*

Elina Lepomäki Näin ei voida jatkaa.

EMU-keskustelusta unohtuu tärkein

  • Target2-maksujärjestelmän velat ja saatavat maittain
    Target2-maksujärjestelmän velat ja saatavat maittain
  • EKP:n tase
    EKP:n tase

Eilen täysistunnossa keskusteltiin pääministerin ilmoituksen pohjalta EU:n tulevaisuudesta. Erityisesti tässä aiheessa on “hieman” haasteellista tiivistää omat ajatukset minuutin debattipuheenvuoroon, jonka itse sain keskustelun loppuvaiheilla. Siis aihetta, joka kattaa muun muassa turvallisuuden, puolustusyhteistyön, muuttoliikkeen, sisämarkkinat, vapaakaupan ja rahaliiton. Pelkästään rahaliitosta olisi voinut puhua minuuttitolkulla ja on selvää, ettei sellaista luksusta voi tarjota rivikansanedustajille.

En syytä ketään, en puhemiestä enkä työjärjestystä, vaan toivon, että tästä aiheesta keskustellaan enemmän, useammin ja eri foorumeilla. Niin hienoa kuin onkin saada omat sanansa täysistunnon pöytäkirjaan, on sillä näissä mega-asioissa korkeintaan symbolinen merkitys, minulle ja äidilleni. Katan tässä kirjoituksessa nyt vain pintaraapaisuna sellaiset asiat, jotka mielestäni eilen jäivät rahaliitosta sanomatta, minulta ja ehkä vähän muiltakin.

EMU:n ongelmat ovat viime vuosina valitettavasti vain kasvaneet, vaikka markkinat ovatkin olleet rauhalliset. Rahaliiton ongelmat ovat itse asiassa kasvaneet juuri siitä syystä, keskuspankkien suojaavan selän takana. Jos toteaa, että “euro on vakaampi valuutta kuin se on ollut vuosiin”, ei välttämättä ihan ymmärrä mitä varten valuutat ovat olemassa. Jos lauseella taas viittaa koko rahaliittoon, eikä niinkään valuuttaan, olisi totuudenmukaista kertoa, mikä hinta tuosta “vakaudesta” on maksettu.

Ne, joita eurooppalainen yhteisvastuu kauhistuttaa - ja se pätee eilisen perusteella suureen osaan kansanedustajista - ovat unohtaneet seurata viimeisen kymmenen vuoden kehitystä. Euroopan keskuspankin taseen loppusumma on kymmenkertaistunut (kuva). Kuluttajahintojen kahden prosentin nousuvauhtia ei ole saavutettu, mutta rahallinen elvytys on saanut aikaiseksi paljon muuta.

Pääomamarkkinoiden hintamekanismi on vääristynyt, pankkien taseet ovat täyttyneet erityisesti omien isäntämaiden velasta, kriisivaltioiden velan korot on saatu pysymään matalalla - muualla ne ovat negatiivisia. Ongelmapankkien ongelmat ovat kasautuneet ja valtiot ovat jatkaneet velkaantumistaan. Ilman EKP:n poikkeuksellisia toimia euro olisi todennäköisesti jo hajonnut. On siis väärin puhua siitä, että homma olisi jotenkin hallussa siksi, että olemme aloittaneet taipaleen kohti pankkiunionia (hyvä) ja pääomamarkkinaunionia (hyvä), samalla kun pankkien ja isäntävaltioiden kohtalonyhteydestä puhuminen on muuttunut salonkikelpoiseksi (hyvä). Tilanne ei ole terve.  

EKP:n taseen loppusumma on yli 4400 miljardia euroa, ja kansalliset keskuspankit omistavat yli viidenneksen maidensa velkakirjoista. Löysä keskuspankkipolitiikka on kasvattanut omaisuuserien arvoja ja eriyttänyt alueen varallisuuskehitystä. Onnellisia ovat he, jotka ovat päässeet velkavipuun kiinni. Ainakin siihen asti, kunnes musiikki joskus loppuu. Sen sijaan, että puhumme säännöllisesti Suomen ennätysalhaisista tuloeroista, meidän pitäisi puhua tästä. Kapitalismi ei toimi, jos köyhä ja ahkera ei käytännössä voi päästä pääomaan kiinni.

Target2 paljastaa ongelmien syvyyden

Suoria EVM-, ERVV- ja Kreikka-vastuita Suomen valtiolla on vajaat 20 miljardia euroa. Suomen saatavat (noin 70 miljardia euroa) Target2-järjestelmästä vastaavat noin 30 prosenttia maamme bkt:sta. Siitä ei voida suoraan vetää johtopäätöksiä Suomen tappiosta, mikäli jokin maa lähtisi eurosta tai rahaliitto hajoaisi. Target2-vastuilla ei ole eräpäivää ja niitä voidaan hoitaa pelkästään maksamalla korot - jotka juuri nyt ovat olemattomat. Suomen vastapuoli on EKP eikä yksittäinen jäsenmaa.

Summa kertoo kuitenkin yhteisvastuun mittakaavasta - sekä toki pankkijärjestelmän ongelmista. Pääomaa pakenee kriisimaista eikä siitä pääse mihinkään, vaikka viimeaikaisen volyymin taustalla onkin EKP:n määrällisen elvytyksen ohjelma. Nämä target2-saldot ovatkin mielenkiintoinen esimerkki siitä, miten pankkiunionin myötä tulleet uudet EU-säännöt itse asiassa vain voimistavat pääomapakoa. Pankkiunionin kriisinratkaisumekanismin (SRM) bail in -politiikan johdosta sijoittajilla on entistä perustellumpi pelko menettää talletuksensa jossain heikossa pankissa.

Target2-maksukyvyttömyystilanteessa joutuisimme ensikädessä luopumaan keskuspankilta saatavista osingoista ja pahimmillaan pääomittamaan EKP:a budjettivaroista. Kriisin iskiessä tai jos epätodennäköinen tapahtuisi - eurosta lähtisi joku maa tai se hajoaisi - yhteisvastuu toteutuisi kerralla suurempana kuin mihin yksikään eurooppalainen työttömyysvakuutusrahasto, suhdannetasausrahasto tai kriisinratkaisurahasto yltäisi. Salissa puhuttiin eilen kuin tätä ei olisikaan. Moraalikadon syntymisen kannalta keskeistä on myös se, että tällä hetkellä yhteisvastuu toteutuu nimenomaan hissukseen taseiden tasolla eikä budjettitaloudessa eli ihmisten elämässä ja kaikkien näkyvillä. Ei ihme, että moni katsoo EU:ta epäluuloisena tai pitää sitä kaukaisena. Asian pitäisi olla päinvastoin.

Silti tämän piilevän yhteisvastuun suurin ongelma eivät ole suorat vastuut, vaan se, että se on ratkaisevasti lisännyt moraalikatoa euroalueella. Se on johtanut pankkien ja valtioiden väliseen kohtalonyhteyteen ja maiden ylivelkaantumiseen. Tämä krooninen epäsuhta on lisännyt rahaliiton haavoittuvuutta ja kriisiherkkyyttä entisestään. Kun riskillä ei ole hintaa, sitä tupataan ottamaan liikaa.

Enemmän liittovaltiota voi tarkoittaa vähemmän yhteisvastuuta

Euroalue toimisi paljon terveemmältä pohjalta, jos tämä laaja, jo olemassa oleva yhteisvastuu palautettaisiin keskuspankeilta demokraattiseen prosessiin. Euroopan Unioni on niin arvokas projekti, että se on sääli uhrata huonosti toimivan rahaliiton vuoksi. Tarvitsemme vahvat sisämarkkinat, yhteistä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa, ihmisten liikkuvuutta ja kanssakäymistä, vähemmän pelkoa ja epäluuloa. Eurooppa voisi olla ihmisille niin paljon enemmän ja meillä suomalaisilla on tässä vain voitettavaa.

Kuten hallitus toteaa, toimivan rahaliiton rakentaminen lähtee markkinakurin periaatteesta. Selvyyden vuoksi: se tarkoittaa päinvastaista kuin se, että markkinavoimista "otetaan niskalenkki", mikä joskus ennen oli Suomen epävirallinen toimintalinja. Se tarkoittaa sitä, että euroalueen maat joutuvat lainaamaan markkinaehtoisesti, ilman että velka päätyy välikäsien kautta keskuspankin taseeseen. Jos markkinakuria toteutettaisiin, se merkitsisi sitä että useampi euroalueen valtio ei saisi lainattua ainakaan nykyisellä korkotasolla. Se taas pakottaisi hallitukset valtiontalouden hoidossa puheista tekoihin. Historia on osoittanut, ettei mitään vakaussääntöjä noudateta ellei ole pakko. Ja miksi noudatettaisiin? Kannatan velallisille budjettisuvereniteettia, myös syvenevässä liittovaltiossa. 

Toimivat pääomamarkkinat ja pankkiunioni ovat rahaliiton rakentamisessa keskeisessä roolissa, mutta niihin on vielä pitkä matka. Tehtävien asioiden lista on pitkä; tässä muutama: valtion velkakirjoille riskipainot, keskuspankeille pääomavaatimukset, Euroopan valuuttarahasto IMF:ää paikkaamaan, kriisinratkaisurahasto ja talletussuojarahasto toistensa yhteyteen ja erilleen EKP:sta, ja kyllä, mielestäni tarvitsemme myös eurooppalaisen työttömyysvakuutuksen. Sen voisi toteuttaa perustilimuodossa ja vapaaehtoisena, jolloin tulonsiirtoelementti olisi minimissään, oli sen pelkääminen sitten rationaalista tai ei. Vapaa liikkuvuus saisi hetkessä uuden merkityksen.

Liittovaltiolla peloteltiin taas eilen kuin huomista ei olisi. Koko konsepti on ymmärretty kummallisesti. Liittovaltio ja yhteisvastuu ovat eri asioita, vaikka niillä yhteys onkin. Suomalaisen veronmaksajan välillinen vastuu Italian pankeista on tänä päivänä todennäköisesti suurempi kuin ohiolaisen yhteisvastuu Virginiasta. Yhdysvaltain liittovaltio on kunnioittanut 150 vuoden ajan menestyksekkäästi no bailout -sääntöä ja yksityisillä pääomilla sekä työvoiman liikkuvuudella on paljon suurempi merkitys alueiden välisten epätasapainojen sopeuttamisessa kuin liittovaltiotason tulonsiirroilla. Liittovaltio tarkoittaa parhaimmillaan vallan hajauttamista, ei sen keskittämistä. Minä kannatan Euroopan liittovaltiota, läpinäkyvää tulonsiirtojärjestelmää, vahvaa subsidiariteettia ja vallan tuomista ihmisille. En ole varma pelastaako se rahaliittoa, kun seuraava kriisi iskee, mutta haluan kaikesta sydämestäni yrittää.

--
Olen kiertänyt syksyllä Euroopassa lukuisissa kansainvälisissä konferensseissa puhumassa EMU:n tulevaisuudesta. Keskuspankin rooli on oman näppituntumani mukaan ymmärretty muissa maissa huomattavasti paremmin kuin meillä Suomessa. En puhu pelkästään asiantuntijoista, vaan myös poliitikoista. Toivon Suomen hallitukselta aktiivisuutta tässä asiassa; toki yhteisen rahapolitiikan itsenäisyyttä kunnioittaen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Näillä mennään, valitettavasti: kypärät päähän ja turvavyöt kiinni...

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

"Se tarkoittaa sitä, että euroalueen maat joutuvat lainaamaan markkinaehtoisesti, ilman että velka päätyy välikäsien kautta keskuspankin taseeseen. Jos markkinakuria toteutettaisiin, se merkitsisi sitä että useampi euroalueen valtio ei saisi lainattua ainakaan nykyisellä korkotasolla. Se taas pakottaisi hallitukset valtiontalouden hoidossa puheista tekoihin."

Komppaan edellisellä kirjoituksellani:

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246480-s...

"Toivon, että tämä kirjoitus löytää tiensä sekä keskuspankkiirien että päättäjien pöydälle. Ensimmäisten on huolehdittava siitä, että korot palaavat normaalille tasolleen, jolloin olemme pakotettuja viimein toteuttamaan ainakin vuosikymmen myöhässä olevat sote-, sosiaaliturva-, eläke- ja työmarkkinauudistukset. Mitä poliitikkoihin tulee, niin teidän tehtävänne on korkojen nousuja odotellessa toteuttaa ylläolevat uudistukset, eikä vesittää niitä aluepoliittista tai muista edunvalvontasyistä."

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Hei Elin,

Hyvä kirjoitus. Lisäisin tuoreeseen ideaasi luoda eurooppalainen työttömyyskorvaus toiveen siitä, että tämä ja mahdolliset muut ylikansalliset tulonsiirrot rahoitettaisiin ja toteutettaisiin EU:n laajuisena EU:n budjettia käyttäen. Ei voi olla taas niin, että vain euromaat joutuvat taas kärsimään ja Ruotsit ja Puolat jäävät hyötymään, Puola jopa koheesiosiirtoja nauttien.

Brexitin myötä en erityiseti näe syytä toteuttaa liittovaltiokehitystä vain euromaiden kesken. Euron ulkopuolella olevat EU-maat eivät ole poliittisesti tarpeeksi vahvoja toimimaan "rusinat pullasta"-periaatteella kuten Britannia teki.

Tuon tämän esille siksi että kovasti puhutaan vain euromaiden kehittämisestä ja euromaiden federalisoitumisesta. Tämä näkemys on mielestäni vanhentunut.

Käyttäjän elepomaki kuva
Elina Lepomäki

Kiitos Sami kun nostit tämän tärkeän huomion. EU-tasoinen, ei eurotasoinen liittovaltio. Ja parhaimmillaan se olisi niin attraktiivinen, että jopa UK haluaisi liittyä takaisin! Vakavasti, esimerkiksi puolustuksen tai edes työttömyysvakuutuksen kohdalla ei ole mitään perusteita rajata sitä pelkästään euromaihin. Jos euron kanssa olisi maltettu odottaa muutama vuosikymmen, liittovaltio olisi voitu viedä pitkälle ennen yhteistä valuutta-aluetta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Tässä liittovaltiokehityksessä on paljon muutakin pielessä kuin valuutta. Rajat auki kaikille halukkaille elämään meidän laskuumme ja täysin kahjo energiapolitiikka joka vie tuhkatkin pesästä parina esimerkkinä. En usko näin järjetöntä politiikkaa tekevän liittovaltion tulevaisuuteen.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Kansalaisen kannalta tämä kaikki on kaukana hänestä.

Olemme voineet liikkua Euroopassa vapaasti pian sotien jälkeen. EU ei ole muuttanut merkittävästi mitään. Kiersin Euroopan maat moneen kertaan jo nuorena poikana, Suomen passi oli usein riittävä kun vilautti vain sen kantta. Opiskelin ja olin töissä muualla. Kauppaa on käyty vuosisadat ja kulttuurivaihto on ollut runsasta.

Ainut mitä vapaa liikkuvuus vaati oli raha tai työpaikka muualla.

Elina puhuu kauniisti vapaasta liikkuvuudesta, mutta hän ei kerro miksi olisi liikuttava. Suurin osa suomalaisista viihtyy liian hyvin Suomessa, toistaiseksi. Monelle työttömälle olisi töitä naapurissa Norjassa tai Ruotsissakin. Mutta lähtö sinne ei kiinnosta. Monien koulutus, ambitio ja kielitaito on puutteellinen. Nythän ei haluta edes ruotsia oppia. Luullaan Euroopan työmarkkinoilla englannin riittävän. Sellaisen nuorten jenkkityylisen McDonalds-mongerruksen. No se riittää juuri ja vain sinne Mäciin, 10€ tuntipalkoille, ei 50-100€ kuten pitäisi.

Olin vuosia Saksassa ennen eläkkeelle jääntiä tänä vuonna. Takaan, ettei perusjamppa selviä vaativissa hommissa siellä pitkään. Hän ei puhu saksaa. Hänen työtapansa ovat hieman löysät ja laatu mitä sattuu. Kunnon hommissa pukeudutaan kunnolla. Hän ei helpolla sopeudu autoritääriseen ympäristöön, jossa tehdään kuten esimies sanoo eikä häntä ohiteta ja kaveerata hänen pomojensa kanssa ilman seuraamuksia. Töitä tehdään säännöllisesti ja vältellen poissaoloja mistään syystä.

Työnantajaa ei haukuta edes pubissa neljännen tuopin jälkeen. Sellaista tyyppiä pidetään pesänlikaajana. Mietitään miksi hän on firmassa töissä, jos se on niin surkea.

Suomalaisten liikkuvuus EUssa edellyttää suomalaiselta paljon enemmän kuin ymmärretään. EUn työttömyysvakuutus on pikkujuttu kokonaisuudessa. Se tarjoaa parhaimmillaankin rahaa niin vähän ja niin lyhyeksi aikaa. Ainut liikkumiseen vapauttava tekijä onkin riittävät tulot ja varallisuus. Ne antavat suojaa paremmin kuin jokin rupinen työttömyysraha.

Suomessa on tehty hyvin vaikeaksi vaurastua omalla työllään. Olemme systeemimme vankeja. Tuottavaa yksilöä kuppaa yhteiskunta veroilla ja työnantaja heikoilla palkoilla.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Elina, lähde ajamaan euro eron polkua, että Kreikka ja kenties Suomellekkin tulisi valinnan mahdollisuus.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

"EMU-keskustelusta unohtuu tärkein"

Niinpä unohtuukin, eli se, miten Suomen pitäisi irtautua siitä ja Eu:sta asap.

Markka ja itsenäisyys takaisin ja HETI!!!!!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset