampo pelastettuu jauhaan edellen rahaksi muuttaen kaiken "hyödynnettävän"

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Lepomäki uneksii jostakin libertaanien unelmahötöstä: kuka tahansa voi ruveta rautatieyrittäjäksi. Ja kun junat on kalliita niin jonkun pitää tarjota yrittäjille lelut leikkiä. Justjajoo.

Toisaalta Lepomäki on tainnut huumassaan unohtaa Englannin ja Belgian kokemukset yksityistämisestä: palvelun laatu ja turvallisuus on romahtanut liki kaaosmaiselle tasolle.

Sitäpaitsi Lepomäellä ei ole edes faktat halussa. VR:llä ei ole tällä hetkelläkään yksinoikeutta rautatieliikenteeseen, ei edes henkilöliikenteeseen. Meillä on ollut yksityisiä n.s. teollisuusratoja jo ties kuinka kauan. Fennia Rail on ajanut rahtia viime vuodesta ja pääkaupunkiseudun paikallisliikennettä VR hoitaa HSL:n ostoliikenteenä yhteisyrityksen kalustolla. Jo nyt leikitään kohtalokkaalla tavalla ihmisten turvallisuudella ja palvelun laadulla.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Meillä ei ole tarvittu edes "yksityistämistä", että junaturvallisuutta olisi vaarannettu. Jyväskylän 10 kuolonuhria vaatinut junaturma vuonna 1998 johtui veturimiehistön kahvinkeittopuuhista, kun olisi pitänyt paneutua junan saamiseen turvallisesti asemalle.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jyv%C3%A4skyl%C3%A4n...

Eikä junaturvallisuus esimerkiksi Britanniassa ole kaaosmaisella tasolla; paremminkin junat ovat viime vuosina täyttyneet matkustajista.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Käsittääkseni Isossa Britanniassa on usempaakin mieltä asiasta.

Sikäli Kämäräinen on oikeassa, että "liiketaloudellisia toimintaperiaatteita" on ajettu suomalaiseen liikenteeseen jo vuosia ja nyt tämä Bernerin yhtiöittämisruletti on vain yksi askel pitkässä prosessissa.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #25

Tilastojen mukaan pärjää paremmin kuin esimerkiksi Suomi (s. 21 ja 52).
http://www.era.europa.eu/Document-Register/Documen...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän TuomasKareikko kuva
Tuomas Kareikko

Turhan muinainen esimerkki, junaturvallisuus on junakulunvalvonnan ansiosta nykyään aivan eri tasolla.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Tässä asiassa Lepomäki edustaa Suomen ainoaa uusliberalistista ajatuspajaa Liberaa tuskin Suomen kansaa, vaikka kansanedustajan tulisi toimia kansan parhaaksi.
Uusliberalimin teesejä: Valtio minimiin, markkinat vapaiksi säätelyistä, yksityistäminen ja vapaus kaikista vastuista. Money talks!
Aina esitetään myös, että kuluttaja hyötyy. Entä taustalla oleva iso raha?
Kuluttaja "hyötyy" maksajan roolissa kohoavin panostuksin!
Äänestäkää Bernerin ehdotus nurin ja heti.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Issakainen: tässä esityksessä ei yksityistetä yhtään mitään.

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Kuinka pian todetaan, että junaliikenteen hoitaminen, kaluston ja kiinteistöjen omistaminen ei ole ydinbusinesta vaan finanssisijoitus ja sitten se myydään kuni sähköjohdot ja linkkimastot maapallon toiselle puolelle jossa kiinnostusta riittää vain voittojen keräämiseen?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #24

Jo Lenin tajusi, että sähkö- ja viestintäjohtojen sekä junaliikenteen haltuunotto on vallankaappaukselle ensisijasta.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #24

Rataverkko pysyy tästä savotasta ulkopuolisena, eli vertaus sähköinfraan ontuu hiukan.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #30

Ihanko Kämäräinen oikeasti uskoo tämän olevan yksittäinen ja erillinen operaatio eikä askel isommasta ideologisesta suunnitelmasta jossa kaikesta liikenteestä ja siihen liittyvästä infrastruktuurista tehdään yksityistä businesta? Voihan sitä toki niinkin sinisilmäinen olla mutta ei olisi pakko, voisi ajatella mainospuheita kauemmaksikin.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #36

Ei tähän pidä uskon asioita sotkea. Sen sijaan voisi vaikka miettiä sitä, onkohan meillä muutosten toteuttaminen onnettoman hidasta. Radanpito eriytettiin liikennöinnistä jo vuonna 1995, jotta kilpailu kiskoilla olisi mahdollista. Ja nyt kun jotain aletaan tehdä, sittenkin VR:lle annetaan sopeutumisaikaa vuoteen 2026 asti - yhteensä siis 31 vuotta!

Esimerkiksi Ruotsissa tämä "ideologinen" uudistus on toteutettu jo aikoja sitten, mutta ratainfra on yhä yhteiskunnan hallussa - eli voisihan sitä ajatella maamme rajoja kauemmaksikin.

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Sehän on jo hyväksytty, konnarit vielä yrittävät pelastaa katastroofilta.

Käyttäjän JanneLaaksonen kuva
Janne Laaksonen

Vain yhdellä ulkomaalaisella yrityksellä on jo suomen raideleveyteen sopivaa kalustoa käytettäväksi. Venäjän rautatieyhtiöllä.

Oikea kysymys lieneekin, onko tämä hallituksen temppu vain avata raideliikenteemme naapurimaan kalustolle (ja henkilöstölle)?

Sehän olisi kaikista libeeralein ratkaisu, säätelystä vapaa kilpailu.

Jos taas asiakkaiden etuja ajetaan, eikö voitaisi ottaa sama maakohtainen myöhästymissääntö voimaan kuin Japanissa.
Minuutin myöhästyminen aikataulussa, katsotaan myöhästymiseksi. Myöhästyminen aikataulusta johtaa korvaavuuteen.

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

---
Tässä, kuten kaikessa kuluttajalähtöisessä kilpailussa on oleellista se, että kilpailu aidosti toteutuu.
---

Kilpailu käytännössä nostaa kokonaiskustannuksia ns.infrapalveluiden osalta yhteiskunnassa.

Syy hyvin yksinkertainen.
Kun on 1 toimija on yhden toimijan kulut.
Kun on 3 toimijaa samoilla reiteillä (oli kyseessä valokuitu, sähköverkko, tie, rautatie)on silloin 3;men siis kolmen toimijan kulut.

Rautateiden osalta järkevintä on kehittää koko maan rataverkostoa ja pitää toiminta tehokkaana 1 omistajan, siis VR,n puitteissa, niin silloin kokonaiskustannus koko maalle on paras mahdollinen.

Metrot ja lähijunat on asia erikseen, niiden alueella kun kilpailee onnikat ja taksit yms.

Kun kokonaiskustannus on edullisin, se on kuluttajan, siis käyttäjän etu aina.

---
Kilpailu terminä sopii urheiluun paremmin, ei yhteiskunnan infran kehittämiseen ja elämän ylläpitoon viisaasti ja pitkäjänteisesti.

Käyttäjän JanneLaaksonen kuva
Janne Laaksonen

Heitätkö Elina vähän tilastotietoa noista VRn kaluston käyttöasteista, jos kerran viittaat sen seisovan ratapihoilla?

Ymmärtääksen eilen VR huononsi sarjalippujen ehtoja, koska heillä on "positiivinen" ongelma. Työmatkalaisten junat on ylitäynnä, väkeä istuu käytävillä yms. Junien pituutta ei voi enää paljoa kasvattaa, koska ei riitä laiturit. Ylimääräisiä junavuoroja ei voi lisätä koska ei riitä kalusto, ja ne junat&vaunut pitää saada takaisinkin aina työpäivien aikana. Puhumattakaan että siellä on henkilöstötkin...

Ja suurin ongelma lienee edelleen se että suurin osa radoista on yksisuuntaisia, eli jonkun pitää aina odottaa radan vapautumista.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki

Ei Elina tähän vastaa, koska hän puhui muunneltua totuutta (tai sitten ei tiedä asiasta yhtään mitään).

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Millä perusteella uskot kilpailun alentavan hintoja? Eihän se ole nykymaaimassa enää sääntö vaan pikemminkin poikkeus. Kilpailu lisää huomattavasti ainakin mainoskuluja. Jotka tietenkin vaikuttavat hintaan. Yleinen hintataso hilautuu ylöspäin.
Tässä on kyse kuljetuspalveluista; mainitsen silti, että kilpailun tuottama massiivinen tavaroiden ja ruokavalmisteiden hävikki on merkittävä kustannuserä, jota me kuluttajat joudumme hinnoissa maksamaan.

Käyttäjän HenrikVlimki kuva
Henrik Välimäki

Suomalaisten olisi syytä tutustua vaikkapa Espanjan valtiolliseen rautatieliikenneyhtiöön (RENFE) saadakseen konkreettisen esimerkin siitä, miten senkin voi toteuttaa loistavasti, ja unohtaa ideologiset ulkoistamiset ja kilpailuttamiset.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

"pian kuka tahansa voi lähteä liikenneyrittäjäksi myös raiteilla"

Ei nyt ihan kuka tahansa.

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

---
Julkisen omistajan onkin vastedes pidettävä huolta, että kalustoa vuokrataan yhtäläisin ehdoin kaikille toimijoille - niin yksityisille kuin julkisille. Se tarkoittaa aidosti tasapuolista pääsyä kalustoon, kunnossapitoon ja kiinteistöihin. Julkisen vallan tehtäväksi jää pitää huolta toimivasta infrastruktuurista.
---

Joo,,on tämäkin teksti vähän erikoinen,,kuka se sitä kalustoa sitten vuokraa yksityiselle ja julkiselle,,?
Vaunu ja veturivuokraamoyritykset?

Tarkoittaako Elina sitä että vr;n kalusto siirretään jonkun oman yrityksen nimiin ja sitä kalustoa sitten vuokrataan samalla hinnalla vr;lle ja yksityisille yrityksille?

Että kaluston omistaa valtio joka vuokraa sitä valtiolle ja yksityisille yrityksille?

------------
Voidaanhan kysyä että jos kerran julkinen valta ei tarvitse kalustoja,,ei saa omistaa vetureita ja junia,,niin minkä helkatin takia valtion sitten pitää pitää kiskoista huolta? Minkä takia on rataverkostoa rakennettu yli sata vuotta, verkostoa joka kumma kyllä toimiikin aika hyvin,,riittävän hyvin?

Kyllä sulla Elina nämä kirjotukset on yhtä höpön-löpöä.:)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Valtio vuokraa valtiolle jne. Sinne mahtuu väliin kovapalkkaisten johtajien ja päälliköiden muodostama himmeli.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Alkukesästä matkustin junalla Tampereelta Turkuun. katsoin läppäriltä aikataulut ja hinnan tsekkasin edellisenä iltana, mutta jätin lipun ostamatta koska oikkuileva uusi yliällinen puhelin ei vieläkään ole hallinnassa. Aamulla menin hyvissä ajoin asemalle yrittäen ostaa lippua automaatista. Siinä oli jotain vikaa, palkki johon piti klikata jäi näytön ulkopuolelle. Olisin myöhöstynyt junasta, ellei ystävällinen rouva olisi auttanut.
Lipun hinta oli noussut n.70% yön aikana. Pieneläkeläistä harmitti, koduktöörille tokaisin: täähän on varsinaista rulettia tää lipunosto. Ilosesti hymyillen hän vastasi: no niin on, rulettia tosiaan!
Rulettia on koko vapaavalintatalous.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Todnnäköisesti kannatavat rataosuudet menevät yksityisille ja valtiolle jää tappiolliset osuudet. Lisäksi perinteiden mukaan valtio tukee yksityistä yritystoimintaa.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Jos tässä käykin niin, ettei oikeasti kilpailutus hyödytä kuin pienessä osassa lipun hinnassa, kun suurin osa hinnasta koostuukin itse rataverkon kuluista ym. Jos lipun hinta on kilpailijalla muutaman kymmenen senttiä halvempi, niin ei ole käytännössä mitään merkitystä.

Voi käydä kuten sähköyhtiöiden osalta, ihmiset eivät kilpailuttaneetkaan kovinkaan ahkerasti, kuin hyöty jäi liian pieneksi.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Radanpito on eriytetty operoinnista jo vuonna 1995 (tarkoittaa siis sitä, että veronmaksajat ovat suoraan ylläpitäneet rataverkkoa tuosta lähtien).

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kuluttajalle kipailuttaminen on työlästä puuhaa. Eihän sitä muuta ehtiskään. Ei kannata jos yhtään laskee hintaa ajalleen. Ja kun ei edes tiedä mitä lippu huomenna maksaa.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Elina, vaikka asia ei suoraan liity tähän VR-järjestelyyn, niin kysyn kuitenkin näkemystäsi: Miksi valtion (VR:n) pitää pyörittää hyvin mittavaa bussiliikennetoimintaa Suomessa Pohjolan Liikenteen muodossa? Eikö VR voisi myydä yhtiön yksityisille tahoille, mikä voisi olla kilpailun kannalta positiivinen asia?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kilpailu ei ole myönteinen periaate. Yhteistyöllä päästään paljon pidemmälle ja voitaisiin kehittää jotain optimaalisia malleja ja yhteisiä standardeja vallitsevan vapaavalintakilpailun tuottaman kaaoksen tilalle, joka pakottaa valitsemaan puhelimen tuhannesta mallista. Josta mikään ei ole optimaalinen eli paras mahdollinen suhteessa käyttötarpeisiin.

Käyttäjän elepomaki kuva
Elina Lepomäki

Samaa mieltä Markun kanssa. Kannattamaton liikenne voidaan ostaa ostopalveluna halutessa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Miksi silläkin pitäisi lihottaa yksityisiä yrityksiä kun asian voi hoitaa omakustannushintaan halvemmalla ja samalla myös kannattavan? Sehän ei liene veronmaksajien ydinliiketoimintaa, eihän?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #37

Olenkin pannut merkille Pohjolan liikenteen huomattavasti halvemmat hinnat Onnibusiin nähden. Pakkohan sen on olla niin, että valtio-omisteinen toimija on aina kustannustehokkain...

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #41

Ilmeisen kustannustehokkaita ovat ainakin kilpailutetuilla linjoilla...

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/2749533/Pohjolan+...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #92

En löytänyt linkistäsi mitään tietoa kustannustehokkuudesta? Mitä siinä kerrottiin kustannustehokkuudesta? Toivottavasti Pohjolan liikenne on kustannustehokas, koska jos voitetut linjat ovat tappiollisia on veronmaksajaa kusetettu siirtämällä rahaa taskusta toiseen.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #107

Taitaa EU-lainsäädäntö estää tuon valtion toimimisen markkinoilla tappiolla, enkä usko muutenkaan yhdenkään valtion firman pyörivän tappiolla julkisilla markkinoilla. Luulisi, että siitä olisi noussut aikamoinen älämölö eduskunnassa ja mediassa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #109

Mistä ajattelit kansanedustajien ja median saavan tietoonsa yksittäisten linjojen kannattavuuden?

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #110

No ei varmaan yksittäisten linjojen kannattavuutta saakaan tietää, mutta yhtiön tilinpäätöksestä pystyy kyllä näkemään, mikä oli tulos ennenkuin nuo linjat siirtyivät Pohjolan Liikenteen hoidettavaksi ja mikä oli tulos sen jälkeen.

On aika uskomatonta, että epäilet valtion yhtiöiden toimivan tappiolla markkina-asemien takia. Jos et sattunut huomaamaan niin VR konsernissa oli massiiviset yt:t, joilla tehostettiin toimintaa huomattavasti. Olisi todella käsittämätöntä, että suuren saneerauksen jälkeen ryhdyttäisiin toimimaan tappiolla yhdellä liiketoiminta-alalla ilman mitään syytä.

On totta, että valtion yhtiöt eivät toimineet yhtiöittämisten jälkeen mahdollisimman tehokkaasti virkamiesajalta olevien kulurakenteiden takia. Nykyään kuitenkin yhtiöt pärjäävät hyvin kilpailluilla markkinoilla. VR:kin ilmoitti olevansa valmis kilpailuun. Ainoastaan kummastuttaa se miksi uudet operaattorit otetaan markkinoille ilman mitään investointeja. Nykytilanteessa lippujen hintoja saataisiin kyllä alaspäin, jos VR ei tulouttaisi valtiolle kymmeniä miljoonia joka vuosi. Tulevaisuudessa valtion yhtiöt toimittavat kaluston ja operaattorit keräävät voitot, joista valtio toivoo saavansa verotuloja. Kun katsotaan kuinka hyvin Caruna tai Digitaa maksaa veroja Suomeen, niin mikään ei viittaa siihen, että ulkomaiset junaoperaattorit maksaisivat edes murto-osaa siitä mitä VR valtiolle nykyisin tulouttaa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #41

Stenbäck ei ilmeisesti ole huomannut Onnibussin taktiikkaa. Se yrittää kaapata tappiollisella toiminnalla mahdollisimman suuren markkinaosuuden jotta myöhemmin pääsee paremmassa markkina-asemassa rahastamaan. Ei muuten sir Brian Souter upottaisi rahojaan Suomeen. Hänellä on sitä paitsi sormensa pelissä myös isobritannialaisessa rautatiebusineksessa ja onpa hänellä myös poliittisia intohimoja rahoittaessaan SNP:a (Scottish National Party). Joten siis vertailu ontuu pahemman kerran.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #96

Mistä päättelit että en ole huomannut? Mitä väliä sillä on kuluttajalle mikä toimijan motiivi hintakilpailulle on? Luuletko asiakkaiden välittävän siitä, että S- ja K-ryhmän kauppojen hinnanalennukset ovat vain vastavetoja Lidlin kasvun jarruttamiseksi, eikä altruistista hyvyyttä ja huolta kuluttajien ruokalaskun suuruudesta?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #105

Päättelin Stenbäckin olevan tietämätön Onnibussin taktiikasta koska tuollaisen vertauksen rakensi.

Olen toki samaa mieltä, etteivät kauppiaat ole altruistisia. Eivätkä ne ole huolissaan kuluttajien ruokalaskuista kuin sen verran, että saavat rahansa.

En myöskään, ainakaan tämän hetkisen tiedon varassa, usko K- eikä S-kauppojen toimivan tappiolla halpuutuksissaan. Sen sijaan on yleisessä tiedossa, että sir Brian Souter on ajattanut ja ajattaa edelleen Onnibussia suurilla tappioilla. Koska hänkään ei ole altruisti, on syytä olettaa hänellä olevan aikeissa saada rahansa korkojen kanssa takaisin. Keneltä ja miten?

Jos Stenbäck haluaa edelleen nähdä Onnibussin relevanttina esimerkkinä akuuttiin "VR-caseen", hän pystynee selittämään kuka on "VR:n souter" ja miksi?

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #112

Vaikkapa sir Brian Souter henkilöjunaliikennekokemuksineen ja rahanansaintamielessä kuten VR:kin.

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #113

Juuri näin, en minä sattumalta käyttänyt juuri Onnibusia aiemmassa kommentissa, vaan sen erityisen suuren relevanssin vuoksi juuri tässä tapauksessa. Yhtiö kilpailee jo VR:n tytäryhtiön kanssa ja on muistaakseni ilmoittanut halukkuudestaan operoida myös junia heti kun sellainen mahdollistetaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #112

Onko joku esittänytkään että K tai S tekisi tappiota hintoja laskettuaan? Analogianahan tuo esimerkkini on juuri toisinpäin, luulin sen olevan itsestään selvää. Anteeksi yliarviointini, olisi pitänyt selittää auki. Lidl teki oletettavasti tappiota lähes 10 vuotta, markkinalle tultuaan. Schwarzit eivät todellakaan ole altruisteja, mutta ovat toimillaan pienentäneet koko päivittästavarakaupan katetta Suomessa. Se ei tietenkään ole heidän varsinainen tavoitteensa, vaan seuraus kilpailun lisääntymisestä.

Joskus on tosiaan rakennettava kriittinen massa toiminnalle, ennen kuin pystyy alemmilla hinnoilla tekemään tulosta. Ei tuo Onnibusin tapaus mikään unniikki poikkeus ole markkinoilletulostrategiana.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #115

Aivan, Schwarzit todellakin tekivät tappioita alkuun ja kun alkavat tehdä voittoa, sitä ei enää tehdäkkään alemmilla hinnoilla. Mutta Schwarzit investoivat tänne omaa rahaansa Lidl:n kiinteistöihin j.n.e. Se ei "operoi" veronmaksajien omaisuutta Bernerin kanssa suhmuroiduilla hinnoilla.

Sitäpaitsi kommenttini "VR:n souterista" tarkoitti sitä kapitalistia joka ottaa markkinaosuuskilpailussa VR:n pilkottujen osien tappiot maksaakseen jotta saisi jatkossa ne maksatettua ja vielä voittoa päälle. Kuka tai keitä he ovat?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Niin just, veronmaksajat maksavat tappiot ja voitot kääritään muille maille.

Käyttäjän NiiloMkel kuva
Niilo Mäkelä

Kansallinen omaisuus politiikan tuhon tiellä. Kilpailutus tarkoittaa myydä halvalla ja sitten liikennöidään vain kannattavia reittejä?

Käyttäjän mikkokem kuva
Mikko Toivonen

Myös kokoomuksen täysin läpinäkyvänä pitkän tähtäimen strategiana on terveydenhuollon vapaavalinnan avulla kaataa terveydenhuolto veronmaksajien varoin pörssiyhtiöille. Joka ei sitä näe on todella sokea.

Tässä VR asiassa strategia on takuulla sama. Puhutaan ihan kastanjoita vaikka selän takana on horsmia. Kyllä VR toimintoja todellakin voidaan uudistaa ja jopa ottaa palveluntuottajien kilpailua jos johto ehdottomasti pysyy yhteisen hyvän käsissä.

Näin ei varmuudella tule pitkällä tähtäimellä käymään jos nykyiset strategistit systeemit laativat piiloagendoillaan.

Ei tarvitse muuta kuin mennä hiukan ajassa taakespäin toteamaan miten koko Kemira pilkottiin ja sitten joko jaettiin kavereille
(kokoomuskavereille nimiä mainitsematta) tai myytiin suuret kansallisomaisuudet pilahinnalla ja käytännön monopolin kanssa ulkolaisille (Lannoitusteollisuus Yaralle Sokleineen)

Kun samojen sukulaiset ovat asialla niin samaa voidaan epäillä perustellusti tapahtuvan

Käyttäjän Jukka-PekkaKukkonen kuva
Jukka-Pekka Kukkonen

Haluan edelleen nähdä sen kristallipallon mihin Lepomäki ja muut liberaalit katsovat. Kilpailutus on automatio hintojen laskulle, palvelun paranemiselle? Se mikä toimii yhdellä alalla toimii kaikilla aloilla?

Lepomäki, laittaa kuvia jonoista sosiaaliseen mediaan ja kertoo samaan hengenvetoon, että kilpailutus lopettaa jonot. Ideologialla toki pääsee tiettyyn pisteeseen asti. Siihen se sitten jääkin.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Poliittinen ideologiahan tässä on taustalla, kuorrutetaan se millä tahalla siirapilla tahansa. Markkinavoimien pitäisi palvella ihmisiä, mutta Sipilän hallituksen linja on, että ihmiset ovat markkinavoimille alistettuja palvelijoita, renkejä.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Hyvä ideologiahan se kyllä on; ei ole mitään järkeä antaa yhden operaattorin sanella kokonaisen veronmaksajien kustantaman infraverkon käytöstä kuten tähän asti on ollut.

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www,rautatiematkustajat.fi

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

On se silloi järkevää jos tuo operaattori on veronmaksajien omistama ja toimii veronmaksajien edun mukaisesti.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #46

No eipä se ole toiminut veronmaksajien edun mukaisesti. Esimerkiksi uusien reittien kokeilunhalu jopa eteläisessä Suomessa on puhdas nolla.
http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/483851-tampe...

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren Vastaus kommenttiin #48

Sveitsiläisillä on EUn ulkopuolisena mahdollisuus kansalaisaloitteen avulla avata valtiollinen monopoli kilpailulle.Väitän,että näin ei tule käymään.Eivät tule luopumaan Euroopan toimivammasta systeemistä.Otan kyllä vastaan vedonlyöntihaasteita.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #49

Tuo valtiollinen monopoli onkin vain osa totuutta.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_railway_comp...

