*

Elina Lepomäki Näin ei voida jatkaa.

Kaikki blogit puheenaiheesta Turvatakuut

NATO:n artikla 5. - dead or still alive?

Vertaa:

”NATOn 5. artikla ei ole koskaan ollut niin mätä kala kuin juuri nyt, kun sen nimiin täällä eniten vannotaan.”

Huuska 28.5.2017 NATO-blogin kommentissaan (ennen liittokansleri Angela Merkelin  Münchenin
 puhetta 28.5.2017); http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237524-suomen-natojasenyyskysymys-1992-koiviston-muistelmissa

*

Puolustuksessa hyvä aika tiivistää länsi-integraatiota

Yhdysvaltojen ulko- ja turvallisuuspolitiikalla ei ole selkeää uutta doktriinia. Häilyvä presidentti luo epävarmuutta, vaikka maailmanpolitiikan näyttämö rauhoittuikin helmikuussa Donald Trumpin turvallisuuspoliittisen neuvontantajan Michael Flynnin erottamisen myötä.

 

Ken on viisas? Hän, joka jokaiselta jotain oppii. Tilanne Suomessa juuri nyt?

Mauno Koivistolta kysyttiin vuonna 1981, minkälaiset suhteet hänellä on Neuvostoliittoon. "Ei ole kehumista", sanoi  Koivisto.  Se oli harvinaisen rehellinen vastaus ja vastaavaa tunnustusta tuskin monikaan olisi siihen aikaan suomettuneessa Suomessa uskaltanut tehdä. 

Sotilasvala velvoittaa Isänmaan, ei EU:n, puolustamiseen

Käsittelimme eilen lähetekeskustelussa hallituksen esitystä kansainvälisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta. Olemme Euroopan unionin jäseninä sitoutuneet Lissabonin sopimukseen sisältyvään yhteisvastuulausekkeeseen sekä keskinäisen avunannon lausekkeeseen. Nämä EU:n turvatakuut ovat meille äärimmäisen tärkeät. Suomen on tarpeen tullessa kyettävä antamaan ja ottamaan vastaan sotilaallistakin apua. On suorastaan häpeällistä, että olemme olleet sitoutuneina näihin lausekkeisiin jo 7 vuotta kykenemättä niitä kuitenkaan tosiallisesti noudattamaan.

Hurahtiko persuministeri avunantolausekkeen myötä EU-uskoon?

Puolen vuoden hallitusvastuu näyttää hioneen viimeisetkin särmät persuministerien EU-kriittisyydeltä. Vaikuttaa siltä, että avunpyyntö – jonka Ranskan hallitus EU:n avunantolausekkeen perusteella Pariisin terrori-iskujen jälkeen esitti – on pehmittänyt puolustusministeri Jussi Niinistöä (ps.) oikein kunnolla. Partiopoika on partiopoika EU:ssakin.

Sotatoimille vaadittava turvallisuusneuvoston valtuutus

Innostus EU:n turvatakuiden aktivoimisesta on jättänyt varjoonsa kysymyksen unionin peruskirjan avunantovelvoitteen ja YK:n peruskirjan voimankäyttöä koskevien artiklojen soveltamisen perusteista.

Vaikka Ranska vetosi EU:n avunantolausekkeeseen Pariisin terrori-iskujen jälkeen, se ei tarkoita, että sille on kestävät perusteet.

Sipilä turhentaa EU-maiden turvatakuut

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) mukaan unionin turvatakuut eivät muuta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjaa eikä kyse ole sotilasliitolle tyypillisistä turvatakuista, uutisoi YLE Sipilän selittäneen keskustan puoluevaltuustolle.

Turvatakuitten kautta Natoon, vai siitä irti?

 

Puolustusministerimme Jussi Niinistö (ps) esiintyi Pariisin terroritekojen jälkeen tyytyväisenä televisiossa. Ranska oli pyytänyt EU-mailta turvatakuiden käyttöön ottamista Ranskan suojelemiseksi. Mahdollisuus turvallisuusyhteistyöhön sisältyy EU:n perustuslakiin, Lissabonin sopimukseen.

Jussi Niinistö iloitsi, että tämä on virstanpylväs, sillä aiemmin turvalauseketta ei ole sovellettu käytäntöön. ”Ja tästä se jatkuu”, siis EU:n militarisointi tavoitteena yhteinen puolustus, tarkoitti perussuomalainen.

NATOn ja EU:n turvalausekkeet – mitä eroja niissä on?

NATOn ja EU:n turvalausekkeet – mitä eroja niissä on?

Pariisin iskujen 13.11.2015 jälkeen on Suomessa ikään kuin havahduttu siihen, että Suomen laki estää EU:n solidaarisuuslausekkeen mukaisen avun annon Ranskalle.  Eikä se toisaalta tee helpoksi myöskään ottaa vastaan mahdollista apua Suomeen, jos sitä joskus tarvitaan, mistä herra meitä varjelkoon.

Pakolaiset, turvallisuuspolitiikan uusi lyömäase

Angela Merkel on vaatinut yhä voimakkaammin Eu jäsenmaita osallistumaan pakolaisongelman taakanjakoon.  Liittokansleri Merkel on epäonnistunut eräiden EU jäsenmaiden talouskurin ylläpidossa ja sama näyttää tapahtuvan nyt myös pakolaispolitiikassa. Kriisi on siis ennen kaikkea muodostumassa poliittiseksi. Siksi syyttävät katseet on kohdistettava muualle, kuten Suomeen. Kielteisen tai ainakin valikoivan linjan ovat jo ottaneet Espanja ja Slovakia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä