Kokoomus http://magi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132445/all Mon, 09 Jul 2018 16:24:32 +0300 fi Sipilän hallitus toi hiostuksen päätöksentekoon http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258018-sipilan-hallitus-toi-hiostuksen-paatoksentekoon <p>Juha Sipilän (Kesk) hallitus on korostetusti tuonut työelämästä tutun hiostuksen eduskunnan päätöksentekoon. Päätösten seurausten laatu on toissijaista, pääasia näyttää olevan että tuotantolinjalta tulee tavaraa ulos. Teollisesta ympäristöstä tulleelle insinöörille toimintatapa on luontainen. Ei haluta tehdä niin hyvää kuin osataan, vaan sellaista joka saadaan kaupaksi.</p><p>Teollisuudessa tuotekehitys ja laadunvalvonta vastaavat tuotteen myyntilaadusta niissä raameissa kuin johto sen määrittelee. Politiikassa tuotekehitystä hoitavat pitkälti virkamiehet ja laadunvalvonnasta vastaavat valiokunnat. Aivan viime aikoina ovat erityisesti valiokunnat joutuneet poliittisen hiostuksen kohteiksi. Taustalla on ollut sisällöllisiä tavoitteita, kuin myös mitä ilmeisimmin poliittisia pelejä.</p><p>Perustuslakivaliokuntaa hiostettiin sosiaali- ja terveysuudistusta koskevien lausuntojen sisältöihin vaikuttamiseksi. Kokoomuslaiset marssittivat jokseenkin kaikki politiikan norsunsa mylvimään valiokunnan työtä vastaan. Valiokunnan puheenjohtajaa Annika Lapintietä (Vas) vastaan kohdistettu arvostelu loppui lyhyeen, kun muut puolueet eivät nähneet hänen toiminnassaan mitään moitittavaa. Kiitoksia asiallisesta toiminnasta kyllä tuli, myös pääministeriltä.</p><p>Sosiaali- ja terveysvaliokunnan keskustalaiset jäsenet järjestivät puhtaasti poliittisen farssin kesätapahtumien puheenaiheeksi. Valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (Sd) nostettiin tikun nokkaan jarruttajana, joka on estänyt koko uudistuksen etenemisen. Kuitenkin haastattelussa esimerkiksi valiokunnan jäsen Arja Juvonen (Ps) sanoi, että kaikki sotea koskevat asiat eivät vielä ole edes tulleet valiokunnan käsittelyyn. Kuitenkin pitäisi olla jo valmista.</p><p>Hallituksella näyttää olevan vaikeuksia hyväksyä poliittisen laadunvalvonnan näkemyksiä siitä kuinka hyvää jälkeä pitäisi tehdä. Aikataulut ovat sille tärkeämpiä. Sipilän asema pääministerinä ei ole kuitenkaan samanlainen kuin yrityksen omistajalla, joka voi ottaa henkilökohtaista vastuuta siitä millaisia tuotteita päästetään markkinoille.&nbsp; Kollektiivisessa päätöksenteossa joutuu ottamaan enemmän huomioon muiden mielipiteitä vaikka kuinka kipeää tekisi. Hiostaa voi, mutta vastuullista laadunvalvontaa on paha saada nujerrettua.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Juha Sipilän (Kesk) hallitus on korostetusti tuonut työelämästä tutun hiostuksen eduskunnan päätöksentekoon. Päätösten seurausten laatu on toissijaista, pääasia näyttää olevan että tuotantolinjalta tulee tavaraa ulos. Teollisesta ympäristöstä tulleelle insinöörille toimintatapa on luontainen. Ei haluta tehdä niin hyvää kuin osataan, vaan sellaista joka saadaan kaupaksi.

Teollisuudessa tuotekehitys ja laadunvalvonta vastaavat tuotteen myyntilaadusta niissä raameissa kuin johto sen määrittelee. Politiikassa tuotekehitystä hoitavat pitkälti virkamiehet ja laadunvalvonnasta vastaavat valiokunnat. Aivan viime aikoina ovat erityisesti valiokunnat joutuneet poliittisen hiostuksen kohteiksi. Taustalla on ollut sisällöllisiä tavoitteita, kuin myös mitä ilmeisimmin poliittisia pelejä.

Perustuslakivaliokuntaa hiostettiin sosiaali- ja terveysuudistusta koskevien lausuntojen sisältöihin vaikuttamiseksi. Kokoomuslaiset marssittivat jokseenkin kaikki politiikan norsunsa mylvimään valiokunnan työtä vastaan. Valiokunnan puheenjohtajaa Annika Lapintietä (Vas) vastaan kohdistettu arvostelu loppui lyhyeen, kun muut puolueet eivät nähneet hänen toiminnassaan mitään moitittavaa. Kiitoksia asiallisesta toiminnasta kyllä tuli, myös pääministeriltä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan keskustalaiset jäsenet järjestivät puhtaasti poliittisen farssin kesätapahtumien puheenaiheeksi. Valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (Sd) nostettiin tikun nokkaan jarruttajana, joka on estänyt koko uudistuksen etenemisen. Kuitenkin haastattelussa esimerkiksi valiokunnan jäsen Arja Juvonen (Ps) sanoi, että kaikki sotea koskevat asiat eivät vielä ole edes tulleet valiokunnan käsittelyyn. Kuitenkin pitäisi olla jo valmista.

Hallituksella näyttää olevan vaikeuksia hyväksyä poliittisen laadunvalvonnan näkemyksiä siitä kuinka hyvää jälkeä pitäisi tehdä. Aikataulut ovat sille tärkeämpiä. Sipilän asema pääministerinä ei ole kuitenkaan samanlainen kuin yrityksen omistajalla, joka voi ottaa henkilökohtaista vastuuta siitä millaisia tuotteita päästetään markkinoille.  Kollektiivisessa päätöksenteossa joutuu ottamaan enemmän huomioon muiden mielipiteitä vaikka kuinka kipeää tekisi. Hiostaa voi, mutta vastuullista laadunvalvontaa on paha saada nujerrettua.

 

 

]]>
23 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258018-sipilan-hallitus-toi-hiostuksen-paatoksentekoon#comments Annika lapintie hallitus Keskusta Kokoomus Krista Kiuru Mon, 09 Jul 2018 13:24:32 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258018-sipilan-hallitus-toi-hiostuksen-paatoksentekoon
Keskustapuolueen kivireki http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257911-keskustapuolueen-kivireki <p>Ylen eilen (5.7.2018) julkaisemassa puoluekannatusmittauksessa keskustan kannatus oli luisunut alaspäin 16,6 prosenttiin.&nbsp; Laskua tuli sinänsä tavanomaiseen vaihteluväliin mahtuva tasan yksi prosenttiyksikkö, mutta tausta-aineistosta käy ilmi, että lasku tuli nimenomaan kyselyn kahden viimeisen viikon aikana.</p><p>Kesäkuun 2018 alussa pidetyn Sotkamon puoluekokouksen jälkeen keskustan kannatuksen piti lähteä nousuun, mutta toisin kävi. Lopputulos ei yllätä. Sotkamossa päähuomion sai pikkuhelikopterin lennättäminen ja ns. kakkaralla leikkiminen.</p><p>Kesällä 2014 silloinen pääministeri kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb munasi itsensä ryhtymällä tikkatauluksi Duudson-puistossa. Kokoomuksen kannatus luisui alamäkeen ja johti puheenjohtajan vaihdokseen. Milloin keskusta tekee johtopäätökset ja lopettaa tämän kakkaralla leikkimisen ja muut pelleilyt?</p><p>Sote on keskustalle raskas kivireki. Keskustan kaavailemassa sote-maakunta uudistuksessa valtiovalta antaa maakunnalle rahat palvelujen järjestämiseen. Tavoitteena on kustannusten nousun hillintä. Valtion sanelema säästäminen pakottaa keskittämään palvelut maakuntien pääkeskuksiin. Maaseutukuntien sairaaloita ja sote-keskuksia ajetaan alas. Maakunnan tiukka rahoitusraami johtaa maksujen korotuksiin. On aihetta epäillä, että säästöpäätökset kohdistetaan perusturvaan, hoitajamitoitukseen ja vanhushoivaan.</p><p>Sote-maakunta uudistuksen viivästyminen syö keskustan kannatusta, mutta keskustan mallilla toteutetun sote-maakunta uudistuksen maaliin saaminen myös syö kannatusta. Keskusta on kuin pesäpallon lukkari, joka kahdella väärällä antaa vastustajalle vapaajuoksun.</p><p>Kokoomuksen äänestäjiltä voi kysyä, että kuinka moni antoi kevään 2015 eduskuntavaaleissa äänensä maakuntauudistuksen puolesta. Haluaako kokoomus Suomeen uusia hallinnon tasoja? Tuota samaa voi kysyä myös keskustan äänestäjiltä. Mutta muun ohella voi vielä kysyä, annoitteko äänenne sen puolesta, että kokoomuksen ylijäämävarastosta lainattu Anne Berner saa keskustalta ministerin paikan?</p><p>Keskusta on kadottanut oman poliittisen profiilinsa. Alexander Stubb totesi toukokuussa 2016, että Suomessa tehdään historian kokoomuslaisinta politiikkaa. Stubb oli oikeilla jäljillä. Kokoomus hoitaa talouspolitiikan. Vihreät ympäristöpolitiikan. Maatalouden asiat hoidetaan EU:n kautta. Ay-liike puolustaa palkansaajaa. Sipilän hallituskaudella vasemmisto on alkanut huolehtimaan köyhän asiasta. Rinteen Antti (sd) otti esille pienet eläkkeet. Mihin tässä enää keskustaa tarvitaan?</p> Ylen eilen (5.7.2018) julkaisemassa puoluekannatusmittauksessa keskustan kannatus oli luisunut alaspäin 16,6 prosenttiin.  Laskua tuli sinänsä tavanomaiseen vaihteluväliin mahtuva tasan yksi prosenttiyksikkö, mutta tausta-aineistosta käy ilmi, että lasku tuli nimenomaan kyselyn kahden viimeisen viikon aikana.

Kesäkuun 2018 alussa pidetyn Sotkamon puoluekokouksen jälkeen keskustan kannatuksen piti lähteä nousuun, mutta toisin kävi. Lopputulos ei yllätä. Sotkamossa päähuomion sai pikkuhelikopterin lennättäminen ja ns. kakkaralla leikkiminen.

Kesällä 2014 silloinen pääministeri kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb munasi itsensä ryhtymällä tikkatauluksi Duudson-puistossa. Kokoomuksen kannatus luisui alamäkeen ja johti puheenjohtajan vaihdokseen. Milloin keskusta tekee johtopäätökset ja lopettaa tämän kakkaralla leikkimisen ja muut pelleilyt?

Sote on keskustalle raskas kivireki. Keskustan kaavailemassa sote-maakunta uudistuksessa valtiovalta antaa maakunnalle rahat palvelujen järjestämiseen. Tavoitteena on kustannusten nousun hillintä. Valtion sanelema säästäminen pakottaa keskittämään palvelut maakuntien pääkeskuksiin. Maaseutukuntien sairaaloita ja sote-keskuksia ajetaan alas. Maakunnan tiukka rahoitusraami johtaa maksujen korotuksiin. On aihetta epäillä, että säästöpäätökset kohdistetaan perusturvaan, hoitajamitoitukseen ja vanhushoivaan.

Sote-maakunta uudistuksen viivästyminen syö keskustan kannatusta, mutta keskustan mallilla toteutetun sote-maakunta uudistuksen maaliin saaminen myös syö kannatusta. Keskusta on kuin pesäpallon lukkari, joka kahdella väärällä antaa vastustajalle vapaajuoksun.

Kokoomuksen äänestäjiltä voi kysyä, että kuinka moni antoi kevään 2015 eduskuntavaaleissa äänensä maakuntauudistuksen puolesta. Haluaako kokoomus Suomeen uusia hallinnon tasoja? Tuota samaa voi kysyä myös keskustan äänestäjiltä. Mutta muun ohella voi vielä kysyä, annoitteko äänenne sen puolesta, että kokoomuksen ylijäämävarastosta lainattu Anne Berner saa keskustalta ministerin paikan?

Keskusta on kadottanut oman poliittisen profiilinsa. Alexander Stubb totesi toukokuussa 2016, että Suomessa tehdään historian kokoomuslaisinta politiikkaa. Stubb oli oikeilla jäljillä. Kokoomus hoitaa talouspolitiikan. Vihreät ympäristöpolitiikan. Maatalouden asiat hoidetaan EU:n kautta. Ay-liike puolustaa palkansaajaa. Sipilän hallituskaudella vasemmisto on alkanut huolehtimaan köyhän asiasta. Rinteen Antti (sd) otti esille pienet eläkkeet. Mihin tässä enää keskustaa tarvitaan?

]]>
9 http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257911-keskustapuolueen-kivireki#comments Kotimaa Alexander Stubb Juha Sipilä Keskusta Kokoomus Sote- ja maakuntauudistus Fri, 06 Jul 2018 08:16:03 +0000 Harri Mäki-Petäjä http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257911-keskustapuolueen-kivireki
Jyrki Kataisen poliittinen testamentti http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257677-jyrki-kataisen-poliittinen-testamentti <p>Jyrki ilmoitti antavansa tilaa vaimonsa poliittiselle uralle &ndash; rouva Katainen haluaa yrittää Suomen eduskuntaan. Jyrkiltä jalo ja oikea päätös omalle poliitikon uralle, joka alkoi kauan sitten kokoomusnuorista &ndash; uutisoitiin valtakirjavilpistä [1 &hellip;</p><p>&hellip; niin tai näin, mutta se vei kauas Siilinjärveltä &ndash; aina EU&#39; n huipun tuntumaan saakka, tosin mandaattipaikalle &ndash; napaten joidenkin mielestä härskisti eurobyrokraattori <strong>Alexander Stubbille</strong> &rdquo;varatun paikan&rdquo; [2.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Katainen oli myös Suomen pääministeri. Veti hallitusta, joka uutisointiin joidenkin poliitikkojen, mediankin (?) mukaan Suomen tasavallan historian huonoimmaksi &ndash; tai yhdeksi niistä </strong>[3<strong>. </strong></p><p><strong>Jyrki oli väsynyt </strong>[4<strong>, kun yritti kaikkensa &ndash; tunnusti rehdisti myös tekojaan, jotka olivat vääriä </strong>[5<strong>. Rehtiä sinällään. Jyrki Katainen antoi myös ennen pakoaan Suomesta &ndash; silloisen Suomessa toimimisen testamenttinsa</strong> [6<strong>. Rehtiä &ndash; nyt sekin huomataan todeksi &ndash; Jyrki palaa kotipesäänsä </strong>[*<strong> johonkin näyttötehtävään &ndash; erinomaisen hienolla CV:llä.</strong></p><p>&hellip;</p><p><strong>[*</strong><strong> </strong>&rdquo;Jyrki Katainen jättää politiikan &ndash; ei hae jatkoa komissaarina: &quot;Kotipesä on Suomessa&quot; &hellip; &rdquo; ~ <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10277567">https://yle.fi/uutiset/3-10277567</a> -Yle/ <strong>Petri Raivio </strong>&hellip; Allekirjoittaneen kommentti: Onko epäonnen pöly nyt hälvennyt Kataisen päältä, kun kotipesään paluu päättäisi paon Suomesta? Arvostuksen ansaitseva päätös luopua politiikasta vaimon hyväksi antaa paljon anteeksi ja on näin inhimillinen tunnustus Jyrkiltä. Hyvä näin!.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kansakuntamme on unohtanut Kataisen tuulen tuomat rahat</strong> [7,</p><p>&hellip; velanoton ja ystävällisen äänen. Jyrki on saanut anteeksi suomalaisilta kolttosensa, tekihän hän parhaansa. Aina ei vain satuta sellaiseen joukkoon, joka toimii &ndash;</p><p>Jyrkin hallitus oli liian laaja, vaikka idea oli ideaalisen kaunis. Liki pienoisparlamentaarinen hallitus, joka olikin sitten riitelyn keskipiste. Kiemurointiin mahtuu myös niin sanottu <strong>Ilkka Kanerva</strong> tekstiviestisyndrooma [8 &ndash; jonka jälkien peittäjäksi Alex tilattiin EU-Brysselistä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Riitelyä jatkoi EU-byrokraattori Alex Stubbin hallitus</strong>,</p><p>[ ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/06/kolme-pointtia-alex-stubb.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/06/kolme-pointtia-alex-stubb.html</a> - ]</p><p>&hellip; kun Katainen nappasi hänen EU-viran ja pakeni Suomesta. Alexin hallitus oli myös yksi huonoimmista hallituksista, joka perui liki kaiken, mitä päätti tai perinnöksi oli Jyrkiltä saanut &ndash; yhdessä nykyisen gallupkuninkaan &ndash; demareiden puheenjohtaja <strong>Antti Rinteen</strong> kanssa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Katainen teki aikanaan pakolla itselleen ongelmapesän &ndash; hallitus oli saatava, kun vaalivoittokin oli kansalta saatu!</strong></p><p>Tässä sinällään hyvässä ajatuksessa oli se virhe, joka lopulta ajoi Kataisen pakomatkalle EU-Brysseliin, jonka saattohoito on nyt meneillään ja paluu kotimaan maaperälle on aluillaan.</p><p>Jyrki saattaa ajatella, että kansakunnan poliittinen muisti on lyhyt, tai sitten hän kantaa vastuunsa ja eroaa kaikesta päivänpolitiikasta, tunnustaen näin &rdquo;pahat tekonsa&rdquo; - rehtiä, ja päätteeksi antaa vielä viestikapulan vaimolle.</p><p><strong>Mervi Katainen</strong> voi olla tulevien eduskuntavaalien äänikuningatar, sillä hän on täysin ryvettymätön perheen äiti &ndash; ehkä hyvinkin maanläheisillä toimintamalleilla varustettu &ndash; olihan Mervillä mahdollisuus nähdä se tuska, miten miehensä pääministeriys väsytti samaa rataa kun valtiomme velkaantui.</p><p>Jyrki sai jaossa huonot kortit, tai ei osannut pelata eikä katsoa näytettyä avokorttia Suomen Pankista &ndash; silloisen demari <strong>Erkki Liikasen</strong> &rdquo;sivutoimistosta&rdquo; [9 &hellip; Btw. nyt Liikanenkin on eläkkeellä kärkkymässä jotain kansallista tehtävää &ndash; <strong>Sauli Niinistöäkään</strong> ei voida enää valita vajaan kuuden vuoden kuluttua.</p><p>Niin, tai sitten nykyinen Suomen Pankin pääjohtaja &ndash; mikkeliläinen hänkin &ndash; <strong>Olli Rehn</strong> yrittää siipiään &rdquo;maan isäksi&rdquo; - liian suuriin saappaisiin. Se lienee varmaa, ettei Jyrki Kataista kansakuntamme valitsisi presidentikseen (?...!)</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Niin tai näin Jyrki palaa kotiin</strong></p><p>Toivotamme hänelle erinomaista ja perhekeskeistä poliitikon eläkeaikaa, sekin lienee varmaa, ettei Jyrki saa poliitikon <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/201805032200920486/">sopeutusta</a> [10, kuten eräät muut, jotka ovat nostaneet kansakunnan niskavillat pystyyn ahneudesta ja moraalittomuudesta &ndash; ja vielä laillisesti. Tervetuloa velkaiseen Suomeen &ndash; Jyrki Katainen.</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><em>Viitteet:</em></p><p>[1 ~ <a href="http://jaliraita.puheenvuoro.uusisuomi.fi/110194-vaatimus-jyrki-kataisen-eroamisesta">http://jaliraita.puheenvuoro.uusisuomi.fi/110194-vaatimus-jyrki-kataisen-eroamisesta</a> -</p><p>[1 Toisaalta: &rdquo;Sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistelee&rdquo; -vanha siilinjärveläinen sanonta.</p><p>[2 &rdquo; &hellip; <strong>Esko Seppänen</strong> pohtii kirjassaan, miksi Jyrki Katainen ei vaatinut Suomen jäsenmaksuihin alennusta kaudelle 2014-2020, vaikka Suomi oli jo vajonnut syvään taantumaan. &rdquo;Hänellä oli silloin salattu (ja myöhemmin julkitullut) pyrkimys päästä komissaariksi Brysseliin, ja se tavoite yhdistettynä Suomen edun ajamiseen oli maallemme onnettomuus: säilyttääkseen mukavan miehen maineen Katainen ei ollut valmis käymään taistoa Suomen nettomaksaja-aseman parantamisesta&rdquo;, Seppänen kirjoittaa. &hellip; &rdquo; ~ <a href="https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/kova-vaite-jyrki-katainen-ajoi-omaa-etuaan-eu-neuvottelijana/">https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/kova-vaite-jyrki-katainen-ajoi-omaa-etuaan-eu-neuvottelijana/</a> -</p><p>[3 &rdquo;Suomen historian huonoin hallitus? &hellip; &rdquo; ~ <a href="https://www.iltalehti.fi/uutiset/2015021419195924_uu.shtml">https://www.iltalehti.fi/uutiset/2015021419195924_uu.shtml</a> -</p><p>[4 ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/04/ministeriaitiossa-istui-luovuttanut.html">http://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/04/ministeriaitiossa-istui-luovuttanut.html</a> -</p><p>[5 [2014] Katainen lainasi takavuosien mystistä valtiomiespoliitikkoa ja kertoi hänen evästäneen jo pidempi aika sitten, että poliittisista päätöksistä kolmasosa on&nbsp;<em>hyviä ja oikeita</em>, kolmasosa <em>mitäänsanomattomia</em>, siis paljolti merkityksettömiä ja loppu kolmasosa <em>vääriä</em>. &hellip; ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/05/jyrki-kataisen-poliittinen-testamentti.html">http://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/05/jyrki-kataisen-poliittinen-testamentti.html</a> -</p><p>[6 ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/168491-jyrki-kataisen-poliittinen-testamentti">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/168491-jyrki-kataisen-poliittinen-testamentti</a> -</p><p>[7 [2007] <em>Elämme juuri nyt markkinataloudellisesti kulutusaallon harjalla. Katainen on oikeassa verrannossaan &quot;tuulen tuomista rahoista&quot; - nyt on maksettava &quot;ylimääräisesti&quot; velkaa, huomenna se ei saata olla enää mahdollista</em> &hellip; ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2007/08/verotuksen-oppivuodet.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2007/08/verotuksen-oppivuodet.html</a> -</p><p>[8 ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/05/ilkka-kanervan-piinaviikot-ovat-ohitse.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/05/ilkka-kanervan-piinaviikot-ovat-ohitse.html</a> -</p><p>[9 ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2013/03/onko-meilla-varaa-yllapitaa.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2013/03/onko-meilla-varaa-yllapitaa.html</a> -</p><p>[9 ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/115563-kiusallinen-kysymys-jyrki-kataiselle">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/115563-kiusallinen-kysymys-jyrki-kataiselle</a> -</p><p>[10 Tämä saattaa aikaansaada vimmaista närästystä. Onko ahneudella rajoja? Vastaisiko itse lääkäri Nurmi? &hellip; ~ <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/201806242201031829_pi.shtml">https://www.iltalehti.fi/politiikka/201806242201031829_pi.shtml</a> - Ote: &rdquo; &hellip; Sopeutumiseläkettä nostavan Tuija Nurmen yritys tekee huimaa tulosta - liikevaihto jälleen yli 300 000 euroa, tulos parani lähes 30 prosenttia &hellip; &rdquo; -Iltalehti/ <strong>Marko-Oskari Lehtonen</strong>.</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>PS</strong></p><p>Olisiko niin, että Kataisen ennenaikainen paluu on jo kauan sitten suunniteltu, jotta Stubb ehtii hänelle aikanaan luvattuun EU-pestiin? [** Voi olla, sillä Kokoomuksessa on aina osattu omien etujen suunnitelmatalous.</p><p>&hellip;</p><p>[** Miksi suomalaiset valitsisivat henkilön, joka kilpailee Suomen huonoimman hallituksen pääministerin tittelistä - varsinkin, jos demareista Antti Rinteen johdolla tulee seuraava pääministeripuolue &hellip; ~ <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005738292.html">https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005738292.html</a> - &rdquo; &hellip; Stubbin komissaarihaaveet elpyivät, kun Jyrki Katainen ilmoitti jättävänsä politiikan ja muuttavansa Suomeen &hellip; &rdquo; -HS/ <strong>Jarno Hartikainen</strong>.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Savonlinnasta</em></p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/">https://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></p><p>&nbsp;</p><p>US <a href="https://ilkkaluoma.vuodatus.net/lue/2018/06/jyrki-kataisen-poliittinen-testamentti">VU</a> <a href="https://keskustelu.suomi24.fi/t/15328827/jyrki-kataisen-poliittinen-testamentti">24</a> <a href="https://www.tiede.fi/keskustelu/76912/jyrki-kataisen-poliittinen-testamentti?changed=1530384045">T</a> BL BL BL FB <a href="https://www.facebook.com/groups/173905596124936/permalink/969418653240289/">FB</a> <a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/926381550905106/">FB</a> BLOG 173653</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> katainen_palaa_kotiin_30062018.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM</strong> 30062018</p><p>&nbsp;</p><p>804_7317 &ndash; 19:11/21:30</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jyrki ilmoitti antavansa tilaa vaimonsa poliittiselle uralle – rouva Katainen haluaa yrittää Suomen eduskuntaan. Jyrkiltä jalo ja oikea päätös omalle poliitikon uralle, joka alkoi kauan sitten kokoomusnuorista – uutisoitiin valtakirjavilpistä [1 …

… niin tai näin, mutta se vei kauas Siilinjärveltä – aina EU' n huipun tuntumaan saakka, tosin mandaattipaikalle – napaten joidenkin mielestä härskisti eurobyrokraattori Alexander Stubbille ”varatun paikan” [2.

 

Katainen oli myös Suomen pääministeri. Veti hallitusta, joka uutisointiin joidenkin poliitikkojen, mediankin (?) mukaan Suomen tasavallan historian huonoimmaksi – tai yhdeksi niistä [3.

Jyrki oli väsynyt [4, kun yritti kaikkensa – tunnusti rehdisti myös tekojaan, jotka olivat vääriä [5. Rehtiä sinällään. Jyrki Katainen antoi myös ennen pakoaan Suomesta – silloisen Suomessa toimimisen testamenttinsa [6. Rehtiä – nyt sekin huomataan todeksi – Jyrki palaa kotipesäänsä [* johonkin näyttötehtävään – erinomaisen hienolla CV:llä.

[* ”Jyrki Katainen jättää politiikan – ei hae jatkoa komissaarina: "Kotipesä on Suomessa" … ” ~ https://yle.fi/uutiset/3-10277567 -Yle/ Petri Raivio … Allekirjoittaneen kommentti: Onko epäonnen pöly nyt hälvennyt Kataisen päältä, kun kotipesään paluu päättäisi paon Suomesta? Arvostuksen ansaitseva päätös luopua politiikasta vaimon hyväksi antaa paljon anteeksi ja on näin inhimillinen tunnustus Jyrkiltä. Hyvä näin!.

 

Kansakuntamme on unohtanut Kataisen tuulen tuomat rahat [7,

… velanoton ja ystävällisen äänen. Jyrki on saanut anteeksi suomalaisilta kolttosensa, tekihän hän parhaansa. Aina ei vain satuta sellaiseen joukkoon, joka toimii –

Jyrkin hallitus oli liian laaja, vaikka idea oli ideaalisen kaunis. Liki pienoisparlamentaarinen hallitus, joka olikin sitten riitelyn keskipiste. Kiemurointiin mahtuu myös niin sanottu Ilkka Kanerva tekstiviestisyndrooma [8 – jonka jälkien peittäjäksi Alex tilattiin EU-Brysselistä.

 

Riitelyä jatkoi EU-byrokraattori Alex Stubbin hallitus,

[ ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/06/kolme-pointtia-alex-stubb.html - ]

… kun Katainen nappasi hänen EU-viran ja pakeni Suomesta. Alexin hallitus oli myös yksi huonoimmista hallituksista, joka perui liki kaiken, mitä päätti tai perinnöksi oli Jyrkiltä saanut – yhdessä nykyisen gallupkuninkaan – demareiden puheenjohtaja Antti Rinteen kanssa.

 

Katainen teki aikanaan pakolla itselleen ongelmapesän – hallitus oli saatava, kun vaalivoittokin oli kansalta saatu!

Tässä sinällään hyvässä ajatuksessa oli se virhe, joka lopulta ajoi Kataisen pakomatkalle EU-Brysseliin, jonka saattohoito on nyt meneillään ja paluu kotimaan maaperälle on aluillaan.

Jyrki saattaa ajatella, että kansakunnan poliittinen muisti on lyhyt, tai sitten hän kantaa vastuunsa ja eroaa kaikesta päivänpolitiikasta, tunnustaen näin ”pahat tekonsa” - rehtiä, ja päätteeksi antaa vielä viestikapulan vaimolle.

Mervi Katainen voi olla tulevien eduskuntavaalien äänikuningatar, sillä hän on täysin ryvettymätön perheen äiti – ehkä hyvinkin maanläheisillä toimintamalleilla varustettu – olihan Mervillä mahdollisuus nähdä se tuska, miten miehensä pääministeriys väsytti samaa rataa kun valtiomme velkaantui.

Jyrki sai jaossa huonot kortit, tai ei osannut pelata eikä katsoa näytettyä avokorttia Suomen Pankista – silloisen demari Erkki Liikasen ”sivutoimistosta” [9 … Btw. nyt Liikanenkin on eläkkeellä kärkkymässä jotain kansallista tehtävää – Sauli Niinistöäkään ei voida enää valita vajaan kuuden vuoden kuluttua.

Niin, tai sitten nykyinen Suomen Pankin pääjohtaja – mikkeliläinen hänkin – Olli Rehn yrittää siipiään ”maan isäksi” - liian suuriin saappaisiin. Se lienee varmaa, ettei Jyrki Kataista kansakuntamme valitsisi presidentikseen (?...!)

 

Niin tai näin Jyrki palaa kotiin

Toivotamme hänelle erinomaista ja perhekeskeistä poliitikon eläkeaikaa, sekin lienee varmaa, ettei Jyrki saa poliitikon sopeutusta [10, kuten eräät muut, jotka ovat nostaneet kansakunnan niskavillat pystyyn ahneudesta ja moraalittomuudesta – ja vielä laillisesti. Tervetuloa velkaiseen Suomeen – Jyrki Katainen.

 

Viitteet:

[1 ~ http://jaliraita.puheenvuoro.uusisuomi.fi/110194-vaatimus-jyrki-kataisen-eroamisesta -

[1 Toisaalta: ”Sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistelee” -vanha siilinjärveläinen sanonta.

[2 ” … Esko Seppänen pohtii kirjassaan, miksi Jyrki Katainen ei vaatinut Suomen jäsenmaksuihin alennusta kaudelle 2014-2020, vaikka Suomi oli jo vajonnut syvään taantumaan. ”Hänellä oli silloin salattu (ja myöhemmin julkitullut) pyrkimys päästä komissaariksi Brysseliin, ja se tavoite yhdistettynä Suomen edun ajamiseen oli maallemme onnettomuus: säilyttääkseen mukavan miehen maineen Katainen ei ollut valmis käymään taistoa Suomen nettomaksaja-aseman parantamisesta”, Seppänen kirjoittaa. … ” ~ https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/kova-vaite-jyrki-katainen-ajoi-omaa-etuaan-eu-neuvottelijana/ -

[3 ”Suomen historian huonoin hallitus? … ” ~ https://www.iltalehti.fi/uutiset/2015021419195924_uu.shtml -

[4 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/04/ministeriaitiossa-istui-luovuttanut.html -

[5 [2014] Katainen lainasi takavuosien mystistä valtiomiespoliitikkoa ja kertoi hänen evästäneen jo pidempi aika sitten, että poliittisista päätöksistä kolmasosa on hyviä ja oikeita, kolmasosa mitäänsanomattomia, siis paljolti merkityksettömiä ja loppu kolmasosa vääriä. … ~ http://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/05/jyrki-kataisen-poliittinen-testamentti.html -

[6 ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/168491-jyrki-kataisen-poliittinen-testamentti -

[7 [2007] Elämme juuri nyt markkinataloudellisesti kulutusaallon harjalla. Katainen on oikeassa verrannossaan "tuulen tuomista rahoista" - nyt on maksettava "ylimääräisesti" velkaa, huomenna se ei saata olla enää mahdollista … ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2007/08/verotuksen-oppivuodet.html -

[8 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/05/ilkka-kanervan-piinaviikot-ovat-ohitse.html -

[9 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2013/03/onko-meilla-varaa-yllapitaa.html -

[9 ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/115563-kiusallinen-kysymys-jyrki-kataiselle -

[10 Tämä saattaa aikaansaada vimmaista närästystä. Onko ahneudella rajoja? Vastaisiko itse lääkäri Nurmi? … ~ https://www.iltalehti.fi/politiikka/201806242201031829_pi.shtml - Ote: ” … Sopeutumiseläkettä nostavan Tuija Nurmen yritys tekee huimaa tulosta - liikevaihto jälleen yli 300 000 euroa, tulos parani lähes 30 prosenttia … ” -Iltalehti/ Marko-Oskari Lehtonen.

 

PS

Olisiko niin, että Kataisen ennenaikainen paluu on jo kauan sitten suunniteltu, jotta Stubb ehtii hänelle aikanaan luvattuun EU-pestiin? [** Voi olla, sillä Kokoomuksessa on aina osattu omien etujen suunnitelmatalous.

[** Miksi suomalaiset valitsisivat henkilön, joka kilpailee Suomen huonoimman hallituksen pääministerin tittelistä - varsinkin, jos demareista Antti Rinteen johdolla tulee seuraava pääministeripuolue … ~ https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005738292.html - ” … Stubbin komissaarihaaveet elpyivät, kun Jyrki Katainen ilmoitti jättävänsä politiikan ja muuttavansa Suomeen … ” -HS/ Jarno Hartikainen.

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Savonlinnasta

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

 

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 173653

 

DOC katainen_palaa_kotiin_30062018.doc – OpenOffice Writer

PVM 30062018

 

804_7317 – 19:11/21:30

]]>
92 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257677-jyrki-kataisen-poliittinen-testamentti#comments Alexander Stubb Jyrki Katainen Kokoomus Poliittinen peli Poliittiset virkanimitykset Sat, 30 Jun 2018 19:37:39 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257677-jyrki-kataisen-poliittinen-testamentti
Sote-soppa kiehuu - mitä tekee Jan Vapaavuori? http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257461-sote-soppa-kiehuu-mita-tekee-jan-vapaavuori <p>Juha Sipilä (kesk.) sanoi eilen Ylen A-studiossa, että hallituksen on harkittava tiedonantoa ja oman luottamuksensa mittaamista, jos sote-uudistus viivästyy vuodella.</p><p>Tänään pääministerillä oli toisenlainen viesti. Sipilä haluaa hallituspuolueiden eduskuntaryhmiltä tuen uudistukselle ja suurelle salille hän tekee pääministerin ilmoituksen uudistuksesta.</p><p>Ilmoitus ei kuitenkaan pidä sisällään eduskunnan luottamusäänestystä. Sipilä perusteli näkemystään tiukoilla aikatauluilla.</p><p>Luottamuksen mittaaminen suuressa salissa (luottamusäänestys) olisi tarvittu, että olisi nähty kuka vielä tukee hallituksen sote-sekoilua.</p><p>Ilmeisesti hallitus olisi saanut niukan luottamuksen muutaman äänen erolla, mutta yksittäisten kansanedustajien äänestyskäyttäytyminen olisi ollut kiinnostavaa nähdä. Nyt jäi näkemättä miten oman vaalipiirini kansanedustajat olisivat äänestäneet. Äänestäjän kuluttajansuojan kannalta luottamusäänestys olisi ollut hyvä mittari seuraavia eduskuntavaaleja varten.</p><p>Sote-uudistukseen on ratkaisu: Hoidetaan kuntoon asiat jotka eivät toimi, ei hajoteta toimivaa. Emme tarvitse uutta hallintotasoa, vaan lisää lääkäreitä ja hoitajia. Emme tarvitse lisääntyvää byrokratiaa. Emme tarvitse maakuntien pääkeskuksiin kasaantuvaa keskittämispolitiikkaa.</p><p>Sipilän hallituksen ajamassa sote-maakunta-uudistuksessa valtiovalta antaa maakunnalle rahat palvelujen järjestämiseen. Tavoitteena on kustannusten nousun hillintä. Valtion sanelema säästäminen pakottaa keskittämään palvelut maakuntien pääkeskuksiin. Maaseudun sairaaloita ja sote-keskuksia ajetaan alas. Maakunnan tiukka rahoitusraami johtaa maksujen korotuksiin. Säästöpäätökset kohdistetaan perusturvaan, hoitajamitoitukseen ja vanhushoivaan.</p><p>Sote-maakunta-uudistus on syönyt keskustan kannatusta. Aivan väärä olettamus on se, että uudistuksen valmiiksi saaminen johtaa kannatuksen nousuun. Juha Sipilän keskustavetoisen hallituksen politiikka johtaa maakuntakeskusten Suomeen, missä ei ole enää ainakaan sinipuna-Suomessa tilaa maaseutukunnille.</p><p>Maakuntavaaleissa maakunnan suurin kaupunki saa hallintoon eniten edustajia, muutamassa maakunnassa enemmistön, pienemmät kunnat eivät saa yhtään edustajaa. Keskusvaltaisuuden periaate tässä hyvin toteutuu.</p><p>Sote-maakunta-uudistus on alkanut näkymään myös kokoomuksen kannatusluvuissa. Gallupeissa SDP on kiilannut rinnalle ja jopa edelle. 1990-luvulla alkaneen käytännön mukaan suurin puolue on saanut pääministerin paikan. Saattaa olla, että pääministerin paikan saamiseen kokoomus tarvitsee Jan Vapaavuoren vetoapua. Vapaavuori ei kannata Sipilän hallituksen sote-maakunta-uudistusta.</p><p>Eduskuntavaaliehdokkaana ollessaan Vapaavuori voi saada Helsingin kaupungista satatuhatta ääntä. Vapaavuoren vetoavulla kokoomuksella on mahdollisuus saada ne ratkaisevat kansanedustajan paikat, jotka se tarvitsee SDP:n ohittamiseen. Mutta mitä tekee Jan Vapaavuori?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Juha Sipilä (kesk.) sanoi eilen Ylen A-studiossa, että hallituksen on harkittava tiedonantoa ja oman luottamuksensa mittaamista, jos sote-uudistus viivästyy vuodella.

Tänään pääministerillä oli toisenlainen viesti. Sipilä haluaa hallituspuolueiden eduskuntaryhmiltä tuen uudistukselle ja suurelle salille hän tekee pääministerin ilmoituksen uudistuksesta.

Ilmoitus ei kuitenkaan pidä sisällään eduskunnan luottamusäänestystä. Sipilä perusteli näkemystään tiukoilla aikatauluilla.

Luottamuksen mittaaminen suuressa salissa (luottamusäänestys) olisi tarvittu, että olisi nähty kuka vielä tukee hallituksen sote-sekoilua.

Ilmeisesti hallitus olisi saanut niukan luottamuksen muutaman äänen erolla, mutta yksittäisten kansanedustajien äänestyskäyttäytyminen olisi ollut kiinnostavaa nähdä. Nyt jäi näkemättä miten oman vaalipiirini kansanedustajat olisivat äänestäneet. Äänestäjän kuluttajansuojan kannalta luottamusäänestys olisi ollut hyvä mittari seuraavia eduskuntavaaleja varten.

Sote-uudistukseen on ratkaisu: Hoidetaan kuntoon asiat jotka eivät toimi, ei hajoteta toimivaa. Emme tarvitse uutta hallintotasoa, vaan lisää lääkäreitä ja hoitajia. Emme tarvitse lisääntyvää byrokratiaa. Emme tarvitse maakuntien pääkeskuksiin kasaantuvaa keskittämispolitiikkaa.

Sipilän hallituksen ajamassa sote-maakunta-uudistuksessa valtiovalta antaa maakunnalle rahat palvelujen järjestämiseen. Tavoitteena on kustannusten nousun hillintä. Valtion sanelema säästäminen pakottaa keskittämään palvelut maakuntien pääkeskuksiin. Maaseudun sairaaloita ja sote-keskuksia ajetaan alas. Maakunnan tiukka rahoitusraami johtaa maksujen korotuksiin. Säästöpäätökset kohdistetaan perusturvaan, hoitajamitoitukseen ja vanhushoivaan.

Sote-maakunta-uudistus on syönyt keskustan kannatusta. Aivan väärä olettamus on se, että uudistuksen valmiiksi saaminen johtaa kannatuksen nousuun. Juha Sipilän keskustavetoisen hallituksen politiikka johtaa maakuntakeskusten Suomeen, missä ei ole enää ainakaan sinipuna-Suomessa tilaa maaseutukunnille.

Maakuntavaaleissa maakunnan suurin kaupunki saa hallintoon eniten edustajia, muutamassa maakunnassa enemmistön, pienemmät kunnat eivät saa yhtään edustajaa. Keskusvaltaisuuden periaate tässä hyvin toteutuu.

Sote-maakunta-uudistus on alkanut näkymään myös kokoomuksen kannatusluvuissa. Gallupeissa SDP on kiilannut rinnalle ja jopa edelle. 1990-luvulla alkaneen käytännön mukaan suurin puolue on saanut pääministerin paikan. Saattaa olla, että pääministerin paikan saamiseen kokoomus tarvitsee Jan Vapaavuoren vetoapua. Vapaavuori ei kannata Sipilän hallituksen sote-maakunta-uudistusta.

Eduskuntavaaliehdokkaana ollessaan Vapaavuori voi saada Helsingin kaupungista satatuhatta ääntä. Vapaavuoren vetoavulla kokoomuksella on mahdollisuus saada ne ratkaisevat kansanedustajan paikat, jotka se tarvitsee SDP:n ohittamiseen. Mutta mitä tekee Jan Vapaavuori?

]]>
0 http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257461-sote-soppa-kiehuu-mita-tekee-jan-vapaavuori#comments Jan Vapaavuori Juha Sipilä Keskusta Kokoomus Sote- ja maakuntauudistus Tue, 26 Jun 2018 19:39:21 +0000 Harri Mäki-Petäjä http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257461-sote-soppa-kiehuu-mita-tekee-jan-vapaavuori
Rakentamisen Sääntö-Suomea puretaan, että suomalainen voisi rakentaa http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257425-rakentamisen-saanto-suomea-puretaan-etta-suomalainen-voisi-rakentaa <p>Hallitusneuvotteluissa 2015 sain olla Kokoomuksen neuvottelijana, kun pöydälle nostettiin erityisasiana maankäyttö, rakentaminen ja asuminen. Hallitusohjelman liitteeksi tullut asiakirjamme oli rohkea, toimenpiteitä edellyttävä ja tulevaisuuteen katsova, mutta myös ihmiseen luottava. Nyt reilu kolme vuotta myöhemmin on mukava huomata, että se mitä vaadimme ja sovimme on myös hyvin suurelta osin jo toimeenpantu. Sääntö-Suomea on purettu ja annettu tilaa kasvulle.</p><p>Esimerkkinä tällä kaudella tehdyistä normienpuruista voisi mainita esimerkiksi uudistetun rakentamismääräyskokoelman missä määräysten määrä väheni puoleen. Samalla myös velvoittavat vaatimukset erotettiin selkeästi pelkistä suosituksista. Maankäyttö- ja rakennuslakia on myös uudistettu useampaankin kertaan. Päätösvaltaa on siirretty kuntiin ja turhia valituksia karsittu. Esimerkiksi toimistoja voi kaupungeissa muuttaa asuntokäyttöön sujuvasti ja toisaalta maaseudulla rakennuslupa voidaan myöntää kylissä pelkän yleiskaavan pohjalta. Kaavoitusta on myös sujuvoitettu maakuntakaavoista lähtien. Tällä saralla kannattaa ja pitää työtä edelleen jatkaa.</p><p>Turhaa sääntelyä on purettu myös asuntojen kokovaatimuksista ja myös mahdollistamalla se, että esimerkiksi kaikkien opiskelija-asuntojen ei enää tarvitse enolla kokonaan esteettömiä. Myös väestösuojavaatimuksien keventäminen on alentanut rakentamisen kustannuksia. Nämä kaikki vaikuttavat myös lopulta asumisen kustannuksiin.</p><p>Yhtenä viimeisimpänä Ympäristöministeriön johdolla selvitetään nyt rakentamisen sääntelyn vielä reilumpaa vapauttamista yhteistyössä pilottikuntien Kouvolan, Lohjan, Oulun ja Vihdin kanssa. Yhtenä tavoitteena on mm. lisätä rakennuspaikkoja vanhaa pääasiassa vuoden 1959 kantatilalaskentaa vapaammin ja enemmän. Tavoitteenamme on siis edelleen helpottaa rakentamista haja-asutusalueilla ja kylissä. Myös rantarakentamista ja yleensäkin vapaa-ajanasumista halutaan edelleen vapauttaa. Pohtimisen arvoista minusta olisi myös esimerkiksi se, että vapaa-ajanasuntojen laajennukset voisi vapauttaa poikkeamislupakäsittelyltä kokonaan.</p><p>Kunnilla on siis jo nyt paljon mahdollisuuksia. Ne mahdollisuudet täytyy vain ottaa nyt jo jokaisessa kunnassa täysimääräisesti käyttöön eikä enää kuntatasolla lisätä rakennusjärjestyksissä ylimääräistä sääntelyä. Tästä toivottavasti jokaisessa Suomen kunnassa tehtäisiin esimerkiksi kuntalaisaloite tai valtuustoaloite. Lisäksi nyt käynnissä olevien pilottikuntien kokemusten pohjalta hiotaan vielä valmistelussa olevaa maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta ja tehdään lisää normienpurkua jos ja kun sellaisia arjen kokemukset osoittavat.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitusneuvotteluissa 2015 sain olla Kokoomuksen neuvottelijana, kun pöydälle nostettiin erityisasiana maankäyttö, rakentaminen ja asuminen. Hallitusohjelman liitteeksi tullut asiakirjamme oli rohkea, toimenpiteitä edellyttävä ja tulevaisuuteen katsova, mutta myös ihmiseen luottava. Nyt reilu kolme vuotta myöhemmin on mukava huomata, että se mitä vaadimme ja sovimme on myös hyvin suurelta osin jo toimeenpantu. Sääntö-Suomea on purettu ja annettu tilaa kasvulle.

Esimerkkinä tällä kaudella tehdyistä normienpuruista voisi mainita esimerkiksi uudistetun rakentamismääräyskokoelman missä määräysten määrä väheni puoleen. Samalla myös velvoittavat vaatimukset erotettiin selkeästi pelkistä suosituksista. Maankäyttö- ja rakennuslakia on myös uudistettu useampaankin kertaan. Päätösvaltaa on siirretty kuntiin ja turhia valituksia karsittu. Esimerkiksi toimistoja voi kaupungeissa muuttaa asuntokäyttöön sujuvasti ja toisaalta maaseudulla rakennuslupa voidaan myöntää kylissä pelkän yleiskaavan pohjalta. Kaavoitusta on myös sujuvoitettu maakuntakaavoista lähtien. Tällä saralla kannattaa ja pitää työtä edelleen jatkaa.

Turhaa sääntelyä on purettu myös asuntojen kokovaatimuksista ja myös mahdollistamalla se, että esimerkiksi kaikkien opiskelija-asuntojen ei enää tarvitse enolla kokonaan esteettömiä. Myös väestösuojavaatimuksien keventäminen on alentanut rakentamisen kustannuksia. Nämä kaikki vaikuttavat myös lopulta asumisen kustannuksiin.

Yhtenä viimeisimpänä Ympäristöministeriön johdolla selvitetään nyt rakentamisen sääntelyn vielä reilumpaa vapauttamista yhteistyössä pilottikuntien Kouvolan, Lohjan, Oulun ja Vihdin kanssa. Yhtenä tavoitteena on mm. lisätä rakennuspaikkoja vanhaa pääasiassa vuoden 1959 kantatilalaskentaa vapaammin ja enemmän. Tavoitteenamme on siis edelleen helpottaa rakentamista haja-asutusalueilla ja kylissä. Myös rantarakentamista ja yleensäkin vapaa-ajanasumista halutaan edelleen vapauttaa. Pohtimisen arvoista minusta olisi myös esimerkiksi se, että vapaa-ajanasuntojen laajennukset voisi vapauttaa poikkeamislupakäsittelyltä kokonaan.

Kunnilla on siis jo nyt paljon mahdollisuuksia. Ne mahdollisuudet täytyy vain ottaa nyt jo jokaisessa kunnassa täysimääräisesti käyttöön eikä enää kuntatasolla lisätä rakennusjärjestyksissä ylimääräistä sääntelyä. Tästä toivottavasti jokaisessa Suomen kunnassa tehtäisiin esimerkiksi kuntalaisaloite tai valtuustoaloite. Lisäksi nyt käynnissä olevien pilottikuntien kokemusten pohjalta hiotaan vielä valmistelussa olevaa maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta ja tehdään lisää normienpurkua jos ja kun sellaisia arjen kokemukset osoittavat.

]]>
6 http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257425-rakentamisen-saanto-suomea-puretaan-etta-suomalainen-voisi-rakentaa#comments Hallitusohjelma Kokoomus Maankäyttö Sääntelyn purku Tue, 26 Jun 2018 05:53:58 +0000 Timo Heinonen http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257425-rakentamisen-saanto-suomea-puretaan-etta-suomalainen-voisi-rakentaa
Rakentamisen Sääntö-Suomea puretaan, että suomalainen voisi rakentaa http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257424-rakentamisen-saanto-suomea-puretaan-etta-suomalainen-voisi-rakentaa <p>Hallitusneuvotteluissa 2015 sain olla Kokoomuksen neuvottelijana, kun pöydälle nostettiin erityisasiana maankäyttö, rakentaminen ja asuminen. Hallitusohjelman liitteeksi tullut asiakirjamme oli rohkea, toimenpiteitä edellyttävä ja tulevaisuuteen katsova, mutta myös ihmiseen luottava. Nyt reilu kolme vuotta myöhemmin on mukava huomata, että se mitä vaadimme ja sovimme on myös hyvin suurelta osin jo toimeenpantu. Sääntö-Suomea on purettu ja annettu tilaa kasvulle.</p><p>Esimerkkinä tällä kaudella tehdyistä normienpuruista voisi mainita esimerkiksi uudistetun rakentamismääräyskokoelman missä määräysten määrä väheni puoleen. Samalla myös velvoittavat vaatimukset erotettiin selkeästi pelkistä suosituksista. Maankäyttö- ja rakennuslakia on myös uudistettu useampaankin kertaan. Päätösvaltaa on siirretty kuntiin ja turhia valituksia karsittu. Esimerkiksi toimistoja voi kaupungeissa muuttaa asuntokäyttöön sujuvasti ja toisaalta maaseudulla rakennuslupa voidaan myöntää kylissä pelkän yleiskaavan pohjalta. Kaavoitusta on myös sujuvoitettu maakuntakaavoista lähtien. Tällä saralla kannattaa ja pitää työtä edelleen jatkaa.</p><p>Turhaa sääntelyä on purettu myös asuntojen kokovaatimuksista ja myös mahdollistamalla se, että esimerkiksi kaikkien opiskelija-asuntojen ei enää tarvitse enolla kokonaan esteettömiä. Myös väestösuojavaatimuksien keventäminen on alentanut rakentamisen kustannuksia. Nämä kaikki vaikuttavat myös lopulta asumisen kustannuksiin.</p><p>Yhtenä viimeisimpänä Ympäristöministeriön johdolla selvitetään nyt rakentamisen sääntelyn vielä reilumpaa vapauttamista yhteistyössä pilottikuntien Kouvolan, Lohjan, Oulun ja Vihdin kanssa. Yhtenä tavoitteena on mm. lisätä rakennuspaikkoja vanhaa pääasiassa vuoden 1959 kantatilalaskentaa vapaammin ja enemmän. Tavoitteenamme on siis edelleen helpottaa rakentamista haja-asutusalueilla ja kylissä. Myös rantarakentamista ja yleensäkin vapaa-ajanasumista halutaan edelleen vapauttaa. Pohtimisen arvoista minusta olisi myös esimerkiksi se, että vapaa-ajanasuntojen laajennukset voisi vapauttaa poikkeamislupakäsittelyltä kokonaan.</p><p>Kunnilla on siis jo nyt paljon mahdollisuuksia. Ne mahdollisuudet täytyy vain ottaa nyt jo jokaisessa kunnassa täysimääräisesti käyttöön eikä enää kuntatasolla lisätä rakennusjärjestyksissä ylimääräistä sääntelyä. Tästä toivottavasti jokaisessa Suomen kunnassa tehtäisiin esimerkiksi kuntalaisaloite tai valtuustoaloite. Lisäksi nyt käynnissä olevien pilottikuntien kokemusten pohjalta hiotaan vielä valmistelussa olevaa maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta ja tehdään lisää normienpurkua jos ja kun sellaisia arjen kokemukset osoittavat.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitusneuvotteluissa 2015 sain olla Kokoomuksen neuvottelijana, kun pöydälle nostettiin erityisasiana maankäyttö, rakentaminen ja asuminen. Hallitusohjelman liitteeksi tullut asiakirjamme oli rohkea, toimenpiteitä edellyttävä ja tulevaisuuteen katsova, mutta myös ihmiseen luottava. Nyt reilu kolme vuotta myöhemmin on mukava huomata, että se mitä vaadimme ja sovimme on myös hyvin suurelta osin jo toimeenpantu. Sääntö-Suomea on purettu ja annettu tilaa kasvulle.

Esimerkkinä tällä kaudella tehdyistä normienpuruista voisi mainita esimerkiksi uudistetun rakentamismääräyskokoelman missä määräysten määrä väheni puoleen. Samalla myös velvoittavat vaatimukset erotettiin selkeästi pelkistä suosituksista. Maankäyttö- ja rakennuslakia on myös uudistettu useampaankin kertaan. Päätösvaltaa on siirretty kuntiin ja turhia valituksia karsittu. Esimerkiksi toimistoja voi kaupungeissa muuttaa asuntokäyttöön sujuvasti ja toisaalta maaseudulla rakennuslupa voidaan myöntää kylissä pelkän yleiskaavan pohjalta. Kaavoitusta on myös sujuvoitettu maakuntakaavoista lähtien. Tällä saralla kannattaa ja pitää työtä edelleen jatkaa.

Turhaa sääntelyä on purettu myös asuntojen kokovaatimuksista ja myös mahdollistamalla se, että esimerkiksi kaikkien opiskelija-asuntojen ei enää tarvitse enolla kokonaan esteettömiä. Myös väestösuojavaatimuksien keventäminen on alentanut rakentamisen kustannuksia. Nämä kaikki vaikuttavat myös lopulta asumisen kustannuksiin.

Yhtenä viimeisimpänä Ympäristöministeriön johdolla selvitetään nyt rakentamisen sääntelyn vielä reilumpaa vapauttamista yhteistyössä pilottikuntien Kouvolan, Lohjan, Oulun ja Vihdin kanssa. Yhtenä tavoitteena on mm. lisätä rakennuspaikkoja vanhaa pääasiassa vuoden 1959 kantatilalaskentaa vapaammin ja enemmän. Tavoitteenamme on siis edelleen helpottaa rakentamista haja-asutusalueilla ja kylissä. Myös rantarakentamista ja yleensäkin vapaa-ajanasumista halutaan edelleen vapauttaa. Pohtimisen arvoista minusta olisi myös esimerkiksi se, että vapaa-ajanasuntojen laajennukset voisi vapauttaa poikkeamislupakäsittelyltä kokonaan.

Kunnilla on siis jo nyt paljon mahdollisuuksia. Ne mahdollisuudet täytyy vain ottaa nyt jo jokaisessa kunnassa täysimääräisesti käyttöön eikä enää kuntatasolla lisätä rakennusjärjestyksissä ylimääräistä sääntelyä. Tästä toivottavasti jokaisessa Suomen kunnassa tehtäisiin esimerkiksi kuntalaisaloite tai valtuustoaloite. Lisäksi nyt käynnissä olevien pilottikuntien kokemusten pohjalta hiotaan vielä valmistelussa olevaa maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta ja tehdään lisää normienpurkua jos ja kun sellaisia arjen kokemukset osoittavat.

]]>
0 http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257424-rakentamisen-saanto-suomea-puretaan-etta-suomalainen-voisi-rakentaa#comments Hallitusohjelma Kokoomus Maankäyttö Sääntelyn purku Tue, 26 Jun 2018 05:53:55 +0000 Timo Heinonen http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257424-rakentamisen-saanto-suomea-puretaan-etta-suomalainen-voisi-rakentaa
Kokoomuksessa ei ymmärretä perustuloa http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257408-kokoomuksessa-ei-ymmarreta-perustuloa <p>Kokoomuksen kansanedustajat Sinuhe Wallinheimo sekä Arto Satonen kirjoittavat, että&nbsp;<a href="https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Perustulo-t%C3%B6rm%C3%A4%C3%A4-omaan-mahdottomuuteensa/1217879?pwbi=6c05d6b7407f59a41a59c5ef3e8b3ae3">Perustulo törmää omaan mahdottomuuteensa</a>&nbsp;(KSML, 25.06.2018).</p><p>Heidän pääargumenttinsa on:</p><p><em>&quot;Täsmälleen saman tuen saisi sekä korkeakouluopiskelija että pitkäaikaistyötön. Tämä laajentaisi tuensaajien joukkoa merkittävästi, mikä lisäisi perustulon kustannuksia. Jos sekä työnteon kannustavuudesta, että julkisen sektorin kestävyydestä halutaan pitää kiinni, olisi perustulon oltava nykytukia merkittävästi pienempi.</em></p><p><em>Tämä ei olisi inhimillisesti ja sosiaalisesti kestävä vaihtoehto. Nykyistä korkeampi perustulo taas tulisi järkyttävän kalliiksi ja kiristäisi työn verotusta tai vaatisi massiivisia leikkauksia.</em></p><p><em>...</em></p><p><em>Nykyisen perustulokokeilun laajentaminen koko väestöön maksaisi arviolta noin 10&ndash;15 miljardia.&quot;&nbsp;</em></p><p>&nbsp;</p><p>Toisin kuin arvon kansanedustajat väittävät, sosiaalitukien korvaaminen toisilla samansuuruisilla tuilla ei maksa euroakaan, ja toisaalta tuloja nauttivilta perustulo verotetaan joka tapauksessa pois, joka ei myöskään maksa valtiolle mitään. Mikään ei myöskään pakota asettamaan perustulon tasoa yli yleisen &quot;minimiturvan&quot;, jonka lisäksi sen ylittävät (ei-subjektiiviset) tuet voidaan edelleen säilyttää harkinnanvaraisina.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240874-perustulomallini-paatavoitteet-martti-hetemaelle">Omassa perustulomallissani&nbsp;</a>(AA 03.08.2017) täyteen perustuloon olisivat oikeutettuja myös työssäkäyvät, yrittäjät, eläkeläiset - tai tarkemmin sanottuna kuka tahansa 23 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen.</p><p>Siltikin, mallini kustannusvaikutus olisi vain luokkaa kaksi miljardia vuodessa - käytännössä kustannusvaikutus syntyisi siitä, että Suomen noin 300 000 korkeakouluopiskelijaa nostettaisiin lainapohjaisesta sosiaaliturvasta samalle tasoille kuin työttömät, jonka lisäksi yleisen sosiaaliturvan (= perustulon) piirin nousisivat myös nykyään puolisonsa elättämät henkilöt. Tämän lisäksi varusmiesten tulot nousisivat karvan verran.</p><p>Jos korkeakoulu-opiskelijoilta halutaan ulosmitata mallin myötä &quot;annettu&quot; miljardi, se onnistuu helpoiten asettamalla heille n. 300 euron kuukausittainen lukukausimaksu. Itse en tosin tätä kannata, vaan kannatan lukukausimaksuja vasta toisesta tutkinnosta alkaen.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.vihreat.fi/asiat/vihrea-politiikka/teemat/koyhyys/perustulo">Vihreiden perustulomalli</a> on pääosin samanlainen kuin omani, joten Kokoomuksen kritiikki sitä kohtaan pohjautuu älylliseen epärehellisyyteen.</p><p>Puuttuvat pari miljardia tämän lystin rahoittamiseen voidaan mielestäni ottaa&nbsp;<a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253133-kuinka-yritystuet-kesytetaan">surullisenkuuluisista yritystuista</a>&nbsp;(31.3.2018).</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä perustulon kritiikki perustuu valtaosin ymmärtämättömyyteen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokoomuksen kansanedustajat Sinuhe Wallinheimo sekä Arto Satonen kirjoittavat, että Perustulo törmää omaan mahdottomuuteensa (KSML, 25.06.2018).

Heidän pääargumenttinsa on:

"Täsmälleen saman tuen saisi sekä korkeakouluopiskelija että pitkäaikaistyötön. Tämä laajentaisi tuensaajien joukkoa merkittävästi, mikä lisäisi perustulon kustannuksia. Jos sekä työnteon kannustavuudesta, että julkisen sektorin kestävyydestä halutaan pitää kiinni, olisi perustulon oltava nykytukia merkittävästi pienempi.

Tämä ei olisi inhimillisesti ja sosiaalisesti kestävä vaihtoehto. Nykyistä korkeampi perustulo taas tulisi järkyttävän kalliiksi ja kiristäisi työn verotusta tai vaatisi massiivisia leikkauksia.

...

Nykyisen perustulokokeilun laajentaminen koko väestöön maksaisi arviolta noin 10–15 miljardia." 

 

Toisin kuin arvon kansanedustajat väittävät, sosiaalitukien korvaaminen toisilla samansuuruisilla tuilla ei maksa euroakaan, ja toisaalta tuloja nauttivilta perustulo verotetaan joka tapauksessa pois, joka ei myöskään maksa valtiolle mitään. Mikään ei myöskään pakota asettamaan perustulon tasoa yli yleisen "minimiturvan", jonka lisäksi sen ylittävät (ei-subjektiiviset) tuet voidaan edelleen säilyttää harkinnanvaraisina.

 

Omassa perustulomallissani (AA 03.08.2017) täyteen perustuloon olisivat oikeutettuja myös työssäkäyvät, yrittäjät, eläkeläiset - tai tarkemmin sanottuna kuka tahansa 23 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen.

Siltikin, mallini kustannusvaikutus olisi vain luokkaa kaksi miljardia vuodessa - käytännössä kustannusvaikutus syntyisi siitä, että Suomen noin 300 000 korkeakouluopiskelijaa nostettaisiin lainapohjaisesta sosiaaliturvasta samalle tasoille kuin työttömät, jonka lisäksi yleisen sosiaaliturvan (= perustulon) piirin nousisivat myös nykyään puolisonsa elättämät henkilöt. Tämän lisäksi varusmiesten tulot nousisivat karvan verran.

Jos korkeakoulu-opiskelijoilta halutaan ulosmitata mallin myötä "annettu" miljardi, se onnistuu helpoiten asettamalla heille n. 300 euron kuukausittainen lukukausimaksu. Itse en tosin tätä kannata, vaan kannatan lukukausimaksuja vasta toisesta tutkinnosta alkaen.

 

Vihreiden perustulomalli on pääosin samanlainen kuin omani, joten Kokoomuksen kritiikki sitä kohtaan pohjautuu älylliseen epärehellisyyteen.

Puuttuvat pari miljardia tämän lystin rahoittamiseen voidaan mielestäni ottaa surullisenkuuluisista yritystuista (31.3.2018).

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä perustulon kritiikki perustuu valtaosin ymmärtämättömyyteen.

]]>
56 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257408-kokoomuksessa-ei-ymmarreta-perustuloa#comments Kokoomus Perustulo Vihreät Mon, 25 Jun 2018 17:39:00 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257408-kokoomuksessa-ei-ymmarreta-perustuloa
Vihapolitikointi ja kaksien rattaiden taktiikka - Ei kanna pitkälle http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257314-vihapolitikointi-ja-kaksien-rattaiden-taktiikka-ei-kanna-pitkalle <p>Kokoomuksen puheenjohtaja valtiovarainministeri Petteri Orpo on nostanut esille kansanedustaja Veera Ruohon kokeman vihavyöryn, jota Orpo on luonnehtinut käsittämättömäksi. Tarkoituksena on ottaa asia esille myös hallituskumppaneiden kanssa.</p><p>Vihapuhe erilaisten sähköisten kommunikointiväylien kautta on valitettavaa arkea. Erityisen kiusalliseksi tämän tekee vihapuheita esittävien mahdollisuus esiintyä nimettömänä tai tekaistuilla identiteeteillä.</p><p>Emme voi hyväksyä poliitikkoihin, kuten Veera Ruohoon, kohdistuvaa vihakampanjointia.</p><p>Demokraattisen päätöksentekojärjestelmän ollessa kyseessä, samaan hengenvetoon on todettava, ettei myöskään kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuruun kohdistettava painostus, jopa suoranainen demonisointi ja saalistus, ole yhtään sen hyväksyttävämpää.</p><p>Vihapuheen osalta on kuitenkin muistettava se realiteetti, että poliitikot ovat kansalaisille esikuvia sekä hyvässä että pahassa.</p><p>Liian monta kertaa poliitikkojen harjoittama vihan lietsonta, joka tyypillisesti kohdistuu vähemmistöihin, tulkitaan joidenkin kansalaisten mielessä eräänlaisena korkeammalta tasolta annettavana oikeutuksena toistaa vihaa lietsovan poliitikon toimintamallia ja hoitaa varsinainen likainen työ.</p><p>Seuraukset tiedetään.</p><p>Poliitikot itse voivat toimia tavalla, joka tekee vihapuheesta ja -vaikuttamisesta salonkikelpoista. Tätä &ndash; poliitikkojen omaa roolia &ndash; ei voida eikä tule ohittaa, kun tarkastellaan kyseisiä ilmiöitä yhteiskunnassa, missä liiankin monta kertaa erilainen pahoinvointi altistaa ihmisen kielteisille sytykkeille.</p><p>Poliittisella järjestelmällä on peiliin katsomisen paikka.</p><p>Osana suomalaista poliittista järjestelmää myös Kokoomuksella on sama tilanne, mistä <a href="http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257261-tampereen-kaupunginvaltuustossa-ilmennyt-transfobia-hapeallista"><u>karu muistutus saatiin vastikään Tampereelta</u></a>.</p><p>Tampereen kaupunginvaltuuston suurin valtuustoryhmä (Kokoomus, Kristillisdemokraatit ja RKP) toimi viimeisimmässä valtuustokokouksessa tavalla, joka on laajalti järkyttänyt kaupunginvaltuuston jäseniä, tamperelaisia yleisemmin unohtamatta.</p><p>Tampereen kaupungin vuoden 2017 arviointikertomuksen ja tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä osa suurimman valtuustoryhmän jäsenistä järjesti näytelmän, jonka tarkoituksena oli osoittaa halveksuvia mielipiteitä transsukupuolisista. Mielipiteitä esitettiin puheenvuoroin ja huuteluin.</p><p>Osallisina näytelmässä olivat Kristillisdemokraattien valtuutettu ja kaksi Kokoomuksen valtuutettua.</p><p>Eräs kaupunginvaltuuston jäsen on todennut, että mainittujen Kokoomuksen valtuutettujen aiemman toiminnan perusteella esitetyt tasa-arvon vastaiset mielipiteet eivät tulleet yllätyksenä.</p><p>Uudistunut tasa-arvolaki kieltää sukupuolivähemmistöjen syrjinnän ja vaatii kuntia suunnitelmallisesti toimimaan myös sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoisen kohtelun varmistamiseksi. Tämä koskee sekä roolia työnantajana että julkisten palvelujen tuottajana.</p><p>Mitä transsukupuolinen työntekijä tai palveluja käyttävä henkilö ajattelevat tapahtuneesta?</p><p>Kokoomuksen puoluekokous on juuri tehnyt päätöksen toimia translain uudistamisen puolesta mutta eräiden tamperelaisten kokoomuspoliitikkojen mielestä tälle voi haistattaa pitkät kenenkään asioihin puuttumatta?</p><p>Olisi johdonmukaista, että Kokoomus kävisi perusteellisen sisäisen keskustelun vihapolitikoinnista sen omissa riveissä.</p><p>Vihapolitikoinnin harjoittamisen suhteen ei voi eikä kannata istua kaksilla rattailla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokoomuksen puheenjohtaja valtiovarainministeri Petteri Orpo on nostanut esille kansanedustaja Veera Ruohon kokeman vihavyöryn, jota Orpo on luonnehtinut käsittämättömäksi. Tarkoituksena on ottaa asia esille myös hallituskumppaneiden kanssa.

Vihapuhe erilaisten sähköisten kommunikointiväylien kautta on valitettavaa arkea. Erityisen kiusalliseksi tämän tekee vihapuheita esittävien mahdollisuus esiintyä nimettömänä tai tekaistuilla identiteeteillä.

Emme voi hyväksyä poliitikkoihin, kuten Veera Ruohoon, kohdistuvaa vihakampanjointia.

Demokraattisen päätöksentekojärjestelmän ollessa kyseessä, samaan hengenvetoon on todettava, ettei myöskään kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuruun kohdistettava painostus, jopa suoranainen demonisointi ja saalistus, ole yhtään sen hyväksyttävämpää.

Vihapuheen osalta on kuitenkin muistettava se realiteetti, että poliitikot ovat kansalaisille esikuvia sekä hyvässä että pahassa.

Liian monta kertaa poliitikkojen harjoittama vihan lietsonta, joka tyypillisesti kohdistuu vähemmistöihin, tulkitaan joidenkin kansalaisten mielessä eräänlaisena korkeammalta tasolta annettavana oikeutuksena toistaa vihaa lietsovan poliitikon toimintamallia ja hoitaa varsinainen likainen työ.

Seuraukset tiedetään.

Poliitikot itse voivat toimia tavalla, joka tekee vihapuheesta ja -vaikuttamisesta salonkikelpoista. Tätä – poliitikkojen omaa roolia – ei voida eikä tule ohittaa, kun tarkastellaan kyseisiä ilmiöitä yhteiskunnassa, missä liiankin monta kertaa erilainen pahoinvointi altistaa ihmisen kielteisille sytykkeille.

Poliittisella järjestelmällä on peiliin katsomisen paikka.

Osana suomalaista poliittista järjestelmää myös Kokoomuksella on sama tilanne, mistä karu muistutus saatiin vastikään Tampereelta.

Tampereen kaupunginvaltuuston suurin valtuustoryhmä (Kokoomus, Kristillisdemokraatit ja RKP) toimi viimeisimmässä valtuustokokouksessa tavalla, joka on laajalti järkyttänyt kaupunginvaltuuston jäseniä, tamperelaisia yleisemmin unohtamatta.

Tampereen kaupungin vuoden 2017 arviointikertomuksen ja tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä osa suurimman valtuustoryhmän jäsenistä järjesti näytelmän, jonka tarkoituksena oli osoittaa halveksuvia mielipiteitä transsukupuolisista. Mielipiteitä esitettiin puheenvuoroin ja huuteluin.

Osallisina näytelmässä olivat Kristillisdemokraattien valtuutettu ja kaksi Kokoomuksen valtuutettua.

Eräs kaupunginvaltuuston jäsen on todennut, että mainittujen Kokoomuksen valtuutettujen aiemman toiminnan perusteella esitetyt tasa-arvon vastaiset mielipiteet eivät tulleet yllätyksenä.

Uudistunut tasa-arvolaki kieltää sukupuolivähemmistöjen syrjinnän ja vaatii kuntia suunnitelmallisesti toimimaan myös sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoisen kohtelun varmistamiseksi. Tämä koskee sekä roolia työnantajana että julkisten palvelujen tuottajana.

Mitä transsukupuolinen työntekijä tai palveluja käyttävä henkilö ajattelevat tapahtuneesta?

Kokoomuksen puoluekokous on juuri tehnyt päätöksen toimia translain uudistamisen puolesta mutta eräiden tamperelaisten kokoomuspoliitikkojen mielestä tälle voi haistattaa pitkät kenenkään asioihin puuttumatta?

Olisi johdonmukaista, että Kokoomus kävisi perusteellisen sisäisen keskustelun vihapolitikoinnista sen omissa riveissä.

Vihapolitikoinnin harjoittamisen suhteen ei voi eikä kannata istua kaksilla rattailla.

]]>
7 http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257314-vihapolitikointi-ja-kaksien-rattaiden-taktiikka-ei-kanna-pitkalle#comments Kokoomus Tampere Transfobia Vihapuhe Sat, 23 Jun 2018 15:53:46 +0000 Vesa-Matti Louekoski http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257314-vihapolitikointi-ja-kaksien-rattaiden-taktiikka-ei-kanna-pitkalle
Tampereen kaupunginvaltuustossa ilmennyt transfobia häpeällistä http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257261-tampereen-kaupunginvaltuustossa-ilmennyt-transfobia-hapeallista <p>Kansallinen Kokoomus on vastikään tehnyt puoluekokouksessaan päätöksen omalta osaltaan edesauttaa translain kokonaisuudistusta. Linjaus ei kuitenkaan näy saavuttaneen puolueen paikallistasoa, ikävä kyllä. Tampereen kaupunginvaltuuston viimeisimmän kokouksen tapahtumat kertovat karulla tavalla siitä, että kokoomuslaisen paikallispolitiikan kasvot voivat olla pahasti &rdquo;valuvikaiset&rdquo; puolueen arvoihin nähden.</p> <p>Tampereen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Iiris Suomela (vihr) paljastaa eilen (20.6.) jakamassa Facebook -päivityksessään maanantain 18.6. valtuustokokouksen käänteitä, jotka tuntuvat epätodellisilta nykypäivän Suomessa.</p> <p>Tapahtumista ovat tyrmistyneet useiden puolueiden valtuutetut, kertoo Suomela.</p> <p>&rdquo;<em>Maanantain kaupunginvaltuustossa KD:n valtuutettu päätti kertoa transsukupuolisuuden &rdquo;ideologian&rdquo; aiheuttavan hämmennystä ja mielenterveysongelmia</em>&rdquo;, toteaa Suomela päivityksessään.</p> <p>Suomelan mukaan valtuustokokouksessa &rdquo;jouduttiin kuulemaan&rdquo; puheenvuoroja ja huutelemista, missä vähäteltiin ja loukattiin transsukupuolisia ja käytettiin jopa äärimmäisen halventavaa termiä &rdquo;valuvika&rdquo;.</p> <p>Mukana loukkaavassa välihuutelussa oli myös pari kokoomuslaista, paljastaa Suomela.</p> <p>&quot;<em>Sen verran usein ovat nuo samat pari kokoomuksen valtuutettua heitelleet tasa-arvon vastaisia välihuutoja, että itse en valitettavasti yllättynyt lainkaan. Odotan edelleen sitä päivää, kun tähän asiaan puututaan kokoomuksen valtuustoryhmän sisällä. Nyt vaikuttaa siltä, että nämä tapaukset valitettavasti sivuutetaan ja valtuutetut saavat jatkaa syrjivää ja loukkaavaa huutelua ihan rauhassa</em>&quot;, kommentoi Suomela päivitystään seuranneessa keskustelussa.</p> <p>Suomelan tavoin, lukuisat valtuutetut joutuivat puuttumaan yltyneeseen menoon.</p> <p>Koska kyse oli valtuustokokouksesta, on syytä pohtia, että mitä sellaista asiaa kaupunginvaltuustossa oli käsiteltävänä, että keskustelu saattoi kiertyä transsukupuolisuuteen?</p> <p>Valtuusto oli käsittelemässä Tampereen vuoden 2017 arviointikertomusta ja tilinpäätöstä.</p> <p>Mitä tämä kertoo? Sitä kannattaakin ihmetellä.</p> <p>Ehkä pakonomaisen käytöksen taustalla kismitti maailman terveysjärjestön (WHO) tuore päätös poistaa transsukupuolisuus tautiluokituksesta?</p> <p>Tampereella Kokoomus, Kristillisdemokraatit ja RKP muodostavat yhteisen valtuustoryhmän.</p> <p>Miten tällainen toiminta yhteisessä valtuustoryhmässä sopii RKP:lle?</p> <p>Veikkaanpa, että huonosti.</p> <p>Mitä tulee Kokoomukseen, on julkitulleet loukkaavat välihuutelut syytä perusteellisesti selvittää ja ottaa etäisyyttä sellaiseen, minkä puolue omissa linjauksissaankin selvästi tuomitsee.</p> <p>Iiris Suomelan Facebook -päivitykseen pääsee <a href="https://www.facebook.com/iirisssuomela/photos/a.305137036353319.1073741828.300395886827434/841889382678079/"><u>tästä</u></a>.</p> <hr /><p>Täydennys pe 22.6. klo 00:15:</p> <p>- Iiris Suomelan fb -kommentti huudelleista kokoomuslaisista.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansallinen Kokoomus on vastikään tehnyt puoluekokouksessaan päätöksen omalta osaltaan edesauttaa translain kokonaisuudistusta. Linjaus ei kuitenkaan näy saavuttaneen puolueen paikallistasoa, ikävä kyllä. Tampereen kaupunginvaltuuston viimeisimmän kokouksen tapahtumat kertovat karulla tavalla siitä, että kokoomuslaisen paikallispolitiikan kasvot voivat olla pahasti ”valuvikaiset” puolueen arvoihin nähden.

Tampereen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Iiris Suomela (vihr) paljastaa eilen (20.6.) jakamassa Facebook -päivityksessään maanantain 18.6. valtuustokokouksen käänteitä, jotka tuntuvat epätodellisilta nykypäivän Suomessa.

Tapahtumista ovat tyrmistyneet useiden puolueiden valtuutetut, kertoo Suomela.

Maanantain kaupunginvaltuustossa KD:n valtuutettu päätti kertoa transsukupuolisuuden ”ideologian” aiheuttavan hämmennystä ja mielenterveysongelmia”, toteaa Suomela päivityksessään.

Suomelan mukaan valtuustokokouksessa ”jouduttiin kuulemaan” puheenvuoroja ja huutelemista, missä vähäteltiin ja loukattiin transsukupuolisia ja käytettiin jopa äärimmäisen halventavaa termiä ”valuvika”.

Mukana loukkaavassa välihuutelussa oli myös pari kokoomuslaista, paljastaa Suomela.

"Sen verran usein ovat nuo samat pari kokoomuksen valtuutettua heitelleet tasa-arvon vastaisia välihuutoja, että itse en valitettavasti yllättynyt lainkaan. Odotan edelleen sitä päivää, kun tähän asiaan puututaan kokoomuksen valtuustoryhmän sisällä. Nyt vaikuttaa siltä, että nämä tapaukset valitettavasti sivuutetaan ja valtuutetut saavat jatkaa syrjivää ja loukkaavaa huutelua ihan rauhassa", kommentoi Suomela päivitystään seuranneessa keskustelussa.

Suomelan tavoin, lukuisat valtuutetut joutuivat puuttumaan yltyneeseen menoon.

Koska kyse oli valtuustokokouksesta, on syytä pohtia, että mitä sellaista asiaa kaupunginvaltuustossa oli käsiteltävänä, että keskustelu saattoi kiertyä transsukupuolisuuteen?

Valtuusto oli käsittelemässä Tampereen vuoden 2017 arviointikertomusta ja tilinpäätöstä.

Mitä tämä kertoo? Sitä kannattaakin ihmetellä.

Ehkä pakonomaisen käytöksen taustalla kismitti maailman terveysjärjestön (WHO) tuore päätös poistaa transsukupuolisuus tautiluokituksesta?

Tampereella Kokoomus, Kristillisdemokraatit ja RKP muodostavat yhteisen valtuustoryhmän.

Miten tällainen toiminta yhteisessä valtuustoryhmässä sopii RKP:lle?

Veikkaanpa, että huonosti.

Mitä tulee Kokoomukseen, on julkitulleet loukkaavat välihuutelut syytä perusteellisesti selvittää ja ottaa etäisyyttä sellaiseen, minkä puolue omissa linjauksissaankin selvästi tuomitsee.

Iiris Suomelan Facebook -päivitykseen pääsee tästä.


Täydennys pe 22.6. klo 00:15:

- Iiris Suomelan fb -kommentti huudelleista kokoomuslaisista.

]]>
53 http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257261-tampereen-kaupunginvaltuustossa-ilmennyt-transfobia-hapeallista#comments Iiris Suomela Kokoomus Kristillisdemokraatit Tampere Transfobia Thu, 21 Jun 2018 19:41:14 +0000 Vesa-Matti Louekoski http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257261-tampereen-kaupunginvaltuustossa-ilmennyt-transfobia-hapeallista
Haaveena sininen menneisyys http://sirpaaholalaurila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256997-haaveena-sininen-menneisyys <p>Kesätauon aikana aiotaan hiljaisuudessa toteuttaa työttömille uusi sanktioautomaatti. Näin vältytään julkiselta keskustelulta ja tukitaan niiden suut, jotka koettaisivat työttömiä puolustaa.<br /><br />Mitä tästä aktiivimalli kakkosesta nyt tiedämme? Ainakin, että&nbsp; työttömän tulee todistetusti hakea vähintään neljää työpaikkaa kuukaudessa.&nbsp; No, tuo nyt ei ole isokaan asia, moni työtön laittaa jo nyt useammin hakemuksia.&nbsp; Näin markkinoituna suuri osa kansaa ajattelee, ettei tuo nyt ole juttu eikä mikään. Eikä olekaan, mutta kun tarkastelee, mitä tämä pitää sisällään, huomaa, että työttömät on taas niputettu ryhmäksi, joka vain laiskuuttaan ei edes töitä hae.<br /><br />Suunnitteilla on, että&nbsp; turhien hakemusten välttämiseksi työttömän tulisi itse pitää huoli siitä, että hänellä on realistiset mahdollisuudet työllistyä hakemiinsa paikkoihin.<br /><br />Kuka tämän nyt sitten määrittelee? Tähän asti on hoettu, että on haettava töitä myös oman ammatin ulkopuolelta. Onko nyt sitten jonkun kontrolloivan henkilön mielestä työttömällä realistisia mahdollisuuksia hakea vaikka siivoojaksi, jos ei ole koulutusta tuolle alalle? Tai onko realistista hakea töihin yritykseen, jossa ei ole avoimia työpaikkoja? Tähän asti kun on hoettu, että kannattaa kysellä töitä suoraan yrityksistä. Ja miten tähän suhtautuvat yritykset? Onko niillä resursseja vastata kaikille hakijoille tai edes mielenkiintoa käsitellä hakemustulvaa, joka tämän mallin myötä väistämättä tulee?<br /><br />Työttömissä on myös niitä, jotka tarvitsevat ohjausta. Olemme THT ry:llä joutuneet opastamaan ihan peruskäyttöä te-palveluiden verkkoasioinnissa. Suunnitelmissa on, että&nbsp; työttömälle ei enää nykyiseen tapaan osoitettaisi avoimia työpaikkoja, joihin hänen olisi työttömyysturvan katkaisemisen uhalla haettava. Vastuu avointen työpaikkojen etsimisestä siirtyisi siis kokonaan työnhakijalle.<br /><br />Työllistymissuunnitelmista ei luovuttaisi, vaan se tehtäisiin vastaisuudessa aina verkkopalvelussa ja siitä huolehtii työtön itse.<br />Tämä saattaa suurelta joukolta työttömiä onnistua helposti, mutta entä tuo joukko, joka ei edes osaa käyttää verkkopalveluita. Niitäkin on. Onko hallitus suunnitellut, että ojentaa auttavan käden näille työttömille? No ei ole, vaan<br />se on keskittynyt miettimään, miten noita surkimuksia rangaistaan. Suunnitelma on, että yksi hairahdus katsotaan läpi sormien, mutta&nbsp; toisesta rikkeestä tulisi 30 päivän ja kolmannesta rikkeestä 60 päivän karenssi.<br />Neljännestä rikkeestä voisi seurata nykyisen kaltainen työssäoloehto, joka tarkoittaa sitä, että oikeus työttömyysetuuteen palautuisi vasta 12 viikon työskentelyn, palveluihin osallistumisen tai opiskelun jälkeen.<br /><br />Pitkät karenssit, joita esitetään, johtavat&nbsp; henkilökohtaisiin katastrofeihin ja toimeentulotukimenojen hallitsemattomaan kasvuun.<br /><br />Maakuntauudistuksen myötä te-toimistot lakkautetaan ja työnvälityksestä vastaavat maakunnat, jotka ostavat suurimman osan työnvälityspalveluista yksityisiltä yrityksiltä. Työttömät ovat jo nyt hyvä business välitysfirmoille ja jatkossa he joutuvat yhä enemmän pelinappuloiksi.<br /><br />Jotenkin tämä ei yllätä, kun hallitusta johtaa Sipilä, joka&nbsp; johtaa maata yrityksen tavoin. Kokoomus ja etenkin Vartiainen pääsevät myös toteuttamaan unelmaansa&nbsp; ja kehittämään laiskoille työttömille uusia sanktioita.&nbsp; Vastuuministereinä ovat kuitenkin kaikesta vaikeneva Pirkko Mattila sekä narusta vedettävä Jari Lindström. Eipä tässä voi kuin toivoa , että sininen tulevaisuus on vaalien jälkeen sininen menneisyys.<br /><br />Paljon kurjuutta nuo kuitenkin ehtivät aikaan saada. Työttömien rahallinen ahdinko on vielä pientä siihen nähden, mitä tämä kiusaaminen tekee työttömien mielenterveydelle. Tavoite pitää olla ihmisten työllistymisessä ja palveluissa, jotka auttavat heikosti työllistyviä. Nyt jätetään heitteille ne, jotka eivät syystä tai toisesta pärjää.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kesätauon aikana aiotaan hiljaisuudessa toteuttaa työttömille uusi sanktioautomaatti. Näin vältytään julkiselta keskustelulta ja tukitaan niiden suut, jotka koettaisivat työttömiä puolustaa.

Mitä tästä aktiivimalli kakkosesta nyt tiedämme? Ainakin, että  työttömän tulee todistetusti hakea vähintään neljää työpaikkaa kuukaudessa.  No, tuo nyt ei ole isokaan asia, moni työtön laittaa jo nyt useammin hakemuksia.  Näin markkinoituna suuri osa kansaa ajattelee, ettei tuo nyt ole juttu eikä mikään. Eikä olekaan, mutta kun tarkastelee, mitä tämä pitää sisällään, huomaa, että työttömät on taas niputettu ryhmäksi, joka vain laiskuuttaan ei edes töitä hae.

Suunnitteilla on, että  turhien hakemusten välttämiseksi työttömän tulisi itse pitää huoli siitä, että hänellä on realistiset mahdollisuudet työllistyä hakemiinsa paikkoihin.

Kuka tämän nyt sitten määrittelee? Tähän asti on hoettu, että on haettava töitä myös oman ammatin ulkopuolelta. Onko nyt sitten jonkun kontrolloivan henkilön mielestä työttömällä realistisia mahdollisuuksia hakea vaikka siivoojaksi, jos ei ole koulutusta tuolle alalle? Tai onko realistista hakea töihin yritykseen, jossa ei ole avoimia työpaikkoja? Tähän asti kun on hoettu, että kannattaa kysellä töitä suoraan yrityksistä. Ja miten tähän suhtautuvat yritykset? Onko niillä resursseja vastata kaikille hakijoille tai edes mielenkiintoa käsitellä hakemustulvaa, joka tämän mallin myötä väistämättä tulee?

Työttömissä on myös niitä, jotka tarvitsevat ohjausta. Olemme THT ry:llä joutuneet opastamaan ihan peruskäyttöä te-palveluiden verkkoasioinnissa. Suunnitelmissa on, että  työttömälle ei enää nykyiseen tapaan osoitettaisi avoimia työpaikkoja, joihin hänen olisi työttömyysturvan katkaisemisen uhalla haettava. Vastuu avointen työpaikkojen etsimisestä siirtyisi siis kokonaan työnhakijalle.

Työllistymissuunnitelmista ei luovuttaisi, vaan se tehtäisiin vastaisuudessa aina verkkopalvelussa ja siitä huolehtii työtön itse.
Tämä saattaa suurelta joukolta työttömiä onnistua helposti, mutta entä tuo joukko, joka ei edes osaa käyttää verkkopalveluita. Niitäkin on. Onko hallitus suunnitellut, että ojentaa auttavan käden näille työttömille? No ei ole, vaan
se on keskittynyt miettimään, miten noita surkimuksia rangaistaan. Suunnitelma on, että yksi hairahdus katsotaan läpi sormien, mutta  toisesta rikkeestä tulisi 30 päivän ja kolmannesta rikkeestä 60 päivän karenssi.
Neljännestä rikkeestä voisi seurata nykyisen kaltainen työssäoloehto, joka tarkoittaa sitä, että oikeus työttömyysetuuteen palautuisi vasta 12 viikon työskentelyn, palveluihin osallistumisen tai opiskelun jälkeen.

Pitkät karenssit, joita esitetään, johtavat  henkilökohtaisiin katastrofeihin ja toimeentulotukimenojen hallitsemattomaan kasvuun.

Maakuntauudistuksen myötä te-toimistot lakkautetaan ja työnvälityksestä vastaavat maakunnat, jotka ostavat suurimman osan työnvälityspalveluista yksityisiltä yrityksiltä. Työttömät ovat jo nyt hyvä business välitysfirmoille ja jatkossa he joutuvat yhä enemmän pelinappuloiksi.

Jotenkin tämä ei yllätä, kun hallitusta johtaa Sipilä, joka  johtaa maata yrityksen tavoin. Kokoomus ja etenkin Vartiainen pääsevät myös toteuttamaan unelmaansa  ja kehittämään laiskoille työttömille uusia sanktioita.  Vastuuministereinä ovat kuitenkin kaikesta vaikeneva Pirkko Mattila sekä narusta vedettävä Jari Lindström. Eipä tässä voi kuin toivoa , että sininen tulevaisuus on vaalien jälkeen sininen menneisyys.

Paljon kurjuutta nuo kuitenkin ehtivät aikaan saada. Työttömien rahallinen ahdinko on vielä pientä siihen nähden, mitä tämä kiusaaminen tekee työttömien mielenterveydelle. Tavoite pitää olla ihmisten työllistymisessä ja palveluissa, jotka auttavat heikosti työllistyviä. Nyt jätetään heitteille ne, jotka eivät syystä tai toisesta pärjää.

]]>
0 http://sirpaaholalaurila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256997-haaveena-sininen-menneisyys#comments Aktiivimallit Jari Lindsröm Kokoomus Pirkko Mattila Siniset Sat, 16 Jun 2018 15:09:28 +0000 Sirpa Ahola-Laurila http://sirpaaholalaurila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256997-haaveena-sininen-menneisyys
SDP vahvasti matkalla hallituksen muodostajaksi http://niemimatti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256861-sdp-vahvasti-matkalla-hallituksen-muodostajaksi <p>Hesarin <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10253614">tuore gallup</a> kertoo, että SDP:stä saattaa hyvinkin tulla suurin puolue seuraavissa vaaleissa. SDP on nyt ainoa puolue, jonka kannatus on yli 20 prosentissa. Siinä on nyt muille puolueille haastetta.</p><p>Hyvä että on haastetta. Nykyisillä hallituspuolueilla lienee parhaat mahdollisuudet todellisiin tekoihin jotta kannatus nousee. Mitä he siis tekevät?</p><p>Hiljattain oli blokikirjoitus Antti Rinteestä ja eläkeläisten satasen korotuksesta. Kumpa tuo ei toteutuisi. Mutta eihän sitä tiedä miten käy jos Rinne ja SDP pääsevät hallitusta muodostamaan.</p><p>Miettikää siis tarkkaan ketä kannatatte ja ketä tulevissa vaaleissa äänestätte. En tarkoita etteikö Rinnettä saisi kannattaa, mutta vaikka kannattaakin niin Rinteen/SDP:n äänestäminen ei välttämättä ole paras vaihtoehto.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hesarin tuore gallup kertoo, että SDP:stä saattaa hyvinkin tulla suurin puolue seuraavissa vaaleissa. SDP on nyt ainoa puolue, jonka kannatus on yli 20 prosentissa. Siinä on nyt muille puolueille haastetta.

Hyvä että on haastetta. Nykyisillä hallituspuolueilla lienee parhaat mahdollisuudet todellisiin tekoihin jotta kannatus nousee. Mitä he siis tekevät?

Hiljattain oli blokikirjoitus Antti Rinteestä ja eläkeläisten satasen korotuksesta. Kumpa tuo ei toteutuisi. Mutta eihän sitä tiedä miten käy jos Rinne ja SDP pääsevät hallitusta muodostamaan.

Miettikää siis tarkkaan ketä kannatatte ja ketä tulevissa vaaleissa äänestätte. En tarkoita etteikö Rinnettä saisi kannattaa, mutta vaikka kannattaakin niin Rinteen/SDP:n äänestäminen ei välttämättä ole paras vaihtoehto.

]]>
29 http://niemimatti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256861-sdp-vahvasti-matkalla-hallituksen-muodostajaksi#comments Keskusta Kokoomus SDP Siniset Vaalivoitto Thu, 14 Jun 2018 02:54:53 +0000 Matti Niemi http://niemimatti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256861-sdp-vahvasti-matkalla-hallituksen-muodostajaksi
Kansallista Kokoomusta ja Viktor Orbánin Fidesziä yhdistää sama europuolue http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256822-kansallista-kokoomusta-ja-viktor-orbanin-fideszia-yhdistaa-sama-europuolue <p>Kansallisessa keskustelussa usein kiinnitetään kovin vähän huomiota Euroopan parlamenttiin. Instituutioon, jonka toimintaan meillä tavallisilla tallaajillakin on yllättävän paljon sananvaltaa. Välinpitämättömyydestä oivana esimerkkinä toimii säännönmukaisesti <a href="https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_674,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-7261762.jpg">neljäänkymmeneen prosenttiin</a> jäävä äänestysaktiivisuus eurovaaleissa.</p><p>Mikäli mahdollista, vieläkin pienemmälle huomiolle jäävät Euroopan parlamentissa toimivat ylikansalliset europuolueet, joiden jäseniä kansalliset poliittiset puolueet ovat. Europarlamenttiin äänestetyt edustajat eivät siis suinkaan edusta kansallisia puolueitaan eurotasolla, vaan ovat osa kansallisrajat ylittäviä poliittisia ryhmiä. Tietyissä tapauksissa erot europuolueiden sisällä voivat olla suuriakin.</p><p>Kenties räikeimpiä epäsuhtia kansallisen ja kansainvälisen puolueen ideologioissa löytyy Kansallisen Kokoomuksen suunnalta. Kokoomus on keskustaoikeistolaisen Euroopan kansanpuolueen (European people&#39;s party, EPP) jäsen, joka puolestaan on kirjoitushetkellä Parlamentin runsaslukuisin keskustaoikeistolainen ryhmä. Moinen status tarkoittaa, että EPP pitää lankoja käsissään esimerkiksi Euroopan Komission (vastaa osapuilleen hallitusta) nimityksen suhteen, joka Euroopan parlamentin valtaoikeuksien piiriin kuuluu.</p><p>Euroopan Kansanpuolueen jäsenpuolueena niin ikään toimii negatiivista julkisuutta sekä kritiikkiä herättänyt unkarilainen Fidesz-puolue, jonka itsevaltaisena johtajana toimii Viktor Orbán, Unkarin pääministeri. Unkari on vapauden ja demokratian tilaa kartoittavien indeksien, kuten yhdysvaltalaisen <a href="https://freedomhouse.org/report/freedom-world/2018/hungary">Freedom Housen</a> ja brittiläisen <a href="https://infographics.economist.com/2018/DemocracyIndex/">Economist Intelligence Unit Democracy Indexin</a>, mittareilla liikkunut viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana poispäin vapaasta länsimaisesta demokratiamallista. Erityisesti on kiinnitetty huomiota poliittisen opposition sekä kansalaisyhteiskunnallisten ryhmien toiminnan vaikeutumiseen, sekä vaalijärjestelmän muokkaamiseen itselle suotuisampaan suuntaan.</p><p>Kokoomuksen <a href="https://drive.google.com/drive/u/0/folders/0B-eIp__V7TFDTDgwajlKRWtuSEk">periaateohjelmassa vuodelta 2018</a> kirjoitetaan seuraavasti:<em> Kokoomus ja sen aate ovat osa demokraattisten maiden keskustaoikeistolaisten puolueiden muodostamaa yhteisöä. Se jakaa samat yhteiset vapauden ja demokratian arvot ja haluaa niiden pohjalta tehdä työtä ihmisten, yhteiskuntien ja ympäristön hyväksi. - - Tämän toteuttamiseen länsimainen yhteiskuntamalli tarjoaa parhaat historian saatossa kehittyneet puitteet. Niistä tärkeimmät ovat oikeusvaltio, demokratia ja markkinatalous sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Kokoomus on aatteessaan ja kaikessa politiikassaan sitoutunut länsimaisten arvojen ylläpitoon ja edistämiseen.</em><em> </em>(Kokoomus 2018, 1-2)<em>.</em></p><p>Kokoomuksen europuolueeseen, EPP:hen, kuuluu siis aineksia, jotka ovat toimineet viimeisen vuosikymmenen aikana merkittävissä määrin Kokoomuksen periaatteita vastaan. Toimimattomuus asianlaidan suhteen kertoo ennen kaikkea siitä, ettei aihetta nähdä tarpeeksi vakavaksi saavutetun vaikutusvallan rinnalla liikkeiden tekemiseksi mihinkään suuntaan. Kyynisempi kutsuisi periaatteidensa myymiseksi.</p><p>Tähän varmasti vaikuttaa osaltaan, ettei europuolueista kansallisessa mediassa tai yhteiskunnallisessa keskustelussa puhuta juurikaan; Kokoomuksen ja Fideszin kuuluminen samaan poliittiseen euroryhmään ei yksinkertaisesti ole monenkaan kansalaisen tiedossa. Uhriksi joutuu joka tapauksessa äänestäjä.</p><p>---</p><p>Yksi harvoista Euroopan Unionin toimintaan keskittyvistä uutistoimistoista, <a href="https://www.euractiv.com/about-euractiv/abouteuractiv/">Euractiv</a>, kirjoitti hiljattain Puolan Laki ja Oikeus -puolueen (PiS) <a href="https://www.euractiv.com/section/central-europe/news/polish-pis-party-considers-joining-the-epp/">harkitsevan liittymistä Euroopan kansanpuolueeseen</a> ensi vuoden eurovaalien jälkeen. Liittymisneuvotteluiden taustalla on Iso-Britannian kitkuttelevasti etenevä ero Euroopan Unionista, jonka myötä Laki ja Oikeus -puolueen nykyinen euroskeptinen ja keskustaoikeistolainen europuolue ECR (Euroopan konservatiivit ja reformistit) menettäisi Iso-Britannian Konservatiivipuolueen ja kutistaisi ryhmän käytännössä olemattomiin.</p><p>Niin ikään Puolassa hallitusvastuussa toimiva PiS on kohdannut jokseenkin ankaraa kritiikkiä unionilta, Yhdysvalloilta ja yksityisiltä tarkkailijoilta sen pyrkiessä heikentämään erityisesti oikeuslaitoksen itsenäisyyttä politiikasta. Samaiset <a href="https://freedomhouse.org/report/freedom-world/2018/poland">Freedom House</a> ja <a href="https://infographics.economist.com/2018/DemocracyIndex/">Economist Intelligence Unit Democracy Index </a>niin ikään katsovat demokraattisen ja vapaan toiminnan edellytyksien heikentyneen ja olevan vaarassa myös Puolassa.</p><p>Laki ja Oikeus -puolueen liittymistä EPP:hen on kaikista äänekkäimmin kannattanut hieman vähemmän yllättäen juuri Unkarin Fidesz. Euroopan parlamentin isoimpaan europuolueeseen kuuluminen on antanut sille tuulensuojaa länsimaisen ja demokraattisen oikeusvaltion purkamisen synnyttämältä kritiikiltä, ja jäsenyys varmasti toimis samoin myös Laki ja Oikeus -puolueen osalta.</p><p>Euroopan kansanpuolueen jäsenenä toimii kirjoitushetkellä myös Laki ja Oikeus -puolueen kansallinen poliittinen päävastustaja ja vastavoima, puolalainen Kansalaisfoorumi-puolue. Kansalaisfoorumi on ilmoittanut jättävänsä EPP:n mikäli PiS hyväksytään jäseneksi, sillä se ei katso kykenevänsä toimimaan samassa poliittisessa ryhmässä tämän kanssa.</p><p>Kokoomuksen ohella EPP:n kivijalkana toimii Angela Merkelin Kristillisdemokraattinen Unioni. Nähtäväksi jää, ovatko mainitut puolueet valmiit hyväksymään joukkoonsa lisää omien puolueohjelmiensa ja julkilausuttujen ideologioidensa vastaisia poliittisia voimia. Ainakin toistaiseksi EPP:n johtaja Manfred Weber on rauhoitellut eroamisella uhkaajia sanomalla, ettei PiS:n liittyminen ole agendalla.</p><p>Keväällä koittavien eurovaalien myötä äänestäjien on joka tapauksessa hyvä muistaa, että oma annettu ääni ei välttämättä mene äänestetyn ehdokkaan kansallisen puolueen ajamille arvoille. Pahimmassa tapauksessa se edistää kyseisiä arvoja brutaalisti rikkovan puolueen etua.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansallisessa keskustelussa usein kiinnitetään kovin vähän huomiota Euroopan parlamenttiin. Instituutioon, jonka toimintaan meillä tavallisilla tallaajillakin on yllättävän paljon sananvaltaa. Välinpitämättömyydestä oivana esimerkkinä toimii säännönmukaisesti neljäänkymmeneen prosenttiin jäävä äänestysaktiivisuus eurovaaleissa.

Mikäli mahdollista, vieläkin pienemmälle huomiolle jäävät Euroopan parlamentissa toimivat ylikansalliset europuolueet, joiden jäseniä kansalliset poliittiset puolueet ovat. Europarlamenttiin äänestetyt edustajat eivät siis suinkaan edusta kansallisia puolueitaan eurotasolla, vaan ovat osa kansallisrajat ylittäviä poliittisia ryhmiä. Tietyissä tapauksissa erot europuolueiden sisällä voivat olla suuriakin.

Kenties räikeimpiä epäsuhtia kansallisen ja kansainvälisen puolueen ideologioissa löytyy Kansallisen Kokoomuksen suunnalta. Kokoomus on keskustaoikeistolaisen Euroopan kansanpuolueen (European people's party, EPP) jäsen, joka puolestaan on kirjoitushetkellä Parlamentin runsaslukuisin keskustaoikeistolainen ryhmä. Moinen status tarkoittaa, että EPP pitää lankoja käsissään esimerkiksi Euroopan Komission (vastaa osapuilleen hallitusta) nimityksen suhteen, joka Euroopan parlamentin valtaoikeuksien piiriin kuuluu.

Euroopan Kansanpuolueen jäsenpuolueena niin ikään toimii negatiivista julkisuutta sekä kritiikkiä herättänyt unkarilainen Fidesz-puolue, jonka itsevaltaisena johtajana toimii Viktor Orbán, Unkarin pääministeri. Unkari on vapauden ja demokratian tilaa kartoittavien indeksien, kuten yhdysvaltalaisen Freedom Housen ja brittiläisen Economist Intelligence Unit Democracy Indexin, mittareilla liikkunut viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana poispäin vapaasta länsimaisesta demokratiamallista. Erityisesti on kiinnitetty huomiota poliittisen opposition sekä kansalaisyhteiskunnallisten ryhmien toiminnan vaikeutumiseen, sekä vaalijärjestelmän muokkaamiseen itselle suotuisampaan suuntaan.

Kokoomuksen periaateohjelmassa vuodelta 2018 kirjoitetaan seuraavasti: Kokoomus ja sen aate ovat osa demokraattisten maiden keskustaoikeistolaisten puolueiden muodostamaa yhteisöä. Se jakaa samat yhteiset vapauden ja demokratian arvot ja haluaa niiden pohjalta tehdä työtä ihmisten, yhteiskuntien ja ympäristön hyväksi. - - Tämän toteuttamiseen länsimainen yhteiskuntamalli tarjoaa parhaat historian saatossa kehittyneet puitteet. Niistä tärkeimmät ovat oikeusvaltio, demokratia ja markkinatalous sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Kokoomus on aatteessaan ja kaikessa politiikassaan sitoutunut länsimaisten arvojen ylläpitoon ja edistämiseen. (Kokoomus 2018, 1-2).

Kokoomuksen europuolueeseen, EPP:hen, kuuluu siis aineksia, jotka ovat toimineet viimeisen vuosikymmenen aikana merkittävissä määrin Kokoomuksen periaatteita vastaan. Toimimattomuus asianlaidan suhteen kertoo ennen kaikkea siitä, ettei aihetta nähdä tarpeeksi vakavaksi saavutetun vaikutusvallan rinnalla liikkeiden tekemiseksi mihinkään suuntaan. Kyynisempi kutsuisi periaatteidensa myymiseksi.

Tähän varmasti vaikuttaa osaltaan, ettei europuolueista kansallisessa mediassa tai yhteiskunnallisessa keskustelussa puhuta juurikaan; Kokoomuksen ja Fideszin kuuluminen samaan poliittiseen euroryhmään ei yksinkertaisesti ole monenkaan kansalaisen tiedossa. Uhriksi joutuu joka tapauksessa äänestäjä.

---

Yksi harvoista Euroopan Unionin toimintaan keskittyvistä uutistoimistoista, Euractiv, kirjoitti hiljattain Puolan Laki ja Oikeus -puolueen (PiS) harkitsevan liittymistä Euroopan kansanpuolueeseen ensi vuoden eurovaalien jälkeen. Liittymisneuvotteluiden taustalla on Iso-Britannian kitkuttelevasti etenevä ero Euroopan Unionista, jonka myötä Laki ja Oikeus -puolueen nykyinen euroskeptinen ja keskustaoikeistolainen europuolue ECR (Euroopan konservatiivit ja reformistit) menettäisi Iso-Britannian Konservatiivipuolueen ja kutistaisi ryhmän käytännössä olemattomiin.

Niin ikään Puolassa hallitusvastuussa toimiva PiS on kohdannut jokseenkin ankaraa kritiikkiä unionilta, Yhdysvalloilta ja yksityisiltä tarkkailijoilta sen pyrkiessä heikentämään erityisesti oikeuslaitoksen itsenäisyyttä politiikasta. Samaiset Freedom House ja Economist Intelligence Unit Democracy Index niin ikään katsovat demokraattisen ja vapaan toiminnan edellytyksien heikentyneen ja olevan vaarassa myös Puolassa.

Laki ja Oikeus -puolueen liittymistä EPP:hen on kaikista äänekkäimmin kannattanut hieman vähemmän yllättäen juuri Unkarin Fidesz. Euroopan parlamentin isoimpaan europuolueeseen kuuluminen on antanut sille tuulensuojaa länsimaisen ja demokraattisen oikeusvaltion purkamisen synnyttämältä kritiikiltä, ja jäsenyys varmasti toimis samoin myös Laki ja Oikeus -puolueen osalta.

Euroopan kansanpuolueen jäsenenä toimii kirjoitushetkellä myös Laki ja Oikeus -puolueen kansallinen poliittinen päävastustaja ja vastavoima, puolalainen Kansalaisfoorumi-puolue. Kansalaisfoorumi on ilmoittanut jättävänsä EPP:n mikäli PiS hyväksytään jäseneksi, sillä se ei katso kykenevänsä toimimaan samassa poliittisessa ryhmässä tämän kanssa.

Kokoomuksen ohella EPP:n kivijalkana toimii Angela Merkelin Kristillisdemokraattinen Unioni. Nähtäväksi jää, ovatko mainitut puolueet valmiit hyväksymään joukkoonsa lisää omien puolueohjelmiensa ja julkilausuttujen ideologioidensa vastaisia poliittisia voimia. Ainakin toistaiseksi EPP:n johtaja Manfred Weber on rauhoitellut eroamisella uhkaajia sanomalla, ettei PiS:n liittyminen ole agendalla.

Keväällä koittavien eurovaalien myötä äänestäjien on joka tapauksessa hyvä muistaa, että oma annettu ääni ei välttämättä mene äänestetyn ehdokkaan kansallisen puolueen ajamille arvoille. Pahimmassa tapauksessa se edistää kyseisiä arvoja brutaalisti rikkovan puolueen etua.

]]>
13 http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256822-kansallista-kokoomusta-ja-viktor-orbanin-fideszia-yhdistaa-sama-europuolue#comments Euroopan parlamentti Euroopan unioni Kokoomus Puola Unkari Wed, 13 Jun 2018 10:02:27 +0000 Julius Lehtinen http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256822-kansallista-kokoomusta-ja-viktor-orbanin-fideszia-yhdistaa-sama-europuolue
Tänään 13.6. kansanvallan häpeäpäivä... http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256814-tanaan-136-kansanvallan-hapeapaiva <p>Eduskunnan kirjaston takahuoneessa avasin Perussuomalaisten 37 hengen eduskuntaryhmän ylimääräisen kokouksen tasan vuosi sitten 13.6.2017 klo 13.&nbsp; Paikalla vain 15 edustajaa. Missä muut? Ihmettelimme ja odotimme. Ei päätösvaltaa.</p><p>Pian sisään marssi 20 edustajan joukko. Jokainen iski pöydälle eteeni A4:n. &quot;Eroan ryhmästä&quot;, lausui jokainen ponnekkaasti.</p><p>Suunnitelma oli tehty edellisinä päivinä. Juonessa mukana jopa valtakunnan ylin poliittinen johto. Näin se meni.</p><p>Kokouksessa kirjautin eronneet pöytäkirjaan ja totesin kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.</p><p>Vajaan&nbsp;15 sekunnin ajan pohdin mielessäni, mitä teen. Selväksi tuli, että en eroa ryhmästä, johon äänestäjät olivat minut vaaleissa valinneet. Petturiksi kesken vaalikauden en ala. &nbsp;</p><p>Seuraavaksi ilmoitin, että en jatka ryhmän puheenjohtajana. Vain 40 päivää aiemmin olin selvin numeroin tullut siihen valituksi.&nbsp; Värikäs ja vauhdikas ryhmäjohtajuus päättyi. Miksi?</p><p>Ryhmän puheenjohtajan selän takana oli käyty rumaa ja ala-arvoista peliä. En pettynyt siihen, että minua ei ollut kysytty loikkarien joukkoon, vaan siksi, että ryhmä oli tuhottu ryhmän johtajalle kertomatta. Jopa pääministeri oli soittanut minulle edellisenä päivänä klo 16.43, mutta ei kertonut, mitä olivat johtamalleni ryhmälle tekemässä.&nbsp;</p><p>Luottamus romahti moneen suuntaan.</p><p>Illan suussa oli lentonäytös ja ennen kuulumaton poliittinen teatteriesitys.</p><p>Oleellinen muutos hallituspohjassa ei merkinnyt mitään. Kolmijalkaisen hallituksen yksi jalka oli katkennut tyngäksi. Sillä jatkoivat horjuen.&nbsp; Kansa oli ihmeissään. Kansanvalta kadoksissa. Laillisuuden rajoilla edettiin.</p><p>Jyväskylässä valittu uusikaan puoluejohto ei ollut puhdas ja täydellinen. Puutteita ei meistä kenestäkään puutu. Demokratiaa parempaa mallia ei ole keksitty. Puoluekokouksissakin se toimii. Perussuomalaisilla jopa paremmin kuin muilla. Jäsenet päättävät suoraan. Valitsevat myös johtajansa. Näin tapahtui Jyväskylässäkin 10.6.2017. Kukaan ei ole osoittanut yhtään todistetta vilpistä tai kaappauksesta. Ei kukaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Mitä sanoisin hallituspuolueista nyt?&nbsp;</p><p>Kokoomuksen ylimielisyys ja muiden yläpuolelle asettuminen ei yllättänyt.&nbsp; Karhealla kansan äänellä puhuva ja sen syvien rivien etuja ajava puolue saastuttaa.&nbsp;&nbsp;Porvarien rinnalla väärä viiteryhmä, kuten nykyisin puolueitakin luonnehditaan.</p><p>Mutta Keskusta. Se hämmästyttää. Tyrmistyttää. Odotin entiseltä maalaiskansan liikkeeltä arvokasta ja avointa käytöstä. Demokratian&nbsp;kunnioittamista. &nbsp;Ex-kunniapuheenjohtaja on luokitellut nyt jo entisen puolueensa &quot;cityliberaalien&quot; valtaamaksi. Ei liene täysin väärässä. Suvaitsevaisuus ja liberaalius ovat nykyaikaa. Siihen ei vain aina sisälly suvaitsevaisuutta.</p><p>Kolmas hallituspuolue elää omaa niukkaa elämäänsä vaaleja peläten. Elintila on ahdas. Muutkin voimavarat ohuet. Kansa päättää kohtalon. Hyvä niin.</p><p>Tämä 13.6. voitaisiin julistaa kansanvallan häpeäpäiväksi.&nbsp; Kunnioitettu valtiomies Kalevi Sorsa lanseerasi vuonna 1992 aloitetun kansanvallan päivän vieton.&nbsp; Kansanvaltaa valitettavasti meillä on enää ohuesti. Vuosi sitten se koki uuden romahduksen.</p><p>&nbsp;</p><p>Lopuksi.</p><p>Vuosi sitten petyin. En omaan kohteluuni. Muiden menettelyihin. En ole katkera. Olen saanut valtavasti valtakunnan politiikassa 30 vuoden aikana. Olen syvästi&nbsp;kiitollinen. Jatkuu.</p><p>Timo Soini kysyi minulta kevään 2015 hallitusneuvottelujen aikana, minkälaisiin tehtäviin olisin käytettävissä. Vastaisin, että en puhemieheksi enkä ministeriksi. Edustaminen ei kiinnosta yhtään. Vaikean ajan ministeriydestä tarpeeksi kokemusta.&nbsp; Nuorempien aika.&nbsp;Olen mieluummin ryhmän &quot;kokemusasiantuntija&quot; pitkän urani ja korkean ikäni&nbsp;perusteella. Näin vastasin.</p><p>Jossakin jutussa ja kirjassa on&nbsp;väitetty minun &quot;vehkeilleen&quot; kesällä 2016&nbsp;täällä kirjoittamassani blogikirjoituksessa. Arvelin tuolloin, että Timo Soini luopuu lähiaikoina puheenjohtajuudesta. Pohdiskelin seuraajaehdokkaita. Mainitsin useita nimiä. Myönteisesti ja tasavertaisesti. Se ei ollut &quot;vehkeilyä&quot;, vaan normaalia spekulointia. Joten se siitä.</p><p>&nbsp;</p><p>Elämä on peräti mielenkiintoista. Poliitikon elämä on joskus enemmän kuin mihin superlatiivit yltävät.&nbsp;</p><p>Kiitos!</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Eduskunnan kirjaston takahuoneessa avasin Perussuomalaisten 37 hengen eduskuntaryhmän ylimääräisen kokouksen tasan vuosi sitten 13.6.2017 klo 13.  Paikalla vain 15 edustajaa. Missä muut? Ihmettelimme ja odotimme. Ei päätösvaltaa.

Pian sisään marssi 20 edustajan joukko. Jokainen iski pöydälle eteeni A4:n. "Eroan ryhmästä", lausui jokainen ponnekkaasti.

Suunnitelma oli tehty edellisinä päivinä. Juonessa mukana jopa valtakunnan ylin poliittinen johto. Näin se meni.

Kokouksessa kirjautin eronneet pöytäkirjaan ja totesin kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Vajaan 15 sekunnin ajan pohdin mielessäni, mitä teen. Selväksi tuli, että en eroa ryhmästä, johon äänestäjät olivat minut vaaleissa valinneet. Petturiksi kesken vaalikauden en ala.  

Seuraavaksi ilmoitin, että en jatka ryhmän puheenjohtajana. Vain 40 päivää aiemmin olin selvin numeroin tullut siihen valituksi.  Värikäs ja vauhdikas ryhmäjohtajuus päättyi. Miksi?

Ryhmän puheenjohtajan selän takana oli käyty rumaa ja ala-arvoista peliä. En pettynyt siihen, että minua ei ollut kysytty loikkarien joukkoon, vaan siksi, että ryhmä oli tuhottu ryhmän johtajalle kertomatta. Jopa pääministeri oli soittanut minulle edellisenä päivänä klo 16.43, mutta ei kertonut, mitä olivat johtamalleni ryhmälle tekemässä. 

Luottamus romahti moneen suuntaan.

Illan suussa oli lentonäytös ja ennen kuulumaton poliittinen teatteriesitys.

Oleellinen muutos hallituspohjassa ei merkinnyt mitään. Kolmijalkaisen hallituksen yksi jalka oli katkennut tyngäksi. Sillä jatkoivat horjuen.  Kansa oli ihmeissään. Kansanvalta kadoksissa. Laillisuuden rajoilla edettiin.

Jyväskylässä valittu uusikaan puoluejohto ei ollut puhdas ja täydellinen. Puutteita ei meistä kenestäkään puutu. Demokratiaa parempaa mallia ei ole keksitty. Puoluekokouksissakin se toimii. Perussuomalaisilla jopa paremmin kuin muilla. Jäsenet päättävät suoraan. Valitsevat myös johtajansa. Näin tapahtui Jyväskylässäkin 10.6.2017. Kukaan ei ole osoittanut yhtään todistetta vilpistä tai kaappauksesta. Ei kukaan.

 

Mitä sanoisin hallituspuolueista nyt? 

Kokoomuksen ylimielisyys ja muiden yläpuolelle asettuminen ei yllättänyt.  Karhealla kansan äänellä puhuva ja sen syvien rivien etuja ajava puolue saastuttaa.  Porvarien rinnalla väärä viiteryhmä, kuten nykyisin puolueitakin luonnehditaan.

Mutta Keskusta. Se hämmästyttää. Tyrmistyttää. Odotin entiseltä maalaiskansan liikkeeltä arvokasta ja avointa käytöstä. Demokratian kunnioittamista.  Ex-kunniapuheenjohtaja on luokitellut nyt jo entisen puolueensa "cityliberaalien" valtaamaksi. Ei liene täysin väärässä. Suvaitsevaisuus ja liberaalius ovat nykyaikaa. Siihen ei vain aina sisälly suvaitsevaisuutta.

Kolmas hallituspuolue elää omaa niukkaa elämäänsä vaaleja peläten. Elintila on ahdas. Muutkin voimavarat ohuet. Kansa päättää kohtalon. Hyvä niin.

Tämä 13.6. voitaisiin julistaa kansanvallan häpeäpäiväksi.  Kunnioitettu valtiomies Kalevi Sorsa lanseerasi vuonna 1992 aloitetun kansanvallan päivän vieton.  Kansanvaltaa valitettavasti meillä on enää ohuesti. Vuosi sitten se koki uuden romahduksen.

 

Lopuksi.

Vuosi sitten petyin. En omaan kohteluuni. Muiden menettelyihin. En ole katkera. Olen saanut valtavasti valtakunnan politiikassa 30 vuoden aikana. Olen syvästi kiitollinen. Jatkuu.

Timo Soini kysyi minulta kevään 2015 hallitusneuvottelujen aikana, minkälaisiin tehtäviin olisin käytettävissä. Vastaisin, että en puhemieheksi enkä ministeriksi. Edustaminen ei kiinnosta yhtään. Vaikean ajan ministeriydestä tarpeeksi kokemusta.  Nuorempien aika. Olen mieluummin ryhmän "kokemusasiantuntija" pitkän urani ja korkean ikäni perusteella. Näin vastasin.

Jossakin jutussa ja kirjassa on väitetty minun "vehkeilleen" kesällä 2016 täällä kirjoittamassani blogikirjoituksessa. Arvelin tuolloin, että Timo Soini luopuu lähiaikoina puheenjohtajuudesta. Pohdiskelin seuraajaehdokkaita. Mainitsin useita nimiä. Myönteisesti ja tasavertaisesti. Se ei ollut "vehkeilyä", vaan normaalia spekulointia. Joten se siitä.

 

Elämä on peräti mielenkiintoista. Poliitikon elämä on joskus enemmän kuin mihin superlatiivit yltävät. 

Kiitos!

 

 

 

 

 

 

]]>
53 http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256814-tanaan-136-kansanvallan-hapeapaiva#comments Kotimaa Kansanvalta Keskusta Kokoomus Perussuomalaiset Wed, 13 Jun 2018 07:49:10 +0000 Toimi Kankaanniemi http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256814-tanaan-136-kansanvallan-hapeapaiva
Näkökulma: Oletteko te täysi pässinpää, ministeri Orpo? http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256747-nakokulma-oletteko-te-taysi-passinpaa-ministeri-orpo <p><em>&quot;Velkapelot nousevat euroalueen ainoan Pohjoismaisen jäsenen puolesta.&nbsp;</em><em>Kansakunta, joka taisteli Saksan kanssa käsi kädekkäin leikkauspolitiikan puolesta eurooppalaisen velkakriisin aikaan, on kaiken aikaa enemmän ja enemmän huolissaan sen omasta velkataakasta.&quot;</em></p><p>Näin <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2018-06-10/debt-fears-are-mounting-for-the-euro-zone-s-only-nordic-member">kirjoittaa</a> amerikkalainen talouslehti Bloomberg.&nbsp;</p><p>Suomen valtiovarainministeri <strong>Petteri Orpon</strong> suulla.</p><p>Mitäköhän ihmettä minä taas luin?</p><p>Tuo on kieltämättä todella poikkeuksellinen veto valtiovarainministeriltämme käydä amerikkalaisessa talouslehdessä huutelemassa siitä, miten me emme välttämättä pysty enää maksamaan velkojamme 2020-luvulla ja velkakriisi uhkaa ihan kohta.</p><p>Tällä tavoinhan se luottamus kasvaa ja markkinat hymyilevät.</p><p>Pahus. Tai ei sittenkään. Eihän se nyt noin toimi.</p><p>Niin ja mitkä syyt Orpolla olikaan!</p><p>&mdash; 2020-luvulla kun väestö ikääntyy ja me korvaamme Horneteista koostuvan hävittäjälaivastomme, velan maksamisesta voi tulla mahdotonta ilman erittäin vahvaa kasvua ja korkeaa työllisyysastetta. Suomi voi olla jopa uuden velan tarpeessa, kun ikääntymisen pahimmat kustannukset tulevat maksettaviksi, Orpo toteaa lehdelle.</p><p>Hän tosin unohtaa että nuorimmatkin suurten ikäluokkien edustajista täyttävät tänä vuonna 68 vuotta. Todennäköisesti heidän jalkansa ovat olleet tukevasti eläkkeen puolella jo hyvän aikaa.</p><p>Orpo mainitsee yhdeksi riskitekijäksi myös lähitulevaisuudessa tehtävät, miljardien eurojen arvoiset hävittäjäkaupat, joista hän on muuten itse ollut nykyisessä hallituksessa päättämässä.</p><p>Minkä vuoksi hävittäjät ostetaan velkarahalla, jos niihin ei kerran selvästikään ole varaa?</p><p>Ei saa unohtaa myöskään sitä, että Suomen valtionvelka on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, joka lisää entisestään huolta tulevaisuudesta. Orpo varoittaakin, että talouskasvun elpyminen voi olla pian ohi.</p><p>&mdash; Olen opiskellut riittävästi taloustiedettä tietääkseni, että jossakin vaiheessa tulee taantuma. Suomi pääsi globaaliin nousukauteen mukaan niin myöhään, että on riskinä, että kasvu jää lyhytaikaiseksi, hän toteaa.</p><p>Orpo ei mainitse sanallakaan taustoja siihen, minkä vuoksi valtionvelka on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Suomen valtionvelkahan lähti järkyttävään kasvuun vasta vuonna 2009, kun tuolloinen pääministeri <strong>Matti Vanhanen</strong> (kesk.) ja kokoomuksen oma poika <strong>Jyrki Katainen</strong> (kok.) elivät yli varojensa.</p><p>Todellinen huipputahti saavutettiin vuonna 2011, kun nykyisestä komissaari Kataisesta itsestään tuli pääministeri ja valtiovarainministeriön ruoriin hyppäsi sosialidemokraattien silloinen puheenjohtaja <strong>Jutta Urpilainen</strong>. Laskelmien mukaan pelkästään Kataisen aikana otettiin yhteensä 47 miljardia euroa lisää velkaa.</p><p>Tällä tavoinko te luulette investointien ja pääoman virtaavan kotimaahamme, ministeri Orpo?</p><p>Pelottelemalla sijoittajia mahdollisella velkakriisillä yhdessä maailman arvostetuimmassa talouslehdessä?</p><p>Oletteko te täysi pässinpää?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Velkapelot nousevat euroalueen ainoan Pohjoismaisen jäsenen puolesta. Kansakunta, joka taisteli Saksan kanssa käsi kädekkäin leikkauspolitiikan puolesta eurooppalaisen velkakriisin aikaan, on kaiken aikaa enemmän ja enemmän huolissaan sen omasta velkataakasta."

Näin kirjoittaa amerikkalainen talouslehti Bloomberg. 

Suomen valtiovarainministeri Petteri Orpon suulla.

Mitäköhän ihmettä minä taas luin?

Tuo on kieltämättä todella poikkeuksellinen veto valtiovarainministeriltämme käydä amerikkalaisessa talouslehdessä huutelemassa siitä, miten me emme välttämättä pysty enää maksamaan velkojamme 2020-luvulla ja velkakriisi uhkaa ihan kohta.

Tällä tavoinhan se luottamus kasvaa ja markkinat hymyilevät.

Pahus. Tai ei sittenkään. Eihän se nyt noin toimi.

Niin ja mitkä syyt Orpolla olikaan!

— 2020-luvulla kun väestö ikääntyy ja me korvaamme Horneteista koostuvan hävittäjälaivastomme, velan maksamisesta voi tulla mahdotonta ilman erittäin vahvaa kasvua ja korkeaa työllisyysastetta. Suomi voi olla jopa uuden velan tarpeessa, kun ikääntymisen pahimmat kustannukset tulevat maksettaviksi, Orpo toteaa lehdelle.

Hän tosin unohtaa että nuorimmatkin suurten ikäluokkien edustajista täyttävät tänä vuonna 68 vuotta. Todennäköisesti heidän jalkansa ovat olleet tukevasti eläkkeen puolella jo hyvän aikaa.

Orpo mainitsee yhdeksi riskitekijäksi myös lähitulevaisuudessa tehtävät, miljardien eurojen arvoiset hävittäjäkaupat, joista hän on muuten itse ollut nykyisessä hallituksessa päättämässä.

Minkä vuoksi hävittäjät ostetaan velkarahalla, jos niihin ei kerran selvästikään ole varaa?

Ei saa unohtaa myöskään sitä, että Suomen valtionvelka on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, joka lisää entisestään huolta tulevaisuudesta. Orpo varoittaakin, että talouskasvun elpyminen voi olla pian ohi.

— Olen opiskellut riittävästi taloustiedettä tietääkseni, että jossakin vaiheessa tulee taantuma. Suomi pääsi globaaliin nousukauteen mukaan niin myöhään, että on riskinä, että kasvu jää lyhytaikaiseksi, hän toteaa.

Orpo ei mainitse sanallakaan taustoja siihen, minkä vuoksi valtionvelka on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Suomen valtionvelkahan lähti järkyttävään kasvuun vasta vuonna 2009, kun tuolloinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) ja kokoomuksen oma poika Jyrki Katainen (kok.) elivät yli varojensa.

Todellinen huipputahti saavutettiin vuonna 2011, kun nykyisestä komissaari Kataisesta itsestään tuli pääministeri ja valtiovarainministeriön ruoriin hyppäsi sosialidemokraattien silloinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen. Laskelmien mukaan pelkästään Kataisen aikana otettiin yhteensä 47 miljardia euroa lisää velkaa.

Tällä tavoinko te luulette investointien ja pääoman virtaavan kotimaahamme, ministeri Orpo?

Pelottelemalla sijoittajia mahdollisella velkakriisillä yhdessä maailman arvostetuimmassa talouslehdessä?

Oletteko te täysi pässinpää?

]]>
49 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256747-nakokulma-oletteko-te-taysi-passinpaa-ministeri-orpo#comments Bloomberg Jyrki Katainen Kokoomus Petteri Orpo Suomen valtionvelka Tue, 12 Jun 2018 06:34:09 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256747-nakokulma-oletteko-te-taysi-passinpaa-ministeri-orpo
Kun puoluekokousten liehuvat liput ovat taas hetken naftaliinissa http://olli-pekkasalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256732-kun-puoluekokousten-liehuvat-liput-ovat-taas-hetken-naftaliinissa <p>Keskustan ja Kokoomuksen puoluekokoukset on pidetty. Mitä jäi kokouksista käteen? Vähän villoja.&nbsp;</p><p>Keskustan kokouksen osalta ei odotettukaan merkittäviä ulostuloja. Kokoomuksen osalta ennakoin edellisessä puheenvuorossa, että Orpon ja Vapaavuoren välinen &quot;otatus&quot; oli ennakkoon sovittu, aikataulutusta myöten.&nbsp; Näin kävikin. Maakunta- ja sote -debatti oli hyvä saada perjantaina purkkiin jotta veljesten välinen näkemysero ei varjostaisi koko viikonloppua.&nbsp;</p><p>Mutta palataanpa kuitenkin Sotkamon tapahtumiin jossa ei tosiasiallisesti mitään tapahtunutkaan, mutta kokouksen ja etenkin puheenjohtajan valinnan osalta kokouksella oli tulevia ek-vaaleja silmälläpitäen ratkaiseva merkitys. Puoluekokouksen jälkeinen harmonia tullee jäämään lyhytaikaiseksi.&nbsp;</p><p>Keskustan lappilainen puolueaktiivi Janne Kaisanlahti kiteytti erinomaisesti puolueen tilan 9.6 Maaseudun tulevaisuudessa toteamalla, että &quot;Suomeen ei tarvita kahta kokoomusta.&quot;&nbsp;</p><p><a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.251891" title="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.251891">https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.251891</a></p><p>Kaisanlahden näkemykseen on varsin helppo yhtyä. Puolueen kannatus pyörii viidentoista prosentin kahta puolta ja kun ottaa huomioon, että pääministeripuolue tulee kärisimään automaattisesti ns. hallitusvastuusta, ei tarvitse olla merkittäväkään ennustajaeukko tai -ukko, kun tietää, että Keskustalle on odotettavissa rökäletappio.&nbsp;</p><p>Tämän tappion puolue olisi voinut pyrkiä ainakin teoreettisesti ennaltaehkäisemään vaihtamalla puheenjohtajaa. Tosiasia on, että PM Sipilä on enemmän oikealla kuin yksikään kokoomuslainen jo taustansa ja intressiensä vuoksi. Tosiasiassa Sipilälle on aivan sama tuleeko maakuntauudistusta vai ei. Hänelle olennaisempi asia on Kokoomuksen ajama valinnanvapaus. Miksikö näin? Valistunut politiikan seuraaja löytää kysymykseen varsin helposti vastauksen mikäli vähän asiaa syvällisemmin pohdiskelee ja arssinoi. Jätänkin tältä osin lukijalle pohdittavaksi, miksikö näin?&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskustan ja Kokoomuksen puoluekokoukset on pidetty. Mitä jäi kokouksista käteen? Vähän villoja. 

Keskustan kokouksen osalta ei odotettukaan merkittäviä ulostuloja. Kokoomuksen osalta ennakoin edellisessä puheenvuorossa, että Orpon ja Vapaavuoren välinen "otatus" oli ennakkoon sovittu, aikataulutusta myöten.  Näin kävikin. Maakunta- ja sote -debatti oli hyvä saada perjantaina purkkiin jotta veljesten välinen näkemysero ei varjostaisi koko viikonloppua. 

Mutta palataanpa kuitenkin Sotkamon tapahtumiin jossa ei tosiasiallisesti mitään tapahtunutkaan, mutta kokouksen ja etenkin puheenjohtajan valinnan osalta kokouksella oli tulevia ek-vaaleja silmälläpitäen ratkaiseva merkitys. Puoluekokouksen jälkeinen harmonia tullee jäämään lyhytaikaiseksi. 

Keskustan lappilainen puolueaktiivi Janne Kaisanlahti kiteytti erinomaisesti puolueen tilan 9.6 Maaseudun tulevaisuudessa toteamalla, että "Suomeen ei tarvita kahta kokoomusta." 

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.251891

Kaisanlahden näkemykseen on varsin helppo yhtyä. Puolueen kannatus pyörii viidentoista prosentin kahta puolta ja kun ottaa huomioon, että pääministeripuolue tulee kärisimään automaattisesti ns. hallitusvastuusta, ei tarvitse olla merkittäväkään ennustajaeukko tai -ukko, kun tietää, että Keskustalle on odotettavissa rökäletappio. 

Tämän tappion puolue olisi voinut pyrkiä ainakin teoreettisesti ennaltaehkäisemään vaihtamalla puheenjohtajaa. Tosiasia on, että PM Sipilä on enemmän oikealla kuin yksikään kokoomuslainen jo taustansa ja intressiensä vuoksi. Tosiasiassa Sipilälle on aivan sama tuleeko maakuntauudistusta vai ei. Hänelle olennaisempi asia on Kokoomuksen ajama valinnanvapaus. Miksikö näin? Valistunut politiikan seuraaja löytää kysymykseen varsin helposti vastauksen mikäli vähän asiaa syvällisemmin pohdiskelee ja arssinoi. Jätänkin tältä osin lukijalle pohdittavaksi, miksikö näin? 

 

 

]]>
0 http://olli-pekkasalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256732-kun-puoluekokousten-liehuvat-liput-ovat-taas-hetken-naftaliinissa#comments Keskusta Kokoomus Puoluekokous Mon, 11 Jun 2018 17:25:44 +0000 Olli-Pekka Salminen http://olli-pekkasalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256732-kun-puoluekokousten-liehuvat-liput-ovat-taas-hetken-naftaliinissa