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren Vastaus kommenttiin #53

Surkea kusetusyritys ottaa kaikki funikulaaritkin 150 vuoden ajalta mukaan.Todellisuudessa SBB pitää hallussaan liikenteen Inter City ja Inter Regio reiteillä.

www.bernerzeitung.ch/standard/sbb-behalten-das-int...

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #57

Et tainnut tutustua linkin sisältöön, kun väität kommenttiani jopa surkeaksi kusetusyritykseksi.
https://de.wikipedia.org/wiki/Liste_der_Schweizer_...
http://www.hls-dhs-dss.ch/textes/d/D7961.php

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren Vastaus kommenttiin #59

Perun väitteen kusetusyrityksestä.Saatat toimia vilpittömällä mielellä.Kaikesta päättäen.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #48

Jos liikennöinti olisi kannattavaa ja järkevää kaluston kiertojen kannalta, niin kerro toki miksi VR ei kerännyt rahoja pois kuleksimasta. Väitätkö, että firman johto on niin ammattitaidotonta?

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #56

Kyllä se toimintansa osaa monopoliaseman kannalta (ja siksi ei ole viitsitty kokeilla edes väliä Tampere - Pietari kuten tuolla jo aiemmin viittaan).

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #58

Venäläiset omistavat Karelia Trainsista puolet ja he haluavat liikennöidä nykyisellä tavalla. Miten asia siis on VR:n vika? Karelia Trains hankki allegrot juuri lyhentämään matka-aikaa kahdella tunnilla, mikä mahdollisti kilpailun lentoliikenteen kanssa. Miksi se siis haluaisi pidentää tuota aikaa kiertotiellä, kun käyttöaste on nyt hyvä?

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #64

Sitten voidaan todeta, että kokeilunhaluttomuutta on myös venäläisomistajissa. Eikä kysymys olisi kiertotiestä vaan toisesta reitistä.

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #65

Kunnossapitovarikko on kuitenkin Helsingissä, joten sen täytyy olla pääteasema (ellei sitten venäläiset hoida kunnossapitoa). Helsingistä Tampereelle menee pari tuntia ja Tampereelta tunti Lahteen, joten kyllä matka-aika lisääntyy pari tuntia, eli juuri se aika mikä kalustohankinnoilla säästettiin.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #67

Mainitsemallasi kalustokierrolla lienee tämäkin asia hoidettavissa.

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #71

Liikennöinti tapahtuu kolmella rungolla, kun yksi on sidottu kunnossapitoon (ja toimii vararunkona). Teoriassa voitaisiin toki yksi vuoro ajaa päivällä Pietarista Tampereelle ja takaisin, mutta silloin Helsinkiin joutuisi menemään Tampereelta toisella junalla ja matka-aika lisääntyisi vähintään kahdella tunnilla. Tällöin myöskin kunnossapitoon ohjaaminen olisi mahdotonta kesken kierron (tyhjän rungon ajaminen Tampereelle kestäisi niin kauan, että matkustajat joutuisivat odottamaan kohtuuttoman kauan.

Allegroilla ei siis ole järkevääTampereelle liikennöidä. Ainut ratkaisu olisi kotimaanliikenteen ajaminen suoraan Tampereelta Lahteen (jossa vaihto Allegroon), mutta tätä ei ole nähty liiketaloudellisesti kannattavana vaihtoehtona. Onko se sitä sitten tulevaisuudessa, niin aika näyttää.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #73

Tuo on yksi versio asiasta, jonka todenpitävyyden aika toivottavasti todella näyttää (muun muassa ja mahdollisimman pian).

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #76

Kerro nyt toki kuinka noilla Allegroilla voidaan liikennöidä Tampereen kautta matka-ajan kasvamatta. Ota muuten huomioon, että välillä kunnossapitoon on sidottuna kaksi runkoa neljästä.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #78

Kerrotko sinä, miksi ei ole mahdollista? Tämänhetkinen "fakta" on vain se, että nykyinen liikennöitsijä sanoo niin.

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #86

Tuossa yllähän koitin selittää miksi se ei onnistu.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #90

Olet selostanut nykyisen operaattorin käytäntöä, mutta ei siitä voi päätellä etteikö joku muu onnistuisi käyttämään kalustoa tehokkaammin.

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #95

Nykyisillä liikennöintiehdoilla kaluston käyttöasteen nostaminen on mahdotonta. Se ei ole mitenkään operaattorisidonnainen, vaan kylmä fakta. Allegroja on vain neljä kappaletta ja liikenne tulee järjestää niin, että kierrättäminen onnistuu tarvittaessa kahdella yksiköllä väliaikaisesti. Juniin on pakko tehdä huoltoja ja välillä pitää vaihtaa pyöriä ja telejä, sekä mm. hirvikolareita sattuu harmillisen usein. Millään muulla kalustolla Venäjälle ei saa liikennöidä (lukuunottamatta heidän omaa Tolstoi-junaansa).

Kerro nyt ihmeessä miten taiot junat kulkemaan Tampereen kautta matka-ajan kärsimättä? Puhut nyt asiasta, josta et oikeasti tiedä juurikaan mitään.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #97

No mitäpä sitä enää jankkaamaan, jos vastassa on "kylmä fakta" ja sen yhtä varma esittäjä.

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #98

Kerro toki kuinka liikennöidään Helsingin ja Pietarin väliä kulkemalla Tampereen kautta, matka-ajan kärsimättä ja pitämällä liikennöintiväli yhtä tiuhana, kuin nykyään? Olen varma, että Karelia Trains on valmis maksamaan tiedoistasi huomattavan summan.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #99

No voinhan minä sen verran todeta, että VR ei ole selväsanaisesti kertonut Tampereen kierroksen olevan mahdoton kaluston takia. On puhuttu epämääräisesti siitä, että "Rautatieliikenteessä kaikki vaikuttaa kaikkeen ja Tampereen ja Lahden välisen suoran yhteyden pitäisi istua Etelä-Suomen liikenteen kokonaisuuteen".
http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/483851-tampe...

Ja jos ei kalusto riitä, ei ole kokeilunhalua riittänyt niinkään, että hankittaisiin uusi lisäyksikkö.

Kuten jo totesin, tässä "ajatustenvaihdossa" ei ole enää mitään järkeä, jos toinen osapuoli pelaa "kylmillä faktoilla", jotka eivät siis mitenkään muuksi muutu.

Täältä tähän.

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #100

Yksi allegro maksaa sen 20-30 miljoonaa, joten ihan pelkästä kokeilunhalusta sitä tuskin on järkevää hankkia. En sano, että poikittaisliikenne olisi mahdotonta järjestää kotimaanliikenteen kalustolla, mutta kuten linkkaamassasi jutussa sanotaan kyse on junaliikenteen kokonaisuudesta. Bernerin ehdottamassa mallissa operaattorit liikennöivät jo olemassa olevalla kalustolla, joten, jos poikittaisliikennettä halutaan lisätä, täytyy liikennöintiä karsia muualta, koska kaluston käyttöaste on jo nyt tapissa. Tietysti voidaan kaivaa naftaliinista vanhat yksikerros IC-vaunut ja järjestää niille kunnossapito ja säilytystilat Tampereen ratapihalta, mutta epäilen, että kovinkaan kustannustehokasta tuo ei olisi.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Riittääkö kaupallisella toimijalle markkinat, kun radat ja kalustokin pitää olla kunnossa?

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki

Etkö Lepomäki kansanedustajana muka oikeasti tiedä mikä on VR:n kaluston käyttöaste? Väite siitä, että vetureita seisoisi pölyttymässä ratapihoilla on yhtä naurettava, kuin, että Finnairilla olisi lentokentät täynnä ylimääräisiä koneita. Eikö muuten Finnairinkin pitäisi pilkkoa ja vuokrata sen koneita eri operaattoreille, jotta hinnat saadaan alas? Onko se seuraavana listalla?

Väität, että junatarjontaa voidaan lisätä. Helsingistä lähtee ruuhka-aikoina 5 minuutin välein juna sekä pääradalle, että rantaradalle. Kuinka kuvittelet, että lähtöjen määrää voidaan tuosta lisätä?

Nyt junan rikkoutuessa VR on voinut tehdä kierto/kalustomuutoksia, jotta kaikki junat on saatu ajettua. Usean operaattorin mallissa tämä ei enää onnistu, vaan junia joudutaan perumaan kokonaan aina ongelman sattuessa, eikä yhden operaattorin lippu tietenkään kelpaa kilpailijan junassa. Ei kovinkaan mieluinen malli asiakkaan näkökulmasta.

Jos kaikki operaattorit vuokraavat saman kaluston samalla hinnalla, niin käytännössä säästöä voidaan saada ainoastaan verosuunnittelulla tai palkkakuluissa. Caruna ja Digita ovat osoittaneet, että ulkomaalaiset toimijat eivät maksa juurikaan veroja Suomeen. Miksi junaliikenteen osalta näin ei tapahtuisi?

VR tulouttaa valtiolle kymmeniä miljoonia vuosittain. Millaisilla toimilla hallitus pystyisi takaamaan, että tulevaisuudessa vastaava summa saataisiin kerättyä veroina, eikä varat valuisi ulkomaille tytäryhtiöiden ja konsernilainojen avulla?

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki

Eurooppalaisessa rautatiealan vertailussa Suomi (VR) on kolmas. Kuka uskoo, että sijoitus paranee kilpailutuksen myötä?

https://www.bcg.com/publications/2017/transportati...

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Eurooppalaisessa vertailussa Suomen henkilöjunaliikenne ei markkinaosuudeltaan pärjää muun muassa Ruotsille ja Britannialle, joissa sallitaan useat operaattorit.
http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/File:Modal_split_of_inland_passenger_transport,_2014_(%25_of_total_inland_passenger-km)_YB17.png
http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/...

Markkinaosuutta on siis mahdollisuus nostaa, ja tuskin se palveluita huonontamalla onnistuu.

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki

Tuo sinun linkkisi on ilmeisesti vuodelta 2014 ( linkki ei toiminut) ja VR on käynyt sen jälkeen läpi todella suuren muutoksen kustannustehokkuudessa, lippujen hintojen laskussa ja junatarjonnan lisäämisessä. Vuoden 2017 tilastoissa Suomi onkin kokonaisvertailussa kolmas, reilusti Ruotsia ja Brittejä edellä.

https://www.bcg.com/publications/2017/transportati...

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #66

Vuoden 2014 tieto on nähtävästi tuorein saatavilla oleva (ja kertoo, että Ruotsissa ja Britanniassa henkilöjunaliikenteen markkinaosuus on Suomea suurempi).
http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/...

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #70

Itse pidän joka tapauksessa parempana mittarina rautatieliikenteen kokonaisarviota, kuin pelkästään junaliikenteen markkinaosuutta. Turvallisuus, palvelut ja luotettavuus pitää ottaa huomioon. Muistatko muuten pari talvea sitten, kun oli kovat pakkaset ja satoi paljon lunta? Silloin oli isot jutut siitä, kun junaliikennettä harvennettiin ja joitakin junia joutui odottamaan useamman tunnin asemahalleissa. Silloin VR:ää moitittiin, mutta tiesitkö, että samaan aikaan Ruotsissa junaliikenne keskeytettiin kokonaan? Maassa, jossa lämpötilat menevät kymmeniä asteita pakkasen puolelle ja yhden reitin varrella saatta lähtö- ja pääteaseman välillä lämpötilaero olla 30 astetta, luotettavuus on asiakkaan kannalta kuitenkin avainasemassa. Tässä VR on onnistunut erinomaisesti, verrattuna muihin EU-maihin.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #75

Tästä kyllä on kysymys: varmaa liikennettä "joillekin" vaiko epävarmaa "muillekin". Ja muistan kyllä hyvinkin nuo lumiongelmat. Olin jopa televisiossa YLEn ohjelmassa, jossa kyseenalaistin tuolloisen ministerin näkemyksen, että hyvä kun VR ilmoittaa kulkurajoitukset. Itse olin sitä mieltä, että junien pitää kulkea.

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #77

Niin Suomessa junat kulkivat, Ruotsissa eivät. Jos halutaan, että kaikki junat liikennöivät joka säällä, niin sitten pitää ruveta tinkimään kalustoturvallisuudesta rankalla kädellä. Itse en kyllä haluaisi matkustaa junassa, jonka jarruputket on jäässä. Toinen vaihtoehto on ostaa varalle kalustoa reilusti ja palkata lisää henkilökuntaa. Silloin ei kyllä enää saada pidettyä liikennöintiä kannattavana.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #80

Osittain kulkivat myöhässä ja osittain eivät kulkeneet ollenkaan Suomessa.
https://yle.fi/uutiset/3-5483969

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #83

Ruotsissa ne eivät kulkeneet ollenkaan. Suomessa liikennöitiin harvennetuin poikkeusohjeen mukaisin vuoroin.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Unelmahöttöilijät iskivät taas: pilkkomalla, yhtiöittämällä ja mieluiten tietysti yksityistämällä tapahtuu ihme: laatu paranee ja hinta laskee – ja kaikki, varsinkin työntekijät ja asiakkaat ovat onnellisia, kun ylimääräisiä välistävetäjiä ilmestyy kuvaan.

Halleluja, tätä taloususkonnon ristiretkeä Euroopan halki nyt Suomeenkin...

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Kyllä sillä "ristiretkellä" on onnistuttu esimerkiksi Ruotsissa ja Britanniassa (eikä Bernerin esitykseen sisälly yksityistämistä).

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

- Bernerin esitys ei sisällä yksityistämistä, mikä on oikeasti hyvä muistaa.

- Toisaalta Kämäräisen jatkuva suitsutus Britannian yksityistetyn rautatieliikenteen erinomaisuudesta viittaa vahvasti siihen, että toisin kuin minä, Kämäräinen ei ole koskaan matkannut Lontoosta Aberdeeniin yhdeksää tuntia kolmen eri yksityisen rautatieyhtiön junayhteydellä, yhdellä korvaavalla bussivuorolla (Adam Smithin näkymätön käsi unohti korjata rataosuuden Lontoon ja Huntingdonin välillä) ja kaksi tuntia myöhässä, niin kuin minä. Ja ehkä en sen enempää kuvaile sitä, että Kämäräisen ylevöittämissä yksityistetyissä junissa eivät toimineet sen enempää ravintolavaunut kuin vessatkaan. Virginin mielestä sen asiakkailla ei myöskään ollut mitään oikeuksia maksamiinsa istumapaikkoihin, koska kapitalismi ja epäsymmetrinen neuvotteluasema.

Ennakkona ostettu nettilippu maksoi vajaat sata puntaa; olisi voinut samana päivänä hankittuna kustantaa kymmenkertaisen määrän eli lähes tuhat puntaa, noin €1500 silloisen kurssin mukaan.

Mutta plussummapeliä ja ihqufantsua kilpailutalousläppää!

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #72

Olen aikoinaan kyllä matkustanut esimerkiksi Lontoosta Thursoon (ja käyttänyt jopa yöjunaa, jonka matka oli noin 270 kilometriä), mutta en suitsuta Britannian yksityistetyn rautatieliikenteen erinomaisuutta.

Korostan sitä, että henkilöjunaliikenteen markkinaosuus voi ulkomaalaisten esimerkkien perusteella olla nykyistä korkeampi kilpailun avulla.

En myöskään ylevöitä yksityistettyjä junia eikä Bernerkään, kuten hän on todennut jo puolitoista vuotta sitten.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/berner-kyse-ei-...

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström Vastaus kommenttiin #74

"Korostan sitä, että henkilöjunaliikenteen markkinaosuus voi ulkomaalaisten esimerkkien perusteella olla nykyistä korkeampi kilpailun avulla."

Au contraire, kokemus kilpailevasta henkilöjunaliikenteestä sai tämän kuluttajan siirtymään kokonaan junista kaukoliikenteen busseihin. Linja-automatka Lontoosta Aberdeeniin kesti hulppeat 13 tuntia mutta kulki yhtä matkaa täysin ajallaan ja maksoi alle kymmenen puntaa eli murto-osan junalipun potentiaalisesta hinnasta (koukkasi Glasgow'n kautta mutta pysähtyi sentään tauolle Birminghamissa ja Prestonissa).
Miksi olisin maksanut enemmän vähemmästä?

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #79

Miksipä olisi pitänyt maksaa enemmän vähemmästä, kun voi valita? Moni muu on nähtävästi tehnyt vastakkaisen johtopäätöksen ja siirtynyt junaan valinnanvaran ansiosta.

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström Vastaus kommenttiin #81

"Moni muu on nähtävästi tehnyt vastakkaisen johtopäätöksen ja siirtynyt junaan valinnanvaran ansiosta."

Päinvastoin, nähtävästi ei ole.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #82

Tilastojen mukaan henkilöjunaliikenteen markkinaosuus on Britanniassa kasvanut, joten jostain syystä junissa matkustetaan entistä enemmän.

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström Vastaus kommenttiin #84

Voi pyhä älyllinen epärehellisyys. Vaihtoehtoisten matkustusmahdollisuuksien kapasiteettien rajallisuus kasvattaa junien käyttöastetta Britanniassa, ei niiden houkuttelevuus tai tehokkuus.

Lue nyt edes tämä: https://www.theguardian.com/commentisfree/2017/aug...

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #85

Kirjoitin "Tilastojen mukaan henkilöjunaliikenteen markkinaosuus on Britanniassa kasvanut, joten jostain syystä junissa matkustetaan entistä enemmän."

Missä on se pyhä älyllinen epärehellisyys?

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #101

Kauppalehti taitaa viitata kolme vuotta vanhaan uutiseen, vaikka en täysin varma ole johtopäätöksestä.
http://www.dn.se/ekonomi/avregleringarna-har-kosta...

Mahdollisista korjausliikkeistä en osaa sanoa.

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #103

Jaa nyt huomaankin, että Andersson itse viittaa yli kolme vuotta vanhaan juttuun.

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #104

Ei muuta asiaa miksikään. Kilpailuttamisen jälkeistä tietoa joka tapauksessa.

Käyttäjän HenrikVlimki kuva
Henrik Välimäki Vastaus kommenttiin #104

Kämäräisen kannattaisi mennä tutustumaan Espanjan loistavasti toimivaan ja hyväksyttävästi hinnoiteltuun valtiolliseen junayhtiöön (RENFE) ja senjälkeen voisi tuo hänen ideologiansa saada lisää sävyjä.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #121

Aikoinaan olenkin jonkin verran matkustanut Espanjassa, mutta en niinkään paljon RENFEn kuin FEVEn ja Eusko Trenbideakin junilla.

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Käyttäjän HenrikVlimki kuva
Henrik Välimäki Vastaus kommenttiin #122

Autuaita ovat uskossa väkevät.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #126

Sokeakin ehkä näkisi, jos ottaa rillit pois nenältään.
http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233149-...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän japaasonen kuva
Jaakko Paasonen Vastaus kommenttiin #84

Jep. Vain kanaalin alikulkutunneli on vajaakäytössä,vaikka matkustajia riittäisi pihvin pimein.. varsinkin manner €uroopasta,englannin suuntaan

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Eikö raitioliikenne ole oikeastaan tappiollista suurelta osin? Ainakin jos puhutaan henkilöliikenteestä.

Eikö silloin kysymys ole lähinnä siitä, halutaanko hyviä liikenneyhteyksiä maan eri osien välillä vai ei. Jollei haluta, yksityistetään vaan vapaati!

Kyllähän silloin etäisistä paikaoista tulevilla on hyvät oltavat.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Suomi-neito tuntuu kiipeävän tässäkin asiassa pe**e edellä puuhun. Väkiluvultaan näin pienessä maassa eivät yksityiset tahot ”vuole kultaa” muutoin kuin lippujen hintoja nostamalla. Suomessa ei ole väkeä juuri sen verran enempää kuin eurooppalaisessa suurkaupungissa.

Miten liikenne hoidetaan poikkeusoloissa esimerkiksi liikekannallepanon sattuessa? Toimijana ei ole valtio, vaan yksityiset tahot. Radat ovat valtion, mutta kalusto on vuokrattu yksityiselle toimijalle, joka päättää sen käytöstä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Liikeellepano ei ehditä aloittaakaan ennen kuin infrastruktuuri on jo vihollisen hallussa.
Vapaus ei ole valinta.
Tsemppiä konnareille jotka tiedostavat välttämättömän!

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Kyllähän junaliikenteessä olisi bisnesmahdollisuuksia. Osan pohjoisen ja etelän välisestä rekkaliikenteestä voitaisiin siirtää takaisin junien päälle. VR:hän lopetti tämän kuljetusmuodon ilmeisesti siksi, että rekkoja kuljettavat junat eivät pysyneet aikatauluissa. Tarkat aikatalut ja niiden noudattaminen on oleellista nykyaikaisessa logistiikassa.

Nyt rekkaliikenne jauhaa dieselmoottorien pakoputket punaisina nelostiellä ja lisäävät ilmaston kuormitusta sen sijaan että ne kulkisivat päästöttömästi sähköveturien vetämissä rahtijunissa. Samalla muutenkin surkeassa kunnossa oleva tiestö jauhautuu loppuun rekkojen alla. Oma näkökulmansa asiaan on myös rekkojen etenkin talvikaudella aiheuttamat onnettomuusriskit.

Rahtijunien ja henkilöjunien sujuva liikenne edellyttää kunnollista rataverkkoa ja kaksoisraiteita. Tällä hetkellähän Suomessa on kaksi metropolia yhdistetty kaksoisraiteilla: Miljoonan asukkaan pääkaupunkiseutu ja 15 000 asukkaan Ylivieska. Sellainen alue kuin Pohjois-Suomi, jossa on puolen miljoonaa asukasta ja merkittäviä raskaan teollisuuden tehtaita sekä useita kaivoksia, on vain yhden raiteen varassa.

Oulussa on ollut jo vuosia käyttämättömänä Oritkarin sataman ja rekkaterminaalien yhteydessä oleva rekkojen juniin lastausalue. Tuo kentän vihki käyttöön aikoinaan 2000 -luvun alussa silloinen liikenneministeri Leena Luhtanen. Nyt tuo investointi kasvaa ruohoa. Sellaista on liikennepolitiikka Suomessa. Poliitikoilla on paljon tekemistä junaliikenteen edellytysten palauttamiseksi.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

toteat blogissasi :
1) Tehokas liikkuminen on itseisarvo, josta hyötyvät myös kansantalous ja ympäristö.
2) Jatkossa saatamme nähdä yhtiöitä, jotka tarjoavat asiakkaille monipuolisia kuljetuspalveluita raiteilla, maantiellä, ilmassa ja vesiväylillä: sujuvaa liikkumista eri liikennemuodoissa ja niiden välillä

- En toivo liikenteeltä mitään enempää kuin samaa mitä kiteytät edellä mainituissa asioissa. -

Ongelmana tämän toteutumiseen on osaltaa myös se että Kokoomukselta puuttuu oma kokonaisvaltainen liikennepoliittinen ohjelma.

Toivoisin, että Kokoomus tekisi mitä pikimmin kokonaisvaltaiset liikenteen ja logistiikan tutkimukset ja julkaisisi sen jälkeen tutkimukset ja tekisivät oman liikennepoliittisen agendan ja alkaisivat ajamaan Suomen olosuhteisiin soveltuvaa kokonaisvaltaista liikennepolitiikkaa, jossa on otettu huomioon niin ilmasto kuin kestävä kehitys .

Pyytäisin kyseisen liikennepoliittisen ohjelman teossa huomioimaan seuraavat faktat.

1) EU liikennestrategia vuodelta 2011: https://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2...
ja siihen oleellisesti liittyvät liikennemoodit (5 kpl) :
2) https://ec.europa.eu/transport/modes_en
sekä sen että virallinen Suomi ajaa ns. ”Suomi on saari” liikennestrategiaa 4 liikennemoodin mukaisesti. joihin kaikkiin meillä on erilliset LVM toimesta tehdyt strategiat suunniteltuna . Ainoastaan, kun sisävesiliikenne puuttuu (vastoin EU liikennemoodi jakoa) maamme liikennemoodeista niin sille ei ole tehty omaa strategiaansakaan
3) https://impulssi.lvm.fi/2017/05/11/liikenne-ja-vie...
vaikka kokoomuksen viimeinen liikenneministeri Paula Risikko edellytti että EU ”Myös kansainvälinen ulottuvuus tulee olla tarpeen mukaan arvioinnissa mukana, toteaa Risikko..”
4) https://www.lvm.fi/-/risikko-liikenneinvestointien...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset