Elina Lepomäki Näin ei voida jatkaa.

Nykyinen sote ei ole katastrofin partaalla

  • Suomen sote-menot ovat maltilliset. Lähde: OECD*
    Suomen sote-menot ovat maltilliset. Lähde: OECD*

Pii kertaa peukalo sanotaan Saksassa, kun tehdään laskutoimitus, jossa yksi oletus on millintarkka ja toinen vahvasti sinnepäin. Arkikielessä sillä tarkoitetaan suuruusluokka-arviota. Suomessa vireillä olevan sote-esityksen kustannussäästöt nojaavat samaan logiikkaan. Valtiovarainministeriö lähtee ajatuksesta, että asetetaan tarkka kustannuskehys (maakuntaindeksi), johon vuotuiset sote-menot pistetään mahtumaan.

Kun väestö ikääntyy, on selvä, että nousujohteisille sote-menoille on hyvä tehdä jotain etukäteen. Kuinka retuperällä Suomen nykyjärjestelmä tosiasiassa on? Jättiuudistus voidaan perustella vain sillä, että sote-tilanne on nyt joko laadultaan tai kustannuksiltaan kestämätön. Mutta onko se sitä?

Ei ole. Suomen sote-menot ovat kansainvälisessä vertailussa muihin länsimaihin nähden maltilliset ja ne ovat kehittyneet 2000-luvulla suunnilleen samaan tahtiin, kuitenkin OECD:n keskiarvoa hitaammin. Viime vuosien suhteellisen korkea bkt-osuus kertoo pikemmin siitä, että Suomen bkt on kehittynyt viimeisen 10 vuoden aikana heikosti. Vuonna 2015 sote-menojen bkt-osuus kuitenkin laski ja se on alhaisempi kuin kehittyneissä länsimaissa. Terveysmenojen tuottavuutta nopeampi kipuaminen on kansainvälinen ongelma. Sitä selittää muun muassa ns. Baumolin tauti eikä siihen ole helppoa lääkettä. Uusi sote-esitys päinvastoin nostaisi sote-sektorin palkkoja kerralla tuottavuudesta riippumatta. Palkkaharmonisointi voi maksaa useita satoja miljoonia euroja.

Tuoreen Health Powerhouse Indexin raportin mukaan Suomi oli ykkössijalla 35 eurooppalaisen maan kustannustehokkuus-vertailussa. Sairaanhoidon laadussa Suomi ylsi kuudennelle sijalle. Suomen sijoitus on tässä tutkimuksessa parantunut vuosi vuodelta. Suomea käytetään muun muassa esimerkkinä siitä, miten jonotusaikoja on saatu supistettua. Kyseinen tutkimus on muuttanut vuosien aikana joitain arviointikriteerejään, joiden perusteella yksittäisten maiden sijoitukset ovat saattaneet hypähdellä.

Suomen sijoitus ei ole heikko myöskään muissa kansainvälisissä tutkimuksissa. Esimerkiksi OECD:n kattavassa tilastoinnissa Suomi on keskiarvon yläpuolella kaikissa terveydenhuollon laatua kuvaavissa vertailuissa. Silti meillä on kehitettävää, mutta se ei edellytä nykyisen järjestelmän “räjäyttämistä”. Päinvastoin, jättiuudistus on riski silloin, kun lähtötilanne on monin paikoin varsin hyvä. Alueelliset erot ovat Suomessa suuria, mikä edellyttää aluekohtaisia ratkaisuja. Moni niistä on jo pitkällä; täysin nykyisestä lainsäädännöstä käsin. Sote-tehtävät ovat siirtyneet ja siirtyvät edelleen yhä leveämmille harteille.

THL:n tietojen perusteella Suomen terveysmenojen kasvu 2000-luvulla (vuoden 2015 hinnoin) selittyy yli 70-prosenttisesti erikoissairaanhoidon, ikääntyneiden ja vammaisten pitkäaikaishoidon ja lääkekustannusten nousulla. Terveydenhuollon hallintomenot ovat tällä aikavälillä laskeneet (!). On rohkeaa esittää, että uudistuksella päästäisiin säästöihin, kun esitys tunnistetusti lisää verorahoitteisten palveluiden käyttöä verrattain terveissä asiakasryhmissä, lisää erikoissairaanhoidon kustannuspainetta, säilyttää lääkkeiden ja terveyspalveluiden monikanavarahoituksen ja edellyttää osin uutta hallintoa.

Moni asiantuntija on myös varoittanut palveluiden integraation heikkenemisestä. Integraatio on sitä, että asiakas pääsee käsiksi yhden oven periaatteella sekä laajaan palvelukirjoon (horisontaalinen) että toimivaan hoitoketjuun (vertikaalinen). Esimerkiksi laitospaikkojen vähentäminen edellyttäisi juuri näitä. Eksoten huimat tulokset johtuvat täysintegroidusta mallista. Jonot ovat lyhentyneet ja malli on Suomen kustannustehokkaimpia.

 

Yksilökohtaisella kapitaatiolla ei paranneta kannustimia

Viime viikolla kohistiin soten korvauskriteereistä eli kapitaatiosta ja ihmisten “profiloinnista”. THL:n tehtävänä on tehdä korvauskriteerit terveyspalveluihin. Yksilökohtaista kapitaatiota perustellaan sillä, että sillä ehkäistään asiakasvalikointia, yli- ja alihoitoa ja voidaan esimerkiksi ottaa huomioon se, että henkilö on jo työterveyshuollon piirissä. (Jälkimmäisen huomiointi tosin voi johtaa siihen, että ihmiset siirtyvät laajemmin pelkästään julkisrahoitteiseen palveluun.)

On tärkeä ymmärtää, että kapitaatio johtaa asiakkaiden valikointiin riippumatta sen tasosta. Se johtuu siitä, että kapitaatio on kiinteä korvaus, jonka palveluntuottaja saa jokaisesta asiakkaasta, silloin kun tämä rekisteröityy. Kapitaatiossa maksetaan riskin kantamisesta, ei tutkimuksista eikä hoidosta. Tämä ei ole korvausmallin virhe, vaan ominaisuus.

Kapitaatio ei poista yli- tai alihoidon riskiä, silloin kun hoitoketju (”vertikaalinen integraatio”) on rahoituksen osalta katki. Näin on esitetyssä sote-ratkaisussa. Kapitaatiokorvauksen saa suoran valinnan peruspalveluista; muut palvelut kuten erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut ovat liikelaitoksen vastuulla. Paljon palveluita (sekä “so” että “te”-puolta) tarvitsevat ihmiset ovat jatkossa liikelaitoksen asiakkaita.

Kapitaatiopohjainen rahoitus ei pienennä asiakasvalikointia, vaan saattaa tehostaa sitä. Palveluntarjoaja voi yhdistellä muista lähteistä saamiaan tietoja henkilöiden riskitekijöistä ja vertailla tietoja annettuun korvaustasoon. Palveluntarjoaja voi vaikuttaa sekä palveluidensa laatuun että saatavuuteen. On varsin todennäköistä, että sote-keskuksiin syntyy eri jonoja sen mukaan, saako palvelusta lisäkorvausta vai ei. Käynnissä olevissa valinnanvapauskokeiluissa tästä on viitteitä, mutta kattavaa tietopakettia ei vielä ole olemassa.

Maailmalla on vain hyvin vähän käytännön kokemuksia yksilötasoisen terveysriskin määrittelystä ja toisaalta sen kantamisesta järjestelmätasolla. Big data on täällä jo nyt, ja kokonaisuuteen liittyy yksityisyyteen ja tietosuojaan liittyviä kysymyksiä. Riippumatta sote-ratkaisusta tai kapitaation laskutavasta meistä on eri rekistereissä kasvavissa määrin tietoa; myös sellaista tietoa, jolla on suorat yhtymäkohdat terveydentilaamme. Se on kiinnostavaa tietoa vakuutusyhtiöille ja sellaisille toimijoille, jotka toimivat vakuutusmarkkinoiden lisäksi myös palveluntarjoajina.

Vastuullisen politiikanteon kannalta lakikokonaisuuden käsittelyaikataulu on haasteellinen. Sote-lait olisi hyväksyttävä kesäkuun alussa. Varsinaiset valinnanvapauspilotit ovat vasta käynnistymässä eikä aikaisempiakaan kokemuksia ole vielä kunnolla analysoitu. Selvältä näyttää jo nyt, että lakikokonaisuuteen liittyy paljon sellaisia riskejä, joita on toimeenpanossa vaikea korjata ja joista monia on - Suomen soten nykytilaan nähden - turha ottaa. Asiantuntijakuulemiset ja työ eduskunnassa jatkuvat!

--

Kuvan tietojen lähde: OECD, Current expenditure on health, per capita, constant prices 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

34Suosittele

34 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Enemmän kuin väestön ikääntyminen sairaanhoitokulujen nousu on johtunut useimpien lääketieteen alojen ja hoitomenetelmien kehityksestä.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Hyvä analyysin oloinen kirjoitus sinulta Elina. Työ tosiaan eduskunnassa jatkuu. Katsotaan mikä viisaus sieltä nousee esille tai sitten ei. Kaikkein eniten odotan perustuslakivaliokunnan näkemyksiä näiden perus- ja tietosuoja-asioiden suhteen, koska siellähän se viimeinen lukko on, joka avautuu tai ei avaudu ennen kuin lakiesitys voidaan ylipäätään viedä eduskunnan äänestettäväksi. Aikataulu käsittelyyn on enemmän kuin haastava, koska niin vaativasta kokonaisuudesta on kyse. Kunnallisen itsehallinnon syrjäyttäminen perustuslain näkökulmasta katsottuna ei voi olla myöskään mikään läpihuutojuttu, vaan asiaan on paneuduttava huolella, vaikka nykyinen systeemi tavallaan legitimoitaisiin uusilla maakuntavaltuustoilla.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Sinänsä ihan hyvä kaatuipa hallituksen sote-uudistus mihin syyhyn tahansa. Tärkeintä on kuitenkin, että esitys on toiminnallisesti aivan susi. Ennen muuta on ihan selvää, että se tulee maksamaan paljon lisää, eli se siitä kestävyysvajeperustelusta.

Aikataulussa ei ole yhtään mitään järkeä. Patistetaan hyväksymään esitystä, jonka pilotit ovat tekemättä, ja jossa on kaikin puolin asioita, joiden ei edes hallitus sano olevan hallinnassa. Eli ei tässä anneta mahdollisuuksia mihinkään muuhun kuin hallituksen esityksen hyväksymiseen, vaikka vain yksi viidestä kansalaisesta sitä kannattaa - siis vain puolet Kokoomuksen ja Keskustan yhteisestä kannatuksesta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mikä selittää Ruotsin sotemenojen jyrkkä kasvu vuonna 2010?

Käyttäjän KaustiRantalainen kuva
Kausti Rantalainen

THL:n sivulta:
"Tammikuussa 2010 valinnanvapausjärjestelmien käyttö säädettiin pakolliseksi maakäräjien järjestämässä perusterveydenhuollossa."

Eli tuolloin Ruotsi teki sote uudistuksensa.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Valinnanvapaus selittää menojen kasvun. Ja huomioi myös, että samalla erikoissairaanhoidon jonot ovat pidentyneet, esimerkiksi syöpäjonot ovat Ruotsissa Euroopan pisimmät. Ruotsissa on myös paljon ongelmia gyne- ja äityyhuollon puolella ja kätilöitä on irtisanoutunut melko paljon tämän johdosta. Moni on siirtynyt Norjaan töihin. Ruotsissa moni taho haluaa siirtää teveydenhuollon järjestämisvastuun kunnille. Tällä hetkellä vastuu maakäräjillä.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Kun Ruotsin väkiluku on noin 10 miljoonaa, tuhannen euron hyppäys kustannuksissa tarkoittaa 10 mrd €/v. Siis tästä ennakoiden Suomessa nousu olisi noin 5 mrd €/v, joka on lähellä asiantuntijoiden esittämiä arvioita. Jos olisin valtiovarainministeri, polveni kyllä tutisisivat jo kovaa.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner Vastaus kommenttiin #8

Vaikka Ruotsi on rikas maa Suomeen verrattuna, on erikoissairaanhoito kärsinyt valinnanvapauden tulon jälkeen. Se on mielestäni hyvin huolestuttavaa. Erikoissairaanhoidossa hoidetaan syöpiä ja monia muita henkeä uhkaavia sairauksia ja toivoa sopii että näiden toiminta pysyy optimaalisena myös tulevaisuudessa.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Hallituksen kapitaatiomallille on selkeä ja kustannuksiltaan erittäin edullinen vaihtoehto. Kapitaatio voitaisiin toteuttaa valmiin instrumentin - verotuksen - avulla mahdollisimman yksinkertaisesti.

Julkiselle puolelle kirjautuneet saisivat terveydenhuoltonsa (haluttaessa reseptilääkkeet mukaan lukien) maksutta ja sen lisäksi heillä olisi verotuksessa terveydenhuoltovähennys, joka pienenisi toteutuneiden terveydenhoitokustannusten mukaan. Kustannustiedon siirto kerran vuodessa verottajalle tapahtuisi automaattisesti.

Yksityisen puolen asiakkaat maksaisivat terveydenhuoltokulunsa itse, mutta saisivat verotuksessa enintään julkisen puolen ikäluokittaisen mediaanikustannuksen mukaisen terveydenhuoltovähennyksen. Myös heillä olisi samanlainen kannustin kuin julkisellakin puolella, että mitä vähemmän palveluja käyttää, sitä enemmän verovähennystä jää myös itselle. Vieläkin yksinkertaisempaa olisi maksaa yksityisellä puolella aina kiinteä verovähennys ilman mitään jälkiseurantaa.

Siis yksityisen puolen asiakkaat kantaisivat aina itse riskin, että he mahdollisesti sairastavat jonakin vuonna keskimääräistä enemmän. Kun kyse on perusterveydenhuollosta, riski tuskin voi muodostua kohtuuttomaksi.

Veromalli säästäisi julkisen puolen laskutusbyrokratian poistumisen seurauksena noin miljardi euroa vuodessa. Kun yksityisen puolen korvaukset kulkisivat aina asiakkaan kautta kilpailu olisi kokoaikaista (hallituksen mallissa kahdesti vuodessa) eivätkä kikkailut olisi ollenkaan mahdollisia. Vastaava kilpailu olisi myös julkisen terveydenhuollon eri yksiköiden välillä. Julkisen ja yksityisen puolen välinen vaihtomahdollisuus olisi verotuksen takia kerran vuodessa.

Kun veromalli tarjoaa vielä mahdollisuuden kannustaa kansalaisia säästeliääseen terveyspalvelujen käyttöön, kustannukset eivät maksuttomuudesta huolimatta voisi räjähtää. Säästöt vielä tuplautuisivat, jos lääkkeet kytkettäisiin samaan järjestelyyn.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Tota apteekkien sosialisointia en ymmärrä. Eihän apteekkilaitos lääkkeiden hintaa määrää. Eikä farmaseutteja edes riitä päivystyspisteisiin 24 h. Ei päivystävällä lääkärillä ole aikaa opettaa astmasuihkeen käyttöä ensiapupkl:lla yöllä.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Ei ole tarkoitus apteekkeja sosialisoida. Suurin osa niistä jäisi edelleen toimimaan, sillä jo nykyisellään puolet myynnistä ja vielä suurempi osuus tuloista koostuu vapaakauppatuotteista. Ainut syy muutokseen on tarpeettoman pitkä, ja siis tehoton, lääkkeiden jakeluketju. Hyvän kuvan asiasta saa siitä, että noin 600 apteekkaria saa verojen jälkeen noin 80 miljoonaa euroa apteekkituloa, mutta valtion lääkelaitoksen kautta tapahtuva lääkkeiden jakelu suoraan terveyskeskuksista säästäisi ainakin 1,2 mrd €. Siis loogisesti apteekkareille kannattaisi maksaa 800 miljoonaa vuodessa, jolloin kansalaisille jäisi vieläkin säästöön 400 miljoonaa. Minusta tämä ei voi mennä nykyisellään oikein.

Lienee samantekevää onko farmaseutti opastamassa apteekissa vaiko terveyskeskuksessa. Jälkimmäisessä tämä on vielä asiakkaan kannalta lähempänä antamassa apuaan.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Säästeliästä terveyspalvelujen käyttöä voi jokainen meistä yrittää, mutta muistaakseni joka vuosi on meidänkin kaupungissa nimenomaan sotemenot aiheuttaneet sen, että loppuvuodesta valtuusto joutuu myöntämään lisämäärärahan. Sotemenot ovat olleet aina niin ennalta arvaamattomia, vaikka Kotkassakin on pystytty etsimään keinoja niiden kuriin saamiseksi esimerkiksi hyvillä hoitoketjuilla. Carean sairaanhoitopiiri on saanut kurottua useiden miljoonien eurojen alijäämät kuriin tekemällä positiivista tulosta useampana vuotena peräkkäin, kun lähti tasapainottamaan taloutta. Tosin siihen tarvittiin myös yt-menettelyt ja henkilökunnan selkänahastakin näitä säästöjä raavittiin.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Joka tapauksessa verokapitaatiomallissa kannustimet säästeliäisyyteen ovat olemassa. Hallituksen mallista ne tyystin puuttuvat.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Harkimon mukaan sote lisää sote-palkkakuluja yli miljardilla eurolla. Tämä johtuu siitä että palkkaukset yhtenäistetään ja harmonisoisaan kokomaassa sotepalveluissa työskenteleville. Työtuomioistuimen mukaan palkkoja ei vo korkeammasta päästä alentaa, vaan palkat harmonisoidaan alemmista työntekijöiden palkoista korkeimpaan olemassa olevaan palkkatasoon.

3 miljardin euron säästötavoite v. 2029 mennessä on Harkimon mukaan vedetty täysin hatusta.

Harkimon mukaan melkoinen soppa on keitetty, mutta kuka sen syö.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Meillä soteväessä on tiedetty koko ajan, että säästöjä ei tule, muutama miljardi lisää kuluja.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Hukkaan menee turha työ:

https://www.aamulehti.fi/uutiset/sote-uudistuksen-...

Eiköhän näillä normaaleilla paikkaustoimenpiteillä pärjätä ainakin vuoteen 2050. Ehkä silloin jo koko Suomi on yhtä sote-aluetta, joka saa rahansa Brysselistä - jos saa. Palveluiden tarjoaminen reuna-alueille on kannattamatonta, joten eiköhän kohta kyseenalaisteta myös 'Pidä koko Eurooppa asuttuna'-ajattelu.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Tulipa mieleeni sellainen vaihtoehto sotepisteytykselle, että miksi ei luoda sellaista sotejärjestelmää, jossa sote-palveluntarjoajat laskisivat vain tehtyjä toimenpiteitä tietyin yksikköhinnoin ja laskuttaisivat ne sitten omalta maakunnaltaan jälkeenpäin esim. puolivuosittain?

Eli esimerkkinä näin: Tietty sote-toimija on tehnyt oman maakuntansa asukkaille (ja mökkiläisille?) puolessa vuodessa 350 lonkkaleikkausta ja saa siitä 350 x 10 000 euroa. (Huom. tässä vain esimerkinomainen).

Näin ei tarvitsisi viedä sairastavuutta ja annettuja hoitoja asiakaskohtaisesti henkilökohtaiselle tasolle profiloiden lainvastaisesti asiakkaita.

Eikö se olisi se ja sama yksittäiselle sote-toimijalle, kenelle se antaa noita leikkauspalveluja, jos se saa siitä sopivan korvauksen?

Maakunta voisi näin budjetoida ja suunnitella oman alueensa alueella tapahtuvat hoidot paremmin etukäteen, koska helposti voidaan jo nyt ajaa tilastoista esiin eri hoitotoimenpiteet kunkin maakunnan, tai yksittäisen kunnankin alueella.

Maakuntia tähän riittäisi todellakin vain ne viisi, esim. NUTS-suuralueet:

https://tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/suuralue...

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio

Kiitos taas Elinalle hyvästä kirjoituksesta! Olet liki ainoa, joka näemmä jotakin Kekomäen kanssa asiasta ymmärtää tai ne muut, jotka myös ymmärtävät, eivät saa sanaa suustaan tai heidät on vaiennettu?

Käyttäjän tfhyvarinen kuva
Toivo F. Hyvärinen

Se kirottu Baumolin tauti pitää lailla kieltää.

Miksei sinfoniaorkesterin tuottavuuskehitys ole vuosisatojen kuluessa kehittynyt niin paljon, ettei niitä kaikkia soittajia tarvittaisi niin paljon kuin joskus ennen?

Prkl.

Käyttäjän IluPilu kuva
Ilkka Ali-Melkkilä

Asiasta voi vääntää ihan mitä tahansa. Kyseessä on kuitenkin Sipilän ja Orpon kauppa huolimatta suomalaisten tarpeista, tilanteesta tai mistään järjellisestä syystä. Aivankuten suurin osa hallituksen laeista tällä kaudella. Hävettää olla suomessa.

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio

#19 Nykyään sinfoniaorkesterissa on noin 90 muusikkoa, mutta näin ei ole aina ollut. Vuosisatojen varrella sekä orkesterien koko että soitinvalikoima on vaihdellut paljon.
Äänilevystudiossa voidaan yhden viulistin tuotos muuttaa kuulumaan kuin iso orkesteri! Se ei ole silti sama asia.

Käyttäjän tfhyvarinen kuva
Toivo F. Hyvärinen

Siis mitä? Onko sinfoniaorkesterin tuottavuuskehitys laskenut siten, että soittajien määrä onkin kasvanut, kun samaa sävellystä soitetaan?

Onko tämä väkisin väännetty SOTE samanlainen tapaus?

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen
Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Ansiokasta tekstiä Lepomäeltä. Toivon hartaasti, että tämä hätäily päättyy eikä nykymuotoista, keskeneräistä sotea viedä väkisin läpi. Odotan päättäjiltä halua ja tahtoa ymmärtää, että nykysote ei ole se ratkaisu, mikä on syytä valita. Tuntuu vain, että eduskunnassa mennään talutusnuorassa ja tehdään sellaisia ratkaisuja mitä ei ole loppuun saakka harkitt, eikä ehkä ymmärrettykään täysin. Ratkaisut tulevat selvästi veronmaksajille turhan kalliiksi. Omia rahojaan edustajat eivät tähän ole laittamassa, vaan kansan karttuisaa kättä hyödyntämässä.
Ratkaisut tehdään lomakiireiden edellä, joka vaan pahentaa tilannetta ja tarvetta päästä nopeasti irti koko asiasta.

Käyttäjän jonirikkola kuva
Joni Rikkola

''Nykyinen sote ei ole katastrofin partaalla'' Koska SOTE itse on katastrofi Suomenvaltiolle ja kansalle.

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio

Kekomäki on muistuttanut päättäjiä useammin kuin kerran: "sitä mikä ei ole rikki, ei pidä korjata!"
Suomi sijoittuu jo nyt maailman kärkeen kyvyssään tuottaa erittäin korkeatasoista terveydenhoitoa alhaisella kustannustasolla. Valistunut arvaus Soten jälkeen on se, että Suomi edelleen tuottaa korkeatasoista terveydenhoitoa, mutta HUOMATTAVASTI korkeammalla kustannustasolla, joten sijoituksemme kv. vertailuissa mitä todennäköisimmin putoa romahtaa monta pykälää.
Siis. Mikä on johtopäätös. Tyhjän sai pyytämättäkin! ..ja kansankunnan terveydenhoitoon myönnetyt rahat onnistutaan jakamaan myös ulkomaalaisten pelureiden kesken, mikä tarkoittaa kansakunnan sekä absoluuttista että suhteellista köyhtymistä sitä edeltävään aikaan.
Tämän lisäksi tulivat uuden byrokratiatason, maakuntamallin aiheuttamat lisäkustannukset, jotka ovat pois muusta yhteiskunnan rakennustyöstä. Maakuntamalli vain syö - ei tuota mitään. Kuntatasoilla - sotepalvelut monissa kunnissa romahtavat ja siirtyvät kymmenien kilometrien päähän. Valinnanvapaus osoittaa silloin rumat kasvonsa; se tarkoittaakin sitä, että palveluntarjoaja valitsee - ei potilas.

Käyttäjän donnybird kuva
tuula pakarinen-curry

Mielenkiintoinen soppa tosiaankin.
Koko sote uudistus on keskitetyn suurhallinnon muotoa. Paikallinen vastuu ja vaikuttaminen on jo murentunut.

Tavoitteen saattueessa olemme pilotoineet terveyskeskusten poistamista, ensin pienen kunnan vuodeosaston muuttamista pitkäaikaiseksi asumispalveluksi, ja lopulta poistaneet koko terveyskeskuksen. Ja sitten jonkin vuoden kuluessa ehdotamme lisää terveysasemien sulkemista, ja vuodeosastojen totaalia lopettamista. Näinhän on jo monessa paikassa käynytkin. Hätäkeskukset samaa mallia, ja ambulassitkin saavat kyytiä.

Pienin askelin olemme siis eriarvoistaneet palveluiden paikallisuutta.
Tekosyynä kustannukset.

Tämä on osa suurempaa maaseudun ja syrjäalueiden heikentämistä. Nyt
haluammekin villipetoja näihin metsiin, ihmistyövoimaa kun ei tarvita.
Syntyvyydestä ei siis kannata keskustella.

Kun sote toiminta alkoi, alkoi myös ihmettely suurista laskuista pienille
kunnille. Nyt niitä selvityksen pyyntöjä joudutaan tekemään yhä useammin.
Suuren hallinnon sotku on muotoa kreikkalainen yhteistyö; kuka pystyy pitämään kirjaa, mitä muka kansalainen maksaa. No, tietenkin raha on velkaa, jota vain kierrätetään. Mutta amerikkalaisetkin etsivät nyt niitä eläkkeitä, joita ei opettajillekaan tunnu löytyvän. Että haluammeko mekin seurata tätä ikuista amerikan mallia, johon muutkin maat euroopassa ovat jo kaikki vajonneet. Rahan muuttaminen olisi se ensimmäinen askel, muuten emme pysty vaikuttamaan oikeasti mihinkään menoon, julkiseen tai muuhun.

Käyttäjän donnybird kuva
tuula pakarinen-curry

Kiusaus on suuri, joten lisään tähän vielä, että harhautamme oman huomiomme pois paikallisesta toiminnasta, koska uutisointi on suurien uhkien mallia globaalisesta sodasta, mutta toisenlaisesta, joka kuitenkin tukee nyky
menoa kaikkine pelkoineen.
Tässä naapurimaamme ulkoministeri yrittää järkevästi selventää, kuinka
uhkan "rangaistus ensin, ja tutkimus myöhemmin " periaate läntisen vallan kappaleena on toiminut. Hänen mukaansa seitsemän tuntia ennen kansainvälisen joukon saapumista, jota jo pidettiin vaarallisena, iskettiin jo alueelle uudestaan.

Teemme siis sote mallin tämän mallin mukaan. Tehdään ensin, ja keskustellaan tutkimuksista sitten joskus myöhemmin. Empä ole nähnyt jo tehtyjen pilottien raportointia missään julkisuuden mediassa.

https://thesaker.is/interview-of-the-foreign-minis...

Käyttäjän MarjaWolski kuva
Marja Wolski

Tässä Sote-asiassa en halua tietää motiiveista suuntaan tai toiseen. Olen iloinen että Lepomäki sanoo just niin kuin minä ajattelen. En halua että hallituksen tosin pitkään ikäänkuin työnään tehty juttutulisi voimaa, siis parasta on että se peruuntuu.--- Hassua on että kun olet saanut ilmoituksen lääkkeittesi uusimisesta kännykkään, niin siellähän lukee että se ja se SOTE lähettäjänä. ? Varkain tehty jo m itä vaan, vaikka on tahoja ja halua ja mahdollisuuskin, että koko höskä peruuntuu - voi voi, turha työnäyttö. Nykyjuttu on ihan OK, ei sitä pidä huonommaksi korjata - parantaahan sitä voi!

Käyttäjän NiiloMkel kuva
Niilo Mäkelä

Kiitos - hyvä että edes joku osaa ajatella ja laskea.
Pelkästään muutostouhut ovat vieneet rutkasti aikaa ja rahaa, joten sillä työmäärällä olisi korjattu olevaa ja säästetty kustannuksia. Terveydenhoitoa ei voida jakaa pörssiyhtiöille jos halutaan olla järkeviä.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Kalle Isokallio kysyy blogissaan kiperiä kysymyksiä pääministeri Sipilältä maakuntauudistuksesta.

https://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2018/0...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset