Elina Lepomäki Näin ei voida jatkaa.

Tilaa kansalaisyhteiskunnalle!

  • Ylähuone
    Ylähuone

Vierailimme viime viikolla eduskunnan Sveitsi-ystävyysryhmän delegaatiolla Bernissä. Toimin itse ryhmän puheenjohtajana ja matkalle osallistuivat eduskunnan kansainvälisen yksikön virkamiehen lisäksi Anders Adlercreutz (rkp) ja Ville Tavio (ps.).

 

Suomessa Sveitsi herättää varsin vähän ja silloinkin kärjistettyjä mielikuvia. Vahva pankkisalaisuus, linkkuveitset, Alpit ja käkikellot nousevat varmasti ensimmäisinä mieleen. Kaksipäiväisen matkamme tarkoitus oli luoda katsaus Sveitsin työmarkkinoihin, koulutusjärjestelmään, maahanmuuttopolitiikkaan sekä federalismiin.

 

Sveitsin työllisyysaste on huikea: yli 80 %. Kuten muissakin maissa, luku pitää sisällään myös osa-aikatyötä tekevät ihmiset. Moni tekeekin elämäntilanteesta riippuen lyhennettyä päivää tai viikkoa. Keskustelin illallisella kokeneen ekonomistin kanssa talvisodan lisäksi Sveitsin historiasta ja kansantaloudesta. Hän kertoi, että vuosien aikana lukuisat ulkomaiset ammattiyhdistykset ovat tulleet kysymään neuvoja miten parantaa sääntelyä työntekijän eduksi. Sveitsissä kun palkkataso on kaikissa ammattiryhmissä niin korkea. Hänellä on heille patenttivastaus: emme sääntele työmarkkinoita juuri ollenkaan.

 

Sveitsissä näkee käytännössä kuinka korkea työllisyysaste on palkansaajan paras turva. Irtisanomissuojaa ei ole, mutta liittovaltio pitää huolta työttömyysturvasta. Käytännössä töihin pääsee halutessaan heti seuraavana päivänä, sillä osaajille on ottajia. Ei pelkästään noususuhdanteessa, kuten meillä nyt.

 

Sveitsissä nuorten työttömyysaste on samaa luokkaa kuin Suomessa koko kansan työttömyysaste: noin kahdeksan prosenttia ILO:n määritelmän mukaan. Suomen nuorisotyöttömyys puolestaan on reilusti EU:n jäsenvaltioiden keskiarvon yläpuolella. Vuonna 2017 Suomen alle 25-vuotiaista työttömänä oli viidennes. Tärkein selittäjä piilee työmarkkinoiden lisäksi koulutusjärjestelmässä. Työssä hankittua osaamista arvostetaan eri tavalla kuin meillä ja oppisopimuskoulutus on perinteikäs reitti työelämään. Vain noin neljännes ikäluokasta suorittaa yliopisto- tai korkeakoulututkinnon (Suomessa 41 %).

 

Tästä huolimatta tai ehkä juuri siksi Sveitsi pärjää kansainvälisissä innovaatiotutkimuksissa vuodesta toiseen. World Economic Forumin rankingissa Sveitsi pitää innovaatioissa sijaa yksi. Myös Suomi sijoittuu hyvin innovatiivisten maiden listauksissa, mutta kaupallinen menestys on muutamaa ilonpilkahdusta lukuunottamatta vaatimatonta. Emme myöskään ole vastaavalla tavalla kyenneet yhdistämään innovatiivisuutta korkeaan osallistumisasteeseen ja muualta tulevien integroimiseen yhteiskuntaamme.

 

Sveitsissä asuvista ihmisistä 25 % on ulkomaalaisia, joilla ei ole Sveitsin kansalaisuutta. Muualla syntyneitä nykyisin Sveitsin passin haltijoita ja heidän jälkeläisiään on maassa vielä paljon enemmän. Sveitsissä on neljä kansalliskieltä: saksa, ranska, italia ja retoromaani. Moni puhuu sujuvasti näistä vähintään kahta ja lisäksi tietenkin englantia tai muita kotikieliään.

 

HS:n Laura Saarikoski kirjoitti viime viikolla kolumnin Kalle Könkkölästä, joka oli todennut Yhdysvaltojen olevan vammaisten oikeuksien toteutumisen kannalta parempi maa kuin Suomi. Väite voi olla yllättävä, mutta Saarikosken luvut puhuvat puolestaan: Yhdysvalloissa työikäisistä kehitysvammaisista 36 prosenttia oli töissä vuonna 2016. Suomessa palkkatöissä on vain 2–4 prosenttia. Sveitsissä kehitysvammaisten osallistuminen palkkatöihin on samaa luokkaa tai jopa korkeampaa kuin Yhdysvalloissa. Meilläkin voisi olla etua siitä, jos emme lokeroisi ihmisiä heidän puolestaan, vaan antaisimme heille mahdollisuuden osallistua työhön ja yhteiskuntaan siten kuin pystyy.  

 

Sveitsin hallintomalli olisi oman esseensä arvoinen. Sveitsillä ei ole varsinaista valtionpäämiestä, vaan toimeenpanovaltaa edustaa seitsenjäseninen liittoneuvosto, jonka jäsenet valitsevat keskuudestaan presidentin yksivuotiselle kaudelle. Parlamentti on kaksikamarinen. Liittokokouksen 46 jäsentä – kaksi jokaisesta kantonista ja yksi entisistä puolikantoneista – valitaan suoralla vaalilla ja kansalliskokouksen 200 jäsentä suhteellisella vaalilla. Toimikausi on molemmissa kamareissa neljä vuotta.

 

Vierailumme sattui viikolle, jolloin liittopäivät olivat koolla. Parlamentti kutsutaan koolle neljästi vuodessa, kolmeksi viikoksi kerrallaan. Suurin osa edustajista on päätyössä jossain muualla. Olen itsekin pyöritellyt ajatusta osa-aikaisista kansanedustajista, jolloin päättäjillä olisi vahva kosketus oikeaan työelämään eikä politiikka olisi elämän ainoa tai tärkein ura. Sillä olisi vaikutusta henkilökohtaisiin kannustimiin ja siten myös päätöksiin. Käytännön toteutus vaatisi toki mallin jalostamista.

 

Subsidiariteetti-periaatteen mukaisesti liittovaltio jättää kantonien (tai kuntien) tehtäväksi kaikki sellaiset asiat, jotka voidaan ratkaista paremmin lähellä. Sveitsiläisillä on mahdollisuus vaikuttaa kaikkien hallintotasojen päätöksiin suoraan sekä kansalaisaloitteen (vuodesta 1848) että kansanäänestyksen (vuodesta 1874) avulla.

 

Tapaamamme kansanedustajat valittelivat päätöksenteon hitautta moniportaisessa prosessissa, mutta pitivät sitä toisaalta kansanvallan takeena. Julkisen päätöksenteon pitää olla hidasta, sillä se on paras tae sille, etteivät (lyhytaikaiset) enemmistöt pääse sortamaan vähemmistöjä tai toisinpäin. Periaate on helppo allekirjoittaa. Suomessa pikemmin ihmetyttää, miksi eduskunta delegoi sille perustuslain mukaan kuuluvaa valtaa säännönmukaisesti ulkoparlamentaarisille voimille.

 

Matka tarjosi paljon inspiraatiota, jota on mahdoton taltioida yhteen kirjoitukseen. Maantieteeseen ja historiaan emme voi vaikuttaa, mutta ideoita tulevaan voimme hyvin hakea Sveitsistä. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion uudistaminen edellyttää filosofista uudelleenarviointia: miten teemme jatkossa enemmän tilaa kansalaisyhteiskunnalle ja erilaisuudelle? Julkinen valta, talous- ja yhteiskuntapolitiikka ovat näille aina alisteisia.

 

--

Kiitokset korkeatasoisesta ohjelmasta kuuluvat sekä Suomen suurlähetystölle Bernissä, Sveitsin suurlähetystölle Helsingissä sekä eduskunnan kv-yksikölle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Taisto Lehti

Hieno ja terävä, lyhyt analyysi Sveitsistä. Siinä on useita asioita joista me Suomessa voisimme oppia, jos vain haluamme katsoa asioita avoimesti ilman ennakkoluuloja.

Työttömyys ja erityisesti nuorisotyöttömyys on olematonta, vaikka ei ole raskasta työmarkkinoiden sääntelyä eikä siten nykyistä lakkoiluun johtanutta ja pahenevaa ristiriitaa hallituksen ja AY kentän välillä. Kaikilla on työtä ja työllisyysaste on 80%, jollainen ratkaisisi meidän velkaantumisen ja valtiontaloudelle ongelmat.

Kansanedustajat ovat työssäkäyviä ja politiikka on vain sivutyö, ei päätyö. Suomessa suuri osa politiikan tekijöistä tuntee huonosti yritysten ja kansalaisten arkea vaikka suureen ääneen heitä sanovat edustavansa. Ei voi väittää että demokratia olisi huonompaa kuin Suomessa.

Maahanmuuttajia on miljoona, mutta heidät on pääsääntöisesti saatu työhön, jolloin he eivät ärsytä kantaväestöä elämällä sosiaaliturvalla. Päinvastoin työperäinen maahanmuutto nostaa taloutta ja paikkaa sitä työvoimavajetta joka on Sveitsissä ja nyt tällä hetkellä myös Suomessa monilla aloilla joihin kantaväestö ei hakeudu ja aiheutta siten talouden kasvun hidastumista kaikkien tappioksi.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Maahanmuuttajia on miljoona, mutta heidät on pääsääntöisesti saatu työhön, jolloin he eivät ärsytä kantaväestöä elämällä sosiaaliturvalla"

Suurin osa Sveitsin maahanmuuttajista on naapurimaista ja muualta Euroopasta.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Oliko puhetta Sveitsin ihmisoikeuksienloukkauksista? Kysymys liittyy Sveitsin yleissitoviin työehtosopimuksiin.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Elina. Jos et saanut kaikkea kirjoitettua ja ehdottaisin, että tekisin esim. Osa 1 ja Osa 2, jne.

Hyvä oli kirjoitus, joka antaa merkkejä siitä, että mitä Suomessa oikein mättää.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Miten Saksan mallin mukainen Duales Studium on kotoutunut Sveitsiin?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Jos Lepomäki haluaa Suomeen innovaatioita ja osallistuttamista työelämään niin hänen kannattaisi mennä saarnaamaan Eteläranta-10:iin. Siellä hän voisi avautua kuinka ydinbusinekseen keskittyminen, töiden teettäminen yli- ja lisätöinä y.m. hiostaminen sekä tuotannollistaloudellinen rationalisointi syövät kykyä ja halua innovointiin. Ja jos jotakin on vielä jäljellä, pomon wahlroosilais-RUKlainen management_by_perkele vie loputkin.

Samassa yhteidessä, kampaviinerin mussuttamisen välissä voi kysäistä työnantajapomoilta miksi heidän yrityksensä eivät palkkaa enempää vammaisia. Heidän käsissäänhän vammaistenkin palkkaaminen on Sveitsin mallissakin sillä ei kai siellä valtio- t.m.s. valta säätele työmarkkinoita siinäkään suhteessa?

Toisaalta mitä sveitsiläsiten hyviin palkkoihin tulee niin ei kai kukaan täälläkään kiellä työnantajia maksamasta vaikka muinka messeviä palkkoja. Käsittääksenihän TES:t määrittävät vain minimit joihin kenenkään palkanmaksajan ei tarvitse jämähtää.

Luulenpa siis, ettei Lepomäelläkään ole tarkoituksena tuoda noita mainostamiaan sveitsiläisten hyviä asioita meille vaan päästä vain eroon siitä, että työnantajienkin tarvitsee sopia asioista ja pitää lupauksensa kuten nykyinen sopimusjärjestelmämme edellyttää. Kansalaisyhteiskunnan asemesta hän siis haikaillee työnantajien yhteiskuntaa.

Käyttäjän JaniTuononen kuva
Jani Tuononen

"Julkisen päätöksenteon pitää olla hidasta, sillä se on paras tae sille, etteivät (lyhytaikaiset) enemmistöt pääse sortamaan vähemmistöjä tai toisinpäin."

Juuri näin! Lehmänkauppahallitus keskustakokoomussiniset pois!

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Totta, tietty sopiva byrokratian hitaus takaa nopeita hetken mielijohteesta etupyydeiden allokossa tehtyjä päätöksiä paremmin sekä tasavertaisen asioiden käsittelyn kuin antaa aikaa harkita ratkaisuja useammankin ihmisen voimin.

Muutosvastarintakin on positiivinen voima oikein käytettynä.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Jos pitäisi joku negatiivinen asia ottaa esiin Sveitsistä, niin sielläpäin on naisten hankalaa yhdistää perhe-elämää ja työntekoa. Suuri osa pienten lasten äideistä on työelämän ulkopuolella tai tekee osa-aikatyötä hyvin vähäisellä tuntimäärällä. Täyspäiväisen päivähoidon kulut veisivät kaksi kolmannesta täyspäiväisten töiden keskipalkasta.

Lähde: https://www.swissinfo.ch/eng/society/children-and-childcare/41292356

Tältä osin voi siis olla, että Sveitsillä jää ylimääräistä julkista rahaa nuorten miesten tempputyöllistämiseen siitä, mikä Suomessa ja Ruotsissa menee naisten työurien mahdollistamiseksi ja edistämiseksi.

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

Merkittäviin tekijöihi syiksi miksi Suomes nuorisotyöttömyyttä paljon enemmän kuin Sveitsis on se myös.

Jotta kun katsoo silmillään Euroopan karttaa . Sveitsin ympäril ei ole yhtään halvan elintason maata . Toisin kuin Suomen .Venäjältä ja balttiasta suhaa aikuisia raavaita miehii tienaa rahaa perheelleen kotiaan . Hintakilpailus Suomen nuorison motivaatio&mahdollisuudet asumistukiloukusta yms ostovoimaloukusta jne lähteä kilpailee on ihan ymmärrettävästi heikko .

Mua ei haittaa noi asiat . Mutta ne on faktoja .

Yritystenhän tarkoitus on tehdä voittoa nääs ...osake sijoittajat ja esim asuntosijoittajat jne on kyltymättömiä . Halvalla hyvää työvoimaa . Harvempi yhtiö enään Suomen nuorisoo oppipojasta ammatti mieheks vaivautuu kasvattaa/kouluttaa . Kun 1/4 kvartaalis voitotkin pörssiyhtiöis tarkastellaan ..

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Mielenkiintoinen otos Sveitsin mallista. Valitettavasti me ihmiset olemme yksisilmäisiä. Katsomme kahdolla, mutta vain toisen silmän näkymä koplataan aivoihin syvempään tarkasteluun.

Toivottavasti meille ei nyt synny halua apinoida Sveitsin ihmeitä tekevää mallia. Suomi poikkeaa niin rajusti Sveitsistä monissa asioissa. Sijainti on herran kukkarossa, Sveitsi on saanut rauhassa kehittää teollisuuttaan ja talouttaan kaukaisesta menneisyydetä näihin päiviin asti.

On meilläkin Suomessa olemassa mahdollisuuksi nostaa itsemme todelliseksi hyvinvointivaltioksi. Siihen pitää kuitenkin lähteä niistä arvoista, mitä meillä on ja minne halutaan mennä.

Tarvitsemme todellakin kaksi silmää, joitten molempien näkymiä pitää tarkkailla viisaasti koplaillen. Se mitä Suomi kaipaa, on suurempi yhteisöllisyys. Muussa maailmassa tähän on jo herätty, mutta meidän Suomi neito Ruususemme ei ole vieläkään herännyt ikiunestaan. Kastijako on vankkumaton yhteiskunnassamme, vaikka sitä ulkoista kastimerkkiä ei näykään otsassamme.

Odotan tulevaksi aikaa, jolloin me kansalaiset ja hallintoedustajamme löytävät sen viisasauden, jolla voimme saattaa itsemme tilaan, jossa Sveitsin politiikot tulevat meille mallin hakuun.

Mielestäni malli voidaan saavuttaa sillä, että luodaan suomalainen kansankapitalismi (rumasti sanottuna). Lyhykäisyydessään se tarkoittaa sitä, että yrittämisessä siirrytään uuteen malliin. Yrityksen henkilöstölle annetaan mahdollisuus ja myös velvollisuus omistaa yritystä. Henkilöstö siis ostaa osuuksia, tai osakkeita yrityksestä sovittavan kaavion mukaan. Näin henkilöstö nauttii tulonsa palkasta ja sen lisäksi pääomatuloista yrityksen menestyksen mukaisesti. Paikallinen sopiminen tule luonnostaan, eikä tarvita varsinaisia lakeja. Yritys saa samalla lojaalin, maailman parhaimman työvoiman.
Ammattiyhdistys likkeen toiminta muuttaa muotoaan ja tulee osaltaan toimimaan Suomen kilpailukyvyn edesauttajana. Pakkoa ei tietenkään ole,mutta porkkanat ensialkuun osoittavat menetelmän mahdollisuudet.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Määrääviin asemiin oikeuttavat osakeomistusosuudet ovat julmetun kalliita. Ei sellaisiin ole varaa edes kaksinkertaisesti keskipalkan kokoisilla palkoilla. Jos palkka taas on niin huono, että sitä joudutaan täydentämään sosiaaliturvalla, ei vähäinenkään sijoittaminen ole edes mahdollista. Nämä pitkälle viedyt kansankapitalismi-ideat on usein ideoitu suurituloisten henkilöiden näkökulmista eivätkä huomioi suurimman osan väestöstä todellisuutta.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Ensinnäkin, en ole suurituloinen, eikä eläkkeenikään ulotu siihen kategooriaan.

Mielipiteesi kertoo tämän päivän tilanteesta suhteutettuna tämän päivän ympäristöön. MInä koetan tähytä huomiseen, jossa vaikuttavat tämän päivän ongelmat, ellemme tee sitä muutosta.

Siinä mallissa ei ole ylihinnoiteltuja osuuksia, vaan meillä on vihdoinkin ymmärretty mahdollisuus selviytyä meidän Suomi kodissamme. Ensimmäinen askel siihen on kilpailukykymme nostaminen arvoon, jolla taataan mahdollisuus kansamme elintason keskimääräiseen nousuun.
Meillä ei toistaiseksi ole omaa pääomaa riittävästi ja raaka-aineiden suhteen on jokseenkin sama tilanne.
Päitä ja käsiä meillä on sopivissa määrin. Ne pitää saada kaikki töihin hyvällä joutuisuudella ja ammattitaidolla. Sitä yhtälöä ei kyetä todentamaan tällä hetkellä vallitsevalla bunkkeripolitiikalla.

Halutaan, tai ei, niin tuleva digitaatio sylkee monet päät ja kädet ulos sateenvarjon alta, ellemme kykene yhdessä rakentamaan tätä uusreformia.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Sveitsin kansantalous rakenne eroaa aika lailla Suomen taloudesta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Nuo ”Innovaatiotutkimukset” tutkivat panoksia, eivät tuloksia.

Innovaatio on menestyksellisesti lanseerattu käsitteellisesti uusi tuote, prosessi tai palvelu.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Sveitsi on selvästi luottamusyhteiskunta, siellä kansan kahtiajakoa ei ole hoidettu poteroihin kaivautumalla, vaan osapuolet ovat voineet luottaa toisiinsa.

Tällä on pitkät perinteet, samalla tavalla kuin Suomessa on pitkät perinteet vastakkainasettelulla, eihän edes sadan vuoden takaisia traumoja ole kyetty kunnolla hoitamaan, ja niiden vaikutus on vieläkin käsin kosketeltavissa – vaikkapa näillä kommenttipalstoilla.

Mikäli Suomessa halutaan siirtyä luottamukseen perustuvaan yhteiskuntaan, lähtökohtaisesti vahvemman osapuolen, työmarkkinoilla työnantajan, on aloitettava liennytys. Nythän se ei sitä tee vaan päin vastoin, varsinkin kun sillä on maan hallitus takanaan.

Luottamus: avainsana, joka on Suomessa täysin hukassa.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Jotenkin muutamat kymmenet vuodet maailmanmenoa seuranneena on syntynyt mielikuva, että jotkut ryhmät ja henkilöt haluavat ylläpitää mainitsemaasi epäluottamusta.

Pitääkö unohtaa joitain historiamme tapahtumia, pitäiskö niitä värittää uudelleen, vai pitäisikö virittää se viimoinen taisto?

Voidaanko esittää keskuudessamme tänä päivänä se yhteinen anteeksipyyntö ja anteeksianto toinen toisellemme esi-isiemme onnettomasta ja käsittämättömästä teosta tulevaisuuden kansan kahtia jakautumisessa.

Käytännössä tarvitaan ensin liennytys. Seuraavaksi tarvitaan ne ryhmät ja, tai henkilöt, jotka avaavat kansalle anteeksiannon mahdollisuuden.
Tähän asti on pärjätty nykyisillä eväillä, mutta tulevaisuus ei anna anteeksi sopeutumisvajettamme.

Käyttäjän ErkkiNiemi kuva
Erkki Niemi

17-vuotiaana menin telakan portille kysymään töitä. Työsuhde syntyi saman tien, aamulla töihin. Työsuhdeturvasta en kysellyt. Sveitsin malli toimi. Joku on jossain vaiheessa pilannut sen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset