Kansanedustaja ja ajatuspaja Liberan hallituksen puheenjohtaja. Valtiovarainvaliokunnan ja verojaoston jäsen. Yli 10 vuotta rahoitusalalla, useita vuosia elämästä ulkomailla. Tietotekniikan diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri kansantaloustieteestä. Kansalaisyhteiskunnan, kansainvälisyyden ja yksilönvapauksien kannattaja!
Olen seurannut tätä keskustelua alle 20 henkilön yhtiöiden irtisanomisperusteiden keventämisestä. Oman näkemykseni mukaan lähtökohta on täysin väärä. On täysin toissijaista, työskenteleekö työtehtäviinsä sopimaton henkilö 3 hengen vai 30 000 hengen organisaatiossa.
Lähtökohta: Kenet tahansa tulisi pystyä irtisanomaan, milloin tahansa ja mistä tahansa syystä.
Mutta oikea kysymys on, miten tämä järjestelmä voitaisiin rakentaa uudelleen niin että se olisi oikeudenmukainen yritykselle sekä irtisanottavalle työntekijälle?
Olen ladannut pääkopan täyteen radio-ohjelmia työttömyyden aktiivimallista ja aiheen keskusteluista. Vähemmän yllättäen työttömien kokema ketutus nousee keskusteluissa aktiivisesti pinnalle (vaikkapa tässä). Tiedämme että vanne kiristää päätä, vaan pitäisikö mennä hieman oppositiopolitikointia syvemmälle ja tutkia tämän laatuja ja syitä?
Siitä lähtien, kun muovien todettiin siirtyvän myös ihmisten verenkiertoon mm. muovipulloista, joita heitetään meriin, luontoon ja kaikkein vähiten maailmanlaajuisesti pullonkeräyksiin, tunnistin ahdistuksen, joka itselleni ei ollut tavanomaista.
Toki saatoin aika ajoin ahdistua asioista, joilla ei ollut mitään tekemistä muovien kanssa.
Silti, murehtimiskohtauksia koin siitä, miten Jumala, ihmisen luotuaan, unohti muovit.
Miten saattoi unohtaa, nuo, ihmiskuntaa helpottavat pullot ja boxit, joiden keksimiseen ihmiselle ei olisi pitänyt antaa älyä.
Olen kirjoittanut aiemmin niistä syistä, miksi ihmisten mielenkiinto töissä käyntiä kohtaan on useasti vähäistä. Ja mikä heidät saisi mieluummin töihin lähtemään kuin olemaan kotona. Yksi iso asia on käsittelemättä. Se on asumisen kalleus.
Poliitikon muisti on muisti on hyvä, mutta lyhyt. Tänään eduskunnassa kinattiin, kuka on tehnyt mitä työllisyyspolitiikassa ja kuka ymmärtää työmarkkinoita ja kuka ei. Nykyhallituksen toimet ovat pitkälle meneviä, mutta Suomessa kaikkien hallistusten ja puolueiden pääsiallinen työllisyyspolitiikan kalupakki on ollut monenlainen "aktivointi".
Korostettakoon heti alkuun, että otsikossa mainittu henkilö Lindström ei tiettävästi ole millään tavalla sukua työministeri Jari Lindströmille vaan on todennäköisesti fiktiivinen ruotsalainen fyysikko. Opiskelutoverini yli 50 vuoden takaa muistavat varmaan Lindströmin vakion, jonka avulla saatiin fysiikan laboratoriotöiden mittaustulokset korjattua vastaamaan paremmin haluttuja ”oikeita” tuloksia.
Hallitus yrittää kehysriihessään keksiä, voisiko aktiivimallia vielä jotenkin muuttaa.
Se on varsin ymmärrettävää. Etenkin kun eduskuntavaalit järjestetään ensi vuonna ja aktiivimalli on juuri leikkaamassa 93 342 äänestäjältä Kelan maksamia työttömyystukia ja 140 944 suomalaista allekirjoitti kansalaisaloitteen sen kumoamiseksi.
Aktiivimalli todellakin toimii. Kelan mukaan huhtikuun alusta aktiivimalli on leikannut lähes sadalletuhannelle työttömälle maksettavan päivärahan määrää. Osa tuosta joukosta saa menettämänsä päivärahan tilalle toimeentulotukea.
Kansanedustaja ja ajatuspaja Liberan hallituksen puheenjohtaja. Valtiovarainvaliokunnan ja verojaoston jäsen. Yli 10 vuotta rahoitusalalla, useita vuosia elämästä ulkomailla. Tietotekniikan diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri kansantaloustieteestä. Kansalaisyhteiskunnan, kansainvälisyyden ja yksilönvapauksien kannattaja!