Elina Lepomäki Mahdollisuuksien maa

Tehdään Suomesta mahdollisuuksien maa!

Maailmansotien jälkeen Suomen pieni sisukas kansa lähti raunioista. Kun jälleenrakennus alkoi, kansantuotteemme oli puolet Ruotsin kansantuotteesta; varallisuutta meillä oli vain vähän. Melkein 100 000 parhaassa työiässä olevaa miestä oli kaatunut rintamalla.

Suomi alkoi nousta henkeäsalpaavaa tahtia. Maa vaurastui, ihmisten vapaus lisääntyi ja yhä useamman elämässä avautui koulutuksen ja toimeliaisuuden myötä tilaa monimuotoisille valinnoille. Suomi oli vuonna 2008 asukaskohtaisessa elintasossa lähes tasoissa Ruotsin kanssa. Mitä sitten tapahtui?

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomi on ottanut pahasti takapakkia. Kansantuotteemme on nyt melkein viidenneksen Ruotsia jäljessä. Saavutimme oman, vuoden 2008 tason kansantuotteessa vasta viime vuonna.

Surullisempaa on, ettei Suomeen ole viimeisen kymmenen vuoden aikana nettomääräisesti investoitu: poistot ovat ylittäneet tuotantolaitoksiin, koneisiin ja aineettomaan pääomaan tehdyt panostukset. Kun pääoma kuluu investointeja nopeammin, ei tulevaisuuden tuottavuuskehitys lupaa hyvää. Tuottavuudella tarkoitetaan arvonlisää, joka syntyy työtuntia kohden.

Moni sanoo, ettei Suomen pidä olla halpatyömaa. He ovat aivan oikeassa. Muuna kuin halpatyömaana pärjääminen edellyttää kuitenkin korkean osaamisen lisäksi tuottavaa ja ihmislähtöistä tekemistä. Suomi jää verrokkimaita jälkeen investointien lisäksi työikäisten määrässä, työikäisten osallistumisasteessa, mielenterveydessä, kotitalouksien varallisuudessa ja eritoten mahdollisuuksissa. Paitsi tuottavuus, ihmisten onnellisuus lähtee myös arjen vaihtoehdoista. Suomalaisperheet syövät Euroopan maista kaikista harvimmin iltaruokaa yhdessä. Ravintolassa käymme verrattain harvoin, sillä monessa perheessä sitä varten pitää erikseen säästää.

Ja Ruotsi? Jos Suomen talous olisi viimeisen 10 vuoden aikana pysynyt tasoissa Ruotsin kanssa, olisi kansantuotteemme melkein 30 miljardia euroa suurempi ja julkinen talous roimasti ylijäämäinen. Esimerkki kertoo siitä, kuinka tärkeää politiikassa on tehdä tilaa kestävälle talouskasvulle. Sen pitäisi olla erityisen tärkeää heille, jotka haluavat säilyttää hyvinvointivaltion.

Me pystymme parempaan!

Suomesta on tehtävä uusi menestystarina, jossa panostetaan osaamiseen, tekemiseen, omistamiseen, yksilöllisyyteen, henkiseen pääomaan ja inhimillisyyteen. Sitä menestystarinaa emme kirjoita me poliitikot, vaan sen luovat ihmiset, jotka taustaan katsomatta saavat tässä mahdollisuuksien maassa rakentaa omanlaistaan hyvää elämää.

 

Visio 2030

Visiossani jokaisen Suomessa asuvan ihmisen elintaso on vuonna 2030 vähintään puolet parempi kuin tänä päivänä. Päästötavoitteet on saavutettu, kun yhä useampi euro on rakennettu palvelutalouden pohjalta. Julkinen talous on tasapainossa, kun viimein on ymmärretty, että julkiset menot rahoitetaan vireällä kansantaloudella. Suomessa on tehty tilaa korkean lisäarvon työlle ja jakamistaloudelle. Ihmiset pääsevät nykyistä paremmin kehittämään osaamistaan ja vaihtamaan omaa työpanostaan toisen ammattilaisen työhön.

Peruskoulussa annetaan tilaa käsillä tekemiselle, erikoistumiselle ja erilaisille oppijoille, niin tytöille kuin pojille. Lähtökohtien tasa-arvo on taattu laadukkaalla varhaiskasvatuksella. Lasten harrastukset on siirretty koulujen iltapäivään, kaikilla lapsilla on mahdollisuus osallistua ja iltaisin perheille jää aikaa viettää aikaa yhdessä. Ammatillisessa opetuksessa satsataan lähiopetukseen ja työssäoppiminen on tehty vaivattomaksi kaikissa elinkaaren vaiheissa. Syrjäytyneiden ihmisten määrä on saatu pudotettua 60 000:ta muutamaan tuhanteen määrätietoisella politiikkaohjelmalla.

Korkeakouluihin tullaan ilman pääsykokeita. Muutamassa vuodessa valmistutaan kandidaateiksi ja siirrytään työelämään. Korkeakoulut keskittyvät opettamiseen ja vain osa niistä huippututkimuksen tuottamiseen. Korkeakoulutus on vuonna 2030 muutettu maksulliseksi siten, että lukukausimaksut ovat vähennyskelpoisia myöhemmistä ansiotuloveroista. Korkeakouluopinnot ovat ilmaisia kaikille, jotka myöhemmin tekevät Suomessa töitä. Valtio takaa pehmeän opintolainan, jolloin kaikilla on yhdenvertainen pääsy opintojen pariin. Se kannustaa valmistumaan nopeammin ja lisää opintojen arvostusta sekä niiden laatua. Ulkomailta voi tulla vapaasti opiskelemaan meille, eikä valtio menetä mitään myöskään silloin, jos henkilö opiskeltuaan lähtee pois. Silti lyömme kaverille työluvan kouraan, vaikka hän tulisikin EU:n ulkopuolelta.

Kukaan ei tee töitä tai tule Suomeen sen vuoksi, että pääsisi paikkaamaan julkisen talouden kestävyysvajetta. Suomen menestys lähtee ihmisistä, jotka riippumatta taustastaan haluavat ponnistella hyvän elämän puolesta itselleen ja lähipiirilleen. Siitä hyötyy koko yhteiskunta.

Moni pelkää työperäistä maahanmuuttoa siksi, ettei halua joutuvansa kilpailemaan muun maalaisen ammattimiehen kanssa. Tosiasiassa jokainen meistä kilpailee minkä tahansa maalaisen ammattilaisen kanssa jo nyt. Rajat ovat auki, ja vaikkeivat ihmiset liiku läheskään yhtä hanakasti rajojen yli kuin tuotteet ja pääomat, määräävät nuo samat ihmiset ostopäätöksillään minne - ja välillisesti myös kenelle - työpaikat syntyvät. Siinä missä venäläinen huippukoodari tai thaimaalainen marjanpoimija "vie jonkun duunin", saattaa hän tuottamallaan arvolla luoda ympärilleen kymmeniä uusia työpaikkoja. Työtä ei ole vakiomäärä.

 

Valtio turvaa, muttei päätä puolestasi

Kannatan sosiaaliturvaksi perustiliä. Se takaa ihmiselle kaikissa elämäntilanteissa vahvan perusturvan, mutta siirtää osan keski- ja hyvätuloisten itseltä itselleen maksamista tulonsiirroista heidän omalle kontolleen. Työn tekeminen, yrittäminen, säästäminen ja elinikäinen oppiminen kannattavat nykyistä paremmin. Ihmistä ei lokeroida, vaan hän saa rakentaa työelämänsä ja arkensa kuten haluaa. Perustili keventää työn ja omistamisen verotusta ja purkaa kannustinloukkuja kaikissa tuloluokissa. Se siirtää verotuksen painopisteen kulutukseen. Julkisia resursseja vapautuu niitä aidosti tarvitseville. Onni täällä vaihtelee; jokainen meistä on vuorollaan avun tarpeessa.

Sallimme yksilölliset reitit työelämään ja arvostamme myös sellaista osaamista, joka on hankittu muita kuin perinteisiä reittejä pitkin. Vuonna 2030 olemme siirtäneet vastuun ihmisen sosiaaliturvasta työnantajalta valtiolle ja madaltaneet siten yritysten kynnystä palkata. Olemme tehneet tilaa senioreiden, uran vaihtajien, nuorten äitien ja isien, maahanmuuttajien ja vammaisten ihmisten työmahdollisuuksille. Sallimme monimuotoiset työehdot, jotta ihminen pääsee näyttämään kyntensä silloin, kun lähtötaso ei vielä riitä taulukon mukaiseen palkkaan. Vuonna 2030 elämme täystyöllisyydessä. Palkansaajalla on kissan päivät.

Kotitaloudet – lapsiperheet, sinkut ja vanhukset – voivat nykyistä vaivattomammin ja edullisemmin vaihtaa työtä työksi. Jos lääkäri joutuu ansaitsemaan 43 euroa maksaakseen 10 euroa nettona maalarille, on selvää, että moni sutii mökkinsä seinät itse. Lääkäri tekee tunnin vähemmän oman erikoisalansa työtä eikä maalari saa työtilausta. Tai jos lukion lehtori saa tehdä kolme tuntia lisätöitä maksaakseen kahden tunnin lastenhoidosta, jäävät vanhempien yhteiset ajat vähäisiksi. Vuonna 2030 toisen ihmisen työllistäminen on kokonaan verovähennyskelpoista myös kotitaloudelle. Taloustieteilijät puhuvat tehokkaasta työnjaosta, jota korkea verokiila haittaa. Minä puhun perustilistä - ratkaisuna tähän ja muihin tässä mainittuihin pulmiin.

Vuonna 2030 liikkumisen ja kulutuksen ulkoishaittoja verotetaan aiheutetun haitan mukaan. Kaikki päästöt on asetettu samalle viivalle. Kiinasta tilattu kertakäyttöpaita tai Goan lento ei olekaan enää niin halpa, kun joutuu kantamaan kustannukset tuotteen tai palvelun hiilijalanjäljestä. Samalla meille on syntynyt markkina hiilinieluille: kun päästöoikeudet maksavat tarpeeksi, peltojen metsittäminen alkaa kannattaa.

Liikkuminen on ihmisille yksi keskeinen vapauden muoto eikä sitä rajoiteta tai kytätä. Julkinen valta ja kansalaisrahasto keskittyvät korkealaatuisen sähkö-, liikenne- ja tietoliikenneinfrastruktuurin ylläpitämiseen. Vähäpäästöinen älyliikenne on arkipäivää. Ihmisten työskentelymuodot ja elämäntapa ovat muuttuneet vuosien saatossa yhä yksilöllisempään suuntaan. Asuntomarkkinoilla tehdään tilaa alueiden ihmislähtöiselle kehitykselle. Jokaisella on vara valita.

 

Kansankapitalismin Suomi

Vuonna 2030 emme pelaa suuryritysten ehdoilla, vaan olemme purkaneet esteet mikro- ja kasvuyrittäjyyden tieltä. Omistamiselle on tehty kunnianpalautus ja se on yhä laajemman kansanryhmän käsissä. Talouden riskinsietokyky on korkeampi ja pääomat hakeutuvat tehokkaasti tuottavaan käyttöön. Nautimme globalisaation tuomasta elintasosta myös omistamisen kautta, sen sijaan, että toimimme pelkästään muiden torppareina. Omistusasuminen ei ole kotitalouksien ainoa vaurauden lähde.

Olemme asettaneet aineellisen ja henkisen pääoman verotuksessa samalle, kannustavalle viivalle. Tulevaisuuden yritys ei välttämättä tarvitse lainkaan kiinteää omaisuutta –  sen ainoa pääoma ovat osaaminen ja ihmiset. Julkinen valta ei suosi eikä tue yrityksiä tai toimialoja toisten yli säännöillä tai rahoituksella. Valtio ei omista yhtiöitä muuta kuin silloin, kun kyseessä on strateginen intressi, kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen tai perusinfrastruktuuri.

Yksityistalouden merkitys vaurauden lähteenä ymmärretään. Robotisaation edistyessä on oivallettu, etteivät ihmisen hyvinvoinnissa ratkaise pelkät riittävät tulot, vaan ennen muuta ihmisten tosiasialliset kulutusvaihtoehdot. Sitä mukaa kun automaatio korvaa tärkeitä työtehtäviä, palveluiden rajakustannus laskee. Silloin voi eurolla ostaa enemmän hyvinvointia. Julkinen valta keskittyy takaamaan riittävän kilpailun, jotta kuningas on kuluttaja eikä suojatussa asemassa oleva yritys.

Vuonna 2030 yrityksen perustaminen ja sulkeminen on vaivatonta. Ravintolan voi perustaa ilmoitusmenettelyllä. Viinejä myydään ruokakaupassa, apteekki voi toimia päivittäistavarakaupan yhteydessä, liikkuminen ja kuljetuselinkeinot ovat vapaita. Kaikilla toimijoilla on samat pelisäännöt.

Jokaisen henkilön 18-vuotiaana saama perustili toimii samalla y-tunnuksena. Esimerkiksi elinkeinonharjoittajaksi voi ryhtyä missä tahansa elinkaaren vaiheessa; sen voi tehdä myös palkkasuhteen tai opintojen rinnalla. Yrittämällä ei menetä sosiaaliturvaansa.

Vuoteen 2030 mennessä olemme ylittäneet Saksan ja Ruotsin kumulatiivisten investointien määrässä 20 prosentilla. Olemme ottaneet Ruotsin kiinni asukaskohtaisessa bkt:ssa. Suomalaiset poliitikot juoksevat Sveitsin Davosissa kertomassa, miten me sen oikein teimme. Kotitalouksien keskimääräinen rahoitusvarallisuus on enää hieman ruotsalaisia jäljessä. Sijoitamme yhä enemmän myös ulkomaille ja elämme tiiviistä kansainvälisestä vaihdannasta. Olemme aktiivisia eurooppalaisia ja tiiviisti kehittämässä Euroopan unionia.

Eikö olisi kiva, jos tämä olisi totta?

Tehdään Suomesta tuhansien uusien mahdollisuuksien maa!

 

--
lepomäki.net

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Inhoaa sanaa EI tai sanoja EI KÄY. Tietenkään ei saa yleistää, mutta.....niihin törmää huolestuttavan usein tilanteissa kun idea tyrmätään alkumetreillä ilman perusteluja. Luovuus nirhataan ja usein sellaisten toimesta, jotka eivät itse siihen pysty.

Kuten sanoinei saa yleistää, toivottavasti lähitulevaisuus ja uusi remmi tuovat muutoksen .

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

"suomi oli vuonna 2008 asukaskohtaisessa elintasossa lähes tasoissa Ruotsin kanssa. Mitä sitten tapahtui" Silloin astui hallitusvastuuseen Vanhasen porvarihallitus VV-ministerinään Jyrki Katainen (Kok) jonka seurauksena Suomen kilpailukyky tuhoutui ylisuurten palkankorotusten myötä (Sari Sairaanhoitaja) ja valtion velkaantuminen lähti laukalle. Näin pelkistettynä voi asian ilmaista.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Työmarkkinajärjestöt ihan keskenään neuvottelivat sairaanhoitajien palkankorotukset, jotka sitten työntekijäliittojen keskinäisen kilpailun takia laajenivat monille muillekin henkilöstöryhmille kuin sairaanhoitajille.

On se muuten aika hauskaa, että ay-liike onnistuu syyttämään (porvari)hallitusta sekä siitä, että työntekijöiden palkat nousevat kuin siitä että palkat laskevat. Etkö Arto näe tässä mitään ristiriitaa ?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Moni pelkää työperäistä maahanmuuttoa siksi, ettei halua joutuvansa kilpailemaan muun maalaisen ammattimiehen kanssa."

Ei tässä kilpailua pelätä vaan halpatyövoiman kasvavia kustannuksia julkiselle sektorille. Perustuslakia pitäisi muttaa siten ettemme olisi elatusvelvollisia jokaiselle maahamme saapuneelle ja uusien ulkomailta tulevien työntekijöiden pitäisi elättää itsensä palkallaan.

Käyttäjän kostiainenpertti kuva
Pertti Kostiainen

Niin on vaikea kilpailla palkkatuettujen kanssa kun itse joutuu maksamaan palkallaan kaikki kulunsa itse.
Sitten vielä maksaa osansa halpaduunarin palkasta.
Järki käteen Elina älä syyllistä niitä jotka tätä maata pyörittää.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Miksiköhän vasemmistoliiton Li Andersson lähes jokaisessa vaalitentissä vaati palkkatuen lisäämistä ?

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen Vastaus kommenttiin #6

Järkevämpää työllistämispolitiikkaa, kuin "keppiaktivointi-ja kannustaminen!?"

Ja kokoomuksen ja EK:kin mielestä "työn syrjään laiskat kiinni", vaikka pariksi-kolmeksi tunniksi viikossa ja "toimeentulolisät" Kelan luukulta, kokoaikaisten veronmaksajien piikkiin. - "Järkevää, joustavaa ja yritysysvällistä" palkkakulujen sosialisointia ja saadaan työllistymistilastotkin entistä "kauniimmiksi"-eik va?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #11

"Kelan luukulta, kokoaikaisten veronmaksajien piikkiin. - "Järkevää, joustavaa ja yritysysvällistä" palkkakulujen sosialisointia ja saadaan työllistymistilastotkin entistä "kauniimmiksi"-eik va?"

Ei työnantaja millään tavalla kovin paljon voi hyötyä muutamasta viikkotunnista ja joutuu siitä sitäpaitsi maksamaan korvauksen työntekijälle.

Miten se ei uppoa kansalaisiin ettei osatyökyistä voi palkata täydellä palkalla, se ei yksinkertaisesti kannata, sen sijaan osatyöntekijä voidaan kyllä palkata osapalkalla, eikä se ole työvoimakustannusten sosialisoimista jos osatyökykyiselle maksetaan hänen työkykynsä ja työpanoksensa mukaisesti.

Kyllä täystyökykyinen aina pystyy päihittämään työmarkkinoille osatyökykyisen täydelläkin palkalla.

Palkkaa pitää siis maksaa työsuorituksen mukaan, eikä niin että sillä elää. Osatyökykyisen työpanoksella ei voi elää, siispä yhteiskunnan pitää tulla siinä avuksi.

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen Vastaus kommenttiin #12

En tarkoittanutkaan Arto osatyökykyisten palkkatuella työllistämistä, vaan työllistymistilastojen kaunistelua ja sitä että esim. EK on jo iät ja ajat halunnut "tilata", esim. porvarihallituksilta kantasuomalaistakin,"joustavaa" halpatyövoimaa, joka sitten elin-ja vuokrakustanuksiinsa hakisi täydennystä Kelan luukulta?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #14

En ihan ymmärtänyt tuota sinun logiikkaasi.

Meillä on tällä hetkellä kaksi ja puoli miljoonaa ihmistä töissä ja heistä varmaan on osa osatyökykyisiä, mutta pärjäävät töissä hyvin tai paremmin, tai ainakin ovat tarpeellisia siinä mitä tekevät.

Niissä jotka ovat työttömiä on myös täysin työkykyistä ja jopa erinomaista porukkaa, eivät vain ole läytäneet työmarkkinoilta heille sopivaa paikkaa, mutta siellä on luonnollisesti enemmän sitä osatyökykyistä porukkaa kuin työssä olevissa.

Jotta mahdollisimman moni näistä työttömista osatyökykyisistä pääsisi tulevaisuudessa töihin, tarvitaan niitä sellaisia yhteiskunnan tukemia osatyöpaikkoja.

En usko tuohon vihjailuusi siitä että tässä oltaisiin tekemässä jotain halpatyövoimamarkkinoita. Kenties sellaistakin voidaan yrittää, mutta ne yritykset pitää tietenkin päättäväisesti torjua.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #11

Mutta eihän firmojen palkkakuluja saa pistää veronmaksajien maksettavaksi ?

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Hieno visio Suomen tulevaisuudesta. Ja tiedän, että Elina Lepomäeltä löytyy perustelut ja myös toimenpiteet joka ainoan osa-alueen käytännön toteutukseen.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Ensi lukemalla tuhahdin tuolle "Tehdään Suomesta mahdollisuuksien maa". Niitä enemmän tai vähemmän onttoja iskulauseita kun pörrää kuin paarmoja helteellä. Tämä kuitenkin oli osuva, kuten kirjoituksestaki kävi ilmi. Valtiovaltahan on (jokseenkin aina) huono yrittäjä mutta se voi olla hyvä yrittämisen mahdollistaja, tarjota hyvän maaperän ja edellytykset yrittämiselle. Toisaalta, se voi olla myös tehokas yrittämisen este ja jarru. Vaikka narulla ei voi työntää, niin sillä voi kyllä jarruttaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Tehdään Suomesta mahdollisuuksien maa".

Nämä mahdollisuudet ovat historiaa jos kokoomus saa houkuteltua ulkomailta lisää yhteiskunnan elätettäviksi tulevia halpatyöntekijöitä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Minusta tässä blogissa oli liikaa tyhjänpäiväistä poliittista jargonia, mutta jaksoin lukea siihen asti missä puhuttiin suomalaisen ja ulkomaisen työvoiman keskinäisestä klpailusta ja vähän pitemmällekin.

Minusta tässä asiassa Elina on oikeassa ja löysi yhden niistä jyvistä jotka muilta politikoilta ja Suomen kansalta on hukassa.

Syomalainen duunari ei kilpaile oikeastaan ollenkaan Suomessa toimivien ulkomaalaisten kanssa, ne on täällä paikkaamassa niitä aukkoja joita Suomessa on työvoiman saatavuuden suhteen.

Suomalainen duunari kilpailee ennenkaikkea niiden ukomaisten duunareiden kanssa jotka valmistaa ulkomailla Suomessa valmistettavien tuotteiden kanssa kilpailevia tuotteita.

Tämä pitää ymmärtää ja tajuta, mutta se ei vain näytä onnistuvan, ei mene perille oppi Jukolan Jussin päähän.

------------

Puhuiko Elina jotain SOTE:sta?

Minä en havainnut, mutta en jaksanut lukea aivan loppuun.

Kukaan ei puhu enää sotesta, vaikka se on tärkeä aihe.

Soitin terveyskeskukseen ja kysyin että onko aikoja. Sanottiin että ei ole ja käskettiin mennä äänestämään, että niitä aikoja tulisi. Kysyin että ketä pitäisi sitten äänestää, että tulisi niitä aikoja. Ei se sitä sanonut.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset