Elina Lepomäki Mahdollisuuksien maa

Kaikki blogit puheenaiheesta Tutkimus

Rasismin tutkimuksesta ja maahanmuuton tavoitteista

Yle uutisoi Helsingin yliopiston tutkijasta Tuuli Kurjesta, joka täyttää tutkimustyön yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vaatimusta toteamalla, että suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on piilorasismia. Se ilmenee siten, että maahanmuuttajia ohjataan esimerkiksi hoiva-alalle, vaikka heitä ei kyseinen ala kiinnostaisi. Jutussa Kurjen nimiin laitetut väitteet ovat siinä määrin käsitteellisesti ristiriitaisia, että niistä on sanottava muutamia asioita. Samoin tutkimuksen käytännön arvo kotoutuksessa ja maahanmuutossa yleensä on kyseenalainen.

Fiksu tekee vähemmän töitä

Uusi-Seelantilaisen yrityksen tekemällä testillä oli mielenkiintoiset tulokset.

 

Tuottavuus kasvoi 20%, työntekijät olivat yleisesti tyytyväisempiä ja heillä oli pienempi stressi päällä. Ei voi muuta sanoa kuin "Vautsi vau!". On meinaan aikamoiset tulokset.

 

Sensuroitiinko Erkki Ormalan analyysi Ykkösaamusta tänään?

 

Kuuntelin hämmästyneenä Ykkösaamusta työelämäprof. Erkki Ormalan tilitystä Suomen kehittymisen tilanteesta: miksi investoinnit katoavat ulkomaille.

Hän on Nokian entinen johtaja ja saanutkin toimeksiannoksi kartoittaa TEM:n merkeissä Suomen kehityksen haasteita. Kylläpä oli jämäkkää tekstiä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia luotaavaa.

Lähdin kuuntelemaan ohjelmaa Areenan kautta, mutta sitä ei löydy, vaikka ihan toisenlaista tietoa annetaan sivulla: tosin lupaukset nauhoituksesta vaihtelevat, joten uskottavuus menee.

 

Westermarckin virhe on tärkeä tunnistaa

Kirjoituksen loppuun on lisätty "tiekartta" sukupuolten tasa-arvoon professorien Green ja Pulkkinen inspiroimana 24.1.2019. Kartan noudattaminen auttaisi toki moneen muuhunkin kehittämistarpeeseen.

 

Timosaari Niina: Edvard Westermarck. Totuuden etsijä. Gaudeamus 2018. 

Kirja on tekijänsä väitöskirjan populaariversio. Ehdottomasti lukemisen väärti.

Miksi Petteri Orpo, Antti Rinne ja Annika Saarikko toimivat epäaikuismaisesti?

Osoitan tässä kirjoituksessa, että isojen puolueiden johtohenkilöt ajattelevat epäaikuismaisesti. Yhteiskuntatieteiden takapajuisuus näyttää silti olevan perimmäinen syy tähän erikoiseen ilmiöön.

Ainakin kokeneet lastentarhanopettajat tietävät, että aikuisten on katsottava ja tiedettävä asioita laajemmin kuin leikki-ikäisten lasten. Aikuisen on esimerkiksi tiedettävä, että pitempi auringolle tai pakkaselle altistuminen on yleensä vaarallista. On monia muitakin asioita, joista ei pidä edes kysyä lasten mielipidettä tai neuvotella heidän kanssaan.

Osaamiseen ja tutkimukseen tulee panostaa!

Toimiessamme globaalissa maailmassa, jossa ympäristömme muuttuu jatkuvasti, voidaan jopa sanoa, että muutokset ovat niin nopeita, että maailma voi näyttää melko erilaiselta yli yhden yön. Voidaksemme hallita näitä muutoksia, on äärimmäisen tärkeätä, että olemme innovatiivisia ja osaamme reagoida ympäristön muutoksiin. Keskeistä on, että annamme asiantuntijoiden käyttää heidän osaamistaan ja tietotaitoaan.

Ratkaisuja ilmastonmuutokseen tutkimuksen ja teknologian kautta

Keskeisin asia ilmastonmuutoksen torjunnassa on fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen ja niistä luopuminen kokonaan. Tulevaisuuden energiantuotanto on toivottavasti yhä hajautetumpaa ja toimintavarmempaa. Kristillisdemokraatit on korostanut esim. vaihtoehtobudjeteissa tki-toimintaa ja vaatinut sille lisärahoitusta. Uuden tekniikan kehittäminen on ratkaisevassa asemassa. Tulemme esittämään mahdollisissa hallitusneuvotteluissa koulutus- ja tki-rahojen lisäämistä.

 

Asevelvollisuustutkimuksesta uupuu kokonaisvaltainen näkemys

Asevelvollisuudesta käytävää poliittista keskustelua ja valtataistelua tutkinut tohtorikoulutettava Hannu Salomaa kirjoitti HS vieraskynässä (28.9.2018) asevelvollisuuden olevan edellen vanhakantainen ja  nojaavan nationalismiin. Salomaan mukaan asevelvollisuus nojaa edelleen 1800-luvun ajatusmaailmaan ja sitä tulee muuttaa. Salomaa korostaa, että ikäluokasta kaikki eivät suorita asevelvollisuutta, järjestelmä on hierarkkinen ja vanhaan kasvatusajatteluun nojautuva.

Panostuksia työhön ja tulevaisuuteen

Elokuun lopussa tehdään isoja päätöksiä, kun hallitusryhmät kokoontuvat tämän vaalikauden viimeiseen budjettiriiheen. Nyt tarvitaan vastuullista linjaa valtiontalouteen ja kaukonäköisiä panostuksia Suomen tulevaisuuteen.

Rahapäätöksissä ei ole varaa vaalibudjettiin. Talouden nousukaudella on syytä varautua tulevaan matalasuhdanteeseen ja tehdä panostuksia kestävän tulevaisuuden puolesta.

Välttämättömään korjausvelkaan, kuten teihin ja tietoliikenneyhteyksiin, sijoittaminen on perusteltua.

Tiedeyhteisö ei ole mitenkään erityisen ahdasmielinen

Ihmisten, jotka ovat viehättyneet jostain sellaisesta ideasta tai käytännöstä, joka ei ole saanut kannatusta tieteen valtavirrassa, kuulee usein valittelevan tiedeyhteisön ahdasmielisyyttä. "Jos tiede ei olisi niin kapeakatseista, tämän menetelmän ja tuon teorian arvo olisi jo tunnustettu", he sanovat, epäilemättä sanomaansa uskoen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä