Elina Lepomäki Näin ei voida jatkaa.

Kotimaa

Miksi demokratia on niin hankalaa?

Demokratia on kriisissä ja kansalaisten usko politiikkaan horjuu. Ainakin jos uskomme lööppijulkisuutta. Ihmisiä tuskastuttaa poliitikkojen tyhjät lupaukset ja loputon asioiden "vatulointi". Muutama vuosi sitten jotkut haikailivat politiikkaan yritysmaailmasta tuttua suoraviivaisempaa toimintatapaa, mitä pääministerimme onkin yrittänyt toteuttaa. Tämäkään toimintatapa ei tunnu kansaa miellyttävän. 

Harkimo ryhtyy lobbariksi

Yksinpurjehtija Harry Harkimo erosi puolueesta, kun turhautui vaikutusmahdollisuuksien puutteeseen. Luoviminen kokoomuksen puoluealuksessa ei tyydyttänyt ja niinpä hän hyppäsi tyyrpuurin puolelta vapaaseen kuviokelluntaan. Seuraan saattavat liittyä demareista myös tyyrpuurin puolelta loikannut Mikael Jungner, sekä koko elämänsä edellä mainittua kuviokelluntaa harrastanut Tuomas Enbuske.

Harkimo lorottaa antaumuksella kokoomuksen muroihin

Liikemies Harry Hjallis Harkimo oli kokoomukselle kallisarvoinen henkilö eduskuntavaaleissa 2015, sillä hän sai tuolloin 11 416 henkilöä äänestämään itseään. Se oli kokoomuksessa Alexander Stubbin jälkeen toiseksi eniten Uudenmaan vaalipiirissä ja tuplamäärä verrattuna esimerkiksi ministeriksi kesällä 2016 nousseeseen Kai Mykkäseen.

Nuorsuomalaiset 2.0?

Poliittisten mannerlaattojen liike vaikuttaa jatkuvan. Ensiksi perussuomalaiset nousivat, vajosivat ja hajosivat. Seuraavana vuorossa on ilmeisesti oikeistokentässä tapahtuva murros. Hjallis Harkimo ja Mikael Jungner kun ovat ilmeisesti puuhaamassa uutta liikettä, jonka johtotähtenä lienee oikeistolainen markkinaliberalismi.

Iskeekö Venäjän lipominen suomalaisten omaan nilkkaan?

Olipa kerran Suomen valtio ja sen enemmistöomistama energiayhtiö Fortum, joka lähti vuosikymmen sitten liput liehuen Venäjän markkinoita valtaamaan.

Alkuvuodet olivat tuloksellisesti surkeita. Sitten iski vielä jääkausi lännen ja Venäjän välille jälkimmäisen valloitettua Ukrainalta Krimin härskisti vuonna 2014. Tästä seurasi myös ruplan romahdus ja Venäjälle talouskriisi.

Onko maakuntauudistus keskustan kannatukselle kohtalokas?

Tänään on taas päivä, jolloin puolueiden kannatuksia puntaroidaan puoleen jos toiseenkin.

Aamun HS-on julkaissut omat puolueiden kannatusluvut (HS-gallup).

SDP ja kokoomus on vuorotelleet  tämän vuoden puolella kärkipaikalla (Poll results)

Kolmen kärki on HS-gallupissa

SDP 21,4 %, Kokoomus 20,6 %  ja Keskusta 15,7 %.

****

Pitäisikö viittaaminen kouluissa kieltää?

Helsingin Sanomat 17.4.2018 uutisoi ”Erot tyttöjen ja poikien koulu­menestyksessä repeävät ylä­luokilla – nyt tutkijat ehdottavat opintojen jakamista neljälle vuodelle”. Äkkiseltään en ehdotusta kannata, koska mielestäni kyse on oppimisen motivoinnin ongelmista. Sen sijaan seuraava lainaus kyseisestä jutusta saattaa osua yllättävän oikeaan: ”Nykyopetussuunnitelman mukainen jatkuva arviointi esimerkiksi tuntiosaamisen perusteella ei tutkijoiden mukaan ehkä sovikaan pojille.

Cityliberaalin näköinen mies: Jouni Ovaska on keskustalle helppo syntipukki

Kun vaalirahakohun jäljiltä keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen hävisi kuuluisaan perunakellariinsa, puhuttiin, että enää huonompaa puoluesihteeriä ei keskusta voi saada. Valittiin Timo Laaninen. Laanisen kauden jälkeen sanottiin, että enää huonompaa ei keskusta voi saada. Valittiin Jouni Ovaska. Ja taas huonompaa puoluesihteeriä ei keskusta enää voi saada.

Näin jupistaan keskustasta.

Talouskasvun pitäisi näkyä pienituloisten arjessa

Perusturvan indeksijäädytyksiin ei koskettu hallituksen kehysriihessä. Linjaus oli huono, sillä moni pienituloinen odottaa talouskasvun näkyvän arjessaan. Perusturvan indeksijäädytyksien poistaminen pitäisi ottaa esille viimeistään syksyn budjettiriihessä.

 

Nykyinen sote ei ole katastrofin partaalla

Pii kertaa peukalo sanotaan Saksassa, kun tehdään laskutoimitus, jossa yksi oletus on millintarkka ja toinen vahvasti sinnepäin. Arkikielessä sillä tarkoitetaan suuruusluokka-arviota. Suomessa vireillä olevan sote-esityksen kustannussäästöt nojaavat samaan logiikkaan. Valtiovarainministeriö lähtee ajatuksesta, että asetetaan tarkka kustannuskehys (maakuntaindeksi), johon vuotuiset sote-menot pistetään mahtumaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä