Elina Lepomäki Näin ei voida jatkaa.

Kaikki blogit puheenaiheesta Vienti kansantulo

Tavaraviennin tuijottaminen johtaa harhaan - palveluvienti pelastanut Suomen

Suomen pelastajana Nokian romahduksen jälkeen on ollut palveluviennin kasvu, mutta edelleen tuijotetaan jatkuvasti vain tavaravientiä, jolloin perinteisen teollisuus saa jatkuvasti suhteettoman merkityksen talouden arvioinneissa. 2017 tavaraviennin arvo oli 59,6 miljardia, samana vuonna palveluviennin arvo oli jo 26,3 miljardia eli kokonaisviennistä palveluiden lähes aina unohtuva osuus on jo lähes kolmannes.

Propsin aikana metsän talous kasvoi

Takavuosilta muistamme metsistä hakatun pöllin tapaisen, jolla oli kauppanimenä propsi. Suomen kielen sana muuntui englannista: pitprop, mikä tarkoittaa kaivoskuopan (pit) tukipaalua (prop).

Veimme taannoin propsia Englannin kivihiiliteollisuudelle. Propsi oli pääosaksi mäntyä, jolla oli kestävän tukipuun maine kaivoksen käytävissä. Läpimitaltaan propsi oli 5-23 senttistä, siis nykyisen sellupuun luokkaa.

Sellunkeitolla ei Suomen talous nouse

Suomen kaltaiselle maalle ainoa tapa nostaa kansantaloutta on viennin lisääminen – tai sen jalostusarvon nostaminen.

Teknologian kehittämiseen on käytetty 40 miljardia viimeisen 25 vuoden aikana eikä kuitenkaan ole syntynyt merkittävää uutta vientituotetta Suomeen Nokian jälkeen. Suomeen pitää saada investointia, joka myös pysyy täällä. Eli sellaista, joka on riippuvainen luonnonvaroistamme ja osaamisestamme. Maa- ja metsätaloudessa on käyttämätöntä potentiaalia – löytyykö poliittista tahtoa?

Olisiko nyt aika satsata lääkekehitykseen?

Eilisen sinänsä surulliset Talvivaara ja Microsoft uutiset osoittavat kuinka haavoituva on yksipuolinen elinkeinorakenteemme. Maailmanlaajuisesti suurimpia kasvualoja on lääkekehitys. Maailmalla myydään yli 40 lääkettä yli miljardilla € vuodessa ja lähes kaikkia näitä myydään tällä voluumilla vuosikausia. Suomessa vastaava esimerkki on alunperin Leiraksen kehittämä Mirena jota Bayer edelleen valmistaa Turussa ja jonka vuosittainen myynti on lähes 800 miljoonaa euroa. 

 

Pötyä Janne Suuronen

Suuronen kirjoittelee edelleenkin puuta heinää. Edelliset hallitukset satsasivat nimenomaan elvytykseen ja epäonnistuivat. Esim. yhteisövero Yhteisöveron alennus 24,5 %:sta 20 %:iin piti tuottaa tulosta. Verotuloja menetettiin 900 milj ja työpaikkoja ei ole luotu, mutta osingot lisääntyivät viime vuonna 38 %. Harmi, että valtaosa osingoista katosi hallintarekisteriin ja veroparatiiseihin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä