*

Elina Lepomäki Näin ei voida jatkaa.

Rahoitusmarkkinavero: jälleen yksi naula Euroopan arkkuun

EU:n kaavailema rahoitusmarkkinavero panisi pankkien ja muiden rahoituslaitosten väliset osake-, johdannais- ja joukkovelkakirjakaupat verolle. EU ei ole asiasta yksituumainen muun muassa Britannian ja Ruotsin vastustaessa, joten on mahdollista että euroalue ottaa tämän kamikazen ohjaimiinsa yksin.

YLE:n eilisessä uutisessa mennään jo ingressissä metsään: "Vero ei siis koskisi kuluttajia tai muita yrityksiä kuin rahoituslaitoksia." Mielenkiintoista olisi kuulla toimittajan näkemys siitä, että ilmastako pankit tuon ylimääräisen rahan taikovat. Olisi ymmärrettävä se, että oli pankeille asetettavista lisäkustannuksista mitä mieltä hyvänsä, niin ensisijaisesti ne nostavat palvelumaksuja ja heikentävät pankkien lainanantokykyä nimenomaan yrityksille ja yksityishenkilöille. Pankit myös tekevät suuren osan kaupoistaan vastakauppoina omille asiakkailleen.

On tragikoomista että EU kaavailee tällaista uudistusta tilanteessa, jossa se on vaarassa ajautua muutenkin syvään ja pitkäkestoiseen lamaan. Kun ei osata nöyrtyä todellisen ongelman edessä, kabineteissa kehitellään keppihevosia. "Pisteestä spekulaatiolle" ja "lisäkurista rahoitusmarkkinoille" kun on helppo puhua ilman että äänestäjät kohahtavat. Pääsee helpolla kun ei joudu perustelemaan edes alkeellisesti miksi jotain ehdotetaan ja miten se liittyy käsillä olevaan velkakriisiin. Ei nimittäin mitenkään.

Kansalainen hyötyy tehokkaista markkinoista

Jos jotain niin sanottu spekulaatio on jokaisen pulliaisen etu. Toisin kuin poliitikot ja media mielellään antavat ymmärtää, spekulaatioon itsessään ei liity mitään rikollista. Spekulaatio käytännössä tarkoittaa sitä, että ottaa kantaa markkinoiden tulevaisuuden suunnasta. Esimerkki tällaisesta on että alkaa epäillä vuonna 2008 ettei Kreikka pysty suoriutumaan valtionvelastaan ja ostaa vastaavan sijoitustuotteen. Pelissä voi voittaa tai hävitä.

Mitä enemmän markkinoilla käydään kauppaa, sitä enemmän niillä on likviditeettiä, sitä vakaammat ne ovat, niille voi osallistua myös muut kuin suursijoittajat, väärinkäytösten mahdollisuus katoaa ja sitä tehokkaammin muodostuu jokaiselle hyödykkeelle oikea hinta. Mitä vähemmän tätä luonnonlakia sotketaan esimerkiksi poliitikkojen rakastamalla positiivis- tai negatiivisluontoisella sääntelyllä, sitä harvemmin ajaudutaan tilanteisiin joissa joku allaoleva on joko täysin yli- tai aliarvostettu (eli ns. kupliin).

Jos joku kokee nyt ongelmaksi sen, että ensin Kreikalle ja kumppaneille lainattiin kuin viimeistä päivää ja nyt ei lainata kun viimeinen päivä meni jo, niin rahoitusmarkkinaverolla tätä kehitystä ei olisi käännetty suuntaan eikä toiseen. Suunnan olisi voinut kääntää poliittisesti esimerkiksi niin että aluperinkään ei olisi kannustettu pankkeja varaamaan kaikkien euromaiden velkaa tasa-arvoisina taseisiinsa ilman pääomapuskuria eikä valjastettu EKP:ta raha-automaatiksi kaikille euromaiden veloille.

Lisää veroja, vähemmän tulevaisuutta

Lopultahan tämä on vain yksi pyrkimys lisää periä veroja valtioiden ylivelkaantuneisiin kirstuihin. Veronmaksajille se markkinoidaan tietenkin pankkiireiden kuohimisena. Vaikea on kuitenkaan nähdä, että lopputulos olisi verokertymän nousu. Palvelubisnestä katoaa alueelta väistämättä, kaupankäyntivolyymi laskee, ja vero on mahdollista kiertää täysin laillisesti.Jos rahansaanti investointeihin vaikeutuu, on talouskasvu vaikeuksissa.

Suomen partiopoikamaista intoa tässä asiassa ei voi kansalainen jälleen kuin ihmetellä hikinoroja otsaltaan pyyhkien. Suomen pankeilla kun ei ole 1990-luvun jälkeen ollut ongelmia maksuvalmiudessa tai vakavaraisuudessa - toki suomalaisia pankkeja on olemassa enää kovin vähän ja pian ilmeisesti vielä vähemmän. Mitään erityistä pankkikaunaa täällä ei pitäisi olla eikä meidän pitäisi osallistua rahoittamaan muiden maiden pankkeja.

Alhaisempi markkinavolyymi myös tarkoittaa sitä, että yhä harvempi pennonen suuntautuu meille tänne Suomeen. Pääomat keskittyvät suuriin taseisiin, suuriin maihin, turvallisena pidettyihin valuutoihin, ja alueisiin joissa käytetään vähemmän poliittista mielivaltaa.

Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi sanoi asian aamu-tv:ssä tänään niin kuin se on: pahin tilanne Suomen kannalta olisi juuri se, että tästä tehdään euroalueen eikä EU:n laajuinen laki, sillä silloin naapurimaa Ruotsi veisi viimeisetkin pankkibisneksen pisarat tästä maasta. No, eipä ole sitten mitä verottaa eikä säädellä, ja goodbye, vähäinen suomalainen pääoma.

Tiivistelmä

Rahoitusmarkkinaveron väistämättömiä seurauksia ovat pankkien asiakkaiden kustannustason nousu, markkinoiden likviditeetin supistuminen ja volatiliteetin (suurten markkinaliikkeiden) kasvu, suomalaisten / euromaiden / eurooppalaisten pankkien entisestään kärsineen kilpailukyvyn heikentyminen,  finanssitransaktioiden kiertäminen alueen rajojen ulkopuolelta, pankkien toimintojen ulosliputtaminen sekä kannustimet räätälöidä uudenlaisia veroa kiertäviä johdannaisinstrumentteja. Näistä kohdista yksikään ei paranna tavallisen kansalaisen asemaa - eikä heikennä pankkiirien asemaa. Vaikka vasemmisto ei perinteisesti tavallisen kansalaisen puolta pidäkään, niin sentään pääomien keskittymisestä sielläkin luulisi oltavan huolissaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

25Suosittele

25 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (107 kommenttia)

Heikki Kosalainen

Mielestäni pankkien pitää maksaa veroja siinä kuin muidenkin yritysten. Ne muutkin yritykset keräävät maksamansa verot asiakkailtansa. Mielestäni olisi tragikoomista, ettei EU yrittäisi kerätä veroja organisaatioilta, joita se tukee verorahoin ja politiikallaan tuhansilla miljardeilla euroilla.

Katsopa Elina huviksesi pankkiirien bonuksia. Voitko vakavalla naamalla väittää, ettei tuollaisten yritysten pitäisi maksaa veroja siinä kuin muidenkin yritysten? Pankkiirina olo ei vaadi mitään talentia, vaan rahaa tulee ovista ja ikkunoista vain sen vuoksi, koska yhteiskunta on antanut pankkilisenssin omaistajalle oikeuden luoda bittirahaa.

Käyttäjän elepomaki kuva
Elina Lepomäki

Pankit maksavat veroa siinä missä muutkin yritykset.

Heikki Kosalainen

No kerropa heti alkuun paljonko Nordea maksoi viime vuonna arvonlisäveroa?

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson
Heikki Kosalainen

Kaikissa yrityksissä arvonlisävero tulee asiakkaille maksettavaksi. Pankithan veloittavat palvelumaksuja ja mielestäni niistä pitäisi maksaa arvonlisäverot niin kuin muutkin yritykset maksavat. Luuletko että muut yrityksen sen mieluummin niitä arvonlisäveroja maksavat? Perään tasa-arvoista kohtelua pankeille verrattuna muihin yrityksiin. Osallistukoon yhteiskunnan rahoittamiseen samalla tavalla kuin muutkin.

Heikki Kosalainen

Ehdotan että pankit alkaa maksamaan palvelumaksuistaan arvonlisäveroa. Kun asiakkailta kehtaavat pyytää automatisoiduista palveluistaan palvelumaksuja, niin on kohtuullista että niistä voittoa tuottavista palveluista maksavat arvonlisäveron siinä muutkin yritykset. Nyt muut yritykset joutuvat maksamaan enemmän veroja sen vuoksi, koska pankit luistavat omista maksuistaan.

Matti Mottonen

Tällä hetkellä Nordea ja muut finanssitoimijat maksavat ALV:n.

Ne nimittäin ovat samassa asemassa kuin kuluttajat. ALV sisältyy kaikkiin tehtyihin hankintoihin.

Pieni osa maksetusta ALV:stä saadaan vähentää yleiskuluvähennyksenä, loput pätyy pankin kustannuksiin.

Merkittävistä kustannuseristä mainittakoon IT.

FInanssipalveluiden arvonlisää on vaikea määritellä. Sen vuoksi palvelut ovat yleensä alvittomia.
Esim. postipalvelut ovat verollisia finanssialan toimijoille vastoin direktiivejä.

Vakuutuksille on usein säädetty erilaisia veroja: Suomessa vakuutusmaksuvero koskee useimpia vahinkovakuutuksia (pl henkilövakuutukseet). Sen suuruus on Euroopan ennätys yleisellä tasolla, 23 %. Se säädettiin aikanaan sillä perusteella, että valtio tarvitsee rahaa.

Tämän lisäksi vakuutusyhtiöt maksavat alv:n yllä mainittuun tapaan. Edelleen korvaukset sisältävät alv -kustannuksen.

Voidaan sanoa, että Suomessa finanssiala on kovasti verotettu.

Matti Mottonen

Heikki hyvä,

yritys vain tilittää arvonlisäveron. Tilityksestään se saa vähentää hankintojensa arvonlisäveron.

Eli pankkien kustannus pienenee, jos niiden toiminta tulee alvilliseksi.

Arvonlisävero ei ole arvonlisäverolliselle yritykselle kustannus, se on läpikulkuerä, jonka mm. kuluttaja maksaa.

Myös FTT:n kustannuksen maksaa viime kädessä kuluttaja.Näin, sanoi Jutta (ja aikaisemmin JYkä) mitä vaan.

Heikki Kosalainen

Pankit eivät maksa tarjoamistaan palveluista arvonlisäveroa. Siitähän tässä oli kyse, eikä siitä maksaako arvonlisäveroa hankinnoistaan. Pankkien bisnes ei ole tehdä hankintoja, vaan tarjota maksullisia palveluita. On täysin eri asia olla vapautettu arvonlisäverosta, kuin maksaa omista hankinnoistaan arvonlisäveroa. Tuollaiset tekstit ovat pelkkää harhaanjohtamista. Pankit voivat muutenkin ulkoistaa IT-palvelunsa maihin, joissa sitä mainitsemaasi arvonlisäveroa ei tarvitse maksaa.

Ja ihan turhaa tähän on sotkea mukaan vakuutuksia, koska pankkipalveluista oli kyse.

Heikki Kosalainen

Matti Mottonen,

Kerro jotain uutta, jota en vielä tiedä. Samalla tavalla ne muidenkin yritysten kuluttajat joutuvat alvinsa maksamaan ja pankkeja ei saa suosia tässä asiassa muiden kustannuksella.

Heikki Kosalainen

Mielestäni on outoa, että Uusi Suomi pyrkii tarkoituksella HUIJAAMAAN omia lukijoitaan nostamalla valheellisen blogin tälle huomioarvolle. Jokainen täysijärkinen ymmärtää sen, että juuri rikkaimmat joutuisivat maksamaan eniten tätä veroa, eikä köyhimmät. Elina Lepomäki valehtelee, että köyhimmät olisivat suurimmat kärsijät. Jokainen kuitenkin ymmärtää, että rikkaat siirtelevät suurimpia rahoja ja he ovat silloin myös veron suurimmat maksajat. Tavallinen suomalainen alle puolen miljoonan käteiskassalla ei edes käytännössä huomaa veron olemassaoloa.

Aki Häkkilä

Jos olet yhteiskuntaa viime aikoina seuraillut, olet huomannut, että kasvavassa määrin liian vähän tuottavia toimintoja lopetetaan eikä muuta tunnu tulevan tilalle. Sehän tässäkin on riskinä. Kustannukset valuu ketjussa eteenpäin ja kaataa seuraavan tason vähiten tuottavia toimintoja.

J. Gagarin

Toivottavasti et Elina ole ainoa totuuden torvi eurooppalaisessa erämaassa.

En voisi olla enempää samaa mieltä.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Tätä veroa ei tule Suomen kannattaa, jos kaikki EU-maat ei tule mukaan ja esim. Ruotsi jää ulkopuolelle.

Englannin penseyden tässä ymmärtää, kun n. 20 % maan BKT:stä muodostuu raha- ja osakemarkkinatoiminnasta. Toisaalta Lontoo voi menettää jatkossa asemansa Euroopan rahamaailman keskuksensa, jos, kuten näyttää, yhteinen talousunioni muodostuu ja Englanti jää sen ulkopuolelle. Pääministeri Cameronin hallituskumppani arvosteli Englannin esiintymistä viimekertaisessa EU:n huippukokouksessa.

J. Gagarin

On aivan mahdollista, että Lontoon Cityn pankkiirit hykertelevät mielessään jo ajatukselle, että euroalueelle tuleee Tobinin vero.

Se tekee Lontoosta finanssitalouden veroparatiisin yli yön. Raha virtaa briteille, jotka näin ovat panneet muun Euroopan työhön tuottamaan tavaroita.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kyllä britit korjaavat Lontoon Cityynsä isomman potin, jos euroalueella söhlätään tämäkin tempaus lävitse.

Olen niin 1:1 Lepomäen kirjoituksen kanssa, kaikkine "markkinointitemppuineen" ja poliittisine painekattilapäätösten kanssa.

Täällä pohditaan milloin shorttikieltoa, milloin tehdään "vapaaehtoisia" 50-60% alaskirjauksia (oikeasti, pölhöä touhua) vaikka on luottoriskijohdannaiset ostettuna kalliilla rahalla, viitaten Kreikan tilanteeseen.

Euroalueen mielivaltaa harjoittavat byrokraatit ja vaaliuhan alla törttöilevät toimijat, joilla ei tunnu olevan minkäänlaista ymmärrystä edes alkeellisesta markkinataloudesta. Täällä keskitytään painamaan uusi erä laastaria valtimovuotoihin aina sitä mukaa, kun uusi purske leviää ympäristöön. Tällä ei ole aikomustakaan hoitaa talouspuolen kriisiä ja pureutua ongelmiin.

Syy on yksinkertainen: euroalue on epäoptimaalinen (jopa "pessimaalinen") valuutta-alue, joka ei vaan tule pysymään pystyssä ilman jatkuvaa tulonsiirtoa. Sen ongelmia eivät ole pelkästään Kreikan tai Italian velat. Sen ongelma on tuottavuuden epätasapaino, joka on karkeasti ottaen 30% luokkaa "pohjoisen" ja "etelän" välillä.

Se, että Suomessa joku poliitikko lähtisi pureutumaan ongelmaan haluten euron kuitenkin säilyvän joutuisi siis tokaisemaan, jotta maksamme 10-20 miljardia euroa eteläisille lajitovereillemme, kun euro on niin kannattava ja tuonut meille kiertoradalle laukanneet kotitalousvelat ja muuta kivaa.

Se on poliittinen itsemurha.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Taulukko 1: Kahdenväliset lainasitoumukset ja nostetut määrät, miljoonaa euroa

.............Suomen sitoumus Nostettu/vastuu

Kreikka......... 1 480........ 1 004

Suomen valtion kassasta on maksettu suorana kahden välisenä Lainana Kreikalle tuo summa. Sillä ei ole mitään tekemistä luottoriskijohdanneisten kanssa.

Hallitusohjelmaan kirjattiin kesäkuussa 2011:

”Mikäli jokin euromaa pyytää ERVV:ltä lainamuotoista tukea vielä Portugalin jälkeen, on Suomi valmis harkitsemaan tätä vain sillä ehdolla, että Suomi saa takausosuudelleen vakuudet kyseiseltä maalta. Tämä rajaa Suomen tosiasialliset vastuut enintään Portugalin ja sitä edeltävien ohjelmien hyväksymisen mukaiselle tasolle.”

Jos em. lainaa, joka on sovittu ennen hallitusohjelman kirjausta, ei saada takaisin, missä sinä sen kirjanpidossa sitten pidät.

Eduskunnan tarkastusvaliokuntakin pohti asiaa, mutta se siirtyi vuoden 2011 tilinpäätöksen laadinnan yhteyteen ratkaistavaksi.

Ote valiokunnan mietinnöstä:

"Valiokunta toteaa, että valtiolla ei ole välitilinpäätösmenettelyä, joten lainasaatavien arvostaminen kirjanpidossa tapahtuu aina valtion tilinpäätöksen yhteydessä. Suomen kahdenvälisiin lainasaamisiin liittyen ei vuodelta 2010 tehtävän tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä katsottu olevan tarvetta kirjata arvonalennuksia. Kreikalle myönnetyn lainapääoman osalta tilanne arvioidaan seuraavan kerran varainhoitovuotta 2011 koskevan valtion tilinpäätöksen laadinnan ja tarkastuksen yhteydessä. Valiokunnalle on saatettu tietoon, että voi olla ongelmallista, jos vain yksi jäsenmaa tekisi alaskirjauksia. Valiokunnan mielestä jäsenmaiden yhteisten toimintamallien tarve on ilmeinen."

Nim.
Kymmenien vuosien kirjanpitokokemuksella

Käyttäjän OSAKARIK kuva
Olli Kankaanpää

Olet oikeassa. Tuottavuuden lisäksi kyse on julkisten varojen käytöstä ja maahan pesiytyneestä veronkierrosta. Miten leikkaat kasvaimen irti vahingoittamatta potilasta? Tässä tapauksessa et mitenkään.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Ongelma onkin siinä, MITEN Kreikan velkajärjestelyt toteutetaan. Lienee jo aivan kaikille selvää, ettei Kreikka nykyisestä velkataakastaan suoriudu, jollei maa tee jotain äimistyttävää öljyesiintymälöytöä suhteellisen helposti hyödynnettävästä lähteestä.

EKP, IMF ja väliaikainen vakausrahasto ovat kaikki sitä mieltä, ettei heidän papereilleen alaskirjauksia tehdä. Sattumoisin muilla tahoilla näitä papereita on niin vähän enää jäljellä, että niille paine tulee olemaan kovempi, jos Kreikkaa edes leikillä yritetään saada näyttämään elinvoimaiselta.

Tuo 50-60%, mitä nyt tällä haavaa maalaillaan ei tule sekään riittämään. Ensinhän maa oli maksukykyinen kuin mikä, heinäkuussa sitten pohdittiin n. viidenneksen alaskirjausta - vapaaehtoisesti, totta kai. Nyt puhutaan puolet pois ja ehkä ylikin.

Mikäli jäärät IMF, EKP ja ERVV pitävät kiinni kannastaan niin silloin muiden "vapaaehtoinen alaskirjaus" pitäisi olla jo yli 100%, jotta Kreikka pääsisi Maastrichtin sopimusten rajoihin. Mihin mafiatyylisiin "tarjouksiin, joista ei voi kieltäytyä" tämä kolmikko lähtee jää nähtäväksi. Toinen asia, mistä kohta lipsutaan on Kreikan "poikkeustapaus". Portugali on jo hyvää kyytiä menossa pahaan maksukyvyttömyysloukkuun ja Espanjan saadessa pikkuhiljaa kirjanpitotietoa maakunnistaan niin pommeja on tulossa lisää. Maata vaivaavat myös muut seikat, joista työttömyys ja pankkien asuntolainakanta on sahanpurua.

Fitch Ratings tuossa totesi jo, että "Euroopan kohtalo ratkaistaan Rooman porteilla". Eli Italiaakaan ei sovi unohtaa.

Yhteenvetona tästä kaikesta pitää osata nähdä jäätävän kokoinen pankkikriisi.

1) Basel III
2) Taantuma
3) Euroalueen transaktioverohuumat
4) Pankkien omistamista eräiden euromaiden mark-to-market vs. kirjanpidollinen arvo. (Koskee myös Suomen valiokuntapohdintoja, että miten Kreikan velat noteerataan)
5) Luottolama, EKP:lle tehtiin taas uusia talletusennätyksiä, liki 482 miljardia euroa - vuorokaudessa.

Joka ainoa tuossa listalla enteilee pahaa. Jos nyt vielä joku edes kehtaa heittää sellaista mukahauskaa juttua, että perussuomalaiset olisivat kaatamassa koko Euroopan pankkisektorin niin haluaisin pyytää tarkistamaan esimerkiksi Suomen tämänhetkisen hallituspohjan, jotta ketkä tätä pankkikriisiä ovat täällä huseeraamassa.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Persujen vaatimus, että letkut irti ja piikki kiinni, johtaisi kyllä kaikkien varmemmin kaokseen. Suomen hallitus ei tosin, olipa hallituspohja mikä tahansa, pysty yksin aikaansaamaan Euroopan pankkijärjestelmän kaatumista.

Tuota verohommaa ei ole päätetty ja, kun Ranskan vaalit on huhtikuussa käyty, voi olla, että asia siirtyy, kun ei ole riittävää kannatuspohjaa EU-maissa.

EI EKP:ssä ihan noin tyhmiä olla. Jos rahaa palautuu takaisin, eiköhän keinot
luototuksen turvaamiseen löydy tavalla tai toisella.

Tottakai tämä tilanne hankala ja kriittinen, mutta tilanteen hallinta on poliittisten päättäjien vastuulla. Ei tätä tilannetta päästetä kaatumaan, koska silloin romahtaa euromaiden lisäksi vielä enemmän muita talouksia.

Fakta ja fiktio tuntuu välillä olevan sekaisin, kun tälläinen pragmaattinen asioiden seuraajaa lukee keskustelua.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Pietikäinen, jos kerran Suomi ei voi kaataa projektia niin miksi olemme ylipäätäänsä mukana suuremmalla panoksella kuin muut, vertaa nyt vaikka Kiinaan, Japaniin, Yhdysvaltoihin tai Britanniaan? Oleellisempi kysymys on, jotta pystyykö Suomi pelastamaan tämän projektin?

Ei pysty. Mikäli euroalue halutaan Maastrichtin sopimuksen raameihin se tietää kokonaisuudessaan useamman tuhannen miljardin euron pottia. Tähän päälle sitten tuo tuottavuuseron jatkuva tasapainottaminen tulonsiirroin.

Listasin asioita, jotka ovat nimenomaan kaikki joko merkittävän todennäköisiä tai jo aktualisoituneet tapahtumat, lasket ne varmaankin faktaksi. Puhdasta fiktiota, siis täysin tuulesta temmattuja asioita ei listalla pitäisi olla.

En sitten tiedä, kumpi on pahempi. "Japanin tie" tähän nyt nähtävissä olevaan skenaarioon tarkoittaa katastrofia joka tapauksessa. Tähän päädytään nykyisin menetelmin. Tästä on empiiristä dataa saatavilla, poikkeuksena se, ettei euroalue tule saamaan niin halpaa lainaa kuin mitä Japani saa. Tämä pidemmän ajan laskuputki tulee posauttamaan sen pankkikriisin yhtä lailla esiin kuin siten, että jokainen huolehtisi omat pankkinsa.

Parempi ottaa varmasti pari vuosikymmentä turskaa, koska "hyppy tuntemattomaan" voisi tuoda mukanaan voittokortit(kin)?

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Faktalla ja fiktiolla tarkoitin lähinnä yleistä keskustelua (ei yksin US-blogia) ja sitä, että Suomen rajojen ulkopuolellakin uskoakseni eri skenaariopolkuja pohditaan ja sen eri seurauksia.

Tuula Hölttä

Elina L :"EU ei ole asiasta yksituumainen muun muassa Britannian ja Ruotsin vastustaessa, joten on mahdollista että euroalue ottaa tämän kamikazen ohjaimiinsa yksin."

Kannatan eu-kamikazea, vaikka mielestäni tuon kamikazen pitäisikin olla globaali. Ruotsi ja Englanti eivät ole euromaita, ja luonnollisesti niiden finanssimarkkinoille on haittaa siitä, että myös valuuttakeinottelusta peritään vero.

Mielestäni veron aiheuttamia kustannuksia ei tule periä pankkien koko asiakaskunnalta, vaan toimitusmaksuina tms. ainoastaan niiltä, jotka tuota palvelua käyttävät.

Käyttäjän anttivesala kuva
Antti Vesala

"..mielestäni tuon kamikazen pitäisikin olla globaali."

Kerron uutisen: Ei tule olemaan, koskaan. Tämän pitäisi jo riittää syyksi haudata moinen hölmöys enempää siihen aikaa tuhlaamatta.

Tuula Hölttä

Antti V :"Tämän pitäisi jo riittää syyksi haudata moinen hölmöys enempää siihen aikaa tuhlaamatta."

Suurempi hölmöys on mielestäni ollut sääntelemättömän ja vaille asianmukaista valvontaa jätetyn rahaa rahalla -uhkapeliruletin salliminen. Mielestäni vero korjaa tilannetta.

Käyttäjän jhiden kuva
Johannes Hidén

Mistä ihmeestä voit tietää, ettei tule olemaan koskaan? Vaikkei seuraavien 20 vuoden sisällä, miksei vero voisi tulla globaaliksi esim. 100 vuoden sisällä? 100 vuodessa voi tapahtua kummia - varsinkin kun miettii, mitä ihan muutamana viime vuosikymmenenä on tapahtunut.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Toimitus, hoi. Karuselliin...

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

En kyllä aina jaksa ymmärtää Uuden Suomen toimituksen linjaa. Tämä artikkeli oli pitkään ykkösenä (ja olisi edelleenkin, ellei oksanen olisi oksentanut maahanmuuttajista) ja on kerännyt tätä kirjoitettaessa 51 kommenttia joista osa blogin omistajan omia (monikaan ns. kuuluisammista kirjoittajista ei itse vaivaudu kommentoimaan omaa artikkeliaan lainkaan).

Käyttäjän joonaskiminki kuva
Joonas Kiminki

Ymmärtääkseni toimitus antaa välillä itsestäänkin "menestyvän" (eli luetun) kirjoituksen kerätä keskustelua jonkin aikaa ennen kuin nostaa karuselleihin. Mutta siellähän tuo joka tapauksessa nyt näyttää pyörivän. Näyttää olevan US-blogien Facebook-sivullakin: https://www.facebook.com/UusiSuomiBlogit

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

No tuo on (luultavasti ainoa) hyväksyttävä selitys sille, että tätä artikkelia ei heti nostettu karuselliin. :) Ehdin vaan jo säikähtää, että toimitus aikoo sivuuttaa tämän kokonaan, ja se olisi mielestäni ollut suuri virhe. Tässä artikkelissa kun on lähes kaikki, mitä hyvässä blogauksessa pitääkin olla: asiantuntijan kirjoittamaa tiukkaa asiaa tärkeästä ja kaikkia koskettavasta aiheesta, paljon kommentteja ja kirjoittaja itsekin osallistuu keskusteluun.

Pekka Manner

Usarihan on oikeiston uskollinen apuri. Näkehään sen noista Soinin ja Lipposen jatkuvista mollausjutuista mitä US koko ajan suoltaa.

US on jo pahempi kokoomuksen nuolija kuin MTV3 tai Alma-media.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Rahoitusmarkkinavero tulee toteuttaa ehdottomasti, eikä sitä saa siirtää kuluttajille. Se on taattava lailla.
Verolaki on saatava kattamaan koko euroopan.

Niskuroivat maat, kuten Englanti tulee pakottaa mukaan ratkaisuun.
Esim. Englannin eu-jäsenmaksualennukset tulee poistaa välittömästi.

Elina Lepomäki on tässä vain tyypillinen kokoomukselainen.
Aivojen rahastuskeskus aktivoituu aina,- ja vain, kun kysymyksessä on uhka varakkaiden taskulle menemisestä.

Kylmän tunteettomasti ne kuitenkin ovat aina varattoman pussille menemässä.

Rahoitusmarkkinavero on toteutettava.......Ja, kyllä se toteutetaankin.

J. Gagarin

"Rahoitusmarkkinavero tulee toteuttaa ehdottomasti, eikä sitä saa siirtää kuluttajille. Se on taattava lailla.
Verolaki on saatava kattamaan koko euroopan.

Niskuroivat maat, kuten Englanti tulee pakottaa mukaan ratkaisuun.
Esim. Englannin eu-jäsenmaksualennukset tulee poistaa välittömästi."

Kyllä tuo kaikki varmasti nyt toteutetaan, kun sitä noin jämäkässti olet vaatimassa.

Käyttäjän elepomaki kuva
Elina Lepomäki

Luitko Markku kirjoitusta? Näin rahoitusalan ihmisenä voin vakuuttaa, että rahoitusmarkkinavero nimenomaan hyödyttää varakkaita ml. pankkiireita mutta heikentää tavallisen kansalaisen asemaa.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

"rahoitusmarkkinavero nimenomaan hyödyttää varakkaita ml. pankkiireita"

Joko varakkaat pankkiirit ovat ryhmittyneet julkisesti rintamaksi vaatimaan rahoitusmarkkinaveroa? Ja tietenkin mahdollisimman suurta. Björn Wahlroos tietenkin etunenässä, koska hän on julkkis ja suurimpia hyötyjiä tästä verosta...jos siis sanomasi pitää paikkansa.

Käyttäjän elepomaki kuva
Elina Lepomäki

Cityn pankkiirit hykertelevät mielessään jos tämä hanke toteutuu ja väitän että Cityn pankkiireiden määrä myös silloin kasvaa. Samoin aasialaisten pankkiireiden.

Heikki Kosalainen

Tavalliselle kansalaiselle tuollaisella verolla ei ole mitään käytännön merkitystä. Ainoastaan hyötyvät, koska valtiot keräävät sillä verotuloja. Suurimmat maksajat tulevat olemaan juuri rahoitusalan ammattilaiset ja suursijoittajat. Kun yli 80% sijoitusomaisuudesta on alle 20% hallussa, niin tietenkin se 20% tulee olemaan suurin palvelumaksujen maksaja. Ja kuulun itse tuohon alle 20%:iin, mutta olen valmis maksamaan kyseisen veron, koska mielestäni ne joilla on riittävästi omaisuutta, ovat myös veronmaksukykyisempiä.

Heikki Kosalainen

Shanghai ja Hong Kong eivät ole olleet viemässä eurooppalaisten veronmaksajien rahoja. Toivotan sellaiset toimijat Eurooppaan tervetulleiksi, jotka toimivat ilman veronmaksajien pankkitukia. Mieluummin kiinalainen pankki ilman tuentarvetta, kuin eurooppalainen pankki rahaa ruikuttamassa Kataiselta ja kumppaneilta. Antaa tuentarvitsijoiden kaatua, koska silloin kiinalaiset ottavat näiden paikan pankkimarkkinoilla.

Käyttäjän jhiden kuva
Johannes Hidén

Hyödyttää pankkiireita? Niitä Cityn pankkiireita luultavasti kyllä, mutta että muitakin pankkiireita? Tiedät epäilemättä rahoitusmaailman pyörteistä huomattavasti enemmän kuin minä, mutta ei kai pankkiirit yleisellä tasolla verosta hyötyisi? Muutenhan he jopa kannattaisivat veroa.

Maksatti veroja sitten asiakkailla tai ei, harvoin ne lisäverot lisätuottoja kuitenkaan tuo.

Pentti Juhani Järvinen

Tuon usein ehdotetun veron tulisi olla tietenkin globaalinen, koko asia esimerkiksi IMF:n valvonnassa. Useimmat ehdotukset esittävät niin pientä veroa, ettei se juuri vaikuttaisi kustannuksiin tai voittoihin, mutta antaisi mahdollisuudet tietää mitä tapahtuu, rajoittaisi spekulaatioita, etenkin jos ja kun niitä tehdään ilman katetta hankituin lainoin.

Eikö tässä yleisessä "katteettomuudessa," vastaavassa ns. "luokitusten" joskus jotenkin rikollisessa virheellisyydessä, ole muka mitään arvosteltavaa. Ja miksi pankit saisivat rankaisematta myydä "myrkyllisiä" tuotteita, kun sitä eivät rankaisematta saa tehdä muutkaan. Ja eikö ns. läntisissä syteemeissä ole paha tasapainottomuus siinä, että omaa ja jotenkin reaalista varaa vaaditaan vähän, pahasti alle vanhojen 8-9 prosentin vaateiden, kun muualla vaateet lienevät jopa 20 prosentin luokassa.

Eli eikö nyt tehdä rahaa liiaksi "tyhjästä." Ja jopa EKP lienee nyt USA:n FED:in jäljillä; sekin antaa korotonta luottoa pankeille, jotka voivat lainata "korolla" valtioille, jotka eivät enää kaikki maksa takaisin. Onhan tämä - selvin sanoin - sikamaista, ei muuta.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kiinassa tehtiin muuten samantapaista suhmurointia, toki eri alalla. Tuossa viime kesänä, kun raaka-aineiden hinnat kipusivat taas hälyttävän koholle niin siellä oli sähköyhtiöt helisemässä. Kiinan suunnitelmatalous (joka on nyt siis tulossa Eurooppaankin) ohjasti kattohinnan sähkölle, siis asettivat hiilivoimalayhtiöille hintakaton. Nämä tekivät rajuja tappioita joutuessaan maksamaan hiilestä korkeita hintoja. Myös hiilen hintaa säänneltiin. Tulos oli se, että hiiltä myytiin ulkomaille mielummin ja koska suunnitelmatalouden keskusohjaamo oli viisaudessaan päättänyt, että hiiltä tarvitsee pakolla myydä myös Kiinan markkinoille niin nämä myivät kaikkein rikkipitoisemmat (siis käyttösuhteeltaan heikoimmat ja saastuttavimmat) tökötit omille firmoilleen. Moni teki myös taktisen "huoltoseisokin" pahimpaan sähkön kysyntäpiikin aikoihin. Ilmastointilaitteet lojuivat kelvottomina suurimpina hellekausina.

Palvelee ihan kaikkia kansalaisia.

Viktor Flinkkilä

Blogisti on oikeassa.

Ei tule onnistumaan. Jo valmiiksi rappautunut maanosa ei yksinkertaisesti ole enää kykenevä ampumaan itseään nilkkaan yksipuolisesti.

Tuula Hölttä

Entä minkä arvelet aiheuttaneen maanosan rapautumisen?

Juhani Putkinen

Elina on oikealla asialla.

Tämä uusi vero heikentää meidän, euroalueen ja EUn asemaa entisestään. Taas uusi päästökauppaa vastaava idioottimaisuus.

Jos sellainen vero olisi maailmanlaajuinen, niin siinä voisi olla jotakin järkeä, mutta näin toteutettuna se on idioottimaista.

Petri Kivikangas

"Jos jotain niin sanottu spekulaatio on jokaisen pulliaisen etu."

Perustelut.

"Toisin kuin poliitikot ja media mielellään antavat ymmärtää, spekulaatioon itsessään ei liity mitään rikollista."

Ei rikollista, mutta moraalisesti arveluttavaa kylläkin.

"Spekulaatio käytännössä tarkoittaa sitä, että ottaa kantaa markkinoiden tulevaisuuden suunnasta. Esimerkki tällaisesta on että alkaa epäillä vuonna 2008 ettei Kreikka pysty suoriutumaan valtionvelastaan ja ostaa vastaavan sijoitustuotteen. Pelissä voi voittaa tai hävitä."

Millä tavalla uhkapelin pelaaminen Kreikan valtionvelkakirjoja vastaan hyödyttää reaalitaloutta, tai ylipäänsä ketään rahoitusjärjestelmän ulkopuolista tahoa?

"Mitä enemmän markkinoilla käydään kauppaa, sitä enemmän niillä on likviditeettiä, sitä vakaammat ne ovat, niille voi osallistua myös muut kuin suursijoittajat, väärinkäytösten mahdollisuus katoaa ja sitä tehokkaammin muodostuu jokaiselle hyödykkeelle oikea hinta."

Oikea hinta muodostuu silloin kun myyjä ja ostaja käyvät kauppaa todellisella tuotteella tositarkoituksella. Tuollainen todellisuudesta irrallaan oleva finanssitalous lähinnä vain vääristää todellisia hintoja, ja siten aiheuttaa enemmänkin haittaa kuin hyötyä.

Mitä lisäarvoa tuo niinsanottu kasinotalous tuottaa reaalitaloudelle? On helppo keksiä esimerkkejä, joissa spekulaatio aiheuttaa lähinnä haittaa, mutta en äkkiseltään keksi positiivisia vaikutuksia, jotka eivät tarkemmin tarkasteltuna paljastuisi negatiivisiksi. Tuo likviditeettiväite saattaa olla totta, mutta riittääkö se korvaamaan ne lukuisat haitalliset vaikutukset, joita spekulaatio aiheuttaa. Onko mielestäsi hyvä, mikäli hyödykkeen hinnan määräävät ensisijaisesti spekulantit?

Onko sinulla tiedossa miten tuo vero yksityiskohtaisemmin toteutetaan, ja kuinka suuri se tulisi olemaan?

Käyttäjän elepomaki kuva
Elina Lepomäki

Perustelut.

Esimerkiksi lyhyeksimyynnillä on erittäin tärkeä rooli markkinoiden hintojen muodostuksessa. Hintojen on laskettava niin kauan kunnes jollain on taas intressi ostaa. Periaatteessa on ihan sama minkä mekanismin ansiosta tuo markkinavääristymä korjaantuu. Mitään hyödykettä tai arvopaperia ei tule olla itsestään selvästi kannattavaa ostaa spekulatiivisesti eli ilman allaolevaa todellista tarvetta – voiton ja tappion mahdollisuuksien on oltava sama. Ja niin kauan kun näin ei ole, markkina on nk. arbitraasi-tilassa jonka olisi syytä korjautua mahdollisimman pian.

Sinä kritisoit katteetonta kauppaa tai ns. uhkapeliä. Rajanveto on erittäin hankalaa enkä itse ainakaan haluaisi yhtään viranomaista valvomaan että mikä on "oikeaan" intressiin perustuvaa kauppaa ja mikä ei. Sinä lasket "moraalisesti arveluttavaksi" ilmeisesti kaiken, missä sijoittaja tai kuluttaja ei varmaksi tiedä mitä, miksi ja kuinka pitkäksi aikaa ostaa tai myy. Eli sijoitus Nokiaan olisi sallittua vain jos uskoo yhtiöön itsensä ja haluaa oman pääoman ehtoisesti rahoittaa sen toimintaa mutta ei silloin, jos uskoo osakekurssien yleisesti nousevan ja haluaa manifestoida näkemyksensä ostamalla muutamaa osaketta tai niihin linkattuja johdannaisia tarkoituksella myydä ne voitolla jonkin ajan kuluttua. Se onko kyseessä lopulta voitto vai tappio olisi riski jonka sijoittaja haluaa itse kantaa (samoin kuin kaupan vastapuoli).

Kaikki toimenpiteet jotka estävät kaupankäyntiä ja supistavat kaupankäyntivolyymeja, ovat pois nimenomaan kuluttajalta ja piensijoittajalta.

Kerro minulle miten teet eron spekulaatioon ja minkä moraalisesti sallittavaan kaupankäyntiin. Kieltäisitkö spekulaation? Miten tekisit sen käytännössä ja mitä siitä seuraisi?

Tuula Hölttä

Elina L :"Sinä lasket "moraalisesti arveluttavaksi" ilmeisesti kaiken, missä sijoittaja tai kuluttaja ei varmaksi tiedä mitä, miksi ja kuinka pitkäksi aikaa ostaa tai myy."

Kai te olette informoineet asiakkaitanne riskeistä, joita sijoitusinstrumenttien käyttöön liittyy?

J. Gagarin

Ihailen Elinan kykyä pukea verbaaliseen muotoon loogisesti asioita, jotka pohjimmaisesta selkeydestään ja yksinkertaisuudestaan huolimatta ovat tämänkaltaisessa argumentoinnissa sillä tavoin abstraktisia, ettei niitä moni osaa esittää ymmärrettävästi rivikansalaiselle.

Petri Kivikangas

"Hintojen on laskettava niin kauan kunnes jollain on taas intressi ostaa."

Onko hintojen saatava laskea myös siinä tapauksessa, mikäli se on alusta alkaen spekuloinnilla aiheutettua?

"Rajanveto on erittäin hankalaa enkä itse ainakaan haluaisi yhtään viranomaista valvomaan että mikä on "oikeaan" intressiin perustuvaa kauppaa ja mikä ei"

Todettakoon aluksi, että suhtaudun kriittisesti lähinnä johdannaisiin, koska osakkeilla spekuloinnin vaikutukset ovat varsin erilaiset kuin vaikkapa viljafutuureilla spekulointi.

En usko, että kauppoja on mahdollista valvoa kaupantekomotiivien perusteella, mutta mielestäni tiettyjen rahoitusinstrumenttien käyttöä on mahdollista rajoittaa tai jopa täysin kieltää aiheuttamatta mainittavia haittoja. Esimerkiksi lyhyeksimyynnin kieltämisellä tuskin on merkittäviä haittavaikutuksia, ja siten saataisiin myös keinotekoisesti aiheutettu volatiliteetti katoamaan, ja siten vakaampi ja toivottavasti enemmän todellisuutta vastaava arvonmuodostus. Hinnan tulee mielestäni muodostua todellisen kysynnän ja tarjonnan perusteella, tai muuten mennään väistämättä todellisuudesta irtautuneen kasinotalouden puolelle, joka ennen pitkää aiheuttaa kuplia, jotka taas puhjetessaan tekevät hallaa reaalitaloudelle.

"Kaikki toimenpiteet jotka estävät kaupankäyntiä ja supistavat kaupankäyntivolyymeja, ovat pois nimenomaan kuluttajalta ja piensijoittajalta."

Millä tavalla pankkien spekuloinnin rajoittaminen on poissa kuluttajalta? Piensijoittajalle sinänsä voi olla ikävää, jos hänenkin mahdollisuuksiaan pelata esimerkiksi futuureilla tai lyhyeksimyynnillä rajoitetaan. En kuitenkaan usko, että tällä olisi negatiivista vaikutusta reaalitaloudelle ja siten tavallisille kuluttajille, päinvastoin.

timo hosia

Ei spekuloinnissa ja johdannaisissa sinänäsä ole mitään ongelmaa. Ongelma on siinä että kun isot pelurit sitten meinaavat hävitä, aletaan itkeä veronmaksajia apuun. Ei mistään rahoitusmarkkinaverosta varmaan olisi puhettakaan jos euroopan veronmaksajilta ei olisi kerätty satoja miljardeja suurpankkien Kreikka, cds, ym. -tappioiden tilkkimiseksi.

Käyttäjän elepomaki kuva
Elina Lepomäki

Petri,

"Onko hintojen saatava laskea myös siinä tapauksessa, mikäli se on alusta alkaen spekuloinnilla aiheutettua?"

Jos hinta on palautunut käyväksi tai on jopa liian alhainen, niin tuotetta kannattaa varmaan taas ostaa. Ei spekulaatio saa aikaan mitään pohjatonta kierrettä joka vaan jatkuu ja jatkuu - näin siis tehokkailla markkinoilla joita ei sössitä millään sääntelyillä.

"Esimerkiksi lyhyeksimyynnin kieltämisellä tuskin on merkittäviä haittavaikutuksia, ja siten saataisiin myös keinotekoisesti aiheutettu volatiliteetti katoamaan, ja siten vakaampi ja toivottavasti enemmän todellisuutta vastaava arvonmuodostus."

Ymmärrätkö mekanismin jolla lyhyeksimyynti auttaa arvonmuodostuksessa? Saako mielestäsi tuotteita siis vain omistaa eikä myydä? Oliko mielestäsi väärin että CDS-markkina alkoi hälyyttää Kreikan ylivelkaantumisesta silloin kun kaikki oli vielä periaatteessa ok (eli Kreikka juuri ja juuri sai vielä markkinaehtoista rahoitusta)? Tämä siis myös viitaten aikaisempaan kysymykseesi.

Spekulaatio ja suuremmat kaupankäyntivolyymit tosiasiassa vähentävät markkinoiden volatiliteettia. Esim. sellaisten metallien, joilla ei käydä kauppaa pörssissä (mukaan lukien futuuripörssit), arvonheilahtelu on suurempaa kuin pörssinoteerattujen metallien.

"Millä tavalla pankkien spekuloinnin rajoittaminen on poissa kuluttajalta?"

Ei pelkästään pankkien vaan myös muiden markkinaosapuolten harjoittaman "spekuloinnin" rajoittaminen rajoittaa markkinoilla oikean hinnan muodostusta ja kaupankäyntivolyymiä. Likviditeetti takaa sen että jokainen saa tehtyä kaupat silloin kun haluaa ilman turhia hintaheilahteluja. Heikko hintainformaatio ja liian korkeat/edulliset hinnat eivät edistä pääomien tehokasta kohdentumista.

Hintapyyntöjen ja -tarjousten väli olisi suurempi ja potentiaaliset uudet myyjät tai ostajat joutuisivat maksamaan enemmän tai saamaan vähemmän jos ylipäänsä löytäisivät vastapuolia kaupoilleen. Kuluttajan ei tarvitse työskennellä raaka-ainepörssissä huomatakseen vaikutuksen vaan hän huomaa sen silloin kun ostaa kaupasta esim. leipää.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Jos vastustaa veroja yleisesti, niin tietenkin vastustaa myös tätä. Sijoitustuote on kuitenkin tuote siinä missä muutkin. Jos käytämme kapitalismia ihannoivaa kieltä, niin leipäkin on sijoitustuote.

Asetamme tavoitteen (leivästä lähtee nälkä ja sen syömisestä saa nautintoa), valitsemme tuotteen, joka parhaiten hinta-laatusuhteeltaan toteuttaa tämän tavoitteen. Halvempi leipä, joka ei pidä nälkää ei välttämättä ole hyvä sijoitus, jos joudumme syömään melko pian uudestaan. Pahanmakuinen leipä ei välttämättä ole hyvä ostos, jos nautinnonhaluissamme ajaudumme hankkimaan konvehdin.

Osakkeiden omistamisessa tavoite on lähes poikkeuksetta rahallinen tuotto aikaperspektiivissä.

Jostain syystä leipä-tuotteesta maksetaan arvonlisäveroa ja sijoitustuotteesta ei. Miksi? Jos vastaus on se, että sijoitustuotteet ovat tärkeitä sille ja sille, niin esitän jatkokysymyksen: eikö leipä ole tärkeää?

Käyttäjän jaga kuva
Lars-Erik Wilskman

En usko veron toteutuvan. Veron suuruudesta toki riippuisi sen vaikuttavuus. Pankkiirit kyllä pitäisivät huolen, että rahan välittämisen korvaukset eivät ainakaan alentuisi.

Mitään katkeruus tai kostoveroa rahamaailman spekulanteille ei kannata säätää, se on huono poliittinen lähtökohta.

Kyse on tietysti veropohjan laajentamisesta, ei sen kummemmasta. Mutta kysyisin, mihin kerätyt verotulot sitten käytettäisiin? Tästäkin on Tobinin alkuperäisversion jälkeen tullut uusia esityksiä. Tobin muistaakseni olisi rahoittanut kehitysmaita, nyt taitaa olla kysymys enemmän eri maiden lepsun budjettipolitiikan paikkamisesta iskemällä sopivan tuntuiseen syntipukkiin.

. suvituuli

En ole varma, miten Euroopan parlamentin viimevuotinen verolle myönteinen päätös tämän käyttötarkoituksen asettaa vai asettaako ollenkaan, mutta komissiosta on vuosien varrella kuulunut ääniä sen suhteen, että ko. verotuloja voitaisiin käyttää nimenomaan EUn budjetin rahoittamiseen.

Toisin sanoen EU-budjetti ei enää näiltä osin olisi jäsenmaiden kontrollissa.

Käyttäjän jaga kuva
Lars-Erik Wilskman

Tämän EU-budjetin rahoittamisen minäkin olen kuullut, blogistanin federalistina luonnollisesti kannatan unionin verotusoikeutta. Vaikka tämmöinen meneekin Euroopan parlamentissa läpi, niin omille parlamenteilleen vastuullisten päämiesten voi olla vaikeapi viedä ajatusta läpi.

. suvituuli

Tärkeintä on kuitenkin ymmärtää se, että verolla kerättävät tulot olisivat paljon pienemmät (verrattuna esim. EUn arvioihin) kuin sen aiheuttamat tappiot - verotulojen ja työpaikkojen menetykset sekä nousseet kustannukset. Vrt. Ruotsin kokemukset.

Tuula Hölttä

Elina L :"Ymmärrätkö mekanismin jolla lyhyeksimyynti auttaa arvonmuodostuksessa? Saako mielestäsi tuotteita siis vain omistaa eikä myydä?"

Lyhyeksimyynti tarkoittaa sellaisen tuotteen myymistä, jota ei omista ja tuotteen ostamista vasta sitten, kun tuotteen hinta on suuren tarjonnan avulla saatu laskemaan. Jos hinta todella laskee, "shorttaajat" kuittaavat "olemattoman omaisuuden" myyntihinnan ja omaisuuden ostohinnan välisen erotuksen voittona.

. suvituuli

Höpö höpö.

Shortata voi vaikka vain yhden osakkeen.

Shorttaaja voittaa jos hinta laskee, ja häviää jos hinta nousee.

Riski on kuitenkin se, että siinä missä ostaja voi hävitä vain sijoituksensa (kun hinta putoaa nollaan), niin shorttaajan tappion suuruus on periaatteessa rajaton. (esim. jos shorttaat jotain hintaan 10 ja sen hinta nouseekin 10.000een, kärsit sijoituksellesi 1000-kertaisen tappion.)

Shorttaajilla ei yleensä ole edellytyksiä aikaansaada "suurta tarjontaa". Paljon normaalimpaa on ns. short-squeeze. Kun joku saa vihin siitä, että osakkeessa on paljon shortteja, nämä "squeezataan" ulos shorteistaaan aikaansaamalla "suurta kysyntää" ostamalla ko. osaketta ja näin pakotetaan shortit ulos positioistaan tappiolla.

Tuula Hölttä

suvituuli :"Shortata voi vaikka vain yhden osakkeen.

Shorttaaja voittaa jos hinta laskee, ja häviää jos hinta nousee."

Shortata voi kyllä muutakin ja paaaaljon suuremmilla volyymeillä. Millä keinoilla arvelet Soroksen saaneen sekä Suomen markan että Englannin punnan polvilleen?

. suvituuli

Totta kai voi. Ja usein tehdäänkin. Kuitenkin suhteessa ylläkuvaamaani tappioriskin rajattomuuteen.

Pitäkää mielessänne, että lähes kaikki tuotannollinen toiminta on eräänlaista shorttaamista. Kuinka moni rakennusprojekti on myyty jo ennen sen valmistumista? Useimmat. Kuinka monta laivaa on myyty ennen sen vesillelaskua? Käytännössä kaikki. Kuinka moni viljelijä on myynyt syyssatonsa jo keväällä vilja-futuureilla? Monet.

Mielestäni kommenttinne antoi ymmärtää, että shorttaaminen vaatii aina suuria volyymeja. Näin ei ole - siitä kommenttini yhdestä osakkeesta.

Valuuttamarkkinoillakin voi shortata vain yhden euron jos haluaa. Sillä ei tietenkään ole merkitystä euron kurssikehitykseen.

Mitä tulee soroksiin ja muihin punnan tai Suomen markan tapauksissa, oikea kysymys on - oliko punta ja markka yliarvostettuja eli liian kalliita? Näin jälkikäteen voidan yksiselitteisesti sanoa, että olivat. Toisin sanoen on vaikea sanoa soroksien aiheuttaneen niiden heikentymistä, vaan pikemminkin edesauttaneen ko. valuuttojen hinnoittelua talousfundamentteja paremmin vastaaville tasoille.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Kaikki tuotannollinen toiminta ei ole eräänlaista shorttaamista. Kuten itsekin mainitsit, niin eräs väittämäsi tuotannon rahoituksen muoto on *futuurit* ja sehän on ihan omanlaisensa kasinoinstrumentti. Oleellista on se, pelataanko omilla rahoilla, ilman lupaa päämiehen rahoilla vai kasvottomien markkinoiden rahoilla.

. suvituuli

Kuten olen aiemminkin näillä sivuilla tästä verosta käydyissä keskusteluissa todennut - Kiina ei voi uskoa onneaan, jos vero Euroopassa toteutetaan.

Shanghai ja Hong Kong saisivat välittömästi satoja uusia toimijoita valuutta- ym.kauppaan ja niiden osuus merkittävinä finanssikeskuksina nousisi huomattavasti. Sama pätee tietysti New Yorkiin ja Zurichiin, sekä kuten Lepomäki kirjoituksessaan toteaa, Tukholmaan pohjoismaiden pankkitoiminnan suhteen.

Markkinat ovat globaalit. Mikäli tälläinen vero säädetään muuten kuin globaalina, sen merkitys on pelkästään toimintoja siirtävä sinne, missä veroa ei ole.

Sarkozyn intoilun ymmärtää (tosin hänkin - samoin kuin Lipponen - vielä kymmenen vuotta sitten piti veroa kommunistien huuhailuna), kun pitää mielessä Ranskan presidenttivaalit myöhemmin keväällä, sekä hänen suhtautumisen Iso-Britanniaan ja erityisesti Lontoon Cityn asemaan Euroopan finanssikeskuksena.

Mutta muiden ymmärtäminen on vaikeampaa. Euroopan finanssikriisin ratkaisemiseeen tällä verolla ei ole osaa eikä arpaa. Pelkkä harhauttava sivujuoni.

Luulisi suomalaistenkin ottavan vakavasti Ruotsin esimerkin. Kuten pääministeri Reinfeld totesi, kun Ruotsissa osakekauppaa aikanaan ryhdyttiin verottamaan, seurauksena oli se, että 90 prosenttia ruotsalaisilla osakkkeilla käydystä kaupasta siirtyi pois Ruotsista samoin kuin kauppaakäyneet toimijat. Seurauksena huomattavat työpaikkojen ja verotulojen menetykset Ruotsille.

Ruotsin huonon kokemuksenko me haluamme nyt toistaa koko Euroopan tasolla?

Heikki Kosalainen

Shanghai ja Hong Kong eivät ole olleet viemässä eurooppalaisten veronmaksajien rahoja. Toivotan sellaiset toimijat Eurooppaan tervetulleiksi, jotka toimivat ilman veronmaksajien pankkitukia. Mieluummin kiinalainen pankki ilman tuentarvetta, kuin eurooppalainen pankki rahaa ruikuttamassa Kataiselta ja kumppaneilta. Antaa tuentarvitsijoiden kaatua, koska silloin kiinalaiset ottavat näiden paikan pankkimarkkinoilla.

. suvituuli

Ihan hyvä pointti. Sillä nyt ei kuitenkaan ole mitään tekemistä valuutanvaihtiveron kanssa.

Lisäksi, jos Eurooppa luovuttaa pankkitoiminnan tämän veron myötä, niin sitä ei sitten hallinnoida Pariisista tai Frankfurtista, vaan Shanghaista, Pekingistä ja Hong Kongista. Tätäkö te haluatte?

Ps. Kiinan pankit ja pankkijärjestelmä ei tosiaan toimi euroopplaisten veronmaksajien tuella, mutta sitäkin enemmän kiinalaisten veronmaksajien tuella.

Heikki Kosalainen

Haluan ettei pankkeja tueta eurooppalaisten veronmaksajien rahoilla ja jos kiinalaiset ovat valmiit toimimaan Euroopan markkinoilla ilman niitä tukia, niin antaa mennä vaan. Pankeilla on vastuu ja sitä eivät ole kantaneet kunniakkaasti. Annetaan vetovastuu vain sellaisille, jotka ymmärtävät ettei ole asiaa veronmaksajien kukkarolle. Minulle on ihan sama luoko bittirahan kiinalainen tietokone vai eurooppalainen. Samaa rahaa se kuitenkin on. Shanghailla pelottelevat tuntuvat olevan rasisteja. Rasismistahan Kokoomus on niin kovasti sanoutunut irti.

. suvituuli

Edeleenkin ihan hyvä pointti, eikä tällä edelleenkään ole mitään tekemistä valuutansiirtoveron kanssa.

Paitsi tuo mainintanne Shanghaista - sinänsä erikoinen ajatuksenjuoksunne siirtymä rasismiin.

Itse en ainakaan peloittele Shanghailla. Totean vain, miten tulee tapahtumaan. Eikä sillä ole mitään tekemistä rasismin, saati sitten Kokoomuksen kanssa.

Ps. Muuten, tiedättekö mitä kiinalaiset tarkoittavat rasistisella ilmauksella "gweilo"?

Heikki Kosalainen

Pointtini on se, että on aika kerätä pankeilta varainsiirtoveroilla EU-kansalaisilla maksettettavat pankkituet takaisin. Sillä tavalla liittyy.

Olavi Koskela

Tuleeko tästä liittovaltiovero ? Varainsiirto EU:lle. Joka tapauksessa pankit, EU tai eduskunta eivät tuota mitään vaan kyllä taas veronmaksaja maksaa. Tuottavat vaan turhia höpinöitä ja lakeja. Jonkun hyväksi, jotakuta vastaan. Sillä kaikki eivät saa oikeutta. Ainoastaan se joka tuottaa verovaroja hyödyttää kaikkia.

Tuula Hölttä

suvituuli :"Mitä tulee soroksiin ja muihin punnan tai Suomen markan tapauksissa, oikea kysymys on - oliko punta ja markka yliarvostettuja eli liian kalliita? Näin jälkikäteen voidan yksiselitteisesti sanoa, että olivat."

Niin että antaa vaan näiden soroksien, goldman sachsien ja muiden rahapelureiden antaa rahalle oikea arvo. Goldman Sachshan oli ensin Kreikkaakin neuvomassa kuinka näitä rahapelejä tulee pelata ja sitten myöhemmin ainakin huhujen mukaan mukana väärentämässä Kreikan taloustietoja että rahan tulo ei loppuisi.

. suvituuli

Mikä on rahan "oikea" arvo?

Ei sellaista ole. Tietysti siitä voidaan yrittää "päättää".

Näinhän tehdään suljetuissa ja tehtiin aiemmin sosialistisissa talouksissa. Sitten itse kukin voi päätellä tuon rahan päätetyn arvon "oikeellisuuden" katsomalla jonojen pituuden sekä katuvaluuttakaupan "toisenlaisen" rahan arvon.

Tai sitten voidaan katsoa, mitä markkinat päättävät. Menemättä tähän sen syvemmälle, kannattaisi pitää mielessä se, että "markkinat" ovat suuremmat kuin sorokset ja kumppanit. Minkä he varsin hyvin tietävät. Tämä kannattaisi kadunmiehenkin tietää.

Tuohon mainitsemaanne konkreettiseen esimerkkiin - oliko Suomen markka vuonna 1991 ennen devalvaatioita teidän mielestänne "oikein" arvostettu?

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Kyllä Ellun kannattaisi perustaa Suomeen ihan oma uusi puolue, kun noin äärioikeistolaista ajattelua ei kuule edes oikeistolaisimmilta puolueilta. Ei edes varsin oikeistolaisten Sarkozyn ja Merkelin suusta.

Elina Lepomäestä tämän Vapaus-puolueen puheenjohtaja ja Piianoora Kaupista puoluesihteeri.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Mitähän "äärioikeistolaista" ajattelua tämä artikkeli sisälsi? Lepomäki kritisoi uutta ehdotettua veroa, jota ei ole vielä edes toteutettu. Se, että sitä ei ole vielä toteutettu tarkoittaa, että sitä "äärioikeistolaista" ajattelua on ollut aika paljonkin ympäri Eurooppaa (muutenhan kyseinen vero olisi jo otettu käyttöön).

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Lepomäki: "Mielenkiintoista olisi kuulla toimittajan näkemys siitä, että ilmastako pankit tuon ylimääräisen rahan taikovat."

Miten olisi vaikka liikevoitosta? Se ei sitten pälkähtänyt lainkaan Ellun päähän.

Tuollaista ajattelua (tai ajattelematta jättämistä) minä kutsun äärioikeistolaiseksi.

Käyttäjän jhiden kuva
Johannes Hidén

"Rahoitusmarkkinaveron väistämättömiä seurauksia ovat pankkien asiakkaiden kustannustason nousu, markkinoiden likviditeetin supistuminen ja volatiliteetin (suurten markkinaliikkeiden) kasvu"

Likviditeetin supistuminen on selvää, mutta onko volatiliteetin kasvu yhtä väistämätöntä? Tuntuisi, että vero voisi tietyissä tilanteissa myös vähentää ylilyöntejä ja siten volatiliteettia. Toki tietyin edellytyksin tilanne voisi olla myös päinvastainen.

. suvituuli

Empiirisissä tutkimuksissa on todettu spekulaation vähentävän volatiliteettia.

Jos spekulaatio, keinottelu, vähenee - hinnanvaihtelut eli volatiliteetti kasvaa.

Esim. kun kaikki viljanviljelijät, -tuottajat sekä -jalostajat tietävät tulossa olevan ennnätyssadon, hinta laskee varmasti ja paljon. Ostajat kaikkoavat.

Kunnes keinottelija alkaa veikata hintojen olevan pohjalla tai kattaessaan (ostaessaan takaisin) aiempia shortti-positioita.

Käyttäjän jhiden kuva
Johannes Hidén

Epäilemättä näin usein tai jopa tyypillisesti onkin. Pyrin kuitenkin yleensä välttämään absoluuttisia totuuksia niin kauan kuin ne eivät pohjaudu täysin aukottomaan päättelyketjuun tai todella vakuuttavaan ja kattavaan todistusaineistoon. Tuossa viljaesimerkissä ei esimerkiksi mielestäni ole enää kyse spekulaatiosta, kun sanoit tietoa olevan.

Spekulaatio kokonaisuudessaan vähentää volatiliteettia. Tuohon on tavallaan melko helppo uskoa, joskin tavallaan ajattelisin sen lähinnä lieventävän äkkinäisiä liikkeitä, mutta lisäävän lyhyen aikavälin heiluntaa. Joka tapauksessa spekulaatiota on monenlaista. Osa spekulaatiosta perustuu suoraan fundamentteihin, kun taas osa pohjautuu odotuksiin markkinoiden psykologiasta. Pieni osa kaupankäynnistä taas ei välttämättä perustu kummankaantyyppiseen spekulaatioon, vaan verotuksellisiin, riskinhallinnallisiin ja omiin psykologisiin vaikuttimiin.

Entä jos globaalisti, mutta hyvin maltillisensuuruisena toteutettu vero leikkaisi spekulaatiosta nimenomaan sen epärationaalisen psykologisiin ja itse sijoituskohteisiin liittymättömän kärjen pois jättäen järkiperäisen ja hyödyllisen spekulaation lähes ennalleen?

Artturi Noitalahti

Mutta eikös koko kriisi ole EU-sosialismin syytä? Etelä-Euroopan vekkulivaltiot eivät olisi saaneet luonnottoman halpaa lainarahaa, jos rahaliittoa ei olisi olemassa. Jos kannattaa markkinataloutta, ei voi kannattaa Euroopan rahaliittoa. Rahaliiton olemassaolo esti markkinamekanismeja toimimasta. Siksi olemme kriisissä.

Käyttäjän jhiden kuva
Johannes Hidén

"Mitä enemmän markkinoilla käydään kauppaa, sitä enemmän niillä on likviditeettiä, sitä vakaammat ne ovat, niille voi osallistua myös muut kuin suursijoittajat, väärinkäytösten mahdollisuus katoaa ja sitä tehokkaammin muodostuu jokaiselle hyödykkeelle oikea hinta. Mitä vähemmän tätä luonnonlakia sotketaan esimerkiksi poliitikkojen rakastamalla positiivis- tai negatiivisluontoisella sääntelyllä, sitä harvemmin ajaudutaan tilanteisiin joissa joku allaoleva on joko täysin yli- tai aliarvostettu (eli ns. kupliin)."

Olen myös itse enimmäkseen sääntelytoimenpiteitä vastaan, mutta en pidä sitä universaalina totuutena. Totuus on se, että markkinat ovat kaukana tehokkaista oli lainsäädäntö mitä tahansa. Toisinaan markkinavoimien ominaispiirteet tuntuvat myös lisäävän markkinoiden tehottomuutta, jolloin ehkäpä tietyissä olosuhteissa sääntely voi jopa hetkellisesti tuoda markkinaliikkeisiin järkeä.

Esimerkkinä shorttaus - enimmäkseen hyvä asia, mutta ei välttämättä olosuhteista ja tilanteesta riippumatta:
http://inacompleteworld.blogspot.com/2011/08/does-...

. suvituuli

"Totuus on se, että markkinat ovat kaukana tehokkaista oli lainsäädäntö mitä tahansa."

Näinhän usein on.

Jos tehokkuutta kuitenkin halutaan käyttää argumenttina, kysymys on se, ovatko säädellyt vai vapaat markkinat tehokkaammat?

Tästä ei ole epäselvyyttä - vapaat markkinat ovat tehokkaammat.

Käyttäjän jhiden kuva
Johannes Hidén

Jep. Vapaat markkinat ovat lähtökohtaisesti tehokkaammat. Tästä ainakin suomalaisittain äärimmäisenä esimerkkinä läpeensä idioottimainen Hitas-järjestelmä.

Tehokkuus ei kuitenkaan ole kaikki kaikessa. Maksimoitu tehokkuus ei välttämättä ole koko yhteiskunnan etu. Lisäksi koska markkinoita ohjaa puutteellisen tiedon, puutteellisen ajan ja puutteellisen tulkintakyvyn lisäksi myös sijoituskohteista riippumattomat ulkoiset tekijät kuten riskin epäsymmetrisyys sekä markkinapsykologia, en pidä mahdottomana, etteikö jonkinlainen tietyissä olosuhteissa sovellettu sääntely voisi myös lisätä tehokkuutta.

. suvituuli

Kuten itsekin kirjoitin, jos tehokkuutta halutaan käyttää argumenttina, niin...

Muuten, nuo mainitsemanne "puutteellinen tieto, aika, tulkintakyky..." eivät vaivaa pelkästään markkinoita.

Ne vaivaavat takuuvarmasti kaikkia niitä yksittäisiä päätöksentekijöitä, jotka päättäisivät hinnoista säädellyillä markkinoilla. Heidän armoilleko te haluatte meidät alistaa?

Ps. mikä on "koko yhteiskunnan etu"? Ei sellaista ole.

Käyttäjän jhiden kuva
Johannes Hidén

"Kuten itsekin kirjoitin, jos tehokkuutta halutaan käyttää argumenttina, niin..."

Juu, huomasin. Tuo oli tarkoitettu yleisemmin tähän keskusteluun.

-

"Muuten, nuo mainitsemanne "puutteellinen tieto, aika, tulkintakyky..." eivät vaivaa pelkästään markkinoita. Ne vaivaavat takuuvarmasti kaikkia niitä yksittäisiä päätöksentekijöitä, jotka päättäisivät hinnoista säädellyillä markkinoilla. Heidän armoilleko te haluatte meidät alistaa?"

Miksi teitittelet? En käsittääkseni kuuluu mihinkään erityiseen joukkoon, joka olisi nyt ajamassa tätä veroa. En ole missään kohdassa sanonut, että kannattaisin tätä veroa. Ja mistä yksittäisistä päätöksentekijöistä oikein puhut? Oli jonkinlaista rahoitusmarkkinaveroa tai ei, "yksittäiset päätöksentekijät" eli sijoittajathan ne hinnat joka tapauksessa määrittävät. Toisin sanoen toistensa "armoille alistettuja" sijoittajat ovat joka tapauksessa.

-

"Ps. mikä on "koko yhteiskunnan etu"? Ei sellaista ole."

Tässä olen kyllä tyystin eri mieltä. Ei yhteiskunnan edun määrittäminen tietenkään yksiselitteistä ole, mutta ei se tarkoita, etteikö sellaista olisi olemassa. Jos koko kansakunnan varallisuus esimerkiksi nousee, kyllä se on lähtökohtaisesti koko yhteiskunnan etu - harvapa siitä voi eri mieltä olla.

. suvituuli

"Heikki Kosalainen
Pointtini on se, että on aika kerätä pankeilta varainsiirtoveroilla EU-kansalaisilla maksettettavat pankkituet takaisin. Sillä tavalla liittyy."

****

Ei onnistu.

EUn yltiö-optimistisissa kuvitelmissa uskotaan verolla kerättävän muutama kymmenen miljardia euroa vuodessa. Ei tule tapahtumaan.

Veron aiheuttamat tulon-, verojen- ja työpaikkojen menetykset sekä sen nostamat kustannukset tulevat olemaan monenkertaiset silla kerättäviin veroihin verrattuna. (Eilinen Ernst&Young'in laskelma päätyi 110 miljardin tulojen menetyksiin.)

Lisäksi, "EU-kansalaisten maksamat pankkitukien" loppulasku tulee olemaan satoja, ehkä tuhansia miljardeja euroja. Tällä verolla ei sitä takaisin saada.

. suvituuli

"Aki Suihkonen
Kaikki tuotannollinen toiminta ei ole eräänlaista shorttaamista. Kuten itsekin mainitsit, niin eräs väittämäsi tuotannon rahoituksen muoto on *futuurit* ja sehän on ihan omanlaisensa kasinoinstrumentti. Oleellista on se, pelataanko omilla rahoilla, ilman lupaa päämiehen rahoilla vai kasvottomien markkinoiden rahoilla."

****
Miksi ei ole shorttaamista?

Jos lupaan rakentaa talon valmiiksi vuoden loppuun mennessä, vaikka tontilla ei nyt ole edes perustuksia, olen määritelmän mukaan shorttina yhden talon.

Toiseksi, mitä tekemistä toimijan pääoman alkuperällä on tämän keskustelun kanssa, saati että se olisi "oleellinen" kysymys?

Kolmanneksi, mitä ihmettä tarkoittaa "kasvottomien markkinoiden rahoilla"?

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Puhutaan kasvottomista "markkinavoimista", mutta todellisuudessa suuri osa finanssimarkkinoista tapahtuu olemattomalla velkarahalla, joka syö tuntemattomien ihmisten omaisuutta.

Rahan alkuperä liittyy erittäin voimakkaasti rehelliseen kaupankäyntiin: pörssikauppa toisten rahoilla ilman oikeutta on kavallus; tai kuten se fiat-maailmassa toteutuu, siinä voitot ovat yksityisiä ja tappiot yhteisiä.

Kun joku myy valtamerilaivan "etukäteen" tai kun joku ostaa asunnon "etukäteen", hän antaa koko myyntihinnan tuottajalle joko heti tai osissa kun tuotanto etenee. Kyseessä on sopimus, jossa molempien osapuolten tuotantopanokset on sidottu. Eikä kyseinen sopimus edes eroa oleellisesti siitä, että yksi ainoa ihminen on ensiksi käynyt töissä, säästänyt rahaa, lopettaa päivätyönsä ja muuttaa korpeen rakentamaan itselleen asuntoa.

Käyttäjän tmalinen kuva
Tuomas Malinen

Hyvä kirjoitus ja huomio. Nyt kaavailtu transaktiovero olisi Suomelle tuhoisa varsinkin, mikäli se todella tulee vain euroalueelle. Kyseisessä muodossa se myös hyvin suurella todennäköisyydellä sinetöisi euroalueen hajoamisen. Käytännössä vero toimiikin vain globaalina.

Ville-Kalle Guggenheimer

Joitain havaintoja

Tehokkaat markkinat ovat lähinnä teoreettinen käsite, sillä todellisuudessa markkinat eivät ole tehokkaat kuin hyvin satunnaisesti. Tehokkaat markkinat edustavat käsitteenä sellaista ylikypsää kasariekonomiaa a la Michael Porter. Oleellisempi ja todellisuuspohjaisempi käsite on toimivat tai aktiiviset markkinat eli markkinat joilla on sekä tarjontaa että kysyntää. Tervetuloa siis tälle vuosituhannelle käsitteiden osalta.

Kyseessä on lähinnä trasaktiovero. Transaktioveron vastustajat korostavat ko. kustannusten siirtymistä kuluttajille ja transaktioiden siirtymistä pois verotetuista pörsseistä. Nämä kaksi kuitenkin jossain määrin kumoavat toisensa, sillä jos transaktiot tapahtuvat esim. Ruotsissa, jossa niitä ei veroteta, niin kuka kantaa olemattoman veron kustannukset. Kaikilla merkittävillä toimijoilla on kuitenkin jo mahdollisuus viedä salkkunsa pois esim. Suomesta. Hmmm...

Ehkä suuri kärsijä olisi sen sijaan yritysten rahoitus, jos pörssiosakkeiden omistus ei enää kiinnostaisi transaktioveron takia. Toisaalta silloin yritysten tulisi vasta tehdä oikeaa tulosta aiempaa tehokkaammin. Tai sitten niiden tulisi listautua verotetun alueen ulkopuolelle jne. Hmmm.... Tulemat ovat kiinnostavia...

Eräs perustelu transaktioveron torjumiselle on tietysti EU:N veronkanto-oikeuden välttäminen. Valitettavasti EU ottaa rahansa aina jostakin, jos ei tästä niin jostain muualta. Ja tämä muualta menevä raha koskee todennäköisesti nk. tavallista kansalaista kenties huomattavasti enemmän kuin transaktiovero. Ainakin niin kauan kuin EU on edes jollain tavoin pystyssä.

Eräs perustelu transaktioverolle on ollut markkinoiden tasa-arvoistaminen, sillä pitkän tähtäimen sijoittajat eivät sitten jäisi enää yhtä pahasti nk. nintendomeklarien jalkoihin. Nintendomeklarien transaktiothan muodostavat valtaosan tapahtumavolyymistä. Veron uskotaan tasapainottavan ja rauhoittavan markkinoita ja saavan pitkän tähtäimen sijoittajat hieman paremmin samalle viivalle volyymipelureiden kanssa. Pitkän tähtäimen sijoittajathan ovat tyypillissti nk. tavallisia (ts. sijoittajina laiskoja) kansalaisia. Suurin ongelmahan tässä lienee se, että meklarien jne. palkkiot voisivat surkastua entisestä. No more golden boys ... or girls. Hehän voisivat joutua tekemään todellista työtä sen sijaan, että pelkästään esittelevät ikuisen arvonnousun kultaamia kuultokuvia tyhmille ja varomattomille asiakkaille.

Jotenkin tässä tulee mieleen Mermaid - moni Mermaidiin "sijoittanut" olisi varmaan tyytyväinen jos transaktiovero olisi vähentänyt heidän ostokiimaansa merkittävästi.

. suvituuli

"ylikypsää kasariekonomiaa a la Michael Porter."

Tervemenoa itsellenne tarkistamaan käsitteet. Ei kai kukaan management guru Porteria sentään ekonomistina pidä. Mitä tulee EMHiin, miten olisi Fama?

"Ehkä suuri kärsijä olisi sen sijaan yritysten rahoitus, jos pörssiosakkeiden omistus ei enää kiinnostaisi transaktioveron takia"

Verolla ei olisi vaikutusta osakeomistuksen kiinnostavuuteen, joten yritysten rahoitusta se ei haittaisi, Tosin rahoituksen hinta saattaisi hieman nousta. Ei kuitenkaan merkittävästi verrrattuna esim. (verotuksella ohjatun) velka- ja osakepääoman välisen hinnan merkitykseen. Vero ei koskisi loppusijoittajien kauppoja, vaan pankkien ja välittäjien välisiä kauppoja. Näin ollen osake-sijoittaja ei välttämättä maksaisi nykyisytä enempää.

"Valitettavasti EU ottaa rahansa aina jostakin, jos ei tästä niin jostain muualta."

Tähän asti EUn budjetista on päätetty jäsenmaiden kesken yhteisesti. Se on pysynyt jollain lailla kontrollissa. Tälläinen, suoraan EUn byrokratian kassaan kilahtava vero muuttaisi tämän dynamiikan.

"pitkän tähtäimen sijoittajat eivät sitten jäisi enää yhtä pahasti nk. nintendomeklarien jalkoihin."

Pitkän tähtäimen sijoittajat eivät tälläkään hetkellä jää nopean kaupan (high frequency trading) jalkoihin. Se on totaalisen eri game. Itse asiassa nopean kaupan mahdollistama volyymien nousu ja kaupankäyntispreadien kaventuminen on nimenomaan pitkäntähtäimen osakesäästäjän transaktiokustannuksia alentava ja kaupankäyntiä helpottava.

Mutta se on selvä, että tämä vero käytännössä tappaisi nopean kaupan totaalisesti.

Unohtakaa mermaidit, merenneidot. Näissä asioissa kannattaa pitää pää kylmänä ja ajatukset kirkkaina.

Jari Jakonen

Kylmä ja kova,
hyytävän jäinen,
ytimiä myöten vavisuttavan röyhkeä,
vimmaisen kolkko .talvituuli,
rahoituskirkastuksen heti-ikuisuus,
- perustamme.

t. JJ

Mikä Maailmaa Liikuttaa (Kuusela/Sjöstedt/Jakonen)
http://liikuttaa.ning.com/

Matti Mottonen

IT firmat ja verokonsultit hyötyvät tästä verosta.
Hillittömät kustannukset syntyvät niistä.

Suomessa verokertymä jää olemattomaksi kaupankäynnin ja sijoitusten siirtyessä suursijoittajien osalta muualle.

LIsäksi varainsiirtoveron alaa pitänee kaventaa, mikä vähentää verokertymää.

Pekka Manner

Pankit ja rahalaitokset ovat kaiken pahan, ahneuden ja tuhon takana, joten niiltä pitääkin periä veroja jotta edes saadaan takaisin pieni osa niistä summista mitä nytkin on mennyt niiden tukemiseen "euro"-kriisin aikana.

Noilla tukiaisilla on vain pelastettu mm. Ranskan pankit jne....

JPK Jäntti

Hyvä kirjoitus, Elina, jälleen kerran.

Mitä olet tekemässä, jotta puolueessasi ymmärrettäisiin vastustaa tällaisen katastrofin syntyminen?

Kokoomus on kuitenkin yhden euro-maan pääministeripuolue.

Käyttäjän elepomaki kuva
Elina Lepomäki

Kiitos. Tuon näkemykseni ja sen perustelut julki. Jos puolueessa tämä kanta saataisiinkin läpi, niin epäilen kyllä että vihervasemman hallituksen linjaksi sitä ei saada.

Jouko Koskinen

Siinäpä se - hallitus on täysin kyvytön järkeviin - tai yleensä minkäänlaisiin päätöksiin. Menossa on jatkuva vaalitaistelu. Opposition hajanaisuudesta ollaan olevinaan huolissaan vaikka se on juuri pahinta mitä ajatella voi. Kokoomuksen omassa johdossa on useita vihervasureita joiden päävastustaja on T Soini eikä suinkaan pankki- valuuttakeinottelu.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Tähän on helppo ratkaisu:
1) Perustetaan pankki, jonka ainoana tarkoituksena on tehdä ns. perinteisiä toimintoja.
2) Ohjataan rahat sinne.
3) Vaaditaan politikoilta, että kunnat, valtio ja eläke- yms. kassat käyttävät tätä pankkia.

Tulos:
1) Pelipojat ja -tytöt pelaavat omillaan, ei meidän rahoilla.
Voidaan antaa heille saman tien syyntakeettomuus ja verottomuus sekä perustaa heidän pelipaikalleen BB-talo livenä.
Olisi kiva katsella kun hamsterit häkissä vippaa toisiltaan pähkinöitä. (Kun meidän pähkinät on viety veke.)

2) Saadaan eläkerhastot, verovarat ja meidän omat varamme lainoittamaan kotimaan teollisuutta ja innovaatioita.

Voitaisiin samaan syssyyn julistaa Suomi itsenäiseksi, kun kerran veretöntä vallankaappausta puuhaillaan.

Henry

Käyttäjän raffu kuva
Rafael Rantala

Perusselvää asiaa mutta populistisesti kannatetaan tälläistä veroa tuntematta seurauksia.
Nyt olisi hyvä saada presidentinvaaliehdokkailta selkeät vastaukset tähän vaikka ei kuulukkaan pressan toimivaltaan.
Soini ei kannata ja ajaa siten EUn kilpailukykyä parempaan suuntaan tyhmyyksiltä. SDP kannattaa rapauttamista, KOK ei selkeää kantaa saanut!?

Tuonne omaan blogiin jo aikaisemmin tuosta laitoin asiaa eli
http://raffu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/93478-puhdas...

Tässä Elinan blogissa nyt paremmin perusteltu ja hyviä komenttejakin.

Ps.
Pakko vielä kommentoida noihin shorttikieltoihin jne. eli mites sitten valuutoilla kun toinen pari on aina long... no joo turha ilm. yrittää selittää täällä. Sorokselta säästytty, miten ...!?

Käyttäjän suuronen kuva
Janne Suuronen

Olisikohan Elinalla tai yhdelläkään kommentoijalla heittää lukua johdannaismarkkinoiden koosta ?

Muistelen jokunen vuosi sitten nähneeni väittämän, että joillain sektoreilla johdannaismarkkinoiden koko on jopa 10 kertaa suurempi, kuin mikä on kohde-edun arvo. Toisin sanoen ja esimerkinomaisesti hihasta luvut repäisten, nikkeliä myytäisiin maailmalla vuosittain 50mrd€:lla ja siihen liittyvien johdannaisten arvo olisi 500mrd€.

Missä määrin siis johdannaismarkkinat vaikuttavat realitalouden hyödykkeiden (ja vaikkapa pörssiyritysten osakkeiden) hintaan ja samalla aiheuttavat realitalouteen vääristymiä.

Jari Jakonen

Meidän Mikä Maailmaa Liikuttaa porukan 'Varjopankkiti' blogissa on oikein kuviokin asiasta: 'Fiinimpien pukeutujien €-MBA-sfääri' kuvakaavion luvut pohjautuvat Taloussanomien kuvioon ja lukuihin, jotka edustivat vuoden 2009 lopun tilannetta, http://mikamaailmaaliikuttaa.puheenvuoro.uusisuomi...

Kun 'oikean' rahan eli käteisen ja käyttelytilein summaksi arvioitiin 5800 mrdUS$, niin johdannaismarkkinoiden velka- ja saamisopimussuhteiden eli varjopankkimaailman pelipotti arvioitiin 630 000 mrdUS$ dollarin suuruiseksi.

Ja pitää myös muistaa että varjopankkimaailman tiskin yli- ja alisopparit ovat juuri sitä käypää johdannaisvaluuttaa, jolla MBA-bonusyläluokkamme keskinäiskerho pelaten järjestelee maailmamme asiat uuteen uskoon.

Tarpeen mukaan keskuspankkimme sitten vaihtavat niitten pelipoletit eli varjovaluutat tavalliseksi €-tumppurahaksemme, jotta myös bonusfiinit voisivat asioida lähikiskalla.

t. JJ

Mikä Maailmaa Liikuttaa (Kuusela/Sjöstedt/Jakonen)
http://liikuttaa.ning.com/

Käyttäjän suuronen kuva
Janne Suuronen

Löysin tässä välissä yhden arvion itsekin. Eduskunnan asiakirjojen mukaan johdannaisia vaihdetaan noin kymmenen kertaa suuremmalla summalla, kuin mikä on maailman yhteenlaskettu bruttokansantuote.
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/tav...

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Jotta mielipiteesi muodostumisen selviäisi kokoomuslaisena nuorena naisena kysyn seuraavaa:

1. paljonko tililläsi on juuri nyt rahaa
2. paljonko sijoituksia sinulla on osakkeina, rahastoissa tms.
3. oletko saanut perittyä omaisuutta
4. millaisella autolla ajat
5. onko sinulla perhettä ja perheen kautta syntynyttä omaisuutta
6. paljonko sinulla tai perheelläsi on henkilökohtaista velkaa
7. onko sinulla tai perheelläsi yritys, joka maksaa palkkaasi tai kulujasi
8. ovatko vanhempasi kustantaneet koulutuksesi
9. mikä on ammattisi

Kerro asiat vain " noin-suureina ", jotka ovat suhteutettavissa johonkin.

Näiden perusteella on helpompi analysoida sitä, mikä on kirjoituksesi tarkoitusperä

Käyttäjän elepomaki kuva
Elina Lepomäki

Minulla ei yksityishenkilönä ole mitään syytä kertoa omia yksityisiä asioitani julkisesti. Etenkään kun ne eivät liity mitenkään aiheeseen. Tilanne muuttuu jos nousen kansanedustajaksi. Silloin luonnollisesti kerron vähintään sen mitä edellytetään.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Niin Elina, näinhän se menee.
Olisit kuitenkin voinut laittaa sen aiemman "profiili"-tekstisi, jossa kerrot että työskentelit aiemmin Lontoossa ja olit pankissa nimenomaan vastuussa johdannaiskaupoista.
;=)

Henry

Jari Jakonen

http://elinalepomaki.fi/ :

"Olen työskennellyt investointipankissa eri Pohjoismaissa ja Lontoossa viimeiset kahdeksan vuotta, joista viimeiset vuodet johtajana johdannais- ja riskienhallinnan asiantuntijayksikössä. Nykyisin toimin enkelisijoittajana..."

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

"...taloudellinen toimeentulo yleensä seuraa itsensä toteuttamisesta ja tästä johtuvasta tuottavasta aktiivisuudesta. Jokainen menestyy omien kykyjensä ja halujensa mukaan eikä yhdenmukaista mittaria ole olemassa."
Niinhän sitä luulisi. Todellisuus on vain hieman toisenlainen...

Kim Lång

Rahoitusmarkkinavero (ns. Tobin vero) olisi erittäin tervetullut hillitsemään villeiksi päässeitä markkinoita. Olemme vuosien saatossa antaneet pankkiireille liikaakin vapautuksia luoda rahoitus instrumentteja heidän tarpeitensa tyydyttämiseksi ja tämä on osaltaan johtanut nykyiseen rahoitus- ja pankkikriisiin.

Osakemarkkinoiden perimmäinen tarkoitus oli kerätä markkinoilta rahaa rahoittaakesemme uusia yrityksiä ja osakeanneilla kerätä pääomia uusin investointeihin, mutta tämä on jäännyt sivuraiteille kun päiväkauppa on vallannut kakki markkinat. Mikä on päiväkaupan perinmäinen tarkoitus? Maksimoida rahoituslaitosten voitot, se ei millään tapaa vaikuta yritysten toiminta edellytyksiin suoranaisesti, ainoastaan epäsuorasti, mutta on luotu sellainen vaikutelma että osakemarkkinat ovat "kunkku" ja muiden on tanssittava niiden perässä. Osakemarkkinoiden tulisi suosia pitkäjänteisiä sijoituksia ja yritysten arvojen heijastaa sitä todellista lisäarvoa jonka he tuottavat talouteen. Se että laitetaan vaikka 1% osake-ostovero ei pitkäaikasita sijoittaa horjuta tai muuta hänen sijoitus päätöstään koska jo ensimmäisen vuoden osinkojen tulisi kuitata se 1% vero. Päiväkauppa ei luo mitään lisäarvoa yhteiskunnalle, se on rahan siirtoa yhdestä taskusta toiseen jossa taitava melkari (robotti) nappaa siivun voittoa, mutta se EI LUO MITÄÄN LISÄARVOA se vain pois niiltä jotka työnteolla sitä lisäarvoa yhteiskuntaan ja talouteen luovat, joten päiväkaupan väheneminen ei realitalouteen paljoa vaikuta, mutta heijastuisi kyllä kovasti pankkirien katteisiin kun heidän rahan teko koneensa poistuisi käytöstä.

Jos Tobin vero saataisin runnottua läpi koko EU aluelle se voisi olla alku globaalille sellaiselle ja EU:n talousalue on sinänsä jo niin iso että eivät suuryritykset malttaisi olla pois tältä alueelta. Samalla voitaisiin asia varmistaa EU:ta suojaavalla transaktioverolla joka olisi suurempi kuin Tobinin vero ja sinänsä estäisi pääoman ulos valumisen EU alueelta. Se että me nykyään aktivisesti tuemme suur-yritysten veronkiertoa on kieroa ja kilpaluavääristävää pien- ja keskisuurten yritysten näkökannalta.

Ihan vain noin vapaata markkinataloutta ihaileville voin sanoa, että silloin pitää myös sallia työntekijöiden vapaa järjestäytyminen killoiksi, jotka aikoinaan kiellettiin koska todellista lisäarvoa yhteiskunnalle tuottavat työtekijät alkoivat vaurastua liikaa suhteessa ns. hallitsevaan Elittiin.

Marko Gylén

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset