Elina Lepomäki Näin ei voida jatkaa.

Kaikki blogit puheenaiheesta Eurooppalaisuus

Eurooppaa riittää kauas Uralille saakka!

Ranskassa kokoontui presidenttinsä Emmanuel Macronin johdolla joukko eurooppalaisia päämiehiä ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump – tunnetusti US lähetti valkoisten eurooppalaistensa jälkeläisiä I Maailmansotaan – aivan juuri Eurooppaan.

Amerikkalaiset sota- ja taisteluvoimat poistuvat Euroopasta?

US-presidentti Donald Trump tuli, näki, koki, uhkaili ja lähti Euroopan retkeltään kotiin Yhdysvaltoihin, josta olisi tehtävä Trumpin sanoin noitavainojen alta jälleen The Great. Se onnistuukin, kun keskitytään omiin asioihin, omaan maahan, omiin kansalaisiin ja omaan sisäiseen osaamiseen *.

 

Elimme 100 vuotta amerikkalaista hegemoniaa valtiosta, jonka juuret ovat Euroopasta, Afrikasta ja Uuden mantereen saarivaltioista – latinojen määrä Yhdysvalloissa kasvaa nopeimmin.

Teokratia tuhoaa demokratian

Jos päivä päivältä kipeämmäksi käyvän maahanmuuttokeskustelun kaikkein perustavimmanlaatuisinta lähtökohtavirhettä jäljitettäisiin, sanoisin että se on kyvyttömyytemme käyttää todellisuutta oikein kuvaavia käsitteitä. Vaikka on kyse ei-eurooppalaisen ja eurooppalaisen maailman kohtaamisesta, kuvittelemme että omat eurooppalaiset käsitteemme ja ajatustapamme kattavat koko kyseessä olevan alueen.

Eurooppalaisuus: katedraali vs. moskeija

Luolamaalausten, joista vanhimmat ovat parinkymmenen tuhannen vuoden ikäisiä ja joista esimerkkinä on oheen liitetty Pohjois-Espanjassa sijaitsevan Altamiran luolan seinällä oleva puhvelilauma, hämmästyttävä "näköisyys" saattaisi selittyä sillä että kyseessä ovat niin sanotusti "eideettiset" kuvat. Jos varhaisten ihmisten näköaisti on toiminut ikään kuin kameran tavoin ja tallettanut tajuntaan "aistimusvoimaisia näkökuvia", luolamaalausten on täytynyt pelottaa niiden tekijöitä ja näkijöitä.

Eurooppa sisällissodan partaalla 20–30 vuoden kuluttua?

Arvatkaapa, missä Euroopan kaupungissa protestipartaiset filosofit Karl Marx ja Friedrich Engels kirjoittivat nuoruuden manifestinsa. – No tietenkin Brysselissä.

Brysselin yliopistossa toimii nykyisin nuorehko historian professori David Engels (s. 1979), jonka mukaan Euroopan nykyinen kehitys johtaa sisällissotaan 20–30 vuoden kuluessa. Samannimisestä edeltäjästään poiketen tämä Engels ei tosin näe kansallisvaltiota väkivallan pesänä, joka tulisi kukistaa, vaan oikeudenmukaisuuden ja yhteiskuntarauhan takeena, jota ilman ajaudutaan kaaokseen.

Olenko se eurooppalainen, jollainen haluan olla?

Ilkka Niiniluoto kysyy kirjassaan  "Maailma, minä ja kulttuuri", että  "Miten minäni on syntynyt?"  Vastauksen siihen tarjoaa moderni kehityspsykologia, joka tekee eron yksilön biologisen syntymän ja psykologisen syntymän välillä. Lapsi ei putkahda maailmaan valmiilla minällä varustettuna, vaan hänen minuutensa, itsetuntonsa ja itsetajuntansa rakentuu vähitellen useita vuosia kestävässä kehitysprosessissa, joka perustuu yhtäältä sisäiseen kypsymiseen ja toisaalta vuorovaikutukseen ympäristön kanssa. 

Suomi: eurooppalaisuudesta nolla

Maailmassa, Euroopassa, meillä Suomessakin, on monta merkillistä asiaa jotka eivät kiinnosta ketään. Siis käytännössä ketään. Siitä huolimatta, että kyseessä ovat asiat, jotka lymyilevät jokaisen korvien välissä ja nahkan alla.

Käsitteitä määrittelemällä totalitarismiin

1.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa päädytään säännönmukaisesti määrittelemään niitä avainkäsitteitä, joiden ympärille keskusteluntarve tiivistyy. Mutta sen sijaan että määrittely-yritykset auttaisivat selvyyteen pääsyssä, niistä on muodostunut "asiallisuuteen pyrkivien" keskustelujen institutionalisoitunut osa. Ikään kuin käsitteet olisivat vain nyrkkilihaa, jota käristetään nuotiolla jonka ääreen väittelijät päivittäin kokoontuvat lämmittelemään.

Tiede olkikukkona

 

1.

Tarina eurooppalaisella uudella ajalla syntyneiden ja kehittyneiden erityistieteiden vaiheista on eri muodoissa kerrottu likipitäen kaikissa filosofian historioissa, mutta sen olennainen sisältö ei vielä ole kantautunut kaikkien korviin.

Eurooppalainen Suomi tarvitsee lisää kansainvälisyyttä kouluihin

Euroopassa juhlittiin kuluvalla viikolla Eurooppa-päivää. Kun EU:n perusta valettiin Roomassa 60 vuotta sitten, Eurooppa oli jaettu muurein ja piikkilangoin. Ajatus hiilen ja teräksen rauhanomaisesta jakamisesta oli terve tuulahdus. Idea kasvoi visioksi Euroopasta, jolla on yhteiset arvot. Tavoitteena oli myös rauha ja kansojen hyvinvointi. Näissä EU on onnistunut.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä