Valinnanvapaus http://raunolintunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/134216/all Sat, 21 Jul 2018 12:58:48 +0300 fi Tämä soteuudistus todennäköisesti kaatuu. Minkälainen on seuraava? http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258491-tama-soteuudistus-todennakoisesti-kaatuu-minkalainen-on-seuraava <p>Kesäkuun viimeisellä viikolla <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000005733104.html">hallituspuolueet myöntyivät soteuudistuksen lykkääntymiseen</a>. Periaatteessa on vielä mahdollista, että maakuntavaalit järjestettäisiin eduskuntavaalien yhteydessä huhtikuussa 2019. Venetsian komission suositus on, että vaalilait hyväksyttäisiin vähintään puoli vuotta ennen vaalien järjestämistä. Tätä suositusta voi noudattaa, mikäli soteuudistus valmistuu lokakuussa 2018. Vaikuttaa epätodennäköiseltä, sotevaliokunta nimittäin palaa asian käsittelyyn vasta elo-syyskuun vaihteessa.</p><p>Venetsian komission suositus on tietysti vain suositus. Tätä isompi ongelma hallitukselle on sen todella kapea enemmistö eduskunnassa. Koska Elina Lepomäki ja Paavo Väyrynen ovat sanoneet äänestävänsä uudistusta vastaan, hallituspuolueilla on vain 102 ääntä vastustajien 96 ääntä vastaan. Kolme ei-ääntä lisää riittää kaatamaan uudistuksen, koska puhemies ei äänestä. Esimerkiksi Helsingissä kokoomus vastustaa nykymuotoista soteuudistusta. Helsinkiläisiä kokoomusedustajia on kuusi, eli puolet näistä riittäisi. Mikäli soteuudistus ei kaadu perustuslakiin tai muihin lakiteknisiin ongelmiin, se voi hyvinkin kaatua poliittisiin ongelmiin.</p><p>Tällöin uudistusta pääsee yrittämään seuraava hallitus. Se tulee lähes varmasti olemaan enemmistöhallitus, mutta Suomessa ei ole koskaan ollut enemmistöhallitusta jossa ei olisi ollut mukana joko keskusta (tai sen edeltäjäpuolue maalaisliitto) tai kokoomus. Moni vasemmistolainen ja vihreä tuntuu toivovan hallituspohjaksi vasemmistoliberaalia koalitiota (SDP+Vihr+Vas+RKP), mutta <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10287615">heinäkuun alussa</a><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10287615">&nbsp;näidenpuolueiden kannatus oli yhteensä 46.1%</a>, siinä missä muiden eduskuntapuolueiden kannatus oli yhteensä 51.3%. En usko vasemmistoliberaalien saavan 101 paikkaa, ja vaikka tämä häviävän pieni mahdollisuus toteutuisi, niin eiköhän hallitukselle haluta vähintään 110-120 paikkaa. Eli vaikka demarit olisivat suurin puolue ja vihreät, vasemmisto ja RKP lähtisivät hallitukseen, tulee hallituksessa olemaan myös kokoomus tai kepu.</p><p>SDP, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP pääsevät siis valitsemaan, haluavatko nykymallisesta sotesta sen kokoomuslaiset elementit (eli &rdquo;valinnanvapauden&rdquo;), vai kepulaiset elementit (enemmän maakuntia, esim. 18).</p><p>Kepu tulee häviämään vaaleissa enemmän kuin kokoomus, ja siksi sillä voi olla haluja lähteä oppositioon nostamaan kannatustaan. Mutta mikäli kepulle luvataan 18 maakuntaa, se saadaan kyllä houkuteltua myös hallitukseen. Lisäksi kepun ottaminen hallitukseen on käytännössä ainoa mahdollisuus välttää kokoomuksen kovaotteisesti ajama valinnanvapausmalli.</p><p>Eli vaikka oppositio nyt haukkuu sekä maakuntien suurta määrää että valinnanvapausmallia, todennäköisesti jompi kumpi tullaan hyväksymään. Kumpi näistä olisi pienempi paha?</p><p>Onko suuri maakuntien määrä vain kepun salajuoni?</p><p>Minulle 18 maakuntaa ei ole liikaa. Toki säästöjä tulee sitä vähemmän mitä enemmän maakuntia, mutta pieninkin maakunta (Keski-Pohjanmaa, asukasluku 68000) on lähes 100 kertaa suurempi kuin pienin Manner-Suomen kunta (Luhanka, asukasluku 723). Jos tähän asti Luhanka on kyennyt järjestämään sotepalvelut, uskon että Keski-Pohjanmaa pystyy samaan.</p><p>Mielestäni maakuntien on hyvä olla järkeviä kokonaisuuksia alueellisten keskusten ympärillä, eikä pelkästään geometriaan ja väkilukuun perustuvia mielivaltaisesti piirrettyjä alueita. Valmiiksi olemassaoleva alueellinen identiteetti lisää kiinnostusta maakunnan asioihin vaikuttamiseen, ja yksiselitteinen keskuspaikka vähentää intressiristiriitoja. Suurempi maakuntien määrä tarkoittaa enemmän demokratiaa, ja pelkästään rahassa mitattuna demokratia on lähes aina kalliimpaa kuin sanelu keskuksista päin.</p><p>Erityisesti vihreät tuttuni facebookissa tuntuvat pitävän suurta maakuntien määrää jonkinlaisena kepun salajuonena, jolla kepu pääsee sanelemaan maakuntien keskuskaupunkeja. Mutta jos verrataan viime eduskuntavaalien tuloksia maakuntakeskuksissa niiden keskuspaikkojen tuloksiin, huomataan että kepu hallitsee jo nyt lähes kaikkia maakuntakeskuksia joiden maakunnat tulevat todennäköisesti olemaan kepulaisia, esimerkiksi Joensuuta, Rovaniemeä, Oulua, Sotkamoa, Kuopiota ja Seinäjokea. Kepu ei ole vain maaseudun puolue, se on myös pienten maakuntakeskusten puolue. Tässä suhteessa maakuntauudistus hyödyttäisi kepua lähinnä vain Keski-Suomessa ja mahdollisesti Kaakkois-Suomessa. Erityisesti pääkaupunkiseudulla pelko &rdquo;kepun kasvavasta vallasta&rdquo; on täysin yliampuvaa. Eduskuntavaaleissa keskusta sai Helsingissä ja Uudellamaalla jaossa olleista yhteensä 57 paikasta vaivaiset 5 eikä tämä luku seuraavissa vaaleissa ainakaan nouse.</p><p>Jotkut vihreät myös pelkäävät, että maakuntauudistus kasvattaa &rdquo;autopuolueen&rdquo;, eli kehyskunnissa asuvien vaikutusvaltaa kaavoituksessa. Minusta on kuitenkin reilua, että kaupunkien kaavoitukseen pääsevät osallistumaan myös ne, jotka käyvät niissä töissä ja tekevät niissä suuren osan ostoksistaan. Kasvihuonepääntöjen vähentämisen eteen myös kehyskuntiin on tarpeen saada &rdquo;lisää kaupunkia&rdquo;, eli tiiviimpää kaavoittamista. Kaavoitusvallan siirtäminen maakunnille tekee tästä entistä mahdollisempaa. En usko että &rdquo;autopuolue&rdquo; on pidemmällä aikavälillä maakuntauudistuksen voittaja, päinvastoin.</p><p>Mitä taas valinnanvapausmalliin tulee, voi hyvinkin olla olemassa sellainen valinnanvapausmalli joka ei johda menojen räjähtämiseen ja miljardien päätymiseen veroparatiiseihin. Kokoomuksen kanssa sellaista mallia ei kuitenkaan keksitä.</p><p>Toukokuussa <a href="https://twitter.com/Arautiainen/status/999335368444071936">kyselin twitter-seuraajiltani</a> että miten käy, useampi näki tulevaisuudessa ennemminkin paljon maakuntia kuin kokoomuksen käsityksen &rdquo;valinnanvapaudesta&rdquo;. Tämä on varmaankin toiveajattelua. Sekä demareille että vihreille kokoomus on yleensä ollut mieluisampi hallituskumppani kuin kepu, ovathan kaikki kolme kaupunkilaisten puolueita.</p><p>Siispä veikkaukseni on, että maakuntien määrää karsitaan, mutta demarien ja vihreiden palopuheet nykyisen valinnanvapausmallin turmiollisuudesta unohtuvat seuraavalla hallituskaudella, ja se hyväksytään pienin korjauksin.</p><p>Kumman sinä ottaisit jos olisi pakko valita, kokoomuksen valinnanvapausmallin vai kepun 18 maakuntaa?</p><p>Antti Rautiainen</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kesäkuun viimeisellä viikolla hallituspuolueet myöntyivät soteuudistuksen lykkääntymiseen. Periaatteessa on vielä mahdollista, että maakuntavaalit järjestettäisiin eduskuntavaalien yhteydessä huhtikuussa 2019. Venetsian komission suositus on, että vaalilait hyväksyttäisiin vähintään puoli vuotta ennen vaalien järjestämistä. Tätä suositusta voi noudattaa, mikäli soteuudistus valmistuu lokakuussa 2018. Vaikuttaa epätodennäköiseltä, sotevaliokunta nimittäin palaa asian käsittelyyn vasta elo-syyskuun vaihteessa.

Venetsian komission suositus on tietysti vain suositus. Tätä isompi ongelma hallitukselle on sen todella kapea enemmistö eduskunnassa. Koska Elina Lepomäki ja Paavo Väyrynen ovat sanoneet äänestävänsä uudistusta vastaan, hallituspuolueilla on vain 102 ääntä vastustajien 96 ääntä vastaan. Kolme ei-ääntä lisää riittää kaatamaan uudistuksen, koska puhemies ei äänestä. Esimerkiksi Helsingissä kokoomus vastustaa nykymuotoista soteuudistusta. Helsinkiläisiä kokoomusedustajia on kuusi, eli puolet näistä riittäisi. Mikäli soteuudistus ei kaadu perustuslakiin tai muihin lakiteknisiin ongelmiin, se voi hyvinkin kaatua poliittisiin ongelmiin.

Tällöin uudistusta pääsee yrittämään seuraava hallitus. Se tulee lähes varmasti olemaan enemmistöhallitus, mutta Suomessa ei ole koskaan ollut enemmistöhallitusta jossa ei olisi ollut mukana joko keskusta (tai sen edeltäjäpuolue maalaisliitto) tai kokoomus. Moni vasemmistolainen ja vihreä tuntuu toivovan hallituspohjaksi vasemmistoliberaalia koalitiota (SDP+Vihr+Vas+RKP), mutta heinäkuun alussa näidenpuolueiden kannatus oli yhteensä 46.1%, siinä missä muiden eduskuntapuolueiden kannatus oli yhteensä 51.3%. En usko vasemmistoliberaalien saavan 101 paikkaa, ja vaikka tämä häviävän pieni mahdollisuus toteutuisi, niin eiköhän hallitukselle haluta vähintään 110-120 paikkaa. Eli vaikka demarit olisivat suurin puolue ja vihreät, vasemmisto ja RKP lähtisivät hallitukseen, tulee hallituksessa olemaan myös kokoomus tai kepu.

SDP, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP pääsevät siis valitsemaan, haluavatko nykymallisesta sotesta sen kokoomuslaiset elementit (eli ”valinnanvapauden”), vai kepulaiset elementit (enemmän maakuntia, esim. 18).

Kepu tulee häviämään vaaleissa enemmän kuin kokoomus, ja siksi sillä voi olla haluja lähteä oppositioon nostamaan kannatustaan. Mutta mikäli kepulle luvataan 18 maakuntaa, se saadaan kyllä houkuteltua myös hallitukseen. Lisäksi kepun ottaminen hallitukseen on käytännössä ainoa mahdollisuus välttää kokoomuksen kovaotteisesti ajama valinnanvapausmalli.

Eli vaikka oppositio nyt haukkuu sekä maakuntien suurta määrää että valinnanvapausmallia, todennäköisesti jompi kumpi tullaan hyväksymään. Kumpi näistä olisi pienempi paha?

Onko suuri maakuntien määrä vain kepun salajuoni?

Minulle 18 maakuntaa ei ole liikaa. Toki säästöjä tulee sitä vähemmän mitä enemmän maakuntia, mutta pieninkin maakunta (Keski-Pohjanmaa, asukasluku 68000) on lähes 100 kertaa suurempi kuin pienin Manner-Suomen kunta (Luhanka, asukasluku 723). Jos tähän asti Luhanka on kyennyt järjestämään sotepalvelut, uskon että Keski-Pohjanmaa pystyy samaan.

Mielestäni maakuntien on hyvä olla järkeviä kokonaisuuksia alueellisten keskusten ympärillä, eikä pelkästään geometriaan ja väkilukuun perustuvia mielivaltaisesti piirrettyjä alueita. Valmiiksi olemassaoleva alueellinen identiteetti lisää kiinnostusta maakunnan asioihin vaikuttamiseen, ja yksiselitteinen keskuspaikka vähentää intressiristiriitoja. Suurempi maakuntien määrä tarkoittaa enemmän demokratiaa, ja pelkästään rahassa mitattuna demokratia on lähes aina kalliimpaa kuin sanelu keskuksista päin.

Erityisesti vihreät tuttuni facebookissa tuntuvat pitävän suurta maakuntien määrää jonkinlaisena kepun salajuonena, jolla kepu pääsee sanelemaan maakuntien keskuskaupunkeja. Mutta jos verrataan viime eduskuntavaalien tuloksia maakuntakeskuksissa niiden keskuspaikkojen tuloksiin, huomataan että kepu hallitsee jo nyt lähes kaikkia maakuntakeskuksia joiden maakunnat tulevat todennäköisesti olemaan kepulaisia, esimerkiksi Joensuuta, Rovaniemeä, Oulua, Sotkamoa, Kuopiota ja Seinäjokea. Kepu ei ole vain maaseudun puolue, se on myös pienten maakuntakeskusten puolue. Tässä suhteessa maakuntauudistus hyödyttäisi kepua lähinnä vain Keski-Suomessa ja mahdollisesti Kaakkois-Suomessa. Erityisesti pääkaupunkiseudulla pelko ”kepun kasvavasta vallasta” on täysin yliampuvaa. Eduskuntavaaleissa keskusta sai Helsingissä ja Uudellamaalla jaossa olleista yhteensä 57 paikasta vaivaiset 5 eikä tämä luku seuraavissa vaaleissa ainakaan nouse.

Jotkut vihreät myös pelkäävät, että maakuntauudistus kasvattaa ”autopuolueen”, eli kehyskunnissa asuvien vaikutusvaltaa kaavoituksessa. Minusta on kuitenkin reilua, että kaupunkien kaavoitukseen pääsevät osallistumaan myös ne, jotka käyvät niissä töissä ja tekevät niissä suuren osan ostoksistaan. Kasvihuonepääntöjen vähentämisen eteen myös kehyskuntiin on tarpeen saada ”lisää kaupunkia”, eli tiiviimpää kaavoittamista. Kaavoitusvallan siirtäminen maakunnille tekee tästä entistä mahdollisempaa. En usko että ”autopuolue” on pidemmällä aikavälillä maakuntauudistuksen voittaja, päinvastoin.

Mitä taas valinnanvapausmalliin tulee, voi hyvinkin olla olemassa sellainen valinnanvapausmalli joka ei johda menojen räjähtämiseen ja miljardien päätymiseen veroparatiiseihin. Kokoomuksen kanssa sellaista mallia ei kuitenkaan keksitä.

Toukokuussa kyselin twitter-seuraajiltani että miten käy, useampi näki tulevaisuudessa ennemminkin paljon maakuntia kuin kokoomuksen käsityksen ”valinnanvapaudesta”. Tämä on varmaankin toiveajattelua. Sekä demareille että vihreille kokoomus on yleensä ollut mieluisampi hallituskumppani kuin kepu, ovathan kaikki kolme kaupunkilaisten puolueita.

Siispä veikkaukseni on, että maakuntien määrää karsitaan, mutta demarien ja vihreiden palopuheet nykyisen valinnanvapausmallin turmiollisuudesta unohtuvat seuraavalla hallituskaudella, ja se hyväksytään pienin korjauksin.

Kumman sinä ottaisit jos olisi pakko valita, kokoomuksen valinnanvapausmallin vai kepun 18 maakuntaa?

Antti Rautiainen

 

 

 

]]>
14 http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258491-tama-soteuudistus-todennakoisesti-kaatuu-minkalainen-on-seuraava#comments Kotimaa Keskusta Maakunta- ja soteuudistus Maakuntauudistus Sote-uudistus Valinnanvapaus Sat, 21 Jul 2018 09:58:48 +0000 Antti Rautiainen http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258491-tama-soteuudistus-todennakoisesti-kaatuu-minkalainen-on-seuraava
Kapitaatiomalli ja SOTE? Mikä ihmeen kapitaatikorvaus? http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257105-kapitaatiomalli-ja-sote-mika-ihmeen-kapitaatikorvaus <p>Kannatan yhä tulossa olevaa valinnanvapauslakia - käytännössä siis SOTE-uudistusta. Uudistusta on kritisoitu mm. siihen sisältyvän <a href="http://www.potilaanlaakarilehti.fi/potilaan-aani/oi-kallis-kapitaatio/">kapitaation johdosta</a>. Kapitaatiolla tarkoitetaan sitä, että olipa palvelun tuottaja yksityinen tai julkinen sektori niin se saa tuottamastaan palvelusta samansuuruisen korvauksen.</p><p>Kapitaatiokorvauksia on <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9402387">kokeiltu mm. Jyväskylässä</a>.&nbsp;</p><p>Vastustatko SOTEa? Tiesitkö jo ennen tätä juttua, että mikä on kapitaatiokorvaus? Vastustaminen pelkästään siksi, että &quot;en tiedä&quot; ei ole fiksua. SOTEn ja kapitaatiokorvausten myötä moni asia saattaisi olla toisin, jopa paremmin?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kannatan yhä tulossa olevaa valinnanvapauslakia - käytännössä siis SOTE-uudistusta. Uudistusta on kritisoitu mm. siihen sisältyvän kapitaation johdosta. Kapitaatiolla tarkoitetaan sitä, että olipa palvelun tuottaja yksityinen tai julkinen sektori niin se saa tuottamastaan palvelusta samansuuruisen korvauksen.

Kapitaatiokorvauksia on kokeiltu mm. Jyväskylässä

Vastustatko SOTEa? Tiesitkö jo ennen tätä juttua, että mikä on kapitaatiokorvaus? Vastustaminen pelkästään siksi, että "en tiedä" ei ole fiksua. SOTEn ja kapitaatiokorvausten myötä moni asia saattaisi olla toisin, jopa paremmin?

]]>
0 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257105-kapitaatiomalli-ja-sote-mika-ihmeen-kapitaatikorvaus#comments Kapitaatio Sote Valinnanvapaus Valinnanvapauslaki Tue, 19 Jun 2018 01:44:00 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257105-kapitaatiomalli-ja-sote-mika-ihmeen-kapitaatikorvaus
Hallitus varautuu jo valinnanvapauden järjestelmäongelmaan - vaaranmerkkejä! http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257100-hallitus-varautuu-jo-valinnanvapauden-jarjestelmaongelmaan-vaaranmerkkeja <p>&nbsp;</p><p><strong>Katso &quot;Hallituksen muutosehdotukset valinnanvapauteen ja maakuntien rahoitukseen 18.6.2018&quot; linkistä alla:</strong></p><p><a href="https://alueuudistus.fi/documents/10616/8769040/Maakunta-+ja+sote-uudistuksen+tiedotustilaisuus+18.6.2018/aecb6397-88b4-4ad6-85a3-fbb77118195a/Maakunta-+ja+sote-uudistuksen+tiedotustilaisuus+18.6.2018.pdf" title="https://alueuudistus.fi/documents/10616/8769040/Maakunta-+ja+sote-uudistuksen+tiedotustilaisuus+18.6.2018/aecb6397-88b4-4ad6-85a3-fbb77118195a/Maakunta-+ja+sote-uudistuksen+tiedotustilaisuus+18.6.2018.pdf">https://alueuudistus.fi/documents/10616/8769040/Maakunta-+ja+sote-uudist...</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Lähde:</strong></p><p><a href="https://alueuudistus.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-valinnanvapauden-vaiheistusta-lisataan-ja-maakuntien-rahoitus-turvataan" title="https://alueuudistus.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-valinnanvapauden-vaiheistusta-lisataan-ja-maakuntien-rahoitus-turvataan">https://alueuudistus.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-valin...</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Katsokaa erityisesti seuraavat kohdat:</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>&quot;Yksittäisen maakunnan lisärahoitus (7 &sect;)</strong></p><p>&bull; Maakunnalla olisi oikeus lisärahoitukseen, jos riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen maakunnalle myönnettävällä perusrahoituksella vaarantuisi.</p><p>&bull; Lisärahoitusta voitaisiin myöntää maakunnan hakemuksen lisäksi valtion aloitteesta.</p><p>&bull; Lisärahoitusta olisi mahdollista hakea myös äkillisissä ja ennakoimattomissa tilanteissa.</p><p>&bull; Lisärahoitus korvaisi aiemmat yksittäistä maakuntaa koskevat joustoelementit. Maakunta voisi kuitenkin edelleen saada valtiolta harkinnanvaraisesti lainaa, avustusta ja takauksen.</p><p>&bull; Arvioinnissa otetaan huomioon maakunnan edellytykset varautua muiden lakisääteisten velvoitteidensa hoitamiseen.</p><p>&bull; Maakunnan hakemuksesta saatu lisärahoitus käynnistäisi jatkossakin arviointimenettelyn siirtymäajan jälkeen automaattisesti.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>&quot;Maakuntien rahoituksen kokonaistaso (6 &sect;)</strong></p><p>&bull; Maakuntien rahoitusta olisi korotettava, jos valtion rahoituksen taso todettaisiin kokonaisarvion perusteella useassa maakunnassa riittämättömäksi turvaamaan riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut (ns. järjestelmäongelma).</p><p>&bull; Sovellettaisiin, jos maakuntien rahoituksen taso vaarantaisi riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisen vähintään kahdeksassa maakunnassa tai maakunnissa, joiden asukasluku on yhteensä enemmän kuin 40 prosenttia koko maan asukasluvusta.</p><p>&bull; Rahoitusta korotetaan määrällä, joka on tarpeen riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi jokaiselle yhdenvertaisesti ottaen samalla huomioon maakuntien edellytykset muiden lakisääteisten velvoitteidensa hoitamiseen.&quot;</p><p>----</p><p><img alt="surprise" height="23" src="http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/omg_smile.png" title="surprise" width="23" /> <strong>Missä ovat sote- ja maku-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet? Ja pyritäänkö niihin enää? Onko ainoa tavoite saada uudistus vain itsepintaisesti ajettua maaliin tällä hallituskaudella? Maaliin vain - tulipa sitten &quot;sutta tai sekundaa&quot;... </strong></p><p><strong>Miksi näin, kenen etua jo &quot;susi syntyessään&quot; oleva sote- ja maku-uudistus palvelee? Onko uudistuksen tarkoitus ollakin vain suloisen makea imagotekijä Suomen alkavalle EU-puheenjohtajuudelle? </strong></p><p><strong>Entäpä, jos komea sote-maku-kakku osoittautuukin olevan silkkoa sisältä... <img alt="laugh" height="23" src="http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/teeth_smile.png" title="laugh" width="23" /></strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Katso "Hallituksen muutosehdotukset valinnanvapauteen ja maakuntien rahoitukseen 18.6.2018" linkistä alla:

https://alueuudistus.fi/documents/10616/8769040/Maakunta-+ja+sote-uudistuksen+tiedotustilaisuus+18.6.2018/aecb6397-88b4-4ad6-85a3-fbb77118195a/Maakunta-+ja+sote-uudistuksen+tiedotustilaisuus+18.6.2018.pdf

 

Lähde:

https://alueuudistus.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-valinnanvapauden-vaiheistusta-lisataan-ja-maakuntien-rahoitus-turvataan

 

Katsokaa erityisesti seuraavat kohdat:

 

"Yksittäisen maakunnan lisärahoitus (7 §)

• Maakunnalla olisi oikeus lisärahoitukseen, jos riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen maakunnalle myönnettävällä perusrahoituksella vaarantuisi.

• Lisärahoitusta voitaisiin myöntää maakunnan hakemuksen lisäksi valtion aloitteesta.

• Lisärahoitusta olisi mahdollista hakea myös äkillisissä ja ennakoimattomissa tilanteissa.

• Lisärahoitus korvaisi aiemmat yksittäistä maakuntaa koskevat joustoelementit. Maakunta voisi kuitenkin edelleen saada valtiolta harkinnanvaraisesti lainaa, avustusta ja takauksen.

• Arvioinnissa otetaan huomioon maakunnan edellytykset varautua muiden lakisääteisten velvoitteidensa hoitamiseen.

• Maakunnan hakemuksesta saatu lisärahoitus käynnistäisi jatkossakin arviointimenettelyn siirtymäajan jälkeen automaattisesti."

 

"Maakuntien rahoituksen kokonaistaso (6 §)

• Maakuntien rahoitusta olisi korotettava, jos valtion rahoituksen taso todettaisiin kokonaisarvion perusteella useassa maakunnassa riittämättömäksi turvaamaan riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut (ns. järjestelmäongelma).

• Sovellettaisiin, jos maakuntien rahoituksen taso vaarantaisi riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisen vähintään kahdeksassa maakunnassa tai maakunnissa, joiden asukasluku on yhteensä enemmän kuin 40 prosenttia koko maan asukasluvusta.

• Rahoitusta korotetaan määrällä, joka on tarpeen riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi jokaiselle yhdenvertaisesti ottaen samalla huomioon maakuntien edellytykset muiden lakisääteisten velvoitteidensa hoitamiseen."

----

surprise Missä ovat sote- ja maku-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet? Ja pyritäänkö niihin enää? Onko ainoa tavoite saada uudistus vain itsepintaisesti ajettua maaliin tällä hallituskaudella? Maaliin vain - tulipa sitten "sutta tai sekundaa"...

Miksi näin, kenen etua jo "susi syntyessään" oleva sote- ja maku-uudistus palvelee? Onko uudistuksen tarkoitus ollakin vain suloisen makea imagotekijä Suomen alkavalle EU-puheenjohtajuudelle?

Entäpä, jos komea sote-maku-kakku osoittautuukin olevan silkkoa sisältä... laugh

]]>
8 http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257100-hallitus-varautuu-jo-valinnanvapauden-jarjestelmaongelmaan-vaaranmerkkeja#comments Maakuntien rahoitus Sote- ja maakuntauudistus Valinnanvapaus Mon, 18 Jun 2018 16:41:14 +0000 Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257100-hallitus-varautuu-jo-valinnanvapauden-jarjestelmaongelmaan-vaaranmerkkeja
Sote-lait tehtävä huolella http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256342-sote-lait-tehtava-huolella <p>Perjantaina valmistunut perustuslakivaliokunnan lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta antaa uudistukselle luvan edetä, mutta edellyttää useita muutoksia. Lausunnon myötä eduskunta pääsee työssään&nbsp;eteenpäin. Aloitamme sosiaali-ja terveysvaliokunnassa välittömästi paneutumisen perustuslakivaliokunnan lausuntoon. Ensi lukemalta nostan esille muutamia&nbsp;huomiota.</p><p>1) On hyvä, että perustuslakivaliokunnan muutosvaateet eivät ole niin suuria, etteikö niitä eduskunnassa voitaisi yhteistyössä ministeriöiden kanssa tehdä.</p><p>2) Näyttää siltä, että muutokset eivät murra eivätkä nakerra sote- rahoituskehystä eikä ihmisten yhdenvertaisten palveluiden saatavuuden kannalta tärkeän valinnanvapauden laajentamista. Sotelle asetetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa.</p><p>3) Lausunnossa ei tule muutosta siihen, mitä perustuslakivaliokunta on aiemmin todennut koko sote-uudistuksesta. Perustuslakivaliokunta näytti jo aiemmin vihreää valoa uudistuksen perusperiaatteille ja sen osana valinnanvapaudelle. Perustuslakivaliokunta näki valinnanvapauden tärkeänä ihmisten itsemääräämisoikeuden vahvistajana.</p><p>4) Perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta on mittavan uudistuksen ja erityisesti valinnanvapauden laajentamisessa katsottava vielä rytmitystä niin valinnanvapauspalveluittain kuin alueittain. Tämä on sosiaali- ja terveysvaliokunnan tehtävä huolella. Onhan valinnanvapaus juuri se osa, jolla vauhditetaan peruspalveluiden vahvistumista. Lisäaika on&nbsp;tervetullut erityisesti metropolimaakunta Uudellemaalle, joka on alueista mittavammin toivonut lisäaikaa uudistukseen valmistautumiseen.</p><p>5) Valinnanvapauspilottien käyntiin saaminen on tärkeä osa uudistusta. Tähän perustuslakivaliokunta edellytti lainsäädännöllisiä tarkennuksia, jotka on tehtävä niin, että pilotoinnit saadaan heti lakien hyväksymisen jälkeen liikkeelle. Pilotti on erityisen tärkeä Helsingille ja Uudenmaan kunnille, joiden pilottihakemus on jo hyväksytty. Piloteilla voidaan hallita uudistuksen alkuvaiheen menoriskejä ja pehmentää muutoksen suuruutta. pilottien myötä ihmiset pääsevät valinnanvapauden piiriin. Tämä on palveluja käyttävän ihmisen suuri etu.&nbsp;Valinnanvapauden laajentamisen ydintavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja turvata oikea-aikainen sekä tasa-arvoinen pääsy verovaroin järjestettyihin palveluihin.&nbsp;</p><p>6) Perustuslakivaliokunta edellytti, että sosiaali-ja terveysvaliokunnan on viettävä ensimmäisen käsittelyn käynyt mietintöluonnos niin maakuntalaista kuin valinnanvapauslaista yhdessä vielä kerran perustuslaillisen tarkasteluun. Tämä tuo aikatauluun yhden lisähaasteen muiden joukossa.</p><p>7) On sanottava, että soten uudistava lainsäädäntö on viisasta ja täysin välttämätöntä viedä maaliin tällä eduskuntakaudella. Seuraavakin hallitus tekee kyllä takuu varmasti uudistuksen, jossa sote saa leveämmät hartiat. Maakunnat tulevat ja niitä voi olla SDP:n mielestä&nbsp;jopa enemmän, kuin nyt esitetään. Vihreätkin vannovat maakuntamallin, verojen ja vaalien nimeen, mutta valinnanvapautta he eivät antaisi ihmisille vaan maakunnille. Näyttää ilmeiseltä, että muissa kuin nykyisessä hallituskokoonpanossa uudistuksesta jäisi puuttumaan aivan olennaiset elementit kuten järjestäjän ja tuottaja erottaminen ja ihmisen valinnanvapauden laajentaminen. Nämä ovat juuri ne uudistuksen elementit, joilla päästään pois nykyisestä järjestelmä- ja tuottajakeskeisyydestä&nbsp;miettimään, millaiset palvelut ovat oikeasti vaikuttavia ja ihmisille hyviä. Siksi tämän hallituksen ja eduskunnan on uudistus nyt tehtävä.&nbsp;</p><p>8) Työaikaa tarvitaan niin ministeriössä ja varsinkin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jossa meillä on edessä poikkeuksellisen mittava ja&nbsp;vaativa tehtävä. Perustuslakivaliokunnan muutokset edellyttävät ministeriöiden virkamiehiltä vaativaa valmistelua ja ministereiltä malttia sekä huolellisuutta.&nbsp;Sosiaali- ja terveysvaliokunta on saanut lausuntoja perustuslakivaliokunnan lisäksi myös muilta valiokunnilta ja asiantuntiajoukolta. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on synnytettävä kokonaisuus, joka solahtaa perustuslakivaliokunnan seulan läpi ja joka ennen kaikkea antaa koko Suomelle puitteet saavuttaa sote-uudistuksen tavoitteet yhdenvertaisista ja vaikuttavista palveluista sekä kustannusten kasvun hillinnästä. Sote-palvelut ovat tärkeitä kaikille suomalaisille mutta yhtä tärkeää on huolehtia, että suomalaisten sivistykselliset oikeudet toteutuvat ja raha riittää myös laadukkaaseen koulutukseen sekä tutkimukseen. &nbsp;</p><p>9) Aikataulusta on todettava, että se on äärimmäisen tiukka. Työtä tehdään ripeästi mutta huolella ja lainsäädännön laatu edellä. Hallituksen tavoite on saada kokonaisuus istuntosaliin vielä heinäkuun alussa. Realismia kuitenkin on, että&nbsp;siihen pääseminen edellyttää vähintäänkin pieniä ihmeitä. Ja niitä tietenkin tavoitellaan mutta ei työn laadun kustannuksella. Sote-uudistuksen onnistumisen edellytys on taata sosiaali- ja terveysvaliokunnalle ja eduskunnalle työrauha.&nbsp;</p><p>10) Hallituksen&nbsp;ja kaupunkien on tehtävä nykyistä tiiviimpää yhteistyötä. Kaupunkipolitiikan vahvistaminen on koko suomen etu. Hallituksen on kirittävä ja saatava valmiiksi työnalla oleva kaupunkipoliittinen ohjelma, jossa on löydettävä ratkaisuja kaupunkien kestävään kasvuun. Hallituksen on myös tuotava eduskunnalle kaupunkipoliittinen selonteko. Kaupunkipolitiikka on jäänyt vielä osin hallitukselta hyödyntämättömäksi voimavaraksi ja selonteko olisikin keino läpivalaista metropolialueen sekä suurimpien kaupunkien merkitys. Vaikka sote muuttuu ja uudistuu kaupungit pysyvät koko maan hyvinvoinnin ja kasvun vetureina.</p><p>&nbsp;Sari Sarkomaa</p><p>Helsinkiläinen kansanedustaja</p><p>sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen</p><p>&nbsp;</p><p></p> Perjantaina valmistunut perustuslakivaliokunnan lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta antaa uudistukselle luvan edetä, mutta edellyttää useita muutoksia. Lausunnon myötä eduskunta pääsee työssään eteenpäin. Aloitamme sosiaali-ja terveysvaliokunnassa välittömästi paneutumisen perustuslakivaliokunnan lausuntoon. Ensi lukemalta nostan esille muutamia huomiota.

1) On hyvä, että perustuslakivaliokunnan muutosvaateet eivät ole niin suuria, etteikö niitä eduskunnassa voitaisi yhteistyössä ministeriöiden kanssa tehdä.

2) Näyttää siltä, että muutokset eivät murra eivätkä nakerra sote- rahoituskehystä eikä ihmisten yhdenvertaisten palveluiden saatavuuden kannalta tärkeän valinnanvapauden laajentamista. Sotelle asetetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa.

3) Lausunnossa ei tule muutosta siihen, mitä perustuslakivaliokunta on aiemmin todennut koko sote-uudistuksesta. Perustuslakivaliokunta näytti jo aiemmin vihreää valoa uudistuksen perusperiaatteille ja sen osana valinnanvapaudelle. Perustuslakivaliokunta näki valinnanvapauden tärkeänä ihmisten itsemääräämisoikeuden vahvistajana.

4) Perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta on mittavan uudistuksen ja erityisesti valinnanvapauden laajentamisessa katsottava vielä rytmitystä niin valinnanvapauspalveluittain kuin alueittain. Tämä on sosiaali- ja terveysvaliokunnan tehtävä huolella. Onhan valinnanvapaus juuri se osa, jolla vauhditetaan peruspalveluiden vahvistumista. Lisäaika on tervetullut erityisesti metropolimaakunta Uudellemaalle, joka on alueista mittavammin toivonut lisäaikaa uudistukseen valmistautumiseen.

5) Valinnanvapauspilottien käyntiin saaminen on tärkeä osa uudistusta. Tähän perustuslakivaliokunta edellytti lainsäädännöllisiä tarkennuksia, jotka on tehtävä niin, että pilotoinnit saadaan heti lakien hyväksymisen jälkeen liikkeelle. Pilotti on erityisen tärkeä Helsingille ja Uudenmaan kunnille, joiden pilottihakemus on jo hyväksytty. Piloteilla voidaan hallita uudistuksen alkuvaiheen menoriskejä ja pehmentää muutoksen suuruutta. pilottien myötä ihmiset pääsevät valinnanvapauden piiriin. Tämä on palveluja käyttävän ihmisen suuri etu. Valinnanvapauden laajentamisen ydintavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja turvata oikea-aikainen sekä tasa-arvoinen pääsy verovaroin järjestettyihin palveluihin. 

6) Perustuslakivaliokunta edellytti, että sosiaali-ja terveysvaliokunnan on viettävä ensimmäisen käsittelyn käynyt mietintöluonnos niin maakuntalaista kuin valinnanvapauslaista yhdessä vielä kerran perustuslaillisen tarkasteluun. Tämä tuo aikatauluun yhden lisähaasteen muiden joukossa.

7) On sanottava, että soten uudistava lainsäädäntö on viisasta ja täysin välttämätöntä viedä maaliin tällä eduskuntakaudella. Seuraavakin hallitus tekee kyllä takuu varmasti uudistuksen, jossa sote saa leveämmät hartiat. Maakunnat tulevat ja niitä voi olla SDP:n mielestä jopa enemmän, kuin nyt esitetään. Vihreätkin vannovat maakuntamallin, verojen ja vaalien nimeen, mutta valinnanvapautta he eivät antaisi ihmisille vaan maakunnille. Näyttää ilmeiseltä, että muissa kuin nykyisessä hallituskokoonpanossa uudistuksesta jäisi puuttumaan aivan olennaiset elementit kuten järjestäjän ja tuottaja erottaminen ja ihmisen valinnanvapauden laajentaminen. Nämä ovat juuri ne uudistuksen elementit, joilla päästään pois nykyisestä järjestelmä- ja tuottajakeskeisyydestä miettimään, millaiset palvelut ovat oikeasti vaikuttavia ja ihmisille hyviä. Siksi tämän hallituksen ja eduskunnan on uudistus nyt tehtävä. 

8) Työaikaa tarvitaan niin ministeriössä ja varsinkin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jossa meillä on edessä poikkeuksellisen mittava ja vaativa tehtävä. Perustuslakivaliokunnan muutokset edellyttävät ministeriöiden virkamiehiltä vaativaa valmistelua ja ministereiltä malttia sekä huolellisuutta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on saanut lausuntoja perustuslakivaliokunnan lisäksi myös muilta valiokunnilta ja asiantuntiajoukolta. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on synnytettävä kokonaisuus, joka solahtaa perustuslakivaliokunnan seulan läpi ja joka ennen kaikkea antaa koko Suomelle puitteet saavuttaa sote-uudistuksen tavoitteet yhdenvertaisista ja vaikuttavista palveluista sekä kustannusten kasvun hillinnästä. Sote-palvelut ovat tärkeitä kaikille suomalaisille mutta yhtä tärkeää on huolehtia, että suomalaisten sivistykselliset oikeudet toteutuvat ja raha riittää myös laadukkaaseen koulutukseen sekä tutkimukseen.  

9) Aikataulusta on todettava, että se on äärimmäisen tiukka. Työtä tehdään ripeästi mutta huolella ja lainsäädännön laatu edellä. Hallituksen tavoite on saada kokonaisuus istuntosaliin vielä heinäkuun alussa. Realismia kuitenkin on, että siihen pääseminen edellyttää vähintäänkin pieniä ihmeitä. Ja niitä tietenkin tavoitellaan mutta ei työn laadun kustannuksella. Sote-uudistuksen onnistumisen edellytys on taata sosiaali- ja terveysvaliokunnalle ja eduskunnalle työrauha. 

10) Hallituksen ja kaupunkien on tehtävä nykyistä tiiviimpää yhteistyötä. Kaupunkipolitiikan vahvistaminen on koko suomen etu. Hallituksen on kirittävä ja saatava valmiiksi työnalla oleva kaupunkipoliittinen ohjelma, jossa on löydettävä ratkaisuja kaupunkien kestävään kasvuun. Hallituksen on myös tuotava eduskunnalle kaupunkipoliittinen selonteko. Kaupunkipolitiikka on jäänyt vielä osin hallitukselta hyödyntämättömäksi voimavaraksi ja selonteko olisikin keino läpivalaista metropolialueen sekä suurimpien kaupunkien merkitys. Vaikka sote muuttuu ja uudistuu kaupungit pysyvät koko maan hyvinvoinnin ja kasvun vetureina.

 Sari Sarkomaa

Helsinkiläinen kansanedustaja

sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen

 

]]>
5 http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256342-sote-lait-tehtava-huolella#comments Kotimaa Aikataulu Maakunta- ja sote-uudistus Valinnanvapaus Mon, 04 Jun 2018 12:39:12 +0000 Sari Sarkomaa http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256342-sote-lait-tehtava-huolella
Sote-analyysi: Oppositiolle 100 milj. euron paikka haukkua Sipilää ja Orpoa http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256335-sote-analyysi-oppositiolle-100-milj-euron-paikka-haukkua-sipilaa-ja-orpoa <p>Valinnanvapautta koskevien pilottihankkeiden merkitys hallitukselle kasvoi kertaheitolla, kun perustuslakivaliokunta perjantaina linjasi, että soten valinnanvapauden siirtymäaikoja ja vaiheistusta on lisättävä.</p> <p>Valinnanvapautta ajaneelle kokoomukselle pitkät siirtymäkaudet ja vaiheistus olisi myrkkyä ilman pilottihankkeita. Pilotit kun käytännön tasolla kuitenkin juurruttavat uutta järjestelmää, vaikka lainsäädännön vaiheistus ja siirtymäkaudet laahaisivat perässä.</p> <p>Kokoomuksen Petteri Orpon on ensi keväänä paljon helpompi myydä vaalitoreilla äänestäjilleen sitä, kuinka valinnanvapaus kussakin vaalipiirissä käynnistyy pilottihankkeiden myötä kuin että valinnanvapaus toteutuu sitten joskus, vaikka SDP ja Antti Rinne pitääkin sitä hölmöilynä ja muistuttaa tästä kaikissa vaalitenteissä.</p> <p>Aivan mukisematta oppositio tuskin tulee valinnanvapauspilotteja nielemään eduskunnan suuressa salissa. Perustuslakivaliokunta totesi perjantaina pilottihankkeiden olevan ongelmallisia, kun ne käynnistyvät hyvissä ajoin ennen valinnanvapauslakeja.</p> <p>Ongelmallinen tässä yhteydessä tarkoittaa suurin piirtein samaa kuin että kuohuviinin kittaaminen vappuna Ullanlinnanmäellä on ongelmallista, koska järjestyslaki kieltää yksiselitteisesti päihdyttävien aineiden käyttämisen taajamien yleisillä paikoilla.</p> <p>Kyllä siitä voi sormeaan heristää, mutta ei sitä kukaan tule oikeasti kieltämään.</p> <p>Oppositiolla on kuitenkin 100 miljoonaa parempaa syytä vastustaa pilottihankkeita kuin Suomen järjestyslaki. Sen verran lisäeuroja Sipilän hallitus on varannut hankkeisiin. Pilotteja varten oli alun perin varattu 100 miljoonaa euroa, mutta summa päätettiin tuplata, koska kaikki maakunnat hakivat valtionapua omiin kokeiluihinsa yhteensä 293,4 miljoonan euron edestä. Pelkästään Uusimaa haki 67,3 miljoonaa euroa.</p> <p>Ensimmäisen erän jakamisesta päätettiin toukokuussa ja seuraavasta 100 miljoonan euron erästä päätetään syksyllä. Oppositiopuolueet saavat perustuslakivaliokunnan lausunnosta hyvän keppihevosen tivata kyselytunnilla pääministeri Juha Sipilältä ja Orpolta, miksi leikkausten keskellä rahaa pannaan sellaisiin hankkeisiin, joita perustuslakivaliokunta pitää ongelmallisina.</p> <p>Vielä suurempi meteli olisi noussut, jos rahat olisi hankittu valtion omaisuutta myymällä, kuten Sipilä kehysriihen infossa huhtikuussa ennakoi. Nyt toukokuun lisätalousarvion yhteydessä päätettiinkin rahoittaa pilotit tulevien vuosien budjeteista. Selvisi, että kehysriihen pelikirjoihin oli jätetty taktinen &rdquo;esimerkiksi&rdquo; &ndash; pilottien lisärahat voitaisiin ottaa esimerkiksi valtion tasetta käyttämällä.</p> <p><strong>Kokonaan oma lukunsa </strong>on perustuslakivaliokunnan kirjaukset valinnanvapauslakien notifioinnista komissiolle.</p> <p>Mutkat suoraksi vedettynä kyse on siitä, että EU:n komissio kävisi lait läpi ja arvioisi, antaisiko Suomen valtio kiellettyä valtiontukea maakuntien julkisille liikelaitoksille esimerkiksi konkurssisuojan muodossa, kun ne toimivat samoilla markkinoilla yksityisten yritysten kanssa, joilla vastaavaa suojaa ei ole.</p> <p>EU-jargonissa käytetään termejä taloudellinen ja ei-taloudellinen järjestelmä. Valtiontukea voi olla vain &rdquo;taloudellisessa järjestelmässä&rdquo;. Ei-taloudellisessa järjestelmässä ei määritelmällisesti ole taloudellista kilpailua, jolloin kiellettyä valtiontukea ei voi olla. Hallitus katsoo, että valinnanvapaudesta huolimatta Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on &rdquo;ei-taloudellinen&rdquo; muun muassa siksi, että rahat tulevat järjestelmään julkisista varoista ja kyse on kaikkien suomalaisten saatavilla olevista samanlaisista peruspalveluista. Päätelmänä on, että valtiontukea ei myönnetä, eikä notifiointia todellakaan tarvitse tehdä.</p> <p>Perustuslakivaliokunnan kirjaukset notifioinnista ovat monipolvista punnintaa. Yhtäältä se painottaa EU:n &rdquo;vilpittömän yhteistyön periaatetta&rdquo; eli velvollisuutta notifioida komissiolle kaikki epäilyt valtiontuista &ndash; myös sellaisista, joita valmistellaan (valinnanvapaus). Se katsoo, että notifiointi parantaisi selvästi sellaisen järjestelmän oikeusvarmuutta, joka tuottaa perustuslain takaamia perusoikeuksia koskevia palveluita eli sote-palveluita.</p> <p>Toisaalta perustuslakivaliokunta korostaa, että päätös notifioinnista kuuluu hallituksen toimivaltaan. Eikä notifointia tarvitse tehdä, jos epäilyä kielletystä valtiontuesta ei ole. Hallituksen harkinnassa siis on, onko epäilyä vai ei. Lisäksi valiokunta huomauttaa, että Suomella on mahdollisuus määritellä sosiaali- ja terveyspalvelut &rdquo;yleistä taloudellista etua koskeviksi palveluiksi eli ns. SGEI-palveluiksi&rdquo;. Näihin SGEI-palveluihin ei sovelleta valtiontukisäädöksiä, eikä niitä tarvitse notifioida.</p> <p>Oman lisäväreensä &ndash; ainakin julkiseen keskusteluun &ndash; tuo tulkinnat suomalaisvirkamiesten ja komission virkamiesten keskusteluista. Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen lyttäsi <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000005705624.html">Helsingin Sanomissa</a>, ettei niillä &rdquo;ole mitään oikeudellista merkitystä&rdquo;. Ei tietysti olekaan, mutta mikäli perustuslakivaliokunnan lausuntoa ja hallituksen virkamiehiä on uskominen, oli komission ylin virkamiesjohto näissä epävirallisissa keskusteluissa nimenomaisesti vihjannut, ettei se suosittele notifiointia.</p> <p>Perustuslakivaliokunta lopulta vierittää vastuun notifioinnin tarpeellisuuden arvioinnista sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, joka vastaa nyt valinnanvapauslakipaketin käsittelystä ja perustuslakivaliokunnan vaatimien muokkausten tekemisestä. Hallituksen edustajat ja esittelijät saavat siis valiokunnassa vielä mahdollisuuden perustella, miksi notifiointia ei tarvita.</p> <p>Selkänojaa hallitus saa komission linjauksesta Lazion valinnanvapausjärjestelmästä Italiassa. Viime joulukuussa annetun linjauksen mukaan Lazion alueen valinnanvapausjärjestelmä oli luonteeltaan ei-taloudellinen, eivätkä julkiset sairaalat siis saaneet kiellettyä valtiontukea yksityisiin sairaaloihin nähden. Komissio perustelee päätöstään muun muassa sillä, että valinnanvapaus on rajattu terveysasemaan, järjestelmä tarjoaa yhä kaikille kansalaisille samantasoisia palveluita ilmaiseksi tai lähes ilmaiseksi, ja että palvelut rahoitetaan pääosin julkisin varoin, joita kansalaiset täydentävät sosiaaliturvamaksuilla.</p> <p>Kuulostaako tutulta?</p> <p>Ryppyjä aiheuttaa kuitenkin oikeuskiista Slovakian terveydenhuoltojärjestelmästä. Komissio oli aiemmin katsonut, että osin julkisiin ja yksityisiin terveysvakuutuksiin perustuva terveydenhuoltojärjestelmä on luonteeltaan ei-taloudellinen. Tähän ratkaisuun myös hallitus valinnanvapauslakiesityksessä viittaa ahkerasti, vaikka se vakuutusperustaisena järjestelmänä on erilainen. Ongelma vain on se, että EU-tuomioistuin linjasi keväällä järjestelmän olevan taloudellinen, ja siksi siellä voi olla kiellettyä valtiontukea.</p> <p>Komissio on valittanut päätöksestä, eikä se siten ole vielä lainvoimainen.</p> <p>Koska valinnanvapausjärjestelmään näin läheisesti liittyvän päätöksen käsittely on yhä kesken, on vaikea kuvitella, että komissio suostuisi käsittelemään Suomen mallia ennen kuin Slovakia-asiassa on kuultu viimeinen sana. Jos notifiointiin ryhdytään, päätös tulisi mitä todennäköisimmin vasta ensi eduskuntavaalien jälkeen. Se kaataisi soten ja hallituksen.</p> Valinnanvapautta koskevien pilottihankkeiden merkitys hallitukselle kasvoi kertaheitolla, kun perustuslakivaliokunta perjantaina linjasi, että soten valinnanvapauden siirtymäaikoja ja vaiheistusta on lisättävä.

Valinnanvapautta ajaneelle kokoomukselle pitkät siirtymäkaudet ja vaiheistus olisi myrkkyä ilman pilottihankkeita. Pilotit kun käytännön tasolla kuitenkin juurruttavat uutta järjestelmää, vaikka lainsäädännön vaiheistus ja siirtymäkaudet laahaisivat perässä.

Kokoomuksen Petteri Orpon on ensi keväänä paljon helpompi myydä vaalitoreilla äänestäjilleen sitä, kuinka valinnanvapaus kussakin vaalipiirissä käynnistyy pilottihankkeiden myötä kuin että valinnanvapaus toteutuu sitten joskus, vaikka SDP ja Antti Rinne pitääkin sitä hölmöilynä ja muistuttaa tästä kaikissa vaalitenteissä.

Aivan mukisematta oppositio tuskin tulee valinnanvapauspilotteja nielemään eduskunnan suuressa salissa. Perustuslakivaliokunta totesi perjantaina pilottihankkeiden olevan ongelmallisia, kun ne käynnistyvät hyvissä ajoin ennen valinnanvapauslakeja.

Ongelmallinen tässä yhteydessä tarkoittaa suurin piirtein samaa kuin että kuohuviinin kittaaminen vappuna Ullanlinnanmäellä on ongelmallista, koska järjestyslaki kieltää yksiselitteisesti päihdyttävien aineiden käyttämisen taajamien yleisillä paikoilla.

Kyllä siitä voi sormeaan heristää, mutta ei sitä kukaan tule oikeasti kieltämään.

Oppositiolla on kuitenkin 100 miljoonaa parempaa syytä vastustaa pilottihankkeita kuin Suomen järjestyslaki. Sen verran lisäeuroja Sipilän hallitus on varannut hankkeisiin. Pilotteja varten oli alun perin varattu 100 miljoonaa euroa, mutta summa päätettiin tuplata, koska kaikki maakunnat hakivat valtionapua omiin kokeiluihinsa yhteensä 293,4 miljoonan euron edestä. Pelkästään Uusimaa haki 67,3 miljoonaa euroa.

Ensimmäisen erän jakamisesta päätettiin toukokuussa ja seuraavasta 100 miljoonan euron erästä päätetään syksyllä. Oppositiopuolueet saavat perustuslakivaliokunnan lausunnosta hyvän keppihevosen tivata kyselytunnilla pääministeri Juha Sipilältä ja Orpolta, miksi leikkausten keskellä rahaa pannaan sellaisiin hankkeisiin, joita perustuslakivaliokunta pitää ongelmallisina.

Vielä suurempi meteli olisi noussut, jos rahat olisi hankittu valtion omaisuutta myymällä, kuten Sipilä kehysriihen infossa huhtikuussa ennakoi. Nyt toukokuun lisätalousarvion yhteydessä päätettiinkin rahoittaa pilotit tulevien vuosien budjeteista. Selvisi, että kehysriihen pelikirjoihin oli jätetty taktinen ”esimerkiksi” – pilottien lisärahat voitaisiin ottaa esimerkiksi valtion tasetta käyttämällä.

Kokonaan oma lukunsa on perustuslakivaliokunnan kirjaukset valinnanvapauslakien notifioinnista komissiolle.

Mutkat suoraksi vedettynä kyse on siitä, että EU:n komissio kävisi lait läpi ja arvioisi, antaisiko Suomen valtio kiellettyä valtiontukea maakuntien julkisille liikelaitoksille esimerkiksi konkurssisuojan muodossa, kun ne toimivat samoilla markkinoilla yksityisten yritysten kanssa, joilla vastaavaa suojaa ei ole.

EU-jargonissa käytetään termejä taloudellinen ja ei-taloudellinen järjestelmä. Valtiontukea voi olla vain ”taloudellisessa järjestelmässä”. Ei-taloudellisessa järjestelmässä ei määritelmällisesti ole taloudellista kilpailua, jolloin kiellettyä valtiontukea ei voi olla. Hallitus katsoo, että valinnanvapaudesta huolimatta Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on ”ei-taloudellinen” muun muassa siksi, että rahat tulevat järjestelmään julkisista varoista ja kyse on kaikkien suomalaisten saatavilla olevista samanlaisista peruspalveluista. Päätelmänä on, että valtiontukea ei myönnetä, eikä notifiointia todellakaan tarvitse tehdä.

Perustuslakivaliokunnan kirjaukset notifioinnista ovat monipolvista punnintaa. Yhtäältä se painottaa EU:n ”vilpittömän yhteistyön periaatetta” eli velvollisuutta notifioida komissiolle kaikki epäilyt valtiontuista – myös sellaisista, joita valmistellaan (valinnanvapaus). Se katsoo, että notifiointi parantaisi selvästi sellaisen järjestelmän oikeusvarmuutta, joka tuottaa perustuslain takaamia perusoikeuksia koskevia palveluita eli sote-palveluita.

Toisaalta perustuslakivaliokunta korostaa, että päätös notifioinnista kuuluu hallituksen toimivaltaan. Eikä notifointia tarvitse tehdä, jos epäilyä kielletystä valtiontuesta ei ole. Hallituksen harkinnassa siis on, onko epäilyä vai ei. Lisäksi valiokunta huomauttaa, että Suomella on mahdollisuus määritellä sosiaali- ja terveyspalvelut ”yleistä taloudellista etua koskeviksi palveluiksi eli ns. SGEI-palveluiksi”. Näihin SGEI-palveluihin ei sovelleta valtiontukisäädöksiä, eikä niitä tarvitse notifioida.

Oman lisäväreensä – ainakin julkiseen keskusteluun – tuo tulkinnat suomalaisvirkamiesten ja komission virkamiesten keskusteluista. Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen lyttäsi Helsingin Sanomissa, ettei niillä ”ole mitään oikeudellista merkitystä”. Ei tietysti olekaan, mutta mikäli perustuslakivaliokunnan lausuntoa ja hallituksen virkamiehiä on uskominen, oli komission ylin virkamiesjohto näissä epävirallisissa keskusteluissa nimenomaisesti vihjannut, ettei se suosittele notifiointia.

Perustuslakivaliokunta lopulta vierittää vastuun notifioinnin tarpeellisuuden arvioinnista sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, joka vastaa nyt valinnanvapauslakipaketin käsittelystä ja perustuslakivaliokunnan vaatimien muokkausten tekemisestä. Hallituksen edustajat ja esittelijät saavat siis valiokunnassa vielä mahdollisuuden perustella, miksi notifiointia ei tarvita.

Selkänojaa hallitus saa komission linjauksesta Lazion valinnanvapausjärjestelmästä Italiassa. Viime joulukuussa annetun linjauksen mukaan Lazion alueen valinnanvapausjärjestelmä oli luonteeltaan ei-taloudellinen, eivätkä julkiset sairaalat siis saaneet kiellettyä valtiontukea yksityisiin sairaaloihin nähden. Komissio perustelee päätöstään muun muassa sillä, että valinnanvapaus on rajattu terveysasemaan, järjestelmä tarjoaa yhä kaikille kansalaisille samantasoisia palveluita ilmaiseksi tai lähes ilmaiseksi, ja että palvelut rahoitetaan pääosin julkisin varoin, joita kansalaiset täydentävät sosiaaliturvamaksuilla.

Kuulostaako tutulta?

Ryppyjä aiheuttaa kuitenkin oikeuskiista Slovakian terveydenhuoltojärjestelmästä. Komissio oli aiemmin katsonut, että osin julkisiin ja yksityisiin terveysvakuutuksiin perustuva terveydenhuoltojärjestelmä on luonteeltaan ei-taloudellinen. Tähän ratkaisuun myös hallitus valinnanvapauslakiesityksessä viittaa ahkerasti, vaikka se vakuutusperustaisena järjestelmänä on erilainen. Ongelma vain on se, että EU-tuomioistuin linjasi keväällä järjestelmän olevan taloudellinen, ja siksi siellä voi olla kiellettyä valtiontukea.

Komissio on valittanut päätöksestä, eikä se siten ole vielä lainvoimainen.

Koska valinnanvapausjärjestelmään näin läheisesti liittyvän päätöksen käsittely on yhä kesken, on vaikea kuvitella, että komissio suostuisi käsittelemään Suomen mallia ennen kuin Slovakia-asiassa on kuultu viimeinen sana. Jos notifiointiin ryhdytään, päätös tulisi mitä todennäköisimmin vasta ensi eduskuntavaalien jälkeen. Se kaataisi soten ja hallituksen.

]]>
5 http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256335-sote-analyysi-oppositiolle-100-milj-euron-paikka-haukkua-sipilaa-ja-orpoa#comments Kotimaa Kokoomus Sote-uudistus Valinnanvapaus Mon, 04 Jun 2018 09:55:51 +0000 Ossi Kurki-Suonio http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256335-sote-analyysi-oppositiolle-100-milj-euron-paikka-haukkua-sipilaa-ja-orpoa
Sote-lausunnon vaikeat yksityiskohdat http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256287-sote-lausunnon-vaikeat-yksityiskohdat <p>Eduskunnan perustuslakivaliokunnan sote-uudistuksesta 1.6.2018 antama lausunto on herättänyt poikkeuksellisen paljon huomiota. Media spekuloi hallituksen kaatumisella, mutta ainakaan itselleni ei lausunnossa kovin suuria yllätyksiä ollut. Olisi lainvalmistelun kannalta ollut kieltämättä outoa, jos Sipilän hallituksen esitys olisi toiseen kertaan laitettu sakkokierroksille. Perustuslakivaliokunnan lausunto on juridisesti korkeatasoinen ja osoittaa suomalaisten demokraattisten instituutioiden kykyä vastustaa ulkopuolista painetta - tulevat ne sitten autoritatiivisti asennoituneelta hallinnolta taikka lööppejä hakevalta medialta.</p><p>Pääministeri Sipilä ja valtiovarainministeri Orpo kommentoivat lausuntoa parin tunnin sisällä sen antamisesta. Sipilä korosti Kokoomukselle tärkeän budjettikehyksen säilymismahdollisuutta ja Orpo puolestaan Keskustalle tärkeää maakuntavalmistelun aikataulua. Hallituskumppanit tukivat näin kommentoinneillaan toisiaan. Kummankin ministerin kommenteista jäi kuitenkin vahva vaikutelma, että lausuntoa ei vielä oltu luettu ja että kommentit perustuivat muualta kuin ensilähteistä saatuun tietoon. Perustuslakivaliokunta kun totesi nimenomaisesti, että &rdquo;sosiaali- ja terveysvaliokunnan on muutettava rahoituslain sääntelyä siten, että se turvaa asianmukaisesti ja täsmällisin säännöksin riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen ja poikkeustilanteissa maakunnan edellytykset perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseen&rdquo;. Valmisteluaikataulujen osalta perustuslakivaliokunta puolestaan totesi, että &rdquo; esitys on mahdollista saattaa perustuslainmukaiseksi eduskuntakäsittelyssä, kunhan se toteutetaan huolellisesti ja sille varataan riittävä aika&rdquo;. Perustuslakivaliokunta toteaa olevansa huolestunut siitä kiireestä, joka on leimannut uudistukseen liittyvien esitysten käsittelyä kuluvilla valtiopäivillä. Itselleni tuleekin ministerien lausunnoista mieleen 90-luvun alku ja silloisen vahvan markan talouspolitiikan puolustaminen. Ministerit jakavat vakavan näköisenä vakuuttavalta kuulostavia näkemyksiään suurelle yleisölle, vaikka niiden todellisuuspohja näyttäytyisi asiaan perehtyneelle tarkkailijalle heikolle.</p><p>Kun sote-esityksen muutoksia valmistellaan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, osallistuvat kaikkien puolueiden edustajat korjausten valmisteluun. Tämä heikentää hallituksen mahdollisuuksia &rdquo;sanella&rdquo; lopputulosta. Eduskunnan käytössä ei toisaalta ole varsinaista lainvalmistelukoneistoa, joten valiokuntasihteerit joutuvat kesän keskellä poikkeuksellisen vaikean tehtävän eteen.</p><p>Itse luokittelisin perustuslakivaliokunnan muutosvaatimukset niihin, jotka ovat teknisesti helppoja mutta poliittisesti vaikeita, ja niihin, jotka ovat poliittisesti helppoja mutta teknisesti vaikeita. Teknisesti helppoa on poistaa sosiaali- ja terveysmenojen budjettikehys tai nostaa se lähelle ennakoitua soten rahoitustarvetta (esim. n. 2 % vuosikasvun tasolle). Muutos merkitsisi kuitenkin valtion budjettikehyksen avaamista ja parin miljardin euron lisämenoa. Maksajina olisivat joko veronmaksajat taikka valtion muut hallinnonalat, joiden menoja pitäisi karsia vastaavasti. Myös valinnanvapauden aikataulujen viivästyttäminen on teknisesti helppoa siirtämällä markkinoiden avaaminen esim. vuoteen 2023 eli ensi vaalikauden loppupuolelle. Kun oppositiopuolueet ovat jo aiemmin ilmoittaneet muuttavansa soten markkinamallia, merkitsee viivästys käytännössä valinnanvapauden hautaamista, jollei sitten nykyinen hallituspohja voita enemmistöä seuraavissa eduskuntavaaleissa. Sama koskee myös perustuslakivaliokunnan vaatimusta varmistaa lakiesityksen yhteensopivuus EU:n valtiontukea koskevan sääntelyn kanssa. Kilpailuoikeuden professorien ja KHO:n tuomarien yksituumaisen asiantuntijakäsityksen mukaan ainoa keino varmistua asiasta on notifioida lakipaketti komissiolle (tai poistaa yksityisen ja julkisen kilpailuelementti esityksestä), mutta silloin valinnanvapauslain hyväksyminen siirtyy jonnekin loppuvuoteen 2018 tai vielä pitemmälle. Komissio kun ei peru elokuisia kesälomiaan Suomen soten takia, vaikka Suomen eduskunta lomansa peruisikin.</p><p>Poliittisesti helpompia, mutta teknisesti vaikeampia muutosvaatimuksia liittyy eri toimijoita velvoittavaan asiakassuunnitelmaan sekä ehdotetun monituottajamallin tietosuojavaatimuksiin. Hallituksen esitys lähtee siitä hyvin naivista ajatuksesta, että eri toimijat olisivat aina yhtä mieltä potilaan/asiakkaan tarvitsemista hoidoista tai palveluista. Jos esimerkiksi maakunnan liikelaitos päättää asiakassuunnitelman sisällöstä, on sillä kiusaus edistää vaikeankin potilaan hoitoa avohoidossa, jolloin hoidon kustannukset menevät yksityisen sote-keskuksen kontolle. Vastaavasti yksityisen sote-keskuksen laatiessa &rdquo;velvoittavaa&rdquo; asiakassuunnitelmaa, on sillä kiusaus siirtää hoitovastuu maakunnan liikelaitokselle. Potilaalla voi parhaassa tapauksessa olla kummankin toimijan käsityksestä poikkeava oma näkemys hoitolinjasta. Perustuslaki turvaa oikeuden oikeusturvaan, mutta jos potilaalle ja palvelun tuottajille annetaan oikeus valittaa asiakassuunnitelman (joita jatkossa laadittaisiin pari miljoonaa vuodessa) sisällöstä hallinto-oikeuteen, joudutaan koko oikeussuojajärjestelmä rakentamaan uudestaan kymmenien tuhansien palvelulinjauksia koskevien valitusten valitusruuhkan hoitamiseksi asianmukaisessa aikataulussa.</p><p>Mikään poliittinen taho ei myöskään vastusta perustuslakivaliokunnan edellyttämää EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaisten vaatimusten huomioimista valinnanvapauden monituottajamallissa. Tietojärjestelmäratkaisujen rakentaminen tuon mallin mukaan on kuitenkin kallista ja vie aikaa. Esimerkiksi Kanta-palvelujen tietojärjestelmäarkkitehtuuri on ajalta ennen tietosuoja-asetusta, joka edellyttää nyt, että arkaluonteisia tietoja luovuttavan tahon on pystyttävä koko ajan varmistautumaan luovuttamiensa tietojen asianmukaisesta käsittelystä ja tietoturvasta. Jos yritys ei pysty asiaa varmistamaan ja kuitenkin luovuttaa henkilötietoja, uhkaa sitä tietosuoja-asetuksen mukainen rangaistus, jonka suuruus voi olla jopa 4 % yrityksen globaalista liikevaihdosta. Hallituksen sote-esityksen monituottajamalli perustuu pitkälti potilastietojen vapaaseen liikkuvuuteen eri toimijoiden välillä ja potilasprofiilien laatimiseen, mikä taas on huonosti yhteensopivaa tietosuoja-asetuksen kanssa.</p><p>Erityisesti Kokoomuksen kannalta lakipaketin käsittelyn lopputulos eduskunnassa voi olla hyvin hankala. Sipilän hallituksen aloittaessa silloinen puolueen puheenjohtaja Alexander Stubb lupasi Kokoomuksen tukevan Keskustan haluamaa maakuntahallintoa. Petteri Orpo taas oli neuvottelemassa valinnanvapauslainsäädäntöä osaksi hallitusohjelmaa ja sitten hallituskriisin uhatessa vaatimassa sen nopeuttamista. Kokoomuksen äänestäjien voi kuitenkin olla vaikea nähdä, mitä iloa on hamaan tulevaisuuteen siirretystä ja pienimuotoisesta valinnanvapaudesta, kun uudistus lopulta takaa lähinnä sen, että kaupunkien veronmaksajat kustantavat jatkossa progressiivisella verotuksella haja-astutusalueiden palvelut, joiden hallinto pysyy valtaosassa maakuntia vahvasti Keskustan hallussa. Lehmänkaupan neuvottelijoille tilanne voi toki näyttää tätä paremmalle, kun omien ratkaisujen objektiivinen arviointi on jokaiselle vaikeaa. Lopputuloksena noista lehmänkaupoista voi Kokoomukselle kuitenkin jäädä käteen vain hapantunut maito.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunnan perustuslakivaliokunnan sote-uudistuksesta 1.6.2018 antama lausunto on herättänyt poikkeuksellisen paljon huomiota. Media spekuloi hallituksen kaatumisella, mutta ainakaan itselleni ei lausunnossa kovin suuria yllätyksiä ollut. Olisi lainvalmistelun kannalta ollut kieltämättä outoa, jos Sipilän hallituksen esitys olisi toiseen kertaan laitettu sakkokierroksille. Perustuslakivaliokunnan lausunto on juridisesti korkeatasoinen ja osoittaa suomalaisten demokraattisten instituutioiden kykyä vastustaa ulkopuolista painetta - tulevat ne sitten autoritatiivisti asennoituneelta hallinnolta taikka lööppejä hakevalta medialta.

Pääministeri Sipilä ja valtiovarainministeri Orpo kommentoivat lausuntoa parin tunnin sisällä sen antamisesta. Sipilä korosti Kokoomukselle tärkeän budjettikehyksen säilymismahdollisuutta ja Orpo puolestaan Keskustalle tärkeää maakuntavalmistelun aikataulua. Hallituskumppanit tukivat näin kommentoinneillaan toisiaan. Kummankin ministerin kommenteista jäi kuitenkin vahva vaikutelma, että lausuntoa ei vielä oltu luettu ja että kommentit perustuivat muualta kuin ensilähteistä saatuun tietoon. Perustuslakivaliokunta kun totesi nimenomaisesti, että ”sosiaali- ja terveysvaliokunnan on muutettava rahoituslain sääntelyä siten, että se turvaa asianmukaisesti ja täsmällisin säännöksin riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen ja poikkeustilanteissa maakunnan edellytykset perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseen”. Valmisteluaikataulujen osalta perustuslakivaliokunta puolestaan totesi, että ” esitys on mahdollista saattaa perustuslainmukaiseksi eduskuntakäsittelyssä, kunhan se toteutetaan huolellisesti ja sille varataan riittävä aika”. Perustuslakivaliokunta toteaa olevansa huolestunut siitä kiireestä, joka on leimannut uudistukseen liittyvien esitysten käsittelyä kuluvilla valtiopäivillä. Itselleni tuleekin ministerien lausunnoista mieleen 90-luvun alku ja silloisen vahvan markan talouspolitiikan puolustaminen. Ministerit jakavat vakavan näköisenä vakuuttavalta kuulostavia näkemyksiään suurelle yleisölle, vaikka niiden todellisuuspohja näyttäytyisi asiaan perehtyneelle tarkkailijalle heikolle.

Kun sote-esityksen muutoksia valmistellaan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, osallistuvat kaikkien puolueiden edustajat korjausten valmisteluun. Tämä heikentää hallituksen mahdollisuuksia ”sanella” lopputulosta. Eduskunnan käytössä ei toisaalta ole varsinaista lainvalmistelukoneistoa, joten valiokuntasihteerit joutuvat kesän keskellä poikkeuksellisen vaikean tehtävän eteen.

Itse luokittelisin perustuslakivaliokunnan muutosvaatimukset niihin, jotka ovat teknisesti helppoja mutta poliittisesti vaikeita, ja niihin, jotka ovat poliittisesti helppoja mutta teknisesti vaikeita. Teknisesti helppoa on poistaa sosiaali- ja terveysmenojen budjettikehys tai nostaa se lähelle ennakoitua soten rahoitustarvetta (esim. n. 2 % vuosikasvun tasolle). Muutos merkitsisi kuitenkin valtion budjettikehyksen avaamista ja parin miljardin euron lisämenoa. Maksajina olisivat joko veronmaksajat taikka valtion muut hallinnonalat, joiden menoja pitäisi karsia vastaavasti. Myös valinnanvapauden aikataulujen viivästyttäminen on teknisesti helppoa siirtämällä markkinoiden avaaminen esim. vuoteen 2023 eli ensi vaalikauden loppupuolelle. Kun oppositiopuolueet ovat jo aiemmin ilmoittaneet muuttavansa soten markkinamallia, merkitsee viivästys käytännössä valinnanvapauden hautaamista, jollei sitten nykyinen hallituspohja voita enemmistöä seuraavissa eduskuntavaaleissa. Sama koskee myös perustuslakivaliokunnan vaatimusta varmistaa lakiesityksen yhteensopivuus EU:n valtiontukea koskevan sääntelyn kanssa. Kilpailuoikeuden professorien ja KHO:n tuomarien yksituumaisen asiantuntijakäsityksen mukaan ainoa keino varmistua asiasta on notifioida lakipaketti komissiolle (tai poistaa yksityisen ja julkisen kilpailuelementti esityksestä), mutta silloin valinnanvapauslain hyväksyminen siirtyy jonnekin loppuvuoteen 2018 tai vielä pitemmälle. Komissio kun ei peru elokuisia kesälomiaan Suomen soten takia, vaikka Suomen eduskunta lomansa peruisikin.

Poliittisesti helpompia, mutta teknisesti vaikeampia muutosvaatimuksia liittyy eri toimijoita velvoittavaan asiakassuunnitelmaan sekä ehdotetun monituottajamallin tietosuojavaatimuksiin. Hallituksen esitys lähtee siitä hyvin naivista ajatuksesta, että eri toimijat olisivat aina yhtä mieltä potilaan/asiakkaan tarvitsemista hoidoista tai palveluista. Jos esimerkiksi maakunnan liikelaitos päättää asiakassuunnitelman sisällöstä, on sillä kiusaus edistää vaikeankin potilaan hoitoa avohoidossa, jolloin hoidon kustannukset menevät yksityisen sote-keskuksen kontolle. Vastaavasti yksityisen sote-keskuksen laatiessa ”velvoittavaa” asiakassuunnitelmaa, on sillä kiusaus siirtää hoitovastuu maakunnan liikelaitokselle. Potilaalla voi parhaassa tapauksessa olla kummankin toimijan käsityksestä poikkeava oma näkemys hoitolinjasta. Perustuslaki turvaa oikeuden oikeusturvaan, mutta jos potilaalle ja palvelun tuottajille annetaan oikeus valittaa asiakassuunnitelman (joita jatkossa laadittaisiin pari miljoonaa vuodessa) sisällöstä hallinto-oikeuteen, joudutaan koko oikeussuojajärjestelmä rakentamaan uudestaan kymmenien tuhansien palvelulinjauksia koskevien valitusten valitusruuhkan hoitamiseksi asianmukaisessa aikataulussa.

Mikään poliittinen taho ei myöskään vastusta perustuslakivaliokunnan edellyttämää EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaisten vaatimusten huomioimista valinnanvapauden monituottajamallissa. Tietojärjestelmäratkaisujen rakentaminen tuon mallin mukaan on kuitenkin kallista ja vie aikaa. Esimerkiksi Kanta-palvelujen tietojärjestelmäarkkitehtuuri on ajalta ennen tietosuoja-asetusta, joka edellyttää nyt, että arkaluonteisia tietoja luovuttavan tahon on pystyttävä koko ajan varmistautumaan luovuttamiensa tietojen asianmukaisesta käsittelystä ja tietoturvasta. Jos yritys ei pysty asiaa varmistamaan ja kuitenkin luovuttaa henkilötietoja, uhkaa sitä tietosuoja-asetuksen mukainen rangaistus, jonka suuruus voi olla jopa 4 % yrityksen globaalista liikevaihdosta. Hallituksen sote-esityksen monituottajamalli perustuu pitkälti potilastietojen vapaaseen liikkuvuuteen eri toimijoiden välillä ja potilasprofiilien laatimiseen, mikä taas on huonosti yhteensopivaa tietosuoja-asetuksen kanssa.

Erityisesti Kokoomuksen kannalta lakipaketin käsittelyn lopputulos eduskunnassa voi olla hyvin hankala. Sipilän hallituksen aloittaessa silloinen puolueen puheenjohtaja Alexander Stubb lupasi Kokoomuksen tukevan Keskustan haluamaa maakuntahallintoa. Petteri Orpo taas oli neuvottelemassa valinnanvapauslainsäädäntöä osaksi hallitusohjelmaa ja sitten hallituskriisin uhatessa vaatimassa sen nopeuttamista. Kokoomuksen äänestäjien voi kuitenkin olla vaikea nähdä, mitä iloa on hamaan tulevaisuuteen siirretystä ja pienimuotoisesta valinnanvapaudesta, kun uudistus lopulta takaa lähinnä sen, että kaupunkien veronmaksajat kustantavat jatkossa progressiivisella verotuksella haja-astutusalueiden palvelut, joiden hallinto pysyy valtaosassa maakuntia vahvasti Keskustan hallussa. Lehmänkaupan neuvottelijoille tilanne voi toki näyttää tätä paremmalle, kun omien ratkaisujen objektiivinen arviointi on jokaiselle vaikeaa. Lopputuloksena noista lehmänkaupoista voi Kokoomukselle kuitenkin jäädä käteen vain hapantunut maito.

]]>
11 http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256287-sote-lausunnon-vaikeat-yksityiskohdat#comments Kotimaa Maakuntavaalit Perustuslaki Sote-uudistus Valinnanvapaus Sun, 03 Jun 2018 05:30:19 +0000 Lasse Lehtonen http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256287-sote-lausunnon-vaikeat-yksityiskohdat
Sote-yhtälö ei voi toteutua - palvelut vaarassa http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256158-sote-yhtalo-ei-voi-toteutua-palvelut-vaarassa <p>&nbsp;</p><p>Hyvät ja tasavertaiset sote-palvelut, laaja valinnanvapaus ja kolmen miljardin euron säästö (kustannusten kasvun hillintä) ovat yhtälö, joka ei voi kerralla&nbsp;toteutua.&nbsp; Tämä tuli täysin selväksi, kun valtiovarainvaliokunnassa kuulimme laajan joukon asiantuntijoita.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Sote-uudistuksen tavoitteet ovat kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta sekä hillitä kustannusten kasvua.&nbsp;&nbsp; Lisäksi tavoitteena on se, että työn verotus ei kiristy eikä kokonaisveroaste nouse.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaikki haluavat hyvät ja tasavertaiset&nbsp;palvelut sekä nykyistä vahvemmat hartiat niitä järjestämään.&nbsp; Tuskin kukaan vastustaa säästötavoitetta sinänsä.&nbsp; Sen sijaan laajaa valinnanvapautta ajaa vain Kokoomus, joka vie Keskustaa ja sinisiä kuin sitä kuuluisaa kuoriämpäriä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun hallitus haluaa pitää kiinni laajasta valinnanvapaudesta ja säästöstä, ainoaksi joustoelementiksi jäävät palvelut eli niiden laatu, saatavuus ja saavutettavuus. Siis se, mikä on ihmisille tärkeintä.</p><p>&nbsp;</p><p>Valtiovarainministeriön ylimmän virkamiehen &#39;myöhäsyntyisessä&#39; lausunnossa uudistuksen säästöpotentiaaliksi todettiin jopa 4,6 mrd euroa.&nbsp; Tämä asiakirja sai osakseen kritiikkiä monelta taholta, koska sen perustelut olivat hatarat.&nbsp; Valtiovarainvaliokunnassa emme siihen voineet perehtyä, koska saimme sen vasta sen jälkeen, kun lausuntomme oli käytännössä vain nuijan kopautusta vaille valmis.</p><p>&nbsp;</p><p>Tuossa asiakirjassa arvioitiin yhdeksi suurimmista&nbsp;säästöjä synnyttävistä kohteista vanhustenhuolto.&nbsp; Jo nyt vanhustenhuollossa on tunnetusti vakavia puutteita. Henkilöstöä on liian vähän. Työpaine on kova.&nbsp; Vanhusten määrä on kasvussa. On peräti outoa, että näistä ongelmista huolimatta valtiovarainministeriössä nähdään mahdollisuuksia vanhustenhuollon palveluista säästämiseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Sote-maakuntauudistus tuo monenlaisia mahdollisuuksia tehostaa toimintoja. Monilta osin se kuitenkin kasvattaa kustannuksia.&nbsp; Asiantuntijoita valiokunnassa kuunnellessani kirjasin muistiin niitä asioita, joiden kustannusvaikutuksia ei ollut joko lainkaan tai ainakaan huolella otettu huomioon. Listalleni tuli 22 kohtaa.&nbsp; Ne on julkistettu valiokunnan lausunnon eriävässä mielipiteessä.</p><p>&nbsp;</p><p>Lista osittaa oikeaksi ne arviot,&nbsp;joiden mukaan&nbsp;kolmen miljardin euron säästö eli kustannusten kasvun aleneminen ei toteudu, vaan päinvastoin kustannukset kasvavat jopa merkittävästi.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen mukaisen laajan valinnanvapauden, se ottaa suuren riskin. Hallitus näyttää pitävän tiukasti kiinni laajasta valinnanvapaudesta ja kolmen miljardin euron säästöstä.&nbsp; Jäljelle jää sote-palveluista tinkiminen. Maaseutualueet ja pienet paikkakunnat ovat suurimmassa vaarassa palvelujen alasajon suhteen. Markkinaehtoiset toimijat asettuvat suuriin taajamiin, joissa suuret rahat liikkuvat. Maakunnissa alkavat puhaltamaan kylmät tuulet.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Jos hallitus olisi pitänyt kiinni ohjelmansa alkuperäisestä menettelystä, koko uudistus olisi jo toteutumassa hallitusti ja tehokkaasti. Siihen ei kuulunut laaja valinnanvapaus. Se piti toteuttaa asteittain vasta selvitysten ja kokeilujen jälkeen järkevällä tavalla.</p><p>&nbsp;</p><p>Eduskunta on historiallisen päätöksen edessä. Koskaan ei Suomessa ole tehty kerralla näin suurta uudistusta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Hyvät ja tasavertaiset sote-palvelut, laaja valinnanvapaus ja kolmen miljardin euron säästö (kustannusten kasvun hillintä) ovat yhtälö, joka ei voi kerralla toteutua.  Tämä tuli täysin selväksi, kun valtiovarainvaliokunnassa kuulimme laajan joukon asiantuntijoita. 

 

Sote-uudistuksen tavoitteet ovat kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta sekä hillitä kustannusten kasvua.   Lisäksi tavoitteena on se, että työn verotus ei kiristy eikä kokonaisveroaste nouse.

 

Kaikki haluavat hyvät ja tasavertaiset palvelut sekä nykyistä vahvemmat hartiat niitä järjestämään.  Tuskin kukaan vastustaa säästötavoitetta sinänsä.  Sen sijaan laajaa valinnanvapautta ajaa vain Kokoomus, joka vie Keskustaa ja sinisiä kuin sitä kuuluisaa kuoriämpäriä.

 

Kun hallitus haluaa pitää kiinni laajasta valinnanvapaudesta ja säästöstä, ainoaksi joustoelementiksi jäävät palvelut eli niiden laatu, saatavuus ja saavutettavuus. Siis se, mikä on ihmisille tärkeintä.

 

Valtiovarainministeriön ylimmän virkamiehen 'myöhäsyntyisessä' lausunnossa uudistuksen säästöpotentiaaliksi todettiin jopa 4,6 mrd euroa.  Tämä asiakirja sai osakseen kritiikkiä monelta taholta, koska sen perustelut olivat hatarat.  Valtiovarainvaliokunnassa emme siihen voineet perehtyä, koska saimme sen vasta sen jälkeen, kun lausuntomme oli käytännössä vain nuijan kopautusta vaille valmis.

 

Tuossa asiakirjassa arvioitiin yhdeksi suurimmista säästöjä synnyttävistä kohteista vanhustenhuolto.  Jo nyt vanhustenhuollossa on tunnetusti vakavia puutteita. Henkilöstöä on liian vähän. Työpaine on kova.  Vanhusten määrä on kasvussa. On peräti outoa, että näistä ongelmista huolimatta valtiovarainministeriössä nähdään mahdollisuuksia vanhustenhuollon palveluista säästämiseen.

 

Sote-maakuntauudistus tuo monenlaisia mahdollisuuksia tehostaa toimintoja. Monilta osin se kuitenkin kasvattaa kustannuksia.  Asiantuntijoita valiokunnassa kuunnellessani kirjasin muistiin niitä asioita, joiden kustannusvaikutuksia ei ollut joko lainkaan tai ainakaan huolella otettu huomioon. Listalleni tuli 22 kohtaa.  Ne on julkistettu valiokunnan lausunnon eriävässä mielipiteessä.

 

Lista osittaa oikeaksi ne arviot, joiden mukaan kolmen miljardin euron säästö eli kustannusten kasvun aleneminen ei toteudu, vaan päinvastoin kustannukset kasvavat jopa merkittävästi.

 

Jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen mukaisen laajan valinnanvapauden, se ottaa suuren riskin. Hallitus näyttää pitävän tiukasti kiinni laajasta valinnanvapaudesta ja kolmen miljardin euron säästöstä.  Jäljelle jää sote-palveluista tinkiminen. Maaseutualueet ja pienet paikkakunnat ovat suurimmassa vaarassa palvelujen alasajon suhteen. Markkinaehtoiset toimijat asettuvat suuriin taajamiin, joissa suuret rahat liikkuvat. Maakunnissa alkavat puhaltamaan kylmät tuulet. 

 

Jos hallitus olisi pitänyt kiinni ohjelmansa alkuperäisestä menettelystä, koko uudistus olisi jo toteutumassa hallitusti ja tehokkaasti. Siihen ei kuulunut laaja valinnanvapaus. Se piti toteuttaa asteittain vasta selvitysten ja kokeilujen jälkeen järkevällä tavalla.

 

Eduskunta on historiallisen päätöksen edessä. Koskaan ei Suomessa ole tehty kerralla näin suurta uudistusta.

]]>
2 http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256158-sote-yhtalo-ei-voi-toteutua-palvelut-vaarassa#comments hallitus Sote Valinnanvapaus Thu, 31 May 2018 16:25:45 +0000 Toimi Kankaanniemi http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256158-sote-yhtalo-ei-voi-toteutua-palvelut-vaarassa
Soten velvollisuus vanhuksen, vammaisen tai muistisairaan hoitamiseksi? http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256050-soten-velvollisuus-vanhuksen-vammaisen-tai-muistisairaan-hoitamiseksi <p><strong>Sotessa &quot;Asiakkaan valinnanvapaus, Hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 8.3.2018&quot; (ks. lähde tekstin alla).</strong></p><p><strong>Ko. hallituksen esitysluonnoksessa kerrotaan seuraavasti sivulla 19:</strong></p><p><strong>Asiakassetelipalvelut</strong></p><p>&bull; Maakunnan liikelaitoksen <u>on tarjottava</u> asiakkaalle <u>asiakasseteli</u> näissä palveluissa: sosiaalinen kuntoutus, kotihoito, kotipalvelu, asumispalvelut, vammaisten työtoiminta, kotisairaanhoito, lääkinnällinen kuntoutus ja hammasproteettiset hoidot</p><p><strong>&bull; Maakunta <u>saa ottaa</u> asiakassetelin käyttöön myös näissä palveluissa:</strong></p><p>&bull; perhetyö, tukihenkilöiden tai tukiperheiden järjestäminen, muut sosiaalihuollon ennaltaehkäisevät palvelut</p><p>&bull; omaishoitajan vapaan toteuttaminen</p><p>&bull; vammaisten henkilökohtainen apu, päivätoiminta ja sopeutumisvalmennus</p><p>&bull; neuvolapalvelut</p><p>&bull; polikliiniset kirurgiset toimenpiteet, kiireetön leikkaustoiminta, lääketieteelliset tutkimukset</p><p>&bull; terveydenhuollon ammattihenkilön kiireettömät vastaanottokäynnit</p><p>&bull; hampaiden oikomishoito</p><p>&bull; muut näihin verrattavat sosiaali- ja terveyspalvelut.</p><p>---</p><p><strong>Esitysluonnoksessa kerrotaan seuraavasti sivulla 20:</strong></p><p><strong>Yksilölliset palvelut henkilökohtaisella budjetilla</strong></p><p><strong>Henkilökohtaisella budjetilla <u>voi valita</u> palveluntuottajaksi<u> järjestön tai yrityksen</u> ja vaikuttaa palvelun sisältöön.</strong></p><p>&bull; Budjettia<u> saa käyttää</u> asiakassuunnitelman mukaisissa palveluissa ja suunnitelmassa määriteltyjen sisältöjen puitteissa. Asiakas <u>voi itse päättää</u>, mistä hankkii palvelut ja minkälainen apu tai tuki auttaa juuri häntä parhaiten.</p><p>&bull; Maakunnalla on <u>velvollisuus ottaa</u> henkilökohtainen budjetti käyttöön vanhus- ja vammaispalvelujen asiakkaille, joilla on pitkäaikaista ja laaja-alaista avun tarvetta ja jotka pystyvät joko itse tai tuettuna suunnittelemaan ja hankkimaan omat palvelunsa.</p><p>&bull; Maakunta maksaa suoraan palveluntuottajalle henkilökohtaisen budjetin mukaiset korvaukset. Asiakkaan tilille ei siis siirry rahaa.</p><p><strong>Lähde: </strong></p><p><a href="http://alueuudistus.fi/documents/1477425/7172337/Valinnanvapauden+yleisesittelydiat+8.3.2018.pdf/bc1994f8-f86f-4dee-9d96-39e7c35b6cd9/Valinnanvapauden+yleisesittelydiat+8.3.2018.pdf.pdf" title="http://alueuudistus.fi/documents/1477425/7172337/Valinnanvapauden+yleisesittelydiat+8.3.2018.pdf/bc1994f8-f86f-4dee-9d96-39e7c35b6cd9/Valinnanvapauden+yleisesittelydiat+8.3.2018.pdf.pdf">http://alueuudistus.fi/documents/1477425/7172337/Valinnanvapauden+yleise...</a><br />&nbsp;</p><p>---</p><p><strong>Voisitteko ystävällisesti edellisen tekstin perusteella avata minulle, asiaa ymmärtämättömälle:</strong></p><p>- Mitä yllä olevan esityksen mukaan kuuluu esim. vanhuksen, vammaisen tai muistisairaan velvollisuuksiin ja oikeuksiin suunnitellussa soten valinnanvapaudessa?</p><p>- Mitä vastavuoroisesti kuuluu maakunnan ja muiden toimijoiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin palvella tätä vanhusta, vammaista tai muistisairasta?</p><p>- Esityksessä sanotaan, että &quot;Maakunta <u>saa ottaa</u> asiakassetelin käyttöön myös näissä palveluissa&quot;... Miten jos maakunta ei ota käyttöön asiakasseteliä näissä palveluissa? Miten taataan, että esim. vanhus, vammainen tai muistisairas saa kuitenkin näitä palveluja, joihin hänellä on oikeus?</p><p>Kuka häntä auttaa saamaan nämä palvelut? Ja saako hän ne ehkä toisesta maakunnasta? Naapurimaakunnasta? Vai velvoitetaanko häntä ottamaan ne naapurimaakunnasta?</p><p>Tuleeko maahamme sote-järjestelmä, joka jakelee vanhukset, vammaiset ja muistisairaat ympäri Suomea vapaille &quot;hoitopaikoille&quot;? Ihmiset revitään irti väkivalloin omista sosiaalisista ympyröistään ja juuristaan?...</p><p><strong>Jotenkin en nyt vain saa tästä valinnanvapausasiasta selkeää kokonaiskäsitystä. Saatteko te? Kiinnittäkää huomiota erityisesti alleviivauksiin, joita ei siis alkuperäisessä tekstissä ole.</strong></p><p><strong>Onko soteuudistus menossa tällaisena läpi? <img alt="crying" height="23" src="http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/cry_smile.png" title="crying" width="23" /> Jos on, niin täydellinen kaaos odottaa meitä!</strong></p><p><strong>Ja jos juristeille on sote- ja maakuntauudistuksessa runsaasti kysyntää (mm. 10 000 vuokrasopimusta + siirtyvän henkilöstön työsopimukset + maakuntien sote-toimijasopimukset), niin kyllä sote-palvelunohjaajiakin tarvitaan tuhansittain. </strong></p><p><strong>Onneksi meillä on hallituksen aktiivimalli! Taikakalu, joka siloittaa kaikki sote-maku -rypyt! <img alt="wink" height="23" src="http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/wink_smile.png" title="wink" width="23" /></strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sotessa "Asiakkaan valinnanvapaus, Hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 8.3.2018" (ks. lähde tekstin alla).

Ko. hallituksen esitysluonnoksessa kerrotaan seuraavasti sivulla 19:

Asiakassetelipalvelut

• Maakunnan liikelaitoksen on tarjottava asiakkaalle asiakasseteli näissä palveluissa: sosiaalinen kuntoutus, kotihoito, kotipalvelu, asumispalvelut, vammaisten työtoiminta, kotisairaanhoito, lääkinnällinen kuntoutus ja hammasproteettiset hoidot

• Maakunta saa ottaa asiakassetelin käyttöön myös näissä palveluissa:

• perhetyö, tukihenkilöiden tai tukiperheiden järjestäminen, muut sosiaalihuollon ennaltaehkäisevät palvelut

• omaishoitajan vapaan toteuttaminen

• vammaisten henkilökohtainen apu, päivätoiminta ja sopeutumisvalmennus

• neuvolapalvelut

• polikliiniset kirurgiset toimenpiteet, kiireetön leikkaustoiminta, lääketieteelliset tutkimukset

• terveydenhuollon ammattihenkilön kiireettömät vastaanottokäynnit

• hampaiden oikomishoito

• muut näihin verrattavat sosiaali- ja terveyspalvelut.

---

Esitysluonnoksessa kerrotaan seuraavasti sivulla 20:

Yksilölliset palvelut henkilökohtaisella budjetilla

Henkilökohtaisella budjetilla voi valita palveluntuottajaksi järjestön tai yrityksen ja vaikuttaa palvelun sisältöön.

• Budjettia saa käyttää asiakassuunnitelman mukaisissa palveluissa ja suunnitelmassa määriteltyjen sisältöjen puitteissa. Asiakas voi itse päättää, mistä hankkii palvelut ja minkälainen apu tai tuki auttaa juuri häntä parhaiten.

• Maakunnalla on velvollisuus ottaa henkilökohtainen budjetti käyttöön vanhus- ja vammaispalvelujen asiakkaille, joilla on pitkäaikaista ja laaja-alaista avun tarvetta ja jotka pystyvät joko itse tai tuettuna suunnittelemaan ja hankkimaan omat palvelunsa.

• Maakunta maksaa suoraan palveluntuottajalle henkilökohtaisen budjetin mukaiset korvaukset. Asiakkaan tilille ei siis siirry rahaa.

Lähde:

http://alueuudistus.fi/documents/1477425/7172337/Valinnanvapauden+yleisesittelydiat+8.3.2018.pdf/bc1994f8-f86f-4dee-9d96-39e7c35b6cd9/Valinnanvapauden+yleisesittelydiat+8.3.2018.pdf.pdf
 

---

Voisitteko ystävällisesti edellisen tekstin perusteella avata minulle, asiaa ymmärtämättömälle:

- Mitä yllä olevan esityksen mukaan kuuluu esim. vanhuksen, vammaisen tai muistisairaan velvollisuuksiin ja oikeuksiin suunnitellussa soten valinnanvapaudessa?

- Mitä vastavuoroisesti kuuluu maakunnan ja muiden toimijoiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin palvella tätä vanhusta, vammaista tai muistisairasta?

- Esityksessä sanotaan, että "Maakunta saa ottaa asiakassetelin käyttöön myös näissä palveluissa"... Miten jos maakunta ei ota käyttöön asiakasseteliä näissä palveluissa? Miten taataan, että esim. vanhus, vammainen tai muistisairas saa kuitenkin näitä palveluja, joihin hänellä on oikeus?

Kuka häntä auttaa saamaan nämä palvelut? Ja saako hän ne ehkä toisesta maakunnasta? Naapurimaakunnasta? Vai velvoitetaanko häntä ottamaan ne naapurimaakunnasta?

Tuleeko maahamme sote-järjestelmä, joka jakelee vanhukset, vammaiset ja muistisairaat ympäri Suomea vapaille "hoitopaikoille"? Ihmiset revitään irti väkivalloin omista sosiaalisista ympyröistään ja juuristaan?...

Jotenkin en nyt vain saa tästä valinnanvapausasiasta selkeää kokonaiskäsitystä. Saatteko te? Kiinnittäkää huomiota erityisesti alleviivauksiin, joita ei siis alkuperäisessä tekstissä ole.

Onko soteuudistus menossa tällaisena läpi? crying Jos on, niin täydellinen kaaos odottaa meitä!

Ja jos juristeille on sote- ja maakuntauudistuksessa runsaasti kysyntää (mm. 10 000 vuokrasopimusta + siirtyvän henkilöstön työsopimukset + maakuntien sote-toimijasopimukset), niin kyllä sote-palvelunohjaajiakin tarvitaan tuhansittain.

Onneksi meillä on hallituksen aktiivimalli! Taikakalu, joka siloittaa kaikki sote-maku -rypyt! wink

]]>
4 http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256050-soten-velvollisuus-vanhuksen-vammaisen-tai-muistisairaan-hoitamiseksi#comments Asiakasseteli Maakuntauudistus Sote Valinnanvapaus Tue, 29 May 2018 14:59:38 +0000 Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256050-soten-velvollisuus-vanhuksen-vammaisen-tai-muistisairaan-hoitamiseksi
Vanhushuollon hävitys http://marjattavehkaoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256012-vanhushuollon-havitys <p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>SOTE:n valinnanvapaus on suuri floppi, joka joutaa haudattavaksi ainakin niiden osalta, jotka eivät enää hallitse itseään, ovat edunvalvonnan piirissä, kärsivät muistisairauksista ja kognitiivisten taitojen heikentymisestä.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;Laajemmastikin: valinnanvapauden asialliselta toteuttamiselta puuttuvat edelleen kaikki työkalut. Vieläkään emme ole Suomessa saaneet aikaan yhtenäistä sähköistä alustaa, josta löytyisi kuntakohtaisesti ja asiakkaan kannalta helppokäyttöisesti &nbsp;SOTE- alan palvelujen tarjoajien palvelut &nbsp;mahdollisimman yhtenäisin perustein ja samanaikaisesti käyttäjien (edunvalvojien) arvioinnit palvelujen laadusta. Näin on uskaltanut jo pitkään toimia mm hotelliala.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Yksityiset hoivayritykset uhkaavat hävittää kokonaisvaltaisen vanhushuollon mahdollisuuden palvelutaloissa. Tämä on erittäin merkittävä suunnan muutos ja tarkoittaa palvelujen laadun heikennystä ja eriarvoisen kohtelun kasvua. Minun on vaikea uskoa, että kukaan voi puolustaa käytäntöjä, joita vanhushuollon palvelujen luovuttaminen suurten kansainvälisten ketjujen bisnikseksi näyttää tuovan tullessaan. Suorasukaisesti sanoen kysymys on raadollisesta rahastamisesta jo nyt. Tällä ei ole mitään tekemistä hyvinvointiyhteiskunnan kanssa. Tarvitaan omakohtaisia/uskottavia esimerkkejä asian syvälliseen ymmärtämiseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Sellaisia olen saanut jo pitkän ajan asukkaiden ystävänä ja sukulaisena. Minulla on myös pitkä ammatillinen tausta arvioida vanhushuollon nykyistä tilaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kokonaisvaltainen työote on ollut vuosikymmenten ajan keskeisenä kehittämiskohteena vanhushuollon eri palveluyksiköissä ajatuksella että työaika on asukkaiden käytössä ja tavoitteena asukkaiden yksilöllistenkin tarpeitten tyydyttäminen kunnioittaen kunkin henkilön historiaa ja intressejä. &nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kävin tänään hyvässä hengessä pitkän keskustelun SAGA-ketjun erään palvelutalon johtajan kanssa. SAGA-ketju &nbsp;palastelee normaaliin huolenpitoon liittyviä keskeisiä asioita yhä enemmän peruspaketin ulkopuolelle ja vaatii vähintään 15 minuutin erillislaskutuksen esimerkiksi lakanoiden/ pyyhkeitten vaihdosta, likaisten vaatteiden koonnista pestäväksi (itse pesusta on jo erikseen maksettu), wc-paperin saatavilla pitämisestä, roskiksen tyhjentämisestä &nbsp;jne. - jokaisesta palvelusta siis erikseen. Näin on tapahtunut sukulaiseni kanssa. Sattumalta kun hänen sänkyään jouduttiin korjaamaan tosiaan huomattiin, että lakanoita ei oltu vaihdettu kolmeen kuukauteen! Ymmärtämistä parantaa &nbsp;kun &nbsp;tilannetta vertaa &nbsp;(samanhintaisiin) &nbsp;hotellipalveluihin - terveille henkilöille.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä toimintatapa käy asukkaalle tai hänen edunvalvojalleen ilmi vasta vähitellen epäkohtien tullessa ilmi. Heti kun jokin pienimmäisinkin toive/palvelutarve pystytään NIMEÄMÄÄN, &nbsp;ratkaisuehdotukseksi esitetään että päivitetään sopimusta eli hinnoittellaan &rsquo;uusi palvelutarve&rsquo; em tyyliin vähintään 15 minuutin työpanosta vaativaksi. Tämä tarkoittaa, että &nbsp;nettoajaltaan muutaman minuutin palvelut kumuloituvat laskutuksessa monen tunnin arvoisiksi.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Edellä mainittu tapa rahastaa pienimmistäkin palveluista erikseen tuhoaa hyvän ammattitaidon hankkineiden hoitajien herkkyyden tunnistaa asukkaiden yksilölliset palvelutarpeet ja toimia sen mukaan. Asukas saa pyyhkiä itsensä sanomalehteen kunnes omainen tai läheinen huomauttaa asiasta ja käynnistää ratkaisuun tähtäävän prosessin. Entäpä he, joilla läheisiä ei ole tai he asuvat muilla paikkakunnilla?</p><p>&nbsp;</p><p>Jokainen, joka on elänyt vaikkapa äidin elämää tietää, että laadukas lasten huolenpito &ndash; hoivakin - vaatii kokonaisvaltaista valppautta ja sitoutumista annetun vastuun kantamiseen. Näin on laita myös niiden aikuisten ja vanhusten, jotka eri syistä ovat menettäneet kykynsä hallita itseään.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Hyvinvointiyhteiskunnaksi itseään komeasti kutsuvan Suomen on sanottava STOP sellaisten pitkäaikaisten SOTE-palvelujen yksityistämiselle, jotka koskevat henkilöitä, joilla ei ole enää kykyä täysivaltaisesti hallita itseään.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Marjatta Vehkaoja</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

 

 

SOTE:n valinnanvapaus on suuri floppi, joka joutaa haudattavaksi ainakin niiden osalta, jotka eivät enää hallitse itseään, ovat edunvalvonnan piirissä, kärsivät muistisairauksista ja kognitiivisten taitojen heikentymisestä.

 

 Laajemmastikin: valinnanvapauden asialliselta toteuttamiselta puuttuvat edelleen kaikki työkalut. Vieläkään emme ole Suomessa saaneet aikaan yhtenäistä sähköistä alustaa, josta löytyisi kuntakohtaisesti ja asiakkaan kannalta helppokäyttöisesti  SOTE- alan palvelujen tarjoajien palvelut  mahdollisimman yhtenäisin perustein ja samanaikaisesti käyttäjien (edunvalvojien) arvioinnit palvelujen laadusta. Näin on uskaltanut jo pitkään toimia mm hotelliala. 

 

Yksityiset hoivayritykset uhkaavat hävittää kokonaisvaltaisen vanhushuollon mahdollisuuden palvelutaloissa. Tämä on erittäin merkittävä suunnan muutos ja tarkoittaa palvelujen laadun heikennystä ja eriarvoisen kohtelun kasvua. Minun on vaikea uskoa, että kukaan voi puolustaa käytäntöjä, joita vanhushuollon palvelujen luovuttaminen suurten kansainvälisten ketjujen bisnikseksi näyttää tuovan tullessaan. Suorasukaisesti sanoen kysymys on raadollisesta rahastamisesta jo nyt. Tällä ei ole mitään tekemistä hyvinvointiyhteiskunnan kanssa. Tarvitaan omakohtaisia/uskottavia esimerkkejä asian syvälliseen ymmärtämiseen.

 

Sellaisia olen saanut jo pitkän ajan asukkaiden ystävänä ja sukulaisena. Minulla on myös pitkä ammatillinen tausta arvioida vanhushuollon nykyistä tilaa.

 

Kokonaisvaltainen työote on ollut vuosikymmenten ajan keskeisenä kehittämiskohteena vanhushuollon eri palveluyksiköissä ajatuksella että työaika on asukkaiden käytössä ja tavoitteena asukkaiden yksilöllistenkin tarpeitten tyydyttäminen kunnioittaen kunkin henkilön historiaa ja intressejä.  

 

Kävin tänään hyvässä hengessä pitkän keskustelun SAGA-ketjun erään palvelutalon johtajan kanssa. SAGA-ketju  palastelee normaaliin huolenpitoon liittyviä keskeisiä asioita yhä enemmän peruspaketin ulkopuolelle ja vaatii vähintään 15 minuutin erillislaskutuksen esimerkiksi lakanoiden/ pyyhkeitten vaihdosta, likaisten vaatteiden koonnista pestäväksi (itse pesusta on jo erikseen maksettu), wc-paperin saatavilla pitämisestä, roskiksen tyhjentämisestä  jne. - jokaisesta palvelusta siis erikseen. Näin on tapahtunut sukulaiseni kanssa. Sattumalta kun hänen sänkyään jouduttiin korjaamaan tosiaan huomattiin, että lakanoita ei oltu vaihdettu kolmeen kuukauteen! Ymmärtämistä parantaa  kun  tilannetta vertaa  (samanhintaisiin)  hotellipalveluihin - terveille henkilöille. 

 

Tämä toimintatapa käy asukkaalle tai hänen edunvalvojalleen ilmi vasta vähitellen epäkohtien tullessa ilmi. Heti kun jokin pienimmäisinkin toive/palvelutarve pystytään NIMEÄMÄÄN,  ratkaisuehdotukseksi esitetään että päivitetään sopimusta eli hinnoittellaan ’uusi palvelutarve’ em tyyliin vähintään 15 minuutin työpanosta vaativaksi. Tämä tarkoittaa, että  nettoajaltaan muutaman minuutin palvelut kumuloituvat laskutuksessa monen tunnin arvoisiksi. 

 

Edellä mainittu tapa rahastaa pienimmistäkin palveluista erikseen tuhoaa hyvän ammattitaidon hankkineiden hoitajien herkkyyden tunnistaa asukkaiden yksilölliset palvelutarpeet ja toimia sen mukaan. Asukas saa pyyhkiä itsensä sanomalehteen kunnes omainen tai läheinen huomauttaa asiasta ja käynnistää ratkaisuun tähtäävän prosessin. Entäpä he, joilla läheisiä ei ole tai he asuvat muilla paikkakunnilla?

 

Jokainen, joka on elänyt vaikkapa äidin elämää tietää, että laadukas lasten huolenpito – hoivakin - vaatii kokonaisvaltaista valppautta ja sitoutumista annetun vastuun kantamiseen. Näin on laita myös niiden aikuisten ja vanhusten, jotka eri syistä ovat menettäneet kykynsä hallita itseään. 

 

Hyvinvointiyhteiskunnaksi itseään komeasti kutsuvan Suomen on sanottava STOP sellaisten pitkäaikaisten SOTE-palvelujen yksityistämiselle, jotka koskevat henkilöitä, joilla ei ole enää kykyä täysivaltaisesti hallita itseään. 

 

 

 

Marjatta Vehkaoja

 

 

]]>
2 http://marjattavehkaoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256012-vanhushuollon-havitys#comments Valinnanvapaus Vanhusten yksityiset SOTE-palvelut Tue, 29 May 2018 06:08:12 +0000 Marjatta Vehkaoja http://marjattavehkaoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256012-vanhushuollon-havitys
Tulos tai ulos on muuttunut muotoon: Tulos ja ulos http://viljoh9.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255826-tulos-tai-ulos-on-muuttunut-muotoon-tulos-ja-ulos <p>Juha Sipilä toitotti hallituskautensa alussa, miten hän joukkoineen laittaa maan asiat kuntoon. Iskulauseena oli Suomi nousuun; tulos tai ulos. Suomi on kyllä taloudellisesti nousussa, mutta enemmän suhdannekäänteen kuin hallituksen toimien ansiosta. Talous kohenee hallituksen toimista huolimatta.</p><p>Kaikkein suurin urakka, sote, on vielä kesken. Mitä paikattavaa vielä löytyykään perustuslakivaliokunnan käsittelyssä? Maakuntavaalit ainakin siirtyvät myöhemmäksi, jos toteutuvat lainkaan. Sipilä itse on vielä toiveikas ja pitää vaalien siirtymistä vain teknisenä asiana. On se sitäkin, mutta ennen kaikkea se on yksi osoitus hallituksen hosuvasta toimintatavasta. Aikatauluja lyödään kiinni ja muutellaan jatkuvasti. Toiminnan laatu on sivuseikka, vaikka juuri sen pitäisi olla etusijalla.</p><p>Sipilä on menettänyt kansalaisten luottamuksen. Samalla Keskustan kannatus on vajonnut 15 prosenttiyksikön tasolle. SDP on nyt mielipidemittausten ykkönen. Kannatus lähenee 22 prosentin tasoa. Kokoomuskin on vajonnut alle 20 prosentin. Vaikka vaalit vasta näyttävät puolueiden todellisen kannatuksen, on suunta jokseenkin selvä. Hallitus voidaan hyvinkin rakentaa SDP:n, Kokoomuksen ja Vihreiden voimin.</p><p>Sipilä voi kehua tuloksiaan miten haluaa, kannatuspisteitä ei heru. On meno sen verran ollut eriarvoisuutta lisäävää hulivilitasoa, että Keskusta on ulkona seuraavasta hallituksesta. Sotestakin on tulossa kaikkien aikojen puhallus valtiolta yksityiselle sektorille. SDP on puheenjohtajansa Rinteen johdolla irtisanoutunut moisesta ja ilmoittanut muuttavansa suuntausta niin, että julkisella sektorilla on edelleen terveydenhoidon päävastuu, jota täydennetään yksityisen sektorin ostopalveluilla.</p><p>Kaikki on kuitenkin auki, kunnes seuraavien eduskuntavaalien tulos on vahvistettu. Vaaliasetelma näyttää kuitenkin jo nyt harvinaisen selvältä. Keskusta panostaa maakuntauudistukseen ja Kokoomus valinnanvapauteen. Kumpikaan ei tuo tavalliselle kasasalaisille kuin lisää maksuja.</p><p>Maakuntien myötä Suomeen luodaan kolmiportainen hallintohimmeli. Voittajia ovat keskustalaiset kuntapoliitikot, jotka pääsevät maakunnan virkoihin. Kenelläkään ei kuitenkaan ole kokemusta maakuntahallinnosta. Niinpä he toimivat mitä suurimmassa määrän valtion ohjauksessa ja hallinto etääntyy kansalaisista, kun aidon demokratiakehityksen pitäisi mennä toiseen suuntaan.</p><p>Kokoomuksen hellimä valinnanvapaus taas on tyhjä sana, jonka sisällöstä ei ole mitään tietoa. Olennaisin sisältö on siinä, että yksityiselle sektorille luodaan yhteiskunnan tukemat riskittömät markkinat. Käytännössä kysymyksessä on tulonsiirto valtiolta terveysalan suuryrityksille.</p><p>Seuraavat eduskuntavaalit ratkaisevat Suomen suunnan joko yksityisen pääoman voitontavoittelun hyväksi tai sitten kansalaisten parhaaksi. Se on jakolinja ja sen vuoksi Sipilä on jo nyt ajanut itsensä ja puoleensa tilanteeseen jota parhaiten voi luonnehtia kolmella sanalla: Tulos ja ulos.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Juha Sipilä toitotti hallituskautensa alussa, miten hän joukkoineen laittaa maan asiat kuntoon. Iskulauseena oli Suomi nousuun; tulos tai ulos. Suomi on kyllä taloudellisesti nousussa, mutta enemmän suhdannekäänteen kuin hallituksen toimien ansiosta. Talous kohenee hallituksen toimista huolimatta.

Kaikkein suurin urakka, sote, on vielä kesken. Mitä paikattavaa vielä löytyykään perustuslakivaliokunnan käsittelyssä? Maakuntavaalit ainakin siirtyvät myöhemmäksi, jos toteutuvat lainkaan. Sipilä itse on vielä toiveikas ja pitää vaalien siirtymistä vain teknisenä asiana. On se sitäkin, mutta ennen kaikkea se on yksi osoitus hallituksen hosuvasta toimintatavasta. Aikatauluja lyödään kiinni ja muutellaan jatkuvasti. Toiminnan laatu on sivuseikka, vaikka juuri sen pitäisi olla etusijalla.

Sipilä on menettänyt kansalaisten luottamuksen. Samalla Keskustan kannatus on vajonnut 15 prosenttiyksikön tasolle. SDP on nyt mielipidemittausten ykkönen. Kannatus lähenee 22 prosentin tasoa. Kokoomuskin on vajonnut alle 20 prosentin. Vaikka vaalit vasta näyttävät puolueiden todellisen kannatuksen, on suunta jokseenkin selvä. Hallitus voidaan hyvinkin rakentaa SDP:n, Kokoomuksen ja Vihreiden voimin.

Sipilä voi kehua tuloksiaan miten haluaa, kannatuspisteitä ei heru. On meno sen verran ollut eriarvoisuutta lisäävää hulivilitasoa, että Keskusta on ulkona seuraavasta hallituksesta. Sotestakin on tulossa kaikkien aikojen puhallus valtiolta yksityiselle sektorille. SDP on puheenjohtajansa Rinteen johdolla irtisanoutunut moisesta ja ilmoittanut muuttavansa suuntausta niin, että julkisella sektorilla on edelleen terveydenhoidon päävastuu, jota täydennetään yksityisen sektorin ostopalveluilla.

Kaikki on kuitenkin auki, kunnes seuraavien eduskuntavaalien tulos on vahvistettu. Vaaliasetelma näyttää kuitenkin jo nyt harvinaisen selvältä. Keskusta panostaa maakuntauudistukseen ja Kokoomus valinnanvapauteen. Kumpikaan ei tuo tavalliselle kasasalaisille kuin lisää maksuja.

Maakuntien myötä Suomeen luodaan kolmiportainen hallintohimmeli. Voittajia ovat keskustalaiset kuntapoliitikot, jotka pääsevät maakunnan virkoihin. Kenelläkään ei kuitenkaan ole kokemusta maakuntahallinnosta. Niinpä he toimivat mitä suurimmassa määrän valtion ohjauksessa ja hallinto etääntyy kansalaisista, kun aidon demokratiakehityksen pitäisi mennä toiseen suuntaan.

Kokoomuksen hellimä valinnanvapaus taas on tyhjä sana, jonka sisällöstä ei ole mitään tietoa. Olennaisin sisältö on siinä, että yksityiselle sektorille luodaan yhteiskunnan tukemat riskittömät markkinat. Käytännössä kysymyksessä on tulonsiirto valtiolta terveysalan suuryrityksille.

Seuraavat eduskuntavaalit ratkaisevat Suomen suunnan joko yksityisen pääoman voitontavoittelun hyväksi tai sitten kansalaisten parhaaksi. Se on jakolinja ja sen vuoksi Sipilä on jo nyt ajanut itsensä ja puoleensa tilanteeseen jota parhaiten voi luonnehtia kolmella sanalla: Tulos ja ulos.

]]>
11 http://viljoh9.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255826-tulos-tai-ulos-on-muuttunut-muotoon-tulos-ja-ulos#comments Makuntauudistus Sote Valinnanvapaus Fri, 25 May 2018 12:31:07 +0000 Viljo Heinonen http://viljoh9.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255826-tulos-tai-ulos-on-muuttunut-muotoon-tulos-ja-ulos
Sote-uudistus vakuuttaa ja ei vakuuta! http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255797-sote-uudistus-vakuuttaa-ja-ei-vakuuta <p>Suomalaiset ovat ilmeisesti jo väsyneet vuosikausia velloneeseen keskusteluun sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) yhteiskunnallisen uudistuksen tarpeesta ja sen tarkoituksesta, mutta jospa silti vielä tässä hieman pohdin sote-uudistuksen tilaa lähinnä sote-palveluiden käyttäjän näkövinkkelistä.<br /><br />Valinnanvapaudessa ei ole mitään hyvää?<br /><br />Sote-uudistukseen esitetty valinnanvapaus voi tuoda mukanaan paljon hyvää, mikäli valinnanvapaus toteutetaan järkevästi. Onhan tunnettu tosiasia organisaatio-opissa, että hyvinvoivan organisaation palvelutaso on lähes poikkeuksetta paremmalla tasolla kuin huonosti voivan ja johdetun vastaavanlaisen organisaation. Hyvinvoiva organisaatio tekee lisäksi pienemmällä taloudellisella panoksella vastaavat tehtävät, koska organisaation johtajuus ja työhyvinvointi ovat hoidettu niin hyvin, että työperäiset poissaolot minimoituvat. En usko valinnanvapauden myötä mahdolliseen kermankuorintaan joidenkin sote-toimijoiden osalta, jos valinnanvapauspykälän säädökset ovat hyvin laadittuja.<br /><br />Entä mielenterveyspalvelut?<br /><br />Mielenterveyspalvelut ovat jäämässä kylläkin sote-uudistuksen ulkopuolelle ja tätä vähän ihmettelen, että miksi psykiatrian erikoissairaanhoito mukaan lukien avohoito halutaan säilyttää nyky-muotoisessa tilassa, vaikka tiedetään se tosiasia, että psykiatriset ongelmat ovat nousseet todella merkittäväksi kansanterveysongelmaksi. Hyvän mielenterveyden tukemiseksi on tehty yhteiskunnallisesti paljon viimeisten vuosikymmenten aikana ja tämä näkyy niukoista resursseista huolimatta monissa kunnissa lähinnä kohentuneena sosiaalisena tukena perheille. En silti kiistä tosiasiaa, että lastensuojelu on monissa kunnissa aivan kriisiytynyt ja varhaisen intervention malli uupuu käytännöstä yhä aivan liian usein vaikka yhteiskunnassa suunta on oikeanlainen tilanteen korjaamiseksi.<br /><br />Panostus lastensuojeluun säästää yhteiskunnallisia kuluja pitkällä aikavälillä!<br /><br />Lastensuojelun tilanteen korjaaminen on silti niin hidasta toimintaa, että viimeistenkin vuosien aikana on tästä syystä vaurioitettu tuhansia lapsia kroonisesti Suomessa ja tämä näkyy vuosikymmenten päästä edelleen hintalappuna yhteiskunnalle, jos haluamme pitää kaikista huolen kuten ajattelen tällä hetkellä asian suunnilleen olevan. Perheet tarvitsevat sosiaalisen tuen lisäksi rahaa ja mielestäni pitäisi tehdä selvitys, voisiko lapsilisän kaksinkertaistaa sosiaalisin perustein joillakin perheillä, koska sillä olisi takuulla suuri vaikutus lapsiperheiden köyhyyden poistamiseksi. Vielä tälläkin hetkellä toimeentulotukilaskelmassa otetaan lapsilisät huomioon tuloina, eikä niitä voi vähentää vaan köyhimmät lapsiperheet saavat kehotuksen mennä leipäjonoihin.<br /><br />Innovatiivinen sote?<br /><br />Sotea on markkinoitu erheellisesti paremmilla terveyspalveluilla, vaikka esimerkiksi mielenterveyssektori on sivuutettu sotessa vallan, jolloin hoidon taso ei ainakaan parane vaan se voi jopa heikentyä. Valinnanvapauden lisäksi sote-uudistuksesta on tehty innovatiivista, jolloin maakuntamallin mukaisessa sote-rakenteessa voitaisiin testailla innovatiivisia ratkaisuja ja tekniikoita näppärämmin. Innovatiivinen maakuntauudistus-sote kuulostaa ihan kivalta, mutta silti epäilen että maakuntia on hallinnollisesti aivan liian monia, kun sote-uudistuksessa olisi pitänyt pyrkiä miljoonapiireihin, jolloin kaikki yleinen erikoissairaanhoito oltaisiin voitu järjestää kyseisen hallintoalueen sisällä. Soten tietojärjestelmissä on ensimmäinen Apotti-luokan ongelma, että miten pirstaloituneen kuntahallinnon mukaiset tiedonkeruujärjestelmät sulautetaan yhteen koko yhteiskuntaa kattavaksi tietueeksi. Potilastietojärjestelmä on pakko saada valtakunnallisesti toimivaksi ja ihmettelen suuuresti, jos tämän asian tarpeellisuutta ei ymmärretä potilasturvallisuuden kannalta esimerkiksi tietosuojavaltuutetun tai joidenkin kansalaisten toimesta. Toki villeimmät spekulaatiot koskien kansalaisten terveystietoja antoivat käsityksen, että kansalaisia aletaan pisteyttää oman terveydentilan ja mahdollisesti joidenkin muiden muuttujien perusteella, eikä tällaisia pisteytyksiä pidä koskaan sallia sivistysvaltiossa. Kokonaan eri asia jos poliittinen enemmistö valitsee eugeniikan tien, mutta itse tulen vastustamaan kuolemaani saakka kaikkea mengelöintiä ja terveysfasismia.<br /><br />Sote-uudistus on silti mahdollisuus, vaikka se ei ole toimiva!<br /><br />Nykyään sosiaali- ja terveyspalvelut pelaavat akuuteissa tilanteissa yhteiskunnassamme kohtalaisesti. Kroonisempien sairauksien kanssa elävien kansalaisten tilanteeseen sote-uudistus ei ole tuomassa ainakaan mitään merkittäviä parannuksia, varsinkin kun muistetaan että psykiatria jää kokonaisuudessaan uudistuksesta menneisyyteen. Yhteiskunnallisessa sote-keskustelussa on unohtunut monilta terveyskulurakenteen maantieteellinen puoli, eikä sitä voida lainsäädännön keinoin muuttaa, vaan pitää ymmärtää sairauksien syntymekanismeja tarkemmin. Tällä hetkellä edes maailman johtavat terveysasiantuntijat eivät osaa sanoa selviä yksittäisiä syitä kansanterveystasoisten ongelmien syntymisessä, koska lähes kaikki sairaudet ovat monitekijäisiä eli monenlaisten osatekijöiden summa. Toivoisin itse ainakin, että näkisin yhteiskunnassamme sellaisen soten, joka huomioisi maantieteellisia eroja eri sairauksien esiintyvyydessä järkevästi, eikä aleta osoitella esimerkiksi jonkun kunnan tiettyä lähiötä korkeiden sydän- ja verisuonisairauksien perusteella. Laajemmalla otannalla saadaan aina hieman luotettavampaa tietoa myös kansanterveydellisistä sairauksista. Mielestäni on syytä miettiä sote-uudistuksen myötä, että olisiko alueellista erikoistumismahdollisuutta tiettyihin korkean esiintyvyyden sairauksiin juuri kyseisellä sote-hallintoalueella. Esimerkiksi tohtori Pekka Puskan työryhmä teki jo 1970-luvulla maailmallakin mainetta niittäneen Pohjois-Karjala tutkimuksen, jolla kyettiin osoittamaan sekä sairastuvuuteen vaikuttaneita tekijöitä että terveydellistä hyvinvointia tuovia ratkaisuja.<br /><br />Lopuksi sotesta!<br /><br />Sote-politikointi ei enää kanna ääniä laariin, koska kansaa ei enää kiinnosta, joten toivon nyt vain hyviä päätöksiä ja siten kansalaisten tyytyväisyyden kohenemista sote-uudistuksen myötä. Toivon suomalaisten terveydenhoidon ja osattomuuden ehkäisyn palaavan keskiöön sote-keskustelussa!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalaiset ovat ilmeisesti jo väsyneet vuosikausia velloneeseen keskusteluun sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) yhteiskunnallisen uudistuksen tarpeesta ja sen tarkoituksesta, mutta jospa silti vielä tässä hieman pohdin sote-uudistuksen tilaa lähinnä sote-palveluiden käyttäjän näkövinkkelistä.

Valinnanvapaudessa ei ole mitään hyvää?

Sote-uudistukseen esitetty valinnanvapaus voi tuoda mukanaan paljon hyvää, mikäli valinnanvapaus toteutetaan järkevästi. Onhan tunnettu tosiasia organisaatio-opissa, että hyvinvoivan organisaation palvelutaso on lähes poikkeuksetta paremmalla tasolla kuin huonosti voivan ja johdetun vastaavanlaisen organisaation. Hyvinvoiva organisaatio tekee lisäksi pienemmällä taloudellisella panoksella vastaavat tehtävät, koska organisaation johtajuus ja työhyvinvointi ovat hoidettu niin hyvin, että työperäiset poissaolot minimoituvat. En usko valinnanvapauden myötä mahdolliseen kermankuorintaan joidenkin sote-toimijoiden osalta, jos valinnanvapauspykälän säädökset ovat hyvin laadittuja.

Entä mielenterveyspalvelut?

Mielenterveyspalvelut ovat jäämässä kylläkin sote-uudistuksen ulkopuolelle ja tätä vähän ihmettelen, että miksi psykiatrian erikoissairaanhoito mukaan lukien avohoito halutaan säilyttää nyky-muotoisessa tilassa, vaikka tiedetään se tosiasia, että psykiatriset ongelmat ovat nousseet todella merkittäväksi kansanterveysongelmaksi. Hyvän mielenterveyden tukemiseksi on tehty yhteiskunnallisesti paljon viimeisten vuosikymmenten aikana ja tämä näkyy niukoista resursseista huolimatta monissa kunnissa lähinnä kohentuneena sosiaalisena tukena perheille. En silti kiistä tosiasiaa, että lastensuojelu on monissa kunnissa aivan kriisiytynyt ja varhaisen intervention malli uupuu käytännöstä yhä aivan liian usein vaikka yhteiskunnassa suunta on oikeanlainen tilanteen korjaamiseksi.

Panostus lastensuojeluun säästää yhteiskunnallisia kuluja pitkällä aikavälillä!

Lastensuojelun tilanteen korjaaminen on silti niin hidasta toimintaa, että viimeistenkin vuosien aikana on tästä syystä vaurioitettu tuhansia lapsia kroonisesti Suomessa ja tämä näkyy vuosikymmenten päästä edelleen hintalappuna yhteiskunnalle, jos haluamme pitää kaikista huolen kuten ajattelen tällä hetkellä asian suunnilleen olevan. Perheet tarvitsevat sosiaalisen tuen lisäksi rahaa ja mielestäni pitäisi tehdä selvitys, voisiko lapsilisän kaksinkertaistaa sosiaalisin perustein joillakin perheillä, koska sillä olisi takuulla suuri vaikutus lapsiperheiden köyhyyden poistamiseksi. Vielä tälläkin hetkellä toimeentulotukilaskelmassa otetaan lapsilisät huomioon tuloina, eikä niitä voi vähentää vaan köyhimmät lapsiperheet saavat kehotuksen mennä leipäjonoihin.

Innovatiivinen sote?

Sotea on markkinoitu erheellisesti paremmilla terveyspalveluilla, vaikka esimerkiksi mielenterveyssektori on sivuutettu sotessa vallan, jolloin hoidon taso ei ainakaan parane vaan se voi jopa heikentyä. Valinnanvapauden lisäksi sote-uudistuksesta on tehty innovatiivista, jolloin maakuntamallin mukaisessa sote-rakenteessa voitaisiin testailla innovatiivisia ratkaisuja ja tekniikoita näppärämmin. Innovatiivinen maakuntauudistus-sote kuulostaa ihan kivalta, mutta silti epäilen että maakuntia on hallinnollisesti aivan liian monia, kun sote-uudistuksessa olisi pitänyt pyrkiä miljoonapiireihin, jolloin kaikki yleinen erikoissairaanhoito oltaisiin voitu järjestää kyseisen hallintoalueen sisällä. Soten tietojärjestelmissä on ensimmäinen Apotti-luokan ongelma, että miten pirstaloituneen kuntahallinnon mukaiset tiedonkeruujärjestelmät sulautetaan yhteen koko yhteiskuntaa kattavaksi tietueeksi. Potilastietojärjestelmä on pakko saada valtakunnallisesti toimivaksi ja ihmettelen suuuresti, jos tämän asian tarpeellisuutta ei ymmärretä potilasturvallisuuden kannalta esimerkiksi tietosuojavaltuutetun tai joidenkin kansalaisten toimesta. Toki villeimmät spekulaatiot koskien kansalaisten terveystietoja antoivat käsityksen, että kansalaisia aletaan pisteyttää oman terveydentilan ja mahdollisesti joidenkin muiden muuttujien perusteella, eikä tällaisia pisteytyksiä pidä koskaan sallia sivistysvaltiossa. Kokonaan eri asia jos poliittinen enemmistö valitsee eugeniikan tien, mutta itse tulen vastustamaan kuolemaani saakka kaikkea mengelöintiä ja terveysfasismia.

Sote-uudistus on silti mahdollisuus, vaikka se ei ole toimiva!

Nykyään sosiaali- ja terveyspalvelut pelaavat akuuteissa tilanteissa yhteiskunnassamme kohtalaisesti. Kroonisempien sairauksien kanssa elävien kansalaisten tilanteeseen sote-uudistus ei ole tuomassa ainakaan mitään merkittäviä parannuksia, varsinkin kun muistetaan että psykiatria jää kokonaisuudessaan uudistuksesta menneisyyteen. Yhteiskunnallisessa sote-keskustelussa on unohtunut monilta terveyskulurakenteen maantieteellinen puoli, eikä sitä voida lainsäädännön keinoin muuttaa, vaan pitää ymmärtää sairauksien syntymekanismeja tarkemmin. Tällä hetkellä edes maailman johtavat terveysasiantuntijat eivät osaa sanoa selviä yksittäisiä syitä kansanterveystasoisten ongelmien syntymisessä, koska lähes kaikki sairaudet ovat monitekijäisiä eli monenlaisten osatekijöiden summa. Toivoisin itse ainakin, että näkisin yhteiskunnassamme sellaisen soten, joka huomioisi maantieteellisia eroja eri sairauksien esiintyvyydessä järkevästi, eikä aleta osoitella esimerkiksi jonkun kunnan tiettyä lähiötä korkeiden sydän- ja verisuonisairauksien perusteella. Laajemmalla otannalla saadaan aina hieman luotettavampaa tietoa myös kansanterveydellisistä sairauksista. Mielestäni on syytä miettiä sote-uudistuksen myötä, että olisiko alueellista erikoistumismahdollisuutta tiettyihin korkean esiintyvyyden sairauksiin juuri kyseisellä sote-hallintoalueella. Esimerkiksi tohtori Pekka Puskan työryhmä teki jo 1970-luvulla maailmallakin mainetta niittäneen Pohjois-Karjala tutkimuksen, jolla kyettiin osoittamaan sekä sairastuvuuteen vaikuttaneita tekijöitä että terveydellistä hyvinvointia tuovia ratkaisuja.

Lopuksi sotesta!

Sote-politikointi ei enää kanna ääniä laariin, koska kansaa ei enää kiinnosta, joten toivon nyt vain hyviä päätöksiä ja siten kansalaisten tyytyväisyyden kohenemista sote-uudistuksen myötä. Toivon suomalaisten terveydenhoidon ja osattomuuden ehkäisyn palaavan keskiöön sote-keskustelussa!

]]>
0 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255797-sote-uudistus-vakuuttaa-ja-ei-vakuuta#comments Maakunta- ja soteuudistus Psykiatria Valinnanvapaus Fri, 25 May 2018 01:44:31 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255797-sote-uudistus-vakuuttaa-ja-ei-vakuuta
Hetemäen raportti Sipilän mukaan perusteellinen - muiden mukaan höttöä http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255664-hetemaen-raportti-sipilan-mukaan-perusteellinen-muiden-mukaan-hottoa <p>Hallituspuolueiden poliitikot ja ministerit ovat viime päivinä pitäneet päänsä alhaalla - varsin vähissä ovat julkiset Hetemäen puolustajat useiden asiantuntijatahojen arvosteltua raporttia ja todenneen sen perusteet köykäisiksi sekä epämääräisiksi. Sipilä on ollut myös hiljaa viime päivät, mutta sitä ennen hän kerkesi raportin tultua julkiseksi todeta<a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201805172200950938_pi.shtml"> Iltalehdelle seuraavaa</a>:</p><p>&quot;<em>Sipilä pitää VM:n korkeimman virkamiehen <strong>Martti Hetemäen</strong> raporttia perusteellisena, ja toivoo, että raportti selkiyttäisi sote-menojen kulujen osalta epämääräiseksi moitittua tilannetta.</em>&quot;</p><p>&quot;<em>Kyllä tämän perusteellisen raportin pitäisi nyt selkiyttää tilannetta, koska aiemmin vastaavaa &rdquo;yhteen vetävää raporttia&rdquo; ei ole ollut eduskunnan valiokunnilla käytössä.</em>&quot;</p><p>Erikoista on, että käytännössä kaikki asiantuntijatahot pitävät raporttia kaikkea muuta kuin perusteellisena ja kertovat, ettei se tuo juurikaan valaistusta epämääräiseen tilanteeseen.</p><p>Tällä linjalla oli eduskunnan valtionvarainvaliokunta, jonka lausunnossa olivat mukana hallituspuolueiden edustajat. Se jopa päätti olla ottamatta huomioon koko muistiota lausunnossaan, sillä muistio katsottiin liian epäluotettavaksi ja epämääräiseksi..</p><p>Näin totesi myös valtiontalouden arviointineuvosto, jossa on neljä taloustieteen professoria ja yksi sosiaalipolitiikan professori. Neuvosto on aiemminkin kritisoinut hallitusta puutteista ja nyt se toteaa:</p><p>&quot;<em>Arviointineuvosto toteaa, että valtiovarainministeriön 16.5. 2018 päivätty muistio ei tuo näihin kysymyksiin lisävalaistusta, neuvosto toteaa nyt. Arviointineuvosto pitää erityisesti muistiossa esitettyä arviota tiedon ja teknologian käytöstä saatavan säästöpotentiaalin suuruusluokasta perusteluiltaan puutteellisina.<br />Vaille lisäselvyyttä jää yhä myös se, miten tavoiteltuihin säästöihin päästään ja millä tavoin uudistus parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuutta niin, että säästötavoite ei vaaranna palveluiden laatua tai saatavuutta.</em>&quot;</p><p>Viimeisimpänä HUS on kritisoinut raporttia - sen ollessa muutoinkin kriittinen sote-ratkaisuun voidaan toki osin miettiä lausunnon olevan värittynyt.</p><p>Kaksi ensimmäistä tahoa ovat riippumattomia ja täysin päinvastaisella linjalla kuin pääministeri Sipilä. Hiljaa ovat muutkin ministerit perustellun kritiikin noustua suureksi - jännittävää nähdä, mikä on hallituksen seuraava askel. Tästä tuskin selvitään dosentteja vähättelemällä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituspuolueiden poliitikot ja ministerit ovat viime päivinä pitäneet päänsä alhaalla - varsin vähissä ovat julkiset Hetemäen puolustajat useiden asiantuntijatahojen arvosteltua raporttia ja todenneen sen perusteet köykäisiksi sekä epämääräisiksi. Sipilä on ollut myös hiljaa viime päivät, mutta sitä ennen hän kerkesi raportin tultua julkiseksi todeta Iltalehdelle seuraavaa:

"Sipilä pitää VM:n korkeimman virkamiehen Martti Hetemäen raporttia perusteellisena, ja toivoo, että raportti selkiyttäisi sote-menojen kulujen osalta epämääräiseksi moitittua tilannetta."

"Kyllä tämän perusteellisen raportin pitäisi nyt selkiyttää tilannetta, koska aiemmin vastaavaa ”yhteen vetävää raporttia” ei ole ollut eduskunnan valiokunnilla käytössä."

Erikoista on, että käytännössä kaikki asiantuntijatahot pitävät raporttia kaikkea muuta kuin perusteellisena ja kertovat, ettei se tuo juurikaan valaistusta epämääräiseen tilanteeseen.

Tällä linjalla oli eduskunnan valtionvarainvaliokunta, jonka lausunnossa olivat mukana hallituspuolueiden edustajat. Se jopa päätti olla ottamatta huomioon koko muistiota lausunnossaan, sillä muistio katsottiin liian epäluotettavaksi ja epämääräiseksi..

Näin totesi myös valtiontalouden arviointineuvosto, jossa on neljä taloustieteen professoria ja yksi sosiaalipolitiikan professori. Neuvosto on aiemminkin kritisoinut hallitusta puutteista ja nyt se toteaa:

"Arviointineuvosto toteaa, että valtiovarainministeriön 16.5. 2018 päivätty muistio ei tuo näihin kysymyksiin lisävalaistusta, neuvosto toteaa nyt. Arviointineuvosto pitää erityisesti muistiossa esitettyä arviota tiedon ja teknologian käytöstä saatavan säästöpotentiaalin suuruusluokasta perusteluiltaan puutteellisina.
Vaille lisäselvyyttä jää yhä myös se, miten tavoiteltuihin säästöihin päästään ja millä tavoin uudistus parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuutta niin, että säästötavoite ei vaaranna palveluiden laatua tai saatavuutta.
"

Viimeisimpänä HUS on kritisoinut raporttia - sen ollessa muutoinkin kriittinen sote-ratkaisuun voidaan toki osin miettiä lausunnon olevan värittynyt.

Kaksi ensimmäistä tahoa ovat riippumattomia ja täysin päinvastaisella linjalla kuin pääministeri Sipilä. Hiljaa ovat muutkin ministerit perustellun kritiikin noustua suureksi - jännittävää nähdä, mikä on hallituksen seuraava askel. Tästä tuskin selvitään dosentteja vähättelemällä.

 

]]>
19 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255664-hetemaen-raportti-sipilan-mukaan-perusteellinen-muiden-mukaan-hottoa#comments Harhaanjohtaminen Juha Sipilän hallitus Kunta- ja soteuudistus Kustannukset Valinnanvapaus Tue, 22 May 2018 08:15:32 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255664-hetemaen-raportti-sipilan-mukaan-perusteellinen-muiden-mukaan-hottoa
Valinnanvapaus tulee- nyt se on varmaa. http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255507-valinnanvapaus-tulee-nyt-se-on-varmaa <p>Hallitus on keksinyt ratkaisun ja päättänyt, että sote-uudistus saatetaan päätökseen tällä kaudella. Hallituksen ratkaisu kestää perustuslain ja kaiken muunkin tarkastelun ja varmuus tähän saatiin, kun Terveystalo ostaa Attendon ja Mehiläisen myynnistä sovittiin markkinoilla 1,8 miljardin kauppahinnalla ulkomaalaisille sijoitusyhtiöille.</p><p>Ei tarvitse enää jännittää miten tulevissa äänestyksissä käy.</p><p>Ihan yhtä varmaa on se, että iso osa nykyisistä politikoistamme siirtyy tämän hallituskauden lopulla näiden terveysjättien johtotehtäviin reippaalla palkalla. Heitetään nyt aluksi vaikka spekulaationa&nbsp; Paula Risikko (kok), Maria Lohela (sin) ja Annika Saariko (kesk). Kansanedustajien sopeutumiseläkejärjestelmän lakkautus sattuu hienosti ainakin näille ja monelle muullekin. Olisiko eduskunnasta tippuville sinisille enemmänkin luvattu?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus on keksinyt ratkaisun ja päättänyt, että sote-uudistus saatetaan päätökseen tällä kaudella. Hallituksen ratkaisu kestää perustuslain ja kaiken muunkin tarkastelun ja varmuus tähän saatiin, kun Terveystalo ostaa Attendon ja Mehiläisen myynnistä sovittiin markkinoilla 1,8 miljardin kauppahinnalla ulkomaalaisille sijoitusyhtiöille.

Ei tarvitse enää jännittää miten tulevissa äänestyksissä käy.

Ihan yhtä varmaa on se, että iso osa nykyisistä politikoistamme siirtyy tämän hallituskauden lopulla näiden terveysjättien johtotehtäviin reippaalla palkalla. Heitetään nyt aluksi vaikka spekulaationa  Paula Risikko (kok), Maria Lohela (sin) ja Annika Saariko (kesk). Kansanedustajien sopeutumiseläkejärjestelmän lakkautus sattuu hienosti ainakin näille ja monelle muullekin. Olisiko eduskunnasta tippuville sinisille enemmänkin luvattu?

]]>
30 http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255507-valinnanvapaus-tulee-nyt-se-on-varmaa#comments Terveysjätit Valinnanvapaus Fri, 18 May 2018 13:49:38 +0000 Seppo Lavikainen http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255507-valinnanvapaus-tulee-nyt-se-on-varmaa
Hetemäen taktiset sotelaskelmat hihasta revittyjä http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255457-hetemaen-taktiset-sotelaskelmat-hihasta-revittyja <p>Uskollinen hallituksen soturi valtiosihteeri Hetemäki on astunut esiin ja tuottanut valiokunnalle muistion Soten säästöpotentiaalista. <a href="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255404-olisiko-sosiaali-ja-terveysvaliokunnan-lausunto-ollut-naula-soten-arkkuun">Kerroin aiemmassa blogisssani</a> kuinka eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta keskeyttää talousasiantuntijoiden kuulemiset sote- ja maakuntauudistuksen rahoituskehyksestä eli julkisen talouden suunnitelmasta (JTS). Valiokunta ei siten anna myöskään lausuntoa sote- ja maakuntauudistuksen rahoituskehyksestä. Sen sijaan Hetemäki onkin generoinut valiokunnalle muistion, jonka numerot vaikuttavat hihasta revityiltä.</p><p><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005683808.html">HS kertoo</a>: &quot;<em>Martti Hetemäki arvioi, että itse valinnanvapauden säästöpotentiaali on nolla euroa. Toisin sanoen sote-keskusten välisen kilpailun ei arvioida säästävän menoja nettomääräisesti lainkaan. Sote-uudistuksen säästöt tulevat Hetemäen muistion mukaan lähes yksinomaan, 4 miljardin euron arvosta, tiedon ja teknologian käytöstä.</em>&quot;</p><p>Nyt on hyvä olla tarkkana termeistä - Hetemäki ei siis ole arvioinut kustannusvaikutuksia vaan <u><strong>säästöpotentiaalia</strong></u>.</p><p>Voidaan tietysti olla montaa mieltä, mitä se tarkoittaa. Se voidaan kuitenkin tulkita siten, että ei oteta lainkaan kantaa siihen,&nbsp; voiko uudistus aiheuttaa kustannuksia vaan ainoastaan siihen, onko uudistuksella mahdollisuus saada säästöjä.</p><p>Tämä on oikeastaan nerokasta sumutusta - nolla euroa säästöpotentiaalia ei paljasta voiko se itse asiassa aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia. Mielestäni tässä mennään tietoisen harhaanjohtamisen poluille varsin kyseenalaisella tavalla.</p><p>Kuvassa olevassa muistion tiivistelmässä kerrotaan kuinka ainoa säästöpotentiaali liittyy tiedon ja teknologian käyttöön. Itse suhtautuisin melkoisella varauksella tähän toistaiseksi terveydenhuollon massiivisten tietojärjestelmähankkeiden kokemusten pohjalta.</p><p>HS kertoo myös:</p><p>&quot;<em>Ei ole selvää, mihin Hetemäen arvio 4 miljardin euron säästöpotentiaalista teknologian avulla tarkalleen perustuu. HS:n tietojen mukaan valtiovarainvaliokunnassa kiisteltiinkin siitä, voidaanko Hetemäen muistioon viitata lausunnossa. Lopulta päätettiin, ettei lausunnossa viitata Hetemäen laskelmiin lainkaan, koska niitä pidettiin niin epävarmoina.</em>&quot;</p><p>Kun usea taho lainsäädännön arviontityöryhmää myöten on vaatinut kunnollisia kustannuslaskelmia uudistuksesta, niin ei tällainen valtiosihteerin pumaska kyllä täytä niitä vaatimuksia. Oikeastaan huvittavaa, että tällaisella sitä koitetaan tehdä. Tänään jo Pekka Puska viittasi Hetemäkeen luodakseen kredibiliteettiä toiminnalle. Johtavat virkamiehet tuntuvatkin entistä enemmän tekevän politiikkaa virkansa osana - joskus viitataan virkavastuuseen,&nbsp; mutta minusta tämä arvio näyttää aika vastuuttomalta tekeleeltä.</p><p>Erikoinen peli jatkuu - tämä Hetemäen &quot;säästöpotentiaali&quot; on viimeisin kiemurteluritys kunnollisen vaikutusarvion tekemisen välttämiseksi. Arvion, joka voisi naulata viiimeisen naulan soten arkkuun.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Uskollinen hallituksen soturi valtiosihteeri Hetemäki on astunut esiin ja tuottanut valiokunnalle muistion Soten säästöpotentiaalista. Kerroin aiemmassa blogisssani kuinka eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta keskeyttää talousasiantuntijoiden kuulemiset sote- ja maakuntauudistuksen rahoituskehyksestä eli julkisen talouden suunnitelmasta (JTS). Valiokunta ei siten anna myöskään lausuntoa sote- ja maakuntauudistuksen rahoituskehyksestä. Sen sijaan Hetemäki onkin generoinut valiokunnalle muistion, jonka numerot vaikuttavat hihasta revityiltä.

HS kertoo: "Martti Hetemäki arvioi, että itse valinnanvapauden säästöpotentiaali on nolla euroa. Toisin sanoen sote-keskusten välisen kilpailun ei arvioida säästävän menoja nettomääräisesti lainkaan. Sote-uudistuksen säästöt tulevat Hetemäen muistion mukaan lähes yksinomaan, 4 miljardin euron arvosta, tiedon ja teknologian käytöstä."

Nyt on hyvä olla tarkkana termeistä - Hetemäki ei siis ole arvioinut kustannusvaikutuksia vaan säästöpotentiaalia.

Voidaan tietysti olla montaa mieltä, mitä se tarkoittaa. Se voidaan kuitenkin tulkita siten, että ei oteta lainkaan kantaa siihen,  voiko uudistus aiheuttaa kustannuksia vaan ainoastaan siihen, onko uudistuksella mahdollisuus saada säästöjä.

Tämä on oikeastaan nerokasta sumutusta - nolla euroa säästöpotentiaalia ei paljasta voiko se itse asiassa aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia. Mielestäni tässä mennään tietoisen harhaanjohtamisen poluille varsin kyseenalaisella tavalla.

Kuvassa olevassa muistion tiivistelmässä kerrotaan kuinka ainoa säästöpotentiaali liittyy tiedon ja teknologian käyttöön. Itse suhtautuisin melkoisella varauksella tähän toistaiseksi terveydenhuollon massiivisten tietojärjestelmähankkeiden kokemusten pohjalta.

HS kertoo myös:

"Ei ole selvää, mihin Hetemäen arvio 4 miljardin euron säästöpotentiaalista teknologian avulla tarkalleen perustuu. HS:n tietojen mukaan valtiovarainvaliokunnassa kiisteltiinkin siitä, voidaanko Hetemäen muistioon viitata lausunnossa. Lopulta päätettiin, ettei lausunnossa viitata Hetemäen laskelmiin lainkaan, koska niitä pidettiin niin epävarmoina."

Kun usea taho lainsäädännön arviontityöryhmää myöten on vaatinut kunnollisia kustannuslaskelmia uudistuksesta, niin ei tällainen valtiosihteerin pumaska kyllä täytä niitä vaatimuksia. Oikeastaan huvittavaa, että tällaisella sitä koitetaan tehdä. Tänään jo Pekka Puska viittasi Hetemäkeen luodakseen kredibiliteettiä toiminnalle. Johtavat virkamiehet tuntuvatkin entistä enemmän tekevän politiikkaa virkansa osana - joskus viitataan virkavastuuseen,  mutta minusta tämä arvio näyttää aika vastuuttomalta tekeleeltä.

Erikoinen peli jatkuu - tämä Hetemäen "säästöpotentiaali" on viimeisin kiemurteluritys kunnollisen vaikutusarvion tekemisen välttämiseksi. Arvion, joka voisi naulata viiimeisen naulan soten arkkuun.

]]>
18 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255457-hetemaen-taktiset-sotelaskelmat-hihasta-revittyja#comments Harhaanjohtaminen Juha Sipilän hallitus Kunta- ja soteuudistus Kustannukset Valinnanvapaus Thu, 17 May 2018 16:26:34 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255457-hetemaen-taktiset-sotelaskelmat-hihasta-revittyja
Hallitukselta hyviä vastauksia Helsingin sote-huoliin  http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255335-hallitukselta-hyvia-vastauksia-helsingin-sote-huoliin <p>Valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on mittava ja se on herättänyt paljon kysymyksiä. Hallituksen kehysriihi vastasi useisiin Helsinkiä ja helsinkiläisiä askarruttaviin kysymyksiin. Metropolimaakunta on 1,7 miljoonan asukkaan alue, jonka erityislaatuisuuden tunnistaminen on koko sote-uudistuksen etenemisen edellytys.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://www.sarisarkomaa.fi/?p=6725"><u>Olen esittänyt hallitukselle viisi vaadetta</u></a>, joiden toteuttaminen on välttämätöntä metropolialueen kannalta.&nbsp;Nämä ehdot pitävät sisällään valinnanvapauspilotin aloittamisen Helsingissä yhdessä Uudenmaan kuntien kanssa, uudistuksen muutoskustannusten kattamisen, ratkaisun löytymisen opetuksen ja sote-tutkimuksen määrärahojen riittävyyteen, kaupunkien kasvuohjelman laatimisen sekä laajan kaupunki- ja metropoliselonteon antamisen eduskunnalle.</p><p>&nbsp;</p><p>Merkittävä edistysaskel kaupunkipolitiikan saralla oli, kun hallitus päätti kehysriihessä sote-uudistuksen valinnanvapauspilottien&nbsp;määrärahan tuplaamisesta&nbsp;200 miljoonaksi euroksi. Päätös on vahva ele siihen, että mittava Helsingin ja lähes koko muun Uudenmaan yhdessä tekemä valinnanvapauspilottihakemus saadaan vietyä riittävällä laajuudella käytäntöön.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>On päivänselvää, ettei mikään muu alue voi kokeilla valinnanvapauspalveluita metropolin puolesta.&nbsp;Valinnanvapauden pilotointi on koko sote-uudistuksen onnistumisen edellytys. Pilotti on mahdollisuus kehittää metropolialueelle sopivat toimintatavat.&nbsp;Piloteilla voidaan hallita uudistuksen alkuvaiheen menoriskejä ja pehmentää muutoksen suuruutta.&nbsp;Erityisen tervetullutta helsinkiläisille on peruspalveluiden vahvistaminen ja sujuva hoitoon pääsy.&nbsp;Pilotit voivat alkaa, kun eduskunta on hyväksynyt valinnanvapauslain.&nbsp;</p><p><br />Helsingin sote-huoliin tervetullut vastaus oli myös se, että hallitus lupasi yhdessä kaupunkien&nbsp;kanssa tarkemmin arvioida muutoskustannusten, kuten tila- ja ict-kustannusten sekä palkkaharmonisaation todellista tasoa. Pilotoinnin yhteydessä on viisasta myös kartoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen tarve laadukkaan palveluneuvonnan varmistamiseksi. Henkilöstöön liittyvistä asioista muutoksen yhteydessä on tarkkaan säädettävä ja huolehdittava.</p><p><br />On välttämätöntä, että uuden sote-järjestelmän aloitus sujuu hyvin. Tämä on edellytys sille, että palvelut voidaan järjestää laadukkaasti ja vaikuttavasti. Kaavaillun aloitusvuoden 2020 rahoituksen riittävyyttä palvelutarpeen kasvussa on luvattu arvioida, kuten Helsingistä on toivottu, ja tarvittaessa huomioida korjaustarve maakuntien rahoituslain täydennyksessä syksyllä 2018.&nbsp;On viisasta, että kaupungit ja valtio arvioivat jatkossa yhdessä näitä vaikutuksia ja etsivät yhtenevät näkemyksen luvuista. Kaupunkilaisten palvelut turvataan parhaiten yhteistyössä.</p><p>&nbsp;</p><p>Keskustelua on käyty myös Helsingin ja Uudenmaan sote-rahoituksesta. Laskelmien mukaan Uusimaa ei ole häviäjä, vaan sen saama rahoitus pysyy kutakuinkin samana. Uudenmaan maakunnan rahoitusosuus kasvaa nykymallista yhdellä eurolla per asukas, eli leikkauksesta ei voi puhua.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Uudistus&nbsp;siirtää vastuun sote-palvelujen järjestämisessä pois kunnilta leveämmille harteille. Näin yksi tahoa vastaa kokonaisuudesta niin koko terveydenhuollosta kuin sosiaalipalveluista sekä rahoituksesta. Näin luodaan nykyjärjestelmästä puuttuva mahdollisuus johtaa sote- kokonaisuutta ja luoda palveluja käyttävän ihmisen kannalta vaikuttavat hoitopolut. Saman tyyppisesti on toimittu&nbsp;useissa Euroopan maissa, kuten myös Ruotsissa ja Tanskassa, joissa kaupungit eivät enää järjestä terveyspalveluja. Tästä huolimatta&nbsp;Tukholma ja Kööpenhamina ovat onnistuneet modernissa kaupunkipolitiikassa ja&nbsp;ovat kilpailukykyisiä sekä hyvinvoivia kaupunkeja. Mikä olennaista terveydenhuollon palvelut toimivat verrattain hyvin ja valinnanvapaus on tutkitusti lyhentänyt jonoja perusterveydenhuollossa.</p><p>&nbsp;</p><p>Seuraavaksi hallituksen on kirittävä työnalla olevan kaupunkiohjelman valmistelua. Siinä on löydettävä vastaukset kasvavien kaupunkien tarpeisiin. Tulevien maakuntien roolia kaupunkien rinnalla on selvennettävä. Kaupunkien elinvoimaisuudesta ja elinkeinopolitiikan onnistumisesta tulevat myös verorahat sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamiseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Ihmisten mahdollisuus saada yhdenvertaisesti laadukkaat sosiaali-ja terveydenhuollon palvelut on sote-uudistuksen tärkein tavoite. Siksi sote-uudistus tehdään. Helsingissä on samoja ongelmia hoitoon pääsyssä ja ihmisten pompottelussa kuin muualla Suomessa. Osa ongelmista on Helsingissä jopa suurempia, kuten vaikeudet saada ajoissa kiireettömiä peruspalveluja. Korjaustoimet ovat aivan välttämätöntä esimerkiksi&nbsp;keskeisten kansansairauksien kuten diabeteksen hoidossa, jossa Helsinki on osin jäljessä muita pääkaupunkiseudun suuria kaupunkeja.</p><p><br />Helsinkiläisten veronmaksajien kannalta vaikuttavasti&nbsp;hoidetut sosiaali- ja terveyspalvelut niin kotikaupungissamme kuin koko Suomessa näyttäytyvät pienempinä veroina ja ennen kaikkea ihmisten parempana toiminta- ja työkykynä sekä ihmisten hyvinvointina.</p><p>&nbsp;</p><p>Sari Sarkomaa</p><p>Helsinkiläinen kansanedustaja</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on mittava ja se on herättänyt paljon kysymyksiä. Hallituksen kehysriihi vastasi useisiin Helsinkiä ja helsinkiläisiä askarruttaviin kysymyksiin. Metropolimaakunta on 1,7 miljoonan asukkaan alue, jonka erityislaatuisuuden tunnistaminen on koko sote-uudistuksen etenemisen edellytys.

 

Olen esittänyt hallitukselle viisi vaadetta, joiden toteuttaminen on välttämätöntä metropolialueen kannalta. Nämä ehdot pitävät sisällään valinnanvapauspilotin aloittamisen Helsingissä yhdessä Uudenmaan kuntien kanssa, uudistuksen muutoskustannusten kattamisen, ratkaisun löytymisen opetuksen ja sote-tutkimuksen määrärahojen riittävyyteen, kaupunkien kasvuohjelman laatimisen sekä laajan kaupunki- ja metropoliselonteon antamisen eduskunnalle.

 

Merkittävä edistysaskel kaupunkipolitiikan saralla oli, kun hallitus päätti kehysriihessä sote-uudistuksen valinnanvapauspilottien määrärahan tuplaamisesta 200 miljoonaksi euroksi. Päätös on vahva ele siihen, että mittava Helsingin ja lähes koko muun Uudenmaan yhdessä tekemä valinnanvapauspilottihakemus saadaan vietyä riittävällä laajuudella käytäntöön. 

 

On päivänselvää, ettei mikään muu alue voi kokeilla valinnanvapauspalveluita metropolin puolesta. Valinnanvapauden pilotointi on koko sote-uudistuksen onnistumisen edellytys. Pilotti on mahdollisuus kehittää metropolialueelle sopivat toimintatavat. Piloteilla voidaan hallita uudistuksen alkuvaiheen menoriskejä ja pehmentää muutoksen suuruutta. Erityisen tervetullutta helsinkiläisille on peruspalveluiden vahvistaminen ja sujuva hoitoon pääsy. Pilotit voivat alkaa, kun eduskunta on hyväksynyt valinnanvapauslain. 


Helsingin sote-huoliin tervetullut vastaus oli myös se, että hallitus lupasi yhdessä kaupunkien kanssa tarkemmin arvioida muutoskustannusten, kuten tila- ja ict-kustannusten sekä palkkaharmonisaation todellista tasoa. Pilotoinnin yhteydessä on viisasta myös kartoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen tarve laadukkaan palveluneuvonnan varmistamiseksi. Henkilöstöön liittyvistä asioista muutoksen yhteydessä on tarkkaan säädettävä ja huolehdittava.


On välttämätöntä, että uuden sote-järjestelmän aloitus sujuu hyvin. Tämä on edellytys sille, että palvelut voidaan järjestää laadukkaasti ja vaikuttavasti. Kaavaillun aloitusvuoden 2020 rahoituksen riittävyyttä palvelutarpeen kasvussa on luvattu arvioida, kuten Helsingistä on toivottu, ja tarvittaessa huomioida korjaustarve maakuntien rahoituslain täydennyksessä syksyllä 2018. On viisasta, että kaupungit ja valtio arvioivat jatkossa yhdessä näitä vaikutuksia ja etsivät yhtenevät näkemyksen luvuista. Kaupunkilaisten palvelut turvataan parhaiten yhteistyössä.

 

Keskustelua on käyty myös Helsingin ja Uudenmaan sote-rahoituksesta. Laskelmien mukaan Uusimaa ei ole häviäjä, vaan sen saama rahoitus pysyy kutakuinkin samana. Uudenmaan maakunnan rahoitusosuus kasvaa nykymallista yhdellä eurolla per asukas, eli leikkauksesta ei voi puhua. 

 

Uudistus siirtää vastuun sote-palvelujen järjestämisessä pois kunnilta leveämmille harteille. Näin yksi tahoa vastaa kokonaisuudesta niin koko terveydenhuollosta kuin sosiaalipalveluista sekä rahoituksesta. Näin luodaan nykyjärjestelmästä puuttuva mahdollisuus johtaa sote- kokonaisuutta ja luoda palveluja käyttävän ihmisen kannalta vaikuttavat hoitopolut. Saman tyyppisesti on toimittu useissa Euroopan maissa, kuten myös Ruotsissa ja Tanskassa, joissa kaupungit eivät enää järjestä terveyspalveluja. Tästä huolimatta Tukholma ja Kööpenhamina ovat onnistuneet modernissa kaupunkipolitiikassa ja ovat kilpailukykyisiä sekä hyvinvoivia kaupunkeja. Mikä olennaista terveydenhuollon palvelut toimivat verrattain hyvin ja valinnanvapaus on tutkitusti lyhentänyt jonoja perusterveydenhuollossa.

 

Seuraavaksi hallituksen on kirittävä työnalla olevan kaupunkiohjelman valmistelua. Siinä on löydettävä vastaukset kasvavien kaupunkien tarpeisiin. Tulevien maakuntien roolia kaupunkien rinnalla on selvennettävä. Kaupunkien elinvoimaisuudesta ja elinkeinopolitiikan onnistumisesta tulevat myös verorahat sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamiseen.

 

Ihmisten mahdollisuus saada yhdenvertaisesti laadukkaat sosiaali-ja terveydenhuollon palvelut on sote-uudistuksen tärkein tavoite. Siksi sote-uudistus tehdään. Helsingissä on samoja ongelmia hoitoon pääsyssä ja ihmisten pompottelussa kuin muualla Suomessa. Osa ongelmista on Helsingissä jopa suurempia, kuten vaikeudet saada ajoissa kiireettömiä peruspalveluja. Korjaustoimet ovat aivan välttämätöntä esimerkiksi keskeisten kansansairauksien kuten diabeteksen hoidossa, jossa Helsinki on osin jäljessä muita pääkaupunkiseudun suuria kaupunkeja.


Helsinkiläisten veronmaksajien kannalta vaikuttavasti hoidetut sosiaali- ja terveyspalvelut niin kotikaupungissamme kuin koko Suomessa näyttäytyvät pienempinä veroina ja ennen kaikkea ihmisten parempana toiminta- ja työkykynä sekä ihmisten hyvinvointina.

 

Sari Sarkomaa

Helsinkiläinen kansanedustaja

 

]]>
2 http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255335-hallitukselta-hyvia-vastauksia-helsingin-sote-huoliin#comments Kehysriihi Maakunta- ja sote-uudistus Pilotti Valinnanvapaus Tue, 15 May 2018 11:50:11 +0000 Sari Sarkomaa http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255335-hallitukselta-hyvia-vastauksia-helsingin-sote-huoliin