Maakunnat http://ilgron11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/138003/all Thu, 08 Nov 2018 12:53:56 +0200 fi Ilmasto kiittää suorista lennoista maakuntakentille http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263846-ilmasto-kiittaa-suorista-lennoista-maakuntakentille <p>Kukaan ei voi kiistää faktaa, että lentomatkustaminen saastuttaa. Lapin ja Suomen matkailun kehittäminen on kuitenkin lentoliikenteen kehittymisen varassa, joten tarvitsemme lisää liikennettä. Mikä siis neuvoksi? Ei ainakaan vihreiden esittämä lentovero, jolla Suomi tuhoaisi oman kilpailukykynsä ja jonka myötä ainoastaan eliitti voisi lentää. Uusien verojen sijaan pitäisi tarjota porkkanaa, jolla kannustettaisiin vähäpäästöisempään liikenteeseen ja suosimaan uusia konetyyppejä.</p><p>Eräs näkökulma joka unohdetaan keskustelussa, tahallaan tai tahattomasti, on suorien lentojen lisääminen maakuntakentille. Myös pienkenttien käyttöä tulisi tehostaa. Viimeisinä vuosina Lapin kentille on syntynyt useita suoria yhteyksiä ulkomaille, mutta ei riittävästi. Jokainen ymmärtää, että Pekingistä Lappiin saapuvan matkailijan ilmastokuormitus on suurempi mikäli hän lentää ensin Helsinki-Vantaalle ja sieltä edelleen toisella lennolla kohteeseen. Toivon Aasian liikenteeseen erikoistuneen valtionyhtiömme Finnairin huomioivan tämän tulevaisuudessa. Suorat lennot Aasiasta Lappiin olisivat ilmastoteko ja ne parantaisivat matkailun kehittämisen edellytyksiä.</p><p>Lentoliikenteen päästöistä puhuttaessa on kuitenkin muistettava, että sen ilmastokuormitus on edelleen suhteellisen pieni, noin 2% kokonaisuudesta. Kun suosimme ja kannustamme vähäpäästöiseen liikenteeseen sekä suosimme lentokoneisiinkin kovalla vauhdilla tulevia biopolttoaineita, ovat tämän matkustamismuodon päästöt hallittavissa. Yksilötasolla lentomatkustamisen päästöt saattavat kuitenkin olla hyvinkin suuret ja tämä on hyvä tiedostaa.<br /><br />Lentoyhtiöiltä onkin syytä toivoa vapaaehtoisia toimia metsittämiseen ja soiden ennallistamiseen liittyen. Finnair voisi näyttää tässä esimerkkiä ja ottaa yhdessä Metsähallituksen kanssa vastuulleen Pohjois-Suomen tarpeettomien ojitusten tukkimisen. Näin parannettaisiin soiden hiilensidontakykyä ja luotaisiin lisää työpaikkoja pohjoiseen ilmastoystävällisellä tavalla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kukaan ei voi kiistää faktaa, että lentomatkustaminen saastuttaa. Lapin ja Suomen matkailun kehittäminen on kuitenkin lentoliikenteen kehittymisen varassa, joten tarvitsemme lisää liikennettä. Mikä siis neuvoksi? Ei ainakaan vihreiden esittämä lentovero, jolla Suomi tuhoaisi oman kilpailukykynsä ja jonka myötä ainoastaan eliitti voisi lentää. Uusien verojen sijaan pitäisi tarjota porkkanaa, jolla kannustettaisiin vähäpäästöisempään liikenteeseen ja suosimaan uusia konetyyppejä.

Eräs näkökulma joka unohdetaan keskustelussa, tahallaan tai tahattomasti, on suorien lentojen lisääminen maakuntakentille. Myös pienkenttien käyttöä tulisi tehostaa. Viimeisinä vuosina Lapin kentille on syntynyt useita suoria yhteyksiä ulkomaille, mutta ei riittävästi. Jokainen ymmärtää, että Pekingistä Lappiin saapuvan matkailijan ilmastokuormitus on suurempi mikäli hän lentää ensin Helsinki-Vantaalle ja sieltä edelleen toisella lennolla kohteeseen. Toivon Aasian liikenteeseen erikoistuneen valtionyhtiömme Finnairin huomioivan tämän tulevaisuudessa. Suorat lennot Aasiasta Lappiin olisivat ilmastoteko ja ne parantaisivat matkailun kehittämisen edellytyksiä.

Lentoliikenteen päästöistä puhuttaessa on kuitenkin muistettava, että sen ilmastokuormitus on edelleen suhteellisen pieni, noin 2% kokonaisuudesta. Kun suosimme ja kannustamme vähäpäästöiseen liikenteeseen sekä suosimme lentokoneisiinkin kovalla vauhdilla tulevia biopolttoaineita, ovat tämän matkustamismuodon päästöt hallittavissa. Yksilötasolla lentomatkustamisen päästöt saattavat kuitenkin olla hyvinkin suuret ja tämä on hyvä tiedostaa.

Lentoyhtiöiltä onkin syytä toivoa vapaaehtoisia toimia metsittämiseen ja soiden ennallistamiseen liittyen. Finnair voisi näyttää tässä esimerkkiä ja ottaa yhdessä Metsähallituksen kanssa vastuulleen Pohjois-Suomen tarpeettomien ojitusten tukkimisen. Näin parannettaisiin soiden hiilensidontakykyä ja luotaisiin lisää työpaikkoja pohjoiseen ilmastoystävällisellä tavalla.

]]>
3 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263846-ilmasto-kiittaa-suorista-lennoista-maakuntakentille#comments Finnair Ilmastonmuutos Lentoliikenne Maakunnat Thu, 08 Nov 2018 10:53:56 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263846-ilmasto-kiittaa-suorista-lennoista-maakuntakentille
Maakunnilla ja kaupungeilla on yhteinen etu http://mattinikama.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263528-maakunnilla-ja-kaupungeilla-on-yhteinen-etu Tulee hiukan jälkijättöisesti minun kommentit, kun en ole aivan reaaliajassa Eduskunnan istuntojen seuraamisen suhteen pysynyt. Eduskunnassa on useampaan otteeseen keskusteltu valtion virastojen ja laitosten sijoittamisesta. Kysymyksessä on ollut muun muassa Pelastuslaitoksen yhteydessä Kuopiossa sijaitseva kriisinhallintakeskus. Keskustan Kurvinen piti hyvän puheenvuoron sen puolesta, että olisi hyvä sijoittaa laitoksia myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Korvaan särähti hiukan tästä seurannut edustaja Rossin vertaus, jossa laitosten pääkaupunkiseudulle sijoittamista verrattiin Stalinin vainopolitiikkaan. On tärkeää pitää Suomi kauttaaltaan asuttuna ja elivoimaisena. Vaikka vahvasti tunnen itseni turkulaiseksi, Jokioisilla ja alueen seutukaupungissa Forssassa asuneena tunnistan, kuinka paljon maakunnista löytyy voimavaroja. Jos ja kun maakuntavaalit jonakin päivänä toteutuvat, olen valmis ajamaan, sekä Turun, että alueen pienempien kuntien ja kaupunkien etua. Tahdon tehdä politiikkaa, joka ei ole vain kotiinpäin vetämistä. Nopeiden yhteyksien ja etätöiden mahdollisuuksien kasvaessa on tärkeää puolustaa muidenkin, kuin alueen keskuskaupungin Turun etuja. Turku kasvaa ja kehittyy, tapahtuipa mitä tahansa. On tärkeää tehdä politiikkaa, jossa eri alueet ja eturyhmät voivat voittaa siten, ettei muita nähdä kilpailijoina, vaan yhteisten etujen edistämisen mahdollisuuksina. Suomi on suuri maa monine alueinensa ja vahvuuksinensa ja sellaisena se tulee muös tulevaisuudessa nähdä. Turhan vastakkainasettelun sijaan tulee löytää tavoitteet, jotka ovat yhteiseksi eduksi. Politiikassa tulee ottaa huomioon oman ydinkannattajaryhmän lisäksi laajemmat yhteiset projektit, joilla pystytään kestävällä tavalla edistämään mahdollisimman suuren ihmisjoukon hyvinvointia. Edustuksellisuuteen, vaaleihin ja vaalilupauksiin perehtyneenä uskon ja tiedän olevani kyvykäs tekemään kestävää politiikkaan, jossa yhteinen etu on myös jokaisen yksilön etu.<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 0 http://mattinikama.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263528-maakunnilla-ja-kaupungeilla-on-yhteinen-etu#comments Alueellistaminen Kaupungit Keskittäminen Maakunnat Fri, 02 Nov 2018 05:29:40 +0000 Matti Nikama http://mattinikama.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263528-maakunnilla-ja-kaupungeilla-on-yhteinen-etu Lappi itsenäiseksi ja viina vapaaksi http://mattihaapala94.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263451-lappi-itsenaiseksi-ja-viina-vapaaksi <p>Mikäli hallituksen kaavailema maakuntauudistus epätodennäköisyydestään huolimatta toteutuu, annetaan sitä myötä maakunnille näennäinen itsehallinto. Joidenkin tehtävien siirto kunnilta maakunnalle ei tuo mitenkään aitoa autonomiaa. Päätöksenteko pidetään edelleen etäällä kansalaisista.</p> <p>Maakunnille annetaan vain hyvin rajalliset mahdollisuudet tehdä alueitaan koskevia päätöksiä. Se ei huomioi maakuntien omaleimaisuutta kuin hyvin kapeasti. Esitettävä maakuntauudistus olisi muodossaan vain hallintohimmeli ja uusi taso luottamustoimipalkkioita varten, joilla rahoitettaisiin pitkälti Keskustan puoluetoimistoa.</p> <p>Lappi kuin myös muutkin Suomen maakunnat tarvitsevat aidon itsehallinnon. Maakunnilla tulisi olla valtaa asettaa toivottuja säännöksiä tai purkaa niitä ja hallinnoida kunnolla alueitaan. Valtion tulisi osoittaa rohkeutta ja antaa Manner-Suomen maakunnille vähintään Ahvenanmaan kaltainen itsehallinto. Maakunnilla tulisi olla oikeus verottaa, jotta riippuvuus Helsingistä olisi mahdollisimman vähäinen ja itsehallinnon asema turvataan.</p> <p>Lapin maakunnassa olisi selvää rohkeutta ja kokeilunhalua toimia esimerkiksi Manner-Suomen itsehallinnollisten maakuntien pilottina. Kokeilusta varmasti saadaan hyviä ja rohkaisevia kokemuksia, jonka myötä myös muutkin Suomen maakunnat pääsisivät aidon itsehallinnon piiriin.</p> <p>Itsehallinto hyödyttäisi hyvin merkittävästi ja erityisesti Lappia. Pitkien etäisyyksien maakuntana olisi tärkeää saada päätöksenteko mahdollisimman lähelle lappilaisia asukkaita &ndash; ja vastaavasti mahdollisimman kauas Helsingistä. Se olisi lähidemokratian mukaista ja lisäisi kansanvaltaisuuden määrää. Toimilla voitaisiin kasvattaa Lapin vetovoimaisuutta ja asukkaiden hyvinvointia.</p> <p>Konkreettisena esimerkkinä sääntelyssä ja taloudessa voisi olla polttoaineverotus. Sen muuttaminen aluekohtaiseksi olisi erittäin hyvä keino palvelemaan Lappia kuin myös muitakin maakuntia. Olisi kohtuullista pohjoisessa, että polttoaineen verotus olisi huomattavasti pääkaupunkiseutua matalempaa.</p> <p>Lappilaiset tuntevat parhaiten Lapin erityisolosuhteet, joten olisi hyvä pitää etelän päättäjät aiheuttamassa kiusaa vain omilla tiluksillaan.</p> <p>Saisi viinatkin maitokauppaan, jos ja kun niin haluamme.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mikäli hallituksen kaavailema maakuntauudistus epätodennäköisyydestään huolimatta toteutuu, annetaan sitä myötä maakunnille näennäinen itsehallinto. Joidenkin tehtävien siirto kunnilta maakunnalle ei tuo mitenkään aitoa autonomiaa. Päätöksenteko pidetään edelleen etäällä kansalaisista.

Maakunnille annetaan vain hyvin rajalliset mahdollisuudet tehdä alueitaan koskevia päätöksiä. Se ei huomioi maakuntien omaleimaisuutta kuin hyvin kapeasti. Esitettävä maakuntauudistus olisi muodossaan vain hallintohimmeli ja uusi taso luottamustoimipalkkioita varten, joilla rahoitettaisiin pitkälti Keskustan puoluetoimistoa.

Lappi kuin myös muutkin Suomen maakunnat tarvitsevat aidon itsehallinnon. Maakunnilla tulisi olla valtaa asettaa toivottuja säännöksiä tai purkaa niitä ja hallinnoida kunnolla alueitaan. Valtion tulisi osoittaa rohkeutta ja antaa Manner-Suomen maakunnille vähintään Ahvenanmaan kaltainen itsehallinto. Maakunnilla tulisi olla oikeus verottaa, jotta riippuvuus Helsingistä olisi mahdollisimman vähäinen ja itsehallinnon asema turvataan.

Lapin maakunnassa olisi selvää rohkeutta ja kokeilunhalua toimia esimerkiksi Manner-Suomen itsehallinnollisten maakuntien pilottina. Kokeilusta varmasti saadaan hyviä ja rohkaisevia kokemuksia, jonka myötä myös muutkin Suomen maakunnat pääsisivät aidon itsehallinnon piiriin.

Itsehallinto hyödyttäisi hyvin merkittävästi ja erityisesti Lappia. Pitkien etäisyyksien maakuntana olisi tärkeää saada päätöksenteko mahdollisimman lähelle lappilaisia asukkaita – ja vastaavasti mahdollisimman kauas Helsingistä. Se olisi lähidemokratian mukaista ja lisäisi kansanvaltaisuuden määrää. Toimilla voitaisiin kasvattaa Lapin vetovoimaisuutta ja asukkaiden hyvinvointia.

Konkreettisena esimerkkinä sääntelyssä ja taloudessa voisi olla polttoaineverotus. Sen muuttaminen aluekohtaiseksi olisi erittäin hyvä keino palvelemaan Lappia kuin myös muitakin maakuntia. Olisi kohtuullista pohjoisessa, että polttoaineen verotus olisi huomattavasti pääkaupunkiseutua matalempaa.

Lappilaiset tuntevat parhaiten Lapin erityisolosuhteet, joten olisi hyvä pitää etelän päättäjät aiheuttamassa kiusaa vain omilla tiluksillaan.

Saisi viinatkin maitokauppaan, jos ja kun niin haluamme.

]]>
8 http://mattihaapala94.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263451-lappi-itsenaiseksi-ja-viina-vapaaksi#comments Autonomia Demokratia Itsehallinto Maakunnat Maakuntauudistus Wed, 31 Oct 2018 18:07:59 +0000 Matti Haapala http://mattihaapala94.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263451-lappi-itsenaiseksi-ja-viina-vapaaksi
Osta ääniä maakuntavaaleihin kun vielä laillisesti voit http://viljamnyman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260088-osta-aania-maakuntavaaleihin-kun-viela-laillisesti-voit <p>Vaikka varmuutta maakuntavaalien ajankohdasta tai ylipäätään niiden toteutumisesta ei ole, olisivat ne silti harvinaislaatuinen uudistus, sillä eihän merkittävää julkista päätäntävaltaa käyttävien valitsemista koskevia uusia vaalityyppejä ihan jokaisena vuosikymmenenä luoda. Tämä on myös voinut jäädä vähemmälle huomiolle lainsäätäjän toiminnassa.<br /><br />Aiheen tiimoilta minulle heräsikin seuraavanlainen kysymys: <strong>Onko laillista yrittää ostaa ääniä sellaisiin vaaleihin, joita ei tekohetkellä ole rikoslain vaalirikoksia koskevissa pykälissä eikä vaalilaissa mainittu?</strong></p><p>Olin aiemmin pohtinut samanlaista kysymystä myös ylioppilaskuntien edustajistovaalien(joita vaalilaki tai rikoslain 14 luku ei koske) suhteen, ja tulin pintapuolisella selvittelyllä siihen tulokseen että se on täysin OK mikäli äänten ostoa ei ole ylioppilaskunnan tai yliopiston hallintosäännössä tajuttu erikseen kieltää.&nbsp;</p><p>Kun lähdetään perkaamaan tätä kysymystä mahdollisten tulevien maakuntavaalien suhteen, on hyvä lukea asiaa koskevat rikoslain 14 luvun säännökset:</p><hr /><p>2 &sect; (21.4.1995/578)</p><p>Vaalilahjonta<br />Joka</p><p>1) lupaa, tarjoaa tai antaa toiselle palkkion tai muun edun taivuttaakseen toisen äänestämään yleisissä vaaleissa tai yleisessä äänestyksessä tietyllä tavalla tai jättämään äänestämättä taikka</p><p>2) vaatii palkkion tai muun edun äänestämisestä tai äänestämättä jättämisestä yleisissä vaaleissa tai yleisessä äänestyksessä,</p><p>on tuomittava vaalilahjonnasta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.</p><hr /><p>7 &sect; (21.8.1995/1010)<br />Määritelmäsäännös<br />Yleisillä vaaleilla tarkoitetaan tässä luvussa valtiollisia vaaleja, maakuntapäivävaaleja, kunnallisia vaaleja ja Euroopan parlamentin edustajien vaaleja sekä yleisiä kirkollisia vaaleja.</p><p>Yleisellä äänestyksellä tarkoitetaan tässä luvussa valtiollista tai kunnallista kansanäänestystä.</p><hr /><p>Vaalilahjonnan tunnusmerkistössä tulee kiinnittää huomiota sanamuotoihin. &quot;äänestämään&quot; on selvästi tulevaisuuteen kohdistuva ilmaus, ja oikeuskirjallisuuden mukaan vaalilahjonta -rikos katsotaan täyttyneeksi lupaamisen, tarjoamisen tai antamisen hetkellä, jolloin palkkion/muun edun saajan konkreettisella tulevalla käyttäytymisellä äänestyskopissa(ts. äänestääkö hän sitä ehdokasta jota palkkion lupaaja/tarjoaja/antaja ohjeisti äänestämään tai äänestääkö ollenkaan) ei ole merkitystä jolloin erillistä &quot;yrittämisen&quot; kriminalisoivaa momenttia ei tarvita.<br /><br />Toinen huomionarvoinen seikka on käsite &quot;yleisissä vaaleissa&quot;, jonka kerrotaan 7&sect;:n määritelmäsäännöksessä tarkoittavan &quot;valtiollisia vaaleja&quot;.<br /><br />Rikosoikeus -teoksen päivittyvä verkkoversio tietää kertoa seuraavaa:</p><p>&quot;Vaaleihin liittyvät rikokset (RL 14:1&ndash;3) koskevat yleisiä vaaleja ja yleisiä äänestyksiä. Yleisillä vaaleilla tarkoitetaan vaalilain (714/1998) mukaan vaaleja, joissa äänioikeus on yleinen eikä ainoastaan jollakin ryhmällä. Näitä ovat eduskuntavaalit, presidentinvaali, kunnallisvaalit ja europarlamenttivaalit. Myös Ahvenanmaan maakunnan maakuntapäivävaalit kuuluvat vaalirikossäännösten soveltamisalaan.&quot;<br /><br />&quot;Määritelmäsäännös ei sisällä luetteloa kaikista kysymykseen tulevista vaaleista. Jos käyttöön otetaan uusia yleisiä valtiollisia tai kunnallisia vaaleja, on säännöstä sovellettava myös tällaisiin vaaleihin. <strong>Sen sijaan maakuntavaltuustojen tai muiden maakunnallisten päätöksentekoelimien valitsemiseksi mahdollisesti omaksuttavia uusia vaaleja ei säännöksessä tarkoiteta, koska ne eivät ole valtiollisia tai kunnallisia vaaleja</strong>.&quot;</p><p><br />Hypoteettinen tapahtumainkulku: Rovaniemeläinen ehdokas A levittää somessa ja muualla tarjouksia, joissa hän lupaa määrän X euroja kaikille Lapin vaalipiirissä äänioikeutetuille jotka (oletetusti) äänestävät häntä mahdollisissa tulevissa maakuntavaaleissa ja ottavat älypuhelimella kuvan äänestyslipukkeesta &quot;todisteeksi&quot;. A poistaa kyseiset viestit hieman ennen vaalilain ja rikoslain maakuntavaalit huomioon ottavien uudistusten voimaantuloa.</p><p>Rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteenhan mukaan rikokseen syylliseksi saa katsoa vain sellaisen teon perusteella, joka tekohetkellä on laissa nimenomaan säädetty rangaistavaksi. A ei tee rikosta, eivätkä tee myöskään häntä rahojen toivossa äänestävät, sillä ainakin toteennäyttäminen edellyttäisi vaalisalaisuuden purkamista joka on käytännössä mahdotonta. Toisaalta se, julistaisiko oikeuslaitos maakuntavaalien tuloksen mitätöidyiksi tälläisen tapauksen jälkeen, on eri asia.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vaikka varmuutta maakuntavaalien ajankohdasta tai ylipäätään niiden toteutumisesta ei ole, olisivat ne silti harvinaislaatuinen uudistus, sillä eihän merkittävää julkista päätäntävaltaa käyttävien valitsemista koskevia uusia vaalityyppejä ihan jokaisena vuosikymmenenä luoda. Tämä on myös voinut jäädä vähemmälle huomiolle lainsäätäjän toiminnassa.

Aiheen tiimoilta minulle heräsikin seuraavanlainen kysymys: Onko laillista yrittää ostaa ääniä sellaisiin vaaleihin, joita ei tekohetkellä ole rikoslain vaalirikoksia koskevissa pykälissä eikä vaalilaissa mainittu?

Olin aiemmin pohtinut samanlaista kysymystä myös ylioppilaskuntien edustajistovaalien(joita vaalilaki tai rikoslain 14 luku ei koske) suhteen, ja tulin pintapuolisella selvittelyllä siihen tulokseen että se on täysin OK mikäli äänten ostoa ei ole ylioppilaskunnan tai yliopiston hallintosäännössä tajuttu erikseen kieltää. 

Kun lähdetään perkaamaan tätä kysymystä mahdollisten tulevien maakuntavaalien suhteen, on hyvä lukea asiaa koskevat rikoslain 14 luvun säännökset:


2 § (21.4.1995/578)

Vaalilahjonta
Joka

1) lupaa, tarjoaa tai antaa toiselle palkkion tai muun edun taivuttaakseen toisen äänestämään yleisissä vaaleissa tai yleisessä äänestyksessä tietyllä tavalla tai jättämään äänestämättä taikka

2) vaatii palkkion tai muun edun äänestämisestä tai äänestämättä jättämisestä yleisissä vaaleissa tai yleisessä äänestyksessä,

on tuomittava vaalilahjonnasta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.


7 § (21.8.1995/1010)
Määritelmäsäännös
Yleisillä vaaleilla tarkoitetaan tässä luvussa valtiollisia vaaleja, maakuntapäivävaaleja, kunnallisia vaaleja ja Euroopan parlamentin edustajien vaaleja sekä yleisiä kirkollisia vaaleja.

Yleisellä äänestyksellä tarkoitetaan tässä luvussa valtiollista tai kunnallista kansanäänestystä.


Vaalilahjonnan tunnusmerkistössä tulee kiinnittää huomiota sanamuotoihin. "äänestämään" on selvästi tulevaisuuteen kohdistuva ilmaus, ja oikeuskirjallisuuden mukaan vaalilahjonta -rikos katsotaan täyttyneeksi lupaamisen, tarjoamisen tai antamisen hetkellä, jolloin palkkion/muun edun saajan konkreettisella tulevalla käyttäytymisellä äänestyskopissa(ts. äänestääkö hän sitä ehdokasta jota palkkion lupaaja/tarjoaja/antaja ohjeisti äänestämään tai äänestääkö ollenkaan) ei ole merkitystä jolloin erillistä "yrittämisen" kriminalisoivaa momenttia ei tarvita.

Toinen huomionarvoinen seikka on käsite "yleisissä vaaleissa", jonka kerrotaan 7§:n määritelmäsäännöksessä tarkoittavan "valtiollisia vaaleja".

Rikosoikeus -teoksen päivittyvä verkkoversio tietää kertoa seuraavaa:

"Vaaleihin liittyvät rikokset (RL 14:1–3) koskevat yleisiä vaaleja ja yleisiä äänestyksiä. Yleisillä vaaleilla tarkoitetaan vaalilain (714/1998) mukaan vaaleja, joissa äänioikeus on yleinen eikä ainoastaan jollakin ryhmällä. Näitä ovat eduskuntavaalit, presidentinvaali, kunnallisvaalit ja europarlamenttivaalit. Myös Ahvenanmaan maakunnan maakuntapäivävaalit kuuluvat vaalirikossäännösten soveltamisalaan."

"Määritelmäsäännös ei sisällä luetteloa kaikista kysymykseen tulevista vaaleista. Jos käyttöön otetaan uusia yleisiä valtiollisia tai kunnallisia vaaleja, on säännöstä sovellettava myös tällaisiin vaaleihin. Sen sijaan maakuntavaltuustojen tai muiden maakunnallisten päätöksentekoelimien valitsemiseksi mahdollisesti omaksuttavia uusia vaaleja ei säännöksessä tarkoiteta, koska ne eivät ole valtiollisia tai kunnallisia vaaleja."


Hypoteettinen tapahtumainkulku: Rovaniemeläinen ehdokas A levittää somessa ja muualla tarjouksia, joissa hän lupaa määrän X euroja kaikille Lapin vaalipiirissä äänioikeutetuille jotka (oletetusti) äänestävät häntä mahdollisissa tulevissa maakuntavaaleissa ja ottavat älypuhelimella kuvan äänestyslipukkeesta "todisteeksi". A poistaa kyseiset viestit hieman ennen vaalilain ja rikoslain maakuntavaalit huomioon ottavien uudistusten voimaantuloa.

Rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteenhan mukaan rikokseen syylliseksi saa katsoa vain sellaisen teon perusteella, joka tekohetkellä on laissa nimenomaan säädetty rangaistavaksi. A ei tee rikosta, eivätkä tee myöskään häntä rahojen toivossa äänestävät, sillä ainakin toteennäyttäminen edellyttäisi vaalisalaisuuden purkamista joka on käytännössä mahdotonta. Toisaalta se, julistaisiko oikeuslaitos maakuntavaalien tuloksen mitätöidyiksi tälläisen tapauksen jälkeen, on eri asia. 

 

]]>
0 http://viljamnyman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260088-osta-aania-maakuntavaaleihin-kun-viela-laillisesti-voit#comments Maakunnat Maakuntavaalit Oikeustiede Rikosoikeus Vaalivilppi Tue, 28 Aug 2018 02:39:05 +0000 Viljam Nyman http://viljamnyman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260088-osta-aania-maakuntavaaleihin-kun-viela-laillisesti-voit
Hallitus loppusuoralla - KASM -tanssi voi alkaa! http://mirjamiparant1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256348-hallitus-loppusuoralla-kasm-tanssi-voi-alkaa <p>Keskusta rynni vaalivoittoon vuonna 2015. Ohjaksissaan uusi johtaja, joka oli kannuksensa ansainnut yritystensä johdossa, ei politiikassa.</p><p>Toisen onnistumisensa jytkyttäjä oli Perussuomalaiset, jonka uskottiin jo menettäneen ääniä, mutta toisin kävi.</p><p>Kokoomus kolmantena sipsutteli kahden maanläheisen puolueen vanavedessä ja oli kuulolla, mitä tuleman pitää.</p><p>Demarit uivat nöyrinä ja hiljaisina suurten laineiden vanavedessä, odotellen aurinkoa, joka ei enää noussut.</p><p>Suuri keskustalainen johtaja astui pääministerin saappaisiin, jotka tällä kertaa eivät enää olleetkaan liian suuret. Saappaisiin astuminen saattoi uudelle pääministerille tuottaa jopa vaikeutta saada jalkansa mahtumaan.&nbsp;</p><p>Hallitusneuvottelut kestivät, kestivät ja valkoista savua odoteltiin. Jos PS otetaan messiin, niin pistetään ne heti kuriin ja järjestykseen.</p><p>Laskelmoiva Perussuomalainen johtaja käveli ympyrää ja mietti tehtäväänsä - valtionvara-ulko - valtionvara -ulko?</p><p>Ulko voitti. Matkustukseen mieltynyt PS johtaja sai itselleen lähes kuninkaan paikan ja puoli maailmaa, vaikka prinsessa ei ollutkaan.</p><p>Sanalla LUOTTAMUS -vihittiin lopulta kokonainen ministerikatras tehtäviinsä.</p><p>Kikyyn pakottaminen näytti &#39;närhen munat&#39; ay-liikkeelle! Oli lähdettävä selvittämään, miten tuosta pakkopaidasta voisi neuvottelemalla selviytyä.&nbsp;</p><p>Pääministeri, Yleltä saamallaan tiedotustuokiolla, ilmoitti&nbsp; kansakunnalleen, miten maamme voidaan pelastaa vain, jos kaikki osallistuvat talkoisiin. Alla mina barn, kan ni förstår?&nbsp;</p><p>On tulossa kipeitä leikkauksia! On tulossa kipeitä, kipeitä, kivuliaita leikkauksia. Kirurgit leikkaavat joko puuduttaen tai nukutuksessa. Te, suomalaiset kestätte, että valveilla ollessanne ymmärrätte, miten kipeältä tuntuu, kun leikataan.</p><p>Koska Suomi on neuvotteluyhteiskunta, niin pakkoon ei suostuta. Neuvotellaan. Kätilöt pelastuivat. Silti ei taannut lapsiluvun nousua. Päinvastoin. Nappulaa syntyy yhä harvemmille, yhä vähemmän.&nbsp;</p><p>Jonkinlainen Kiky lopulta saatiin, mutta kipu ei hellittänyt. Valveilla tehdyt lekkaukset eivät hevin unohdu.</p><p>Sen sijaan kipua lievittämään lähtivät Sote -seikkailijat, jotka kieli pitkällä ovat odottaneet kansan karttuisia verovaroja toimintansa rahoittamiseen. Valinnanvapaus kansalaisille, rahat paratiiseille.</p><p>Maakunnat heräävät Ruususen unestaan. Joko prinssi saapuu suudelmineen? Alkaa jo kylkiä kolottaa tämä loputon makoilu.</p><p>Kun mikään ei riitä, on kodeissaan pelaavat, tvtä tuijottavat, kaljaa kittaavat ja seinästä rahaa nostavat saatava töihin.</p><p>Aktiivimalli pelastaa Sinutkin riippuvuuksilta, masennukselta ja syrjäytymiseltä!</p><p>On aika herätä, nousta ja lähteä - kohdata työpaikka kallehin!</p><p>Aikaistunut kesä päätti puoltaa hallitusta. Jengi ei lähdekään viemään lomarahojaan Kreikkaan.</p><p>Kreikka on jo täällä!</p><p>- - -&nbsp;</p><p>Ps. Jos et vielä tiedä, miten KASM -tanssin voi oppia, kannattaa olla yhteydessä - ai niin, unohdin kysyä Aira Samulinilta, iki-ihanalta tanssitaiturilta. Te-toimistot järjestävät kursseja, mutta kannattaa varoa, jos kolotuksia, liikuntarajoiteisuutta tai mielenmadaltuneisuutta esiintyy.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskusta rynni vaalivoittoon vuonna 2015. Ohjaksissaan uusi johtaja, joka oli kannuksensa ansainnut yritystensä johdossa, ei politiikassa.

Toisen onnistumisensa jytkyttäjä oli Perussuomalaiset, jonka uskottiin jo menettäneen ääniä, mutta toisin kävi.

Kokoomus kolmantena sipsutteli kahden maanläheisen puolueen vanavedessä ja oli kuulolla, mitä tuleman pitää.

Demarit uivat nöyrinä ja hiljaisina suurten laineiden vanavedessä, odotellen aurinkoa, joka ei enää noussut.

Suuri keskustalainen johtaja astui pääministerin saappaisiin, jotka tällä kertaa eivät enää olleetkaan liian suuret. Saappaisiin astuminen saattoi uudelle pääministerille tuottaa jopa vaikeutta saada jalkansa mahtumaan. 

Hallitusneuvottelut kestivät, kestivät ja valkoista savua odoteltiin. Jos PS otetaan messiin, niin pistetään ne heti kuriin ja järjestykseen.

Laskelmoiva Perussuomalainen johtaja käveli ympyrää ja mietti tehtäväänsä - valtionvara-ulko - valtionvara -ulko?

Ulko voitti. Matkustukseen mieltynyt PS johtaja sai itselleen lähes kuninkaan paikan ja puoli maailmaa, vaikka prinsessa ei ollutkaan.

Sanalla LUOTTAMUS -vihittiin lopulta kokonainen ministerikatras tehtäviinsä.

Kikyyn pakottaminen näytti 'närhen munat' ay-liikkeelle! Oli lähdettävä selvittämään, miten tuosta pakkopaidasta voisi neuvottelemalla selviytyä. 

Pääministeri, Yleltä saamallaan tiedotustuokiolla, ilmoitti  kansakunnalleen, miten maamme voidaan pelastaa vain, jos kaikki osallistuvat talkoisiin. Alla mina barn, kan ni förstår? 

On tulossa kipeitä leikkauksia! On tulossa kipeitä, kipeitä, kivuliaita leikkauksia. Kirurgit leikkaavat joko puuduttaen tai nukutuksessa. Te, suomalaiset kestätte, että valveilla ollessanne ymmärrätte, miten kipeältä tuntuu, kun leikataan.

Koska Suomi on neuvotteluyhteiskunta, niin pakkoon ei suostuta. Neuvotellaan. Kätilöt pelastuivat. Silti ei taannut lapsiluvun nousua. Päinvastoin. Nappulaa syntyy yhä harvemmille, yhä vähemmän. 

Jonkinlainen Kiky lopulta saatiin, mutta kipu ei hellittänyt. Valveilla tehdyt lekkaukset eivät hevin unohdu.

Sen sijaan kipua lievittämään lähtivät Sote -seikkailijat, jotka kieli pitkällä ovat odottaneet kansan karttuisia verovaroja toimintansa rahoittamiseen. Valinnanvapaus kansalaisille, rahat paratiiseille.

Maakunnat heräävät Ruususen unestaan. Joko prinssi saapuu suudelmineen? Alkaa jo kylkiä kolottaa tämä loputon makoilu.

Kun mikään ei riitä, on kodeissaan pelaavat, tvtä tuijottavat, kaljaa kittaavat ja seinästä rahaa nostavat saatava töihin.

Aktiivimalli pelastaa Sinutkin riippuvuuksilta, masennukselta ja syrjäytymiseltä!

On aika herätä, nousta ja lähteä - kohdata työpaikka kallehin!

Aikaistunut kesä päätti puoltaa hallitusta. Jengi ei lähdekään viemään lomarahojaan Kreikkaan.

Kreikka on jo täällä!

- - - 

Ps. Jos et vielä tiedä, miten KASM -tanssin voi oppia, kannattaa olla yhteydessä - ai niin, unohdin kysyä Aira Samulinilta, iki-ihanalta tanssitaiturilta. Te-toimistot järjestävät kursseja, mutta kannattaa varoa, jos kolotuksia, liikuntarajoiteisuutta tai mielenmadaltuneisuutta esiintyy.

]]>
13 http://mirjamiparant1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256348-hallitus-loppusuoralla-kasm-tanssi-voi-alkaa#comments Aktiivimalli KASM Kiky Maakunnat Sote Mon, 04 Jun 2018 15:08:36 +0000 Mirjami Parant http://mirjamiparant1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256348-hallitus-loppusuoralla-kasm-tanssi-voi-alkaa
Kehittyvien maakuntien EU http://mariannaridderstad.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255374-kehittyvien-maakuntien-eu <p>Keskustelu käy kuumana uuden maakuntamallin ja siihen liittyvän sote-uudistuksen tiimoilta. Mutta vähemmän on ollut puhetta siitä, miten maakuntamalli liittyy EU:n sisäiseen desentralisaatioon ja federalisaatioon eli hajauttamis- ja liittovaltiokehitykseen, ja sitä kautta lähitulevaisuudessa tehtäviin päätöksiin&nbsp;Euroopan unionin <a href="https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/valkoinen_kirja_euroopan_tulevaisuudesta_fi.pdf">mahdollisesta syventämisestä</a>.</p><p>EU:n sisällä vahva &quot;maakuntatason&quot; hallintoaluejako eli valtioiden sisäinen jako erillisiin itsehallintoalueisiin on varsin yleinen. Esimerkiksi Espanja ja Saksa koostuvat vahvoista, kulttuurillisesti erilaisista ja historiallisesti itsenäisistä itsehallintoalueista.</p><p>Suomessakin on ollut aikoja, jolloin &quot;maakuntatason&quot; hallintoaluejako on ollut vahva. Esimerkiksi keskiajalla linnaläänejä, jotka osin pohjautuivat myöhäisrautakautisiin heimorajoihin, hallittiin suhteessa toisiinsa varsin itsenäisesti. Viime aikoina tällainen vahva hallintoaluejako on kuitenkin puuttunut, vaikka historialliset läänit elävätkin edelleen kulttuuri- ja murrerajoina.</p><p>Suomen uudessa maakuntamallissa 18 maakuntaa eli itsehallintoaluetta on tarkoitettu korvaamaan talous- ja hallintoyksiköinä kunnat, jotka ovat siihen tarkoitukseen liian pieniä ollakseen nykymaailmassa tehokkaita. Tätä päämäärää uusi malli ei kuitenkaan saavuta, sillä tulevista 18 maakunnasta osa on edelleen väestöpohjaltaan liian pieniä. Miksi mallin kanssa siis edetään? Pikainen tarkastelu osoittaa, että maakuntamallin päämäärät voidaan liittää myös EU:n liittovaltiokehitykseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Tutkija Pierre Salmon analysoi jo 2000 ilmestyneessä mielenkiintoisessa <a href="https://www.imf.org/external/pubs/ft/seminar/2000/fiscal/salmon.pdf">artikkelissaan</a>&nbsp;EU:n eri tasoisten hallintoalueiden välisiä suhteita. Hän jakaa EU:n sisäisen hallinnon neljään eri tasoon: ylimpänä eli ykköstasona on Euroopan unionin hallinto, 2. taso ovat nykyiset kansallisvaltiot, 3. taso ovat valtioiden sisäiset itsehallintoalueet eli &quot;maakuntataso&quot;, ja 4. taso kaupungit ja kunnat eli paikallistason hallinto.</p><p>Unionissa nämä eri hallinnon tasot kilpailevat keskenään. Tasojen keskinäisten valtasuhteiden ongelmat ovat olleet varsin samanlaisia kaikissa jäsenmaissa, lukuun ottamatta &quot;maakuntatasoa&quot; (Salmonilla hallinnon taso 3). Suomi on ollut kolmostason hallinnon kannalta poikkeus, sillä meiltä on puuttunut vahva maakuntatason organisaatio, mikä on kasvattanut kuntien valtaa suhteessa valtionhallintoon. Uusi maakuntamalli muuttaa tämän, mutta ei ehdotetussa muodossaan poista kaikkia nykyjärjestelmän ongelmia, koska osa maakunnista on edelleen väestöpohjaltaan liian pieniä. Sen sijaan jos uusia maakuntia ajatellaan uudessa hallintojärjestelmässä ja erityisesti mahdollisen tulevan liittovaltion hallintojärjestelmässä kuntien korvaajana, eivät ehdotetut 18 maakuntaa vaikuta liian monelta tai liian pieneltä Suomen sisäisessä mittakaavassa.</p><p>Kuntien aseman heikentyminen tulevaisuudessa saa tukea <a href="http://vnk.fi/documents/10616/1865308/Hallituksen+linjausten+perustelumuistio.pdf/bc797c5a-6508-4c0b-989b-1ac91894a878/Hallituksen+linjausten+perustelumuistio.pdf.pdf">hallituksen linjausten perustelumuistiosta</a>&nbsp;(2015, s. 15), jossa todetaan: &quot;Itsehallintoalueet [l. maakunnat] olisi perusteltua perustaa heti alusta lähtien monitoimialaisiksi.&quot; &quot;Itsehallintoalueille sopivat ... itsenäistä harkintavaltaa sisältävät ... tehtävät.&quot; Kunnille jäävät tässä paikallisdemokratia, sekä &quot;elinvoimatehtävät&quot;, joiden molempien luonne ja vaikuttavuus uuden hallintomallin reaalitodellisuudessa jää esityksissä varsin avoimeksi. Käytännössä kunnille ehkä <a href="http://alueuudistus.fi/tehtavat">jäänee sivistys- ja kulttuuritoimi</a>, jotka vanhastaan ovat luonteeltaan osin paikallisia, koska ne hyödyntävät paikallisia perinteitä ja kulttuurillista jatkuvuutta.</p><p>Yhdentyvässä Euroopassa nyt ehdotetut maakunnat kuitenkin ovat edelleen liian pieniä talous- ja hallintoyksiköitä. Alun perin ehdotettiinkin 12:sta tai 13:sta maakuntaa, tai jopa vain 5-6 suuraluetta. Näistä edellinen malli on ehkä edelleen liian pieni EU-tason aluejaoksi. Maakuntia EU:n maakuntatason hallintoalueina olisi siis todennäköisesti järkevää pian yhdistellä ja jakaa uudelleen. Tätä tukee em. hallituksen muistiossa maininta, että itsehallintoalueiden oma verotusoikeus voi olla merkittävä rahoituslähde vain, jos alueita on korkeintaan viisi. 18 maakunnan malli korvautuisikin siis todennäköisesti melko pian 5-6 suuralueen mallilla, joiden keskuksina toimisivat todennäköisimmin alueidensa suurimmat <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/247716-nain-valta-keskittyy-helsinkiin-jos-juha-sipilan-suunnitelma-onnistuu-maakuntavaalit?ref=suosituimmat">kaupungit, jotka johtaisivat kehitystä alueillaan</a>. Tässä tulevaisuusskenaariossa vastakkainasettelu suurten kaupunkien ja niitä ympäröivien maakuntien välillä vaikuttaa siten turhalta huolelta.</p><p>&nbsp;</p><p>Liittovaltiokehityksen suurimpia ongelmia on, että EU:n rahoitus on edelleen varsin vaatimatonta suhteessa valtioiden budjetteihin. Asia tuskin muuttuu, ennen kuin EU:lla on verotusoikeus.</p><p>Mikäli maakunnat saavat <a href="https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2018/maakuntien-verotusoikeus-kytkeytyy-tehtavien-mittakaavaan">kaavaillun verotusoikeuden</a>&nbsp;ja myöhemmin myös <a href="https://www.verkkouutiset.fi/euroopan-parlamentin-puhemis-vaatii-eun-budjetin-tuplaamista-ja-verotusoikeutta/">ehdotettu EU-vero</a>&nbsp;toteutuu, olisi Suomessa siinä vaiheessa neljä eri verottajaa: kunnat, maakunnat, Suomen valtio ja EU. Kaikki neljä hallinnon tasoa siis kantaisivat erikseen omaa veroa.</p><p>On selvää, ettei näin monimutkainen järjestelmä ole kestävä. Näenkin, että tiivistyvä liittovaltiokehitys tiputtaisi näistä piakkoin pois kunnallisveron, sekä lopulta todennäköisesti myös valtionverotuksen, joka siirtyisi liittovaltiolle sen muuttuessa ylimmäksi hallinnon tasoksi puolustusjärjestelmää myöten (vrt. hiljattainen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9928902">edistysaskel EU:n yhteiseksi puolustukseksi</a>).</p><p>Miten liittovaltiokehitys tässä katsannossa sitten muuten etenisi? Salmon uumoilee, että liittovaltion vahvistuessa jotkut nykyisten kansallisvaltioiden sisäiset vahvat itsehallintoalueet voisivat lopulta tulla itsenäisiksi liittovaltion osavaltioiksi (ks. Salmon s. 34).</p><p>Unionin <a href="https://aer.eu/draft-european-charter-of-regional-democracy/"><em>Charter for regional democracy</em></a>&#39;n artiklassa 41 mainitaankin, että valtioiden sisäiset hallinnolliset alueet voivat unionissa tehdä alueidenvälistä yhteistyötä valtioiden rajojen ylitse. Tämä on tietysti luontevaa, kun ajatellaan tulevaa liittovaltiota, jossa uudet, nykyisten valtioiden rajat ylittävät &ldquo;EU-maakunnat&rdquo; voisivat laajasti korvata nykyisten valtioiden tehtävät lukuun ottamatta EU:n yhteistä talous- ja puolustuspolitiikkaa.</p><p>Tällaisen unioninlaajuisen desentralisaatiokehityksen seurauksena olisi, että nykyiset kansallisvaltioiden rakenteet lopulta hajoaisivat maakuntatason alueiden yhdistyessä ja erotessa nykyisten valtioiden rajojen ylitse. Nykyisille kansallisvaltioille jäisi ainakin alkuvaiheessa kansallisen puolustuksen koordinointi, sekä maakuntahallinnon väliportaana toimiminen.</p><p>Koska &quot;maakuntatason&quot; yksiköt ovat paljon pienempiä kuin nykyiset valtiot, seuraisi siitä, että niiden olisi sekä taloudellisista, että puolustuksellisista syistä hyvin vaikea erota liittovaltiosta, mikä vahvistaisi liittovaltion vakautta tulevaisuudessa. Lyhyesti sanottuna maakuntatason hallinnon vahvistaminen liittovaltiokehityksen yhteydessä siis sementoi tulevan liittovaltion tehokkaasti.</p><p>&nbsp;</p><p>EU:n julkaisemista raporteista käy ilmi, että unionin yhteistyö suoraan kansallisvaltioita alemman tason hallinnon kanssa on vähitellen vahvistunut ja samalla tämän tason hallintoa on pyritty aktiivisesti vahvistamaan (ks. esim. Euroopan alueiden komitean <a href="http://cor.europa.eu/en/documentation/studies/Documents/division-of-powers_additional-fiscal-budgetary-elements.pdf">raportti vuodelta 2012</a>). EU:n käytännön toimet siis näyttäisivät selvästi tukevat liittovaltiokehitystä tässä suhteessa.</p><p>Pierre Salmonin mukaan liittovaltiokehityksen puolustajat pyrkivät ajamaan päämääräänsä eri poliittisten eturyhmien avulla (Salmon s. 29-30). Yksi esimerkki tästä ovat kansallisten monopolien yksityistämiseen pyrkivät tahot. Se, että Suomessa maakuntatason hallinnon vahvistaminen euromaiden keskimääräistä hallinnon tasojen tilannetta vastaavaksi tuli meillä koplatuksi yksityistämiseen nojaavaan sote-uudistukseen ei siis ole yllättävää, vaan noudattelee liittovaltiokehityksen yleisiä trendejä.</p><p>Kiinnostavaa on myös se, että Salmon jo vuonna 2000 julkaistussa analyysissaan mainitsee esimerkkinä EU-jäsenvaltioiden sisäisestä desentralisaatiokehityksestä Skotlannin ja Walesin. Se, että erityisesti Skotlannin itsenäistymispyrkimykset olisivat piankin voineet realisoitua liittovaltiokehityksen edetessä yllä kuvattujen mekanismien kautta, tekee Brexitistä Ison Britannian ja Kansainyhteisön kannalta aika lailla ymmärrettävämmän.</p><p>Historiallisesti desentralisaatiota ja sen vastakohtaa eli sentralisaatiota, valtiojohtoisuuden lisäämistä, on käytetty ennen kaikkea valtapolitiiikan välineenä: &ldquo;hajoita ja hallitse&rdquo;. Tämän blogin loppupäätelmänä voidaankin todeta, että jos tarkoitus on luoda EU:sta liittovaltio, joka ei heti kättelyssä hajoa sitä jo alun perin vaivaavaan sisäiseen kielelliseen, kulttuurilliseen ja taloudelliseen hajanaisuuteen, yllä kuvatun kaltainen desentralisaatio kolmostason hallinnon kautta on se tapa, jonka kautta unionin syventäminen kannattaa tehdä.</p><p>&nbsp;</p><p>Linkki tutkimusartikkeliin:</p><p><a href="https://www.imf.org/external/pubs/ft/seminar/2000/fiscal/salmon.pdf">Salmon, Pierre: &quot;Decentralization and Supranationality: The Case of the European Union&quot;, 2000</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskustelu käy kuumana uuden maakuntamallin ja siihen liittyvän sote-uudistuksen tiimoilta. Mutta vähemmän on ollut puhetta siitä, miten maakuntamalli liittyy EU:n sisäiseen desentralisaatioon ja federalisaatioon eli hajauttamis- ja liittovaltiokehitykseen, ja sitä kautta lähitulevaisuudessa tehtäviin päätöksiin Euroopan unionin mahdollisesta syventämisestä.

EU:n sisällä vahva "maakuntatason" hallintoaluejako eli valtioiden sisäinen jako erillisiin itsehallintoalueisiin on varsin yleinen. Esimerkiksi Espanja ja Saksa koostuvat vahvoista, kulttuurillisesti erilaisista ja historiallisesti itsenäisistä itsehallintoalueista.

Suomessakin on ollut aikoja, jolloin "maakuntatason" hallintoaluejako on ollut vahva. Esimerkiksi keskiajalla linnaläänejä, jotka osin pohjautuivat myöhäisrautakautisiin heimorajoihin, hallittiin suhteessa toisiinsa varsin itsenäisesti. Viime aikoina tällainen vahva hallintoaluejako on kuitenkin puuttunut, vaikka historialliset läänit elävätkin edelleen kulttuuri- ja murrerajoina.

Suomen uudessa maakuntamallissa 18 maakuntaa eli itsehallintoaluetta on tarkoitettu korvaamaan talous- ja hallintoyksiköinä kunnat, jotka ovat siihen tarkoitukseen liian pieniä ollakseen nykymaailmassa tehokkaita. Tätä päämäärää uusi malli ei kuitenkaan saavuta, sillä tulevista 18 maakunnasta osa on edelleen väestöpohjaltaan liian pieniä. Miksi mallin kanssa siis edetään? Pikainen tarkastelu osoittaa, että maakuntamallin päämäärät voidaan liittää myös EU:n liittovaltiokehitykseen.

 

Tutkija Pierre Salmon analysoi jo 2000 ilmestyneessä mielenkiintoisessa artikkelissaan EU:n eri tasoisten hallintoalueiden välisiä suhteita. Hän jakaa EU:n sisäisen hallinnon neljään eri tasoon: ylimpänä eli ykköstasona on Euroopan unionin hallinto, 2. taso ovat nykyiset kansallisvaltiot, 3. taso ovat valtioiden sisäiset itsehallintoalueet eli "maakuntataso", ja 4. taso kaupungit ja kunnat eli paikallistason hallinto.

Unionissa nämä eri hallinnon tasot kilpailevat keskenään. Tasojen keskinäisten valtasuhteiden ongelmat ovat olleet varsin samanlaisia kaikissa jäsenmaissa, lukuun ottamatta "maakuntatasoa" (Salmonilla hallinnon taso 3). Suomi on ollut kolmostason hallinnon kannalta poikkeus, sillä meiltä on puuttunut vahva maakuntatason organisaatio, mikä on kasvattanut kuntien valtaa suhteessa valtionhallintoon. Uusi maakuntamalli muuttaa tämän, mutta ei ehdotetussa muodossaan poista kaikkia nykyjärjestelmän ongelmia, koska osa maakunnista on edelleen väestöpohjaltaan liian pieniä. Sen sijaan jos uusia maakuntia ajatellaan uudessa hallintojärjestelmässä ja erityisesti mahdollisen tulevan liittovaltion hallintojärjestelmässä kuntien korvaajana, eivät ehdotetut 18 maakuntaa vaikuta liian monelta tai liian pieneltä Suomen sisäisessä mittakaavassa.

Kuntien aseman heikentyminen tulevaisuudessa saa tukea hallituksen linjausten perustelumuistiosta (2015, s. 15), jossa todetaan: "Itsehallintoalueet [l. maakunnat] olisi perusteltua perustaa heti alusta lähtien monitoimialaisiksi." "Itsehallintoalueille sopivat ... itsenäistä harkintavaltaa sisältävät ... tehtävät." Kunnille jäävät tässä paikallisdemokratia, sekä "elinvoimatehtävät", joiden molempien luonne ja vaikuttavuus uuden hallintomallin reaalitodellisuudessa jää esityksissä varsin avoimeksi. Käytännössä kunnille ehkä jäänee sivistys- ja kulttuuritoimi, jotka vanhastaan ovat luonteeltaan osin paikallisia, koska ne hyödyntävät paikallisia perinteitä ja kulttuurillista jatkuvuutta.

Yhdentyvässä Euroopassa nyt ehdotetut maakunnat kuitenkin ovat edelleen liian pieniä talous- ja hallintoyksiköitä. Alun perin ehdotettiinkin 12:sta tai 13:sta maakuntaa, tai jopa vain 5-6 suuraluetta. Näistä edellinen malli on ehkä edelleen liian pieni EU-tason aluejaoksi. Maakuntia EU:n maakuntatason hallintoalueina olisi siis todennäköisesti järkevää pian yhdistellä ja jakaa uudelleen. Tätä tukee em. hallituksen muistiossa maininta, että itsehallintoalueiden oma verotusoikeus voi olla merkittävä rahoituslähde vain, jos alueita on korkeintaan viisi. 18 maakunnan malli korvautuisikin siis todennäköisesti melko pian 5-6 suuralueen mallilla, joiden keskuksina toimisivat todennäköisimmin alueidensa suurimmat kaupungit, jotka johtaisivat kehitystä alueillaan. Tässä tulevaisuusskenaariossa vastakkainasettelu suurten kaupunkien ja niitä ympäröivien maakuntien välillä vaikuttaa siten turhalta huolelta.

 

Liittovaltiokehityksen suurimpia ongelmia on, että EU:n rahoitus on edelleen varsin vaatimatonta suhteessa valtioiden budjetteihin. Asia tuskin muuttuu, ennen kuin EU:lla on verotusoikeus.

Mikäli maakunnat saavat kaavaillun verotusoikeuden ja myöhemmin myös ehdotettu EU-vero toteutuu, olisi Suomessa siinä vaiheessa neljä eri verottajaa: kunnat, maakunnat, Suomen valtio ja EU. Kaikki neljä hallinnon tasoa siis kantaisivat erikseen omaa veroa.

On selvää, ettei näin monimutkainen järjestelmä ole kestävä. Näenkin, että tiivistyvä liittovaltiokehitys tiputtaisi näistä piakkoin pois kunnallisveron, sekä lopulta todennäköisesti myös valtionverotuksen, joka siirtyisi liittovaltiolle sen muuttuessa ylimmäksi hallinnon tasoksi puolustusjärjestelmää myöten (vrt. hiljattainen edistysaskel EU:n yhteiseksi puolustukseksi).

Miten liittovaltiokehitys tässä katsannossa sitten muuten etenisi? Salmon uumoilee, että liittovaltion vahvistuessa jotkut nykyisten kansallisvaltioiden sisäiset vahvat itsehallintoalueet voisivat lopulta tulla itsenäisiksi liittovaltion osavaltioiksi (ks. Salmon s. 34).

Unionin Charter for regional democracy'n artiklassa 41 mainitaankin, että valtioiden sisäiset hallinnolliset alueet voivat unionissa tehdä alueidenvälistä yhteistyötä valtioiden rajojen ylitse. Tämä on tietysti luontevaa, kun ajatellaan tulevaa liittovaltiota, jossa uudet, nykyisten valtioiden rajat ylittävät “EU-maakunnat” voisivat laajasti korvata nykyisten valtioiden tehtävät lukuun ottamatta EU:n yhteistä talous- ja puolustuspolitiikkaa.

Tällaisen unioninlaajuisen desentralisaatiokehityksen seurauksena olisi, että nykyiset kansallisvaltioiden rakenteet lopulta hajoaisivat maakuntatason alueiden yhdistyessä ja erotessa nykyisten valtioiden rajojen ylitse. Nykyisille kansallisvaltioille jäisi ainakin alkuvaiheessa kansallisen puolustuksen koordinointi, sekä maakuntahallinnon väliportaana toimiminen.

Koska "maakuntatason" yksiköt ovat paljon pienempiä kuin nykyiset valtiot, seuraisi siitä, että niiden olisi sekä taloudellisista, että puolustuksellisista syistä hyvin vaikea erota liittovaltiosta, mikä vahvistaisi liittovaltion vakautta tulevaisuudessa. Lyhyesti sanottuna maakuntatason hallinnon vahvistaminen liittovaltiokehityksen yhteydessä siis sementoi tulevan liittovaltion tehokkaasti.

 

EU:n julkaisemista raporteista käy ilmi, että unionin yhteistyö suoraan kansallisvaltioita alemman tason hallinnon kanssa on vähitellen vahvistunut ja samalla tämän tason hallintoa on pyritty aktiivisesti vahvistamaan (ks. esim. Euroopan alueiden komitean raportti vuodelta 2012). EU:n käytännön toimet siis näyttäisivät selvästi tukevat liittovaltiokehitystä tässä suhteessa.

Pierre Salmonin mukaan liittovaltiokehityksen puolustajat pyrkivät ajamaan päämääräänsä eri poliittisten eturyhmien avulla (Salmon s. 29-30). Yksi esimerkki tästä ovat kansallisten monopolien yksityistämiseen pyrkivät tahot. Se, että Suomessa maakuntatason hallinnon vahvistaminen euromaiden keskimääräistä hallinnon tasojen tilannetta vastaavaksi tuli meillä koplatuksi yksityistämiseen nojaavaan sote-uudistukseen ei siis ole yllättävää, vaan noudattelee liittovaltiokehityksen yleisiä trendejä.

Kiinnostavaa on myös se, että Salmon jo vuonna 2000 julkaistussa analyysissaan mainitsee esimerkkinä EU-jäsenvaltioiden sisäisestä desentralisaatiokehityksestä Skotlannin ja Walesin. Se, että erityisesti Skotlannin itsenäistymispyrkimykset olisivat piankin voineet realisoitua liittovaltiokehityksen edetessä yllä kuvattujen mekanismien kautta, tekee Brexitistä Ison Britannian ja Kansainyhteisön kannalta aika lailla ymmärrettävämmän.

Historiallisesti desentralisaatiota ja sen vastakohtaa eli sentralisaatiota, valtiojohtoisuuden lisäämistä, on käytetty ennen kaikkea valtapolitiiikan välineenä: “hajoita ja hallitse”. Tämän blogin loppupäätelmänä voidaankin todeta, että jos tarkoitus on luoda EU:sta liittovaltio, joka ei heti kättelyssä hajoa sitä jo alun perin vaivaavaan sisäiseen kielelliseen, kulttuurilliseen ja taloudelliseen hajanaisuuteen, yllä kuvatun kaltainen desentralisaatio kolmostason hallinnon kautta on se tapa, jonka kautta unionin syventäminen kannattaa tehdä.

 

Linkki tutkimusartikkeliin:

Salmon, Pierre: "Decentralization and Supranationality: The Case of the European Union", 2000

 

]]>
3 http://mariannaridderstad.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255374-kehittyvien-maakuntien-eu#comments EU Itsehallintoalueet Liittovaltio Maakunnat Sote Wed, 16 May 2018 09:07:05 +0000 Marianna Ridderstad http://mariannaridderstad.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255374-kehittyvien-maakuntien-eu
Kansalaispuolue suosituin uusista liikkeistä maakunnissa http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255200-kansalaispuolue-suosituin-uusista-liikkeista-maakunnissa <p>Maaseudun Tulevaisuuden teettämän tutkimuksen mukaan uusista liikkeistä suosituin maakunnissa on Kansalaispuolue. Kansalaispuoluetta&nbsp;voisi harkita äänestävänsä kaikista suomalaisista 6 prosenttia. MT:n tutkimuksessa mukana olivat Kansalaispuolue, Liike Nyt ja Siniset.</p><p>Nostamme Kansalaispuolueessa hattua Maaseudun Tulevaisuudelle, joka toteuttaa demokratiaa tutkimalla uusien kansanliikkeiden kannatusta.</p><p>Maaseudun Tulevaisuuden tekemä tutkimus osoittaa,&nbsp; että maakunnissa Kansalaispuolue voi saavuttaa jopa kymmenen prosentin kannatuksen. Jos otetaan lukuun kannastaan vielä epävarmat, on puolueellamme jopa 28 prosentin kannatuspotentiaali.</p><p>Tämä on todella positiivinen tulos ottaen huomioon, että meillä ei vielä ole yhtään ministeriä eikä istuvaa kansanedustajaa.</p><p>Tulos osoittaa, että perinteiset puolueet ovat unohtaneet maakuntien ihmiset.</p><p>Kansalaispuolue on edistys- ja uudistusmielinen puolue, ja siksi on ilahduttavaa, että nuoret suhtautuvat positiivisesti uusiin poliittisiin liikkeisiin.</p><p><strong>Sami Kilpeläinen</strong><br />Kansalaispuolueen puheenjohtaja</p><p><strong>Piia Kattelus</strong><br />Kansalaispuolueen varapuheenjohtaja</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maaseudun Tulevaisuuden teettämän tutkimuksen mukaan uusista liikkeistä suosituin maakunnissa on Kansalaispuolue. Kansalaispuoluetta voisi harkita äänestävänsä kaikista suomalaisista 6 prosenttia. MT:n tutkimuksessa mukana olivat Kansalaispuolue, Liike Nyt ja Siniset.

Nostamme Kansalaispuolueessa hattua Maaseudun Tulevaisuudelle, joka toteuttaa demokratiaa tutkimalla uusien kansanliikkeiden kannatusta.

Maaseudun Tulevaisuuden tekemä tutkimus osoittaa,  että maakunnissa Kansalaispuolue voi saavuttaa jopa kymmenen prosentin kannatuksen. Jos otetaan lukuun kannastaan vielä epävarmat, on puolueellamme jopa 28 prosentin kannatuspotentiaali.

Tämä on todella positiivinen tulos ottaen huomioon, että meillä ei vielä ole yhtään ministeriä eikä istuvaa kansanedustajaa.

Tulos osoittaa, että perinteiset puolueet ovat unohtaneet maakuntien ihmiset.

Kansalaispuolue on edistys- ja uudistusmielinen puolue, ja siksi on ilahduttavaa, että nuoret suhtautuvat positiivisesti uusiin poliittisiin liikkeisiin.

Sami Kilpeläinen
Kansalaispuolueen puheenjohtaja

Piia Kattelus
Kansalaispuolueen varapuheenjohtaja

]]>
9 http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255200-kansalaispuolue-suosituin-uusista-liikkeista-maakunnissa#comments gallup Kansalaispuolue Maakunnat Politiikka Sat, 12 May 2018 06:27:40 +0000 Sami Kilpeläinen http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255200-kansalaispuolue-suosituin-uusista-liikkeista-maakunnissa
Virkamiehet selittelemässä kehnoja lakeja - liikenteen ohjaus ja kapitaatiomalli http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253668-virkamiehet-selittelemassa-kehnoja-lakeja-liikenteen-ohjaus-ja-kapitaatiomalli <p>Varsin usein ministerien joutuessa liriin ilmaantuu korkeita virkamiehiä selittelemään taustoja. Joskus onnistutaan, mutta tältä viikolta löytyy pari helmeä, joissa homma ei nyt mene ihan putkeen. Ensimmäinen liittyy lakiesitykseen&nbsp; liikennevirastosta irroitettavaan liikenteen ohjausta hoitavaan uuteen valtionyhtiöön ja toinen Soten kapitaatiomalliin.</p><p><strong>Liikenteenohjauksen yhtiöittäminen</strong></p><p><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005636921.html">Hesarissa todetaan</a> <em>&quot;Laki koskee liikenteenohjausta, joten liikenne- ja viestintäministeriön konserniohjausosaston osastopäällikön Juhapekka Ristolan<a class="person" href="https://www.hs.fi/haku/?query=juhapekka+ristolan"> </a>mukaan tavallisen liikenteen käyttäjän ei tarvitse sitä edes ymmärtää.</em>&quot;</p><p>Siis mitä, lakia on kritoisoitu vaikeaselkoiseksi ja kritiikkiin vastataan näin. Kansanedustajatkin ovat kansalaisia eivätkä hekään vaikuta ymmärtävän, mitä oikein ovat hyväksymässä. Lakiehdotuksessa kerrotaan kauniita konsulttikielellä:</p><p>&quot;<em>Liikenteentoimijat tekevät tiivistä yhteistyötä liikennejärjestelmätasolla yli eri liikennemuotojen hyödyntäen yhteisessä arvoverkostossaan kyvykkyyksiä ja voimavaroja tuotteiden tai palvelujen asiakasarvon kasvattamiseksi ja uusien innovaatioiden kehittämiseksi.</em>&quot;</p><p>No mikä jottei, ajatushan on kaiketi ihan hyvä, mutta kyllä lait pitäisi kirjoittaa niin, että ne ovat ymmärrettävissä sekä kansalaisten että päättäjien taholta. Mielestäni jo useissa Bernerin esityksissä ovat LVM:n korkeat virkamiehet olleet varsin ylimielisiä lausunnoissaan.</p><p><strong>Kapitaatiomalli ja THL-pomon kootut kiemurat</strong></p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246077-sairaaksi-haukuttu-kansalaisten-sote-pisteytys-nain-thl-pomo-timo-seppala-oikoo">Uusi Suomi kertoo</a> THL:n tutkimuspäällikön Timo Seppälän selvennyksistä kapitaatiomallin osalta. Nämä selvennykset eivät herätä huojennusta vaan lähinnä huolta asiantuntemuksen tasosta. Hän suurelta osin perustaa ajatuksensa sille, että tehtävä malli käyttää tietoja eri rekistereistä laskeakseen henkilölle arvon ja siten ei muodostu uutta rekisteriä.</p><p>On aika absurdia väittää etteikö olisi tarvetta asiakkaalle &quot;lennosta&quot; määriteltävää arvotusta säilöä järjestelmään. Onhan se siellä oltava oikeaa maksatusta yms varten. Vähänkin tietojärjestelmistä ymmärtävä tietää nämä asiat. Oma lukunsa on sitten, miten ja mistä tiedoista tämä kootaan.</p><p>Seppälä toteaa myös: &quot;<em>Palveluntuottaja ei saa tietoonsa korvauskriteereitä</em>.&quot;</p><p>Miten tämä voisi mennä näin? Ei voi valtiolla olla jollain salaisella reseptillä kyhättyä arvoa avoimessa demokratiassa tahi kilpailussa. Miten voidaan arvioida kriteeristön oikeudenmukaisuutta ilman, että edes tiedettäisiin miten niitä käytetään?</p><p>Nyt kyllä selitellään ymmärtämättä perusasioita niistä tietojärjestelmistä, joihin malli nojaa. Väistämättä ko laskettu arvo on yhteydessä henkilöön eikä voi olla loppuun asti anonymisoitua tietoa.</p><p>Aikataulukin on erikoinen, nyt pitäisi kapitaatiomalli hyväksyä, mutta kriteeristön ensimmäinen versio olisi valmistumassa ensi vuoden alussa. Nyt ollaan ostamassa aika monta sikaa säkissä - ja säkit auottaisiin paljon merkittävien päätöksien jälkeen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Varsin usein ministerien joutuessa liriin ilmaantuu korkeita virkamiehiä selittelemään taustoja. Joskus onnistutaan, mutta tältä viikolta löytyy pari helmeä, joissa homma ei nyt mene ihan putkeen. Ensimmäinen liittyy lakiesitykseen  liikennevirastosta irroitettavaan liikenteen ohjausta hoitavaan uuteen valtionyhtiöön ja toinen Soten kapitaatiomalliin.

Liikenteenohjauksen yhtiöittäminen

Hesarissa todetaan "Laki koskee liikenteenohjausta, joten liikenne- ja viestintäministeriön konserniohjausosaston osastopäällikön Juhapekka Ristolan mukaan tavallisen liikenteen käyttäjän ei tarvitse sitä edes ymmärtää."

Siis mitä, lakia on kritoisoitu vaikeaselkoiseksi ja kritiikkiin vastataan näin. Kansanedustajatkin ovat kansalaisia eivätkä hekään vaikuta ymmärtävän, mitä oikein ovat hyväksymässä. Lakiehdotuksessa kerrotaan kauniita konsulttikielellä:

"Liikenteentoimijat tekevät tiivistä yhteistyötä liikennejärjestelmätasolla yli eri liikennemuotojen hyödyntäen yhteisessä arvoverkostossaan kyvykkyyksiä ja voimavaroja tuotteiden tai palvelujen asiakasarvon kasvattamiseksi ja uusien innovaatioiden kehittämiseksi."

No mikä jottei, ajatushan on kaiketi ihan hyvä, mutta kyllä lait pitäisi kirjoittaa niin, että ne ovat ymmärrettävissä sekä kansalaisten että päättäjien taholta. Mielestäni jo useissa Bernerin esityksissä ovat LVM:n korkeat virkamiehet olleet varsin ylimielisiä lausunnoissaan.

Kapitaatiomalli ja THL-pomon kootut kiemurat

Uusi Suomi kertoo THL:n tutkimuspäällikön Timo Seppälän selvennyksistä kapitaatiomallin osalta. Nämä selvennykset eivät herätä huojennusta vaan lähinnä huolta asiantuntemuksen tasosta. Hän suurelta osin perustaa ajatuksensa sille, että tehtävä malli käyttää tietoja eri rekistereistä laskeakseen henkilölle arvon ja siten ei muodostu uutta rekisteriä.

On aika absurdia väittää etteikö olisi tarvetta asiakkaalle "lennosta" määriteltävää arvotusta säilöä järjestelmään. Onhan se siellä oltava oikeaa maksatusta yms varten. Vähänkin tietojärjestelmistä ymmärtävä tietää nämä asiat. Oma lukunsa on sitten, miten ja mistä tiedoista tämä kootaan.

Seppälä toteaa myös: "Palveluntuottaja ei saa tietoonsa korvauskriteereitä."

Miten tämä voisi mennä näin? Ei voi valtiolla olla jollain salaisella reseptillä kyhättyä arvoa avoimessa demokratiassa tahi kilpailussa. Miten voidaan arvioida kriteeristön oikeudenmukaisuutta ilman, että edes tiedettäisiin miten niitä käytetään?

Nyt kyllä selitellään ymmärtämättä perusasioita niistä tietojärjestelmistä, joihin malli nojaa. Väistämättä ko laskettu arvo on yhteydessä henkilöön eikä voi olla loppuun asti anonymisoitua tietoa.

Aikataulukin on erikoinen, nyt pitäisi kapitaatiomalli hyväksyä, mutta kriteeristön ensimmäinen versio olisi valmistumassa ensi vuoden alussa. Nyt ollaan ostamassa aika monta sikaa säkissä - ja säkit auottaisiin paljon merkittävien päätöksien jälkeen.

]]>
12 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253668-virkamiehet-selittelemassa-kehnoja-lakeja-liikenteen-ohjaus-ja-kapitaatiomalli#comments Hallintovirkamiehet Juha Sipilän hallitus Kunta- ja soteuudistus Liikennekaari Maakunnat Wed, 11 Apr 2018 12:31:48 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253668-virkamiehet-selittelemassa-kehnoja-lakeja-liikenteen-ohjaus-ja-kapitaatiomalli
Sote-esitys heikentää asiakkaan valinnanvapautta nykyisestä http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252243-sote-esitys-heikentaa-asiakkaan-valinnanvapautta-nykyisesta <p>Sote-lakien käsittely eduskunnassa on alkanut. Seuraavan parin kuukauden aikana lait käydään perusteellisesti läpi valiokunnissa. Pari viikkoa sitten julkaisemaani maakunta- ja sote-kritiikkiin on tullut jonkin verran palautetta. Aion käydä sitä tulevassa kirjoitussarjassa läpi. Vastaan muun muassa virkamiesten (Nerg &amp; Hetemäki), Hiilamo ym. sekä Suomen yrittäjien ulostuloihin.</p><p>&nbsp;</p><p>Tässä kirjoituksessa:</p><ul><li><p>VM:n laskelmissa väärä lähtöluku</p></li><li><p>Sote-uudistus kaventaa ihmisten valinnanvapautta nykyisestä</p></li><li><p>Soten kaatuminen tarkoittaisi nykymallin evoluutiota, ei uutta &ldquo;super-ratkaisua&rdquo;</p></li></ul><p>&nbsp;</p><p><strong>VM:n laskelmissa väärä lähtöluku</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Sote-uudistuksen kuuluisa kolmen miljardin säästö ja sen laskutapa selviää Valtiovarainministeriön (VM) julkaisemasta <a href="http://vm.fi/documents/10623/3786150/Vskp_Martti+Hetem%C3%A4ki_VM_sote-uudistus.pdf/5f078973-cf62-4f61-9ca5-2e941e2b9a57/Vskp_Martti+Hetem%C3%A4ki_VM_sote-uudistus.pdf.pdf">materiaalista</a>. Maakuntien rahoitus vuonna 2020 on mitoitettu samaksi kuin julkisen tuotannon vuosina 2017/2018 toteutuneet kustannukset. Sen pohjalta on julkaistu alustavia maakuntakohtaisia laskelmia, jotka ovat nyt eduskunnan käsittelyssä. VM on laskenut mallin tuottavan vuonna 2029 kolmen miljardin säästön perusuraan, joka on laskettu kasvattamalla nykyisiä julkisia sote-menoja vuosittaisella 2,4 % reaalisella kasvulla. Uudistuksella lasketaan saavutettavan pienempi kasvu: vuosittain 0,9 %. Jos siis halutaan selvittää miltä osin sote-säästön suuruusluokka pitää paikkansa, on merkitystä sekä lähtöluvulla, että sille oletetulla kasvuprosentilla.</p><p>Kuten <a href="http://vm.fi/documents/10623/3786150/Vskp_Martti+Hetem%C3%A4ki_VM_sote-uudistus.pdf/5f078973-cf62-4f61-9ca5-2e941e2b9a57/Vskp_Martti+Hetem%C3%A4ki_VM_sote-uudistus.pdf.pdf">diasarjasta</a> käy ilmi (Sote-menot 2016 &ndash; 2030), VM käyttää laskelmiensa peruslukuna 19 miljardia euroa eli nykyistä julkisen tuotannon kustannusta. Se on VM:n molemmassa skenaariossa sama; eli perusurassa (nykyjärjestelmä) sekä tavoiteurassa (uudistus). Ongelma on kuitenkin se, ettei lähtöluku todellisuudessa ole sama, sillä uudistuksen myötä osa yksityisrahoitteisesta terveydenhoidosta siirtyy julkisrahoitteiseksi. Erityisesti työterveyshuollosta ja nykyisin yksityisesti rahoitetuista palveluista siirtyy asiakkaita valinnanvapauspalveluiden piiriin. Toisin sanoen, osa yksityisestä suorasta tai vakuutusmuotoisesta rahoituksesta siirtyy valtion rahoitettavaksi. Yli miljoona työterveydenhuollon piiriin kuuluvaa työntekijää oli vuonna 2015 yksityisen lääkärikeskuksen asiakas. VM:n laskelma ei huomioi tätä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Terveysmarkkinoista tulee suurten temmellyskenttä</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Markkinataloutta arvostavien ihmisten pitäisi olla huolissaan esitetystä sote-mallista. Se ei paranna, vaan heikentää ihmisten valinnanvapautta nykyisestä. Kun kilpailu suppenee, heikkenee laatu annetulla kustannustasolla.</p><p>Markkinoilla tunnetaan sellainen käsite kuin syrjäyttämisvaikutus (&ldquo;crowding out effect&rdquo;). Se tarkoittaa sitä, että jos markkinoilla on yksi tai useampi julkisen tuen vuoksi erityisessä asemassa oleva palveluntarjoaja, muiden palveluntarjoajien on hankala tai mahdoton tarjota samaa palvelua asiakkaille, vaikkei sitä olisi erikseen laissa kielletty. Palveluntarjoajien määrä pienenee. Pieniä lääkäriyrityksiä ei 10 vuoden toimintahorisontilla todennäköisesti enää ole. Se ei johdu niinkään Kela-korvausten poistumisesta - joiden taso on jo nykyisin erittäin pieni - vaan syrjäyttämisvaikutuksesta.</p><p>Maakunnan liikelaitos nauttii konkurssisuojaa, jonka vuoksi sen asema markkinoilla on turvattu. Myös yksityiset sote-keskukset pääsevät tulevaisuudessa osin suojattuun asemaan. Ne saavat kapitaatiokorvausten muodossa eräänlaista yritystukea, joka pitää niiden perustoiminnan pystyssä. Tämä huomio on tärkeä myös EU-oikeuden näkökulmasta. Kilpailuneutraliteettiin vaikuttavat myös monet muut tekijät kuin julkisen liikelaitoksen konkurssisuoja, mutta palaan siihen toisessa kirjoituksessa. (Näin sivuhuomiona. Meidän pitäisi olla huolissamme kilpailuneutraliteetista myös ihan omista syistä eikä pelkästään EU:n näkökulmasta. Tiedän, että ajatus on suljettujen toimialojen Suomessa eksoottinen.) Vaikka minua ovat lähestyneet lukuisat terveysalan pk-yrittäjät jakaakseen huolensa mallin suhteen, ovat yrittäjäjärjestöt tukeneet esitettyä ratkaisua. Yrittäjäjärjestöt eivät luonnollisesti vastusta muitakaan yritystukia tai liiketoiminnan kasvattamista verorahoilla, vaikkei lisääntynyt bisnes jakautuisikaan kovin tasapuolisesti. Silti on tärkeä kuulla koko toimialaa.</p><p>Jokainen joka on joskus pyörittänyt minkäänlaista yritystä tietää, että vaikeinta ja samalla kalleinta on asiakkaiden hankinta. Asiakashankintaan panostetaan toki jatkossakin, sillä se - riittävä määrä kirjautuneita asiakkaita - ratkaisee sote-keskuksen elinkelpoisuuden. Kun asiakas kirjautuu sote-keskukseen kapitaatiokorvauksellaan, ensimmäinen vaihe on suoritettu. Asiakas on astunut kynnyksen yli. Tuo asiakas ei jatkossa käytä enää muiden lääkäriasemien palveluita, joista osa on niin pieniä, ettei niistä ole sote-keskuksiksi.</p><p>Eduskunnassa on määrä keskustella siitä, mitä kaikkia palveluita perusterveydenhuoltoon ja sote-keskuksille jatkossa luetaan. Esimerkiksi sosiaalihuollon henkilökunnan vaatimuksen osalta voidaan vielä vaikuttaa. Mitä suurempi tehtäväkirjo, sitä enemmän se rajaa pieniä toimijoita ratkaisun ulkopuolelle. Myös virkamiesten (<a href="http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/maakunta-ja-sote-uudistuksen-huolista">Hetemäki &amp; Nerg</a>) esittämä mahdollisuus maksattaa osa erikoissairaanhoidon menoista lähettävällä sote-keskuksella tarkoittaa sitä, että sote-keskuksen on oltava suuri. Maakunta voi toki valvoa lähetteitä (<a href="http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/maakunta-ja-sote-uudistuksen-huolista">Hetemäki &amp; Nerg</a>), mutta se maksaa. Jos maakunta haluaa arvioida onko potilaalla todellinen erikoissairaanhoidon tarve, sen pitää käytännössä tutkia potilas uudelleen. On selvää, ettei tämä sujuvoita hoitoketjua tai tee siitä edullista.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kohti monopolistisia terveysvakuutusmarkkinoita </strong></p><p>&nbsp;</p><p>Ehdotetussa ratkaisussa perusterveydenhuollon jonot uhkaavat siirtyä erikoissairaanhoidon puolelle, kuten Martti Kekomäki on todennut. Se on astetta vakavampi asia. Erikoissairaanhoito on luonteensa vuoksi moninkertaisesti kalliimpaa kuin perusterveydenhoito. Lisääntyvä kysyntä nostaa hintoja. Erikoissairaanhoidon jonojen purkaminen on kalliimpaa kuin perusterveydenhuollon. Maakunnat käyttävät erikoispalveluissa ensin oman kapasiteettinsa ennen kuin ne lähtevät ostamaan palvelua muualta. Silloin valta on muutamalla palveluntarjoajalla, jotka hinnoittelevat palvelunsa asiaankuuluvalla tavalla. Hinnat nousevat.</p><p>On hyvin todennäköistä, että sote-keskukset lähtevät tarjoamaan asiakkailleen maksullisia lisäpalveluita ja niitä varten vakuutuksia, joiden puitteissa asiakas pääsee jonottamatta kyseisen yhtiön tarjoamaan erikoissairaanhoitoon. Kun asiakas on saatu ovesta sisään, hänelle on helpompi myydä lisäpalveluita. Palvelutarjonta keskittyy terveysjäteille ja tulevaisuudessa myös vakuutus- ja finanssijäteille, kuten viimeaikainen kehitys on osoittanut.</p><p>Ohituskaistan ottavat he, joilla on siihen varaa. Ohituskaistassa ei sinänsä ole mitään pahaa, jos ymmärtää, ettei sellaista sosialismia ole olemassakaan minne markkinoita ei syntyisi. Markkinat palvelevat ihmisten tarpeita. Sen sijaan täytyy ymmärtää, että ne elementit joiden vuoksi nykyistä järjestelmää kutsutaan &ldquo;eriarvoistavaksi&rdquo; (<a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005599107.html">Hiilamo ym.</a>) eivät suinkaan katoa esitetyssä ratkaisussa. Sen sijaan on huomionarvoista, että ihmisten valinnanvapaus rajoittuu terveyspalveluiden puolella tulevaisuudessa pienempään määrään toimijoita. Voidaan puhua myös &ldquo;lukkiutumisilmiöstä&rdquo;, jossa potilas jää vakuutuksen vuoksi yhden palveluntarjoajan asiakkaaksi.</p><p>Pienille paikkakunnille ei yksityistä sote-keskusta synny lainkaan. Keskisuurilla paikkakunnilla yksityisen toimijan kirittäjänä toimii liikelaitos eikä toisinpäin. Suurilla paikkakunnilla on valinnanvapaus voimissaan jo nykyisin. Esimerkiksi Espoossa voi nykyisin mennä julkiseen tai ulkoistettuun terveyskeskukseen. Omilla rahoilla tai vakuutuksen puitteissa voi käyttää minkä tahansa lääkärikeskuksen palveluita. Vaikka yrityskaupat käyvätkin kuumina, on nykyisin vielä olemassa pieniä ja keskisuuria lääkärikeskuksia, markkinoilletulo on vaivatonta ja asiakkailla on valinnanvaraa.</p><p>Fysioterapia- ja hoivapalveluissa voivat jatkossa myös pienet toimijat osallistua markkinoille (henkilökohtainen budjetti ja asiakasseteli), mikäli maakunnat onnistuvat palveluohjauksessa. Se on hyvä asia ja olen samaa mieltä mm. <a href="https://www.yrittajat.fi/blogit/ei-eparoida-vaan-tehdaan-yhdessa-parempi-sote">Suomen Yrittäjien</a> kanssa. Sama asia saadaan tosin aikaiseksi jo nykyjärjestelmässä. Monet kunnat ja kuntayhtymät tarjoavat palveluseteleitä. Ei ole syytä epäillä, etteikö näin toimittaisi myös jatkossa. Ihmiset toivovat vaihtoehtoja, ja erityisesti vanhustenhoidossa ei julkinen palveluntuotanto täytä nykyisellään sille asetettuja tavoitteita. Muutenkin on omituista, että ratkaisussa sosiaali- ja terveyspuoli niputetaan, vaikka vain kymmenesosa ihmisistä tarvitsee molempia.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mitä sitten, jos esitys kaatuisi?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Moni keskustelija on sitä mieltä, että on hyvä tehdä jotain, koska pienikin uudistus on parempi kuin ei uudistusta lainkaan. Kuulin samaa argumenttia hallituskauden alussa kilpailukykysopimuksen solmimisen yhteydessä. Ihan samalla tavalla kuin tuolloin, nyt ei oteta &quot;pientä askelta oikeaan suuntaan&rdquo;, vaan harppaus väärään. Kyse ei ole siitä, että pitäisi toteuttaa jokin &ldquo;Lepomäen malli&rdquo; tai suuri kokonaisuudistus, jolle ei löydy poliittista konsensusta. Ei. Kyse on siitä, että annettaisiin nykytilanteen kehittyä. Täydellistä sote-ratkaisua ei ole olemassakaan, joten kyse on pikemmin riskitason valinnasta. Verorahoilla ei pitäisi ottaa nyt esitetyn uudistuksen kokoista riskiä, erityisesti kun kukaan ei enää puhu siitä, että se edes perustapauksessa säästäisi rahaa. Suomen sote-menot ovat kansainvälisessä vertailussa hyvin maltilliset.</p><p>Monet hallituksen esityksen mukaiset tavoitteet toteutuvat jo nyt useissa kuntayhtymissä ympäri maata. Kehitys jatkuisi samaan suuntaan myös ilman maakunta-sote-uudistusta, sillä suuri osa Suomen pienistä kuntatoimijoista on yksinkertaisesti liian pieniä. Päinvastoin, on sääli lähteä rikkomaan Eksoten, Siun soten ja suurten kaupunkien ratkaisuja sen vuoksi, että halutaan näennäisesti samanlainen ratkaisu ympäri maata, vaikka alueet ovat lähtökohtaisesti täysin erimitallisia. Nykymallin evoluutio vie toki aikaa, mutta nyt kaavailussa olevalle jättiuudistuksellekin on odotettavissa 10 vuoden siirtymäaika. Esimerkiksi Siun sote polkaistiin pystyyn alle kahdessa vuodessa.<br /><br />Monet ihmiset viittaavat nykymallin kehitykseen laatusanalla &ldquo;villi&rdquo;, kuten Hiilamo ym.&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005599107.html">sunnuntain HS:ssa</a>. Jos ei perusta kilpailun päälle alunperinkään, ymmärrän käsitteen. Sen sijaan meille kaikille muille pitäisi olla selvää, että kilpailu on aina &ldquo;villiä&rdquo;, jos sen annetaan toimia. Jos halutaan ihmisille valinnanvapautta ja kehittää järjestelmää parhaaseen mahdolliseen suuntaan, se tapahtuu aina kehitysprosessina. Evoluutio on &ldquo;villiä&rdquo;, mutta revoluutio sitä vasta onkin. Markkinoita ei voi suitsia; mutta mitä haitallisemmat kannustimet niille antaa, sitä haitallisempaan suuntaan ne kehittyvät. Markkinoiden keskittäminen ei palvele ihmisten etua pitkällä tähtäimellä.<br />&nbsp;</p><p><strong>Ehdotettu malli ei ole parannus</strong><br /><br />&nbsp;</p><p>Terveystaloustieteilijöiden mukaan toimiva sote-ratkaisu täyttää kaksi keskeistä vaatimusta: 1) rahoittaja ja järjestäjä kulkevat käsi kädessä ja 2) järjestäjä ja tuottaja ovat erillään. Esitetyssä mallissa kumpikaan ehto ei täyty ja molemmat kriteerit heikkenevät nykyisestä, vaikka sekään ei ole täydellinen. 1) Maakunta (järjestäjä) käyttää valtion rahaa ja 2) maakunta osallistuu palvelutuotantoon myös itse.&nbsp;</p><p>Jotkin asiantuntijat, jotka suhtautuvat kriittisesti sote-malliin puolustavat sitä nyt sillä perusteella, että &ldquo;uudistus on pitkällä&rdquo;. Uponneilla kustannuksilla ei pidä koskaan perustella tulevaisuuteen katsovaa muutosta. Myöskään poliittisen järjestelmän uskottavuus ei parane sillä, että tehdään voimalla. Toiset puhuvat siitä, että kyseessä on raamilaki, jossa toimeenpano ratkaisee. Aivan sama perustelu voidaan käyttää nykyjärjestelmästä: raamilaki, jossa toimeenpano ratkaisee. Ratkaiseva ero näiden kahden raamilain välillä on kuitenkin se, että uudessa esityksessä järjestelmän kannustimet heikkenevät, mikä johtaa nykyistä mallia heikompaan tilanteeseen niin potilaan, maksajan kuin päätöksenteon kannalta.&nbsp;</p><p>On huomattava, etteivät maakunta-sote-ratkaisun riskit poistu sittenkään kun EU-notifiointi on tehty ja toiminta on jo pitkällä. Mikä jää, ovat maakunnat, sen sijaan sote-ratkaisua joudutaan sopeuttamaan ajan mukana. Toimeenpanon varaan laskevat myös virkamiehet ja lukuisat henkilöt, jotka tunnistavat esityksen riskit, mutta haluavat viedä sitä eteenpäin. Toimeenpano on jatkossakin politiikkaa - paitsi valtion, myös maakunnan tasolla. Julkinen valta vastaa lopulta aina siitä, että ihmiset pääsevät hoitoon, oli toteutusmalli mikä hyvänsä. Veronmaksaja maksaa myös mallin epäonnistumisen.</p> Sote-lakien käsittely eduskunnassa on alkanut. Seuraavan parin kuukauden aikana lait käydään perusteellisesti läpi valiokunnissa. Pari viikkoa sitten julkaisemaani maakunta- ja sote-kritiikkiin on tullut jonkin verran palautetta. Aion käydä sitä tulevassa kirjoitussarjassa läpi. Vastaan muun muassa virkamiesten (Nerg & Hetemäki), Hiilamo ym. sekä Suomen yrittäjien ulostuloihin.

 

Tässä kirjoituksessa:

  • VM:n laskelmissa väärä lähtöluku

  • Sote-uudistus kaventaa ihmisten valinnanvapautta nykyisestä

  • Soten kaatuminen tarkoittaisi nykymallin evoluutiota, ei uutta “super-ratkaisua”

 

VM:n laskelmissa väärä lähtöluku

 

Sote-uudistuksen kuuluisa kolmen miljardin säästö ja sen laskutapa selviää Valtiovarainministeriön (VM) julkaisemasta materiaalista. Maakuntien rahoitus vuonna 2020 on mitoitettu samaksi kuin julkisen tuotannon vuosina 2017/2018 toteutuneet kustannukset. Sen pohjalta on julkaistu alustavia maakuntakohtaisia laskelmia, jotka ovat nyt eduskunnan käsittelyssä. VM on laskenut mallin tuottavan vuonna 2029 kolmen miljardin säästön perusuraan, joka on laskettu kasvattamalla nykyisiä julkisia sote-menoja vuosittaisella 2,4 % reaalisella kasvulla. Uudistuksella lasketaan saavutettavan pienempi kasvu: vuosittain 0,9 %. Jos siis halutaan selvittää miltä osin sote-säästön suuruusluokka pitää paikkansa, on merkitystä sekä lähtöluvulla, että sille oletetulla kasvuprosentilla.

Kuten diasarjasta käy ilmi (Sote-menot 2016 – 2030), VM käyttää laskelmiensa peruslukuna 19 miljardia euroa eli nykyistä julkisen tuotannon kustannusta. Se on VM:n molemmassa skenaariossa sama; eli perusurassa (nykyjärjestelmä) sekä tavoiteurassa (uudistus). Ongelma on kuitenkin se, ettei lähtöluku todellisuudessa ole sama, sillä uudistuksen myötä osa yksityisrahoitteisesta terveydenhoidosta siirtyy julkisrahoitteiseksi. Erityisesti työterveyshuollosta ja nykyisin yksityisesti rahoitetuista palveluista siirtyy asiakkaita valinnanvapauspalveluiden piiriin. Toisin sanoen, osa yksityisestä suorasta tai vakuutusmuotoisesta rahoituksesta siirtyy valtion rahoitettavaksi. Yli miljoona työterveydenhuollon piiriin kuuluvaa työntekijää oli vuonna 2015 yksityisen lääkärikeskuksen asiakas. VM:n laskelma ei huomioi tätä.

 

Terveysmarkkinoista tulee suurten temmellyskenttä

 

Markkinataloutta arvostavien ihmisten pitäisi olla huolissaan esitetystä sote-mallista. Se ei paranna, vaan heikentää ihmisten valinnanvapautta nykyisestä. Kun kilpailu suppenee, heikkenee laatu annetulla kustannustasolla.

Markkinoilla tunnetaan sellainen käsite kuin syrjäyttämisvaikutus (“crowding out effect”). Se tarkoittaa sitä, että jos markkinoilla on yksi tai useampi julkisen tuen vuoksi erityisessä asemassa oleva palveluntarjoaja, muiden palveluntarjoajien on hankala tai mahdoton tarjota samaa palvelua asiakkaille, vaikkei sitä olisi erikseen laissa kielletty. Palveluntarjoajien määrä pienenee. Pieniä lääkäriyrityksiä ei 10 vuoden toimintahorisontilla todennäköisesti enää ole. Se ei johdu niinkään Kela-korvausten poistumisesta - joiden taso on jo nykyisin erittäin pieni - vaan syrjäyttämisvaikutuksesta.

Maakunnan liikelaitos nauttii konkurssisuojaa, jonka vuoksi sen asema markkinoilla on turvattu. Myös yksityiset sote-keskukset pääsevät tulevaisuudessa osin suojattuun asemaan. Ne saavat kapitaatiokorvausten muodossa eräänlaista yritystukea, joka pitää niiden perustoiminnan pystyssä. Tämä huomio on tärkeä myös EU-oikeuden näkökulmasta. Kilpailuneutraliteettiin vaikuttavat myös monet muut tekijät kuin julkisen liikelaitoksen konkurssisuoja, mutta palaan siihen toisessa kirjoituksessa. (Näin sivuhuomiona. Meidän pitäisi olla huolissamme kilpailuneutraliteetista myös ihan omista syistä eikä pelkästään EU:n näkökulmasta. Tiedän, että ajatus on suljettujen toimialojen Suomessa eksoottinen.) Vaikka minua ovat lähestyneet lukuisat terveysalan pk-yrittäjät jakaakseen huolensa mallin suhteen, ovat yrittäjäjärjestöt tukeneet esitettyä ratkaisua. Yrittäjäjärjestöt eivät luonnollisesti vastusta muitakaan yritystukia tai liiketoiminnan kasvattamista verorahoilla, vaikkei lisääntynyt bisnes jakautuisikaan kovin tasapuolisesti. Silti on tärkeä kuulla koko toimialaa.

Jokainen joka on joskus pyörittänyt minkäänlaista yritystä tietää, että vaikeinta ja samalla kalleinta on asiakkaiden hankinta. Asiakashankintaan panostetaan toki jatkossakin, sillä se - riittävä määrä kirjautuneita asiakkaita - ratkaisee sote-keskuksen elinkelpoisuuden. Kun asiakas kirjautuu sote-keskukseen kapitaatiokorvauksellaan, ensimmäinen vaihe on suoritettu. Asiakas on astunut kynnyksen yli. Tuo asiakas ei jatkossa käytä enää muiden lääkäriasemien palveluita, joista osa on niin pieniä, ettei niistä ole sote-keskuksiksi.

Eduskunnassa on määrä keskustella siitä, mitä kaikkia palveluita perusterveydenhuoltoon ja sote-keskuksille jatkossa luetaan. Esimerkiksi sosiaalihuollon henkilökunnan vaatimuksen osalta voidaan vielä vaikuttaa. Mitä suurempi tehtäväkirjo, sitä enemmän se rajaa pieniä toimijoita ratkaisun ulkopuolelle. Myös virkamiesten (Hetemäki & Nerg) esittämä mahdollisuus maksattaa osa erikoissairaanhoidon menoista lähettävällä sote-keskuksella tarkoittaa sitä, että sote-keskuksen on oltava suuri. Maakunta voi toki valvoa lähetteitä (Hetemäki & Nerg), mutta se maksaa. Jos maakunta haluaa arvioida onko potilaalla todellinen erikoissairaanhoidon tarve, sen pitää käytännössä tutkia potilas uudelleen. On selvää, ettei tämä sujuvoita hoitoketjua tai tee siitä edullista.

 

Kohti monopolistisia terveysvakuutusmarkkinoita

 

Ehdotetussa ratkaisussa perusterveydenhuollon jonot uhkaavat siirtyä erikoissairaanhoidon puolelle, kuten Martti Kekomäki on todennut. Se on astetta vakavampi asia. Erikoissairaanhoito on luonteensa vuoksi moninkertaisesti kalliimpaa kuin perusterveydenhoito. Lisääntyvä kysyntä nostaa hintoja. Erikoissairaanhoidon jonojen purkaminen on kalliimpaa kuin perusterveydenhuollon. Maakunnat käyttävät erikoispalveluissa ensin oman kapasiteettinsa ennen kuin ne lähtevät ostamaan palvelua muualta. Silloin valta on muutamalla palveluntarjoajalla, jotka hinnoittelevat palvelunsa asiaankuuluvalla tavalla. Hinnat nousevat.

On hyvin todennäköistä, että sote-keskukset lähtevät tarjoamaan asiakkailleen maksullisia lisäpalveluita ja niitä varten vakuutuksia, joiden puitteissa asiakas pääsee jonottamatta kyseisen yhtiön tarjoamaan erikoissairaanhoitoon. Kun asiakas on saatu ovesta sisään, hänelle on helpompi myydä lisäpalveluita. Palvelutarjonta keskittyy terveysjäteille ja tulevaisuudessa myös vakuutus- ja finanssijäteille, kuten viimeaikainen kehitys on osoittanut.

Ohituskaistan ottavat he, joilla on siihen varaa. Ohituskaistassa ei sinänsä ole mitään pahaa, jos ymmärtää, ettei sellaista sosialismia ole olemassakaan minne markkinoita ei syntyisi. Markkinat palvelevat ihmisten tarpeita. Sen sijaan täytyy ymmärtää, että ne elementit joiden vuoksi nykyistä järjestelmää kutsutaan “eriarvoistavaksi” (Hiilamo ym.) eivät suinkaan katoa esitetyssä ratkaisussa. Sen sijaan on huomionarvoista, että ihmisten valinnanvapaus rajoittuu terveyspalveluiden puolella tulevaisuudessa pienempään määrään toimijoita. Voidaan puhua myös “lukkiutumisilmiöstä”, jossa potilas jää vakuutuksen vuoksi yhden palveluntarjoajan asiakkaaksi.

Pienille paikkakunnille ei yksityistä sote-keskusta synny lainkaan. Keskisuurilla paikkakunnilla yksityisen toimijan kirittäjänä toimii liikelaitos eikä toisinpäin. Suurilla paikkakunnilla on valinnanvapaus voimissaan jo nykyisin. Esimerkiksi Espoossa voi nykyisin mennä julkiseen tai ulkoistettuun terveyskeskukseen. Omilla rahoilla tai vakuutuksen puitteissa voi käyttää minkä tahansa lääkärikeskuksen palveluita. Vaikka yrityskaupat käyvätkin kuumina, on nykyisin vielä olemassa pieniä ja keskisuuria lääkärikeskuksia, markkinoilletulo on vaivatonta ja asiakkailla on valinnanvaraa.

Fysioterapia- ja hoivapalveluissa voivat jatkossa myös pienet toimijat osallistua markkinoille (henkilökohtainen budjetti ja asiakasseteli), mikäli maakunnat onnistuvat palveluohjauksessa. Se on hyvä asia ja olen samaa mieltä mm. Suomen Yrittäjien kanssa. Sama asia saadaan tosin aikaiseksi jo nykyjärjestelmässä. Monet kunnat ja kuntayhtymät tarjoavat palveluseteleitä. Ei ole syytä epäillä, etteikö näin toimittaisi myös jatkossa. Ihmiset toivovat vaihtoehtoja, ja erityisesti vanhustenhoidossa ei julkinen palveluntuotanto täytä nykyisellään sille asetettuja tavoitteita. Muutenkin on omituista, että ratkaisussa sosiaali- ja terveyspuoli niputetaan, vaikka vain kymmenesosa ihmisistä tarvitsee molempia. 

 

Mitä sitten, jos esitys kaatuisi?

 

Moni keskustelija on sitä mieltä, että on hyvä tehdä jotain, koska pienikin uudistus on parempi kuin ei uudistusta lainkaan. Kuulin samaa argumenttia hallituskauden alussa kilpailukykysopimuksen solmimisen yhteydessä. Ihan samalla tavalla kuin tuolloin, nyt ei oteta "pientä askelta oikeaan suuntaan”, vaan harppaus väärään. Kyse ei ole siitä, että pitäisi toteuttaa jokin “Lepomäen malli” tai suuri kokonaisuudistus, jolle ei löydy poliittista konsensusta. Ei. Kyse on siitä, että annettaisiin nykytilanteen kehittyä. Täydellistä sote-ratkaisua ei ole olemassakaan, joten kyse on pikemmin riskitason valinnasta. Verorahoilla ei pitäisi ottaa nyt esitetyn uudistuksen kokoista riskiä, erityisesti kun kukaan ei enää puhu siitä, että se edes perustapauksessa säästäisi rahaa. Suomen sote-menot ovat kansainvälisessä vertailussa hyvin maltilliset.

Monet hallituksen esityksen mukaiset tavoitteet toteutuvat jo nyt useissa kuntayhtymissä ympäri maata. Kehitys jatkuisi samaan suuntaan myös ilman maakunta-sote-uudistusta, sillä suuri osa Suomen pienistä kuntatoimijoista on yksinkertaisesti liian pieniä. Päinvastoin, on sääli lähteä rikkomaan Eksoten, Siun soten ja suurten kaupunkien ratkaisuja sen vuoksi, että halutaan näennäisesti samanlainen ratkaisu ympäri maata, vaikka alueet ovat lähtökohtaisesti täysin erimitallisia. Nykymallin evoluutio vie toki aikaa, mutta nyt kaavailussa olevalle jättiuudistuksellekin on odotettavissa 10 vuoden siirtymäaika. Esimerkiksi Siun sote polkaistiin pystyyn alle kahdessa vuodessa.

Monet ihmiset viittaavat nykymallin kehitykseen laatusanalla “villi”, kuten Hiilamo ym. sunnuntain HS:ssa. Jos ei perusta kilpailun päälle alunperinkään, ymmärrän käsitteen. Sen sijaan meille kaikille muille pitäisi olla selvää, että kilpailu on aina “villiä”, jos sen annetaan toimia. Jos halutaan ihmisille valinnanvapautta ja kehittää järjestelmää parhaaseen mahdolliseen suuntaan, se tapahtuu aina kehitysprosessina. Evoluutio on “villiä”, mutta revoluutio sitä vasta onkin. Markkinoita ei voi suitsia; mutta mitä haitallisemmat kannustimet niille antaa, sitä haitallisempaan suuntaan ne kehittyvät. Markkinoiden keskittäminen ei palvele ihmisten etua pitkällä tähtäimellä.
 

Ehdotettu malli ei ole parannus

 

Terveystaloustieteilijöiden mukaan toimiva sote-ratkaisu täyttää kaksi keskeistä vaatimusta: 1) rahoittaja ja järjestäjä kulkevat käsi kädessä ja 2) järjestäjä ja tuottaja ovat erillään. Esitetyssä mallissa kumpikaan ehto ei täyty ja molemmat kriteerit heikkenevät nykyisestä, vaikka sekään ei ole täydellinen. 1) Maakunta (järjestäjä) käyttää valtion rahaa ja 2) maakunta osallistuu palvelutuotantoon myös itse. 

Jotkin asiantuntijat, jotka suhtautuvat kriittisesti sote-malliin puolustavat sitä nyt sillä perusteella, että “uudistus on pitkällä”. Uponneilla kustannuksilla ei pidä koskaan perustella tulevaisuuteen katsovaa muutosta. Myöskään poliittisen järjestelmän uskottavuus ei parane sillä, että tehdään voimalla. Toiset puhuvat siitä, että kyseessä on raamilaki, jossa toimeenpano ratkaisee. Aivan sama perustelu voidaan käyttää nykyjärjestelmästä: raamilaki, jossa toimeenpano ratkaisee. Ratkaiseva ero näiden kahden raamilain välillä on kuitenkin se, että uudessa esityksessä järjestelmän kannustimet heikkenevät, mikä johtaa nykyistä mallia heikompaan tilanteeseen niin potilaan, maksajan kuin päätöksenteon kannalta. 

On huomattava, etteivät maakunta-sote-ratkaisun riskit poistu sittenkään kun EU-notifiointi on tehty ja toiminta on jo pitkällä. Mikä jää, ovat maakunnat, sen sijaan sote-ratkaisua joudutaan sopeuttamaan ajan mukana. Toimeenpanon varaan laskevat myös virkamiehet ja lukuisat henkilöt, jotka tunnistavat esityksen riskit, mutta haluavat viedä sitä eteenpäin. Toimeenpano on jatkossakin politiikkaa - paitsi valtion, myös maakunnan tasolla. Julkinen valta vastaa lopulta aina siitä, että ihmiset pääsevät hoitoon, oli toteutusmalli mikä hyvänsä. Veronmaksaja maksaa myös mallin epäonnistumisen.

]]>
121 http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252243-sote-esitys-heikentaa-asiakkaan-valinnanvapautta-nykyisesta#comments Kotimaa Maakunnat Monopolit Sote Terveysjätit Valinnanvapaus Wed, 14 Mar 2018 07:49:20 +0000 Elina Lepomäki http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252243-sote-esitys-heikentaa-asiakkaan-valinnanvapautta-nykyisesta
Suomalainen aamu - heräämisiä ja katumisia! http://mirjamiparant1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252077-suomalainen-aamu-heraamisia-ja-katumisia <p>Aamut ovat siitä hienoja, että ne paljastavat.</p><p>Ihminen olettaa olevansa turvassa pahalta siihen saakka, kunnes aika on valmis puhuttelemaan.</p><p>Aamu on sellainen. Tunteeton ja karu. Lähes julma.</p><p>On hyvä kuunnella aamua, joka ei pääty vain kaurapuuroon, murhoihin tai kupilliseen kahvia.</p><p>Aamu seuraa koiralenkille,&nbsp; vääntää väkinäisen hymyn vastaantulijalle, hiljentää suolessa vääntelehtivän tulokkaan ja raivoaa hitaille.</p><p>Aamu kertoo kaiken, jota olet piilotellut, hävennyt ja&nbsp; kuvitellut menneisyydeksi.</p><p>Puolenpäivän jälkeen, mieli on jo tasoitellut huolia, hiljentänyt aamun vihaista ääntä.</p><p>Siis, ei tänäänkään muutosta.</p><p>Vauhti kiihtyy ja perustus murenee samaan tahtiin.</p><p>- - -&nbsp;</p><p>Lauantain Ykkösaamun haastateltava, ministeri Vehviläinen, oli stailattu tyylikkääksi. Suomalaista trendikkyyttä asusteessa ja silmälaseissa. Hyvin tehty.</p><p>Toimittaja Seija Vaherkumpu ent. Rautio, kalpeni ministerin rinnalla. Seijalla on yleensä vahva ote. Nyt ei.</p><p>Ministeri paasasi ja oli enemmän kuin ministerin tarvitsee. Punaiseksi värjätty suu mutristui usein päättäväisyyteen, jota oikeasti ei ollut.&nbsp;</p><p>Maakuntauudistus. Kyllä.</p><p>Sote. Kyllä.</p><p>- - -</p><p>Aamu on takaraivossa. Mieli kieltää tosiasiat, mutta nauttii päivällistä ja iloitsee iloitsevien kanssa.</p><p>- - -</p><p>Ostan Onnenyörästä T:n, joka tarkoittaa terveyttä. Ostan Onnenpyörästä S:n, joka tarkoittaa sosiaaliturvaa.</p><p>Pyörin T:n ja S:n onnenpyörässä.&nbsp;</p><p>Mietin, mihin terveyteni on hajautettu, missä mahdolliset sairauteni hoidetaan.&nbsp;</p><p>- - -</p><p>Uuden vastarinta on luonnollista, sillä ihminen on aina pelokas. Varsinkin aamuisin, kun mieli käy läpi tehtyjä virheitä, pettymyksiä ja suruja. Myös onnistumisia ja iloja.</p><p>Aamusi on anteeksiantamaton todistajasi. Rakasta aamujasi ja kuuntele aamusi merkityksellisintä ääntä.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aamut ovat siitä hienoja, että ne paljastavat.

Ihminen olettaa olevansa turvassa pahalta siihen saakka, kunnes aika on valmis puhuttelemaan.

Aamu on sellainen. Tunteeton ja karu. Lähes julma.

On hyvä kuunnella aamua, joka ei pääty vain kaurapuuroon, murhoihin tai kupilliseen kahvia.

Aamu seuraa koiralenkille,  vääntää väkinäisen hymyn vastaantulijalle, hiljentää suolessa vääntelehtivän tulokkaan ja raivoaa hitaille.

Aamu kertoo kaiken, jota olet piilotellut, hävennyt ja  kuvitellut menneisyydeksi.

Puolenpäivän jälkeen, mieli on jo tasoitellut huolia, hiljentänyt aamun vihaista ääntä.

Siis, ei tänäänkään muutosta.

Vauhti kiihtyy ja perustus murenee samaan tahtiin.

- - - 

Lauantain Ykkösaamun haastateltava, ministeri Vehviläinen, oli stailattu tyylikkääksi. Suomalaista trendikkyyttä asusteessa ja silmälaseissa. Hyvin tehty.

Toimittaja Seija Vaherkumpu ent. Rautio, kalpeni ministerin rinnalla. Seijalla on yleensä vahva ote. Nyt ei.

Ministeri paasasi ja oli enemmän kuin ministerin tarvitsee. Punaiseksi värjätty suu mutristui usein päättäväisyyteen, jota oikeasti ei ollut. 

Maakuntauudistus. Kyllä.

Sote. Kyllä.

- - -

Aamu on takaraivossa. Mieli kieltää tosiasiat, mutta nauttii päivällistä ja iloitsee iloitsevien kanssa.

- - -

Ostan Onnenyörästä T:n, joka tarkoittaa terveyttä. Ostan Onnenpyörästä S:n, joka tarkoittaa sosiaaliturvaa.

Pyörin T:n ja S:n onnenpyörässä. 

Mietin, mihin terveyteni on hajautettu, missä mahdolliset sairauteni hoidetaan. 

- - -

Uuden vastarinta on luonnollista, sillä ihminen on aina pelokas. Varsinkin aamuisin, kun mieli käy läpi tehtyjä virheitä, pettymyksiä ja suruja. Myös onnistumisia ja iloja.

Aamusi on anteeksiantamaton todistajasi. Rakasta aamujasi ja kuuntele aamusi merkityksellisintä ääntä.

 

 

]]>
6 http://mirjamiparant1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252077-suomalainen-aamu-heraamisia-ja-katumisia#comments EU Maakunnat Sote Sat, 10 Mar 2018 15:20:02 +0000 Mirjami Parant http://mirjamiparant1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252077-suomalainen-aamu-heraamisia-ja-katumisia
Älä ohita tätä: Valtakunnallinen tuki osallistumiseen ja vaaleihin http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251850-ala-ohita-tata-valtakunnallinen-tuki-osallistumiseen-ja-vaaleihin <p>&nbsp;</p><p><strong><img alt="smiley" height="23" src="http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/regular_smile.png" title="smiley" width="23" /> Hei teille kaikille, jotka olette kiinnostuneita valtakunnallisesta, maakunnallisesta ja paikallisesta&nbsp; vaikuttamisesta ja osallisuudesta </strong><img alt="smiley" height="23" src="http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/regular_smile.png" title="smiley" width="23" /> <strong>Avaa alla oleva linkki:</strong></p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://alueuudistus.fi/tiekartta/tuki-osallistumiseen-ja-vaaleihin">http://alueuudistus.fi/tiekartta/tuki-osallistumiseen-ja-vaaleihin </a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Valtakunnallinen tuki osallistumiseen ja vaaleihin</strong></p><p>Valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, oikeusministeriö ja Kuntaliitto tukevat yhdessä maakuntien perustamista ja alueellista valmistelua maakuntavaalien sekä osallistumisen osalta seuraavien toimenpiteiden kautta. Toimenpiteet eli moduulit muodostavat kokonaisuuden, jonka tavoitteena on tarjota tukea ja tietopaketteja maakuntavaalien järjestämisen ja maakunnan osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmän kehittämiseksi. Erilliset tukitoimenpiteet kohdentuvat konkreettiseen tekemiseen ja lainsäädännön toimeenpanoon sekä toimeenpanon suunnitteluun uudistuksen eri vaiheissa.</p><p><strong>Maakuntavaalit&nbsp;</strong></p><p><strong>Ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018.</strong></p><p>Oikeusministeriö ja Kuntaliitto ohjeistavat väliaikaista valmistelutoimielintä, maakuntavaalilautakuntia sekä kuntien vaaliviranomaisia tarkemmin vaalien toimittamisesta lähempänä vaalien ajankohtaa. Oikeusministeriö järjestää myös tarvittaessa koulutusta maakuntavaalien toimittamisen tueksi syksyllä 2018. Oikeusministeriö, valtiovarainministeriö ja Kuntaliitto toteuttavat viestintätoimenpiteitä vaaleja koskien. &nbsp;</p><p><strong>Verkko-osallistumispalvelut ja maakunnan aloitejärjestelmää koskeva suunnittelu</strong></p><p>Oikeusministeriö ylläpitää sähköisiä demokratiapalveluja, joihin kuuluvat mm. otakantaa.fi-keskustelufoorumi, lausuntopalvelu.fi ja nuortenideat.fi. Palvelut on koottu demokratia.fi-sivustolle. Maakunnat voivat ottaa kyseiset palvelut veloituksetta käyttöön.</p><p>Maakuntalain mukaan maakunnan asukkaalla sekä alueella toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita maakunnan toimintaa koskevissa asioissa. Maakunnan 15 vuotta täyttäneillä asukkailla on myös oikeus tehdä aloite kansanäänestyksen järjestämiseksi maakunnassa.</p><p>Oikeusministeriö valmistelee vuoden 2018 aikana uuden sähköisen maakuntien aloitejärjestelmän käyttöönottoa. Tavoitteena on, että Tavoitteena on, että sähköinen maakuntien aloitejärjestelmä on käytössä 1.1.2019 eli silloin, kun maakuntalain osallistumista ja vaikuttamista koskevat pykälät tulevat sovellettaviksi.</p><p><strong>Otakantaa.fi&nbsp;</strong></p><p>Otakantaa.fi on kansalaisten, järjestöjen ja viranomaisten keskinäistä vuoropuhelua ja osallistumista tehostava verkkopalvelu. Palvelu helpottaa kansalaisvaikuttamista ja tiedonsaantia sekä lisää päätösten valmistelun ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja parantaa niiden laatua. Palvelussa voi avata ja osallistua erilaisiin keskusteluihin ja kyselyihin, jotka löytyvät eri aiheisiin liittyvien hankkeiden alta. Organisaatiot, kuten maakunnat voivat liittyä palveluun ja käyttää palvelua veloituksetta.</p><p><a href="http://www.otakantaa.fi/fi/tietoa-palvelusta/9/">Ohjeet uuden organisaation lisäämiseksi palveluun</a></p><p><a href="http://www.otakantaa.fi/fi/tietoa-palvelusta/8/">Ohjeet osallistumishankkeen avaajalle</a></p><p><strong>Lausuntopalvelu.fi&nbsp;</strong></p><p>Lausuntopalvelu.fi on verkkopalvelu, joka toteuttaa julkishallinnon lausuntomenettelyn sähköisenä palveluna. Palvelun tarkoitus on tehostaa lausuntomenettelyä tarjoamalla kansalaisille, järjestöille ja viranomaisille yhdenmukainen verkkopalvelu, jossa voidaan julkaista lausuntopyyntöjä, antaa lausuntoja ja käsitellä annettuja lausuntoja.</p><p>Palvelulla on tarkoitus helpottaa lausuntomenettelyä, kansalaisvaikuttamista ja tiedonsaantia sekä lisätä valmistelun ja lausuntomenettelyn läpinäkyvyyttä ja laatua. Palvelu on käyttäjille maksuton ja sitä ylläpitää oikeusministeriö. Maakunnat voivat ottaa palvelun käyttöönsä veloituksetta.&nbsp;</p><p><a href="http://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Instruction/Instruction?section=Instructions">Lausuntopalvelu.fi käyttöohjeet</a></p><p><strong>Nuortenideat.fi&nbsp;</strong></p><p>Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu, jonka avulla nuoret voivat helposti tehdä ehdotuksia, osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Palvelun avulla viranomaiset voivat kuulla nuoria esimerkiksi järjestämällä nuorille suunnattuja kyselyitä. Maakunnat voivat ottaa palvelun käyttöönsä veloituksetta.&nbsp;</p><p><a href="http://www.nuortenideat.fi/fi/tietoa-palvelusta/1-Nuortenideatfi-vaikuttamispalvelu/">Tietoa palvelusta ja palvelun käyttöohjeet</a></p><p><strong>Nuorisovaltuuston, vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston sekä kielivähemmistön vaikuttamistoimielinten asettaminen</strong></p><p>Maakuntalain mukaan maakunnan on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä, vammaisneuvosto sekä vanhusneuvosto lain tultua sovellettavaksi, kuitenkin viimeistään 1.1.2019 mennessä. Lisäksi kaksikielisissä maakunnissa ja maakunnassa, johon kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluva kunta, on asetettava kielivähemmistön vaikuttamistoimielin.&nbsp;</p><p>Valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, oikeusministeriö ja Kuntaliitto&nbsp;ovat valmistelleet&nbsp;yhteistyössä käytännön oppaita vaikuttamistoimielinten perustamiseen ja toimintaan maakunnissa.&nbsp;Niissä tuodaan esille vaikuttamistoimielinten juridinen tausta ja toiminnan reunaehdot, jotka maakunnille säädettävä toimiala ja tehtävät asettavat. Lisäksi oppaissa esitellään hyviä toimintakäytäntöjä, jotka pohjautuvat kuntien vaikuttamistoimielinten kokemuksiin.&nbsp;Niihin on koottu&nbsp;myös esimerkkejä, jotka koskevat mm. vaikuttamistoimielinten vaihtoehtoisia valintatapoja (esim. nuorisovaltuusto), kokoonpanoa, tehtäviä ja vuorovaikutusta.&nbsp;</p><p><a class="attachment pdf" href="http://alueuudistus.fi/documents/1477425/4064731/Opas+maakunnan+vammaisneuvoston+toimintaan+020118.pdf/9d61ad98-9650-46f4-8a25-92f19a174139/Opas+maakunnan+vammaisneuvoston+toimintaan+020118.pdf.pdf">Opas maakunnallisen vammaisneuvoston perustamiseen</a></p><p><a class="attachment pdf" href="http://alueuudistus.fi/documents/1477425/4064731/Vanhusneuvosto-opas+020118.pdf/7f0a87d1-3fc7-40c9-b106-b7f066f800f7/Vanhusneuvosto-opas+020118.pdf.pdf">Opas maakunnallisen vanhusneuvoston perustamiseen</a></p><p>Opas maakunnallisten nuorisovaltuustojen tai muiden nuorten vaikuttajaryhmien perustamisesta on luonnosvaiheessa. Sitä voi kommentoida ja&nbsp;siihen voi&nbsp;ehdottaa käytännön esimerkkejä hyvistä ja toimivista kokemuksista kunnissa ja maakunnissa. Ehdotuksia voi lähettää 5.2.2018 mennessä Suvi Savolaiselle valtiovarainministeriöön (<a href="mailto:etunimi.sukunimi@vm.fi">etunimi.sukunimi@vm.fi</a>) tai Tarja Krakaulle Kuntaliittoon (<a href="mailto:etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi">etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi</a>). Lopullinen versio oppaasta työstetään sen jälkeen.</p><p><a href="http://alueuudistus.fi/documents/1477425/4064731/Nuorisovaltuusto-opas+2.1.2018_Luonnos.docx/eb6f30de-4822-4458-812f-782da8050e6d">Luonnos oppaaksi maakunnallisten nuorisovaltuustojen perustamisesta</a></p><p><strong>Keskustelua ja kysymyksiä liittyen kielivähemmistön vaikuttamistoimielimeen (27 &sect;) on koottu yhteen seuraaviin kalvosarjoihin:</strong></p><p><a href="http://alueuudistus.fi/documents/1477425/4064731/17_10_V%C3%A4hemmist%C3%B6kielen_vaikuttamistoimielin.pptx/df6d5c3a-a352-4c34-b557-9a572e20cfeb">Kielivähemmistön vaikuttamistoimielin</a> (suomeksi)</p><p><a href="http://alueuudistus.fi/documents/1477425/4064731/P%C3%A5verkningsorganet+f%C3%B6r+den+spr%C3%A5kliga+minoriteten.pptx/9f348f2c-0dd6-4297-b1e5-ab396372e6be">Påverkningsorganet för den språkliga minoritet</a> (ruotsiksi)</p><p>Maakunnan osallistumisjärjestelmä ja osallistumista koskevat strategiset tavoitteet sekä viestintä ja vuorovaikutus</p><p>Maakunnassa tulee suunnitella se, millaisia osallistumiskeinoja ja &ndash;menetelmiä sekä rakenteita maakunnassa on tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön ja mitkä ovat maakunnan osallistumista ja vaikuttamista koskevat strategiset tavoitteet. Valmistelu on hyvä kytkeä maakuntastrategian valmistelun yhteyteen. Strategiaa voidaan tarvittaessa toimeenpanna yksityiskohtaisemman osallisuusohjelman &nbsp;tai &ndash;suunnitelman avulla. Maakunnan ja jo väliaikaisen valmistelutoimielimen tulee tiedottaa maakunnan toiminnasta, tai maakunnan perustamista koskevasta valmistelusta alueen asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja yhteisöille.</p><p><strong>Esimerkkejä maakuntien valmistelun etenemisestä:</strong></p><ul><li><a class="attachment pdf" href="http://alueuudistus.fi/documents/1477425/4064731/osallisuussuunnitelma_16112017.pdf/716010e5-53e9-4748-81ce-f310e781b860/osallisuussuunnitelma_16112017.pdf.pdf">Yhteinen Etelä-Pohjanmaa - asukkat mukana uudistuksesssa. Osallisuussuunnitelma valmisteluajalle</a></li><li><a href="http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=3244" target="_blank">Kuulethan sie minnuu: osallistavan maakuntauudistuksen toteutusmalli ja -opas (case Siun Sote)</a></li><li><a class="attachment pdf" href="http://alueuudistus.fi/documents/1477425/4064731/Asukkaiden+maakunta+230817.pdf/68f1fd94-5a35-43ca-9ca1-36020f0457ba/Asukkaiden+maakunta+230817.pdf.pdf" target="_blank">Pohjois-Savo, Asukkaiden maakunta</a></li><li><a href="http://omahame.fi/" target="_blank">Oma Häme</a></li></ul><p><strong>Esimerkkejä osallisuus- ja vuorovaikutusjärjestelmistä</strong></p><ul><li><a href="http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/vaikuttamiskanavat/osallisuus-ja-vuorovaikutusmalli/" target="_blank">Helsingin kaupungin osallisuus- ja vuorovaikutusmalli</a></li><li><a href="http://6aika.fi/" target="_blank">6Aika &ndash; Kestävän kaupunkikehityksen yhteistyöstrategia</a></li><li><a href="http://alueuudistus.fi/documents/1477425/3276853/Pohjois-Pohjanmaa+hyvinvointitoimijoiden+verkosto.png/992c6112-baef-47b1-ab4a-e132b1f0399b?t=1509543305520" target="_blank">Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointitoimijoiden verkosto -kumppanuusmalli</a></li></ul><p><strong>Osallistumis- ja vaikuttamismenetelmiä</strong></p><ul><li><a href="http://flash.kunnat.net/2014/kuntalaiset-keskioon/" target="_blank">Osallisuuden verkkotyökalupakki</a> (Kuntaliitto)</li><li><a href="http://alueuudistus.fi/documents/1477425/4064731/Mist%C3%A4+l%C3%B6yd%C3%A4n+menetelmi%C3%A4/28a10c4c-2248-4465-9804-c83485d66030" target="_blank">Miten osallistan, linkkejä hyviin menetelmiin</a>&nbsp;</li><li><a class="attachment pdf" href="http://alueuudistus.fi/documents/1477425/4064731/Osallistuva+budjetointi+maakunnissa.pdf/82463a41-d251-4e3d-8488-c21b4f926f24/Osallistuva+budjetointi+maakunnissa.pdf.pdf">Osallistuva budjetointi maakunnissa: pohdintaa ja matriisi hyödynnettäväksi</a></li><li><a href="http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=3356" target="_blank">Osallistuva budjetointi kunnissa ja maakunnissa -opas (Kuntaliitto)</a></li><li><a href="http://www.kepa.fi/uutiset-media/julkaisut/fasilitaattorin-tyokirja" target="_blank">Fasilitaattorin työkirja</a>&nbsp;(<a class="attachment pdf" href="http://alueuudistus.fi/documents/1477425/4064731/Fasilitaattorin_tyokirja.pdf/0f66e5d1-d465-4be5-bbd1-d1f938aa2b7b/Fasilitaattorin_tyokirja.pdf.pdf" target="_blank">pdf</a>)&nbsp;(Kepa ry)</li><li><a href="http://www.setlementti.fi/uusi-paikallisuus/materiaalipankki/kansalaisraadit/?x661265=770703" target="_blank">Opas kansalaisraadin järjestäjälle</a>&nbsp;(<a class="attachment pdf" href="http://alueuudistus.fi/documents/1477425/4064731/Kansalaisraati_nettiin.pdf/16936d31-5ca7-4b89-a2a9-f9db472c2a13/Kansalaisraati_nettiin.pdf.pdf" target="_blank">pdf</a>) (Setlementtiliitto)</li><li><a href="http://www.setlementti.fi/uusi-paikallisuus/materiaalipankki/world-cafe/?x369079=1045547" target="_blank">Opas deliberatiivisen World Cafen järjestäjälle </a>(<a class="attachment pdf" href="http://alueuudistus.fi/documents/1477425/4064731/worldcafe_WEB2+%28003%29.pdf/d288bb5e-c8a6-4856-a0b2-2dce0e5a1da6/worldcafe_WEB2+%28003%29.pdf.pdf" target="_blank">pdf</a>) (Setlementtiliitto)</li><li><a href="http://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/johtaminen-ja-kehittaminen/arjen-pelastajat" target="_blank">Arjen pelastajat &ndash; asiakas- ja käyttäjälähtöistä lähipalveluiden kehittämistä Kainuussa</a> (Kuntaliitto)</li><li><a class="attachment pdf" href="http://alueuudistus.fi/documents/1477425/4064731/Suvelan+asukaspuiston+osallistava+budjetointi.pdf/96170e45-7b37-4c48-bd76-b57fd27d00eb/Suvelan+asukaspuiston+osallistava+budjetointi.pdf.pdf" target="_blank">Suvelan asukaspuiston osallistava budjetointi</a> (Espoon kaupunki)</li></ul><p><strong>Digitaalisia menetelmiä osallistumiseen ja vaikuttamiseen</strong></p><ul><li><a href="http://www.lahti.fi/tietoa-lahdesta/Lahti-info/porukka-sovellus" target="_blank">Lahden Porukka-sovellus</a></li><li><a href="http://www.lahti.fi/tietoa-lahdesta/Lahti-info/lahtimob" target="_blank">LahtiMob-sovellus</a></li><li><a href="http://digi.hel.fi/projektit/helsinki-sovellus/" target="_blank">Helsinki-sovellus</a></li><li><a href="http://www.ouka.fi/oulu/yhteisotoiminta/meijan-kaupunni" target="_blank">Meijän kaupunni &ndash;sovellus</a> (Oulu)</li><li><a href="http://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/yhteystiedot-ja-asiointi/viestinta/internet/mobiilipalvelut.html">Tampereen kaupunki-mobiilisovellus</a></li><li><a href="http://www.riihimaki.fi/palvelut/konserni-ja-hallintopalvelut/kaupunginkanslia/viestinta/mobiilikunta-sovellus/">Mobiilikunta-sovellus </a>(Riihimäki)&nbsp;</li><li><a href="http://www.innoduel.com/fi/" target="_blank">Innoduel -osallistamistyökalu</a></li><li><a href="http://maptionnaire.com/fi/?lang=fi" target="_blank">Maptionnaire-Karttakyselyt</a></li></ul><p>Valtiovarainministeriön koordinoimassa avoimen hallinnon ohjelmassa on valmistunut tukipaketti, joka sisältää tietoa avoimen hallinnon yhteisistä periaatteista ja ohjeita keskeisimpiin toimenpiteisiin sekä esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Paketti sisältää lyhyesti kirjoitettu kortteja avoimeen hallintoon liittyvistä aiheista periaatteella &rdquo;tee ainakin nämä asiat&rdquo;. Kortit ovat muun muassa selkeyden, viestinnän ja osallisuuden teemoista. Tukipaketti sisältää myös avoimen hallinnon tarkistuslistan. Sitä voi tilata osoitteesta avoinhallinto(a)vm.fi</p><ul><li><a class="attachment pdf" href="http://vm.fi/documents/10623/1193298/Avoimen+hallinnon+tukipaketti_RGB_web_17052017.pdf/f0bc4b85-0894-460d-8f2b-c407f243c6dc/Avoimen+hallinnon+tukipaketti_RGB_web_17052017.pdf.pdf" target="_blank">Avoimen hallinnon tukipaketti</a></li><li><a href="http://www.avoinhallinto.fi/" target="_blank">Osallisuuden ja avoimen hallinnon edistämisen tiiviit tieto- ja kokemuskortit </a><br />(lasten ja nuorten osallisuuden edistäminen, asiakaslähtöinen selkeä virkakieli, osallisuuden oikea-aikaisuus ja osallisuuden laadun arviointi)</li></ul><p><strong>Muita linkkejä:</strong></p><ul><li><a href="https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/asukkaat-maakunta-ja-sote-uudistuksen-keskioon">Asukkaat maakuntauudistuksen keskiöön &ndash;hanke</a> (AKE)</li><li><a href="http://www.innokyla.fi/web/verkosto1665490" target="_blank">Kuntademokratiaverkosto </a>(Innokylä)</li><li><a href="http://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/sokra" target="_blank">Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke, Sokra </a>(THL)</li><li><a href="http://oikeusministerio.fi/demokratian-tulevaisuuskeskustelut" target="_blank">Suomi 100 &ndash; suomalaisen demokratian tulevaisuuskeskustelut</a> (OM)</li><li><a href="http://kaupunkiaktivismi.wordpress.com/" target="_blank">Kaupunkiaktivismi-verkkotietopankki&nbsp;</a></li></ul><p><strong>Koulutukset</strong></p><p>Valtiovarainministeriö,&nbsp;oikeusministeriö&nbsp;ja Kuntaliitto suunnittelevat koulutuskiertuetta, jossa alueellisia vastuuvalmistelijoita ja päättäjiä tuetaan ja koulutetaan maakunnan osallisuus- ja vaikuttamiskeinoja koskevaan lainsäädäntöön ja lainsäädännön toimeenpanoon. Koulutus on tarkoitus toteuttaa maakuntavaalien jälkeen, jotta kohderyhmäksi voidaan ottaa myös vastavalitut luottamushenkilöt.</p><p>Sitä ennen,&nbsp;keväällä 2018&nbsp;Kuntaliitto ja eri ministeriöt käynnistävät AKE-projektin pilottimaakunnissa koulutuspilotteja. Erityisenä fokuksena ovat käyttäjälähtöiset osallistumisen menetelmät, osallisuussuunnitelman tekeminen ja maakuntalain osallisuutta koskevien säännösten toimeenpano.&nbsp;&nbsp;</p><p><strong>Sopimukset ja palveluntuottajien ehdot</strong></p><p>Asukkaiden osallistumisoikeuksia ja viestintää&nbsp;turvaavat velvoitteet tulee sisällyttää maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja tuottavien yritysten ym. kanssa tehtäviin sopimuksiin ja ehtoihin, osana laajempaa sopimusvalmistelua. Neuvoja ja ohjeita tähän valmistuu syksyllä 2017.</p><p>Lisätietoja: ylitarkastaja Suvi Savolainen, valtiovarainministeriö, etunimi.sukunimi(a)vm.fi, puh. 02955 30122</p><p><a class="btn btn-small btn-primary" href="http://alueuudistus.fi/palaute">Kysy ja anna palautetta</a></p><p>&nbsp;</p><p>******</p><p>PS. Kävin itse tänään kokeilemassa Lausuntopalvelu.fi -palvelua - ja hyvin toimii!</p><p>Siellä on nähtävänä monia ajankohtaisia viranomaislausuntoja, joihin voit myös ihan tavallisena kansalaisena osallistua ja lausua mielipiteesi: kannattaa vaikuttaa nyt itseä koskeviin asioihin!</p><p>Olet tasavertainen lausuja muiden kanssa, käytäthän tätä mahdollisuutta hyväksesi! <img alt="yes" height="23" src="http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/thumbs_up.png" title="yes" width="23" /></p><p>Ystävällisin terveisin Kirsi&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

smiley Hei teille kaikille, jotka olette kiinnostuneita valtakunnallisesta, maakunnallisesta ja paikallisesta  vaikuttamisesta ja osallisuudesta smiley Avaa alla oleva linkki:

 

http://alueuudistus.fi/tiekartta/tuki-osallistumiseen-ja-vaaleihin

 

Valtakunnallinen tuki osallistumiseen ja vaaleihin

Valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, oikeusministeriö ja Kuntaliitto tukevat yhdessä maakuntien perustamista ja alueellista valmistelua maakuntavaalien sekä osallistumisen osalta seuraavien toimenpiteiden kautta. Toimenpiteet eli moduulit muodostavat kokonaisuuden, jonka tavoitteena on tarjota tukea ja tietopaketteja maakuntavaalien järjestämisen ja maakunnan osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmän kehittämiseksi. Erilliset tukitoimenpiteet kohdentuvat konkreettiseen tekemiseen ja lainsäädännön toimeenpanoon sekä toimeenpanon suunnitteluun uudistuksen eri vaiheissa.

Maakuntavaalit 

Ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018.

Oikeusministeriö ja Kuntaliitto ohjeistavat väliaikaista valmistelutoimielintä, maakuntavaalilautakuntia sekä kuntien vaaliviranomaisia tarkemmin vaalien toimittamisesta lähempänä vaalien ajankohtaa. Oikeusministeriö järjestää myös tarvittaessa koulutusta maakuntavaalien toimittamisen tueksi syksyllä 2018. Oikeusministeriö, valtiovarainministeriö ja Kuntaliitto toteuttavat viestintätoimenpiteitä vaaleja koskien.  

Verkko-osallistumispalvelut ja maakunnan aloitejärjestelmää koskeva suunnittelu

Oikeusministeriö ylläpitää sähköisiä demokratiapalveluja, joihin kuuluvat mm. otakantaa.fi-keskustelufoorumi, lausuntopalvelu.fi ja nuortenideat.fi. Palvelut on koottu demokratia.fi-sivustolle. Maakunnat voivat ottaa kyseiset palvelut veloituksetta käyttöön.

Maakuntalain mukaan maakunnan asukkaalla sekä alueella toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita maakunnan toimintaa koskevissa asioissa. Maakunnan 15 vuotta täyttäneillä asukkailla on myös oikeus tehdä aloite kansanäänestyksen järjestämiseksi maakunnassa.

Oikeusministeriö valmistelee vuoden 2018 aikana uuden sähköisen maakuntien aloitejärjestelmän käyttöönottoa. Tavoitteena on, että Tavoitteena on, että sähköinen maakuntien aloitejärjestelmä on käytössä 1.1.2019 eli silloin, kun maakuntalain osallistumista ja vaikuttamista koskevat pykälät tulevat sovellettaviksi.

Otakantaa.fi 

Otakantaa.fi on kansalaisten, järjestöjen ja viranomaisten keskinäistä vuoropuhelua ja osallistumista tehostava verkkopalvelu. Palvelu helpottaa kansalaisvaikuttamista ja tiedonsaantia sekä lisää päätösten valmistelun ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja parantaa niiden laatua. Palvelussa voi avata ja osallistua erilaisiin keskusteluihin ja kyselyihin, jotka löytyvät eri aiheisiin liittyvien hankkeiden alta. Organisaatiot, kuten maakunnat voivat liittyä palveluun ja käyttää palvelua veloituksetta.

Ohjeet uuden organisaation lisäämiseksi palveluun

Ohjeet osallistumishankkeen avaajalle

Lausuntopalvelu.fi 

Lausuntopalvelu.fi on verkkopalvelu, joka toteuttaa julkishallinnon lausuntomenettelyn sähköisenä palveluna. Palvelun tarkoitus on tehostaa lausuntomenettelyä tarjoamalla kansalaisille, järjestöille ja viranomaisille yhdenmukainen verkkopalvelu, jossa voidaan julkaista lausuntopyyntöjä, antaa lausuntoja ja käsitellä annettuja lausuntoja.

Palvelulla on tarkoitus helpottaa lausuntomenettelyä, kansalaisvaikuttamista ja tiedonsaantia sekä lisätä valmistelun ja lausuntomenettelyn läpinäkyvyyttä ja laatua. Palvelu on käyttäjille maksuton ja sitä ylläpitää oikeusministeriö. Maakunnat voivat ottaa palvelun käyttöönsä veloituksetta. 

Lausuntopalvelu.fi käyttöohjeet

Nuortenideat.fi 

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu, jonka avulla nuoret voivat helposti tehdä ehdotuksia, osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Palvelun avulla viranomaiset voivat kuulla nuoria esimerkiksi järjestämällä nuorille suunnattuja kyselyitä. Maakunnat voivat ottaa palvelun käyttöönsä veloituksetta. 

Tietoa palvelusta ja palvelun käyttöohjeet

Nuorisovaltuuston, vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston sekä kielivähemmistön vaikuttamistoimielinten asettaminen

Maakuntalain mukaan maakunnan on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä, vammaisneuvosto sekä vanhusneuvosto lain tultua sovellettavaksi, kuitenkin viimeistään 1.1.2019 mennessä. Lisäksi kaksikielisissä maakunnissa ja maakunnassa, johon kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluva kunta, on asetettava kielivähemmistön vaikuttamistoimielin. 

Valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, oikeusministeriö ja Kuntaliitto ovat valmistelleet yhteistyössä käytännön oppaita vaikuttamistoimielinten perustamiseen ja toimintaan maakunnissa. Niissä tuodaan esille vaikuttamistoimielinten juridinen tausta ja toiminnan reunaehdot, jotka maakunnille säädettävä toimiala ja tehtävät asettavat. Lisäksi oppaissa esitellään hyviä toimintakäytäntöjä, jotka pohjautuvat kuntien vaikuttamistoimielinten kokemuksiin. Niihin on koottu myös esimerkkejä, jotka koskevat mm. vaikuttamistoimielinten vaihtoehtoisia valintatapoja (esim. nuorisovaltuusto), kokoonpanoa, tehtäviä ja vuorovaikutusta. 

Opas maakunnallisen vammaisneuvoston perustamiseen

Opas maakunnallisen vanhusneuvoston perustamiseen

Opas maakunnallisten nuorisovaltuustojen tai muiden nuorten vaikuttajaryhmien perustamisesta on luonnosvaiheessa. Sitä voi kommentoida ja siihen voi ehdottaa käytännön esimerkkejä hyvistä ja toimivista kokemuksista kunnissa ja maakunnissa. Ehdotuksia voi lähettää 5.2.2018 mennessä Suvi Savolaiselle valtiovarainministeriöön (etunimi.sukunimi@vm.fi) tai Tarja Krakaulle Kuntaliittoon (etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi). Lopullinen versio oppaasta työstetään sen jälkeen.

Luonnos oppaaksi maakunnallisten nuorisovaltuustojen perustamisesta

Keskustelua ja kysymyksiä liittyen kielivähemmistön vaikuttamistoimielimeen (27 §) on koottu yhteen seuraaviin kalvosarjoihin:

Kielivähemmistön vaikuttamistoimielin (suomeksi)

Påverkningsorganet för den språkliga minoritet (ruotsiksi)

Maakunnan osallistumisjärjestelmä ja osallistumista koskevat strategiset tavoitteet sekä viestintä ja vuorovaikutus

Maakunnassa tulee suunnitella se, millaisia osallistumiskeinoja ja –menetelmiä sekä rakenteita maakunnassa on tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön ja mitkä ovat maakunnan osallistumista ja vaikuttamista koskevat strategiset tavoitteet. Valmistelu on hyvä kytkeä maakuntastrategian valmistelun yhteyteen. Strategiaa voidaan tarvittaessa toimeenpanna yksityiskohtaisemman osallisuusohjelman  tai –suunnitelman avulla. Maakunnan ja jo väliaikaisen valmistelutoimielimen tulee tiedottaa maakunnan toiminnasta, tai maakunnan perustamista koskevasta valmistelusta alueen asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja yhteisöille.

Esimerkkejä maakuntien valmistelun etenemisestä:

Esimerkkejä osallisuus- ja vuorovaikutusjärjestelmistä

Osallistumis- ja vaikuttamismenetelmiä

Digitaalisia menetelmiä osallistumiseen ja vaikuttamiseen

Valtiovarainministeriön koordinoimassa avoimen hallinnon ohjelmassa on valmistunut tukipaketti, joka sisältää tietoa avoimen hallinnon yhteisistä periaatteista ja ohjeita keskeisimpiin toimenpiteisiin sekä esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Paketti sisältää lyhyesti kirjoitettu kortteja avoimeen hallintoon liittyvistä aiheista periaatteella ”tee ainakin nämä asiat”. Kortit ovat muun muassa selkeyden, viestinnän ja osallisuuden teemoista. Tukipaketti sisältää myös avoimen hallinnon tarkistuslistan. Sitä voi tilata osoitteesta avoinhallinto(a)vm.fi

Muita linkkejä:

Koulutukset

Valtiovarainministeriö, oikeusministeriö ja Kuntaliitto suunnittelevat koulutuskiertuetta, jossa alueellisia vastuuvalmistelijoita ja päättäjiä tuetaan ja koulutetaan maakunnan osallisuus- ja vaikuttamiskeinoja koskevaan lainsäädäntöön ja lainsäädännön toimeenpanoon. Koulutus on tarkoitus toteuttaa maakuntavaalien jälkeen, jotta kohderyhmäksi voidaan ottaa myös vastavalitut luottamushenkilöt.

Sitä ennen, keväällä 2018 Kuntaliitto ja eri ministeriöt käynnistävät AKE-projektin pilottimaakunnissa koulutuspilotteja. Erityisenä fokuksena ovat käyttäjälähtöiset osallistumisen menetelmät, osallisuussuunnitelman tekeminen ja maakuntalain osallisuutta koskevien säännösten toimeenpano.  

Sopimukset ja palveluntuottajien ehdot

Asukkaiden osallistumisoikeuksia ja viestintää turvaavat velvoitteet tulee sisällyttää maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja tuottavien yritysten ym. kanssa tehtäviin sopimuksiin ja ehtoihin, osana laajempaa sopimusvalmistelua. Neuvoja ja ohjeita tähän valmistuu syksyllä 2017.

Lisätietoja: ylitarkastaja Suvi Savolainen, valtiovarainministeriö, etunimi.sukunimi(a)vm.fi, puh. 02955 30122

Kysy ja anna palautetta

 

******

PS. Kävin itse tänään kokeilemassa Lausuntopalvelu.fi -palvelua - ja hyvin toimii!

Siellä on nähtävänä monia ajankohtaisia viranomaislausuntoja, joihin voit myös ihan tavallisena kansalaisena osallistua ja lausua mielipiteesi: kannattaa vaikuttaa nyt itseä koskeviin asioihin!

Olet tasavertainen lausuja muiden kanssa, käytäthän tätä mahdollisuutta hyväksesi! yes

Ystävällisin terveisin Kirsi 

 

 

 

 

]]>
3 http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251850-ala-ohita-tata-valtakunnallinen-tuki-osallistumiseen-ja-vaaleihin#comments Kunnat Maakunnat Osallistuminen Sote- ja maakuntauudistus Vaikuttaminen Tue, 06 Mar 2018 12:16:48 +0000 Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251850-ala-ohita-tata-valtakunnallinen-tuki-osallistumiseen-ja-vaaleihin
Maakuntavaalit on peruttava http://villekarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251778-maakuntavaalit-on-peruttava <p>Sipilän hallituksen kaavailema aikataulu maakuntavaalien järjestämiseksi&nbsp;halveksuu suomalaista kansanvaltaista järjestelmää ja heikentää vakavasti sen&nbsp;<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Legitimiteetti" target="_blank">legitimiteettiä</a>. Tämänhetkisen aikataulun mukaan maakuntavaaleja koskeva lainsäädäntö tulee voimaan vasta kesäkuussa ja maakuntavaalit järjestettäisiin siitä noin neljän kuukauden kuluttua lokakuussa. Tällainen aikataulu näin merkittävälle muutokselle ja vaalien järjestämiselle ei ole hyväksyttävä.</p><p>Tällaisella valmistelu aikataululla ei voida taata kaikille puolueilla ja&nbsp;yksittäisille ehdokkaille tasapuolisia mahdollisuuksia osallistua vaaleihin.&nbsp;Koska lainsäädäntöä maakuntavaaleista ei tällä hetkellä ole olemassa, ei&nbsp;toistaiseksi ole vielä varmuutta edes siitä ketkä ylipäätään saavat asettua&nbsp;ehdolla vaaleissa ja kenellä tulee olemaan äänioikeus.&nbsp;</p><p>Kuten esim. Liberan toiminnanjohtaja Mikko Kiesilä <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/243157-tyly-huomio-maakuntavaaleista-sipilan-hallitus-ei-ole-katsonut-tarpeelliseksi#.WpwtWc5pNdp.facebook" target="_blank">huomauttaa</a> lainsäädännön&nbsp;aikataulu on Euroopan neuvoston suositusten vastainen ja asettaa puolueet myös epätasa-arvoiseen asemaan sen suhteen ovatko&nbsp;nämä oppositiossa vai hallituksessa valmistelemassa lainsäädäntöä.&nbsp;Hallituspuolueilla on mahdollisuus saada sisäpiirin tietoa tulevasta&nbsp;lainsäädännöstä, jonka avulla nämä voivat saada epäreilua etua vaalityössä.</p><p>Myöskin äänestäjien kannalta aikataulu on täysin kohtuuton. Näin merkittävää muutosta pitäisi edeltää laaja julkinen keskustelu siitä mistä on kysymys ja mistä asioista maakuntavaaleissa oikein päätetään. Tällä aikataululla julkiseen keskusteluun ja kunnolliseen vaalikamppanjointiin ei jää riittävästi aikaa.&nbsp;Vaali-informaation jakaminen perustuu myös hyvin pitkälti vapaaehtoiseen työhön puolueiden paikallistasolla. Veikkaan, että kaikilla puolueilla tulee olemaan suuria haasteita aktivoida väkeään jalkautumaan vaalityöhön tällaisella aikataululla.</p><p>Ainoa järkevä vaihtoehto tässä tilanteessa on, että vaalien järjestämisestä&nbsp;päättäminen siirretään seuraavalla eduskunnalle. Mikäli hallitus aikoo&nbsp;jatkaa vaalien suunnittelua tällä aikataululla olisi mielestäni oppositiossa&nbsp;syytä vakavasti pohtia voidaanko tällä tavoin järjestettyihin vaaleihin&nbsp;ylipäätään osallistua ja voidaanko niiden tulosta hyväksyä.</p> Sipilän hallituksen kaavailema aikataulu maakuntavaalien järjestämiseksi halveksuu suomalaista kansanvaltaista järjestelmää ja heikentää vakavasti sen legitimiteettiä. Tämänhetkisen aikataulun mukaan maakuntavaaleja koskeva lainsäädäntö tulee voimaan vasta kesäkuussa ja maakuntavaalit järjestettäisiin siitä noin neljän kuukauden kuluttua lokakuussa. Tällainen aikataulu näin merkittävälle muutokselle ja vaalien järjestämiselle ei ole hyväksyttävä.

Tällaisella valmistelu aikataululla ei voida taata kaikille puolueilla ja yksittäisille ehdokkaille tasapuolisia mahdollisuuksia osallistua vaaleihin. Koska lainsäädäntöä maakuntavaaleista ei tällä hetkellä ole olemassa, ei toistaiseksi ole vielä varmuutta edes siitä ketkä ylipäätään saavat asettua ehdolla vaaleissa ja kenellä tulee olemaan äänioikeus. 

Kuten esim. Liberan toiminnanjohtaja Mikko Kiesilä huomauttaa lainsäädännön aikataulu on Euroopan neuvoston suositusten vastainen ja asettaa puolueet myös epätasa-arvoiseen asemaan sen suhteen ovatko nämä oppositiossa vai hallituksessa valmistelemassa lainsäädäntöä. Hallituspuolueilla on mahdollisuus saada sisäpiirin tietoa tulevasta lainsäädännöstä, jonka avulla nämä voivat saada epäreilua etua vaalityössä.

Myöskin äänestäjien kannalta aikataulu on täysin kohtuuton. Näin merkittävää muutosta pitäisi edeltää laaja julkinen keskustelu siitä mistä on kysymys ja mistä asioista maakuntavaaleissa oikein päätetään. Tällä aikataululla julkiseen keskusteluun ja kunnolliseen vaalikamppanjointiin ei jää riittävästi aikaa. Vaali-informaation jakaminen perustuu myös hyvin pitkälti vapaaehtoiseen työhön puolueiden paikallistasolla. Veikkaan, että kaikilla puolueilla tulee olemaan suuria haasteita aktivoida väkeään jalkautumaan vaalityöhön tällaisella aikataululla.

Ainoa järkevä vaihtoehto tässä tilanteessa on, että vaalien järjestämisestä päättäminen siirretään seuraavalla eduskunnalle. Mikäli hallitus aikoo jatkaa vaalien suunnittelua tällä aikataululla olisi mielestäni oppositiossa syytä vakavasti pohtia voidaanko tällä tavoin järjestettyihin vaaleihin ylipäätään osallistua ja voidaanko niiden tulosta hyväksyä.

]]>
35 http://villekarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251778-maakuntavaalit-on-peruttava#comments Kotimaa Maakunnat Maakuntahallinto Maakuntavaalit Sipilän hallitus Sote- ja maakuntauudistus Sun, 04 Mar 2018 19:56:56 +0000 Ville Karinen http://villekarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251778-maakuntavaalit-on-peruttava
Sote menee nyt oikeaan suuntaan http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251765-sote-menee-nyt-oikeaan-suuntaan <p>Suomessa syntyi keskikokoinen poliittinen myrsky, kun kokoomuksen kansanedustaja <strong>Elina Lepomäki </strong><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005585538.html">ilmoitti äänestävänsä </a>hallituksen sote-uudistusta vastaan.<br /><br /><a href="http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251516-sote-esitys-ei-tayta-sille-asetettuja-tavoitteita">Lepomäen mukaan</a> sote &rdquo;uhkaa nostaa verorasitusta, keskittää terveysmarkkinoita kilpailun ja siten asiakkaan kustannuksella, asettaa korkean kynnyksen yritysten markkinoillepääsylle ja luo uuden hallintorakenteen, josta on haittaa kustannusten hillinnässä ja tehokkaiden hoitopolkujen järjestämisessä&rdquo;.</p><p>Vaikka Lepomäki on oikealla, tässä hän on oikeassa. Hänet olisi voitu valita kokoomuksen puheenjohtajaksi kesällä 2016. Silloin puolue ei ehkä olisi niin kireässä yksityisten sosiaali- ja sairausjättien talutusnuorassa kuin nyt.</p><p>Lepomäki ei ole kokoomuksessa yksin. Kansanedustaja <strong>Harry Harkimo</strong> on<a href="https://blogit.savonsanomat.fi/harry-harkimo/kolmen-pallin-miehet-ja-naiset/?_ga=2.166002750.1486033735.1520105957-1536355495.1520105957"> kolumnissaan sanonut</a>, että &rdquo;nyt rakennetaan semmoista himmeliä, jossa ei ole mitään järkeä&rdquo;.</p><p>Helsingin kokoomuslainen pormestari <strong>Jan Vapaavuori</strong> on puolestaan aina avoimesti liputtanut inhoaan kepun maakuntahanketta kohtaan.</p><p>Hallituksella on 106 edustajan enemmistö eduskunnassa. Puhemies pois lukien 105 heistä äänestää. Yllä mainittujen edustajien kautta kaksi ääntä on vaarassa. Poissa on vielä yksi ääni, kun <strong>Paavo Väyrynen</strong> palannee eduskuntaan &ndash; jos kahden puolueen riidoiltaan kerkeää.&nbsp;</p><p>Näin teoriassa eteen voi tulla tilanne, jossa hallitus ajaa soten ja maakunnat läpi äärimmäisen kapealla ja epävarmalla enemmistöllä. Pääministeri <strong>Juha Sipilän</strong> kannalta olisi parempi, jos flunssaa ei olisi tuolloin kovasti liikkeellä.</p><p>Miksi hanketta ei valmistella parlamentaariselta pohjalta? Silloin siihen voivat sitoutua nykyiset ja tulevat hallitukset riippumatta siitä, mitkä puolueet siellä istuvat.</p><p>Avoimia tyytymättömyyden ilmauksia on nähty myös Sipilän omassa porukassa.</p><p>Moni muistaa, mitä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan keskustalainen varapuheenjohtaja <strong>Hannakaisa Heikkinen </strong><a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005415567.html">sanoi jo viime vuoden puolella</a>. Hänen mukaansa tuolloin oltiin &rdquo;pattitilanteessa, kun kokoomus ei kuuntele ketään, ei terveydenhuollon asiantuntijoita, ei perustuslain asiantuntijoita eikä virkavastuussa lakia valmistelevia virkamiehiä. Neuvottelut ovat pelkkää farssia, kun tekstejä yritetään hyväksyttää lankoja pitkin pörriäisissä&rdquo;.</p><p>Samoilla linjoilla on keskustan todellinen vanha emäntä <strong>Sirkka-Liisa Anttila</strong>, joka <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201710222200478844_pi.shtml">viisaasti totesi</a>: &rdquo;kylmä tosia-asia on, että jos nyt ajamme julkisen terveydenhuollon alas, sitä ei enää koskaan rakenneta takaisin&rdquo;.</p><p>Soten tuloon tai tulematta jäämiseen kuuluvat myös maakuntavaalit. On ainutlaatuinen tilanne Suomen historiassa, että puolueet valmistautuvat nyt vaaleihin, joista ei ole lakia ja jota ei ehkä tule. Valmistautuminen ei ole kuumeista, enemmän nuhaista ja väsynyttä. Sillä miksi tehdä turhaa työtä vaaleihin, joita ei ehkä tule?</p><p>Äänestäjiä ne <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005589827.html">innostavat vähemmän</a> kuin eurovaalit. Ja se on vähän. Vuoden 2014 eurovaaleissa vain alle 40 prosenttia suomalaisista vaivautui uurnille. Intoa maakuntavaaleihin jaksaa lietsoa enää vain keskustan puoluesihteeri, hänkin väkisin ja viran puolesta.</p><p>Hallitus onkin vatuloinut, vetkutellut, säheltänyt ja sekoillut koko poliittisen järjestelmän ennennäkemättömään epävarmuuteen.&nbsp;</p><p>Kuten jokaiselle vähänkin politiikkaa seuraava tietää: keskusta saa maakuntahallinnon sekä satoja uusia poliitikon paikkoja ja kokoomus terveysbisneksen, joka tunnetaan koodinimellä valinnanvapaus. Kyse ei ole vain sairaanhoitojonojen yksityistämisestä vaan sinne ovat myös menossa vanhusten ja vammaisten hoito, palveluasuminen, päihdehuolto ja lasten huostaanotot.</p><p>Sote- ja maakuntauudistuksen koossapitävä liiman osia ovatkin kokoomuslainen rahanahneus ja kepulainen vallanhimo. Siniset kannattavat kaikkea, sillä he eivät pääse hallitukseen enää koskaan. Tuskin he pääsevät edes eduskuntaan, vaikka <strong>Timo Soini</strong> <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005589491.html">viritteleekin jo uutta kampanjaa</a> Suomessa rehottavaa &rdquo;kotiäitivihaa vastaan&rdquo;. Mielikuvitusolennot ovat hyviä vastustajia. Niitä vastaan ei yleensä häviä. Nyt voidaan nähdä sellainenkin ihme.</p><p>Hallituksen markkinasotesta alkaa olla tappi irti. Täysin mahdollista on, että se uppoaa kokonaan. Tämä on oikea suunta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa syntyi keskikokoinen poliittinen myrsky, kun kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki ilmoitti äänestävänsä hallituksen sote-uudistusta vastaan.

Lepomäen mukaan sote ”uhkaa nostaa verorasitusta, keskittää terveysmarkkinoita kilpailun ja siten asiakkaan kustannuksella, asettaa korkean kynnyksen yritysten markkinoillepääsylle ja luo uuden hallintorakenteen, josta on haittaa kustannusten hillinnässä ja tehokkaiden hoitopolkujen järjestämisessä”.

Vaikka Lepomäki on oikealla, tässä hän on oikeassa. Hänet olisi voitu valita kokoomuksen puheenjohtajaksi kesällä 2016. Silloin puolue ei ehkä olisi niin kireässä yksityisten sosiaali- ja sairausjättien talutusnuorassa kuin nyt.

Lepomäki ei ole kokoomuksessa yksin. Kansanedustaja Harry Harkimo on kolumnissaan sanonut, että ”nyt rakennetaan semmoista himmeliä, jossa ei ole mitään järkeä”.

Helsingin kokoomuslainen pormestari Jan Vapaavuori on puolestaan aina avoimesti liputtanut inhoaan kepun maakuntahanketta kohtaan.

Hallituksella on 106 edustajan enemmistö eduskunnassa. Puhemies pois lukien 105 heistä äänestää. Yllä mainittujen edustajien kautta kaksi ääntä on vaarassa. Poissa on vielä yksi ääni, kun Paavo Väyrynen palannee eduskuntaan – jos kahden puolueen riidoiltaan kerkeää. 

Näin teoriassa eteen voi tulla tilanne, jossa hallitus ajaa soten ja maakunnat läpi äärimmäisen kapealla ja epävarmalla enemmistöllä. Pääministeri Juha Sipilän kannalta olisi parempi, jos flunssaa ei olisi tuolloin kovasti liikkeellä.

Miksi hanketta ei valmistella parlamentaariselta pohjalta? Silloin siihen voivat sitoutua nykyiset ja tulevat hallitukset riippumatta siitä, mitkä puolueet siellä istuvat.

Avoimia tyytymättömyyden ilmauksia on nähty myös Sipilän omassa porukassa.

Moni muistaa, mitä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan keskustalainen varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen sanoi jo viime vuoden puolella. Hänen mukaansa tuolloin oltiin ”pattitilanteessa, kun kokoomus ei kuuntele ketään, ei terveydenhuollon asiantuntijoita, ei perustuslain asiantuntijoita eikä virkavastuussa lakia valmistelevia virkamiehiä. Neuvottelut ovat pelkkää farssia, kun tekstejä yritetään hyväksyttää lankoja pitkin pörriäisissä”.

Samoilla linjoilla on keskustan todellinen vanha emäntä Sirkka-Liisa Anttila, joka viisaasti totesi: ”kylmä tosia-asia on, että jos nyt ajamme julkisen terveydenhuollon alas, sitä ei enää koskaan rakenneta takaisin”.

Soten tuloon tai tulematta jäämiseen kuuluvat myös maakuntavaalit. On ainutlaatuinen tilanne Suomen historiassa, että puolueet valmistautuvat nyt vaaleihin, joista ei ole lakia ja jota ei ehkä tule. Valmistautuminen ei ole kuumeista, enemmän nuhaista ja väsynyttä. Sillä miksi tehdä turhaa työtä vaaleihin, joita ei ehkä tule?

Äänestäjiä ne innostavat vähemmän kuin eurovaalit. Ja se on vähän. Vuoden 2014 eurovaaleissa vain alle 40 prosenttia suomalaisista vaivautui uurnille. Intoa maakuntavaaleihin jaksaa lietsoa enää vain keskustan puoluesihteeri, hänkin väkisin ja viran puolesta.

Hallitus onkin vatuloinut, vetkutellut, säheltänyt ja sekoillut koko poliittisen järjestelmän ennennäkemättömään epävarmuuteen. 

Kuten jokaiselle vähänkin politiikkaa seuraava tietää: keskusta saa maakuntahallinnon sekä satoja uusia poliitikon paikkoja ja kokoomus terveysbisneksen, joka tunnetaan koodinimellä valinnanvapaus. Kyse ei ole vain sairaanhoitojonojen yksityistämisestä vaan sinne ovat myös menossa vanhusten ja vammaisten hoito, palveluasuminen, päihdehuolto ja lasten huostaanotot.

Sote- ja maakuntauudistuksen koossapitävä liiman osia ovatkin kokoomuslainen rahanahneus ja kepulainen vallanhimo. Siniset kannattavat kaikkea, sillä he eivät pääse hallitukseen enää koskaan. Tuskin he pääsevät edes eduskuntaan, vaikka Timo Soini viritteleekin jo uutta kampanjaa Suomessa rehottavaa ”kotiäitivihaa vastaan”. Mielikuvitusolennot ovat hyviä vastustajia. Niitä vastaan ei yleensä häviä. Nyt voidaan nähdä sellainenkin ihme.

Hallituksen markkinasotesta alkaa olla tappi irti. Täysin mahdollista on, että se uppoaa kokonaan. Tämä on oikea suunta.

]]>
5 http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251765-sote-menee-nyt-oikeaan-suuntaan#comments Maakunnat Sote-uudistus Sun, 04 Mar 2018 15:39:40 +0000 Antero Eerola http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251765-sote-menee-nyt-oikeaan-suuntaan
Sote-esitys ei täytä sille asetettuja tavoitteita http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251516-sote-esitys-ei-tayta-sille-asetettuja-tavoitteita <p>Hallitus on kertonut tuovansa esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslaiksi eduskuntaan maaliskuun alussa eli lähipäivinä. Koko sote-uudistus eli siihen liittyvät lakiesitykset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi ja laiksi maakuntahallinnosta odottavat valinnanvapauslain tuomista eduskunnan käsiteltäväksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Hallitus on asettanut sote-uudistuksen tavoitteeksi palvelujen saatavuuden parantamisen, asiakaslähtöisyyden lisäämisen, terveyserojen pienentämisen sekä kustannusten kasvun hillitsemisen. Sote-ratkaisu ei toteuta sille asetettuja tavoitteita. Palveluntuottajan asiakkaaksi pääsee tulevaisuudessa helpommin, mutta se ei vielä tarkoita parempaa hoitoon pääsyä eikä &nbsp;varsinkaan kokonaisvaltaista hoitoa. Asiantuntijoiden mukaan ratkaisu ei pienennä terveyseroja.</p><p>&nbsp;</p><p>Esityksen suhde EU-oikeuteen on epäselvä. Sote-ratkaisun laskennallinen kustannussäästö nojaa valtion asettamaan budjettirajoitteeseen, joka todennäköisemmin pettää kuin pysyy. Ratkaisussa ei ole sisäänrakennettuja kannustimia kustannustehokkuuden aikaansaamiseksi. Lisäksi ratkaisu sementoi Suomeen uuden hallintorakenteen, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Tästä hallintorakenteesta on tulevaisuudessa vaikea peruuttaa, vaikka sote-ratkaisu jouduttaisiin laatimaan uudelleen.</p><p>&nbsp;</p><p>Kokoomuksen ei tule hyväksyä ehdotettua sote-uudistusta. On virheitä, jotka voi tehdä vain kerran. Perustelen seuraavassa näkemykseni. Teksti on pitkä, joten halutessasi voit hypätä suoraan johtopäätöksiin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Suurten markkinat ja heikot kannustimet</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Maakunnat tarjoavat palveluaan jatkossa liikelaitoksen tai yhtiön puitteissa. Yhtiöittämisvelvoitteesta luovuttiin perustuslakivaliokunnan kesällä antaman tuomion jälkeen. Perustuslakivaliokunnan päätös oli poliittisuudessaan omituinen. Mietinnöstä ei käy ilmi, miten yhtiöittämisvelvollisuus vaarantaisi yhdenvertaisuuden tai miksi maakunnan kokonaan omistama yhtiö olisi yhdenvertaisuuden kannalta huonompi kuin maakunnan liikelaitos. EU-oikeuden valiokunta kuittasi toteamalla, että EU-oikeus ei välttämättä edellytä yhtiöittämistä. Korkein hallinto-oikeus (KHO) ja lukuisat muut asiantuntijat ovat tästä eri mieltä.</p><p>&nbsp;</p><p>Hallituksen tulisi tarkistaa mallin yhteensopivuus EU-oikeuden kanssa. KHO:n mielestä EU:n tulee selvittää, saavatko maakuntien liikelaitokset EU:n säädöksissä kiellettyä valtiontukea ja ovatko liikelaitokset ylipäätään taloudellisia vai ei-taloudellisia toimijoita. EU-oikeus on kansallisen lain yläpuolella. Jos arviota ei pyydetä, saattaa komissio puuttua Suomen terveydenhuoltojärjestelmään jälkikäteen.</p><p>&nbsp;</p><p>Liikelaitos ei voi mennä konkurssiin eikä se maksa veroja. Sen kanssa kilpaillakseen on yksityisen yrityksen oltava mahdollisimman suuri. Suuruuden ekonomiaan tähdätään myös suoralla sääntelyllä ja sote-palveluiden rahoitusratkaisulla. Sote-keskusten korvaukset pohjaavat kapitaatiorahoitukseen. Kapitaatiokorvauksella tarkoitetaan kuukausittaista kiinteää korvausta, joka on sidottu sosiaali- ja terveyskeskukseen listautuneen asiakkaan vastuuaikaan. Kiinteän korvauksen lisäksi maakunta voi maksaa sote-keskukselle muita korvauksia suoriteperusteisesti ja kannustinperusteisesti sekä esimerkiksi syrjäisyyden perusteella. <a href="http://vm.fi/documents/10623/1804892/VM-akatemia+maakunta-+ja+sote-uudistuksesta/e9eeb831-fc3f-47dd-b2e4-8e5ad518201e">Suunnitelmissa</a> on, että kaksi kolmasosaa tuottajien korvauksista määräytyisi kiinteästi.</p><p>&nbsp;</p><p>Kapitaation suuruutta ei vielä ole päätetty, mutta se mitoitettaneen julkisen palvelutuotannon kustannustason mukaisesti. Yksityiset palveluntuottajat toimivat tehokkaammin kuin julkinen palveluntuotanto, jolloin ne pystyvät tuottamaan perustason palvelut annetulla kustannustasolla. Se edellyttää kuitenkin yksiköiltä laajaa asiakaspohjaa eli vastuuväestöä. Asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin kautta rahoitetuissa palveluissa kysymys on riittävän suuresta määrästä palveluja. Pienillä toimijoilla ei ole mahdollisuuksia osallistua palveluntuotantoon itsenäisesti. Suurilla yksiköillä on mahdollisuus hankkia toimeentuloa muista lähteistä, esimerkiksi ohjaamalla potilaita erikois- ja lisäpalveluihin. Maakunta korvaa lisäpalvelut.</p><p>&nbsp;</p><p>Henkilöstöön, tiloihin, tarvikkeisiin ja tukipalveluihin liittyvien velvoitteiden lisäksi palveluntuottajiin kohdistuu vaatimuksia hallinnollisiin ja palveluprosesseihin liittyen. Palveluntuottajille on asetettu raportointivelvoitteita, joiden täyttämistä lakiesityksen <a href="http://alueuudistus.fi/documents/1477425/2234118/Hallituksen+esitysluonnos+laiksi+asiakkaan+valinnanvapaudesta+sosiaali-+ja+terveydenhuollossa+sek%C3%A4+er%C3%A4iksi+siihen+liittyviksi+laeiksi%2C+vaikutusarviointi+22.1.2018.pdf/b06e79ec-5dc5-4532-8788-36d0e7c067f7">vaikutusarviointi</a> pitää haasteellisena ilman &ldquo;toiminnanohjausjärjestelmiä&rdquo;. Myös kuuden kuukauden irtisanoutumisaika palveluntuottajaverkostosta sekä yksittäisen toimijan vastuu toiminnastaan aiheutuvista hoitokomplikaatioista korottavat alalle tulon kynnystä. Kuten millä tahansa toimialalla, monimuotoinen sääntely luo kilpailuetua suuremmille palveluntuottajille.</p><p>&nbsp;</p><p>Myös maakunta voi asettaa tuottajille lisävaatimuksia palveluiden ja niiden saatavuuden osalta. Maakunnilla on yksipuolinen oikeus muuttaa ehtoja koskevaa hallintopäätöstään sekä suoran valinnan palvelujen ja asiakassetelillä annettavien palvelujen kanssa tehtävää sopimustaan. Tämä kasvattaa palveluntuottajien liiketoimintaan kohdistuvaa riskiä. Sääntelymahdollisuus antaa maakunnille mahdollisuuden suojella omaa palvelutuotantoaan kilpailulta. &nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kapitaatio saattaa johtaa laadun alentamiseen, alihoitamiseen ja potilaiden valikoimiseen.</p><p>Kustannusten siirtäminen perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon (ESH) on meillä tuttu ongelma. Kunta kantaa sairaanhoitopiirin rahoituksesta osavastuun, siinä missä yksityinen toimija ei vastaa erikoissairaanhoidon rahoituksesta lainkaan, tuotti sen maakunta tai yksityinen.</p><p>&nbsp;</p><p>Yksityisillä toimijoilla on kannustin siirtää potilaita tutkimuksellisten ja hoidollisten toimenpiteiden osalta eteenpäin kahdesta syystä. Ensinnäkin, siirtämällä &ldquo;vaikeat&rdquo; potilaat eteenpäin, pidetään omat kustannukset hallinnassa. Ihmisiä saatetaan ohjata toimenpiteisiin kuten ortopedin suorittamiin leikkauksiin myös silloin kun kuntoutus ja tehokas fysioterapia tuottaisi paremman lopputuloksen. Toisekseen, asiakassetelimallilla yksityisillä toimijoilla on mahdollisuus tarjota omia ESH-palveluita erillistä korvausta vastaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Valinnanvapausmalli ei pienennä terveyseroja. Niiden hillitseminen terveyspalveluilla on muutenkin haastavaa, kun suurin osa terveyseroista johtuu tutkimusten mukaan ihmisten elintavoista ja elinolosuhteista. Malli ei kohdenna palveluja niille väestöryhmille, jotka niitä eniten tarvitsisivat, vaan lisää palvelujen käyttöä suhteellisen terveen väestön joukossa. Palvelujen käyttö kasvaa, mutta niiden vaikuttavuus huononee.</p><p>&nbsp;</p><p>Sosiaali- ja terveydenhuollon yksityinen tuotanto on keskittynyt neljälle suurelle yritykselle. Tilastojen mukaan 95 prosenttia alan yrityksistä työllistää alle kymmenen henkeä, mutta näistä valtaosa on suurten yritysten alihankkijoita kuten ammatinharjoittajana toimivia yksityislääkäreitä. Joukossa on myös ammatinharjoittajina toimivia fysioterapeutteja. Uudistus ajaa nyt yrittäjänä toimivia lääkäreitä ja muita ammatinharjoittajia yhä enemmän terveysyritysten palvelukseen. Pienillä toimijoilla ei uudessa sote-ratkaisussa ole edellytyksiä itsenäiselle toiminnalle.</p><p>&nbsp;</p><p>Mitä sitten? Eikö ole parempi, jos ihmiset saavat palvelunsa jatkossa suurista yksiköistä, kun se on tehokkaampaa? On eri asia pyrkiä tehokkaaksi suuryksikön tasolla kuin järjestelmätasolla. Ero on siinä, kuka käärii tehokkuudesta saatavan hyödyn. Esitetty sote-malli ei johda järjestelmätason tehokkuuteen. Valtion asettama pehmeä budjettirajoite yhdistettynä vaillinaiseen kilpailuun sen sijaan tulee veronmaksajille kalliiksi. Kilpailua ei käytännössä ole, jos markkinoilla on vain muutama toimija ja niiden rahoitus pohjaa pikemmin asiakasmäärään kuin hoitoon. Jos maksetaan potilaiden rekisteröitymisestä eikä potilaiden hoidosta, järkevä yritys pyrkii rekisteröimään potilaita eikä hoitamaan heitä. Se tarkoittaa liiketoiminnassa panostuksia markkinointiin asiakaslähtöisen hoidon sijaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Ehdotetussa mallissa ihmiset siirtyvät valinnanvapauden puitteissa laajemmin yksityisten tuottajien asiakkaiksi. STM:n arviossa noin neljäsosa siirtyy yksityiselle kolmen vuoden aikana, mutta luku on todennäköisesti ajan myötä paljon suurempi. On hyvin todennäköistä, että jopa 50-60 % ihmisistä siirtyy yksityisten asiakkaiksi. Tämä johtaa siihen, että maakunnille tulee rahoitusongelma. Ne joutuvat ohjaamaan yhä suuremman osan kapitaatiokorvauksista yksityisille toimijoille. Samalla ne joutuvat skaalaamaan omaa tuotantoaan alaspäin &ndash; jos eivät saa lisää rahoitusta valtiolta.</p><p>&nbsp;</p><p>Valtiovarainministeriön ja Tilastokeskuksen <a href="http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/sote-jarjestelmaa-pitaa-uudistaa-palvelujen-turvaamiseksi">laskelmissa</a> maakuntiin siirtyvästä henkilöstöstä karkeasti arvioiden 40 % on jäämässä eläkkeelle 2030 mennessä. Tästä huolimatta maakunnat joutuvat todennäköisesti järjestämään yt-neuvotteluita, joiden seurauksena maakuntien 250 000 sote-työntekijästä vajaa kolmannes jouduttaneen irtisanomaan. Näistä yksityiset palkkaavat karkeasti noin puolet ja yli viisikymppiset jäävät työttömiksi ja odottelemaan eläkkeellepääsyä.</p><p>&nbsp;</p><p>Tässä asetelmassa, ilman päinvastaisia kannustimia, maakunnat vetäytyisivät perusterveydenhoidon palveluista. Maakunnilla ei kuitenkaan ole syitä kutistaa omaa toimintaansa. Niiden kustannukset keskittyvät erikoissairaanhoitoon, johon ne toimivat vain osittain portinvartijoina. Maakunta arvioi asiakassetelien käytön. Sen on siitä huolimatta vaikea puuttua yksittäisiin hoitopolkuihin, joissa se ei ole osallisena. Kapitaatiomallissa on valta sillä taholla, jolla on oikeus tehtailla lähetteitä. Tuo valta on toimijoilla, jotka eivät itse vastaa niiden kustannuksista.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Entä ne säästöt?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Kellään ei ole käsitystä siitä, mitä nyt käsittelyssä oleva sote-uudistus maksaa. Tavoite on saavuttaa kolmen miljardin säästö sotemenojen perusuraan 2020-2030. Sotemenojen &ldquo;perusura&rdquo; on ennuste tulevien vuosien sotemenoista siinä missä laskennallinen säästöurakin. Julkisen rahoituksen piirissä olevien sotemenojen ennakoidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä nykytasosta 10 miljardia euroa. Suunnitteilla olevalla uudistuksella tavoitellaan &rdquo;vain&rdquo; 7 miljardin euron kasvua. Säästö perustellaan sillä, että maakunnille ohjataan valtiolta vain sen verran rahaa. Valtiovarainministeriössä lasketaan sen varaan, että maakunnille asetettu budjetti sekä riittävä valtiolta tuleva ohjaus johtavat kustannuskehyksessä pysymiseen. Mikä voisi mennä pieleen?</p><p>&nbsp;</p><p>Maakunnilla ei ole kannustimia panostaa tehokkaaseen rahankäyttöön. Niiden järjestämisvelvoite ja rahoitus on asetettu ylhäältä. Maakunnilla ei ole omaa budjettivaltaa, veronkantoa ja velkaantumisoikeutta. Jo nyt on tiedossa, että osa maakunnista on taloudellisesti niin heikkoja, ettei niillä ole pärjäämisen edellytyksiä. Hoitoketjujen järjestäminen edellyttää mittavaa hallintoa.</p><p>&nbsp;</p><p>Maakunnille valittava poliittinen päätöksentekokerros ei auta asiaa. Maakuntavaaleissa ei voiteta teemoilla, joilla säästää valtion rahaa oman maakunnan kustannuksella. Poliitikkojen mahdollisuuksiksi &ldquo;profiloitua&rdquo; jääkin maakunnan palvelukirjon laajentaminen. Kuten millä tahansa ulkopuolisesta rahasta riippuvaisella toimijalla maakunnan kannattaa maksimoida kulunsa, jotta seuraavan vuoden määräraha olisi mahdollisimman suuri. Sillä ei ole syytä palauttaa rahaa valtiolle. Maakunnan liikelaitoksen budjetti perustuu pääosin tuotannon määrään ja valinnanvapaus luo kannustimen houkutella potilaita oman rahoituksen turvaamiseksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Valtio ei jätä maakuntia rahoittamatta, vaikkei ohjaus toimisikaan ja budjetti ylittyisi. Tätä kutsutaan pehmeän budjettirajoitteen ongelmaksi. Eli periaatteessa maakunnalla on ylhäältä asetettu budjetti, mutta käytännössä sitä kasvatetaan, jos tilanne sitä vaatii. Veronmaksaja joutuu pahimmillaan maksamaan palveluista moneen kertaan. Jos kehysbudjetoinnin kautta kokonaisrahoitus jää tarvetta pienemmäksi, joutuvat kuluja maksamaan omasta pussistaan sellaiset henkilöt, joilla siihen on mahdollisuus. Esimerkiksi vanhukset voivat joutua myymään omistusasuntojaan maksaakseen hoivasta. Käytännössä omasta hoidostaan maksavat ylimääräistä sellaiset ihmiset, jotka myös maksavat enemmän veroja.</p><p>&nbsp;</p><p>Toistaiseksi on epäselvää vähentävätkö suunnitteilla olevat tietojärjestelmät yksittäisten toimijoiden hallinnointi- ja raportointitaakkaa. Raportoinnin ja tehottomuuden maksaa asiakas ja hintalappu on sitä suurempi, mitä pienemmille harteille kustannukset lankeavat. Terveydenhuollon tietojärjestelmät edellyttävät mittavia investointeja tuli sote-uudistus tai ei. On järkevää edetä yhtenäisen arkkitehtuurin suuntaan, jossa on rajapinnat erilaisille tietojärjestelmille.</p><p>&nbsp;</p><p>IT-ratkaisujen kautta ei soten säästöjä kuitenkaan ole haettavissa ellei rahoitus- ja johtamisratkaisua muuteta radikaalisti. Tietojärjestelmien kehittymisen myötä viime vuosikymmeninä ei hoivatyön tuottavuus ole juuri noussut. On tärkeä erottaa mitattu tuottavuus todellisesta tuottavuudesta. Hoidon laatu ja tarkkuus parantuvat terveysteknologian myötä. Sen sijaan perusterveydenhoito on edelleen varsin työvoimavaltaista. Teknologia voi nostaa toiminnan tehokkuutta vain, jos on kannustin kasvattaa toiminnan tehokkuutta.</p><p>&nbsp;</p><p>Paremman saatavuuden vuoksi hoitoonpääsy helpottuu. Tämä ei tietenkään ole asiakkaiden kannalta huono asia, mutta säästöä se ei tuo kuin siltä teoreettisilta osin, että aikaisemman vaikuttavuuden kautta säästytään erikoissairaanhoidon kustannuksilta. Sote-malliin on kuitenkin sisäänrakennettu kannustin siirtää asiakkaita eteenpäin kokonaisvaltaisen paneutumisen ja ennaltaehkäisyn sijaan. Parempi saatavuus tarkoittaa palveluiden laajempaa käyttöä, mikä ainakin lyhyellä tähtäimellä kasvattaa kustannuksia sen sijaan että se toisi säästöä. Kapitaatiokorvaus mitoitetaan julkisen tuotannon mukaan. Tehokkaammasta tuotannosta syntyvät säästöt eivät siirry veronmaksajille.</p><p>&nbsp;</p><p>Mallissa verorahoitteisten terveyspalveluiden piiriin siirtyy sellaisia asiakkaita, joiden osalta rahoitus on toistaiseksi hoitunut osin tai kokonaan erillisrahoituksella. Sote-uudistuksen yhteydessä sairaanhoidon Kela-korvaukset poistuvat. Työterveyspalveluiden asiakkaat siirtyvät laajemmin julkisrahoitteisen valinnanvapauden piiriin. Potilaiden ja työnantajien aiemmin itse maksama osuus siirtyy veronmaksajien kustannettavaksi. Hammashoito, gynekologi- ja silmälääkäripalvelut ovat pitkälti olleet potilaiden itse maksamia. Näitä palveluita siirretään valinnanvapauden piiriin siirtymäajan puitteissa. Samalla muuttuvat kannustimet: järjestämisvastuuta siirretään asiakkaalta maakunnalle. Edellinen käyttää omia rahojaan (joskin Kelan ja muiden vakuutusten tukemana), jälkimmäinen valtion rahoja. Tämä ero on keskeinen, kun pohditaan kannustimia kustannustehokkuuteen.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Johtopäätös</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Kokoomus ei voi tukea sote-ratkaisua, joka on ongelmallinen EU-oikeuden näkökulmasta, joka uhkaa nostaa verorasitusta, keskittää terveysmarkkinoita kilpailun ja siten asiakkaan kustannuksella, asettaa korkean kynnyksen yritysten markkinoillepääsylle ja luo uuden hallintorakenteen, josta on haittaa kustannusten hillinnässä ja tehokkaiden hoitopolkujen järjestämisessä. Haluaisin nähdä sen päivän perustuslakivaliokunnassa, kun maakunnista haluttaisiin päästä taloudellisista syistä eroon.</p><p>&nbsp;</p><p>Todellinen valinnanvapaus edellyttää tarpeeksi laajoja sote-markkinoita, tehokasta integraatiota sekä yhden kanavan rahoitusta. Olen <a href="http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190693-sote-meilla-on-vaihtoehtoja">kirjoittanut</a> sen puolesta, että meillä olisi perusterveydenhoidossa ja elektiivisissä palveluissa valtakunnallinen raha seuraa asiakasta -malli, jonka rahoittaisi Kela. Tarvittava korvausjärjestelmä on jo olemassa ja järjestämis- ja rahoitusvastuu kulkisivat käsi kädessä. Jälkimmäinen ulottuisi myös lääkkeisiin. Nykyisessä ja hallituksen esittämässä sote-mallissa lääkäri voi määrätä lääkkeitä Kelan piikkiin, silloinkin, kun niitä ei välttämättä tarvita. Lääkärillä ei myöskään ole kannustinta katsoa sen perään, että asiakas tosiaan käyttää saamansa lääkkeet.</p><p>&nbsp;</p><p>Kela-korvaukset säilyttämällä ja niiden korvaustasoa vaiheittain lisäämällä saataisiin aikaan sote-arkkitehtuuri, joka kehittyy spontaanisti parhaiden käytäntöjen ja kilpailun kautta. Järjestämisvastuuta siirrettäisiin ajan myötä kunnilta valtiolle ja ihmisille itselleen. Se vie aikaa, mutta niin vie myös ehdotetun mallin toteuttaminen ilman että se johtaa toimivampaan lopputulokseen. Revoluution sijaan on tehtävä tilaa evoluutiolle. Se tarkoittaa innovatiivisia tapoja käyttää hyväksi teknologiaa ja tilaa yksilöllisille hoitopoluille.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomessa on esimerkkejä sote-integraation toteuttamisesta kustannustehokkaalla tavalla, kuten Eksote ja Siun sote -mallit. On myös esimerkkejä toimivista kokonaisulkoistuksista, vaikkeivat ne markkinoita avaakaan. Mikäli esitetystä maakunta-sote-mallista luovutaan, kunnilla olisi jälleen tilaa lähteä kehittämään uusia ratkaisuja &ndash; yhä leveämmille hartioille. Kunnat voisivat halutessaan siirtää soten rahoituksen ja järjestämisen suoraan valtiolle; silloin kunnan asukkaille luotaisiin kapitaatiopohjainen terveystili Kelaan ja mahdollisuus käyttää palveluita lähikunnissa yksityisen tai julkisen tuottamana. Siirryttäisin kohti yhden luukun palveluperiaatetta.</p><p>&nbsp;</p><p>Sote-alue olisi valtakunnallinen. Lähipalvelut saisi läheltä, mutta erikoistuneita toimenpiteitä varten potilas voisi valita parhaan tuottajan koko maasta. Mitä erikoistuneempi palvelu, sitä keskitetympi toiminto. Esimerkiksi valtakunnallisesti riittäisi muutama &ldquo;tekoniveltehdas&rdquo;. Kun puhutaan ihmistä kerran elämässä kohtaavasta, mutta terveyden ja elämänlaadun kannalta ratkaisevasta toimenpiteestä, on potilailla valmius liikkua palvelun perässä jopa satoja kilometrejä. Laajan päivystyksen sairaaloita maassa olisi ehdotetun mukaisesti 12.</p> Hallitus on kertonut tuovansa esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslaiksi eduskuntaan maaliskuun alussa eli lähipäivinä. Koko sote-uudistus eli siihen liittyvät lakiesitykset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi ja laiksi maakuntahallinnosta odottavat valinnanvapauslain tuomista eduskunnan käsiteltäväksi.

 

Hallitus on asettanut sote-uudistuksen tavoitteeksi palvelujen saatavuuden parantamisen, asiakaslähtöisyyden lisäämisen, terveyserojen pienentämisen sekä kustannusten kasvun hillitsemisen. Sote-ratkaisu ei toteuta sille asetettuja tavoitteita. Palveluntuottajan asiakkaaksi pääsee tulevaisuudessa helpommin, mutta se ei vielä tarkoita parempaa hoitoon pääsyä eikä  varsinkaan kokonaisvaltaista hoitoa. Asiantuntijoiden mukaan ratkaisu ei pienennä terveyseroja.

 

Esityksen suhde EU-oikeuteen on epäselvä. Sote-ratkaisun laskennallinen kustannussäästö nojaa valtion asettamaan budjettirajoitteeseen, joka todennäköisemmin pettää kuin pysyy. Ratkaisussa ei ole sisäänrakennettuja kannustimia kustannustehokkuuden aikaansaamiseksi. Lisäksi ratkaisu sementoi Suomeen uuden hallintorakenteen, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Tästä hallintorakenteesta on tulevaisuudessa vaikea peruuttaa, vaikka sote-ratkaisu jouduttaisiin laatimaan uudelleen.

 

Kokoomuksen ei tule hyväksyä ehdotettua sote-uudistusta. On virheitä, jotka voi tehdä vain kerran. Perustelen seuraavassa näkemykseni. Teksti on pitkä, joten halutessasi voit hypätä suoraan johtopäätöksiin.

 

Suurten markkinat ja heikot kannustimet

 

Maakunnat tarjoavat palveluaan jatkossa liikelaitoksen tai yhtiön puitteissa. Yhtiöittämisvelvoitteesta luovuttiin perustuslakivaliokunnan kesällä antaman tuomion jälkeen. Perustuslakivaliokunnan päätös oli poliittisuudessaan omituinen. Mietinnöstä ei käy ilmi, miten yhtiöittämisvelvollisuus vaarantaisi yhdenvertaisuuden tai miksi maakunnan kokonaan omistama yhtiö olisi yhdenvertaisuuden kannalta huonompi kuin maakunnan liikelaitos. EU-oikeuden valiokunta kuittasi toteamalla, että EU-oikeus ei välttämättä edellytä yhtiöittämistä. Korkein hallinto-oikeus (KHO) ja lukuisat muut asiantuntijat ovat tästä eri mieltä.

 

Hallituksen tulisi tarkistaa mallin yhteensopivuus EU-oikeuden kanssa. KHO:n mielestä EU:n tulee selvittää, saavatko maakuntien liikelaitokset EU:n säädöksissä kiellettyä valtiontukea ja ovatko liikelaitokset ylipäätään taloudellisia vai ei-taloudellisia toimijoita. EU-oikeus on kansallisen lain yläpuolella. Jos arviota ei pyydetä, saattaa komissio puuttua Suomen terveydenhuoltojärjestelmään jälkikäteen.

 

Liikelaitos ei voi mennä konkurssiin eikä se maksa veroja. Sen kanssa kilpaillakseen on yksityisen yrityksen oltava mahdollisimman suuri. Suuruuden ekonomiaan tähdätään myös suoralla sääntelyllä ja sote-palveluiden rahoitusratkaisulla. Sote-keskusten korvaukset pohjaavat kapitaatiorahoitukseen. Kapitaatiokorvauksella tarkoitetaan kuukausittaista kiinteää korvausta, joka on sidottu sosiaali- ja terveyskeskukseen listautuneen asiakkaan vastuuaikaan. Kiinteän korvauksen lisäksi maakunta voi maksaa sote-keskukselle muita korvauksia suoriteperusteisesti ja kannustinperusteisesti sekä esimerkiksi syrjäisyyden perusteella. Suunnitelmissa on, että kaksi kolmasosaa tuottajien korvauksista määräytyisi kiinteästi.

 

Kapitaation suuruutta ei vielä ole päätetty, mutta se mitoitettaneen julkisen palvelutuotannon kustannustason mukaisesti. Yksityiset palveluntuottajat toimivat tehokkaammin kuin julkinen palveluntuotanto, jolloin ne pystyvät tuottamaan perustason palvelut annetulla kustannustasolla. Se edellyttää kuitenkin yksiköiltä laajaa asiakaspohjaa eli vastuuväestöä. Asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin kautta rahoitetuissa palveluissa kysymys on riittävän suuresta määrästä palveluja. Pienillä toimijoilla ei ole mahdollisuuksia osallistua palveluntuotantoon itsenäisesti. Suurilla yksiköillä on mahdollisuus hankkia toimeentuloa muista lähteistä, esimerkiksi ohjaamalla potilaita erikois- ja lisäpalveluihin. Maakunta korvaa lisäpalvelut.

 

Henkilöstöön, tiloihin, tarvikkeisiin ja tukipalveluihin liittyvien velvoitteiden lisäksi palveluntuottajiin kohdistuu vaatimuksia hallinnollisiin ja palveluprosesseihin liittyen. Palveluntuottajille on asetettu raportointivelvoitteita, joiden täyttämistä lakiesityksen vaikutusarviointi pitää haasteellisena ilman “toiminnanohjausjärjestelmiä”. Myös kuuden kuukauden irtisanoutumisaika palveluntuottajaverkostosta sekä yksittäisen toimijan vastuu toiminnastaan aiheutuvista hoitokomplikaatioista korottavat alalle tulon kynnystä. Kuten millä tahansa toimialalla, monimuotoinen sääntely luo kilpailuetua suuremmille palveluntuottajille.

 

Myös maakunta voi asettaa tuottajille lisävaatimuksia palveluiden ja niiden saatavuuden osalta. Maakunnilla on yksipuolinen oikeus muuttaa ehtoja koskevaa hallintopäätöstään sekä suoran valinnan palvelujen ja asiakassetelillä annettavien palvelujen kanssa tehtävää sopimustaan. Tämä kasvattaa palveluntuottajien liiketoimintaan kohdistuvaa riskiä. Sääntelymahdollisuus antaa maakunnille mahdollisuuden suojella omaa palvelutuotantoaan kilpailulta.  

 

Kapitaatio saattaa johtaa laadun alentamiseen, alihoitamiseen ja potilaiden valikoimiseen.

Kustannusten siirtäminen perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon (ESH) on meillä tuttu ongelma. Kunta kantaa sairaanhoitopiirin rahoituksesta osavastuun, siinä missä yksityinen toimija ei vastaa erikoissairaanhoidon rahoituksesta lainkaan, tuotti sen maakunta tai yksityinen.

 

Yksityisillä toimijoilla on kannustin siirtää potilaita tutkimuksellisten ja hoidollisten toimenpiteiden osalta eteenpäin kahdesta syystä. Ensinnäkin, siirtämällä “vaikeat” potilaat eteenpäin, pidetään omat kustannukset hallinnassa. Ihmisiä saatetaan ohjata toimenpiteisiin kuten ortopedin suorittamiin leikkauksiin myös silloin kun kuntoutus ja tehokas fysioterapia tuottaisi paremman lopputuloksen. Toisekseen, asiakassetelimallilla yksityisillä toimijoilla on mahdollisuus tarjota omia ESH-palveluita erillistä korvausta vastaan.

 

Valinnanvapausmalli ei pienennä terveyseroja. Niiden hillitseminen terveyspalveluilla on muutenkin haastavaa, kun suurin osa terveyseroista johtuu tutkimusten mukaan ihmisten elintavoista ja elinolosuhteista. Malli ei kohdenna palveluja niille väestöryhmille, jotka niitä eniten tarvitsisivat, vaan lisää palvelujen käyttöä suhteellisen terveen väestön joukossa. Palvelujen käyttö kasvaa, mutta niiden vaikuttavuus huononee.

 

Sosiaali- ja terveydenhuollon yksityinen tuotanto on keskittynyt neljälle suurelle yritykselle. Tilastojen mukaan 95 prosenttia alan yrityksistä työllistää alle kymmenen henkeä, mutta näistä valtaosa on suurten yritysten alihankkijoita kuten ammatinharjoittajana toimivia yksityislääkäreitä. Joukossa on myös ammatinharjoittajina toimivia fysioterapeutteja. Uudistus ajaa nyt yrittäjänä toimivia lääkäreitä ja muita ammatinharjoittajia yhä enemmän terveysyritysten palvelukseen. Pienillä toimijoilla ei uudessa sote-ratkaisussa ole edellytyksiä itsenäiselle toiminnalle.

 

Mitä sitten? Eikö ole parempi, jos ihmiset saavat palvelunsa jatkossa suurista yksiköistä, kun se on tehokkaampaa? On eri asia pyrkiä tehokkaaksi suuryksikön tasolla kuin järjestelmätasolla. Ero on siinä, kuka käärii tehokkuudesta saatavan hyödyn. Esitetty sote-malli ei johda järjestelmätason tehokkuuteen. Valtion asettama pehmeä budjettirajoite yhdistettynä vaillinaiseen kilpailuun sen sijaan tulee veronmaksajille kalliiksi. Kilpailua ei käytännössä ole, jos markkinoilla on vain muutama toimija ja niiden rahoitus pohjaa pikemmin asiakasmäärään kuin hoitoon. Jos maksetaan potilaiden rekisteröitymisestä eikä potilaiden hoidosta, järkevä yritys pyrkii rekisteröimään potilaita eikä hoitamaan heitä. Se tarkoittaa liiketoiminnassa panostuksia markkinointiin asiakaslähtöisen hoidon sijaan.

 

Ehdotetussa mallissa ihmiset siirtyvät valinnanvapauden puitteissa laajemmin yksityisten tuottajien asiakkaiksi. STM:n arviossa noin neljäsosa siirtyy yksityiselle kolmen vuoden aikana, mutta luku on todennäköisesti ajan myötä paljon suurempi. On hyvin todennäköistä, että jopa 50-60 % ihmisistä siirtyy yksityisten asiakkaiksi. Tämä johtaa siihen, että maakunnille tulee rahoitusongelma. Ne joutuvat ohjaamaan yhä suuremman osan kapitaatiokorvauksista yksityisille toimijoille. Samalla ne joutuvat skaalaamaan omaa tuotantoaan alaspäin – jos eivät saa lisää rahoitusta valtiolta.

 

Valtiovarainministeriön ja Tilastokeskuksen laskelmissa maakuntiin siirtyvästä henkilöstöstä karkeasti arvioiden 40 % on jäämässä eläkkeelle 2030 mennessä. Tästä huolimatta maakunnat joutuvat todennäköisesti järjestämään yt-neuvotteluita, joiden seurauksena maakuntien 250 000 sote-työntekijästä vajaa kolmannes jouduttaneen irtisanomaan. Näistä yksityiset palkkaavat karkeasti noin puolet ja yli viisikymppiset jäävät työttömiksi ja odottelemaan eläkkeellepääsyä.

 

Tässä asetelmassa, ilman päinvastaisia kannustimia, maakunnat vetäytyisivät perusterveydenhoidon palveluista. Maakunnilla ei kuitenkaan ole syitä kutistaa omaa toimintaansa. Niiden kustannukset keskittyvät erikoissairaanhoitoon, johon ne toimivat vain osittain portinvartijoina. Maakunta arvioi asiakassetelien käytön. Sen on siitä huolimatta vaikea puuttua yksittäisiin hoitopolkuihin, joissa se ei ole osallisena. Kapitaatiomallissa on valta sillä taholla, jolla on oikeus tehtailla lähetteitä. Tuo valta on toimijoilla, jotka eivät itse vastaa niiden kustannuksista.

 

Entä ne säästöt?

 

Kellään ei ole käsitystä siitä, mitä nyt käsittelyssä oleva sote-uudistus maksaa. Tavoite on saavuttaa kolmen miljardin säästö sotemenojen perusuraan 2020-2030. Sotemenojen “perusura” on ennuste tulevien vuosien sotemenoista siinä missä laskennallinen säästöurakin. Julkisen rahoituksen piirissä olevien sotemenojen ennakoidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä nykytasosta 10 miljardia euroa. Suunnitteilla olevalla uudistuksella tavoitellaan ”vain” 7 miljardin euron kasvua. Säästö perustellaan sillä, että maakunnille ohjataan valtiolta vain sen verran rahaa. Valtiovarainministeriössä lasketaan sen varaan, että maakunnille asetettu budjetti sekä riittävä valtiolta tuleva ohjaus johtavat kustannuskehyksessä pysymiseen. Mikä voisi mennä pieleen?

 

Maakunnilla ei ole kannustimia panostaa tehokkaaseen rahankäyttöön. Niiden järjestämisvelvoite ja rahoitus on asetettu ylhäältä. Maakunnilla ei ole omaa budjettivaltaa, veronkantoa ja velkaantumisoikeutta. Jo nyt on tiedossa, että osa maakunnista on taloudellisesti niin heikkoja, ettei niillä ole pärjäämisen edellytyksiä. Hoitoketjujen järjestäminen edellyttää mittavaa hallintoa.

 

Maakunnille valittava poliittinen päätöksentekokerros ei auta asiaa. Maakuntavaaleissa ei voiteta teemoilla, joilla säästää valtion rahaa oman maakunnan kustannuksella. Poliitikkojen mahdollisuuksiksi “profiloitua” jääkin maakunnan palvelukirjon laajentaminen. Kuten millä tahansa ulkopuolisesta rahasta riippuvaisella toimijalla maakunnan kannattaa maksimoida kulunsa, jotta seuraavan vuoden määräraha olisi mahdollisimman suuri. Sillä ei ole syytä palauttaa rahaa valtiolle. Maakunnan liikelaitoksen budjetti perustuu pääosin tuotannon määrään ja valinnanvapaus luo kannustimen houkutella potilaita oman rahoituksen turvaamiseksi.

 

Valtio ei jätä maakuntia rahoittamatta, vaikkei ohjaus toimisikaan ja budjetti ylittyisi. Tätä kutsutaan pehmeän budjettirajoitteen ongelmaksi. Eli periaatteessa maakunnalla on ylhäältä asetettu budjetti, mutta käytännössä sitä kasvatetaan, jos tilanne sitä vaatii. Veronmaksaja joutuu pahimmillaan maksamaan palveluista moneen kertaan. Jos kehysbudjetoinnin kautta kokonaisrahoitus jää tarvetta pienemmäksi, joutuvat kuluja maksamaan omasta pussistaan sellaiset henkilöt, joilla siihen on mahdollisuus. Esimerkiksi vanhukset voivat joutua myymään omistusasuntojaan maksaakseen hoivasta. Käytännössä omasta hoidostaan maksavat ylimääräistä sellaiset ihmiset, jotka myös maksavat enemmän veroja.

 

Toistaiseksi on epäselvää vähentävätkö suunnitteilla olevat tietojärjestelmät yksittäisten toimijoiden hallinnointi- ja raportointitaakkaa. Raportoinnin ja tehottomuuden maksaa asiakas ja hintalappu on sitä suurempi, mitä pienemmille harteille kustannukset lankeavat. Terveydenhuollon tietojärjestelmät edellyttävät mittavia investointeja tuli sote-uudistus tai ei. On järkevää edetä yhtenäisen arkkitehtuurin suuntaan, jossa on rajapinnat erilaisille tietojärjestelmille.

 

IT-ratkaisujen kautta ei soten säästöjä kuitenkaan ole haettavissa ellei rahoitus- ja johtamisratkaisua muuteta radikaalisti. Tietojärjestelmien kehittymisen myötä viime vuosikymmeninä ei hoivatyön tuottavuus ole juuri noussut. On tärkeä erottaa mitattu tuottavuus todellisesta tuottavuudesta. Hoidon laatu ja tarkkuus parantuvat terveysteknologian myötä. Sen sijaan perusterveydenhoito on edelleen varsin työvoimavaltaista. Teknologia voi nostaa toiminnan tehokkuutta vain, jos on kannustin kasvattaa toiminnan tehokkuutta.

 

Paremman saatavuuden vuoksi hoitoonpääsy helpottuu. Tämä ei tietenkään ole asiakkaiden kannalta huono asia, mutta säästöä se ei tuo kuin siltä teoreettisilta osin, että aikaisemman vaikuttavuuden kautta säästytään erikoissairaanhoidon kustannuksilta. Sote-malliin on kuitenkin sisäänrakennettu kannustin siirtää asiakkaita eteenpäin kokonaisvaltaisen paneutumisen ja ennaltaehkäisyn sijaan. Parempi saatavuus tarkoittaa palveluiden laajempaa käyttöä, mikä ainakin lyhyellä tähtäimellä kasvattaa kustannuksia sen sijaan että se toisi säästöä. Kapitaatiokorvaus mitoitetaan julkisen tuotannon mukaan. Tehokkaammasta tuotannosta syntyvät säästöt eivät siirry veronmaksajille.

 

Mallissa verorahoitteisten terveyspalveluiden piiriin siirtyy sellaisia asiakkaita, joiden osalta rahoitus on toistaiseksi hoitunut osin tai kokonaan erillisrahoituksella. Sote-uudistuksen yhteydessä sairaanhoidon Kela-korvaukset poistuvat. Työterveyspalveluiden asiakkaat siirtyvät laajemmin julkisrahoitteisen valinnanvapauden piiriin. Potilaiden ja työnantajien aiemmin itse maksama osuus siirtyy veronmaksajien kustannettavaksi. Hammashoito, gynekologi- ja silmälääkäripalvelut ovat pitkälti olleet potilaiden itse maksamia. Näitä palveluita siirretään valinnanvapauden piiriin siirtymäajan puitteissa. Samalla muuttuvat kannustimet: järjestämisvastuuta siirretään asiakkaalta maakunnalle. Edellinen käyttää omia rahojaan (joskin Kelan ja muiden vakuutusten tukemana), jälkimmäinen valtion rahoja. Tämä ero on keskeinen, kun pohditaan kannustimia kustannustehokkuuteen.

 

Johtopäätös

 

Kokoomus ei voi tukea sote-ratkaisua, joka on ongelmallinen EU-oikeuden näkökulmasta, joka uhkaa nostaa verorasitusta, keskittää terveysmarkkinoita kilpailun ja siten asiakkaan kustannuksella, asettaa korkean kynnyksen yritysten markkinoillepääsylle ja luo uuden hallintorakenteen, josta on haittaa kustannusten hillinnässä ja tehokkaiden hoitopolkujen järjestämisessä. Haluaisin nähdä sen päivän perustuslakivaliokunnassa, kun maakunnista haluttaisiin päästä taloudellisista syistä eroon.

 

Todellinen valinnanvapaus edellyttää tarpeeksi laajoja sote-markkinoita, tehokasta integraatiota sekä yhden kanavan rahoitusta. Olen kirjoittanut sen puolesta, että meillä olisi perusterveydenhoidossa ja elektiivisissä palveluissa valtakunnallinen raha seuraa asiakasta -malli, jonka rahoittaisi Kela. Tarvittava korvausjärjestelmä on jo olemassa ja järjestämis- ja rahoitusvastuu kulkisivat käsi kädessä. Jälkimmäinen ulottuisi myös lääkkeisiin. Nykyisessä ja hallituksen esittämässä sote-mallissa lääkäri voi määrätä lääkkeitä Kelan piikkiin, silloinkin, kun niitä ei välttämättä tarvita. Lääkärillä ei myöskään ole kannustinta katsoa sen perään, että asiakas tosiaan käyttää saamansa lääkkeet.

 

Kela-korvaukset säilyttämällä ja niiden korvaustasoa vaiheittain lisäämällä saataisiin aikaan sote-arkkitehtuuri, joka kehittyy spontaanisti parhaiden käytäntöjen ja kilpailun kautta. Järjestämisvastuuta siirrettäisiin ajan myötä kunnilta valtiolle ja ihmisille itselleen. Se vie aikaa, mutta niin vie myös ehdotetun mallin toteuttaminen ilman että se johtaa toimivampaan lopputulokseen. Revoluution sijaan on tehtävä tilaa evoluutiolle. Se tarkoittaa innovatiivisia tapoja käyttää hyväksi teknologiaa ja tilaa yksilöllisille hoitopoluille.

 

Suomessa on esimerkkejä sote-integraation toteuttamisesta kustannustehokkaalla tavalla, kuten Eksote ja Siun sote -mallit. On myös esimerkkejä toimivista kokonaisulkoistuksista, vaikkeivat ne markkinoita avaakaan. Mikäli esitetystä maakunta-sote-mallista luovutaan, kunnilla olisi jälleen tilaa lähteä kehittämään uusia ratkaisuja – yhä leveämmille hartioille. Kunnat voisivat halutessaan siirtää soten rahoituksen ja järjestämisen suoraan valtiolle; silloin kunnan asukkaille luotaisiin kapitaatiopohjainen terveystili Kelaan ja mahdollisuus käyttää palveluita lähikunnissa yksityisen tai julkisen tuottamana. Siirryttäisin kohti yhden luukun palveluperiaatetta.

 

Sote-alue olisi valtakunnallinen. Lähipalvelut saisi läheltä, mutta erikoistuneita toimenpiteitä varten potilas voisi valita parhaan tuottajan koko maasta. Mitä erikoistuneempi palvelu, sitä keskitetympi toiminto. Esimerkiksi valtakunnallisesti riittäisi muutama “tekoniveltehdas”. Kun puhutaan ihmistä kerran elämässä kohtaavasta, mutta terveyden ja elämänlaadun kannalta ratkaisevasta toimenpiteestä, on potilailla valmius liikkua palvelun perässä jopa satoja kilometrejä. Laajan päivystyksen sairaaloita maassa olisi ehdotetun mukaisesti 12.

]]>
86 http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251516-sote-esitys-ei-tayta-sille-asetettuja-tavoitteita#comments Kotimaa Maakunnat Säästöt Sote Valinnanvapaus Wed, 28 Feb 2018 11:46:23 +0000 Elina Lepomäki http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251516-sote-esitys-ei-tayta-sille-asetettuja-tavoitteita
Sote, syöpähoidot ja banaanien hinta http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250785-sote-syopahoidot-ja-banaanien-hinta <p>Terveystaloustieteen päivät kokoavat vuosittain helmikuun alussa yhteen suomalaisia terveydenhuollon asiantuntijoita. Sote-uudistus on ollut päivien kestoaihe jo usean vuoden ajan. Eniten julkisuutta vuoden 2018 tapahtuman esityksistä sai professori Markku Pekurisen katsaus terveydenhuollon rahoitukseen sote-uudistuksessa. Hän toi esiin, että maakuntien rahoitus ottaisi jatkossa huomioon sote-kulujen kasvun vain osittain. Prof. Pekurisen mukaan ehdotettu sote-malli ei pysty toteuttamaan kustannusten kasvun hillitsemistavoitetta, mutta valiovarainministeriö toteuttaisi siitä riippumatta kehysbudjetoinnilla sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen rajoituksia. Maakuntien kustannuskehitystä kuvaamaan rakennettaisiin uusi indeksi, joka seuraa yleistä hintakehitystä terveydenhuollon kustannuskehityksen sijasta. Julkisuuteen antamassaan kommentissa prof. Pekurinen toikin esiin, että jatkossa soten rahoitukseen vaikuttaa enemmän banaanien hinta, kuin terveydenhuollon todelliset kulut.</p><p>Hiukan Terveystaloustieteen päivien jälkeen Kuntaliitto, Kuntarahoitus, Keva ja Kuntatyönantajat julkaisivat 5.2.2018 maakuntien rahoitusmalleja koskevan tutkimuksen &rdquo;Miten maakuntien toimintaa rahoitetaan&rdquo;, jonka Tampereen yliopiston tutkijaryhmä oli ao. tahojen toimeksiannosta laatinut. Vaikka sote- ja maakuntauudistusta on Suomessa valmisteltu kauan ja hartaasti, toteavat tutkimuksen tekijät, että laajempi keskustelu maakuntien rahoituksesta on käymättä ja valmistelu eri vaihtoehtojen osalta tekemättä. Tutkimuksen toimeksiantajat toteavatkin tiedotteessaan, että Sipilän hallituksen ehdottama maakuntien rahoitusmalli on väliaikainen. Pysyvää rahoitusmallia tulisi selvittää huolellisesti seuraavan hallituskauden aikana. Toimintamenojen rahoittamisen lisäksi olisi maakuntien investointien rahoitus ratkaistava kestävällä tavalla esimerkiksi maakuntien verotusoikeudella valtionapujen lisänä.</p><p>Kolmas terveydenhuollon rahoituksen kestävyyteen vaikuttava selvitys julkaistiin Brysselissä 9.2.2018. Olin itse mukana komission asiantuntijaryhmässä, joka selvitti uusien innovatiivisten lääkkeiden hinnoittelua. Erityisesti uudet syöpälääkkeet ovat hyvin kalliita ja yhden potilaan lääkehoito voi maksaa satoja tuhansia euroja. Sipilän hallitus on omalta osaltaan pyrkinyt avaamaan esimerkiksi suomalaisten potilastietoja yritysten kehitystoimintaa varten. Suomeen ei kuitenkaan ole edes yritetty luoda mekanismia, millä julkiselle rahalla rakennettujen tietovarastojen kautta kehitetyt uudet innovatiiviset hoidot eivät maksaisi kohtuuttomasti. Innovatiivisten hoitojen kehittämisen taloudelliset hyödyt menevät nyt kansainväliselle teollisuudelle, kun taas hoidon kustannukset jäävät rasittamaan tulevien maakuntien jo lähtötilanteessa alimitoitettuja budjetteja.</p><p>Jotta terveydenhuollon rahoituksen haasteet tulisivat ymmärrettäväksi, on hyvä korostaa sitä, mistä terveydenhuollon kustannukset muodostuvat. Valtaosa kustannuksista on henkilökustannuksia eli lääkärien, sairaanhoitajien ja lähihoitajien palkkoja. Esimerkiksi vanhusten hoito on tavattoman työvoimavaltaista. Robotit voivat korvata henkilöstöä joidenkin tehtävien osalta tulevaisuudessa, mutta mitään näyttöä siitä, että hoitorobotit olisivat ihmistyövoimaa halvempia, ei ole. Uuden teknologian käyttöönotto on joka tapauksessa aluksi merkittävä investointi, jonka tuottavuushyödyt tulevat esiin vasta vuosien kuluessa. En usko, että Suomessa seuraavan kymmenen vuoden kuluessa voidaan oleellisesti vähentää esimerkiksi vanhuspalvelujen henkilökuntaa, vaan vanhusväestön määrän kasvu päinvastoin tulee lisäämään henkilöstön tarvetta ja henkilöstökuluja.</p><p>Toinen merkittävä kustannuserä muodostuu uudesta teknologiasta. Yritykset eivät uuden teknologian kehittämisellä pyri oman myyntinsä vähentämiseen, vaan yleensä ne pyrkivät liikevaihtonsa ja voittojensa kasvattamiseen. Suomen valtiolla ja valtiovarainministeriön kehysbudjeteilla on kovin vähän vaikutusta siihen, miten esimerkiksi uusien syöpälääkkeiden hinnat kansainvälisillä markkinoilla muodostuvat. Kun tulevaisuudessa joka toinen suomalainen tulee elämänsä aikana sairastumaan syöpään, lisääntyvät hoitokustannukset vääjäämättä, jos haluamme pysyä länsimaisen lääketieteen kehityksessä mukana. Jos uudet hoidot taas rajataan Suomessa palveluvalikoiman ulkopuolelle, lähtevät varakkaat potilaat näitä hoitoja hakemaan muista Euroopan unionin jäsenmaista.</p><p>Kolmas iso kustannuserä muodostuu rakennusinvestoinneista. Suomessa on sairaalakapasiteettia yli tarpeen ja sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii keskittämisasetuksella sulkemaan pieniä yksiköitä. STM:n asetuksilla on kuitenkin vähän vaikutusta megatrendeihin kuten väestön muuttamiseen kaupunkikeskuksiin. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulle muuttaa seuraavan 10 vuoden aikana n. 250&nbsp;000 henkilöä eli yhden maakunnan verran uusia asukkaita. Jotta palvelujen tarve tulisi tyydytetyksi, tulisi alueelle 2020-luvulla rakentaa uusi laajan päivystyksen keskussairaala ja useita sote-keskuksia. Prof. Pekurinen toikin Terveystaloustieteen päivien esityksessä esiin, että jostain syystä sote-uudistuksen vaikutusarvioinneissa on ajateltu, että parempi palvelujen saatavuus tulisi tapahtumaan ilman uusien investointien kustannuksia.</p><p>Toin jo keväällä 2017 perustuslakivaliokunnalle antamassani lausunnossa esiin huoleni sen osalta, miten soteen ehdotettu terveydenhuollon rahoitusmalli vastaa perustuslakimme vaatimusta riittävistä terveyspalveluista. Sipilän hallituksen sote-uudistus alkaa näyttää yhä enemmän rahoituksen leikkaushankkeelle, jossa julkisen terveydenhuollon tarveperusteisesta rahoituksesta on tarkoitus vähentää n. 10 %. Jos suomalaisten syöpäpotilaiden hyvä hoito riippuu jatkossa banaanien korkeasta hinnasta, ei voi muuta kuin toivoa banaaninviljelijöille huonoja satovuosia 2020-luvulla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Terveystaloustieteen päivät kokoavat vuosittain helmikuun alussa yhteen suomalaisia terveydenhuollon asiantuntijoita. Sote-uudistus on ollut päivien kestoaihe jo usean vuoden ajan. Eniten julkisuutta vuoden 2018 tapahtuman esityksistä sai professori Markku Pekurisen katsaus terveydenhuollon rahoitukseen sote-uudistuksessa. Hän toi esiin, että maakuntien rahoitus ottaisi jatkossa huomioon sote-kulujen kasvun vain osittain. Prof. Pekurisen mukaan ehdotettu sote-malli ei pysty toteuttamaan kustannusten kasvun hillitsemistavoitetta, mutta valiovarainministeriö toteuttaisi siitä riippumatta kehysbudjetoinnilla sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen rajoituksia. Maakuntien kustannuskehitystä kuvaamaan rakennettaisiin uusi indeksi, joka seuraa yleistä hintakehitystä terveydenhuollon kustannuskehityksen sijasta. Julkisuuteen antamassaan kommentissa prof. Pekurinen toikin esiin, että jatkossa soten rahoitukseen vaikuttaa enemmän banaanien hinta, kuin terveydenhuollon todelliset kulut.

Hiukan Terveystaloustieteen päivien jälkeen Kuntaliitto, Kuntarahoitus, Keva ja Kuntatyönantajat julkaisivat 5.2.2018 maakuntien rahoitusmalleja koskevan tutkimuksen ”Miten maakuntien toimintaa rahoitetaan”, jonka Tampereen yliopiston tutkijaryhmä oli ao. tahojen toimeksiannosta laatinut. Vaikka sote- ja maakuntauudistusta on Suomessa valmisteltu kauan ja hartaasti, toteavat tutkimuksen tekijät, että laajempi keskustelu maakuntien rahoituksesta on käymättä ja valmistelu eri vaihtoehtojen osalta tekemättä. Tutkimuksen toimeksiantajat toteavatkin tiedotteessaan, että Sipilän hallituksen ehdottama maakuntien rahoitusmalli on väliaikainen. Pysyvää rahoitusmallia tulisi selvittää huolellisesti seuraavan hallituskauden aikana. Toimintamenojen rahoittamisen lisäksi olisi maakuntien investointien rahoitus ratkaistava kestävällä tavalla esimerkiksi maakuntien verotusoikeudella valtionapujen lisänä.

Kolmas terveydenhuollon rahoituksen kestävyyteen vaikuttava selvitys julkaistiin Brysselissä 9.2.2018. Olin itse mukana komission asiantuntijaryhmässä, joka selvitti uusien innovatiivisten lääkkeiden hinnoittelua. Erityisesti uudet syöpälääkkeet ovat hyvin kalliita ja yhden potilaan lääkehoito voi maksaa satoja tuhansia euroja. Sipilän hallitus on omalta osaltaan pyrkinyt avaamaan esimerkiksi suomalaisten potilastietoja yritysten kehitystoimintaa varten. Suomeen ei kuitenkaan ole edes yritetty luoda mekanismia, millä julkiselle rahalla rakennettujen tietovarastojen kautta kehitetyt uudet innovatiiviset hoidot eivät maksaisi kohtuuttomasti. Innovatiivisten hoitojen kehittämisen taloudelliset hyödyt menevät nyt kansainväliselle teollisuudelle, kun taas hoidon kustannukset jäävät rasittamaan tulevien maakuntien jo lähtötilanteessa alimitoitettuja budjetteja.

Jotta terveydenhuollon rahoituksen haasteet tulisivat ymmärrettäväksi, on hyvä korostaa sitä, mistä terveydenhuollon kustannukset muodostuvat. Valtaosa kustannuksista on henkilökustannuksia eli lääkärien, sairaanhoitajien ja lähihoitajien palkkoja. Esimerkiksi vanhusten hoito on tavattoman työvoimavaltaista. Robotit voivat korvata henkilöstöä joidenkin tehtävien osalta tulevaisuudessa, mutta mitään näyttöä siitä, että hoitorobotit olisivat ihmistyövoimaa halvempia, ei ole. Uuden teknologian käyttöönotto on joka tapauksessa aluksi merkittävä investointi, jonka tuottavuushyödyt tulevat esiin vasta vuosien kuluessa. En usko, että Suomessa seuraavan kymmenen vuoden kuluessa voidaan oleellisesti vähentää esimerkiksi vanhuspalvelujen henkilökuntaa, vaan vanhusväestön määrän kasvu päinvastoin tulee lisäämään henkilöstön tarvetta ja henkilöstökuluja.

Toinen merkittävä kustannuserä muodostuu uudesta teknologiasta. Yritykset eivät uuden teknologian kehittämisellä pyri oman myyntinsä vähentämiseen, vaan yleensä ne pyrkivät liikevaihtonsa ja voittojensa kasvattamiseen. Suomen valtiolla ja valtiovarainministeriön kehysbudjeteilla on kovin vähän vaikutusta siihen, miten esimerkiksi uusien syöpälääkkeiden hinnat kansainvälisillä markkinoilla muodostuvat. Kun tulevaisuudessa joka toinen suomalainen tulee elämänsä aikana sairastumaan syöpään, lisääntyvät hoitokustannukset vääjäämättä, jos haluamme pysyä länsimaisen lääketieteen kehityksessä mukana. Jos uudet hoidot taas rajataan Suomessa palveluvalikoiman ulkopuolelle, lähtevät varakkaat potilaat näitä hoitoja hakemaan muista Euroopan unionin jäsenmaista.

Kolmas iso kustannuserä muodostuu rakennusinvestoinneista. Suomessa on sairaalakapasiteettia yli tarpeen ja sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii keskittämisasetuksella sulkemaan pieniä yksiköitä. STM:n asetuksilla on kuitenkin vähän vaikutusta megatrendeihin kuten väestön muuttamiseen kaupunkikeskuksiin. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulle muuttaa seuraavan 10 vuoden aikana n. 250 000 henkilöä eli yhden maakunnan verran uusia asukkaita. Jotta palvelujen tarve tulisi tyydytetyksi, tulisi alueelle 2020-luvulla rakentaa uusi laajan päivystyksen keskussairaala ja useita sote-keskuksia. Prof. Pekurinen toikin Terveystaloustieteen päivien esityksessä esiin, että jostain syystä sote-uudistuksen vaikutusarvioinneissa on ajateltu, että parempi palvelujen saatavuus tulisi tapahtumaan ilman uusien investointien kustannuksia.

Toin jo keväällä 2017 perustuslakivaliokunnalle antamassani lausunnossa esiin huoleni sen osalta, miten soteen ehdotettu terveydenhuollon rahoitusmalli vastaa perustuslakimme vaatimusta riittävistä terveyspalveluista. Sipilän hallituksen sote-uudistus alkaa näyttää yhä enemmän rahoituksen leikkaushankkeelle, jossa julkisen terveydenhuollon tarveperusteisesta rahoituksesta on tarkoitus vähentää n. 10 %. Jos suomalaisten syöpäpotilaiden hyvä hoito riippuu jatkossa banaanien korkeasta hinnasta, ei voi muuta kuin toivoa banaaninviljelijöille huonoja satovuosia 2020-luvulla.

]]>
7 http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250785-sote-syopahoidot-ja-banaanien-hinta#comments Kotimaa Budjettikehys Maakunnat Sote-uudistus Syöpä Sun, 11 Feb 2018 07:26:10 +0000 Lasse Lehtonen http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250785-sote-syopahoidot-ja-banaanien-hinta