Elina Lepomäki Mahdollisuuksien maa

Entä jos ei pitäisi olla teollisuuspohatta ostaakseen palveluita?

Ystäväni Antti työskentelee lehtorina espoolaisessa lukiossa. Perheessä on kaksi aikuista ja 5- ja 1-vuotiaat lapset. Viisivuotias on päiväkodissa. Äiti hoitaa kotona juuri yksivuotissynttäreitään juhlinutta taaperoa. Antin vuositulot ovat 40 000 ja 50 000 euron haarukassa. Tulojen suuruus riippuu Antin tekemien ylityötuntien määrästä ja muista sivutuloista.

Antin palkalla elää neljä henkilöä. Äiti saa lisäksi kotihoidontukea 338 euroa kuukaudessa. Antti otti tälle syksylle mahdollisimman paljon ylityötunteja lukiosta ja hankki sivutuloja kolmesta eri työpaikasta. Lisätöitä tekevät tyypillisesti juuri pienten lasten isät. Antti kertoo ansainneensa ylitöistä ja sivutuloista reilut 4000 euroa bruttona syksyn aikana.

Antin tekemistä lisätöistä meni 47,4 prosenttia veroa ja veroluonteisia maksuja. Lisätöiden bruttoansioista 10,7 prosenttia meni varhaiskasvatusmaksujen korotukseen. Antin rajaveroasteeksi muodostui näin laskien huimat 58,1 prosenttia. Espoon kunnallisvero on Suomen pienimmästä päästä eikä Antti kuulu kirkkoon. Antin rajaveroaste voisi siis olla korkeampikin.

Antti halusi tarjota perheen aikuisille vapaaillan. Hän ajatteli palkata lastenhoitajan päästäkseen vaimonsa kanssa kahdestaan lenkille. Antti suunnitteli tekevänsä jonain päivänä tunnin lisätyötä - siitä hänen bruttopalkkansa on 20 euroa. Tästä rahasta Antilla jäisi verojen jälkeen 10,7 euroa käteen. Riittäisikö se lastenhoitajan palkkaamiseen tunniksi?

Antilla sattuu olemaan tuttu hoitaja, joka tekee lastenhoitokeikkaa elinkeinonharjoittajana. Hänen tuntitaksansa on 15 euroa kotitalousvähennyksen jälkeen. Antin olisi tehtävä kolme tuntia lisätöitä maksaakseen kahden tunnin lastenhoidosta. Vastaus aiempaan kysymykseen on siis: ei riittäisi.

Tarkastellaan esimerkin vuoksi Antin mahdollisuuksia kotitalouspalveluiden ostamiseen. Kotitalousvähennyksen jälkeen siivoojan taksa olisi 21 euroa eli tuplasti Antin verojen jälkeen käteen jäävän tuntipalkan verran. Antin pitäisi tehdä kaksi tuntia työtä ostaakseen tunnin verran kotitalouspalveluita. Eipä ihme, että monessa perheessä lähdetään aikaisemmin töistä ja tehdään arjen työt omin voimin.

Jos palvelu jää ostamatta, menetys on moninkertainen: Ensin menetetään Antin lisätyöpanos opettajana; sitten menetetään ammattilaisen palveluna suorittama työpanos; lopulta myös verotulot jäävät saamatta töistä, jotka jäävät tekemättä.

Entä jos ei pitäisikään olla teollisuuspohatta ostaakseen palveluita? Entä jos perheillä olisi varaa käydä ulkona syömässä muulloinkin kuin juhlapäivinä? Se vapauttaisi yhteistä aikaa kiireisen arjen keskellä. Suomessa ei tarvitse olla ökytuloinen ennen kuin verottaja nappaa tuntipalkasta yli puolet pois.

Kyse ei ole pelkästään kotitaloustöistä. Teollistuneissa maissa elinkeinojen painopiste on siirtynyt aikaa sitten yksityisiin palveluihin. Oikeastaan työskentelemme kaikki palveluammateissa; olimme sitten putkimiehiä, koodareita, opettajia, juristeja tai sairaanhoitajia. Mitä vähemmän omalla työllään voi ostaa toisen ammattilaisen työtä, sitä alhaisempi on työllisyys ja sitä heikommin talouden tuottavuus ja yleinen elintaso kehittyvät.

Me pystymme parempaan!

Työhön kohdistuvaa verotusta pitää laskea kautta linjan. Mikrotyön teettämiseen liittyvää byrokratiaa pitää poistaa. Vain silloin keskituloisellakin on mahdollisuus vaihtaa omaa työtä toisen tekemäksi työksi – ja koko yhteiskunta hyötyy.

Lopuksi ajatusleikki. Kuinka paljon Antin pitäisi ansaita ostaakseen itseltään yksi lisätyötunti?

Antin 20 euron tuntipalkka maksaa työnantajalle 24,5 euroa. Antin rajaveroasteella pitäisi tehdä kaksi tuntia ja 55 minuuttia ylitöitä työllistääkseen itsensä tunniksi. Mikä on sinun kertoimesi?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

19Suosittele

19 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (47 kommenttia)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Hyvä ja selventävä kirjoitus työssäkäyvien ongelmista. Jotain kyllä tarttis tehdä. Kyllä. Jokainen voi itse tykönään miettiä onko tämä oikein?

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

"Antilla sattuu olemaan tuttu hoitaja, joka tekee lastenhoitokeikkaa elinkeinonharjoittajana. Hänen tuntitaksansa on 15 euroa kotitalousvähennyksen jälkeen."

Pikaisesti ajatellen - ja varmaan tästä löytyy joku ´piru yksityisikohdissa`- tuota 15 euroa saataisiin pienennettyä, jos ´kotityönantaja´ saisi ALV-vähennyksen jollain konstilla hyväkseen => käsittääkseni laskustussumma tippuisi ( 15€/1,24=) n. 12 euroon.

Jussi Rajaniemi

ALV:n voi vähentää, jos se on maksettu jonkun muun tuotteen tai palvelun ostona eli lopputulos on ihan sama - hinta on se 15 €.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Näin reilut 30 vuotta yrittäjänä taivallettuani tuo alv-asia on tai ainakin pitäisi olla hanskassa.

Tarkoittanet Jussi siis , että yritys voi tehdä mainitsemasi vähennyksen , ei yksityinen ihminen?

Minä haen tätä : Tuosta 15 eurosta kotityöntekijä ( olettaen , että työ on alvillista työtä) maksaa minulle ja Sinulle ( valtio) 2,90€ . Jos me heltyisimme tässä tapauksessa ja antaisimme tuon kotityön olla alvitonta => tekijän tarvitsisi laskuttaa Anttia vain 12,10 euroa saadakseen saman korvauksen työstään kuin 15€ (alv 24%).

Mika Marjala

päiväkotimaksu noilla tiedoilla lienee noin 137€ kuussa.
en ihan ymmärtänyt kuinka paljon päiväkotimaksut korotukset ovat olleet jos ne todella ovat olleet 10,7% syksyn lisäansiosta (4000€)

jos ajatellaan että Espoossa 1.8.2018 ovat tulleet uudet maksut voimaan.
niin 5x137€ tekee 685€

4000€ lisäansiosta 10,7% on 428€

ja kun minä sitten lasken ja lasken niin onko päiväkotimaksu ennen korotuksia siis ollut 51€ kuussa ?

Käyttäjän elepomaki kuva
Elina Lepomäki

Espoon varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen laskentaperuste löytyy täältä:
https://www.espoo.fi/fi-FI/Kasvatus_ja_opetus/Varhaiskasvatus/Maksut_varhaiskasvatuksessa/Maksut_varhaiskasvatuksessa(701)

Mika Marjala

kyllä kyllä niihin tietoihin perustinkin kommenttini. Kirjoitat valitettavasti virheellisesti. "Lisätöiden bruttoansioista 10,7 prosenttia meni varhaiskasvatusmaksujen korotukseen"

Ei ne päivähoitomaksut sentään ole 428€ nousseet.
ja tosissaan tuolla henkilömäärällä/tulokertymällä ei makseta täysiä päiväkotimaksuja muutoinkaan.

Olen samaa mieltä kanssasi, lisätyön verotusta tulisi miettiä. Ylityökorvauksissakin tultaisiin varmasti vastaan työntekijäpuolella jos verottaja miettisi asiaa uudestaan.

Timo Mattila

Hyvin kuvasit korkean rajaveroasteen motivaatio-ongelman.

Olisi hyvä saada aikaan laaja pohdinta siitä, onko esim. yli 50% rajaveroaste missään tilanteessa hyväksyttävä - eli että työn tekijä saa tekemästään työstä vähemmän mitä muille menee.

Hyvinvointia syntyy tekemällä, ei tekemättä jättämisellä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jos ei pystytä karsimaan kustannuksia, niin mistä otat korvaavat verot vai uskotko pelkästää kuuluisiksi tulleisiin dynaamisiin vaikutuksiin?

Mielenkiintoista on myös millainen on todellinen vero, kun mennään noista tuloluokista ylöspäin. Se kun on usein pienempi erilaisten kikkailumahdollisuuksien vuoksi. Oletko valmis tekemään sille jotain, jotta työn verotusta voitaisiin kohtuullistaa?

Kelan tutkimusblogin kuvio antaa selkeän kuvan siitä, ettei korkeilla tuloilla makseta niin suuria veroja kuin usein annetaan kuvaa. Veroasteessa on lisäksi suurta vaihtelua.

http://blogi.kansanelakelaitos.fi/wp-content/uploa...

http://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/904

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Ovat kyllä aikamoisia tutkijoita, jos eivät osaa analyysia tehdä siitä, mistä tuollainen heitto syntyy. Ettei vain oma agenda pitäisi totuutta panttivankina.

Jos kuvio olisi pelkästään ansiotuloista, niin siinä ei olisi pahemmin hajantaa.

Mutta nyt kun kuvioon on tungettu kaikki mahdolliset tulot, niin totta hemmetissä siihen tulee tuollaista hajontaa. Esim. 0 veroilla voi päästä pääomatuloissa, jos aikaisempina vuosina on ottanut takkiin saman verran. Sitten tietysti omasta yrityksestä pääoman nostaminen on tottakai tehty järkevämmäksi pienemmällä prosentilla.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Hei Niko,

Saan erittäin usein tämän Hiilamon 20,000 ihmisen vakioimattomalla luokkakoolla ja sattumanvaraisilla verovähennyshistorialla tehdyn Vanhasen hallituksen verojärjestelmän kritiikin eteeni vuodelta 2009. Ikävä kyllä se ei ole perusteellinen ja on vähintääkin ikivanha. Ketä kiinnostaa Vanhasen hallitus Sipilän hallituksen aikana ja lähellä uusia 2019 vaaleja?

Onneksi Olli Kärkkäinen on tehnyt tämän oikein yli 600,000 ihmisen datalla ja lähellä nykyistä verojärjestelmää olevalla 2014 datalla.

Siinä näkyy alun sahauksen (pienet eläkkeet ovat verovapaita, työmarkkinatuet eivät) jälkeen nätti ja tasainen progressio, lisäksi yli 3% korkeammalla tasolla kuin 2009. Lisäksi virheellinen hajonta katoaa - parempituloiset eivät olekaan porsaanreikäsikoja vaan lisäveromarginaalia ottavia veromuuleja.

Lisäksi huomauttaisin että kun Suomen kokonaisveroaste vuonna 2018 tippui noin 43% tasolta 42% tasolle, työttömyys romahti, verotulot kasvoivat ja valtiovelka pieneni. (Jenkkien kokonaisveroaste on muuten 27% bkt:sta)

Tovoisin että aina kun Hiilamon 2009 ”suihkuvirtausta” jaetaan, tämä laitettaisiin perään korjaamaan virheellinen käsitys.

#factfulness

Tuossa Sami Kuuselan huomio keskustelustani Facebook-seinälläni. Hupparihörhön kulma on todeta että progressio pitää ”köyhät kyykyssä”
https://suomenkuvalehti.fi/hupparihorho/verotusjar...

PS. Hyvä Elina! Asiaa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kiitoksia valistuksesta, en ollutkaan noteerannut tuota käyrän ikää. Joten hyvä tarkennus ja muuttaa tilannetta merkittävästi.

Näissä käyrissä on yksi mielenkiintoinen haaste. Käsittääkseni ne perustuvat verotettavaan tuloon, jolloin merkittäviä osuuksia ei näy niissä.

Verotiedoissa ei nähdäkseni ole mm seuraavia:
- ulkomailla verotetut
- listaamatomista yrityksistä nettovarallisuuden pohjalta saadut verovapaat osingot
- vuoden aikana rahastoisin, sijoitusvakuutuksiin, kapitalisaatiosopimuksiin ja vakuutuskuoriin kertyneet tulot

Esimerkiksi vuonna 2016 listaamattomista yrityksistä osinkotuloa tuli 2,295 miljardia euroa ja niistä veronalaista oli 828 miljoonaa euroa.

https://www.stat.fi/til/tvt/2016/tvt_2016_2017-12-...

Tällöin 1,467 miljardia ei ole veronalaista tuloa, tämä on 64 prosenttia koko bruttosummasta. Ei ihan pikkusumma vai mitä?

Kun katsotaan noita listaamiani puuttuvia ja mietitään kellä on mahdollisuus tällaisiin keinoihin, niin taitaapi olla siellä yläpäässä...

Tilastoja on monenlaisia ja aika hankalaa on saada tolkkua kaikista taustalla olevista rajauksista ja oletuksista. Noiden listaamieni puuttuminen pätee myös mm Gini-kertoimen laskentaan, mikä vääristää tietoja melkoisesti.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #44

Hyvää jatkoanalyysiä, miljardi ei ole pikkusumma ansiotuloveroissa, mutta 1% kaikista veroista (noin 100 miljardia vuodessa). Itse tosin koen tämän ennemminkin kursailuna oikean veroprosentin käytölle ja on pöljästi esim. pörssiyhtiöiden omistamista lisäverolla hidastava, about ainoana maailmassa (listatatun arvopaperin veroton osinko-osuus on pienempi kuin ei-listatun osakkeen. Johtunee hyviä periaatteita sisältäneen Avoir Fiscal-järjestelmän kunniattomasta muutoksesta 1990-luvulla.)

Tästä tuleekin mieleen että Hiilamoa fanittavissa piireissä usein jaetaan myös NASDAQ Helsinki-listattujen yhtiöiden osinkopottia kauhistelevia kouhkauksia vaikka kuten lukusi osoittavat, suomalaiset ovat omistajina surkean pieni vähemmistö siitä potista ja lähes kaikki menee ulkomaalaisille omistajille.

Jotain tarttis tehdä että suomalaisetkin omistaisi kuten esim. ruotsalaiset.

Tässä vanha pohdintani rikkaimman 1% "köyhyydestä" Suomessa.

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1719...

Käyttäjän SeppoIlvessalo kuva
Seppo Ilvessalo

Niko Kaistakorpi, esittämäsi väitteen kikkailumahdollisuuksista kuulee aina silloin tällöin. Harvemmin kuulee, mitä ne mahdollisuudet ovat ihan konkreettisesti. Minä olen tienannut huomattaviakin vuosiansioita elämäni varrella ja mitä enemmmän olen tienannut, sitä enemmän on veroa peritty. Kertoisitko nyt, miten olisin niistä veroista päässyt kikkailemalla eroon, ihan noin selkeästi ja konkreettisesti. Kerro vielä ne lakipykälätkin, että voin jatkossa kikkailla itseni pienemmille veroille. Kiitos etukäteen omasta ja muidenkin puolesta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Niin, haluat minulta pidemmän vastauksen kuin itse blogi - sorry, no bonus.

Miten selität linkkaamani kuvion ja todellisen veroasteen ylimmillä tuloilla ellei ole mahdollista merkittävästi alentaa verojaa eri keinoilla?

Otetaan kuitenkin helppo esimerkki. Lääkäripariskunta ryhtyy pyörittämään suoran työsuhteen sijasta yritystä, jossa ovat osakkaana. Verotust optimoivat sillä, että osa tuloista otetaan palkkana ja osa pääomatuloina. Näin päästään merkittävästi pienempään veroasteeseen kuin suoralla ansiotulolla. Voidaan myös verojen kannalta optimoida eri vuosia.

Jos ryhdytään käyttämään lisäkeinoja, niin laitetaan ko firmaan myös vaikka parin sijoitusasunnon omaisuus, jolloin firmalla onkin jo jonkin verran nettovarallisuutta. Tämän jälkeen päästään hyödyntämään listaamattoman yrityksen erilaista verokohtelua ja osa tuloista onkin kokonaan verovapaata.

Ulkomaisen hallintarekisterin kautta tehtävät onkin sitten jo oma lukunsa ja vaatii enemmän taitoa. Tältä hallitukselta on muuten edelleen tekemättä eduskunnan posien mukaiset muutokset, joilla uuden hallintareksiterilain porsaanreiät piti tukkia. Ne ovat avoinna ja ketään ei tunnu kiinnostavan eikä lupauksilla ole merkitystä.

Suorasta ansiotulosta kikkailu ei oikein onnistu, mutta muilla keinoin pystytään kyllä vaikuttamaan. Siitä kannanotossani onkin kysymys. Työtä verotetaan ankarasti, mutta muuta ei.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Nyt en kyllä tunne asiaa, mutta jotenkin tämä ei tunnu oikealta.

"Jos ryhdytään käyttämään lisäkeinoja, niin laitetaan ko firmaan myös vaikka parin sijoitusasunnon omaisuus, jolloin firmalla onkin jo jonkin verran nettovarallisuutta. Tämän jälkeen päästään hyödyntämään listaamattoman yrityksen erilaista verokohtelua ja osa tuloista onkin kokonaan verovapaata."

Omistaja laittaisi parin sijoitusasunnon omaisuuden firmaan? Mikäli nuo sijoitusasunnot ovat velattomia, niin eikö silloin ole järjetöntä laittaa niitä firmaan tavoitteena nostaa pienempää veroa? Mikäli asunnot ovat velkaisia, niin eikö silloin mukana mene velatkin. Eikö nettovarallisuutta ole hölmöä lisätä noin?

Käyttäjän JussiVaahtikari kuva
Jussi Vaahtikari

"Jos palvelu jää ostamatta, menetys on moninkertainen: Ensin menetetään Antin lisätyöpanos opettajana; sitten menetetään ammattilaisen palveluna suorittama työpanos; lopulta myös verotulot jäävät saamatta töistä, jotka jäävät tekemättä."

Entäpä, jos kuviosta ei tekisi noin monimutkaista.
1) Antti lähtee aikaismmin töistä
2) Hänen lisätyöpanoksensa tekee toinen tuntilehtori.
3) tämä toinen lehtori tuottaa verotuloja
4) lastenhoitaja suuntaa alalle, jossa tuotetaan palveluja perheen kanssa ulkoilevalle Antille

Kuvio on Antin "koti yrityksessä" sama kuin missä tahansa muuallakin. Kannataako asiantuntijan käyttää aikaansa rumasti sanottuna tukitöihin vai palkata sitä varten ulkoistettu ammattilainen. Yhtään väheksymättä Antin siivoustaitoja on jostain syystä yrityksissä päädytty laittamaan matkalaskut, arkistoinnit yms. tuotannon asiantuntijoiden tehtäväksi.

Joka tapauksessa verotulojen määrä jää alhaisemmaksi, kun pitää valita verottaako asiantuntijan työtä vai häneltä tekemättä jäänyttä ulkoistetuttana tehtyä tukityötä. Ero on ehkä siinä, että yksinkertaisemmassa mallissa Antin loppuunpalaminen vältetään ja todennäköisesti yhteiskunta säästää vähentyneinä perheen sote-kuluina.

Lehtorin loppuunpolttaminen lisätunneilla ei tuota säästöä tai lisäarvoa kenellekään.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Onko selvää ja varmaa, että Antti palaa loppuun helpommin palkkatyössään kuin kotitöissä?

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Miten on mahdollista /tarpeellista tehdä sivutöitä /ylitöitä jatkuvasti kun on vakituinen päivätyö josta vapaata kesälomat ,palkallista.Onko koulujen johtamisessa ongelmia kun opettajien tai muiden pitää tehdä ylitöitä?Onko hallituksen yksityistämispolitiikka heikentänyt osaamista ja sijaisten ,avustajien ynm.palkkaamiskieltojen takia epä pätevät johtajat palkattu sinne häärimään,joita ei kiinnosta hyvinvointi j aoppilaiden saaman opetuksen taso ja laatu vaan kuvitellut säästöt?Onko ajan käyttö ja suunnitelmallisuus hukassa?Miten hyvin kokoomuksen j avihreiden erityislasten laittaminen normiluokille paransi asioita j alasten pakkoesikoulut?Varhaiskasvatsu johon ei riitä resurssit eikä ammattitaitoinen henkilökunta?

Miten eivät tule toimeen kun ainoastaan neljä ihmistä ja äiti saa kodinhoidon rahaa ja kuntalisää.Lapsilisät verottomat ,lapsivähennykset jne.Pitää muuttaa pois pääkaupunkiseudulta kuten muidenkin ,koskee myös kansanedustajia ja muita joiden kulukorvauksia maksatetaan veronmaksajilla.Kukaan ei tee 15 eurolla mitään keikkoja eikä 20 eurolla jos meinaa elättää itsensä ilman toimeentulotukiaja asumistukia.

Kun 1700 kk.palkalla pitää elättää vauva ja kaksi muuta lasta,vaimo(joka saa tietysti sen kela rahan jonka malliesimerkki jutussakin sekä lapsilisät,ei kuntalisää koska sitä ei makseta joka kunnassa ) ja maksaa laskut jne.Mitään toimeentulotukia ei maksella kuten luulette moni täälläkin.Tässä ryhmässä on suurin osa suomalaisista työntekijöistä ja suuri osa ilman työterveyttä tai pekkasia,lomia ,lomakorvauksia jne.joista ei puutetta ole opettajilla eikä muillakaan kunnan tai valtion palkkalistoilla.Tosin sielläkin ne heittopussit ja hallituksen tempputyöllistetyt(joita suomessa 700 000) ovat heikoilla ja suojattomia. Niitä kokoomuksen Rädyn 2000 kk.liksaa saavia ei ole olemassakaan siinä määrin kuin hallitus antaa ymmärtää.

11 %tienaa kirjoituksen mielikuvitusperheen (??)liksoja 40-50 000 vuodessa .Ansiotuloja siis.Lehtorin liksa ja 3 sivuduuniako?Millä ajalla?Ei remottireiska tai siivooja kaija jakasa sivuduuneja enää tehdä kun kotiinsa pääsee rankoista duuneistaan ,ja kun niistä ei jää käteen mitään.Pienperheen(eli ennen vanhaisen yh-perheen) isä tai äiti ei palkkaa ketään kun ei varaa vaan naapuri tai tuttu,sukulainen tai isovanhemmat auttaa ja lasten kanssa mennään lenkille ,leikkipuistoon ,ilmaisiin ulkoilutapahtumiin ,luistelemaan ,laskemaan mäkeä,tehdään metsäretkiä ,jumppaa lasten kanssa ja kahden perheen kodeissa vuorotellaan,jos haluaa sitä vapaata perheestään saada.

Lapsiperheissä kun ei sinkkuelämää enää vietetä koska se perhe on perustettu ihan itse ja juuri se on perheen tarkoituskin ,eli yhteiselo ja yhdessä toimiminen.Kumma ettei sivistyneessä perheessä riitä voimavarat kahdella aikuisella hoitaa 2 lasta joista toinen "vauva "asteinen ja toinen esikouluikäinen eli ei edes äitinsä "riesana "päivisin...Onko kukaan kertonut perheelle että on ilmaispalveluja ja palveluja joihin saa lapsen jättää muutaman euron hintaan,ellei hermo kestä omaa lastaan (1 vuoden ikäistä)katsella koko vuorokautta?

Yhteiselle lenkille pääsee aivan varmasti perhe joka asuu espoossa ja jolla on tuttavia kuten varmasti on heilläkin.Ja miksi tehdä lisää lapsia jos noin vaikeaa elämä?

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Tämä erinomainen kolumni antaa luotettavan kuvan siitä, miten kohtuuttoman verotaakan alla keskiluokka kärvistelee. Tilanne on täysin kestämätön. On hienoa, että vähävarasten verotusta on kevennetty. Mutta he kantavat suuren osan tuloistaan ruokakauppoihin huikeiden arvonlisäverojen muodossa.

Helpoimmalla pääsevät tosirikkaat. Heidän veroprosenttinsa on käytännössä selvästi alempi kuin keskituloisilla. Käteen jää varoja monin verroin enemmän. Niitä riittää ravintolassa ja oopperassa käyntiin, jopa ulkomaanmatkoihin. Keskituloisilta viedään kaikki käsistä, eikä riitäkään.

Tällainen tilanne ei voi olla reilu eikä oikeudenmukainen. On pakko saada aikaan muutos.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Miten olet noin edulliseen lopputulokseen päässyt, siinä ei ole kaikkia palkkakustannuksia?

Käyttäjän MariHakkala kuva
Mari Mattila

Jani Korhonen: kyllä eläkeläinenkin voi jakaa eläkkeensä 30,5:llä (keskim päiviä kuukaudessa) "päiväansionsa" saadakseen. 1200€ nettoeläkkeellä (noin keskimäärin naisalan eläke), se olisi 39,30€/päivä. Yhden päivän eläketulolla pystyisi siis ostamaan n. tunnin siivousapua, ja kotitalousvähennykset etukäteen mukaan laskien jopa lähes kaksi tuntia! Kuukaudessa. 70-luvulla kansaneläkeläisäitini pystyi ostamaan siivousapua kaksi-kolme kertaa noin paljon/kk ja vielä pesettämään liinavaatteensa pesulassa.

Käyttäjän piiaaallonharja kuva
Piia Aallonharja

"Työhön kohdistuvaa verotusta pitää laskea kautta linjan."
Olet aivan oikeassa Elina. Kaikilla ei ole edes mahdollisuutta tehdä lisätöitä tai sivutöitä, jonka takia verotuksen pitäisi olla sellainen, että sillä perustyöllä pystyisi ostamaan palveluita. Progressiokin on niin tiukka juuri tuosta 40 000 euroa/vuosi palkasta ylöspäin, että vastuut kasvavat, mutta käteen jäävä tulo ei kovinkaan paljoa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Jos palkalla ei tarvitse elää kokoomuksen mielestä,niin miten ihmeessä sillä pitäisi kokoomuksen mielestä kyetä ostamaan palveluita toisilta.

Toisin ilmaistuna..lähde puolueesta,jotta uskottavuutesi säilyy.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Tietysti palkalla pitää elää, ja kaikki puolueet kokoomus mukaan lukien ovat siitä täysin samaa mieltä. Se "elämisen" määritelmä vaan saattaa vaihdella aika paljonkin.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

"Tietysti palkalla pitää elää, ja kaikki puolueet kokoomus mukaan lukien ovat siitä täysin samaa mieltä"

Höpsis..todista äläkä nojaa nyt vain kauniisiin mielikuviin.

Ensinnäkin on ehdotettu ettei palkan tarvitse olla kuin 30% ja yhteiskunta maksaisi loput.

Epäilen ettei tuolla 30% elä tässä maassa. Sosiaaliturvahan ei ole palkkaa.

Miksi kokoomuksessa väki olisi sitä mieltä,että palkalla pitäisi elää,jos he elävät pääomatuloilla?

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #26

Siis, kuka noin on ehdottanut ja missä?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #27
Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #33

Tuota palkkatukea saisi enintään vuoden ajan, eli kyseessä ei ole mikään pysyväisratkaisu, vaan keino houkutella työntekijöitä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #37

Jaajuu..no ei sitte mitään hei.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Tietysti palkalla pitää elää, ja kaikki puolueet kokoomus mukaan lukien ovat siitä täysin samaa mieltä."

Mitä sitten tarkoittaa kokoomuksen halu tuottaa EU:n ulkopuolelta halpatyöntekijöitä joiden elämisen maksaa tietenkin yhteiskunta?

Petri Ahokangas

Sanoisin että muutaman kuukauden aikana saadut lisäansioit eivät ole merkittävä tulonmuutos joka pitäisi ilmoittaa päivähoitomaksun uudelleen laskemista varten.
Kuten ohjeissa sanotaan:
"Perheellä on velvollisuus ilmoittaa tulotiedot (kirjallisesti liitteineen) myös kesken toimintavuoden, mikäli perheen tu-
lot olennaisesti muuttuvat tai perheen koko muuttuu."

Toiseksi näillä veroilla mahdollistetaan mm. Espoolisä 200€/kk joka tässäkin tapauksessa äidille maksetaan alle 3-vuotiaan hoitamisesta, eli äidin tulot ovat 538, 34€/kk.

Juha Kokkinen

Varmasti asia on noin, kuten Lepomäki kirjoitti. Mutta minusta oleellisempi kysymys on se, miksi kokoomus ei ole asioita korjannut, kun ajatellaan, kuinka pitkään ollut joko pääministeri / vm ministeri puolue. Silloin on ollut kaikki eväät tehdä oikeita päätöksiä.

Kukapa ei haluaisi maksaa vähemmän veroja kautta linjan. Käsittääkseni kokoomus on ollut mukana veroja korottamassa.

Jussi Korhonen

Tarinan Antti saa itsekin ansionsa yhteiskunnan eli veronmaksajien rahoista. On täysin yhdentekevää onko elinkeinonharjoittajana toimivaa lastenvahtia vai ei koska yhteiskunta loppupeleissä on maksajana.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Verojen lisäksi olisi hyvä pohtia samassa tulonsiirtoja eli mitä sitten tulee takaisinpäin valtiolta ja kunnalta. Ko perhe voitaneen laskea keskiluokakkaan, josta Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n raportti kertoi seuraavaa:

"Keskiluokalla ei välttämättä ole kuitenkaan aihetta verokapinaan. Keskiluokka on nimittäin tulonsiirroissa nettosaaja, eli se saa tulonsiirtoja, kuten eläkkeitä ja lapsilisiä, enemmän kuin niitä veroina maksaa. Vuonna 2016 se sai 1,46 miljardia euroa enemmän tulonsiirtoja kuin maksoi."

"Keskiluokka siis maksaa paljon veroja, mutta kierrättää rahoja myös vastaanottamalla paljon tulonsiirtoja. Jo silkan kokonsa, mutta myös esimerkiksi matalatuloisia korkeamman koulutusasteensa, vuoksi keskiluokka käyttää myös ylivoimaisesti eniten hyvinvointiyhteiskunnan julkisia koulutus- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita."

https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2018/05/eva_...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Ei tarvitsisi "ostaa" kun voisi vaan "vastaanottaa", jos Aktiivimalli hyväksyisi esim. lapsenlikan työn hyväksyttäväksi aktiivisuuden osoitukseksi, ks. alla:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2810

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

"Entä jos ei pitäisi olla teollisuuspohatta ostaakseen palveluita?"

Otsikko on vaikeasti luettava, saati oikeinkirjoitettu!

Onko Elina Lepomäen suomenkieli vahingoittunut, vai onko tietoinen valinta otsikoksi?

Joka tapauksessa, on itsestään selvä, että palvelujen ostaminen, ei onnistu edes hyvintoimeentulevalta lapsiperheeltä.

Isoäitinä, hoidan nyt vähän yli vuodenikäistä pienokaista, että äitinsä saa opintonsa loppuun ja isänsä voi tehdä työtä, myöhäänkin.

Niin kauan, kuin lapsivihamielisyys, on suomalaisen yhteiskunnan 'arvovalinta', mahdollisuudet kunnallisen kodinhoidon saamiseksi, on unelmaa.

Tosin, rahallakaan ei välttämättä saa parasta mahdollista lastenhoitoturvaa.

Siksi, kuulutan myös isovanhempien osuutta, lapsiperheiden turvantuojana.

Itselleni, on valtava onni ja ilo, että saan mahdollisuuden hoivata lapseni perheen lapsia.

Tätä mahdollisuutta, yhteiskunta voisi myös tukea taloudellisesti.

On mietinnän paikka, miten hoivajärjestelmä pystyy vastaamaan mm. naisten johtotehtävien vastaanottamisen mahdollistumiseen.

Käyttäjän Olaus kuva
Petri Ollila

Hyvä analyysi!
Näin asia valitettavasti on. Kerttautuva verotus saa aikaan sen, että on edullisempaa poistua systeemistä ja olla tuottamatta mitään.

Miksi näin? Monille näyttää olevan tärkeämpää, että muut eivät tienaa enempää kuin se, että me kaikki voisimme paremmin.

Pekka Pylkkönen

Olisi aivan mahtavaa kun palveluihin olisi varaa. Krääsää saa aivan olemattomalla hinnalla mutta palvelut maksavat helvetisti.

Tunti siivouspalvelua vai silmälasit? 2 tuntia siivouspalvelua vai älypuhelin? Tunti siivouspalvelua vai 50kg perunaa? Kesäauto vai kymmenen tuntia siivousta? 50" telkkari kaupasta vai kymmenen tuntia siivousta?

Suomalaisen palvelutyö maksaa aivan liikaa. Eikä se johdu siivoojan isosta palkasta tai yrityksen valtavasta katteesta, vaan veroista.

Pertti Tervala

"Jos palvelu jää ostamatta, menetys on moninkertainen: Ensin menetetään Antin lisätyöpanos opettajana; sitten menetetään ammattilaisen palveluna suorittama työpanos; lopulta myös verotulot jäävät saamatta töistä, jotka jäävät tekemättä."

Tuo Elinan esimerkki pitää sisällään mielenkiintoisia yksityiskohtia, eli mihin perustuu näkemys että Antti olisi ainoa ihminen maailmassa joka voisi nuo lisätyöt tehdä? Eivät kai nuo lisätyöt ole syntyneet siksi että Antti voisi tienata rahaa ostaakseen palveluita, vaan ne ovat syntyneet tarpeeseen ja joita sitten joku työntekijä työpanoksellaan täyttää? Hyvin todennäköistä on että jos Antti ei niitä tee niin ne tekee sitten joku muu, eli verotulotkaan tuskin jäävät noista saamatta. Lisäksi jos nuo lisätyötkin ovat julkisen sektorin töitä ja joiden palkka maksetaan verovaroista, niin vaikka niitä ei kukaan tekisikään, niin ei niistä mitään jää saamatta vaan ainoastaan säästyy kustannuksia.

Nähtävästi Elina haluaa kikkailla tällä esimerkillä siksi että hän haluaisi saada keskiluokan veroasteen alemmaksi, toisin sanoen kyse olisi vaan tulonsiirrosta joiltakin toisilta koska hän ei kirjoita mitään kokonaisverorasituksen alentamisesta. Mukavahan se olisi tietenkin kuulua hyvin toimeentulevaan keskiluokkaan ja jotka voisivat ostaa palveluita paskaliksoilla työskenteleviltä duunareilta. Tätähän itsekäs, laiska ja omaa etuaan tavoitteleva ihmsimieli tietenkin haluaa.

Olisi alettava tarkastelemaan sitä miten kokonaisverorasitusta voitaisiin saada alemmaksi ja lopetettava tällaiset kikkailut eri tuloluokkien välillä. Perusongelmahan on varsin yksinkertainen, eli Suomessa on liiaksi ihmisiä jotka saavat toimeentulonsa verovaroista ja joihin Elina ja esimerkin Anttikin ymmärtääkseni lukeutuvat. Jos vielä noiden verorasitusta alennettaisiin, niin sehän tarkoittasi vaan heille palkankorotusta julkiselta sektorilta ja lisää kustannuksia ja jotka olisi kerättävät yksityiseltä sektorilta veroina. BKT:sta ymmärtääkseni jo yli 60% tulee julkiselta sektorilta ja joka on täysin kestämätön tilanne. Veroja on mahdotonta alentaa jos ei ymmärretä alentaa kustannuksia ja joita varten veroja kerätään.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Tiedän, että tässä yritetään kuvainnollisesti esittää työllistämisen ongelmia, mutta kyllä laskelmat johtavat tässä harhaan.

Kotitalousvähennys:

https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja...

Elina kirjoittaa näin:

”Antin tekemistä lisätöistä meni 47,4 prosenttia veroa ja veroluonteisia maksuja. Lisätöiden bruttoansioista 10,7 prosenttia meni varhaiskasvatusmaksujen korotukseen. Antin rajaveroasteeksi muodostui näin laskien huimat 58,1 prosenttia. Espoon kunnallisvero on Suomen pienimmästä päästä eikä Antti kuulu kirkkoon. Antin rajaveroaste voisi siis olla korkeampikin.

Antti halusi tarjota perheen aikuisille vapaaillan. Hän ajatteli palkata lastenhoitajan päästäkseen vaimonsa kanssa kahdestaan lenkille. Antti suunnitteli tekevänsä jonain päivänä tunnin lisätyötä - siitä hänen bruttopalkkansa on 20 euroa. Tästä rahasta Antilla jäisi verojen jälkeen 10,7 euroa käteen. Riittäisikö se lastenhoitajan palkkaamiseen tunniksi?
Antilla sattuu olemaan tuttu hoitaja, joka tekee lastenhoitokeikkaa elinkeinonharjoittajana. Hänen tuntitaksansa on 15 euroa kotitalousvähennyksen jälkeen. Antin olisi tehtävä kolme tuntia lisätöitä maksaakseen kahden tunnin lastenhoidosta. Vastaus aiempaan kysymykseen on siis: ei riittäisi.
Tarkastellaan esimerkin vuoksi Antin mahdollisuuksia kotitalouspalveluiden ostamiseen. Kotitalousvähennyksen jälkeen siivoojan taksa olisi 21 euroa eli tuplasti Antin verojen jälkeen käteen jäävän tuntipalkan verran. ”

Laskennallisella rajaveroasteella ei ole kuin hetkellinen merkitys, sillä lopullinen verotus kertoo todellisen verotuksen. Antin kohdalla taidetaan puhua noin 30 prosentin kokonaisveroista.

Kotitalousvähennyksessä on 100 euron omavastuu, joten Antin ei ole mielekästä laskea muutaman tunnin työllistämisen vaikutusta tässä tapauksessa.

Ennakkorekisteriin merkityn elinkeinonharjoittajan verollisesta hinnasta saa tehdä 50 % kotitalousvähennyksen ja palkatusta 20 prosentin vähennyksen. Esimerkin luvuista 15 ja 21 euroa on hankala hahmottaa, että mitä tarkoitetaan. Joka tapauksessa esimerkki ei kerro Antin todellista tilannetta palkata joku lastenhoitajaksi.

Esimerkin tarkoituksena on kertoa, että kuinka hankalaa on ostaa palveluita muilta tahoilta, koska palvelut on hankala rahoittaa lisätyöskentelyllä. Lisäpalkka on kuitenkin osa kokonaistuloista, jotka lasketaan kokonaisuutena, joten esimerkki ei sinällään vastaa todellisuutta. Rajavero ei ainakaan Antin kohdalla ole este tehdä töitä, koska hän niitä on tehnyt. Onko viisaampaa puhua veroista kokonaisuutena?

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Ei keskiluokan oloja kannata liikaa surra. Sehän on katoamassa joka tapauksessa.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Antin vuositulot 52 000 eli tulovero 34,3% rajavero 49,2 % Lukion lehtorin alkupalkka kuntasektorilla 3468 euroa
loppupalkka 4421 euroa

Opettajien palkka nousee automaattisesti 5 v.välein 4-6 % ja eiköhän Elinan Anttipoika ole jo ollut lukion lehtorina sen 5 vuotta ja vaikkei olisikaan palkkataso on noissa lukemissa.Sivutulot 4000 euroa joita Antti siis tekee normiduuninsa lisäksi...Anttihan joutuu tekemään siis tietyn tuntimäärän pakollisesti ja muu on extraa josta maksetaan erikseen jos tekee jotakin muita tehtäviä omiensa lisäksi.

Mikä asumismuoto on?Pankkilaina joka on verovähennyskelpoinen vaiko west end:in 5000-7000 kk.vuokralla asuen 2 autoa ja kulutusjuhlaa?Äiti saa verorahoista myös kuntalisän kodinhoidontuen lisäksi ja perhe saa verottomat lapsilisät kuten muutkin niin missähän on vika jollei perhe pärjää??

Olisiko Elinan tai jonkun asiantuntijan aika mennä neuvomaan rahan käytössä,vai olisiko kokoomuksen aika tarkistaa mm.suomen sikakorkea alvi ja verotus jolla kupataan mm.autoilijoita bensan hinnassa veroa 70% Suomi on kärkimaa verotuksessa ja kallein maa asua.Kokoomuksen ansiosta myytiin sähköverkot ja kokoomus on ollut leikkaamassa lapsilisät,perheiden lainmukaiset tukitoimet ajettiin alas ,kodinhoitajien ammatti lakkautettiin ja tilalle tuli perhehoitajat joiden tehtäviin ei kuulu perheiden auttaminen ,eli huostabisnes tuotiin suomeen ,maahanmuuttobisnes,sosiaali ja terveydenhoidon YKSITYISTÄMINEN eli julkisen alasajo joka alkoi keskustan kanssa 90 luvun "laman" aikaan ja jatkuu,terveydenhoidon maksujen nostaminen eli lista on loputon ja nyt kokoomus saa sen 2011 jo himoamansa halpatyövoiman tuomisen sallimisen verorahoilla ilman esteitä ,kun aletaan maksamaan 690 euron kk.palkkaa ja veronmaksajien pussista loput.

Mitään työvoimapulaa ei suomessa ole ollut eikä tule.On vain pula halpatyövoimasta ja siitä että työntekijöiden oikeudet pitää saada poistettua kokonaan ja sosiaaliturva ajettua alas.Nämä poliitikot j amuut sisäpiirien kaverit eivät koskaan halua puhu apalkansajista jotka ovat yksityisten töissä koska siellä palkat ovat luokkaa 7 euroa ja risat tunnilta kun taas kunta-alan ja valtion liksat ovat aivan muuta etuineen.

Valtion firmoissa istuu suojatyöpaikoissaan satojen tuhanisen liksoilla näitä kerhon omia kavereita ,eläkeyhtiöiden palleilla jne.Näiden verorahoilla palkkansa saaneiden bonuseläkkeitä maksatetaan nuorilla j akaikilla muillakin työntekijöillä vielä pitkään ja yksi tyyppi saa kuukaudessa palkansaajan vuosiansion verran lisää hyvää tililleen.Keskustan ja kokoomushallituksen aikana nostettu eläkeikä karsii raskaiden töiden tekijät sopivasti ,nämä kuin eivät elä sinne asti että joskus saisivat latiakaan eläkettään.Nuoret ja työttömien armeija taas saa tyytyä takuueläkkeeseen jos siihenkään,koska heille ei eläkettä kerry hanttihommista.

Kokoomus onkin ollut aktiivinen suurtyöttömyyden kasvattamisessa ja ylläpidossa keskustan ja sen hyvä veli verkoston jäsenien kanssa,suomen pieniä piirejä kun samoilla naamoilla pyöritetään vuosikymmenestä toiseen .Presidentin pallikin maksoi vain muutaman miljoonan,siihen nyt on varaa jokaisella verorahoilla tuetulla puolueella vai mitä?Samat teollisuuspohata valittavat työvoimapulaa joiden voitot maksetaan veronmaksajien piikistä kun suomalaiset maksavat kelan kautta sosiaalitukina 700 000 tempputyöllistetyn ylläpidon kun ei oikeata palkkaa haluta maksaa.

Juuri nämä johtajat huutavat julkisuudessa kovimmin jotka eivät halua palkkaa maksaa vaan käyttää orjatyövoimaa jonka asemaan suomessa halutaan eu:n suosituksesta suomeen tulleet ja tulevat ,sekä ne suomalaiset 90 luvulta asti kasvatetut työttömien laumat.Ei kannata unohtaa että kokoomus j akeskusta ovat ne puolueet joiden intresit eivät ole suomalaisten puolella vaan eu :n ja usa:n arvomaailman.Trumpin ja eu johtajien päämäärä on yhteinen eli eu -liittovaltio ilman usaa ei olisi eu:ta.Ennen kun suomi oli itsenäinen ei tänne kävelty kuin hollitupaan eikä ulkopuoliset valtiot määränneet suomen asioista.EU on se joka sanelee suomelle tahdit.

Kun orjatyövoimalle aletaan maksamaan Saksan kaavailemaa 1 euron tuntipalkkaa onkin eu arvoyhteisö päässyt omien ihateidensa ja tavoitteidensa äärille.

Käyttäjän MattiLaitinen kuva
Matti Laitinen

Laskeskelkaa mitä laskeskelette, mutta minä hankin eläkeläisenä parhaiten siivomalla itse, pesemlällä itse autoni (pois muuten liikenteestä keskitalvella) eli välttämällä muiden palveliuja. Ei mene veroja ja maksuja. En siis ole hyvä työllistäjä ja lisäverojen maksaja yhteiskunnalle.... mitä nyt arvonlisäveroja maksan kaupassa kertaalleen verotetuilla eläketulollani. Kesllä kalastan, siis hankin luonnonantimia lähes ilmaiseksi.

Käyttäjän SimoKemppinen kuva
Simo Kemppinen

Työnantaja maksaa enemmän tunnille, kuin kirjoitelmassa., alla laskelma jossa
on työntekijä joka ei sairasta ollenkaan. Kustannus
on työnantajalle lähelle 31 e, siitä ajasta kun työntekijä tekee työtä. Kun bruttopalkka on 20 e.

Työntekijän palkkaan kuuluu myös arkipyhät, lomapalkka ja raha, työajanlyhennys,sekä työttömyysvakuutusmaksu. Nämä pitäisi tienata yhtiölle silloin kun ollaan työmaalla tai etätöissä. Huomio tämä on vuositasolla 47.5 päivää palkallista vapaata (380 tuntia). Viikkoina tekee 9,5 viikkoa.
Kun maksetaan sillä 20 e tunti kustannus on 7600 euroa vuodessa, nämä vapaa-ajan tunnit.

Laskelmassa ei ole huomioitu työntekijän ennakko veroa, se ei vaikuta työantajan kustannukseen.

Vakituisen työntekijän kustannukset vuodessa. palkka 20 e/tunti

52 viikkoa tunteja viikosssa yhteensä tuntia 52 kertaa 40 yhteensä 2080
Tästä vähennetään:

vuosiloma viisi viikkoa 5*40=200
lomaraha ei laskelmassa vielä
työajanlyhennysvapaa 12,5*8= 100
arkipyhät taulukosta tekn. teollisuu 10 kpl 2019 = 80

tehtävä työaika tuntia 1700

Palkkaa maksetaan koko vuodelle 2080 tuntia.
Vakituinen työntekijä saa 40 tuntia palkkaa viikossa.

Kuitenkin
Töitä tehdään vain 1700 tuntia vuodessa.

Jos tuntipalkka on 20 e/tunti vuodessa maksetaan. euroa
52*40*20 41600
palkka laskelmaan kuukaudeksi 41600/12 kuukaudessa 3466,67

Tämä hankittava työssä oloaikana joka on 1700 tuntia.
41600 jaetaan 1700 saadaan tuntipalkka 24,47 e.
Käytännössä 20 e ansaitseva työntekijä perus
kustannus työnantajalle on 24.47 euroa tunnissa. 24,47 €
lisätään lomaraha 120tuntia kertaa 20e.
2400 e/1700 tuntia = 1,41 e tunnille lisää 1,41 €
lisätään pakolliset sivukulut 19,72% 5,10 €
työssä ollessa tuottavana kustannus per tunti 30,99 €
Huomio Ei yhtään sairas poissaoloa vuodessa.

Bengt Rönnback

Työn verotuksen alentaminen Ruotsissa 2006-2014 paransi työllisyyttä , mikä myös kasvatti verokertymää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset