Elina Lepomäki Näin ei voida jatkaa.

Kaikki blogit puheenaiheesta Kilpailukykysopimus

KIKY-sopimus tuottaa tulosta - kenen kustannuksella?

Meillä täällä lintukoto Suomessa on jo hyvän aikaa ollut voimassa kilpailukykysopimus jonka turvin etenkin pienituloisten ja keskipalkkaistan nettotuloja on leikattu. Tulokset näkyvät: Suomen talous on kasvu-uralla, jopa kahden prosentin vuosikasvu on lähellä ja työllisyystilanne paranee koko ajan. 

Mitä kysyisin Juha Sipilältä?

Pääministeri Juha Sipilä on tulossa Forssaan käymään juttelemaan kansalaisten kanssa ja mietin, että mitä kysyisin Häneltä tilaisuuden tullen.

Laitanpa tähän kolme kyssäriä, mitä tulee ekana mieleen,  jos en kerkee paikalle Pääministeri Juha Sipilää morjenstaan, tai en saa suun vuoroo.

1. Mitkä nykyisen hallituksen toimista on ne oleellisimmin vaikuttaneet asiat, joista hallitus nyt niittää kunniaa?

Kysyn siksi, koska minulle on muodostunut käsitys, että viimeaikaiset talouden positiiviset merkit on peräisin kotimarkkinoilta ja kotimaisen kysynnän kasvusta.

Miten tässä näin kävi --> kilpailukykysopimus meneekin pakkaselle

Kilpailukykysopimus tulee kalliiksi ja vaikutukset taitavat  mennä pakkasen puolelle. Noin  toteaa eilisessä raportissaan viiden talousprofessorin muodostama  talouspolitiikan arviointineuvosto

Kilpailukykysopimus ymmärretty joka puolella väärin

Ystäväni haki työvoimatoimiston kautta työpaikkaa. Työnantajalle hän ilmoitti palkkatoivomuksen 6,5 euroa/tunti. Raksallehan otetaan työntekijöitä 6 euron tuntipalkalla henkilöitä suoraan koulun penkiltä ilman pohjakoulutusta eduskunnan tekemän päätöksen mukaisesti. Kaveri ajatteli, että voihan hän hakea vähän parempaa palkkaa ja laittoi 6,5 euroa/tunti. Työnantaja käsitti pilkkuvirheen takia väärin ja oletti kaverin pyytävän liksaa 65 euroa tunnilta.

Työttömyysturvan heikennys ei käy

Julkaistu Länsi-Uusimaa -lehdessä 8.10.2016

Työttömyysturvan heikennys ei käy

Valtiosihteeri Hetemäen työllisyysryhmä jätti alkuviikosta erimielisen muistion keinoista parantaa työllisyyttä. Hetemäen esittämä aktiivimalli toimii siten, että jos työtön ei kolmen kuukauden sisällä osallistu aktiivitoimiin tai saa työtä, hän saa päivän karenssin kultakin kuukaudelta. Työttömyysturvaa leikattaisiin siis viidellä prosentilla.

Miten hallituspolitiikkaa ei kannata tehdä

Sipilän hallituksen budjetti on ymmärrettävästi närkästyttänyt monia ja kritiikkiä tulee ainakin kahdelta rintamalta. Joidenkin mielestä säästetään liikaa ja väärissä paikoissa, joidenkin mielestä taas julkinen sektori olisi pitänyt silpoa nykyistä suppeammaksi vaikka moottorisahalla. Joka tapauksessa muutokset ovat olleet pienehköjä ja monessa kohden näyttää uskallus puuttuneen. Leikkauspolitiikkaa on tehty todennäköisesti juuri sen verran, että on rauhoiteltu valtionvelan uusintamisen hankaloitumisen pelkoja.

Kilpailukykysopimus vaakalaudalla - Pitävätkö hallituksen lupaukset?

Työmarkkinajärjestöjen hallituksen epäonnistuneen yhteiskuntasopimusprojektin pelastamiseksi neuvottelema kilpailukykysopimus eli ns. kiky on viime päivinä jälleen ollut liipasimella. Kuntatyönantajat ja kunnalliset työntekijät ovat esittäneet yhteisen uhkavaatimuksen hallitukselle peruuttaa budjettiriihessään kuntasektorin lisäleikkaukset tai ne irtautuvat kilpailukykysopimuksesta, mikä käytännössä romuttaisi koko paperin.

Yleissitova työehtosopimus on duunarin turva

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja  Mikael Pentikäinen kuvasi Porin Suomi-Areenalla  yleissitovia työehtosopimuksia karteilleiksi.

 

Kansanedustaja Hjallis Harkimo on myös korostanut paikallisen sopimisen joustoja, jotka olisivat muun muassa joustoja palkoissa ja työajoissa. 

 

Tämä on minusta aikamme jokaisen ihmisen pärjäämistä korostavaa ja ihannoivaa liturgiaa, jossa yritysten ja pääoman ahneuden maksajana olisi jälleen kerran pienituloinen duunari.

 

Enemmän rohkeutta, vähemmän menneisyyteen katsomista

Yli vuoden kestäneen väännön jälkeen kilpailukykysopimus on vihdoin saatu aikaan. Sopimusta voidaan kilpailukykyä edistävien vaikutustensa johdosta pitää oikeansuuntaisena, mutta sen merkitystä ei kuitenkaan tule yliarvioida. Yhteiskuntamme kaipaa perusteellisempia uudistuksia — olisi korkein aika ymmärtää, että 2010-luvulla menestysreseptiksi eivät riitä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen väliset keskitetyt sopimukset.

 

Platon tuomitsi jo 2500 vuotta sitten Kilpailukykysopimuksen

Hallitus toimiin juuri päinvastoin, kuin Platon pohtiessaan uuden valtion perustamista.

Hän ymmärsi, että optiot ja muut kannustinpalkkiot korkeimmalle johdolle ovat vahingollisia ja laiskistuttavat niiden saajat. Platon oivalsi, että köyhä ja alistettu työntekijä kokee itsensä orjaksi, jonka työntulos on huono. Platon näki, että köyhyydestä seuraa huonompi koulutus, jonka seuraukset näkyvät tulevaisuudessa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä