Elina Lepomäki Mahdollisuuksien maa

Maahanmuuttoon kurssimuutos

Maahanmuuttomme kurssimuutos lähtee siitä, että alamme painottaa työperäistä maahanmuuttoa ja karsia humanitaarista maahanmuuttoa. Monelle maahanmuuttokriitikon kriitikolle tuntuu olevan mahdotonta suoda maahanmuuttajillemme ihmisarvoinen status: kyky ja oikeus elättää itsensä ja perheensä täällä luomalla elinkeinoja ja tekemällä työtä. Sen sijaan tavoitteena tuntuu olevan passivoida ja syrjäyttää paikallisen väestön lisäksi myös tänne muualta eksyvät. Ei työnteko vie kenenkään ihmisarvoa, sen sijaan holhous ja näköalattomuus onnistumiselle vievät aikuiselta halun elää ja ponnistella.

Samoin kuin kehitysavun syytäminen Afrikkaan on todellisuudessa nykyaikaista riistoa, ei maahanmuuttopolitiikkamme nykyisellään toimi. Suomi on sitoutunut vastaanottamaan YK:n kriteerit täyttäviä kiintiöpakolaisia ja hyvä niin. Ongelmamme eivät kuitenkaan liity pakolaisiin. Muun maahanmuuton suhteen meillä on kaikki oikeutus olla nykyistä valikoivampia: niin ovat myös muut maailman maat, etenkin sellaiset joissa integraatio toimii.

Pakolaissopimuksen henki hukassa

Vuonna 2009 ainoastaan 8% myönteisen päätöksen saaneista turvapaikan hakijoista täyttää Geneven sopimuksen pakolaisuuskriteerit: valtaosa hakijoista saa oleskeluluvan muin kuin pakolaisuusperustein. Kun huomioidaan perheenyhdistämiset, suppenee pakolaisuusaste entisestään. Puhdistettaessa maahanmuuttotilasto Dublin-tapauksista ja rauenneista hakemuksista, havaitaan että suurimmista hakijamaista Somaliasta ja Irakista on hakemusten läpimenoaste 90%.

Läpimenoaste on suuri suhteessa turvapaikkajärjestelmän alkuperäisiin tarkoituksiin. Geneven pakolaissopimus luotiin toisen maailmansodan juutalaisvainojen jälkeen. Vuonna 1951 tehty pakolaissopimus ja siihen liittyvä vuoden 1967 pöytäkirja ovat itsenäisiä sopimuksia, jotka sisältävät pakolaisen yleismääritelmän ja pakolaisten kohtelua koskevat vähimmäisstandardit. Pakolaisuus edellyttää että henkilöön kohdistuu kotimaassaan jokin uskonnollinen, poliittinen tai etninen vaino. Kriteeriksi ei riitä, että kotimaassa on sota tai että kotimaa on köyhä.

Pakolaissopimuksen henki oli  taata vainotuille ihmisille mahdollisuus liikkua rajojen yli lähimpään turvalliseen paikkaan, jossa heille annettaisiin samat mahdollisuudet elämän ja hyvinvoinnin rakentamiseen kuin kohdemaan kansalaisille. Nykyisellä humanitaarisella maahanmuutolla ei ole alkuperäisen järjestelmän kanssa paljon tekemistä: ihmiset eivät matkusta lähimpään turvalliseen maahan, vaan (rikkaimmat) siirtyvät lentäen pohjoismaisiin hyvinvointivaltioihin, joissa pääsee yhteiskunnan tarjoamien etujen piiriin.

Suomesta haki vuonna 2009 turvapaikkaa 6000 ihmisistä ja vuotta myöhemmin kolmannes vähemmän. Tässä välissä kiristettiin Suomessa sosiaaliturvan saamisen ehtoja. Virosta haki turvapaikkaa vuonna 2009 vain 16 henkilöä. Jos ensisijaisena tavoitteena on lähimpään turvaan hakeutuminen niin hakijan ei tulisi tehdä eroa sen välillä onko vastaanottajamaa Suomi vai Viro. Viro eteläisenä naapurinamme sijaitsee myös lähempänä lähtömaita - ja Suomea liberaalimpana yhteiskuntana tarjoaa laajemmat mahdollisuudet elää ja työskennellä.

Sodan uhreja autettava paikallisesti

Sodassa on tärkeää auttaa mahdollisimman suurta määrää siviilejä, ja on selvää ettei optimaalinen tapa auttaa ole alueen väestön siirtäminen Suomeen. Sodat koskettavat miljoonia ihmisiä, niiden muutaman sadan ihmisen lisäksi jotka meiltä vuosittain hakevat turvapaikkaa. Ei ole moraalisesti kestävää, että täällä maksetaan lähtömaiden pienelle eliitille täysi ylöspito länsimaisella kustannustasolla, samalla kun miljoonat paikalliset kärsivät kotimaassaan sekasorrosta. Jos lisäksi kriisimaista lähtee juuri heidän ansioitunein väestönsä - kuka jää jäljelle rauhaa ja yhteiskuntaa rakentamaan? Kyseessä on kallis promille, etenkin kun huomioi etteivät tämän joukon asiat aina ole hyvin meillä Suomessakaan.

Humanitaariset maahanmuuttajat hakevat perheidenyhdistämistä keskimäärin neljälle henkilölle. Yksi humanitaarinen maahanmuuttaja voi vetää perässään jopa 18-henkisen perheen eikä perheenjäsenten tarvitse täyttää avun saamisen kriteereitä. Suurimpien humanitaaristen maahanmuuttajaryhmien huoltosuhteet ovat merkittävästi suuremmat kuin suomalaisen kantaväestön. Huoltosuhde kuvaa ei-työssäkäyvien henkilöiden määrää suhteessa työssäkäyviin.

Pelkän rahan syytäminen maahanmuuttajille ei ole kotiuttamis- eikä aktivoimiskeino. Avokätiset tuet ja toisaalta jäykät työmarkkinat passivoivat kotimaistakin väestöä. Yhteiskunnasta itsensä ulkopuoliseksi kokeva ihminen myös ajautuu herkemmin rikolliseksi. Siinä missä työperäisten maahanmuuttajien on työpaikan saadakseen pitänyt sopeutua paikallisiin oloihin, on sopeutumisaste humanitaarisesti maahan hyväksytyillä ihmisillä huomattavasti alhaisempi. Tietyt maahanmuuttajaryhmät erottuvat rikostilastoissa selvästi.

Kaikkea ei voi mitata euroissa ja yksi tällainen seikka on turvallisuus. Vakaviin rikoksiin syyllistyneen työperäisen maahanmuuttajan viisumia ei uusita tai hänet karkotetaan. Sen sijaan humanitaaristen maahanmuuttajien on käytännössä mahdotonta saada karkotuspäätöstä kotimaahansa, varsinkin jos on ehtinyt hankkia lapsia Suomessa ennen rikosta. Etenkin nuorten miesten syrjäytymistä - taustasta riippumatta - tulisi ehkäistä kaikin keinoin.

Yhteiskuntaa rakentamaan

Humanitaarinen maahanmuutto pitäisi rajata Geneven pakolaissopimuksen mukaisiin vainottuihin ihmisiin. Apu sota-alueille pitäisi antaa paikan päällä, jolloin raha saadaan tehokkaampaan käyttöön. Yhden alle 16-vuotiaan turvapaikanhakijan kustannuksilla (57 000 euroa vuodessa Parikkalan vastaanottokeskuksessa) saataisiin paikallisesti turvattua moninkertaiselle määrälle lapsia perusmajoitus, puhdas vesi ja ruokaa.

Ensisijaisia toimenpiteitä maahanmuuttopolitiikan parantamiseksi ovat lisäksi perusteettomien turvapaikanhakijoiden entistä nopeampi käännyttäminen ja rikokseen syyllistyneiden karkottaminen. Perheenyhdistämisen väärinkäyttömahdollisuuksia tulee rajoittaa. Kansalaisuuden myöntämisen ei tulisi olla integroimiskeino: kansalaisuuden saamiseksi pitäisi edellyttää tapahtunutta integroitumista. Se harvoin tapahtuu viidessä vuodessa etenkään jos ei ole oppinut kieltä tai saanut toimia ja työskennellä osana yhteiskuntaa. Pakkoruotsi pitäisi saada pois myös maahanmuuttajilta.

Suomeen pitää saada tulla töihin - ja nykyistä paljon helpommin. Koulutetullekin henkilölle voi työluvan saanti kestää kuusi kuukautta edellyttäen useita tuntien visiittejä poliisiasemalle. Työvoimatoimisto on suunniteltu auttamaan lähinnä kouluttamattomia maahanmuuttajia: oman alansa osaajat turhautuvat byrokratiaan ja pelkästään suomenkieliseen palveluun vaikka monessa asiantuntijatyöpaikassa pärjäisi englannilla.

Yritysten pitäisi myös kautta linjan olla nykyistä helpompi työllistää. Matalampi irtisanomissuoja ja alhaisemmat työllistämiskustannukset madaltavat yritysten kynnystä työllistää muitakin kuin 35-vuotiaita valkoisia lihaasyöviä heteromiehiä. Yksin työnantajien "rasismista" ei maahanmuuttajien työllistyminen kuitenkaan ole kiinni. Useilla kansalaisuusryhmillä - esim. kenialaisilla - on jo nyt suomalaista kantaväestöä parempi työllisyysaste.

--

Olen itse ollut työperäinen maahanmuuttaja Englannissa ja Tanskassa ja käynyt koulua Saksassa. Näissä kaikissa maissa on hyviä ja huonoja esimerkkejä maahanmuutosta - ja Suomea merkittävästi enemmän maahanmuuttajia suhteessa kantaväestöön. Saksan väestöpoliittisesta tilanteesta kirjoitin syksyllä Thilo Sarrazinin kirjan pohjalta. Sittemmin mm. liittokansleri Angela Merkel on todennut, ettei Saksassa integraatio ole onnistunut.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän henriheikkinen kuva
Henri Heikkinen

Hyvä Elina. Juuri tuollaista perusteltua argumentointia tarvitaan!

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

"Tulkaa tänne kunhan vaan ette töitä tee" tuntuu olevan punavihreiden motto maahanmuuttoa koskien. Ei tietenkään suoraan sanottuna, mutta kun katsoo kaikkia mietittyjä ratkaisuja ja vetää niistä yhteynäisen johtopäätöksen.

Käyttäjän ronin kuva
Ronja Ronin

"Sen sijaan tavoitteena tuntuu olevan passivoida ja syrjäyttää paikallisen väestön lisäksi myös tänne muualta eksyvät".

Just joo, kun ton sanoo, niin haukutaan muukalaiskammoiseksi. Ja kun varoittaa mihin islamilaisten syrjäytyminen johtaa, haukutaan vainoharhaiseksi islamofoobikoksi. Joku massahysteria on lamauttanut ihmisten aivot, myökin poliitikkojen ja toimittajien.

Hyvä kirjoitus Elina!

Yki (nimimerkki)

Jaaha, kokoomuken promilleliikkeen rasistit taas näppiksen ääressä. Valitettavasti sekoomuksen virallinen linja on yhtä naivi, tekopyhä ja äitelä kuin vihreiden laturin. Tämä kirjoitus pitäisi antaa selkokielelle käännettynä stubbidolle ja loppuun kuittaus: luettu, ymmärretty ja sisäistetty. Valiitettavasti näin ei käy.

Käyttäjän kaikupohja kuva
Teemu Roni

Elina kirjoitti:

"Maahanmuuttomme kurssimuutos lähtee siitä, että alamme painottaa työperäistä maahanmuuttoa ja karsia humanitaarista maahanmuuttoa. Monelle maahanmuuttokriitikon kriitikolle tuntuu olevan mahdotonta suoda maahanmuuttajillemme ihmisarvoinen status: kyky ja oikeus elättää itsensä ja perheensä täällä luomalla elinkeinoja ja tekemällä työtä. Sen sijaan tavoitteena tuntuu olevan passivoida ja syrjäyttää paikallisen väestön lisäksi myös tänne muualta eksyvät. Ei työnteko vie kenenkään ihmisarvoa, sen sijaan holhous ja näköalattomuus onnistumiselle vievät aikuiselta halun elää ja ponnistella."
-- --
Siis humanitaarista maahanmuuttoa pitää karsia. Mutta sanot, että maahanmuuttokriitikin kriitikoille on mahdotonta suoda maahanmuuttajille ihmisarvoinen status. Tuo ei nyt täsmää millään, Lepomäki. Kyky ja oikeus elättää itsensä (ja siis myös tehdä työtä)ei riipu maahanmuuton vastaanottokvaliteeteista. On ennen muuta meidän (Suomi ja sen jäsenistö) tehtävämme, että työvoima ja työnantaja kohtaavat toisensa; riippumatta siitä, miten tänne tultiin. Työnteko ei vie ihmisarvoa, mutta työperäisen maahanmuuton valitseminen humaanisen maahanmuuton sijasta vie.

Matti Jokinen

Teemu Roni
"On ennen muuta meidän (Suomi ja sen jäsenistö) tehtävämme, että työvoima ja työnantaja kohtaavat toisensa; riippumatta siitä, miten tänne tultiin."

Ei se työvoima ja työnantaja kohtaa edes täällä paikallaan olevien suomalaistenkaan kohdalla, kun työvoimakoulutuksessa mukaan olevatkin lasketaan niin työttömiä on suomessa yli 400.000. Suomessa ammatillisen koulutuksen saaneista ja insinööreistä puolet eivät saa valmistuttuaan koulutustaan vastaavaa ammattia. Kohta saattaa olla iso määrä Nokia-insinöörejä työttömänä. Iso osa matalan tason perustuotannosta on siirtynyt aasiaan ja ne harvat jäljelle jääneet ammatit vaativat jonkun korkeamman kolutustason. Kun suuri osa maahanmuuttajista on kolutttamatonta väkeä niin ihmetyttään miten heille voisikaan löytyä mitään työtä. Jo ennestään maassa olevilla ulkomaalaisilla on työttömyysaste muistaakseni 50%. Eikö ensin tulisi koittaa saada jo maassa oleville ulkomaalaisille töitä ennen kuin tänne hankitaan lisää työttömiä maahanmuuttajia kamppailemaan samoista vähistä töistä? Ja erittäin väärä linja on se mitä jossain Etelä-Suomen kaupungeissa on suositeltu, että ensisijaisesti työhön tulisi palkata maanhanmuuttaja vaikka hänen pätevyytensä ei olisi yhtä hyvä kun samaa työta hakevan suomalaisen. Tuohan on selvää syrjintää etnisen taustan perusteella, eli rasismia.
http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/...
"Helsinki harjoittaa työhönotossa niin sanottua positiivista erityiskohtelua". Miten erityiskohtelu voi olla positiivista? Jonkun ryhmän erityiskohtelu syrjii aina jotain toista ryhmää. Poliitikkojen mukaanhan maahanmuuttajien ei pitänyt viedä suomalaisten työpaikkoja, vaan he tekevät töitä mitkä eivät muka suomalaisille kelpaa. Tämänkö pitäisi lisätä suvaitsevaisuutta, kun suomalainen joutuu heittämään koulutuksensa roskiin, kun vähemmän koulutettu erilaisen etnisen tausta omaava henkilö vie työpaikan nenän edestä?

Teemu Roni
"Työnteko ei vie ihmisarvoa, mutta työperäisen maahanmuuton valitseminen humaanisen maahanmuuton sijasta vie."

Ei vie, koska suomalaisilla ei ole muiden maiden elatusvelvollisuutta. Jos suomalaiset hyvää hyvyyttään auttavat vuosittain muutamia ihmisiä ei se tarkoita sitä että meidän pitäisi auttaa kaikkia tänne pyrkiviä, koska meillä ei edes ole varaa siihen. Koska valtion budjetista ei jää euroakaan yli laitettavaksi maahanmuuttoon, vaan se on pahasti alijäämäinen, se tarkoittaa sitä että nykyinen maahanmuutto kustannetaan velkarahalle sauraavan sukupolven piikkiin. Eli henkilöt jotka eivät edes itse kustanna haluamaansa maahanmuuton lisäämistä haluaisivat kasvattaa sitä entisestään ja lasku jätetään toisten maksettavaksi. Lasku jää samojen nykyisten pikkulasten maksettavaksi joiden maksettavaksi on jäämässä myös suurten ikäluokkien eläkkeet ja kaikki muu ulkomaanvelka. Ikävää että heidän pitää maksaa oman elämisensä lisäksi edellisen sukupolven eläminen, eli eläkkeet ja velat. Eiväthän he voi mitenkään selviytyä siitä, koska emme mekään nyt selviä nykyisistä laskuista, vaikka meiltä puuttuvat edellisen sukupolvien ylisuuret eläkemäärät sekä velat ja kaiken pitäisi olla huomattavasti helpompaan kun nuo suuret rasitteen eivät ole niskassa.

Maailman väkiluku kasvaa niin huimaa vauhtia, että se väestönkasvu itsessään aiheuttaa monien maiden konfliktit, köyhyyden ja kurjuuden. Suurin humanitäärinen teko on auttaa muita maita pysäyttämään väestönkasvunsa ja vähentämään väestön kokonaismäärä takaisin sille tasolle jolla maa pystyy tulemaan toimeen. Väestön siirtäminen paikasta toiseen siirtää vain väestöräjahdyksen ongelmat paikasta toiseen. Ongelmat eivät lopu jos ei sille väestönkasvulle tee mitään. Muutaman ihmisen tuominen suomeen on vain hölmöläisten touhua eikä minkään humanitäärinen teko, kun ei itse ongelmien aiheuttajalle tehdä mitään.

Anis Harran

Tämä on hyvä artikkeli, mutta 1. lauseesta saa sen kuvan, että kurssimuutos tuotettaisiin ihmisiä profiloivin keinoin, esim. valtiojohtoisella työvoiman värväyksellä tai viisumien eväämisellä.

Minä luotan mieluummin spontaaniin järjestykseen: taloudellisten vetotekijöiden korjaamisella kohdalleen, niin että meille kannattaa tulla mieluummin töihin ja yrittäjäksi kuin generoimaan tukipuroja. Tulisi lopettaa valtiojohtoinen työ- ja opiskeluperustaisten tulijoiden maahanpääsyn vaikeuttaminen ja niin ikään purkaa humanitääristä maahanmuuttoväylää talousperustaisilla tulijoilla kuormittava tuki- ja käsittelyhidasteviidakko.

Kun näkymätön käsi on oikeassa asennossa, maahanmuutto lieveilmiöineen alkaa itsestään suuntautua sekä maahanmuuttajien että yhteiskunnan kannalta myönteisesti eikä kenenkään tarvitse tehdä holhoavia päätöksiä maahanmuuttajien puolesta. Emme tarvitse lisää rajoituksia vaan lisää vapauksia, emme lisää tukia vaan mahdollisuuksia itse tienata elantomme. Pätee sekä kantaväestöön että maahanmuuttajiin.

Ville Hiiskanen

Harmi, että puolueesi on ryvettynyt korruptioskandaaleissa ja isänmaan myymisellä.

Vaihtaisit sinäkin Perussuomalaisiin, niin sinutkin otettaisiin todesta.

Jussi Heino

Kuules Ville,

Pakko heittää tähän että olet sinä aika huumori mies :)

Vai että Persut otettaan todesta? Vain ne jotka uskovat uskontoonne. Ei muut. Enemmän teille nauretaan kuin otetaan todesta. Mutta jos ei kykene oman uskon sokaisemana ja kuurouttamana näkemään todellista maailmaa niin silloin voi tuollaista heittää.

Tässä kirjoituksessa sentään oli asiaa ja näki että sitä oltiin todella mietitty. Eikä vain lainattu kuten teidän puolueellanne on tapana ja väittää samalla että tätäpä mietittiin 1,5 v Brysselissä ja kovaa oli .

Matti Jokinen

Elinan artikkeli oli erittäin hyvä.

Rasismi-sanaa on käytetty niin paljon väärin omia tarkoituksiaan edistäen tai kritiikkiä vaientaen, että koko sana on jo kokenut pahan inflaation. Nykyään rasismi-kortilla ratsastavat hankkivat itselleen vaan tärähtäneen kukkahattutädin leiman. Pahimmillaan rasismilla ratsastajat syyllistyvät itse rasistiseen syyttelyyn, kuten tapaus Päivi Lipponen ja Tampereen pitserian tuhopolttosta ilman minkäänlaisia perusteita suomalaisten syyttely.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010112512760102_u...

Rasistisen väkivallan uhrit ovat hyvin usein ihan tavallisia suomalaisia ihmisiä, useimmiten vieläpä naisia. Jos väkivallan uhri kerta toisensa jälkeen on valikoitu erillaisesta etnisestä taustasta niin on suuri syy epäillä että rikoksella on rasistiset taustat, vaikkei sitä ilmeisesti oikeudessa jostain syystä mitenkään huomioidakkaan, mikä on hyvin outoa. Juuri tässä asiassa olisi muutoksen paikka taistelussa rasismia vastaan.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Yksi onglema maahanmuutossa on se, että meidän keskuudessamme elää voimakkaasti myyttinen käsitys siitä, että Euroopan ulkopuoliset ihmiset ovat älykkyydeltään ja henkisiltä kyvyiltään meitä tyhmempiä.

Tästä virheellisestä käsitykestä seuraa olettamus, että tänne tulevat maahanmuuttajat kelpaavat töihin lähinnä siivoijiksi ja korkeintaan bussinkuljettajiksi. Toisen polven maahanmuuttaja voidaan sitten nostaa jopa lähihoitajaksi asti.

Kuitenkin kyse huonommasta älyllisestä kyvystä ja sopeutumattomuudesta vaativiin töihin on vain omaa uskomustamme. Voisimmi hyvin ottaa vastaan myös korekasti koulutettuja työntekijöistä. Päin vastoin kuin luullaan, niin maailman köyhemmissäkin maissa on runsaasti yliopistotutkinnon suorittaneita ihmisiä, jotka eivät oman maan heikon taloustilanteen vuoksi saa kunnon työtä omassa maassaan, ja olisivat valmiita muuttamaan Suomeen, jos mahdollisuus vain tarjoutuisi.

Raimo Alasiurua

Hyvä Elina! Maahanmuuttoon saatava "järki päähän", meiksi meidän "sossuluukkulla" piikki auki tänne tuleville pakolaisille. Osalla kantasuomalaisilla vanhuksilla vähemmän oikeuksia hyvään hoitoon kuin eläimillä. Kysymys viimekädessä on aina rahasta.Töihin tulevat ok, elintasopakolaiset palautettava välittömästi, jos autetaan, niin autetaan kotimaissaan.

Suomen kilpailukyky ja talous, mahdoton yhtälö, kun yritykset pakotetaan ostamaan työtä KARTELLILTA ja myymään tuotteita/palveluja VAPAILLEMARKKINOILLE.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset