Elina Lepomäki Näin ei voida jatkaa.

Kaikki blogit puheenaiheesta Akateemisuus

Peruskoulu pulassa: inkluusio vai loppukoe?

Olen työskennellyt kymmenisen vuotta peruskoulun aineopettajana. Hesarissa oli kuulemma kirjoitus peruskoulun ongelmista. En lukenut sitä, mutta kuuntelin Ylen Ajantasa-ohjelman, jossa Jari Salmista haastateltiin ilmeisesti hänen HS-artikkeliinsa pohjautuen. Suuri osa haastattelusta keskittyi arvioinnin problemaattisuuteen. Lopussa, kohdassa 11 minuuttia, tosin siirrytään näin ruohonjuuritason näkökulmasta asiallisempiin puheenaisiin.

 

Kiitos professori Kari Enqvist hienosta kolumnistanne!

Hyvä kolumni professori Kari Enqvistiltä Yleisradion nettisivulla, jossa hän kirjoittaa muun muassa seuraavasti:

"Einstein tosin hankki aikoinaan patentin tietyntyyppiselle jääkaapille. Sillä ei kuitenkaan ollut mitään annettavaa suhteellisuusteorialle. Pientä marginaalia lukuunottamatta kaupallistamisella ei ole mitään merkitystä tieteen kehitykselle."

Oma kiitospuheenvuoroni:

Suomalainen luovuus kaipaa herätystä!

Suomessa on yksi ryhmä kansalaisia, joilla on erityinen luova ajattelu. Kansalaisryhmän nimeksi asetan tässä kulttuurisivistyneistö, koska kulttuuripiireissä on myös sivistynyttä väkeä, joka monesti Suomessa taitaa muulta eliittiväeltä unohtua.

Luovuus ja vapaus kulkevat käsi kädessä

Miten luovuus voidaan hyödyntää paremmin?

Korkeatasoinen luovuus on kiinni paljon enemmän biologisista ominaisuuksista mitä moni haluaa uskoa. Luovuus on kyky ajatella ennakkoluulottomasti kuten pieni lapsi. Toisaalta ilman pohjatietoja ei synny mitään kovin mullistavaa luovaa tuotosta.

Insinööritieteissä voi jo nuori olla visionääri

Kritiikki ja luomisvoiman säilyminen

Tieteellinen kritiikki ja hankkeiden / ideoiden kritisoinnista

Kovimman kritiikin sietää ainoastaan parhaat ideat ja tutkimustyö. Tieteellisen tutkimuksen ja väittämien perusta pitää olla aina ehdoton ja kova kritiikki. Emme voi puhua yliopistojen huippututkimuksesta, jos yliopistoissa väistetään aiheellinen kritiikki näiden tutkimushankkeita ja organisaatioita vastaan.

Kulttuurikritiikkiä

Pahoja ne kiltit tytöt

Tämän päivän Hesarissa on iso juttukokonaisuus lukioiden sukupuolittumisesta. Niinsanotut huippulukiot täyttyvät tytöistä, kun taas pojat päätyvät niihin lukioihin, joissa on alemmat keskiarvorajat.

Ylioppilaista tyttöjä on hieman yli puolet (57 prosenttia), samoin kuin yliopistotutkinnon suorittaneista (59 prosenttia).

Akateeminen koulutus pitää uudistaa

Akateeminen koulutus pitää säätää huippukoulutusohjelmaksi, jonne valikoidutaan jo varhaisessa ikävaiheessa. Akateeminen koulutus ei ole keskivertoälyllisten kognitioiden paikka tässä ajassa.

Peruskoulun tehtävä olisi kaivaa lasten eri lahjakkuuspotentiaalit esiin taustasta riippumatta. Moni lahjakkuus ei ole ahkera läksyjen tekemisessä, jolloin oppilas ei voi pärjätä siten koulussa kuin ahkerimmat kotona aktiivisesti ohjatut koululaiset.

Suomalainen konsensus perustuu akateemisuuteen

Koulutususkovaisten Suomessa ei ole tilaa muuta kuin pilkkusäännöille ja oikeakielisyysneroille. Suomalaisten vaikuttajien motto lienee: "Näin on aina toimittu ja näin tullaan aina toimimaan!"

 

Meille hyville ajattelijoille, joilla ei ole akateemista pätevyyttä sanotaan virallisten filosofien toimesta ehkä seuraavasti: "Hyvä ajatus, mutta väärin ajateltu!"

 

Miksi tohtorit eivät keksi mitään?

Miksi korkeasti oppineet akateemiset eivät keksi mitään? Tohtorit ohjaavat kyllä tutkimustyötä, mutta heiltä itseltään on turha odottaa mitään suuria innovaatioita.

Miten luovuus tapetaan oppimalla?

Voiko olla niin että pitkät kognitioita kuormittavat opinnot tappavat luovuuden ja uteliaisuuden? Miksi niin moni etenkin mies tohtori näyttää niin uupuneelta ja olevan seksin puutteessa. Työnteolla taitaa harva tohtori kuitenkaan itseään liikaa kuormittaa.

Mitä voidaan kehittää?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä