*

Elina Lepomäki Näin ei voida jatkaa.

Kaikki blogit puheenaiheesta Suomen idea

Palmusunnuntai, vaalipäivä ja vaarin syntymäpäivä

Istuessani tänään yli 200-vuotta vanhan, upean Nastolan puukirkkomme palmusunnuntain messussa, myönnän ajatusteni harhautuvan menneisiin ja vaikka mihin siellä... 

Ehkäpä syynä erityiseen herkistymiseen menneeseen on yhä kasvava kiinnostukseni Suomen itsenäisyydenajan historiaan, edesmenneen vaarini syntymäpäivä, vaalipäivän hekuma ja yhä ahdistavimman näköinen planeetan tulevaisuus.

Suomen brändi voitti

Taistelu Guggenhemista päättyi onneksi Suomen brändin voittoon. Jos hanke olisi toteutunut, helsinkiläiset veronmaksajat olisi pantu maksamaan ja rahoittamaan Guggenheim -brändiä ja tuomaan sille lisäarvoa uuden uljaan keskeisellä ja arvokkaalla paikalla olevan uuden museon myötä.

 

Nyt kun tilannne on ohi, kansalaisten ei pidä tuudittautua siihen, että "yön uhka karkoitettu on jo pois", vaan myöntyväisyysmiehet ja -puolueet ansaitsevat, eivät pelkästään historian, vaan myös kansalaisten tuomion tulevissa vaaleissa.

 

Verotus ei karkota ihmisiä, vaan työpaikkoja

Yhdysvalloissa tutkittiin muuttoliikettä metropolialueen sisällä korkeamman veroasteen käyttöönoton jälkeen. Jotkin korkeimmin ansaitsevat palkansaajaryhmät muuttivat veron seurauksena hanakammin toisen osavaltion puolelle, mutta kaiken kaikkiaan oli verotuksen aikaansaama muuttoliike lähes kokonaan tilastollisesti merkityksetöntä.

Torjutaan väärät profeetat

Tarvitsemme yliopistoreformin, jossa erotetaan tutkimus- ja virkamiesyliopistojen roolit toisistaan, toisin sanoen selkeytetään yliopistojen roolia. Ja kyllä, se tarkoittaa korkeakoulujen meritokratiaa.

Tarvitsemme peruskoulun, jossa opetussuunnitelmista poikkeaminen ei olisi mahdotonta tai vaikeaa. Tarvitsemme ainevalikoiman radikaalia uudelleen harkintaa.

Miksi lukioissa ei opeteta omana aineenaan taloustiedettä, jossa yhdistyvät käytännöllisellä tavalla matematiikka, psykologia ja jopa filosofia?

Näin sanoi Zacharias Topelius

Yksi Suomen ansioituneimpia vientituotteita maailmalle on ollut nimenomaan sen yhteiskunnallinen vakaus ja tasa-arvo.

Nyt onkin korkea aika pohtia, millaisena maana me haluamme muulle maailmalle tai maassamme asuville ihmisille myös tulevaisuudessa näyttäytyä. Vihapuheeseen ja -rikollisuuteen sekä syrjintään on reagoitava. Tämä edellyttää sitä, että niiden taustalla vaikuttavat ja niitä ylläpitävät rakenteet tunnistetaan ja niihin puututaan.

Suomen tarina on törkeän rohkea

Itsenäisen Suomen rakentamisen tarina on aivan törkeän rohkea, innostava ja voimaannuttava. Havahduimme vasta parisataa vuotta sitten toteamaan ääneen, ettemme ole ruotsalaisia ja venäläisiksi emme halua tulla, joten olemme siis suomalaisia.

Me löysimme oman identiteettimme, halusimme ja saavutimme itsenäisyyden. Se oli omana aikanaan rohkeaa, täysin uuden brändin synnyttämistä.

Tuhoammeko Itämeren?

Voiko odottaa seuraavien sukupolvien kohtelevan luontoa ja ympäristöä rakkaudella ja vastuullisesti, jos antamamme esimerkki on päinvastainen?

Esimerkillä tarkoitan sitä poliitikkojen rahanhimoista linjaa, joka sosiaalisen median ja muiden valtamedioiden kautta leviää kaikille nuorille – siis niille, joilla olisi mahdollisuus olennaisesti vaikuttaa parempaan tulevaisuuteen.

Ihmiskunnalle ikä on tuonut kehitystä, mutta onko kehitys ollut positiivista? Onko meidän kehityksemme tuonut hyvinvointia ympäristöllemme, eläimille tai edes meille itsellemme?

Suomessa on ideaa

Suomalaisilla on omanlaatuinen kulttuuriperintö koko maailmassa aina siitä asti, kun vetäytyvän jääkauden jälkeen suunnan kohti pohjoista oli ottanut joukko ihmisiä eli meidän suomalaisten esi-isiä ja -äitejä.

Suomalaisten sopeutumiskyvyllä on pitkät perinteet

Mikä on Suomen strategia?

Tuntuu siltä, että mitään laajasti tai yhteisesti omaksuttua strategiaa ei Suomessa tällä haavaa ole; näkemyserot ovat suuria myös hallituksen sisällä. Kiintoisampi onkin kysymys, mikä olisi nyt Suomelle oikea talouspolitiikan strategia?

Lupaavin vastaus tähän on – oikein ymmärrettynä ja eräin varauksin – yrittäjyyden edistäminen. Tässä yhteydessä yrittäjyydellä ei kuitenkaan tarkoiteta vain liiketoiminnan harjoittamista.

Suomen pitää sopeutua – englanti viralliseksi kieleksi?

Uudenlaisen ajattelun tarpeesta on Suomessa puhuttu kyllästymiseen asti. Liian vähän puhutaan luopumisen tarpeellisuudesta. Uusiutumisessa kun yleensä vaikeinta on opettaa itsensä pois vanhoista tavoista. Joskus vaikeus aiheutuu muusta kuin yksilön oppimiskyvystä.

Suomalaiset ovat aina lopulta – melkoisen kitinän ja narinan jälkeen – ottaneet lusikan kauniiseen käteen ja varsin etevästi sujahtaneet käyttämään uutta, työtä helpottavaa teknologiaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä