Elina Lepomäki Mahdollisuuksien maa

Kokoomus pystyy parempaan!

Viime vuosina Suomi ponnisti itsensä pitkällisen taantuman jälkeen kasvun tielle, mutta onko tilanteemme nyt hyvä? Onko meillä varaa vappusatasiin tai tulevaisuusinvestoinneiksi naamioituihin pysyviin menolisäyksiin? Miltä taloutemme tila oikeasti näyttää?

Tarkastellaan asiaa lukujen valossa.

Valtiovarainministeriön julkisen talouden arviossa valtio ja kunnat ovat 4,6 miljardia alijäämäisiä vuonna 2023, ilman että tehtäisiin yhtään uutta menolisäystä. Lisäksi on nollaa suurempi todennäköisyys sille, että meitä kohtaa lähivuosina uusi taantuma. Italia pysyy toistaiseksi pystyssä ainoastaan keskuspankin voimin. Ei tarvita teholtaan kuin puolikas finanssikriisi, kun alijäämä kasvaa VM:n stressitestin mukaan jälleen useilla miljardeilla. Se tapahtuu silloin tilanteessa, jossa julkinen velkamme on yli kaksinkertainen viime kriisiin verrattuna.

Suomeen ei ole nettomääräisesti investoitu yli kymmeneen vuoteen. Tuotantolaitteiden ja aineettoman pääoman kuten brändien arvo on kulunut nopeammin kuin mitä niihin on panostettu. Suurimmat pörssiyhtiömme kyllä investoivat – pääomista ei ole pulaa – mutta pääsääntöisesti Suomen rajojen ulkopuolelle. Suomessa tämä tarkoittaa lähivuosina alhaisempaa työllisyys- ja tuottavuuskehitystä. Mikään ei ole tulossa ilmaiseksi.

Suomen rakennetyöttömyys on EU-maiden huippua ja olemme pinnistelleet verrokkimaihin nähden ennätysalhaisen työllisyyden parissa 1990-luvun alusta asti. Suomessa on 60 000 syrjäytynyttä nuorta ja Suomi johtaa eurooppalaisia mielenterveysongelmien tilastoja. Ihmiset ovat vajaatyöllistettyjä eivätkä työllisinäkään uskalla kovin herkästi vaihtaa työpaikkaa, asuinpaikkakunnasta puhumattakaan.

Suomesta on 2010-luvulla lähtenyt tuhansittain enemmän korkeakoulutettuja osaajia kuin mitä tilalle on tullut. Tutkijoiden osuus tästä porukasta on pieni; suurin osa on kandeja ja maistereita, jotka hakeutuvat muille maille valoisamman työuran ja ehkä elämänjanon perässä. Monella alalla vallitsee samalla työvoimapula. Suomen kestävyysvaje on ankarimmillaan 2020-luvun puolivälissä, kun nyt aloittava hallitus päättää työnsä.

Suomella on muiden länsimaiden joukossa oma vastuunsa ilmastonmuutoksesta. Siihen vastataan parhaiten tekemällä tilaa korkean tuottavuuden palvelutaloudelle ja maailman puhtaimpiin lukeutuvalle teollisuudelle. Se edellyttäisi alhaisempaa verokiilaa, jotta työtä voi vaihtaa nykyistä helpommin työksi. Se tarkoittaisi investointeja puhtaaseen teknologiaan ja sitä, että noita ratkaisuja kannattaisi – markkinaehtoisesti - rakentaa myös Suomessa.

Hyvät ystävät, Suomi näivettyy.

Sitä ongelmaa ei pitkän päälle korjata vappusatasilla, olkoonkin, ettei pienituloisten eläkeläisten arkea tule entisestään vaikeuttaa nostamalla kustannustasoa.

Pitäisikö kokoomuksen lähteä kasvattamaan hallituskaudelle osuvaa miljardiluokan alijäämää, nostamaan työhön ja investointeihin kohdistuvaa verorasitusta, säilyttämään työmarkkinoiden eliittiä palvelevat jäykkyydet, kieltää muun maalaisten osaajien tulo Suomeen ja lisäämään arjen kustannustasoa? Vastaus on ei. Me pystymme parempaan! Me haluamme tehdä tilaa ihmisille: valtio turvaa, muttei päätä puolestamme.

Hyvinvointivaltio on sitä varten, että se huolehtii heistä, jotka ovat työnsä jo tehneet, jotka työtä eivät pysty tekemään ja heistä, jotka rakentavat sen tulevaisuuden. Hyvinvointivaltion tehtävä on antaa tilaa ihmisten unelmille riippumatta heidän taustasta ja lähtökohdista. Sen kestävä rahoitus edellyttää vain ja ainoastaan vireää kansantaloutta. Jos Suomi olisi finanssikriisin jälkeen jatkanut Ruotsin kasvu-uralla, julkinen taloutemme olisi 15 miljardia ylijäämäinen. Tarvitsemme siis ennen muuta kasvua – ei sitä, että jaamme entistä sujuvammin sitä uudelleen, mitä ei todellisuudessa olekaan.

Entä kykeneekö kokoomus kompromisseihin? Tottakai me kykenemme. Mutta sellaista kompromissia ei tule tehdä edes poliittisen tulevaisuuden nimissä, joka kaiken käytettävissä olevan tiedon valossa vie Suomen entistä heikompaan suuntaan. Mielestäni Petteri Orpo on tehnyt tilanteesta erinomaisen analyysin ja tälle linjalle on eduskuntaryhmässä laaja tuki.

Suomesta on tehtävä mahdollisuuksien maa ja me kokoomuslaiset olemme valmiita taistelemaan sen puolesta. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

24Suosittele

24 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (110 kommenttia)

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Nyt valtion budjetissa oleva n. 1,9 miljardin alijäämä repeää
tänä vuonna lisää monta miljardia.

Työllisyysasteen pitäminen saavutetulla 72-73 %:n tasolla voi olla ylivoimaista.

Käyttäjän ojanaho kuva
Toni Ojanaho

Työllisyysasteen pitäminen nykytasolla muutaman vuoden päässä olisi mahdoton tehtävä kokoomuksellekin, mutta kulujen / mahdollisuuden lisäämisestä eduskunta voi päättää. Tuumasin muuallekin, että olisi ollut hirvittävä ajatus, jos Kokoomus olisi hyväksynyt Rinteen ajatukset ja vihervasemmiston lupauksille ei olisi jäänyt minkäänlaista vastavoimaa.

Toivottavasti Elina ei joudu Viinasen paikkaan neljän vuoden päästä, vaan pystyisi jossain vaiheessa ohjaamaan Suomea positiivisen kautta.

Käyttäjän TapioAngervuori kuva
Tapio Angervuori

Kyseinen summa on nyt vain noin 1% Suomen BKT:sta.
Suomen palvelujen tase on noin 2.3 mrd. miinuksella vuonna 2018. Ketään ei tunnu kiinnostavan, että suomalaiset lomailevat velaksi. Enemmän kiinnostaa, miten estetään ihmisiä ottamasta asuntolainaa, tai miten valtio ajetaan kituuttamaan pienellä budjetilla.

Käyttäjän vekotin kuva
Kyuu Eturautti

Juuri näin.

Mielestäni Kokoomuksen on turha yrittää toimia pikkupersuina, kuten US:n jutussa jo spekuloidaan. Ottakaamme rehti, suoraselkäinen suunta kohti tämän päivän haasteita ja vastuullista markkinaliberalismia. Se on politiikan alue jossa ei ole tarjontaa, ja jossa tarvitaan osaamista ja vastuullisuutta.

Annetaan änkyröiden änkyröidä. Kompaten kirjoittajaa, me pystymme parempaan.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Mielestäni Kokoomuksen on turha yrittää toimia pikkupersuina."

Mutta jos kokoomus voisi pakolaisia ja maahanmuuttajia vihaamalla saada enemmän kannatusta kuin mitä sillä nyt on, niin eikö silloin olisi hepompi pelastaa Suomen talous ja koko maailma ilmastonmuutokselta?

Ihmiset ja äänestäjät eivät näytä piittaavan Lepomäen talouden analyyseistä, Halla-ahon vihapuheet on mielenkiintoisempia ja keräävät enemmän ääniä.

Käyttäjän vekotin kuva
Kyuu Eturautti

Ei meidän tarvitse sen paremmin vihata kuin rakastaakaan ketään ihmistä pelkästään lokeroinnin pohjalta. Tehköön lokeroinnin tilastokeskus. Kuten Elina on itse todennut, tehdään Suomesta maa joka on houkutteleva juuri niille maahanmuuttajille joista on suurin etu Suomelle.

On osoitettu, että massiivinen humanitaariseen maahanmuuttoon panostaminen heikentää työperäisen maahanmuuton houkuttelevuutta ja toimivuutta. Se on humaanisti kestämätöntä (röyhkein pääsee, heikoin kuolee), taloudellisesti kestämätöntä sekä lähtö- että kohdemaalle, ympäristölle haastavaa ja investointina huono.

Kehitysmaiden nostaminen ei tapahdu sekään mielestäni lappaamalla sokeasti rahaa vaan purkamalla kauppaa häiritseviä tulleja, elintarvikkeiden vientitukia, yms. Ei miljardi tai sata miljardia kehitysapua ole itseisarvo, vaan se että maa nousee köyhyydestä, saa perhesuunnittelun toimimaan ja kykenee tekemään avointa kauppaa omin jaloin.

Mielestäni markkinaliberaali ajattelu on tuloksiltaan paljon parempi linja myös Afrikan ystävillemme, koska vain sillä tavoin pystymme seisomaan yhdessä tasavertaisina.

Se, miten ihmiset saadaan ostamaan tällainen tylsä ja toimiva malli on toki haaste, mutta mielestäni Elinan henkilökohtainen tulos osoittaa sen täysin mahdolliseksi.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #31

"Se, miten ihmiset saadaan ostamaan tällainen tylsä ja toimiva malli on toki haaste, mutta mielestäni Elinan henkilökohtainen tulos osoittaa sen täysin mahdolliseksi."

Elinan henkilökohtainen tulos osoittaa vain sen että se osa kansaa joka ymmärtää näitä asioita on todella kapoinen. Toki Elinan äänestäjät varmaan ymmärtävät, koska Elina on keskittynyt nimenomaan tuomaan näitä asioita esiin.

Afrikka ei ole ainut paikka missä markkinaliberaali ajattelu kohtaa vastustusta, Suomessakin se sana on monille kirosana, ainakin persuja äänestäneille, joita on näköjään peräti 17% Suomessa äänensä antaneista.

Käyttäjän vekotin kuva
Kyuu Eturautti Vastaus kommenttiin #33

Olisin hädässä ja paniikissa sinä päivänä jos löytyisi aate jota 100% kannattaa. Se ei ole demokratian merkki. Emme ole 100% kannatusta hakemassa, oleellista on että se on laaja-alaista. Ensin pitää saada omat asian puolelle, sitten levittää pohjaa. Se ei ole mahdotonta ja tottakai vaalistrategiaa pitää hioa kunnolla.

Kansa ehkä ei tunne vielä asiaa hyvin, mutta jokainen meistä oppii koko ajan. Ensin asia pitää nostaa pöydälle, sitten keskustella siitä, sitten osoittaa se debateissa haastetta ja tuulta kestäväksi.

Tuskinpa kukaan kuvittelee haastetta pieneksi, mutta jos mitään ei tehdä, puolue kuihtuu persujen varjossa vailla omaa suuntaa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #34

"Tuskinpa kukaan kuvittelee haastetta pieneksi, mutta jos mitään ei tehdä, puolue kuihtuu persujen varjossa vailla omaa suuntaa.

Haaste on mahdoton sillä tyylillä jota Lepomäki käyttää. Jos minä en jaksa lukea näitä pitkiä pohdintoja, niin ei aika moni muukaan.

Kyllä minä Lepomäkeä ymmärrän, mutta nämä Lepomäen jaaritukset ovat aivan liian pitkiä ja vaikeita, jotta ihmiset jaksaisivat niistä innostua.

Sanoma pitäisi saada mahdollisimman lyhyen iskulauseen muotoon, kuten "missä EU siellö ongelma" tai. " mamu syö meidän kaikkien pöydässä".

En sano millaisia näiden Lepomäen lyhyiden iskulauseiden pitäisi olla, mutta niiden keksimiseen on omat organisaatoinsa, kuten vaikkapa ellunkanat.

Minä olen kyllä Lepomäen kannalla. Olen saarnannut samoista asioista tuoksetta vuosikaudet. Toisaalta Lepomäki suhtautuu turhan nuivasti köyhyyskysymyksiin ja yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen.

Ymmärrän Lepomäen kannan, jonka mukaan jakovaraa syntyy kunhan ensin kasvatetaan kakkua, mutta hänen retoriikkansa on turhan karskia eikä mielestäni riittävän empaattista vähäosaisia kohtaan.

Käyttäjän vekotin kuva
Kyuu Eturautti Vastaus kommenttiin #37

Saatat olla oikeassa, mutta olen itse eri mieltä. Populistinen absoluuttiset ja helpot vastaukset ovat semmoinen peli jossa häviää aina. Siksi sitä peliä ei pidä pelata vaan todeta että tähän asiaan vastaus on pidempi.

Minä uskon ja toivon että kansa kykenee kuulemaan minuutin lauseenkin parin sekunnin heiton sijaan. Ja minä haluan että määrätietoisesti siirrytään pois pelaamasta populismipeliä, kohti faktapeliä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #38

"minä haluan että määrätietoisesti siirrytään pois pelaamasta populismipeliä, kohti faktapeliä."

:)

Sitä minäkin aidosti haluan, mutta en kyllä usko että niin tapahtuu, vaan uskon siihen että kansanedustajien paikat jaetaan tulevaisuudessakin enimmäkseen populismin ja vähemmän faktojen perusteella.

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen

Lepomäki voi kisata Laura Huhtasaaren kanssa profiilin nostossa OPPOSITIOSSA, nyt kun Susanna Koskikin tippui eduskunnasta...?
- Sananvapaus on ikään kuin suurempi, kuin hallituspuolueen edustajana, laukoa hurjiakin!?

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Ilta-Sanomat teetti tutkimuksen eri puolueiden valtiovelan kasvattamisesta viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Eniten Suomea on velkaannuttaneet porvaripuolueet, Kokoomus kärjessä, vasemmistopuolueet häntäpäässä joten perusteita sille, että tuleva punamulta velkaannuttaisi Suomea Kokoomuksen tavoin ei ole.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Edelleenkin niihin 30 vuoteen sisältyy 90-luvun lama, itäkaupan romahdus sekä 2008 alkanut finanssikriisi..

Käyttäjän MarkkuKoivisto kuva
Markku Koivisto Vastaus kommenttiin #18

Se vaan, että minkään niistä tapahtumiseen Suomi ei vinut vähääkään vaikuttaa omilla toimillaan.

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila Vastaus kommenttiin #39

No nyt on aika kokeilla panostamista ikuisen kurjistamisen sijaan.
Kyllähän porvareilla selityksiä löytyy.Totuus on kuitenkin se että porvarien vahtivuorolla on sekä velka että työttömyys revennyt.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #18
Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Valtakunnan kokonaishyvän kannalta on parempi, että Kokoomus viimein pääsee omalle paikalleen oppositioon. UKK:n ajaton viisaus stemmaa: Kokoomus on pidettävä oppositiossa, joskin UKK katsoi tämän tarpeen johtuvan ulkopoliittisista syistä - tätä nykyä niin on etenkin sisäpoliittisista syistä.

Suomi ei tarvitse hallintareksiteriä, yritystukia, veronkierron/muun talousrikollisuuden tutkimisen aktiivista ja passiivista estämistä (allo stile di Kokoomus), vanhuspalveluiden (ja lasten päivähoidon) bisnesvetoistamista sekä samalla suoranaista lain rikkomista tässäkin, ylipäänsä julkisen inframme yksityistämistä ja kokonaisuutena yhteiskunnan kahtiajakoa, aktiivimalleja, kikyjä.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen
Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Sanoinko minä niin? Todettakoon siis rautalankana: nyt on nyt ja hyvä niin.

Mitäpä jos et tulkitse in malam partem. Sanoin sen, minkä sanoin, en enempää enkä vähempää ja juuri sen minkä sanoin, en mitään muuta.

Tahallinen väärin ymmärtäminen on toimittajan ja myös poliitikon helmasynti, ainakin muuhun kykenemättömän toimittajan ja poliitikon.

(Jos kommentit pitää varustaa lähdekriittisellä analyysillä, vastuuvapauslausekkeilla ja sanakirjaperusteisella merkitysanalyysilla niin leksikografisen yksikön kuin lauseopin tasolla, luettavuudesta päästään tyystin, eikä se ole kenenkään etu. Capito?)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #14

Älä nyt hermostu. Itsehän perustelit kokoomuksen jättämistä oppositioon koska Kekkonenkin oli sitä mieltä.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu Vastaus kommenttiin #51

Joo, rauha kanssasi, Janne. Totesin, että vanha presidentti perusteli sen ulkopolitiikalla, minä (nykyoloissa) sisäpolitiikalla. Parempi kaikille heitä itseään (siis talouslaitaoikeaa) lukuun ottamatta, että katselevat sivusta, kun oikeasti vastuulliset (tämä "vastuullinen" oli Jyrki Kataisen lempisana) tekevät parhaansa yhteiskuntamme vuoksi.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Kaikki puolueet riitelevät, mutta julkisesti vakuuttavat olevansa parhaita.
Eikö siinä ole pieni ristiriita?

Te ette pysty yhteistyöhön muiden puolueiden kanssa, koska vallanhimo, koska vilpittömyyden puute jne.

Sote kaatui juuri siitä syystä. Se oli yksi käsittämättömimpiä prosesseja tämän vuosituhannen aikana, katastrofi, mutta selitys epäonnistumiselle tuli jo tuossa kerrottua. Lasku sairaille ja vanhuksille.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Itse kyllä katson soten kaatuneen jo marraskuussa 2015 Sipilän hallituskriisin uhalla siihen kytkeneeseen maakuntauudistukseen ja uuteen hallintohimmeliin!

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Kokoomus unohti kodin, uskonnon ja isänmaan. Sen mukana meni kaikki muukin.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Kodin on korvannut bisnes, etenkin takuuvarma sellainen eli julkisin verovaroin teetettävä yksityistetty toiminta, josta voitto on meidän kaikkien kustannuksellamme pomminvarmaa. Uskonnon on korvannut raha, sillä kyllähän usko(nto) näkyy pankkiirien uskontunnustuksessa luoton eli krediitin myöntämisessä ja etenkin korkojen keräämisessä, minkä kristinusko lähtökohtaisesti kielsi. Krediitti tulee latinan verbistä credere = uskoa. Uskoa siihen, että toinen maksaa takaisin ja nimenomaan ne korot. Isänmaa? Pääomalla ei ole isänmaata, se on isänmaa: siksi sitä kerrytetään. Muuan nasaretilainen totesi, että köyhät teillä on aina keskellänne, ja olisi hän voinut yhtä hyvin mainita kolikon kääntöpuolen: rikkaat teillä on aina keskellänne - ja siksi köyhät. Lisäämällä eroja ja ääripäitä luomme köyhyyttä. Elina Lepomäen ja muiden libertaarien tie: köyhät ja riittävät (omaisuus- ja tuloerot) tarvitaan.

Puhut asiaa, Jarmo Nahkamäki.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Koti on tietenkin konkreettinen hyvä ja tärkeä asia, mutta ne muut, isänmaa ja uskonto, ovat vain kuvitteellisia arvoja.

Mitä tekee tavallinen ihminen uskolla tai isänmaalla? Ei mitään, ja jos on pakko valita joku usko, tai joku isänmaa, niin mitä väliä sillä on miten valitsee. Vain kodilla ja asuinpaikalla on merkitystä.

Valitettavasti politiikassa kuvitteellisuuskin on yhtä merkittävää kuin konkretia, minkä on politikon faktana pakko ottaa huomioon, muuten menettää ääniä niille jotka ottavat huomioon kuvitteellisetkin arvot.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Kokoomuksen on hyvä olla oppositiossa ja vetää henkeä ”domino-efektin ” Katainen - Stubb – Orpo jälkeen. Puheenjohtajavaihdos kannattaisi ottaa harkintaan puolueessa.
Antti Häkkänen olisi hyvä valita uudeksi puheenjohtajaksi. Hän tuntuu nuoresta iästään huolimatta edustavan ”jalat maassa – älli päässä”- ajattelua. Se on tullut esille hänen toimiessaan oikeusministerinä ja se on tullut esille rauhallisina esiintymisinä ministerinä eduskunnan kyselytunneilla.

Käyttäjän HannuKallonen kuva
Hannu Kallonen

Ihan samaa mieltä olen Häkkäsestä. Nuori, täysjärkinen ja sujuva ulosanti. Hänellä on suuri tulevaisuus edessään.

Ei Orposaakaan mitään erityistä vikaa ole. Ehkä pikkaisen enemmän räväkkyyttä ja agressiviisuutta puheissa saisi olla.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Lukisivatpa Orpo, Stubb ja Katainen tämänkin Lepomäen blogin.
Jussi Halla-aho lukee varmasti. Ja on jokseenkin yhtä mieltä analyysista?

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Ymmärrän, että kokoomuslaisille on kauhistus se, että köyhät eläkeläiset – joiden elämästä heillä ei ole hajuakaan – tulisivat edes vähän paremmin toimeen.

Rahaa on – kunhan sen jakaa oikeudenmukaisesti. Viime aikoina niin ei ole tehty.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Nykytilahan on seurausta juuri kokoomuksen ja kumppanien oikeistopolitiikasta,jota Katainen, Stubb ja OrpoSipilä toteuttivat. Ei näillä lääkkeillä Suomi tervehdy.

Elis Aspelin

Nyt Orpo, Mykkänen ja muut punavihreät maailmanparantajat syrjään ja tilalle johtoon Lepomäki, Häkkänen, Rydman.

Vain selkeällä oikeistoliberaalilla politiikalla Kokoomus nousee suurimmaksi puolueeksi.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Elämmekö samalla planeetalla, Elis? Missä on todellisuudentajusi?

EA: "Vain selkeällä oikeistoliberaalilla politiikalla Kokoomus nousee suurimmaksi puolueeksi."

Tehkääpä niin. Puolueen kannatus koostuukin sitten libertaareista ja veronkiertoa suosivista, ei enää lainkaan normaaleja ihmisiä edustavista porvareista kuten sosiaaliporvarit ja sivistysporvarit kuin myös koti, uskonto, isänmaa -porvarit, jotka kaikki joutuvat etsimään uuden poliittisen kodin.

Tuomas Virtanen

Kannatan tätä lämpimästi! Lepomäen äärioikeistolaisella talouspuheella Kokoomuksen markkina-arvo suomalaisessa parlamentarismissa ei muodostu nykyisiä prosentteja kummmemmaksi. Hyvä Elina!

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Elinan toivoisin jatkavan aitoa ajattelua eikä sortuvan tämän blogin hömppäpolitikointiin vaikka oppositio uhkaakin.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Kokoomus ei sitten lähtenyt kapteeni Rinteen romantica-risteilylle.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Hienoa, että Elina Lepomäki on ollut mukana hallitustunnusteluissa ja huolehtinut omalta osaltaan siitä, ettei kokoomus lähtenyt Rinteen apupuolueeksi vasemmistohallitukseen. Kyseessähän on hallitus, joka lupaustensa mukaan tulee kasvattamaan Suomen julkisen talouden alijäämää massivisella tavalla ja silmääkään räpäyttämättä jättämään velkojen takaisinmaksun nuorille sukupolville. Enpä usko, että edes köyhät eläkeläiset tätä halusivat.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Aina Lipposen hallituksen aikaan asti on pääministeripuolueena ollut joko kokoomus tai keskusta. Samaan aikaan tuottavuuden kasvu on miltei pysähtynyt ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden tunne vahvistunut. Olisiko oikeasti aika katsoa miten kotimarkkinoiden kehittäminen ja hivenen pehmeämpi talouspolitiikka vaikuttaisi yhteiskuntaamme? Kokoomus aikoinaan tajusi koko kansan huomioimisen merkityksen, mutta nyt se tuntuu olevan vuosi vuodelta enemmän hukassa.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Tuottavuuden kasvun hidastuminen on globaali ilmiö kehittyneissä talouksissa, sitä ei nyt hyvällä tahdollakaan voi laittaa kokoomuksen piikkiin, joka ei myöskään ole yksin ollut päätöksiä tekemässä.

Eriarvoisuus ei myöskään ole Suomessa lisääntynyt. Sen sijaan tunne siitä on hyvinkin voinut lisääntyä, kun vasemmisto-oppositio on sitä propagoinut omaa agendaansa ajaessaan. Köyhimpienkin suomalaisten elintaso on parantunut roimasti Lipposen ajoista ja se on heille paljon tärkeämpää kuin gini -kertoimen desimaalien muutos.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Olet väärässä, sillä Suomen ongelmana 2008 jälkeen on ollut se, että olemme jääneet jälkeen muista EU-maista ja kilpailijamaistamme tuottavuuden kasvattamisessa. Toisin sanoen, 2008 jälkeen olemme tavalla tai toisella epäonnistuneet taloutemme kehittämisessä. Yksi syy tähän saattaa olla, että porvarihallitukset ovat pitäneet enemmän säästämisestä kuin talouden ja kotimarkkinoiden kehittämisestä.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #77

Tuottavuuden kasvu syntyy yrityksissä - et kai luule, että Suomen hallitus sen päätöksillään tekee. Ja kun yritykset eivät halua investoida Suomeen, koska täällä on maailman ehkä jäykimmät työmarkkinat ja Euroopan lähes korkein veroaste, ei ihme, että olemme jääneet jälkeen. Näitä ongelmia porvarihallitus yritti korjata, mutta tulokset jäivät laihoiksi mm. vasemmisto-opposition ja ay-liikkeen vastustuksen vuoksi.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #83

Itse asiassa tuottavuuteen voidaan vaikuttaa monellakin tavalla. Sitä voidaan tukea ihan koulutuspanostuksilla (jossa kokoomus on toiminut juuri tuottavuutta heikentävällä tavalla toistuvien koulutusleikkauksien muodossa), sitä voidaan parantaa poistamalla kilpailua vääristäviä tukia (jossa ns Pekkarisen työryhmä epäonnistui täysin), sitä voidaan tukea erilaisilla veroratkaisuilla, esimerkiksi mahdollistamalla voiton keräämisen yrityksen kassaan investointeja varten ilman että niitä verotettaisiin vuosittain, vähän samaan tapaan kuin virossa tehdään. Kun puhutaan yritystuista panostus voisi olla hyvinkin kasvun ja investointien tuessa, ei vaikkapa energian kulutuksen tukemisessa kuten nykyään. En hetkeäkään epäile, etteikö Elina kykenisi listaamaan näitä toimia puolisen tusinaa lisää, mutta minua huolestuttaa, että kokoomuksen politiikka näyttäisi suurelta osin olevan Mustosen ajattelun tasolla, ei nähdä rakenteita, ei nähdä mahdollisuuksia.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #89

"Itse asiassa tuottavuuteen voidaan vaikuttaa monellakin tavalla."

Toki voidaan, mutta näiden muiden toimien vaikutus on pienempi kuin kärpäsen paska, verrattuna siihen jos voitaisiin palkkatasoa pudottaa prosentin tai pari, niin isotuloisilta kuin pienituloisiltakin.

Näitä kärpäsenpaskatoimia kilpailukyvyn parantamiseksi yleensä käytetään populistisina vaaliteemoina, kun ei haluta ärsyttää palkansaaja-äänestäjiä ja eläkkeensaaja-äänestäjiä, olivatpa ne iso- tai pienituloisia palkansaajia tai eläkeläisiä.

Sama asia on veropopulismin suhteen. Palkkaverotuksella ei ole mitään vaikiutusta yritysten kilpailukykyyn, yritysverotuksella toki on, sekä niillä palkan sivukuluilla jotka lankeavat työnantajan maksettaviksi.

Palkan sivukuluilla ei ole merkitystä valtion budjetin tasapainon suhteen, mutta palkkaverotuksella on ja verotusta säätämällä voitaisiin valtion budjetti saada helposti tasapainoon, ilman että sillä olisi mitään vaikutusta yritysten kilpailukykyyn.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #89

Jotenkin arvasinkin, että M Kivelä 'unohtaa' valtiouskossaan kommentoida kahta mainitsemaani olennaista syytä Suomen huonoon taloudelliseen kehitykseen. Mutta kuten sanottu, en ole yllättynyt.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #91

Johtunee siitä, että olen kohtalaisen voimakkaasti kanssasi eri mieltä. On jotenkin hupaisaa miten joillakuilla on suuria vaikeuksia huomata, että korkean veroasteen pohjoismaat ovat maailmanlaajuisesti erittäin menestyneitä maita ja ovat olleet sitä jo jonkin aikaa. Vahva valtio ei siis suinkaan ole ollut haitta. Kun taas katsotaan matalan veroasteen maita, joukosta löytyy suurin osa maailman köyhimmistä ja epäonnistuneimmista maista. Eli ei se alhainen veroaste näytä olevan mikään ihmelääke myöskään näille.

Käyttäjän JukkaMattsson kuva
Jukka Mattsson

Näitä vappusatasia on jo jaettu 58 vuoden ikään mennessä vankka pino verottajan kukkaroon.
Mitä on saatu vastineeksi? Täysin retuperällä oleva hammashuolto, itämainen tiestö- ja rataverkko. Jatkuvasti kasvava virkamieskoneisto jonka päätavoite on työllistää osaamaton korkeakoulutettujen lauma sekä kansanedustus ja kuntahallinnon ylläpito.

Tähän kun lisätään kansamme julkisissa palveluissa ja tukiaisissa ohittava humanitäärinen maahanmuuttajalauma, välillisesti kerättävät verot ruoka- ja polttoaine hankinnoista, poliisin verottamat peltipoliisirobottitulot huonolla poliisityöllä, farmareiden maataloustuet, Eurooppaan katoavat miljardit, sekä korkea työttömyys niin ei voi kuin ihmetellä kuinka kauan tavallisen kansalaisen sietokyky riittää.

Miksi me maksamme veroja. Vadtaus tuli tässä. Tavallinen palkansaaja maksaa muitten elämiset. Onko se oikein? Mihin nuo valtiolle kertyneet verovarat oikein katoavat?

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

"Huonoin mahdollinen hallituspohja", joku hurskastelija sanoi. Siihen voisi Haavikkoa lainaten todeta: "Verrattomasti parempi kuin paras mahdoton."

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

"Me haluamme tehdä tilaa ihmisille", sanoo alustaja. Annetaan teille mahdollisuus tehdä tilaa hallitukseen. Ihmisille.

Taisto Lehti

Hyvä blogi Elinalta. Antti Rinne tunnetaan hyvin agressiivisena AY-jyränä ja hänen aikanaan tuskin yrittämisen ja samalla työllistämisen edellytyksiä ja ehtoja parannetaan. Se on kuitenkin ainoa kestävä tie kasvattaa verotuloja ja sitä jakovaraa jota tarvitaan eläkeläisille ja pienituloisille.

Rinteen verojen korotuksia ja velanottoa suosiva talousohjelma tulee heikentämään Suomen asemaa, mutta ehkä on hyvä että joutuvat nyt siitä myös vastuuseen. Heidän vaatimuksiaan ovat Kokoomuksenkin ministerit yrittäneet hillitä ja myöntyä ja se on kustannettu kasvattamalla valtion velkaa 10 vuodessa kaksinkertaiseksi, 50 mrd 100 miljardiin. Silti on jääty 20 % Ruotsin kehityksestä. Ruotsin sosiaalidemokraatit ovat aivan eri maata talousajattelussaan. Rinne voisi tutustua aluksi heihin ja ottaa oppia.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Viimeisestä 10 vuodesta demarit ovat olleet hallituksessa neljä. Valtionvelan suuri hyppäys tapahtui Kataisen valtionvarainministerikaudella.

Taisto Lehti

SDP on ollut yhteiskunnan vahvin ja määräävä valtakeskittymä viimeiset 50 vuotta AY-liikeen avulla, jota he hallitsevat. Yksikään hallitus ei tässä maassa voi tehdä mitään merkittäviä päätöksiä kun SAK uhkaa yleislakolla ja marssittaa miljona ihmistä toreille ja kaduille. Niin kävi Esko Ahon hallituksen aikana 90-luvun lamassa ja samoja uhkauksia tuli Kataiselle jotka säästöjä ehdottivat 2008 finanssikriisissä. SDP/SAK määrää Suomessa. Hallitus on voimaton sen edessä, ja velan otolla Katainen selvisi kunnes lopetti tehtävän mahdottomana. Stubb oli hölmö kun kokemattomuuttaan jatkoi Rinteen kanssa joka määräsi täysin tahdin.

Näin PKT-yrittäjänä pidän hyvänä että SDP/SAK ja Rinne ovat kohta myös vastuussa muodollisesti ja julkisesti. Valta heillä on ollut koko ajan.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Juu nyt odotetaan vaan, koska kokoomus käyttää ensimmäsen kerran sanaa ''haittamaahanmuutto''

Hyvässä seurassa, ja lähellä kumppania.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Keskusta kävi iltalypsyllä demarien navetassa. Aika näyttää mitä jäi ämpäriin? Ja riittääkö se eväiksi raskaaseen hallitustyöhön?

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen

Taistossa persujen kanssa johtavan oppositiopuolueen asemasta kokoomus voi seuraavat neljä vuotta yrittää "pystyä parempaan"(...kuin persut)-eik va?

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Nyt on aika yhdistää sosiaalisen markkinatalouden voimat yhteen. Homma vaan ei toimi pelkästään yksin markkinatalouden voimin. Kaikillahan on sama intressi: työllisyys hyvien yritysten työllistäminä, palkkaa ja toimeentuloa kaikille, kohtuullinen verotus eikä vain vapaamatkustajille (pääomaverotus vs. palkkaverotus).

Elina Lepomäki on älyllään onnistunut rikastumaan pankki-sijoitusmaailmassa, johon kaikkien kyvyt eivät riitä. Hänen teesinsä näin eivät siis puhuttele oikeudenmukaisuutta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Jäädäämpä tässä odottelemaan oikeudenmukaisuuden ja sosiaalisien arvojen tuovan maahan tarvittavat 100.000 uutta yksityisrahoitteista työpaikkaa Rinteen hallituksen aikana ?

Jo valmiiksi nyt oleva olematon yksityisten yritysten investointihalukkuus ja usko tulevaan kuihtuvat entisestään Rinteen hallituksen aikana surullisin seurauksin.

Tässä Rinteen mahdollisessa kokoomassa on nyt lähtökohdat olemassa kaikkien aikojen rimanalitukseen maan talouden kannalta.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Tässä Rinteen mahdollisessa kokoomassa on nyt lähtökohdat olemassa kaikkien aikojen rimanalitukseen maan talouden kannalta"

Ne mahdollisuudet on aina olemassa. Samat mahdollisuudet oli Kataisellakin ja hän käytti ne hyväkseen.

Mutta hyvät mahdollisuudet on myös hyvään tulokseen.

Antti saanee aisaparikseen Juhan valtiovarainministerikseen ja Juhalla lienee taloudesta edelleen samat käsitykset kuin ennen pääministerikauttaan. Jos Juha suostuu valtiovarainministeriksi, niin hän toteuttanee entisiä suunnitelmiaan, kokemuksia rikkaampana ja tukenaan demaripomo ja ammattiyhdusrysveteraani.

Tämä yhdistelmä olisi rautaa uusien kikyjen kannalta, joten voi se niinkin olla että kokoomus ja Lepomäki saavat katsella kateellisena vierestä kun Antti ja Juha panee Suomea kuntoon.

Pienellä varauksella kumminkin. Kaikki on kiinni suhdanteista ja tuurista.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #45

" Kaikki on kiinni suhdanteista ja tuurista "

Ei nyt niinkään. Ne paljon puhutut ja talouspiireistä mm. luotottajien, EKP:n ja IMF:n vaatimat rakenteelliset uudistukset ovat vielä kokonaan tekemättä ja jäävät tekemättä aivan varmasti vielä seuraavien neljän vuoden ajaksi.

Ruotsissa, Saksassa ja monissa muissa EU-maissa ne tehtiin jo yli vuosikymmen takaperin.

Kolmikannan ja yleissitovuuksien tekohengittäminen takaisin ja 18 maakuntaa uusine byrokratioineen eivät ole rakenneuudistuksia siihen suuntaan, mihin em. tahot ovat kehoittaneet toistuvasti Suomea uudistumaan.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #45

Pidän aika selvänä, että Antti Kaikkonen ja Katri Kulmuni ehdottavat melko painokkaasti Juhalle rivikansanedustajan tehtävää.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #47

Ei tarvitse ehdottaakaan, Sipilä on ilmoittanut että ei ryhdy ministeriksi eikä puhemieheksi.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #48

Sipilä tekee kiltisti niinkuin puolueessa sanotaan ja voipa olla niinkin että Juhalla on enemmän kannatusta valtiovarainministeriksi kuin Kaikkosella ja Kulmurilla.

Mutta mistäs sen nyt tietää.

Sen vain totean että jos rakenneuudistuksia ylipäätänsä halutaan saattaa voimaan, niin siinä asiassa Antti-Juha parivaljakko voisi olla hyvä yhdistelmä.

Se voi tietenkin tietää sitä että molempien puolueiden kannatus katoaa siinä leikissä, mutta jos kukaan ei uhraudu niin mitään rakennemuutosta ei koskaan tule.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus Vastaus kommenttiin #48

S.N:"Sipilä on ilmoittanut että ei ryhdy ministeriksi eikä puhemieheksi."

Kysytään nyt vielä sinultakin toistamiseen sen linkin perään missä asia mainittu. Itseltä se mennyt ohi.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #55

Kas tässä:

Sipilä totesi Demokraatille 23. huhtikuuta, ettei hän ole halukas ministeriksi tai puhemieheksi.

– Ei minkäänlaisia eikä puhemieshaluja, Sipilä sanoi tuolloin.

Kanta ei hallitusneuvottelujen kynnyksellä vaikuta muuttuneen ainakaan puhemiehen tehtävän osalta.

Olitte julkisuudessa aiemmin sitä mieltä, että ette olisi kovin innostunut. Onko tämä voimassa?

– On, Sipilä sanoi keskiviikkona eduskunnassa.

https://demokraatti.fi/sipila-edelleen-samaa-mielt...

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus Vastaus kommenttiin #57

S.N:"Kas tässä:"

Kiitoksia. Laiskuuttani en tuota pyytänyt, vaan ihan oikeasti olin hänen sanomanaan tuota etsinyt.
Hieman ympäripyöreää kommenttia Sipilältä, joten saa nähdä mitä tuleman pitää. Itse olin aiemmin arvellut että halusi johtamaan neuvotteluja juuri sen vuoksi, että saisi itselleen ministeripaikan. Näyttää nyt sitten kuitenkin siltä että olen (jälleen kerran) väärässä, mutta pianhan tuo selviää.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #60

En edes tiedä, halusiko johtamaan neuvotteluja, mutta kantaa nyt vastuunsa, kun kuitenkin on yhä puheenjohtaja.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus Vastaus kommenttiin #61

J-P.V:"En edes tiedä, halusiko johtamaan neuvotteluja, "

Välttämättä en minäkään, mutta käsittääkseni hänellä olisi ollut mahdollisuus luopua puolueen puheenjohtajuudesta hetoitis ja sen myötä sitten välttää nämä neuvottelut.
Tähän pohjautuu siis oma pohdiskeluni.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #60

Sipilä vastasi tänään jollekin toimittajalle että on muita suunnitelmia, selventämättä mitä.

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila

Kukahan on vastuussa täsät yritysten investointihaluttomuudesta? Onko sekin vasemmiston vika? Voisiko porvari joskus ottaa vastuun omista tekemisistään.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #53

"Kukahan on vastuussa täsät yritysten investointihaluttomuudesta? Onko sekin vasemmiston vika? Voisiko porvari joskus ottaa vastuun omista tekemisistään."

Ei se ole vasemmiston eikä oikeiston vika, eivätkä puolueet pysty siihen edes vaikuttamaan.

Vika on ammattiyhdistyksissä, joiden pitäisi reivata palkankorotuksiaan vähän alemmalle tasolle. Se sama koskee sekä isopalkkaisia että pienipalkkaisia.

Eduskunnassa ei ole yhtään puoluetta joka edustaisi pääomaa. Kokoomus edustaa isopalkkaisia ja vasemmistoliitto pienipalkkaisia ja muut ovat siltä väliltä. Puolueet eivät kuitenkaan pysty sitomaan ammattiliittojen käsiä, ne toimivat itsenäisesti ja ammattiliitot siis kantavat vastuun sekä investointihaluttomuudesta että työttömyydestä.

Hallitus ei voi ammattiliitoille yhtään mitään, ne tekee mitä itse haluaa. Sipilä kokeili, haastoi ammattiliitot, mutta hävisi. Kyse ei siis ole vasemmiston ammattiliitoista vaan kaikkien alojen ammattiliitoista, isopalkkaisten liitoista ja pienipalkkaisten liitoista. Kaikkien puolueiden äänestäjät kuuluvat näihin liittoihin, jotka neuvottelevat sitten kyllä palkat niidenkin puolesta jotka eivät liittoihin kuulu.

Ammattiliittoja tarvitaan työntekijöiden suojaksi, mutta niiden pitäisi ottaa itselleen uuden tehtävän entisten lisäksi, yritysten hintakilpailukyvystä huolehtimisen.

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila Vastaus kommenttiin #56

Oikeestikko meinaat että investointien puute johtuu liian korkeista palkoista tai palkkavaatimuksista?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #59

"Oikeestikko meinaat että investointien puute johtuu liian korkeista palkoista tai palkkavaatimuksista?"

Oikeasti intvestoinnit on kiinni vain ja ainoastaan investointien kokonaiskannattavuudesta, jotka puolestaan liittyvät hyvin tarkkaan kaikesta siitä mikä vaikuttaa yrityksen menopuoleen.

Yrityksen kokonaiskustannukset liittyvät vain osittain, mutta vaihtelevasti, yrityksen suoriin palkkakustannuksiin. Paljon merkitsee myös maan yleinen kustannustaso, mikä on eri maissa erilainen, riippuen sen maan yleisistä palkkakustannuksista.

Kansainvälinen kauppa, eli maailmanmarkkinahinnat tasoittavat yritysten erilaisten hankintojen kustannuseroja, mutta niihin antaa kuitenkin oman kansallinen lisänsä kansallinen palkkataso, joka joko nostaa tai laskee maailmanmarkkinahintoja riippuen yrityksen sijainnista.

Toinen asia mikä vaikuttaa yrityksen investointipäätöksiin työn hinnan ja yleisen hintatason lisäksi on tietenkin sopivan työvoiman saatavuus ja sen pysyvyys. Jos työvoiman saatavuudesta ei ole takeita, ei investointejakaan tule.

Kolmas asia on tietenkin valtiolle menevät työn sivukulut yrityksen verotusasiat, jotka suoraan rassaavat yrityksen tulosta.

Mutta kuten jo sanoin yrityksille on sinänsä saman tekevää minne ne kulut menevät, yritykselle se on samantekevää mikä on kulurakenne, kunhan tulee voittoa. Vain yrityksen tuloksentekomahdollisuus, eli voitto, vaikuttaa investointipäätökseen.

Tuomas Virtanen Vastaus kommenttiin #56

"Vika on ammattiyhdistyksissä, joiden pitäisi reivata palkankorotuksiaan vähän alemmalle tasolle."

Kuinka matalalle palkat Suomessa pitäisi saada, jotta työnantajapuoli olisi tyytyväinen? Nythän ne reaalisesti ovat suunnin piirtein matalimmat läntisessä Euroopassa. Korkeammissa palkkaluokissa, insinööreillä, lääkäreillä, kauppatieteilijöillä, ym., on oikeat matalapalkat, kun niitä verrataan länsierurooppalaisiin kollegoihin.

Olisiko sopiva palkkataso se, mitä on tarjolla Bangladeshissä tai Mosambikissa?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #75

Työnantajan näkökulmasta palkan suuruus on herttaisen yhdentekevä, jos työntekijän kokonaiskustannus eläkemaksuineen, sivukuluineen ja terveydenhuoltokustannuksineen on liian korkea. Taidat tuijottaa väärää lukua.

Tuomas Virtanen Vastaus kommenttiin #78

Kuinka paljon vähemmän on insinöörin kokonaiskulut Saksassa kuin Suomessa? - Enpä usko, että tilanne _kokonaiskuluna_ muuttuu. Oikaise, jos olen väärässä.

Oikaisen tässä itse itseäni saamani kommentin jälkeen: Tsekkasin pikaisesti netistä, osoitteista
https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained...
https://www.labour.fi/?wpfb_dl=1146

Länsi-Euroopan maihin verrattuna Suomi ei ole mikään poikkeus palkkakustannuksissa.

Pitäisikö minun kuitenkin tuijottaa Itä-Euroopan lukuja? Nekö ovat oikeita?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #79

Mikä saa kuvittelemaan, että on olemassa oikea työkustannus? Jos työn kustannus ei ole kilpailuetu, tai on jopa rasite, niin jonkin muun kustannustekijän tai tuottavuuden on tuo kompensoitava kokonaisuudessa. Ihan sama puhutaanko Länsi- tai Itä-euroopasta tai vaikka vinkuintiasta. Nythän tarkastelun aiheena oli investoinnit, joita ohjaa niiden tuotto-odotus.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #86

Nuo linkitetyt tilastothan sisälsivät nimenomaan työvoiman kokonaiskustannukset. Mikään ei viittaa siihen, että ne olisivat naapureihin verrattuina suuret.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #88

Kaikki viitta siihen, että työn tuottavuus on silti palkkakustannuksiin verraten alempi, kuin mitä kilpailijamaissa.

Miksi suomalainen teollisuus investoi ulkomaille ja samalla vähentää kotimaista alihankintaa lisäten sitä ulkomailla tuotettuna ?

Suomen viennin määrä on romahtanut ainoana maana koko Euroopassa - ja romahtanut tosi pahasti - maailmantalouden silti kasvettua samalla mukavasti koko viimeisen vuosikymmenen ajan. Kaikkien muiden EU/EMU- maiden vientien euromääräiset arvot ovat nousseet n. 25 % viime vuosien aikana - Suomen ei.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #96

"Miksi suomalainen teollisuus investoi ulkomaille ja samalla vähentää kotimaista alihankintaa lisäten sitä ulkomailla tuotettuna ?"

Johtuu juuri työmarkkinapolitiikasta. Ero paremmin pärjääviin ei tuottavuuden suhteen välttämättä ole kovin suuri, selvittäisiin pienillä korjausliikkeillä, joita kuluttaja omassa arjessaan tuskin hiomaisi, mutta jos nämä muutokset tehtäisiin pysyvällä tavalla niin se varmasti välittömästi vaikuttaisi investointien kasvuun ja työttömyyteen.

Toisaalta, heti kun työvoimasta alkaa olla pulaa, se vaikuttaa palkkatasoon nousevasti, mikä nopeasti syö kilpailukykyä, joka taas johtaa tarpeeseen yleiselle palkkojen alentamiselle.

Työmarkkinapolitiikan pitäisikin keskittyä enemmän kilpailukyvyn parantamiseen kuin palkkojen nostamiseen, mikä on kilpailukykyä heikentävä tekijä.

Tietenkin tämä romuttaisi sen periaatteen että jokaisen pitäisi saada samaa palkkaa, se johtaisi siihen että niille maksettaisiin enemmän jotka työnantajien mielestä pystyvät tuottamaan enemmän. Tällaisessa systeemissä pitäisikin mennä siihen että valtio tukee heikoimmin ansaitsevien toimeentuloa jollain systeemillä, esimerkiksi negatiivisella tuloverolla.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #97

Kerrassaan mikään eikä kukaan ei nykysysteemissä estä maksamasta enemmän niille,jotka työnantajan mielestä pystyvät tuottamaan enemmän. Työehtosopimukset määrittelevät minimitason.

Tuomas Virtanen Vastaus kommenttiin #96

Tuo tuottavuuskysymys on hankala kysymys, vaikea mitata ja todentaa, joten en ota siihen kantaa. Mutuni kuitenkin kertoo, että tokkopa se nyt mitenkään erityisen heikko on esim. verrattuna Saksaa: muistelen, että viime kehityskulut jo puhuvat päinvastaista. Se, että teollisuus investoi ulkomaille ei varmaankaan riipu vain työvoimakuluista. Siihen on varmasti runsaasti muita syitä, sellaisia, jotka bizneksen kannalta ovat edullisia, mutta eivät välttämättä kansalaisen kannalta. Onhan biznekselle ilman muuta edullista vaikka se, että lahjuksilla saa edistettyä toimintaansa tai voitot voi kierrättää veroparatiisiyhtiöihin. Nämä eivät kuitenkaan ole yhteiskunnan etu. Viennin määrät taas ovat romahtaneet varsinkin Nokian myötä. Tämä on surullista, kun yhteiskunta investoi siihen valtavia summia suoraan ja välillisesti. No, Nokian johtoporras Ollilla etunenässä saivat kuitenkin optionsa ja palkkansa, ja oheisvahinkojen hoito jäi, kuinkas muuten, suomalaisille, myös sinulle kuin myös minulle.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #103

"Viennin määrät taas ovat romahtaneet varsinkin Nokian myötä. Tämä on surullista, kun yhteiskunta investoi siihen valtavia summia suoraan ja välillisesti. No, Nokian johtoporras Ollilla etunenässä saivat kuitenkin optionsa ja palkkansa, ja oheisvahinkojen hoito jäi, kuinkas muuten, suomalaisille, myös sinulle kuin myös minulle."

Nokian häviämiseen markkinoilta ei varmaankaan vaikuttanut työläisten palkat, tai johdon optiot. voi olla etteivät suomalaiset yliopistot ja tutkimuslaitoksetkaan tuottaneet tarpeeksi kehitysideoita, voi olla että yritys oli huonosti organisoitu ja liiaksi voitontavoitteluun pyrkivä.

Tai sitten muualla oltiin vain parempia kuin Nokialla.

Jos yhdessä asiassa ei pärjätä, silloin on keksittävä jotain muuta ja tehtävä jotain millä on kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla, kilpailukykyiseen hintaan.

Jos yritykset eivät muuten pysty Suomessa oikein kilpailemaan, silloin pitää joustaa hieman palkoissa. Se toisi heti piristystä investointeihin ja uutta työtä ja uutta uskoa ja uusia innovaatioita.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #78

"Taidat tuijottaa väärää lukua."

tuijotan samaa lukua kuin sinäkin, siis tätä kokonaiskustannusta.

Silti, kokonaiskustannuksista huolimatta, työkustannukset voivat silti olla merkityksettömät muihin kustannuksiin verrattuna.

Mutta pitää ottaa huomioon että myös ne muut kustannukset voivat koostua pääosin työkustannuksista. Työkustannuksista jotka nostavat raaka-aineiden hintoja, alihankintojen hintoja, kuljetuskustannuksia jne.

Tuomas Virtanen Vastaus kommenttiin #78

Tämä on rehtiä puhetta! Sikäli kuitenkin näkemykseni on vastaan ajatustasi, koska se tarkoittaa, että työnantajan ongelmat, mm. heikko innovatiivisuus, huono organisointi, kohtuuton voitontavoittelu, ym., ulkoistetaan höylättäväksi työntekijän palkasta. Juuri tästä syystä on tärkeää, että työntekijät pysyvät järjestäytyneinä, jotta eivät joudu maksumiehiksi heistä riippumattomista syistä ja saavat työstään asiallisen palkan. Suomen perspektiivistä palkan tulee olla samoilla sijoilla kokonaisuutena kuin Länsi-Euroopassa, sillä matalapalkkakilpailu ei ole eikä voi olla Suomen valtti globaalissa taloudessa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #100

"matalapalkkakilpailu ei ole eikä voi olla Suomen valtti globaalissa taloudessa."

Jos työnantajalla on ongelmia, mm. heikko innovatiivisuus, huono organisointi, kohtuuton voitontavoittelu, ym., niin ne eivät tietenkään ole työntekijän vikoja, ne ovat työntekijöistä riippumattomia tekijöitä, kuten työnantajalle palkkakustannukset ovat työnantajasta riippumattomia tekijöitä.

Mutta jos työnantajilla on heikko innovatiivisuus, huono organisointi, kohtuuton voitontavoittelu, ym., niin nämä puutteet on ulkoistettava höylättäväksi työntekijän palkasta.

Tietenkin olisi työntelijälle parempi jos työnantajalla plisi hyvä innovatiivisuus, hyvä organisointi, kohtuullinen voitontavoittelu, ym., niin silloin työntekijä voisi ammmattiyhdistyksen kautta höylätä lisää palkkaa yrittäjän voitosta.

Valitettavasti muissa maissa on paremmat työnantajat kuin Suomessa, eikä niiden suomalaisten työnantajien voitoista voi enää höylätä lisää palkkaa, tai ne muuttaa ulkomaille työllistämään ulkomaalaisia.

Tuomas Virtanen Vastaus kommenttiin #102

Mielestäni onkin erittäin hyvä, että tuollaiset työnantajat lähtevät ulkomaille, jos toisessa vaakakupissa on se, että Suomea aletaan työstää matalapalkkamaaksi. Tervemenoa! Uskon kuitenkin, että Suomi pärjää jatkossakin korkealla teknologialla ja korkeatasoisella koulutuksella. Koulutukseen kannattaakin satsata, päinvastoin kuin Sipilä teki, sillä tutkitusti uudet innovaatiot syntyvät yritysten ulkopuolella joko yliopistoissa tai muissa tutkimuslaitoksissa (=käytännössä yhteiskunnan tukea yrityksille). Yritykset pääsääntöisesti tekevät hienosäätöä ja tuotekehitystä saatuaan sapluunan muualta. Perustuihan Nokiankin lähtökohta tähän.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #104

"Yritykset pääsääntöisesti tekevät hienosäätöä ja tuotekehitystä saatuaan sapluunan muualta. Perustuihan Nokiankin lähtökohta tähän."

Niin, mutta mitkä yritykset, jos ne yritykset on kaikki sielä ulkomailla.

Sinähän sanoit että:

"Mielestäni onkin erittäin hyvä, että tuollaiset työnantajat lähtevät ulkomaille, jos toisessa vaakakupissa on se, että Suomea aletaan työstää matalapalkkamaaksi."

Tietenkin myös työntekijät lähtevät niiden yritysten perässä sinne ulkomaille, eikä Suomi ole mikään matalapalkkamaa, kun ei ole palkanmaksajia, eikä palkansaajia, mutta kukahan kustantaakaan ne yliopistot ja tutkimuslaitokset, joilla ei ole mitään virkaa, kun kukaan ei käytä heidän hienoja innovaatioitaan.

:)

Joo, kyllähän niitä yliopistojen innovaatioita varmasti tarvitaan ja duunareitakin tarvitaan, mutta kaikkein tärkeintekijä tässä pelissä on ne kapitalistien voitot, sillä jos kapitalisti ei saa voittoja, ei ole investointeja, eikä töitä, eikä työpaikkoja, eikä verotuloja, millä maksetaan ne yliopistojen innovoinnit.

Kaiken toiminnan edellytys tässä kapitalistisessa järjestelmässä ovat kapitalistien voitot. Jos maakohtaisesti arvioidaan mikä on tärkeintä, niin tärkeintä on että maassa kapitalistien voitot on vähän paremmat kuin naapurimaassa, sillä se takaa ne investoinnit, työpaikat, verotulot ja yliopistojen rahoituksen.

Tuomas Virtanen Vastaus kommenttiin #105

Totta. Kapitalistille pitää taata voittonsa, mutta mielestäni ei kannata lähteä kilpajuoksuun. Valpas tähyily ympärille, siis Pohjoismaihin ja Länsi-Eurooppaan, jotta pysymme mukana. Samalla pitää edistää Euroopan tasolla epäterveen kilpailun, veroparatiisien yms., pontevaa suitsimista.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #107

"Samalla pitää edistää Euroopan tasolla epäterveen kilpailun, veroparatiisien yms., pontevaa suitsimista."

Olipas fiksu vastaus.
Tämä oikein pääsi minut yllättämään.
Kuvittelin että sieltä tulisi aina vaan vastaansanomista,
niinkuin persuilta. :)

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #108

Lisäys edelliseen.

Jos oikein fiksuja ollaan, niin voidaan käyttää muiden maiden yliopistojen innovointeja ja jopa muiden maiden duunareita siihen halpatyöhön. Suomalaiset voisivat itse keskittyä vaikka jääkiekkoon, hiihtourheiluun, urheilukalastukseen, tai kirjallisuuteen ja muihin taiteisiin. :)

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila

Aikampiset madonluvut Lepomäeltä. Kokoomus on ollut hallituksessta miltei viimeiset 32 vuotta ja tässä on tulos porvarien osaamisesta. Kehtaavat pelotella vasemmistolaisella politiikalla kun ovat itse nämä Lepomäen madonluvut aiheuttaneet.

Ei mairittele porvarien talous eikä yhteiskunnallinen osaaminen muutenkaan.
Olisiko muutoksen aika (enkä tarkoita väyrystä)

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Suosittelen lukemaan tuon Lepomäen blogin kahteen kertaan ja yritystä päästä Lepomäen kauniiden sanojen taakse, sieltä kun pilkistää esiin kylmä ja kova yhteiskunta jossa ainoastaan menestyjille on sijaa. Suomi niminen valtio on aikoinaan perustettu meille suomalaisille, ei kansaivälisille veroparatiiseihin rekistöröidyille hoivayhtiöille, ei pankeille, eikä myöskään toisten työllä elantonsa hankkiville verosuunnitelua harrastaville sijoittajille vaan meille tavallisille suomalaisille joista Lepomäki ei välitä himpun vertaa.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Arto: "pilkistää esiin kylmä ja kova yhteiskunta jossa ainoastaan menestyjille on sijaa."

Yhteiskunta pitääkin rakentaa sellaiseksi, että kaikista tulee menestyjiä. Se on mahdollista, edellyttäen heti alkajaisiksi sitä, että kaikki haittatekijät pitää poistaa tai minimoida.

Arto:"Suomi niminen valtio on aikoinaan perustettu meille suomalaisille"

Nationalismia pukkaa. Eipä olisi uskonut.

Tuomas Virtanen

Suomihan on tutkitusti yksi maailman yritysystävällisin maa. Mitä haittatekijöitä siis vielä pitää poistaa? Nekö, jotka eivät kannata darwinilaista elonjäämisyhteiskuntaa?

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen Vastaus kommenttiin #76

Arvasinkin, että tähän vedetään jotakin darwinismihöttöä mukaan.

Haittatekijöistä pitää kysyä, niiltä, jotka eivät koe olevansa menestyjiä. Mikä estää tuntemasta menestystä?
Sieltä se lähtee.

Arto voisi vaikka kertoa esimerkkejä, koska tuntuu tuntevansa asiaa.

Omitusita, että menestyminen jotenkin liitetään yrittäjyyteen, kuten yllä kommentoija Virtasen kommentissa. WTF?

Tuomas Virtanen Vastaus kommenttiin #94

Omituista? Tässä keskustellaan talouden toimintakyvystä. Minusta on aivan perusteltua muistuttaa kaikille wannabebiznezzmenestyjille, että Suomi on hyvä maa toimia talouselämän haasteissa, kun se kaiken valituksen keskellä pyrkii unohtumaan. Jopa USA on selvästi huonommilla sijoilla kuin Suomi!

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen Vastaus kommenttiin #101

Hyvä kommentti Tuomas.
Todennäköisesti olet oikeassa.

Haluaisin painottaa, vaikka talouden toimintakyvystä keskustellaankin, että henkilötasolla menestyminen ei ole yhtäkuin taloudellinen menestyminen. Jostakin syystä moni demari tuntuu niin kuitenkin ajattelevan.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Ei pukkaa, tulkitset väärin. Valitettava tosiasia on kuitenkin, ettei kaikista tule menestyjä, mutta heilläkin pitää olla sijansa tässä yhteiskunnassa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Vaadittavat välttämättömät rakenneuudistukset, kestävyysvaje ja alijäämien hallinta ovat SDP-SAK änkyröille täysin käsittämättömiä ja vihastuttavia reaalimaailman asioita, jotka ovat väistämättömästi Rinteenkin hallituksen kiusana. Suurinta myrkkyä Sipilän hallituksen tekeminä olivat kiky, lomarahan vähennys ja aktiivimalli, jotka kuitenkin olivat varsin kosmeettisia sipistelyjä siihen nähden, mikä on väistämättömästi edessä vanhenevassa Suomessa.

Vanhenemisen, kestävyysvajeen ja alijäämien suhteen SDP/SAK-Rinteen näkemykset voidaan tulkita hölmöläisten touhuksi, joka huomioidaan aivan varmasti myös Suomen ulkopuolella. Suomihan on niitä harvoja maita, jonka julkinen velka on liki kokonaisuudessaan ulkomaisista rahoituslähteistä peräisin.

Rinteen kokoonpanoin ja hallitusohjelmin velka ja verotus maassa kasvavat rajusti edelleen. Investoinnit eivät ole mielekkäitä ja työllisyysaste ottaa takapakkia alle 70 % lukemiin.

Tätäkö äänestäjät halusivat ?

Arvi Hagelin

Suomen antelias sosiaaliturva on muuttunut ongelmaksi, jota ei ole mahdollista ratkaista enää työllisyyttä lisäämällä eikä kokonaisveroastetta kasvattamalla. Veroasteen nostaminen pienentää sosiaalituen ostovoimaa. Oisko tuo nyt jo giljotiini.

Markkinaliberalismiin ei kuulu kansallisen edun huomioiminen ja globaaliin liberalismiin taas kuuluvat kansainvälinen yhteistyö sekä kansantaloutta rasittavat ystävyys- ja avunantosopimukset.

Suomipoika on jäänyt puun ja kuoren väliin sillä terve itsekkyys ja Kekkosen rikastumismaltti unohtuivat. Kaikille piti saada maksimaalinen hyvinvointi nyt ja heti.

Siispä sijoittamaan. Finanssien maailma tuo pelastuksen ja rahaa prosessoituihin kasvisruokiin ja merkkivaatteisiin.

Uusia verottamisen kohteita syntyy jatkuvasti. Alv-luontoinen haittakulutusvero on ehtymätön tulonlähde valtiolle. Proletariaatti kiittää.

Arvi Hagelin

Kiina pelastaa Suomen. Tarvitsevat elintason noustua vessapaperia vallan tuhottomasti. Kemin tehdas on vain kulissi.

Airi Pulkkinen

Elis Aspelin: "Nyt Orpo, Mykkänen ja muut punavihreät maailmanparantajat syrjään ja tilalle johtoon Lepomäki, Häkkänen, Rydman." Just noin.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

EL: "Kokoomus pystyy parempaan!"

Kokoomus pystyy pahempaan!

Käyttäjän juholeppanen kuva
Juho Leppanen

Tämä sivistysporvari ei ikinä äänestäisi nykyistä Kokoomusta. Sellaista puoluetta, joka Kokoomus oli vielä 80-luvulla, äänestäisin milloin tahansa. Lepomäen on turha hurskastella, kun kerran Kokoomus on ollut yli kymmenen vuoden ajan koko ajan hallituksissa mukana, ja sinä aikana myös miehittänyt virkakoneistoa omilla miehillään ja naisillaan. Jos Suomella menee huonosti, se on Kokoomuksen vika. Kokoomus on nykyään epäisänmaallinen ja sivistymätön kaverikapitalismin, laillisten monopolien luomisen ja sulle-mulle-politiikan puolue. Punavihreillä on sentään periaatteita. Ne voivat olla vääriä periaatteita, mutta ne ovat ainakin periaatteita. Koska en ole sosialisti, en viime vaaleissa äänestänyt vasemmistoa, mutta en myöskään Kokoomusta. Syyttäköön siis Lepomäki minua, jos Kokoomus jää oppositioon.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

#84
En itsekään ole ollut tyytyväinen nykykokoomuksen moniin linjauksiin (tai pikemminkin linjattomuuteen), mutta muistetaan nyt kuitenkin, että vain noin yksi viidestä kansanedustajasta on edustanut kokoomusta. Siltä osin kokoomuksella on tietenkin oma vastuunsa Suomen kehityksestä viime vuosina.

Mutta Juha, myös Elina Lepomäellä on ne kaipaamasi periaatteet. Juuri siksi hän mielestäni on paras vaihtoehto kokoomuksen seuraavaksi puheenjohtajaksi.

Airi Pulkkinen

"Suomen antelias sosiaaliturva on muuttunut ongelmaksi, jota ei ole mahdollista ratkaista enää työllisyyttä lisäämällä eikä kokonaisveroastetta kasvattamalla." Asuminen ja eläminen Suomessa on euroalueen kalleinta. Antelias sosiaaliturva ja avoimet rajat on kestämätön yhtälö.

OECD 5.9.2018: Keskeisten maahanmuuttajaryhmien afganistanilaisten, irakilaisten ja somalialaisten työllisyys liikkuu 10 – 15 prosentin tuntumassa. Kielikoulutuksen tulokset ovat jääneet laihoiksi, mikä johtaa syrjäytymiseen työmarkkinoilta. Erityisesti äidinkielenään arabiaa tai somaliaa puhuvilla tulokset olivat heikot. (vaikka Somaliasta tultu Suomeen jo 30 vuoden ajan.)

Sisäministeri Kai Mykkänen 14.9.2018: ”Nyt vain kaksi sadasta turvapaikanhakijasta jatkaa työhön kotoutumisjakson jälkeen. Lisäksi yksi viidestä saavuttaa kielitaidon, jolla pääsee
ammattikoulutukseen.”

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Airiseni, sinä erehdyt - ja tiedät sen itsekin.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on raportissaan todennut, että Suomen sosiaaliturvan taso on liian alhainen. Raportista: "työttömyysturvan alhainen ja köyhyysrajan alle jäävä taso (artikla 12), sosiaaliavustuksen sinällään riittävää määrää ei taata kaikille käytännössä (artikla 13)".

https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/?x5822114=5999494
http://www.eapn.fi/euroopan-neuvostolta-toistuvast...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset