EMU http://jonneposti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/139139/all Fri, 15 Dec 2017 11:18:25 +0200 fi Väyrysen kiusalliset esillenostot – EMU ja Nato-Isäntämaa http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247657-vayrysen-kiusalliset-esillenostot-emu-ja-nato-isantamaa <p>14.12.2017 käytiin Väyrysen osalta se toinen kierros presidenttivaaleihin 2018. Paavo hätkähdytti kahdella rajulla väitteellä &ndash; todeten niiden olevan faktoja &ndash; ehkä HS-faktantarkastaja toimii nyt &curren;, ja tutkii tarkasti miten tuolloin EMU-kuviokellunnassa kävi &ndash; kuka ja ketkä siirtelivät nappuloita tieten ja tietämättään (ymmärtämättään).</p><p><strong>Nyt Väyrysen haarukka osui istuvaan presidenttiin, olihan Paavo luvannut, että vaalikamppailu sähköistyy, kun hän astuu kehiin. Näin kävikin &ndash; ja ehdokas Sauli Niinistö vaivautui, olihan hänelle nostettu vastuupostia EMU- ja Nato-Isäntämaa pöytäkirjan arveluttavista menettelytavoista </strong>[0</p><p>&hellip;</p><p>[0 ~ <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9977681"><u>https://yle.fi/uutiset/3-9977681</u></a> -</p><p>&nbsp;</p><p>Olisikin toivottavaa, jo Niinistönkin vuoksi, että media tarttuu nyt vakavalla kädellä näiden kahden väitteen kimppuun &ndash; tutkien tarkasti mitä todella tapahtui ja mitä meiltä äänestäjiltä ehkä salattiin, pidettiin pimennossa, kun haluttiin kaksi ehkä kohtalokasta virhettä kansakunnallemme:</p><p>&nbsp;</p><p><strong>EMU </strong>[1 <strong> ja Nato-isäntämaa pöytäkirja </strong>[2</p><p>&hellip;</p><p>Ensin pureudumme EMU &ndash; junailuihin, joista kansakunta tuskin on paljoakaan tietoinen</p><p>[ - <em>EMU-kiemuroinnin aikana ehdokas Sauli Niinistö oli eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja &ndash; Väyrysen esityksen mukaan</em> &hellip; ]</p><p>&nbsp;</p><p>Tiivistelmä &ndash; vuodelta 2015 <em>(copy-paste)</em>:</p><p>&rdquo;<strong>A]</strong><br />Jos: <em>EMU:n kolmas vaihe jäsenyysneuvottelujen käymisen ennakkoehto</em>.<br /><br />2<br />Kysymys oli siten hallitusmuodosta. Millä perusteella muutetaan hallitusmuoto VJ 69&sect;:ää käyttäen?</p><p>3<br />Milloin eduskunta on hyväksynyt ennakkoehdon ja samalla kumonnut HM 72 ja 73&sect;:t?</p><p>4<br />Miksi eduskunnalle ilmoitettiin (PeVL 14/1994 vp), ettei EMU:n kolmas vaihe kuulu neuvotteluista saadun tiedon perusteella liittymissopimuksen?</p><p>5<br />Miksi eduskunnalle ilmoitettiin, ettei liittymissopimus koske hallitusmuotoa miltään osin?<br /><br /><br /><br /><strong>B]</strong><br />Jos:<em> eduskunnalla ei ollut oikeutta EMU:n kolmatta vaihetta koskevaan varaumaan, miksi eduskunnalle ei sitä ilmoitettu ennen 18. marraskuuta 1994 päätöstä?<br />Miksi eduskunnalle ilmoitettiin, ettei liittymissopimus koske hallitusmuotoa miltään osin?</em><br /><br /><strong>C]</strong><br />Jos: <em>varaumaa ei ollut, miksi eduskunnalle kerrottiin (HE 135/1994 vp ja PeVL 14/1994 vp), ettei liittymissopimus kumoa mitään hallitusmuodon pykälää?</em></p><p><br />...<br />d]<br />Tasavallan presidentti teki päätöksen EY-jäsenyyshakemuksesta 18. maaliskuuta 1992. Tasavallan presidentti ratifioi liittymissopimus -asiakirjat, hyväksyen kaikki sopimuksessa olevat asiat 8. joulukuuta 1994. Tiesivätkö he, että eduskuntaa ei perustuslain mukaan saa johtaa harhaan, saati Suomen kansaa? Tiesivätkö he, että heidän virkavalansa edellytti valtiosäännön turvaamista ja voimassa pitämistä?<br /><br />Tietokirjallisuuden mukaan EU-jäsenyyden suhteen on tapahtunut valtiorikos [? - allekirjoittaneen huomio]. Suomen oikeusviranomaisten (muun muassa oikeuskanslerin virasto) mukaan <em>kaikki oli laillista</em>. Sotilas- ja virkavalan puitteissa tietokirjallisuuden määritelmät ovat uskottavia virallisten asiakirjojen perusteella.<br /><br />&hellip;<br />Viitaten valtiopäiväjärjestykseen 11&sect;:ään vaaditaan hallitusmuodon 2&sect;:n perusteella, että tässä kirjoituksessa (mukaan lukien laaja selosteosa) esiin tulevat asiat on kansanedustajien tutkittava, koska muunlaista &rdquo;perustuslakituomioistuinta&rdquo; ei ole olemassa tätä asiaa selvittämään. Tämä kirje ja sen laaja selosteosa on tarkoitettu yksinomaan oikeuskysymysten selvittämiseen edellä mainitulla tavalla ja siinä tarkoituksessa Suomen kansalaisten käytettävissä.<br /><br />Tänään tilanteen selvittämiseen voisi soveltua myös <em>kansalaisaloiteperiaate</em>, jossa aloitteen päämääränä on muodostaa <em>perustuslakituomioistuin</em>, joka voisi tämän &rdquo;euroliitoksen&rdquo; selvittää &ndash; mahdollisista vanhenemissäännöistä huolimatta.<br /><br />Toisaalta on tärkeää saattaa asia täyteen julkisuuteen kansalaistemme taholle, jotta he tietävät mitä EU -neuvoa antavassa kansalaiskyselyssä jätettiin kysymättä ja mitä siihen kätkettiin &ndash; saatamme arvata vakaasti, että EU-kansanäänestyksen tulos olisi erilainen, jos kansalaiset olisivat tienneet, etä siihen oli todellinen &rdquo;<em>koira haudattuna</em>&rdquo; - kytkös euroon! Tätä kansalaisemme eivät tienneet äänestäessään EU:n puolesta. * - (<em>copy &ndash; paste</em>) päättyy</p><p>--- ylös merkinneenä psta Ilkka Luoma [aineistolla lähdesuoja]<br /><br /><br />* Kts. Myös Kokoomuksen piireissä kansantalous- ja finanssiasioista perillä oleva asiantuntija, <strong>Jorma Jaakkola</strong> - Valtiopetos euroon liittymisessä?</p><p>~ <a href="http://jormajaakkola.fi/EMU-petos"><u>http://jormajaakkola.fi/EMU-petos</u></a> - &hellip; &rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Tarkka ja yksityiskohtainen tapahtumakulku löytyy täältä [1</p><p>~ <a href="http://jontikka.blogspot.fi/2014/12/markasta-euroon-petos-raskauttavien.html"><u>http://jontikka.blogspot.fi/2014/12/markasta-euroon-petos-raskauttavien.html</u></a> -</p><p>&nbsp;</p><p>...</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Seuraavaksi Nato-Isäntämaa pöytäkirja ja sen käsittelyjärjestys</strong> [2</p><p>[ Väyrynen väittää, että pöytäkirja piti tuoda ensin eduskuntaan ja käsitellä siellä &ndash; tai edes ratifioida, kuten esimerkiksi Ruotsi teki omalle vastineelleen &ndash; toisaalta pöytäkirjan allekirjoitti &rdquo;vain&rdquo; puolustusvoiman komentaja &ndash; kenraali <strong>Jarmo Lindberg</strong>!]</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip; <em>jatkuu seuraavassa US-Puheenvuorossa &ndash; allekirjoittaneen toimesta</em> &hellip;</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p>&curren; [Yle] Faktantarkastaja ~ <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9974498"><u>https://yle.fi/uutiset/3-9974498</u></a> -</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka"><u>https://www.facebook.com/first.ilkka</u></a></p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/"><u>https://ilkkaluoma.blogspot.fi</u></a></p><p>&nbsp;</p><p>US VU T <a href="https://keskustelu.suomi24.fi/t/15108390/vayrysen-kiusalliset-esillenostot-ensin-emu"><u>24</u></a> BL BL BL FB FB <a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/826313627578566/"><u>FB</u></a> BLOG 158034</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> EMU_15122017.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM</strong> 15122017</p><p>&nbsp;</p><p>585_5176</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 14.12.2017 käytiin Väyrysen osalta se toinen kierros presidenttivaaleihin 2018. Paavo hätkähdytti kahdella rajulla väitteellä – todeten niiden olevan faktoja – ehkä HS-faktantarkastaja toimii nyt ¤, ja tutkii tarkasti miten tuolloin EMU-kuviokellunnassa kävi – kuka ja ketkä siirtelivät nappuloita tieten ja tietämättään (ymmärtämättään).

Nyt Väyrysen haarukka osui istuvaan presidenttiin, olihan Paavo luvannut, että vaalikamppailu sähköistyy, kun hän astuu kehiin. Näin kävikin – ja ehdokas Sauli Niinistö vaivautui, olihan hänelle nostettu vastuupostia EMU- ja Nato-Isäntämaa pöytäkirjan arveluttavista menettelytavoista [0

[0 ~ https://yle.fi/uutiset/3-9977681 -

 

Olisikin toivottavaa, jo Niinistönkin vuoksi, että media tarttuu nyt vakavalla kädellä näiden kahden väitteen kimppuun – tutkien tarkasti mitä todella tapahtui ja mitä meiltä äänestäjiltä ehkä salattiin, pidettiin pimennossa, kun haluttiin kaksi ehkä kohtalokasta virhettä kansakunnallemme:

 

EMU [1 ja Nato-isäntämaa pöytäkirja [2

Ensin pureudumme EMU – junailuihin, joista kansakunta tuskin on paljoakaan tietoinen

[ - EMU-kiemuroinnin aikana ehdokas Sauli Niinistö oli eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja – Väyrysen esityksen mukaan … ]

 

Tiivistelmä – vuodelta 2015 (copy-paste):

A]
Jos: EMU:n kolmas vaihe jäsenyysneuvottelujen käymisen ennakkoehto.

2
Kysymys oli siten hallitusmuodosta. Millä perusteella muutetaan hallitusmuoto VJ 69§:ää käyttäen?

3
Milloin eduskunta on hyväksynyt ennakkoehdon ja samalla kumonnut HM 72 ja 73§:t?

4
Miksi eduskunnalle ilmoitettiin (PeVL 14/1994 vp), ettei EMU:n kolmas vaihe kuulu neuvotteluista saadun tiedon perusteella liittymissopimuksen?

5
Miksi eduskunnalle ilmoitettiin, ettei liittymissopimus koske hallitusmuotoa miltään osin?



B]
Jos: eduskunnalla ei ollut oikeutta EMU:n kolmatta vaihetta koskevaan varaumaan, miksi eduskunnalle ei sitä ilmoitettu ennen 18. marraskuuta 1994 päätöstä?
Miksi eduskunnalle ilmoitettiin, ettei liittymissopimus koske hallitusmuotoa miltään osin?


C]
Jos: varaumaa ei ollut, miksi eduskunnalle kerrottiin (HE 135/1994 vp ja PeVL 14/1994 vp), ettei liittymissopimus kumoa mitään hallitusmuodon pykälää?


...
d]
Tasavallan presidentti teki päätöksen EY-jäsenyyshakemuksesta 18. maaliskuuta 1992. Tasavallan presidentti ratifioi liittymissopimus -asiakirjat, hyväksyen kaikki sopimuksessa olevat asiat 8. joulukuuta 1994. Tiesivätkö he, että eduskuntaa ei perustuslain mukaan saa johtaa harhaan, saati Suomen kansaa? Tiesivätkö he, että heidän virkavalansa edellytti valtiosäännön turvaamista ja voimassa pitämistä?

Tietokirjallisuuden mukaan EU-jäsenyyden suhteen on tapahtunut valtiorikos [? - allekirjoittaneen huomio]. Suomen oikeusviranomaisten (muun muassa oikeuskanslerin virasto) mukaan kaikki oli laillista. Sotilas- ja virkavalan puitteissa tietokirjallisuuden määritelmät ovat uskottavia virallisten asiakirjojen perusteella.


Viitaten valtiopäiväjärjestykseen 11§:ään vaaditaan hallitusmuodon 2§:n perusteella, että tässä kirjoituksessa (mukaan lukien laaja selosteosa) esiin tulevat asiat on kansanedustajien tutkittava, koska muunlaista ”perustuslakituomioistuinta” ei ole olemassa tätä asiaa selvittämään. Tämä kirje ja sen laaja selosteosa on tarkoitettu yksinomaan oikeuskysymysten selvittämiseen edellä mainitulla tavalla ja siinä tarkoituksessa Suomen kansalaisten käytettävissä.

Tänään tilanteen selvittämiseen voisi soveltua myös kansalaisaloiteperiaate, jossa aloitteen päämääränä on muodostaa perustuslakituomioistuin, joka voisi tämän ”euroliitoksen” selvittää – mahdollisista vanhenemissäännöistä huolimatta.

Toisaalta on tärkeää saattaa asia täyteen julkisuuteen kansalaistemme taholle, jotta he tietävät mitä EU -neuvoa antavassa kansalaiskyselyssä jätettiin kysymättä ja mitä siihen kätkettiin – saatamme arvata vakaasti, että EU-kansanäänestyksen tulos olisi erilainen, jos kansalaiset olisivat tienneet, etä siihen oli todellinen ”koira haudattuna” - kytkös euroon! Tätä kansalaisemme eivät tienneet äänestäessään EU:n puolesta. * - (copy – paste) päättyy

--- ylös merkinneenä psta Ilkka Luoma [aineistolla lähdesuoja]


* Kts. Myös Kokoomuksen piireissä kansantalous- ja finanssiasioista perillä oleva asiantuntija, Jorma Jaakkola - Valtiopetos euroon liittymisessä?

~ http://jormajaakkola.fi/EMU-petos - … ”

 

Tarkka ja yksityiskohtainen tapahtumakulku löytyy täältä [1

~ http://jontikka.blogspot.fi/2014/12/markasta-euroon-petos-raskauttavien.html -

 

...

 

 

Seuraavaksi Nato-Isäntämaa pöytäkirja ja sen käsittelyjärjestys [2

[ Väyrynen väittää, että pöytäkirja piti tuoda ensin eduskuntaan ja käsitellä siellä – tai edes ratifioida, kuten esimerkiksi Ruotsi teki omalle vastineelleen – toisaalta pöytäkirjan allekirjoitti ”vain” puolustusvoiman komentaja – kenraali Jarmo Lindberg!]

 

jatkuu seuraavassa US-Puheenvuorossa – allekirjoittaneen toimesta

 

¤ [Yle] Faktantarkastaja ~ https://yle.fi/uutiset/3-9974498 -

 

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://www.facebook.com/first.ilkka

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

 

US VU T 24 BL BL BL FB FB FB BLOG 158034

 

DOC EMU_15122017.doc – OpenOffice Writer

PVM 15122017

 

585_5176

]]>
64 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247657-vayrysen-kiusalliset-esillenostot-emu-ja-nato-isantamaa#comments EMU Nato isäntämaasopimus Paavo Väyrynen Presidentinvaalit 2018 Valtiopetos Fri, 15 Dec 2017 09:18:25 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247657-vayrysen-kiusalliset-esillenostot-emu-ja-nato-isantamaa
Rahaliittoa pusketaan yhteisvastuisiin http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247419-rahaliittoa-pusketaan-yhteisvastuisiin <p>EU komissio antoi itsenäisyyspäivänä ehdotuksensa rahaliiton syventämiseksi aimo harppauksin. Monet EMU:n kehittämiseen tähtäävistä avauksista ovat Suomen kannalta vähintään haasteellisia, osa jopa vahingollisia.</p><p>&nbsp;</p><p>Komissiossa ajateltaneen EU:n perussopimusten muuttamisen olevan sen verran työlästä, että on helpompaa asettaa euroalue EU:n syventymiskehityksen tienraivaajaksi. Kahden nopeuden unioni jakaa kuitenkin jäsenmaan keskenään ja kasvattaa painetta euroalueen omaan budjettilinjaan EU-budjetin sisälle, mikä sisältyykin komission uusiin avauksiin. Brexitin myötä Suomen nettomaksuosuus uhkaa muutenkin nousta ilman, että muiden euromaiden rakenneuudistuksia tai pankkiunionin varautumisjärjestelyjä ruvetaan maksamaan yhteisestä kassasta.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomen hallituksen olisi topakasti torjuttava myös euroon halaavien maiden ns. &nbsp;&nbsp;lähentymisväline sekä vakautusväline, jolla taasen taantumaan joutuneita maita tuettaisiin investointilamassaan. Vakautusväline on juuri sellainen suhdannepuskuri, joka tähtää tulonsiirtounioniin jäsenmaiden välillä. Rahoitus olisi kaiken lisäksi tarkoitus kaivaa nykykehyksistä budjettisiirtoina sekä koheesiorahastosta.&nbsp; Tämä tarkoittaisi väistämättä lovea meille tärkeisiin maatalouden ja pohjoisen harvan asutuksen tuen osuuksiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomelle periaatteellisesti kaikkein hankalin esitys on kuitenkin komission paketin kärkihanke Eurooppalainen valuuttarahasto, EVR. &nbsp;Tämä korvaisi nykyisen velkajärjestelyyn erikoistuneen Euroopan vakausmekanismin, EVM:n, joka on jäsenmaiden keskinäinen ja vaatii päätöksissään yksimielisyyttä. Suomi on pääomitanut EVM:ää noin 1,4 mrd:lla eurolla ja sen jokainen tukipäätös tulee hyväksyttää eduskunnassa kuten Kreikan kriisin yhteydestä muistetaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt komissio haluaa &rdquo;nopeuttaa kriisitilanteen päätöksentekoa&rdquo; ja tuoda järjestelyn EU-lainsäädännön sisälle. Tällöin varautumismenettelyn käyttöä koskevissa äänestyksissä siirryttäisiin 85 prosentin vahvistettuun määräenemmistöön. Suomen kaltaisen maa vikinä ei paljon painaisi, kun valtion vastuut muiden päätöksellä kasvaisivat. Kaavailtu menettely rikkoo Suomen omaa budjetti suvereniteettia, ja saattaisi jopa olla ristiriidassa perustuslain kanssa.</p><p>&nbsp;</p><p>Budjetin ja EVR:n lisäksi kolmas Suomelle päänsärkyä aiheuttava avaus liittyy pankkiunionin loppuunsaattamisen aikatauluun ja tapaan. Valtioiden ja pankkien kohtalonyhteyden katkaisemiseen ja sijoittajavastuun lisäämiseen tähtäävä pankkiunioni voi kompastua yhteiseurooppalaiseen talletussuojaan. Moraalikato on ilmeinen, jos jäsenvaltiot eivät hoida omia riskipankkejaan ja tervehdytä pankkisektoriaan, vaan lykkäävät ongelmansa asiansa hoitaneiden pankkien, tai paremminkin niiden palvelumaksuja maksavien asiakkaiden, kontolle.</p><p>&nbsp;</p><p>Etelä-Euroopan pankkien ongelmaluottojen määrät huitelevat 15-30 prosentin tietämillä, kun Suomessa jäädään prosenttiin lainakannasta. Vie vuosikymmeniä ennen kuin päästään riittäväksi katsottavaan riskittömyyteen, niin että talletussuojajärjestelmä voisi toimia tasapuolisesti. Komission mielestä valmista on kesään 2019 mennessä!</p><p>&nbsp;</p><p>Komission esityksissä on lisäksi paljon institutionaalista sälää kuten yhteistä valtiovarainministeriä, euroryhmän asemaa ym., joihin huomio helposti kiinnittyy. Sen sijaan varsinainen agenda on vahva yhteisvastuun rakentaminen erilaisten mekanismien ja rahastojen kautta. Tämä on ongelmallista, sillä paine tehdä tarvittavat uudistukset jäsenmaissa heikkenisi merkittävästi. Markkinaehtoisuudesta ei pidä siirtyä yhä kauemmaksi, vaan jokaisen jäsenmaa tulisi ensisijaisesti omin toimin kantaa vastuuta omasta taloudestaan.</p><p>&nbsp;</p><p>EMU:a on kehitettävä harkiten ja vähitellen. Ensi alkuun riittäisi, että kaikki jäsenmaat noudattaisivat kasvu- ja vakaussopimuksen sääntöjä ja alentaisivat hyvinä vuosina velkojen suhdetta kansantuotteeseensa, jotta kriisivuosina on käytettävissä kansallisesti kerättyjä varastoja. Opetus vertauskuvan seitsemästä lihavasta ja laihasta lehmästä olisi komissiollekin paikallaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> EU komissio antoi itsenäisyyspäivänä ehdotuksensa rahaliiton syventämiseksi aimo harppauksin. Monet EMU:n kehittämiseen tähtäävistä avauksista ovat Suomen kannalta vähintään haasteellisia, osa jopa vahingollisia.

 

Komissiossa ajateltaneen EU:n perussopimusten muuttamisen olevan sen verran työlästä, että on helpompaa asettaa euroalue EU:n syventymiskehityksen tienraivaajaksi. Kahden nopeuden unioni jakaa kuitenkin jäsenmaan keskenään ja kasvattaa painetta euroalueen omaan budjettilinjaan EU-budjetin sisälle, mikä sisältyykin komission uusiin avauksiin. Brexitin myötä Suomen nettomaksuosuus uhkaa muutenkin nousta ilman, että muiden euromaiden rakenneuudistuksia tai pankkiunionin varautumisjärjestelyjä ruvetaan maksamaan yhteisestä kassasta.

 

Suomen hallituksen olisi topakasti torjuttava myös euroon halaavien maiden ns.   lähentymisväline sekä vakautusväline, jolla taasen taantumaan joutuneita maita tuettaisiin investointilamassaan. Vakautusväline on juuri sellainen suhdannepuskuri, joka tähtää tulonsiirtounioniin jäsenmaiden välillä. Rahoitus olisi kaiken lisäksi tarkoitus kaivaa nykykehyksistä budjettisiirtoina sekä koheesiorahastosta.  Tämä tarkoittaisi väistämättä lovea meille tärkeisiin maatalouden ja pohjoisen harvan asutuksen tuen osuuksiin.

 

Suomelle periaatteellisesti kaikkein hankalin esitys on kuitenkin komission paketin kärkihanke Eurooppalainen valuuttarahasto, EVR.  Tämä korvaisi nykyisen velkajärjestelyyn erikoistuneen Euroopan vakausmekanismin, EVM:n, joka on jäsenmaiden keskinäinen ja vaatii päätöksissään yksimielisyyttä. Suomi on pääomitanut EVM:ää noin 1,4 mrd:lla eurolla ja sen jokainen tukipäätös tulee hyväksyttää eduskunnassa kuten Kreikan kriisin yhteydestä muistetaan.

 

Nyt komissio haluaa ”nopeuttaa kriisitilanteen päätöksentekoa” ja tuoda järjestelyn EU-lainsäädännön sisälle. Tällöin varautumismenettelyn käyttöä koskevissa äänestyksissä siirryttäisiin 85 prosentin vahvistettuun määräenemmistöön. Suomen kaltaisen maa vikinä ei paljon painaisi, kun valtion vastuut muiden päätöksellä kasvaisivat. Kaavailtu menettely rikkoo Suomen omaa budjetti suvereniteettia, ja saattaisi jopa olla ristiriidassa perustuslain kanssa.

 

Budjetin ja EVR:n lisäksi kolmas Suomelle päänsärkyä aiheuttava avaus liittyy pankkiunionin loppuunsaattamisen aikatauluun ja tapaan. Valtioiden ja pankkien kohtalonyhteyden katkaisemiseen ja sijoittajavastuun lisäämiseen tähtäävä pankkiunioni voi kompastua yhteiseurooppalaiseen talletussuojaan. Moraalikato on ilmeinen, jos jäsenvaltiot eivät hoida omia riskipankkejaan ja tervehdytä pankkisektoriaan, vaan lykkäävät ongelmansa asiansa hoitaneiden pankkien, tai paremminkin niiden palvelumaksuja maksavien asiakkaiden, kontolle.

 

Etelä-Euroopan pankkien ongelmaluottojen määrät huitelevat 15-30 prosentin tietämillä, kun Suomessa jäädään prosenttiin lainakannasta. Vie vuosikymmeniä ennen kuin päästään riittäväksi katsottavaan riskittömyyteen, niin että talletussuojajärjestelmä voisi toimia tasapuolisesti. Komission mielestä valmista on kesään 2019 mennessä!

 

Komission esityksissä on lisäksi paljon institutionaalista sälää kuten yhteistä valtiovarainministeriä, euroryhmän asemaa ym., joihin huomio helposti kiinnittyy. Sen sijaan varsinainen agenda on vahva yhteisvastuun rakentaminen erilaisten mekanismien ja rahastojen kautta. Tämä on ongelmallista, sillä paine tehdä tarvittavat uudistukset jäsenmaissa heikkenisi merkittävästi. Markkinaehtoisuudesta ei pidä siirtyä yhä kauemmaksi, vaan jokaisen jäsenmaa tulisi ensisijaisesti omin toimin kantaa vastuuta omasta taloudestaan.

 

EMU:a on kehitettävä harkiten ja vähitellen. Ensi alkuun riittäisi, että kaikki jäsenmaat noudattaisivat kasvu- ja vakaussopimuksen sääntöjä ja alentaisivat hyvinä vuosina velkojen suhdetta kansantuotteeseensa, jotta kriisivuosina on käytettävissä kansallisesti kerättyjä varastoja. Opetus vertauskuvan seitsemästä lihavasta ja laihasta lehmästä olisi komissiollekin paikallaan.

]]>
9 http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247419-rahaliittoa-pusketaan-yhteisvastuisiin#comments Kotimaa EMU EVM Rahaliitto Yhteisvastuu Sun, 10 Dec 2017 12:51:48 +0000 Sari Essayah http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247419-rahaliittoa-pusketaan-yhteisvastuisiin
Saksan johtama liittokunta * http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247296-saksan-johtama-liittokunta <p>Saksan liittokansleri <strong>Angela Merkel</strong> on pulassa, hän hävisi vaalit ja joutui anomaan vieläkin enemmän hävinneen SPD&#39; n mukaan hallitusneuvotteluihin. SPD avasi pelin &ndash; Se haluaa EU-liittovaltion 2025 mennessä [1 &ndash; jotka eivät halua, menkööt muualle -kaikuu SPD-johtaja <strong>Martin Shultzin</strong> liittohuuto!</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Saksa yritti kolmantena valtakuntana silloista <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Mitteleuropa"><strong><u>Mitteleuropa</u></strong></a> systeemiä, jossa Skandinavia oli osa &ndash; ja erityisesti Suomi silloisen maailman yksillä suurimmilla nikkelimalmioilla Petsamon Kolosjoella </strong>[2<strong>. Mitteleuropa vaikutti jo 1930 -luvulla ja erityisesti ennen Talvisotaa ja varsinkin Jatkosotaa edeltävänä aikana </strong>[3<strong>.</strong></p><p><strong>Suomi on seuraillut Saksaa kautta <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246624-suomi-100-vuotta-itsenaisyysjulistuksesta-eu-riippuvuuteen"><strong><u>Suomi 100</u></strong></a> aikakautensa, niin kuningashaaveineen 1918, kuin saksalaisen sotakoneen maihinnousuna Hankoon, kun punaisen suomalaiset piti kurittaa nuhteeseen &ndash; vankileireineen. Saksa takasi valkoisten voiton sisällissodassamme.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Saksan kolmas valtakunta osaltaan vaikutti Talvisodan päättymiseen ja tuotti meille aseveljeyden myötä hyökkäyssodan kesällä 1941, jonka piti <em>suur&ndash;suomalaisina</em> olla vain Kesäsota, mutta se jatkuikin Jatkosodaksi &ndash;&nbsp;</p><p>&hellip; viimeisen kerran valtakunnankansleri <strong>Adolf Hitler</strong> auttoi meitä kesällä 1944 [4, kun Venäjän generalissimus <strong>Josif Stalin</strong> pääsi &rdquo;yllättämään&rdquo; - Hitler tuotti muun muassa Lento-osasto Kuhlmeyn Imatran Immolaan &ndash; Kuhlmey pudotti miehineen kesän 1944 Stalinin suurhyökkäyksen torjunnan kokonaisilmapommilastista noin puolet.</p><p>&nbsp;</p><p>Saksa auttoi vielä 1990 -luvun taloutemme draamakahinoissa, kun olimme konkurssin partaalla [5 &ndash; valuutat olivat lopussa ja velat painoivat päälle. Saksa tuli apuun ja pörssisalissa kaikui meklareiden helpottunut huuto: &rdquo;<em>Otto tuli apuun</em>&rdquo; [6 -&nbsp;</p><p>&hellip; näin Saksa on meitä auttanut, ja nyt jälkeenpäin tarkasteltuna sen suurimman avun &ndash; Hitlerin tarjoaman hyökkäämättömyyssopimuksen - torjuimme keväällä 1939, mikä olisi <em>estänyt</em> Talvisodan syttymisen [7. Se siitä &ndash; loppu on siltä osin sitten historiaa.</p><p>&nbsp;</p><p><em>En nyt &ndash; kun Saksa tähtää SPD&#39; n myötä liittovaltioksi jo 2025?</em></p><p>[ ~ <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9966702"><u>https://yle.fi/uutiset/3-9966702</u></a> - ]</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Olemme olleet nöyriä Saksan seurailijoita</strong></p><p>Nykyinen presidentti <strong>Sauli Niinistö</strong> kannattaa yhteiseurooppalaista puolustusta, eli EU-armeijaa, jota ei tule, vaan se on keino viedä enemmistövastusteiset suomalaiset Natoon, sillä EU on jo Naton &rdquo;miehittämä&rdquo; - eikä Naton rinnalle mitään uutta armeijaa perusteta, ellei &hellip; ! **</p><p>Mikäli Yhdysvaltain presidentti <strong>Donald Trump</strong> jatkaa EU-Europasta eriävää maailman politiikkaa &ndash; viimeisenä Israelille Jerusalemin tunnustaminen sen pääkaupungiksi [8 &ndash; EU ei tätä sulata.&nbsp;</p><p>&hellip; ** Mikäli eripura jatkuu, voi Saksa haluta USA&#39; n, maailman sotineimman valtion [9 ulos eurooppalaisesta puolustuksesta &ndash; ehkä Saksa voisi olla niin radikaali, että se haluaisi korvata USA&#39; n Venäjällä [0, jolloin se viimeinenkin Euroopan <em>tekaistu ja lietsottu</em> sotilaallinen uhka poistuisi!</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Entä liittovaltiokehitys Suomelle?</strong></p><p>Olemme EU-Euroopan Kainuu, halventamatta mitenkään kainuulaista elämänlaatua ja -vireyttä. Edustamme EU-Brysselissä noin kolmen prosentin äänestysvoimaa, ja jos 85% määräenemmistösääntö tulee käyttöön &ndash; putoamme vaikuttajien joukosta kuin se kuuluisa eno veneestä.&nbsp;</p><p>Auttaako Saksa tuon liittovaltioistumisen jälkeen enää meitä &ndash; olemmeko heidän silmäterä, vai saammeko &rdquo;rangaistuksen valtiopetoksestamme&rdquo; pakon edessä vuodelta 1944, kun rikoimme <strong>C.G.E Mannerheimin</strong> vaatiman ja presidentti <strong>Risto Rytin</strong> tekemän sopimuksen [kuva 1] Hitlerin kanssa &ndash; sopimushan toi meille sen ratkaisevan avun Stalinin kesähyökkäyksen 1944 torjumiseksi.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Entä nyt, kun presidentinvaaleihin todennäköisesti astuu myös Paavo Väyrynen?</strong></p><p>[ ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244716-paavo-vayrynen-tasapainottaa-suomen-idan-ja-lannen-valiin"><u>http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244716-paavo-vayrynen-tasapainottaa-suomen-idan-ja-lannen-valiin</u></a> &ndash; 233 lk]</p><p>Väyrynen on ehkä kuuluisin EU-, euro- ja natovastustaja, Paavo huomaa ainoana, että EU-eurooppalaiset sotavoimat ovat vain <em>esiaste</em> meidän viennissämme väkisin kansakuntamme tahdon vastaisesti lännen sotakoneen Naton jäseneksi, asevarikoksi ja huonoimmillaan taistelualustaksi.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Oletko sinä liittovaltiokehityksen kannattaja?</strong> &ndash;&nbsp;</p><p>&hellip; sen me jo tiedämme että vajaa vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan noin 40 prosenttia kansakunnastamme olisi valmis hylkäämään Euroopan Unionin ***.</p><p>&nbsp;</p><p>Tuoko Väyrysen ehdokkuus nyt väylän ilmaista halua vastustaa EU&#39; ta, euroa ja Natoa, ehkä jopa <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246125-suomi-ujutetaan-natoon-eu-rakennesotilaiden-kautta"><u>EU-sotakonetta</u></a>?</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p>*</p><p>[<strong>U</strong>][2011] &rdquo; &hellip; <strong>On meneillään globaalitalouden työn uudelleen jaon taistelu</strong></p><p><strong>~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2011/10/saksa-johteinen-liittokunta.html"><u>https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2011/10/saksa-johteinen-liittokunta.html</u></a> - </strong></p><p>&nbsp;</p><p>(<em>Puhutaan kiinalaisten vuosisadasta</em>)</p><p>Itäinen toveri haluaa omansa, sen mikä hänelle maapallollisessa tasajaossa kuuluu. Tasajaolle on vain yksi este - se on ahneus, joka on geenistöön istutettu pyrkyryytenä viedä perimäänsä eteenpäin ja sehän istuu lujassa. Antaa istua - sille on yksi este ja rajoite, se on reviiripuolustus, jolla ahneus rajataan pienempään hallittavaan muotoon.&nbsp;</p><p>Vuosimiljoonainen muu kuin ihmiseläinkunta on rakentunut tehokkaasti reviiripuolustukseen, jossa kulkevat tiukat rajat. Näiden rajojen taakse ei ole pääsäännön mukaan kurkittu, vaan rajan takainen on toisten asia ja elämä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Sota on aina rajakysymys</strong></p><p>Konfliktit rajoilla ovat ihmisperäiselle eläinkunnalle myöskin tuttuja. Rajoja on ylitelty ahneuden, elintilan ja veden kuin naaraidenkin haennassa. Nyt on ollut muotia hakea rajojen takaa kokemuksia, oppia sekä raadollisemmin raaka-aineita, energiaa ja työvoimaa.</p><p>On vallalla EU-eurooppalainen vapaa liikkuvuus - ilman reviirirajoja [schengen 2]]. Liikkuvuus sotkee veren, tavat, geenit sekä uskonnot, kulttuurit ja historian. Sota on näin valmis ja tuo sota syttyy vääjäämättä 3]. Sopeuma ei ole niin liukas liikkumaan kuin markkinatalouden ympäristösyöpänä leviävät tavara- ja pääomavirrat.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Nyt haikaillaan vastuuta ja vastuun jakamista</strong></p><p>- siihen tarvitaan uusia lisämaksumiehiä. Vastuunjakaminen on kuin vakuutus ja jälleenvakuutus. Ostetaan ja myydään vastuuta muilta, antamalla jotain, jotta saadaan velalle (joka muodostuu yhteiseksi velaksi) jakajia. Turkkia hamutaan EU-Eurooppaan - se toisi talousyhteenkuuluvuutta 78 miljoonan ihmisen verran lisää - miltei Saksan verran (82,3 miljoonaa) ja Brysselin valtatuolit menisivt uusjakoon - perinteelliselle reviirille tulisi uhka, vai tulisiko?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Me tarvitsemme voimaa, tuotannon ja kulutuksen lisävoimaa</strong></p><ul><li><p>näin huutavat talousoppineet. Kiina on maailman suurin valtio - se on ylihuomenna suurempi tasajako-oppien mukaisesti kuin USA ja koko EU-Eurooppa - tämän vuoksi meidän eu-euroopalaisten on lisäännyttävä likelle miljardia ihmistä, jotta olisimme tasapainottava kokonaistoimija Kiinan nousulle. On jo selvää, että Kiina ajaa USA:n ohi - USA populatiosuhde on vain 0,309/6,95, kun se Kiinalla on 1,43/6,95 meillä EU:ssa 0,50/6,95 ja Suomessa 0,00539/6,95.</p></li></ul><p>On kysymys väestö- eli kuluttajamäärästä [<a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_väkiluvun_mukaan" target="_blank"><u>W</u></a>], joka kantaa yhteisesti vastuuta, ettemme syö ympäristöämme loppuun.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Nyt ympäristökyky tasapainoravinnekierron osalta loppuu jo lokakuun aikana, </strong></p><p>jolloin vuotuinen normaali biosfäärillinen kierrossa oleva kasvu on kaluttu - loppuvuosi menee syötäessä varantoja, jotka eivät uusiudu kokonaan lyhyellä aikavälillä. Me euro-eurooppalaiset syömme niin paljon, jotta jos kiinalaiset ja intialaiset tekisivät samoin, ei meille jaettavaa sitten jäisikään &hellip; &rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>...</p><p><strong>Tekstin numerointi</strong></p><p>[1 &hellip; [0 &ndash; kts. Linkki ~ x -</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka"><u>https://www.facebook.com/first.ilkka</u></a></p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/"><u>https://ilkkaluoma.blogspot.fi</u></a></p><p>&nbsp;</p><p>US VU 24 <a href="https://www.tiede.fi/keskustelu/74300/saksan-johteinen-liittokunta?changed=1512721706"><u>T</u></a> BL BL BL FB FB <a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/823156337894295/"><u>FB</u></a> BLOG 157638</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> saksajohteinen_liittokunta_08122017.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM</strong> 08122017 &ndash; 9:40</p><p>&nbsp;</p><p>908_7470</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Saksan liittokansleri Angela Merkel on pulassa, hän hävisi vaalit ja joutui anomaan vieläkin enemmän hävinneen SPD' n mukaan hallitusneuvotteluihin. SPD avasi pelin – Se haluaa EU-liittovaltion 2025 mennessä [1 – jotka eivät halua, menkööt muualle -kaikuu SPD-johtaja Martin Shultzin liittohuuto!

 

Saksa yritti kolmantena valtakuntana silloista Mitteleuropa systeemiä, jossa Skandinavia oli osa – ja erityisesti Suomi silloisen maailman yksillä suurimmilla nikkelimalmioilla Petsamon Kolosjoella [2. Mitteleuropa vaikutti jo 1930 -luvulla ja erityisesti ennen Talvisotaa ja varsinkin Jatkosotaa edeltävänä aikana [3.

Suomi on seuraillut Saksaa kautta Suomi 100 aikakautensa, niin kuningashaaveineen 1918, kuin saksalaisen sotakoneen maihinnousuna Hankoon, kun punaisen suomalaiset piti kurittaa nuhteeseen – vankileireineen. Saksa takasi valkoisten voiton sisällissodassamme.

 

Saksan kolmas valtakunta osaltaan vaikutti Talvisodan päättymiseen ja tuotti meille aseveljeyden myötä hyökkäyssodan kesällä 1941, jonka piti suur–suomalaisina olla vain Kesäsota, mutta se jatkuikin Jatkosodaksi – 

… viimeisen kerran valtakunnankansleri Adolf Hitler auttoi meitä kesällä 1944 [4, kun Venäjän generalissimus Josif Stalin pääsi ”yllättämään” - Hitler tuotti muun muassa Lento-osasto Kuhlmeyn Imatran Immolaan – Kuhlmey pudotti miehineen kesän 1944 Stalinin suurhyökkäyksen torjunnan kokonaisilmapommilastista noin puolet.

 

Saksa auttoi vielä 1990 -luvun taloutemme draamakahinoissa, kun olimme konkurssin partaalla [5 – valuutat olivat lopussa ja velat painoivat päälle. Saksa tuli apuun ja pörssisalissa kaikui meklareiden helpottunut huuto: ”Otto tuli apuun” [6 - 

… näin Saksa on meitä auttanut, ja nyt jälkeenpäin tarkasteltuna sen suurimman avun – Hitlerin tarjoaman hyökkäämättömyyssopimuksen - torjuimme keväällä 1939, mikä olisi estänyt Talvisodan syttymisen [7. Se siitä – loppu on siltä osin sitten historiaa.

 

En nyt – kun Saksa tähtää SPD' n myötä liittovaltioksi jo 2025?

[ ~ https://yle.fi/uutiset/3-9966702 - ]

 

 

Olemme olleet nöyriä Saksan seurailijoita

Nykyinen presidentti Sauli Niinistö kannattaa yhteiseurooppalaista puolustusta, eli EU-armeijaa, jota ei tule, vaan se on keino viedä enemmistövastusteiset suomalaiset Natoon, sillä EU on jo Naton ”miehittämä” - eikä Naton rinnalle mitään uutta armeijaa perusteta, ellei … ! **

Mikäli Yhdysvaltain presidentti Donald Trump jatkaa EU-Europasta eriävää maailman politiikkaa – viimeisenä Israelille Jerusalemin tunnustaminen sen pääkaupungiksi [8 – EU ei tätä sulata. 

… ** Mikäli eripura jatkuu, voi Saksa haluta USA' n, maailman sotineimman valtion [9 ulos eurooppalaisesta puolustuksesta – ehkä Saksa voisi olla niin radikaali, että se haluaisi korvata USA' n Venäjällä [0, jolloin se viimeinenkin Euroopan tekaistu ja lietsottu sotilaallinen uhka poistuisi!

 

Entä liittovaltiokehitys Suomelle?

Olemme EU-Euroopan Kainuu, halventamatta mitenkään kainuulaista elämänlaatua ja -vireyttä. Edustamme EU-Brysselissä noin kolmen prosentin äänestysvoimaa, ja jos 85% määräenemmistösääntö tulee käyttöön – putoamme vaikuttajien joukosta kuin se kuuluisa eno veneestä. 

Auttaako Saksa tuon liittovaltioistumisen jälkeen enää meitä – olemmeko heidän silmäterä, vai saammeko ”rangaistuksen valtiopetoksestamme” pakon edessä vuodelta 1944, kun rikoimme C.G.E Mannerheimin vaatiman ja presidentti Risto Rytin tekemän sopimuksen [kuva 1] Hitlerin kanssa – sopimushan toi meille sen ratkaisevan avun Stalinin kesähyökkäyksen 1944 torjumiseksi. 

 

Entä nyt, kun presidentinvaaleihin todennäköisesti astuu myös Paavo Väyrynen?

[ ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244716-paavo-vayrynen-tasapainottaa-suomen-idan-ja-lannen-valiin – 233 lk]

Väyrynen on ehkä kuuluisin EU-, euro- ja natovastustaja, Paavo huomaa ainoana, että EU-eurooppalaiset sotavoimat ovat vain esiaste meidän viennissämme väkisin kansakuntamme tahdon vastaisesti lännen sotakoneen Naton jäseneksi, asevarikoksi ja huonoimmillaan taistelualustaksi.

 

Oletko sinä liittovaltiokehityksen kannattaja? – 

… sen me jo tiedämme että vajaa vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan noin 40 prosenttia kansakunnastamme olisi valmis hylkäämään Euroopan Unionin ***.

 

Tuoko Väyrysen ehdokkuus nyt väylän ilmaista halua vastustaa EU' ta, euroa ja Natoa, ehkä jopa EU-sotakonetta?

 

 

*

[U][2011] ” … On meneillään globaalitalouden työn uudelleen jaon taistelu

~ https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2011/10/saksa-johteinen-liittokunta.html -

 

(Puhutaan kiinalaisten vuosisadasta)

Itäinen toveri haluaa omansa, sen mikä hänelle maapallollisessa tasajaossa kuuluu. Tasajaolle on vain yksi este - se on ahneus, joka on geenistöön istutettu pyrkyryytenä viedä perimäänsä eteenpäin ja sehän istuu lujassa. Antaa istua - sille on yksi este ja rajoite, se on reviiripuolustus, jolla ahneus rajataan pienempään hallittavaan muotoon. 

Vuosimiljoonainen muu kuin ihmiseläinkunta on rakentunut tehokkaasti reviiripuolustukseen, jossa kulkevat tiukat rajat. Näiden rajojen taakse ei ole pääsäännön mukaan kurkittu, vaan rajan takainen on toisten asia ja elämä.

 

Sota on aina rajakysymys

Konfliktit rajoilla ovat ihmisperäiselle eläinkunnalle myöskin tuttuja. Rajoja on ylitelty ahneuden, elintilan ja veden kuin naaraidenkin haennassa. Nyt on ollut muotia hakea rajojen takaa kokemuksia, oppia sekä raadollisemmin raaka-aineita, energiaa ja työvoimaa.

On vallalla EU-eurooppalainen vapaa liikkuvuus - ilman reviirirajoja [schengen 2]]. Liikkuvuus sotkee veren, tavat, geenit sekä uskonnot, kulttuurit ja historian. Sota on näin valmis ja tuo sota syttyy vääjäämättä 3]. Sopeuma ei ole niin liukas liikkumaan kuin markkinatalouden ympäristösyöpänä leviävät tavara- ja pääomavirrat.

 

Nyt haikaillaan vastuuta ja vastuun jakamista

- siihen tarvitaan uusia lisämaksumiehiä. Vastuunjakaminen on kuin vakuutus ja jälleenvakuutus. Ostetaan ja myydään vastuuta muilta, antamalla jotain, jotta saadaan velalle (joka muodostuu yhteiseksi velaksi) jakajia. Turkkia hamutaan EU-Eurooppaan - se toisi talousyhteenkuuluvuutta 78 miljoonan ihmisen verran lisää - miltei Saksan verran (82,3 miljoonaa) ja Brysselin valtatuolit menisivt uusjakoon - perinteelliselle reviirille tulisi uhka, vai tulisiko?

 

Me tarvitsemme voimaa, tuotannon ja kulutuksen lisävoimaa

  • näin huutavat talousoppineet. Kiina on maailman suurin valtio - se on ylihuomenna suurempi tasajako-oppien mukaisesti kuin USA ja koko EU-Eurooppa - tämän vuoksi meidän eu-euroopalaisten on lisäännyttävä likelle miljardia ihmistä, jotta olisimme tasapainottava kokonaistoimija Kiinan nousulle. On jo selvää, että Kiina ajaa USA:n ohi - USA populatiosuhde on vain 0,309/6,95, kun se Kiinalla on 1,43/6,95 meillä EU:ssa 0,50/6,95 ja Suomessa 0,00539/6,95.

On kysymys väestö- eli kuluttajamäärästä [W], joka kantaa yhteisesti vastuuta, ettemme syö ympäristöämme loppuun.

 

Nyt ympäristökyky tasapainoravinnekierron osalta loppuu jo lokakuun aikana,

jolloin vuotuinen normaali biosfäärillinen kierrossa oleva kasvu on kaluttu - loppuvuosi menee syötäessä varantoja, jotka eivät uusiudu kokonaan lyhyellä aikavälillä. Me euro-eurooppalaiset syömme niin paljon, jotta jos kiinalaiset ja intialaiset tekisivät samoin, ei meille jaettavaa sitten jäisikään … ”

 

...

Tekstin numerointi

[1 … [0 – kts. Linkki ~ x -

 

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://www.facebook.com/first.ilkka

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

 

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 157638

 

DOC saksajohteinen_liittokunta_08122017.doc – OpenOffice Writer

PVM 08122017 – 9:40

 

908_7470

]]>
39 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247296-saksan-johtama-liittokunta#comments EMU EU:n liittovaltiokehitys EU:n yhteinen armeija Saksa Suurvaltasuhteet Fri, 08 Dec 2017 08:40:23 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247296-saksan-johtama-liittokunta
Kokoomus on rakastunut http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246954-kokoomus-on-rakastunut <p>&nbsp;Oletteko panneet merkille, kuinka kokoomus on rakastunut EU-morsiameen. Rakastunuthan ei näe morsiamessa mitään vikaa, vaikka kaikki tiedämme, että rahaliitto on merkittävin kilpailukykyyn heikentävästi vaikuttava tekijä. Euron menestystarina on jo kaukana takana päin, ja me velkaannumme tänäkin vuonna ja vaihtotase jää miinusmerkkiseksi. Olemme pudonneet Ruotsista bkt:sta noin neljänneksen vain 10 vuodessa.&nbsp;</p><p>Kokoomukselle vallanhimossa euro on menestystarina. Rakastunut näkee miinukset plussana, niinpä 50 miljardin velkaantuminen näkyy saamisena, kun se euro on menestystarina. Näin voidaan tulkita. Rakkauden kohteestahan ei saa puhua mitään pahaa, kuten edustaja Salolainen opasti.&nbsp;</p><p>Me tulemme puhumaan paljon yhteisvaluutan ongelmista ja siitä, onko se kansalaisten etu. Euron kehittämisessä pitäisi luoda polku eurosta eroamiseen ja takaisin tulemiseenkin, näin kovasydäminen EU ajattelisi Kreikan ihmisiä, että heidän ei tarvitsisi olla 80- vuotta eurovankilassa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Oletteko panneet merkille, kuinka kokoomus on rakastunut EU-morsiameen. Rakastunuthan ei näe morsiamessa mitään vikaa, vaikka kaikki tiedämme, että rahaliitto on merkittävin kilpailukykyyn heikentävästi vaikuttava tekijä. Euron menestystarina on jo kaukana takana päin, ja me velkaannumme tänäkin vuonna ja vaihtotase jää miinusmerkkiseksi. Olemme pudonneet Ruotsista bkt:sta noin neljänneksen vain 10 vuodessa. 

Kokoomukselle vallanhimossa euro on menestystarina. Rakastunut näkee miinukset plussana, niinpä 50 miljardin velkaantuminen näkyy saamisena, kun se euro on menestystarina. Näin voidaan tulkita. Rakkauden kohteestahan ei saa puhua mitään pahaa, kuten edustaja Salolainen opasti. 

Me tulemme puhumaan paljon yhteisvaluutan ongelmista ja siitä, onko se kansalaisten etu. Euron kehittämisessä pitäisi luoda polku eurosta eroamiseen ja takaisin tulemiseenkin, näin kovasydäminen EU ajattelisi Kreikan ihmisiä, että heidän ei tarvitsisi olla 80- vuotta eurovankilassa.

]]>
27 http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246954-kokoomus-on-rakastunut#comments EMU EU Kilpailukyky Velkaantuminen Fri, 01 Dec 2017 19:23:32 +0000 Pauli Pitkänen http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246954-kokoomus-on-rakastunut
EMU-keskustelusta unohtuu tärkein http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246505-emu-keskustelusta-unohtuu-tarkein <p>Eilen täysistunnossa keskusteltiin pääministerin ilmoituksen pohjalta EU:n tulevaisuudesta. Erityisesti tässä aiheessa on &ldquo;hieman&rdquo; haasteellista tiivistää omat ajatukset minuutin debattipuheenvuoroon, jonka itse sain keskustelun loppuvaiheilla. Siis aihetta, joka kattaa muun muassa turvallisuuden, puolustusyhteistyön, muuttoliikkeen, sisämarkkinat, vapaakaupan ja rahaliiton. Pelkästään rahaliitosta olisi voinut puhua minuuttitolkulla ja on selvää, ettei sellaista luksusta voi tarjota rivikansanedustajille.</p><p>En syytä ketään, en puhemiestä enkä työjärjestystä, vaan toivon, että tästä aiheesta keskustellaan enemmän, useammin ja eri foorumeilla. Niin hienoa kuin onkin saada omat sanansa täysistunnon pöytäkirjaan, on sillä näissä mega-asioissa korkeintaan symbolinen merkitys, minulle ja äidilleni. Katan tässä kirjoituksessa nyt vain pintaraapaisuna sellaiset asiat, jotka mielestäni eilen jäivät rahaliitosta sanomatta, minulta ja ehkä vähän muiltakin.</p><p>EMU:n ongelmat ovat viime vuosina valitettavasti vain kasvaneet, vaikka markkinat ovatkin olleet rauhalliset. Rahaliiton ongelmat ovat itse asiassa kasvaneet juuri siitä syystä, keskuspankkien suojaavan selän takana. Jos toteaa, että &ldquo;euro on vakaampi valuutta kuin se on ollut vuosiin&rdquo;, ei välttämättä ihan ymmärrä mitä varten valuutat ovat olemassa. Jos lauseella taas viittaa koko rahaliittoon, eikä niinkään valuuttaan, olisi totuudenmukaista kertoa, mikä hinta tuosta &ldquo;vakaudesta&rdquo; on maksettu.</p><p>Ne, joita eurooppalainen yhteisvastuu kauhistuttaa - ja se pätee eilisen perusteella suureen osaan kansanedustajista - ovat unohtaneet seurata viimeisen kymmenen vuoden kehitystä. Euroopan keskuspankin taseen loppusumma on kymmenkertaistunut (kuva). Kuluttajahintojen kahden prosentin nousuvauhtia ei ole saavutettu, mutta rahallinen elvytys on saanut aikaiseksi paljon muuta.</p><p>Pääomamarkkinoiden hintamekanismi on vääristynyt, pankkien taseet ovat täyttyneet erityisesti omien isäntämaiden velasta, kriisivaltioiden velan korot on saatu pysymään matalalla - muualla ne ovat negatiivisia. Ongelmapankkien ongelmat ovat kasautuneet ja valtiot ovat jatkaneet velkaantumistaan. Ilman EKP:n poikkeuksellisia toimia euro olisi todennäköisesti jo hajonnut. On siis väärin puhua siitä, että homma olisi jotenkin hallussa siksi, että olemme aloittaneet taipaleen kohti pankkiunionia (hyvä) ja pääomamarkkinaunionia (hyvä), samalla kun pankkien ja isäntävaltioiden kohtalonyhteydestä puhuminen on muuttunut salonkikelpoiseksi (hyvä). Tilanne ei ole terve. &nbsp;</p><p>EKP:n taseen loppusumma on yli 4400 miljardia euroa, ja kansalliset keskuspankit omistavat yli viidenneksen maidensa velkakirjoista. Löysä keskuspankkipolitiikka on kasvattanut omaisuuserien arvoja ja eriyttänyt alueen varallisuuskehitystä. Onnellisia ovat he, jotka ovat päässeet velkavipuun kiinni. Ainakin siihen asti, kunnes musiikki joskus loppuu. Sen sijaan, että puhumme säännöllisesti Suomen ennätysalhaisista tuloeroista, meidän pitäisi puhua tästä. Kapitalismi ei toimi, jos köyhä ja ahkera ei käytännössä voi päästä pääomaan kiinni.</p><p><strong>Target2 paljastaa ongelmien syvyyden</strong></p><p>Suoria EVM-, ERVV- ja Kreikka-vastuita Suomen valtiolla on vajaat 20 miljardia euroa. Suomen saatavat (noin 70 miljardia euroa) Target2-järjestelmästä vastaavat noin 30 prosenttia maamme bkt:sta. Siitä ei voida suoraan vetää johtopäätöksiä Suomen tappiosta, mikäli jokin maa lähtisi eurosta tai rahaliitto hajoaisi. Target2-vastuilla ei ole eräpäivää ja niitä voidaan hoitaa pelkästään maksamalla korot - jotka juuri nyt ovat olemattomat. Suomen vastapuoli on EKP eikä yksittäinen jäsenmaa.</p><p>Summa kertoo kuitenkin yhteisvastuun mittakaavasta - sekä toki pankkijärjestelmän ongelmista. Pääomaa pakenee kriisimaista eikä siitä pääse mihinkään, vaikka viimeaikaisen volyymin taustalla onkin EKP:n määrällisen elvytyksen ohjelma. Nämä target2-saldot ovatkin mielenkiintoinen esimerkki siitä, miten pankkiunionin myötä tulleet uudet EU-säännöt itse asiassa vain voimistavat pääomapakoa. Pankkiunionin kriisinratkaisumekanismin (SRM) bail in -politiikan johdosta sijoittajilla on entistä perustellumpi pelko menettää talletuksensa jossain heikossa pankissa.</p><p>Target2-maksukyvyttömyystilanteessa joutuisimme ensikädessä luopumaan keskuspankilta saatavista osingoista ja pahimmillaan pääomittamaan EKP:a budjettivaroista. Kriisin iskiessä tai jos epätodennäköinen tapahtuisi - eurosta lähtisi joku maa tai se hajoaisi - yhteisvastuu toteutuisi kerralla suurempana kuin mihin yksikään eurooppalainen työttömyysvakuutusrahasto, suhdannetasausrahasto tai kriisinratkaisurahasto yltäisi. Salissa puhuttiin eilen kuin tätä ei olisikaan. Moraalikadon syntymisen kannalta keskeistä on myös se, että tällä hetkellä yhteisvastuu toteutuu nimenomaan hissukseen taseiden tasolla eikä budjettitaloudessa eli ihmisten elämässä ja kaikkien näkyvillä. Ei ihme, että moni katsoo EU:ta epäluuloisena tai pitää sitä kaukaisena. Asian pitäisi olla päinvastoin.</p><p>Silti tämän piilevän yhteisvastuun suurin ongelma eivät ole suorat vastuut, vaan se, että se on ratkaisevasti lisännyt moraalikatoa euroalueella. Se on johtanut pankkien ja valtioiden väliseen kohtalonyhteyteen ja maiden ylivelkaantumiseen. Tämä krooninen epäsuhta on lisännyt rahaliiton haavoittuvuutta ja kriisiherkkyyttä entisestään. Kun riskillä ei ole hintaa, sitä tupataan ottamaan liikaa.</p><p><strong>Enemmän liittovaltiota voi tarkoittaa vähemmän yhteisvastuuta</strong></p><p>Euroalue toimisi paljon terveemmältä pohjalta, jos tämä laaja, jo olemassa oleva yhteisvastuu palautettaisiin keskuspankeilta demokraattiseen prosessiin. Euroopan Unioni on niin arvokas projekti, että se on sääli uhrata huonosti toimivan rahaliiton vuoksi. Tarvitsemme vahvat sisämarkkinat, yhteistä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa, ihmisten liikkuvuutta ja kanssakäymistä, vähemmän pelkoa ja epäluuloa. Eurooppa voisi olla ihmisille niin paljon enemmän ja meillä suomalaisilla on tässä vain voitettavaa.</p><p>Kuten hallitus toteaa, toimivan rahaliiton rakentaminen lähtee markkinakurin periaatteesta. Selvyyden vuoksi: se tarkoittaa päinvastaista kuin se, että markkinavoimista &quot;otetaan niskalenkki&quot;, mikä joskus ennen oli Suomen epävirallinen toimintalinja. Se tarkoittaa sitä, että euroalueen maat joutuvat lainaamaan markkinaehtoisesti, ilman että velka päätyy välikäsien kautta keskuspankin taseeseen. Jos markkinakuria toteutettaisiin, se merkitsisi sitä että useampi euroalueen valtio ei saisi lainattua ainakaan nykyisellä korkotasolla. Se taas pakottaisi hallitukset valtiontalouden hoidossa puheista tekoihin. Historia on osoittanut, ettei mitään vakaussääntöjä noudateta ellei ole pakko. Ja miksi noudatettaisiin? Kannatan velallisille budjettisuvereniteettia, myös syvenevässä liittovaltiossa.&nbsp;<br /><br />Toimivat pääomamarkkinat ja pankkiunioni ovat rahaliiton rakentamisessa keskeisessä roolissa, mutta niihin on vielä pitkä matka. Tehtävien asioiden lista on pitkä; tässä muutama: valtion velkakirjoille riskipainot, keskuspankeille pääomavaatimukset, Euroopan valuuttarahasto IMF:ää paikkaamaan, kriisinratkaisurahasto ja talletussuojarahasto toistensa yhteyteen ja erilleen EKP:sta, ja kyllä, mielestäni tarvitsemme myös eurooppalaisen työttömyysvakuutuksen. Sen voisi toteuttaa perustilimuodossa ja vapaaehtoisena, jolloin tulonsiirtoelementti olisi minimissään, oli sen pelkääminen sitten rationaalista tai ei. Vapaa liikkuvuus saisi hetkessä uuden merkityksen.</p><p>Liittovaltiolla peloteltiin taas eilen kuin huomista ei olisi. Koko konsepti on ymmärretty kummallisesti. Liittovaltio ja yhteisvastuu ovat eri asioita, vaikka niillä yhteys onkin. Suomalaisen veronmaksajan välillinen vastuu Italian pankeista on tänä päivänä todennäköisesti suurempi kuin ohiolaisen yhteisvastuu Virginiasta. Yhdysvaltain liittovaltio on kunnioittanut 150 vuoden ajan menestyksekkäästi no bailout -sääntöä ja yksityisillä pääomilla sekä työvoiman liikkuvuudella on paljon suurempi merkitys alueiden välisten epätasapainojen sopeuttamisessa kuin liittovaltiotason tulonsiirroilla. Liittovaltio tarkoittaa parhaimmillaan vallan hajauttamista, ei sen keskittämistä. Minä kannatan Euroopan liittovaltiota, läpinäkyvää tulonsiirtojärjestelmää, vahvaa subsidiariteettia ja vallan tuomista ihmisille. En ole varma pelastaako se rahaliittoa, kun seuraava kriisi iskee, mutta haluan kaikesta sydämestäni yrittää.<br /><br />--<br />Olen kiertänyt syksyllä Euroopassa&nbsp;lukuisissa kansainvälisissä konferensseissa puhumassa EMU:n tulevaisuudesta. Keskuspankin rooli on oman näppituntumani mukaan ymmärretty muissa maissa huomattavasti paremmin kuin meillä Suomessa. En puhu pelkästään asiantuntijoista, vaan myös poliitikoista. Toivon Suomen hallitukselta aktiivisuutta tässä asiassa; toki yhteisen rahapolitiikan itsenäisyyttä kunnioittaen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eilen täysistunnossa keskusteltiin pääministerin ilmoituksen pohjalta EU:n tulevaisuudesta. Erityisesti tässä aiheessa on “hieman” haasteellista tiivistää omat ajatukset minuutin debattipuheenvuoroon, jonka itse sain keskustelun loppuvaiheilla. Siis aihetta, joka kattaa muun muassa turvallisuuden, puolustusyhteistyön, muuttoliikkeen, sisämarkkinat, vapaakaupan ja rahaliiton. Pelkästään rahaliitosta olisi voinut puhua minuuttitolkulla ja on selvää, ettei sellaista luksusta voi tarjota rivikansanedustajille.

En syytä ketään, en puhemiestä enkä työjärjestystä, vaan toivon, että tästä aiheesta keskustellaan enemmän, useammin ja eri foorumeilla. Niin hienoa kuin onkin saada omat sanansa täysistunnon pöytäkirjaan, on sillä näissä mega-asioissa korkeintaan symbolinen merkitys, minulle ja äidilleni. Katan tässä kirjoituksessa nyt vain pintaraapaisuna sellaiset asiat, jotka mielestäni eilen jäivät rahaliitosta sanomatta, minulta ja ehkä vähän muiltakin.

EMU:n ongelmat ovat viime vuosina valitettavasti vain kasvaneet, vaikka markkinat ovatkin olleet rauhalliset. Rahaliiton ongelmat ovat itse asiassa kasvaneet juuri siitä syystä, keskuspankkien suojaavan selän takana. Jos toteaa, että “euro on vakaampi valuutta kuin se on ollut vuosiin”, ei välttämättä ihan ymmärrä mitä varten valuutat ovat olemassa. Jos lauseella taas viittaa koko rahaliittoon, eikä niinkään valuuttaan, olisi totuudenmukaista kertoa, mikä hinta tuosta “vakaudesta” on maksettu.

Ne, joita eurooppalainen yhteisvastuu kauhistuttaa - ja se pätee eilisen perusteella suureen osaan kansanedustajista - ovat unohtaneet seurata viimeisen kymmenen vuoden kehitystä. Euroopan keskuspankin taseen loppusumma on kymmenkertaistunut (kuva). Kuluttajahintojen kahden prosentin nousuvauhtia ei ole saavutettu, mutta rahallinen elvytys on saanut aikaiseksi paljon muuta.

Pääomamarkkinoiden hintamekanismi on vääristynyt, pankkien taseet ovat täyttyneet erityisesti omien isäntämaiden velasta, kriisivaltioiden velan korot on saatu pysymään matalalla - muualla ne ovat negatiivisia. Ongelmapankkien ongelmat ovat kasautuneet ja valtiot ovat jatkaneet velkaantumistaan. Ilman EKP:n poikkeuksellisia toimia euro olisi todennäköisesti jo hajonnut. On siis väärin puhua siitä, että homma olisi jotenkin hallussa siksi, että olemme aloittaneet taipaleen kohti pankkiunionia (hyvä) ja pääomamarkkinaunionia (hyvä), samalla kun pankkien ja isäntävaltioiden kohtalonyhteydestä puhuminen on muuttunut salonkikelpoiseksi (hyvä). Tilanne ei ole terve.  

EKP:n taseen loppusumma on yli 4400 miljardia euroa, ja kansalliset keskuspankit omistavat yli viidenneksen maidensa velkakirjoista. Löysä keskuspankkipolitiikka on kasvattanut omaisuuserien arvoja ja eriyttänyt alueen varallisuuskehitystä. Onnellisia ovat he, jotka ovat päässeet velkavipuun kiinni. Ainakin siihen asti, kunnes musiikki joskus loppuu. Sen sijaan, että puhumme säännöllisesti Suomen ennätysalhaisista tuloeroista, meidän pitäisi puhua tästä. Kapitalismi ei toimi, jos köyhä ja ahkera ei käytännössä voi päästä pääomaan kiinni.

Target2 paljastaa ongelmien syvyyden

Suoria EVM-, ERVV- ja Kreikka-vastuita Suomen valtiolla on vajaat 20 miljardia euroa. Suomen saatavat (noin 70 miljardia euroa) Target2-järjestelmästä vastaavat noin 30 prosenttia maamme bkt:sta. Siitä ei voida suoraan vetää johtopäätöksiä Suomen tappiosta, mikäli jokin maa lähtisi eurosta tai rahaliitto hajoaisi. Target2-vastuilla ei ole eräpäivää ja niitä voidaan hoitaa pelkästään maksamalla korot - jotka juuri nyt ovat olemattomat. Suomen vastapuoli on EKP eikä yksittäinen jäsenmaa.

Summa kertoo kuitenkin yhteisvastuun mittakaavasta - sekä toki pankkijärjestelmän ongelmista. Pääomaa pakenee kriisimaista eikä siitä pääse mihinkään, vaikka viimeaikaisen volyymin taustalla onkin EKP:n määrällisen elvytyksen ohjelma. Nämä target2-saldot ovatkin mielenkiintoinen esimerkki siitä, miten pankkiunionin myötä tulleet uudet EU-säännöt itse asiassa vain voimistavat pääomapakoa. Pankkiunionin kriisinratkaisumekanismin (SRM) bail in -politiikan johdosta sijoittajilla on entistä perustellumpi pelko menettää talletuksensa jossain heikossa pankissa.

Target2-maksukyvyttömyystilanteessa joutuisimme ensikädessä luopumaan keskuspankilta saatavista osingoista ja pahimmillaan pääomittamaan EKP:a budjettivaroista. Kriisin iskiessä tai jos epätodennäköinen tapahtuisi - eurosta lähtisi joku maa tai se hajoaisi - yhteisvastuu toteutuisi kerralla suurempana kuin mihin yksikään eurooppalainen työttömyysvakuutusrahasto, suhdannetasausrahasto tai kriisinratkaisurahasto yltäisi. Salissa puhuttiin eilen kuin tätä ei olisikaan. Moraalikadon syntymisen kannalta keskeistä on myös se, että tällä hetkellä yhteisvastuu toteutuu nimenomaan hissukseen taseiden tasolla eikä budjettitaloudessa eli ihmisten elämässä ja kaikkien näkyvillä. Ei ihme, että moni katsoo EU:ta epäluuloisena tai pitää sitä kaukaisena. Asian pitäisi olla päinvastoin.

Silti tämän piilevän yhteisvastuun suurin ongelma eivät ole suorat vastuut, vaan se, että se on ratkaisevasti lisännyt moraalikatoa euroalueella. Se on johtanut pankkien ja valtioiden väliseen kohtalonyhteyteen ja maiden ylivelkaantumiseen. Tämä krooninen epäsuhta on lisännyt rahaliiton haavoittuvuutta ja kriisiherkkyyttä entisestään. Kun riskillä ei ole hintaa, sitä tupataan ottamaan liikaa.

Enemmän liittovaltiota voi tarkoittaa vähemmän yhteisvastuuta

Euroalue toimisi paljon terveemmältä pohjalta, jos tämä laaja, jo olemassa oleva yhteisvastuu palautettaisiin keskuspankeilta demokraattiseen prosessiin. Euroopan Unioni on niin arvokas projekti, että se on sääli uhrata huonosti toimivan rahaliiton vuoksi. Tarvitsemme vahvat sisämarkkinat, yhteistä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa, ihmisten liikkuvuutta ja kanssakäymistä, vähemmän pelkoa ja epäluuloa. Eurooppa voisi olla ihmisille niin paljon enemmän ja meillä suomalaisilla on tässä vain voitettavaa.

Kuten hallitus toteaa, toimivan rahaliiton rakentaminen lähtee markkinakurin periaatteesta. Selvyyden vuoksi: se tarkoittaa päinvastaista kuin se, että markkinavoimista "otetaan niskalenkki", mikä joskus ennen oli Suomen epävirallinen toimintalinja. Se tarkoittaa sitä, että euroalueen maat joutuvat lainaamaan markkinaehtoisesti, ilman että velka päätyy välikäsien kautta keskuspankin taseeseen. Jos markkinakuria toteutettaisiin, se merkitsisi sitä että useampi euroalueen valtio ei saisi lainattua ainakaan nykyisellä korkotasolla. Se taas pakottaisi hallitukset valtiontalouden hoidossa puheista tekoihin. Historia on osoittanut, ettei mitään vakaussääntöjä noudateta ellei ole pakko. Ja miksi noudatettaisiin? Kannatan velallisille budjettisuvereniteettia, myös syvenevässä liittovaltiossa. 

Toimivat pääomamarkkinat ja pankkiunioni ovat rahaliiton rakentamisessa keskeisessä roolissa, mutta niihin on vielä pitkä matka. Tehtävien asioiden lista on pitkä; tässä muutama: valtion velkakirjoille riskipainot, keskuspankeille pääomavaatimukset, Euroopan valuuttarahasto IMF:ää paikkaamaan, kriisinratkaisurahasto ja talletussuojarahasto toistensa yhteyteen ja erilleen EKP:sta, ja kyllä, mielestäni tarvitsemme myös eurooppalaisen työttömyysvakuutuksen. Sen voisi toteuttaa perustilimuodossa ja vapaaehtoisena, jolloin tulonsiirtoelementti olisi minimissään, oli sen pelkääminen sitten rationaalista tai ei. Vapaa liikkuvuus saisi hetkessä uuden merkityksen.

Liittovaltiolla peloteltiin taas eilen kuin huomista ei olisi. Koko konsepti on ymmärretty kummallisesti. Liittovaltio ja yhteisvastuu ovat eri asioita, vaikka niillä yhteys onkin. Suomalaisen veronmaksajan välillinen vastuu Italian pankeista on tänä päivänä todennäköisesti suurempi kuin ohiolaisen yhteisvastuu Virginiasta. Yhdysvaltain liittovaltio on kunnioittanut 150 vuoden ajan menestyksekkäästi no bailout -sääntöä ja yksityisillä pääomilla sekä työvoiman liikkuvuudella on paljon suurempi merkitys alueiden välisten epätasapainojen sopeuttamisessa kuin liittovaltiotason tulonsiirroilla. Liittovaltio tarkoittaa parhaimmillaan vallan hajauttamista, ei sen keskittämistä. Minä kannatan Euroopan liittovaltiota, läpinäkyvää tulonsiirtojärjestelmää, vahvaa subsidiariteettia ja vallan tuomista ihmisille. En ole varma pelastaako se rahaliittoa, kun seuraava kriisi iskee, mutta haluan kaikesta sydämestäni yrittää.

--
Olen kiertänyt syksyllä Euroopassa lukuisissa kansainvälisissä konferensseissa puhumassa EMU:n tulevaisuudesta. Keskuspankin rooli on oman näppituntumani mukaan ymmärretty muissa maissa huomattavasti paremmin kuin meillä Suomessa. En puhu pelkästään asiantuntijoista, vaan myös poliitikoista. Toivon Suomen hallitukselta aktiivisuutta tässä asiassa; toki yhteisen rahapolitiikan itsenäisyyttä kunnioittaen.

]]>
8 http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246505-emu-keskustelusta-unohtuu-tarkein#comments EMU EU-keskustelu Rahaliitto Tulevaisuus Thu, 23 Nov 2017 08:37:25 +0000 Elina Lepomäki http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246505-emu-keskustelusta-unohtuu-tarkein
Mitä on poliittisesti mahdollista ? http://ristosuvanto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236803-mita-on-poliittisesti-mahdollista <p>&nbsp;</p><p>Vahva demarivaikuttaja Pekka Korpinen on julkaissut kirjan <em>Suomi kääntyy länteen&nbsp;</em>ja kertoo siinä mm. miten Suomen liittyminen Euroalueeseen tapahtui. Korpinen kirjoittaa, miten &quot;eduskunnassa muun muassa kansanedustaja Erkki Tuomioja epäili EMU:a raakileeksi, joka ei voisi toimia ilman sen ylikansallisen toimivallan kasvua&quot; ja että &quot;hän kuitenkin kannatti jäsenyyttä&quot;. &nbsp;Tästä jälkimmäisestä Korpisen muotoilusta Erkki Tuomioja ei kuitenkään pidä, vaan kirja-arviossaan 9.4.2017 haluaa muotoilla &nbsp; asian näin &quot; Tuomioja ei kuitenkaan lopulta nähnyt poliittisesti mahdolliseksi kyseenalaistaa liittymyspäätöstä&quot;. &nbsp;Tämän voinee tulkita niin, että Tuomioja vastusti euroalueeseen liittymistä mutta hyväksyi kuitenkin koska muu ei ollut &quot;poliittisesti mahdollista&quot;. &nbsp;En ymmärrä. &nbsp;Jos vastustaa, niin miksi ei toimi sen mukaisesti. &nbsp;Lipponen jyräsi koko SDP:n euron taakse ja siellä SDP on pysynyt vaikka &nbsp;se maksaa selvää rahaa. &nbsp;Tuomioja alistui jyräyksen alle, vaikka järki olisi sanonut muuta.&nbsp;</p><p>Tulevina vuosina euroalueesta tehdään yhtenäisvaltiota. Suomella ei ole kuin kaksi mahdollisuutta: sulautua yhtenäisvaltion osaksi ilman omaa päätösvaltaa tai erota eurosta. Mikä on &quot;poliittisesti mahdollista&quot;? &nbsp;Poliitikkojen pitäisi selkeästi sanoa kantansa eikä vain ajautua minne virta vie. &nbsp;Lipposen jyräyksellä on ollut ja on kauaskantoiset seuraamukset.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Vahva demarivaikuttaja Pekka Korpinen on julkaissut kirjan Suomi kääntyy länteen ja kertoo siinä mm. miten Suomen liittyminen Euroalueeseen tapahtui. Korpinen kirjoittaa, miten "eduskunnassa muun muassa kansanedustaja Erkki Tuomioja epäili EMU:a raakileeksi, joka ei voisi toimia ilman sen ylikansallisen toimivallan kasvua" ja että "hän kuitenkin kannatti jäsenyyttä".  Tästä jälkimmäisestä Korpisen muotoilusta Erkki Tuomioja ei kuitenkään pidä, vaan kirja-arviossaan 9.4.2017 haluaa muotoilla   asian näin " Tuomioja ei kuitenkaan lopulta nähnyt poliittisesti mahdolliseksi kyseenalaistaa liittymyspäätöstä".  Tämän voinee tulkita niin, että Tuomioja vastusti euroalueeseen liittymistä mutta hyväksyi kuitenkin koska muu ei ollut "poliittisesti mahdollista".  En ymmärrä.  Jos vastustaa, niin miksi ei toimi sen mukaisesti.  Lipponen jyräsi koko SDP:n euron taakse ja siellä SDP on pysynyt vaikka  se maksaa selvää rahaa.  Tuomioja alistui jyräyksen alle, vaikka järki olisi sanonut muuta. 

Tulevina vuosina euroalueesta tehdään yhtenäisvaltiota. Suomella ei ole kuin kaksi mahdollisuutta: sulautua yhtenäisvaltion osaksi ilman omaa päätösvaltaa tai erota eurosta. Mikä on "poliittisesti mahdollista"?  Poliitikkojen pitäisi selkeästi sanoa kantansa eikä vain ajautua minne virta vie.  Lipposen jyräyksellä on ollut ja on kauaskantoiset seuraamukset.

]]>
3 http://ristosuvanto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236803-mita-on-poliittisesti-mahdollista#comments EMU Erkki Tuomioja Euro Wed, 10 May 2017 07:20:24 +0000 Risto Suvanto http://ristosuvanto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236803-mita-on-poliittisesti-mahdollista
Miksi Ruotsi jäi ulos eurosta? – Yle vei takaisin vuoteen 1997 http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236586-yle-vei-takaisin-vuoteen-1997-miksi-ruotsi-jai-ulos-eurosta <p>Sisäinen devalvaatio olisi Ruotsin taloudessa ja työmarkkinoilla liian vaikea toteuttaa, ja siksi Ruotsin kannattaa jättäytyä Euroopan talous- ja rahaliiton ulkopuolelle. Näin raportoi Ylen toimittaja Mikko Määttälä vuonna 1997, kun ruotsalainen asiantuntijaryhmä julkisti EMU-raporttinsa.</p><p>Yle nosti Ruotsin raportin esiin tänään <a href="http://areena.yle.fi/1-4053824?autoplay=true">Radio 1:n Ykkösaamun ysärimuistelossaan</a>.</p><p>Pakko sanoa, että kyllä nämä argumentit kovin tutuilta kuulostivat. Erityisesti vuonna 2007 alkanut finanssikriisi ja sitä seurannut Suomen talouden taantuma panee monet argumentit tuttuun perspektiiviin.</p><p>&ndash;Ruotsin nykytalous ja sen rakenteet eivät kestäisi EMU-jäsenyyttä, työryhmä arvioi. Ryhmä edellyttää, että maan suurtyöttömyys pitää saada korjatuksi ennen kuin EMU:un mennään. Suhdannevaihtelut voisivat aiheuttaa Ruotsin taloudelle liian vakavia seurauksia, jos kruunua ei voi devalvoida, Määttälä kertoi.</p><p>&ndash;Työryhmä antaa ymmärtää, että palkat ja muutkaan työmarkkinoiden osatekijät eivät voi Ruotsissa joustaa talouden heilahtelujen mukaan, jos Ruotsi on mukana rahaliitossa. Sisäisiin devalvaatioihin ei siis Ruotsissa ole mahdollisuuksia, joten ulkoisen devalvaation mahdollisuus on säilytettävä. Työryhmä varoittaa myös, että yhteinen eurooppalainen keskuspankki ei ole kontrolloitavissa demokraattisesti.</p><p>Raportin henki oli Määttälän mukaan kuitenkin se, että Ruotsin ennen pitkään pitäisi liittyä euroon, mutta yhteisvaluuttaprojektin alkuvaihe ei ole olisi sopiva ajankohta. Vielä ennen finanssikriisiä ruotsalaiset kiistelivät, häviääkö Ruotsi kauppaa pysymällä euron ulkopuolella vai ei (<a href="http://www.kommers.se/upload/Analysarkiv/Arbetsomr%E5den/EUs_inre_marknad/Euro_flam_nordstrom_svensk.pdf">täällä</a>&nbsp;ja <a href="http://arbetet.se/2006/10/20/sverige-har-inte-frlorat-p-kronan/">täällä</a>). Vuonna 2014 Dagens Industri julisti jo, että <a href="http://www.di.se/di/artiklar/2014/8/26/utklassning-sverigeemu-6-0/">Ruotsi voitti EMU:n 6&ndash;0</a>.</p><p>Ruotsin eurojäsenyyttä ei kuitenkaan pidetä mahdottomuutena. Itse asiassa Suomessa tällä viikolla vieraillut Ruotsin ex-pääministeri Carl Bildt kirjoitti Helsingistä <a href="https://carlbildt.wordpress.com/2017/05/03/hos-hundraarigen/">blogiinsa</a>, että euro on etu Suomelle.</p><p>&ndash;Kuulun itse niihin, jotka pohjimmiltaan uskovat hyvin integroiduille talouksille on merkittävä etu olla yhteinen valuutta, ja se koskee selvästi meidän pohjoiseurooppalaisia talouksiamme. Ja sille, että Suomen taloudelle viime vuodet ovat olleet hankalampia kuin Ruotsin taloudelle, on hyvin eri syyt, Bildt kirjoittaa.</p> Sisäinen devalvaatio olisi Ruotsin taloudessa ja työmarkkinoilla liian vaikea toteuttaa, ja siksi Ruotsin kannattaa jättäytyä Euroopan talous- ja rahaliiton ulkopuolelle. Näin raportoi Ylen toimittaja Mikko Määttälä vuonna 1997, kun ruotsalainen asiantuntijaryhmä julkisti EMU-raporttinsa.

Yle nosti Ruotsin raportin esiin tänään Radio 1:n Ykkösaamun ysärimuistelossaan.

Pakko sanoa, että kyllä nämä argumentit kovin tutuilta kuulostivat. Erityisesti vuonna 2007 alkanut finanssikriisi ja sitä seurannut Suomen talouden taantuma panee monet argumentit tuttuun perspektiiviin.

–Ruotsin nykytalous ja sen rakenteet eivät kestäisi EMU-jäsenyyttä, työryhmä arvioi. Ryhmä edellyttää, että maan suurtyöttömyys pitää saada korjatuksi ennen kuin EMU:un mennään. Suhdannevaihtelut voisivat aiheuttaa Ruotsin taloudelle liian vakavia seurauksia, jos kruunua ei voi devalvoida, Määttälä kertoi.

–Työryhmä antaa ymmärtää, että palkat ja muutkaan työmarkkinoiden osatekijät eivät voi Ruotsissa joustaa talouden heilahtelujen mukaan, jos Ruotsi on mukana rahaliitossa. Sisäisiin devalvaatioihin ei siis Ruotsissa ole mahdollisuuksia, joten ulkoisen devalvaation mahdollisuus on säilytettävä. Työryhmä varoittaa myös, että yhteinen eurooppalainen keskuspankki ei ole kontrolloitavissa demokraattisesti.

Raportin henki oli Määttälän mukaan kuitenkin se, että Ruotsin ennen pitkään pitäisi liittyä euroon, mutta yhteisvaluuttaprojektin alkuvaihe ei ole olisi sopiva ajankohta. Vielä ennen finanssikriisiä ruotsalaiset kiistelivät, häviääkö Ruotsi kauppaa pysymällä euron ulkopuolella vai ei (täällä ja täällä). Vuonna 2014 Dagens Industri julisti jo, että Ruotsi voitti EMU:n 6–0.

Ruotsin eurojäsenyyttä ei kuitenkaan pidetä mahdottomuutena. Itse asiassa Suomessa tällä viikolla vieraillut Ruotsin ex-pääministeri Carl Bildt kirjoitti Helsingistä blogiinsa, että euro on etu Suomelle.

–Kuulun itse niihin, jotka pohjimmiltaan uskovat hyvin integroiduille talouksille on merkittävä etu olla yhteinen valuutta, ja se koskee selvästi meidän pohjoiseurooppalaisia talouksiamme. Ja sille, että Suomen taloudelle viime vuodet ovat olleet hankalampia kuin Ruotsin taloudelle, on hyvin eri syyt, Bildt kirjoittaa.

]]>
30 http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236586-yle-vei-takaisin-vuoteen-1997-miksi-ruotsi-jai-ulos-eurosta#comments Raha EMU Ruotsi Fri, 05 May 2017 10:25:49 +0000 Ossi Kurki-Suonio http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236586-yle-vei-takaisin-vuoteen-1997-miksi-ruotsi-jai-ulos-eurosta
Koiviston konklaavi ja sen seuraukset! http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232498-koiviston-konklaavi-ja-sen-seuraukset <p>Tänään on ilmestynyt Karjalan Kuvalehti, jossa on artikkeli</p><p><strong>Tekikö Koivisto valtiopetoksen ns. Koiviston konklaavissa?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Kaikkien kansalaisten ja niiden kansanedustajien, jotka eivät olleet Ahon hallituksen aikaan eduskunnassa, on aiheellista tutustua Suomen vaiettuun ja salattuun lähihistoriaan, jotta voisi ymmärtää, mistä tämän päivän vaikeudet johtuvat.<br />&nbsp;</p><p>Kyseinen artikkeli on sivuilla 5-15. &nbsp;</p><p>Artikkeli kertoo, että ns. 1990-luvun pankkikriisi kuului laajempaan kokonaisuuteen: Suomen perustuslain ETA-/EY-mukauttamiseen laman avulla. Vallan kolmijaosta tuli ns. kuollut kirjain.</p><p>&nbsp;</p><p>Artikkeli on liitteenä ja myös Karjalan Kuvalehden sivulla&nbsp;<a href="http://karjalankuvalehti.fi/images2/pankkikriisi_kkl_01_2017.pdf" id="yui_3_16_0_ym19_1_1488448485515_3010" rel="noreferrer" target="_blank">http://karjalankuvaleh ti.fi/images2/pankkikriisi_ kkl_01_2017.pdf</a></p><p><br />&nbsp;</p><p>Lisätietoja Suomen saattajista tämän hetkiseen tilaansa saa täältä:</p><p><a href="http://jormajaakkola.fi/" id="yui_3_16_0_ym19_1_1488448485515_3015" rel="nofollow" target="_blank">http://jormajaakkola.fi</a></p><p>&nbsp;</p><p>Kiitos</p><p>Hämis</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään on ilmestynyt Karjalan Kuvalehti, jossa on artikkeli

Tekikö Koivisto valtiopetoksen ns. Koiviston konklaavissa?

 

Kaikkien kansalaisten ja niiden kansanedustajien, jotka eivät olleet Ahon hallituksen aikaan eduskunnassa, on aiheellista tutustua Suomen vaiettuun ja salattuun lähihistoriaan, jotta voisi ymmärtää, mistä tämän päivän vaikeudet johtuvat.
 

Kyseinen artikkeli on sivuilla 5-15.  

Artikkeli kertoo, että ns. 1990-luvun pankkikriisi kuului laajempaan kokonaisuuteen: Suomen perustuslain ETA-/EY-mukauttamiseen laman avulla. Vallan kolmijaosta tuli ns. kuollut kirjain.

 

Artikkeli on liitteenä ja myös Karjalan Kuvalehden sivulla http://karjalankuvaleh ti.fi/images2/pankkikriisi_ kkl_01_2017.pdf


 

Lisätietoja Suomen saattajista tämän hetkiseen tilaansa saa täältä:

http://jormajaakkola.fi

 

Kiitos

Hämis

]]>
53 http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232498-koiviston-konklaavi-ja-sen-seuraukset#comments EMU EU Mauno Koivisto Suomi Valtiopetos Thu, 02 Mar 2017 10:03:54 +0000 Juha Hämäläinen http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232498-koiviston-konklaavi-ja-sen-seuraukset
IN - 40% kansasta tyrmää euron! * http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228963-in-40-kansasta-tyrmaa-euron <p>Näyttäisi yhden mielipidetiedustelun pohjalta, että noin 40 prosenttia kansasta haluaa markan takaisin tai toisin sanoen eurosta eroon. On muitakin mahdollisuuksia kuin markka. On yhteispohjoismainen &rdquo;kruunumarkka&rdquo;, voisi olla <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/korvaammeko-euron-kiinan-yuanilla.html">Kiinan yuaniin</a> vankalla painoarvolla kytketty &rdquo;kansainvälinen markka&rdquo; &hellip; ehkä jokin kytky jäisi euroonkin, mikäli kovin moni nykyinen eurovaltio ei siitä eroa ---</p><ul><li><p>~ <a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/taloustutkimus-suomalaisista-40-prosenttia-haluaa-irti-eu-sta-6612215">http://www.talouselama.fi/uutiset/taloustutkimus-suomalaisista-40-prosenttia-haluaa-irti-eu-sta-6612215</a> -</p><p>&nbsp;</p></li></ul><p><strong>Meillä on Suomesta raskas ulkomaanvelka &ndash; euromääreisenä</strong></p><p>Nyt moni kysyy sen kuuluisan kysymyksen, miten käy, kun siirrymme vaikkapa markkaan ja devalvoimme sen 10-20 prosentilla &ndash; siis alennamme rahan arvoa euroonkin nähden &ndash; näin tarvitaan enemmän markkoja eurovelkojen lyhennyksiin, ehkä korkommekin nousevat?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Lopulta on kysymys luottamuksesta </strong></p><p>Pienetkin valuutat ovat hyvin arvonsa pitäviä, niihin luotetaan &ndash; niillä säilyy osto- ja vaihtovoima. Påaljon on myös kiinni siitä, mihin uusi markka asettuu ja jälleen on kysymys luottamuksesta kykyyn miten me hoidamme talouttamme ja kansataloutta. Lisäksi vahvuutta omaan valuuttaan tuo kysyntä meidän tuotteita kohtaan.</p><p>Osaammeko valmistaa sellaista laadulla ja riittävällä hinnalla, jolle on jatkuvasti suopea kysyntä. Nämä perusparametrit ovat yksinkertaisia. <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/01/elammeko-kielteisessa-suomessa.html">Ellemme luota itseemme</a>, ei meitä pelasta mikään valuutta, edes markka.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Velka</strong></p><p>Tänään näyttää siltä, että monet maat ovat tuudittautuneet, ettei valtion velkoja makseta koskaan loppuun &ndash; hyvä esimerkki tästä on Yhdysvaltain liittovaltio, joka liki kerran vuodessa äänestää kongressissa siitä miten paljon velkakattoa nostetaan. USA&#39; n <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/10/de-facto-usan-liittovaltio-on.html">velka lisääntyy</a> jatkuvasti maailmalle &ndash; amerikklaisiin luotetaan. Entä meihin, luotettaisiinko meihin, jotka osasivat ja kykenivät maksamaan &rdquo;sotasyyllisyysvelkansa&rdquo;, kuten lainat muutoinkin &ndash; aina.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Entä kultakantaan paluu?</strong></p><p>[ ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/12/takaisin-kultakantaan-setelit-ja_66.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/12/takaisin-kultakantaan-setelit-ja_66.html</a> - ]</p><p>...</p><p>&nbsp;</p><p><em>Näin kirjoitimme kaksi vuotta sitten:</em></p><p><strong>Markasta euroon ilman kansanäänestystä &ndash; valmisteltuna vai ajopuuna kenenkään hallitsematta prosessia täysin &ndash; TIIVISTELMÄ -nä</strong></p><p>[ l<em>aaja selosteosa</em> ~ <u><a href="http://jontikka.blogspot.fi/2014/12/markasta-euroon-petos-raskauttavien.html">http://jontikka.blogspot.fi/2014/12/markasta-euroon-petos-raskauttavien.html</a></u> - ]</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>(<em>copy - paste</em>)</p><p><strong>A]</strong></p><p>Jos: EMU:n kolmas vaihe jäsenyysneuvottelujen käymisen ennakkoehto.</p><p><strong>2.</strong></p><p>Kysymys oli siten hallitusmuodosta. Millä perusteella muutetaan hallitusmuoto VJ 69&sect;:ää käyttäen?</p><p><strong>3.</strong></p><p>Milloin eduskunta on hyväksynyt ennakkoehdon ja samalla kumonnut HM 72 ja 73&sect;:t?</p><p><strong>4.</strong></p><p>Miksi eduskunnalle ilmoitettiin (PeVL 14/1994 vp), ettei EMU:n kolmas vaihe kuulu neuvotteluista saadun tiedon perusteella liittymissopimuksen?</p><p><strong>5.</strong></p><p>Miksi eduskunnalle ilmoitettiin, ettei liittymissopimus koske hallitusmuotoa miltään osin?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>B]</strong></p><p>Jos eduskunnalla ei ollut oikeutta EMU:n kolmatta vaihetta koskevaan varaumaan, miksi eduskunnalle ei sitä ilmoitettu ennen 18. marraskuuta 1994 päätöstä?</p><p>Miksi eduskunnalle ilmoitettiin, ettei liittymissopimus koske hallitusmuotoa miltään osin?</p><p><strong>C]</strong></p><p>Jos varaumaa ei ollut, miksi eduskunnalle kerrottiin (HE 135/1994 vp ja PeVL 14/1994 vp), ettei liittymissopimus kumoa mitään hallitusmuodon pykälää?</p><p><strong>D]</strong></p><p>Tasavallan presidentti teki päätöksen EY-jäsenyyshakemuksesta 18. maaliskuuta 1992. Tasavallan presidentti ratifioi liittymissopimus -asiakirjat, hyväksyen kaikki sopimuksessa olevat asiat 8. joulukuuta 1994. Tiesivätkö he, että eduskuntaa ei perustuslain mukaan saa johtaa harhaan, saati Suomen kansaa? Tiesivätkö he, että heidän virkavalansa edellytti valtiosäännön turvaamista ja voimassa pitämistä?</p><p>Tietokirjallisuuden mukaan EU-jäsenyyden suhteen on tapahtunut valtiorikos. Suomen oikeusviranomaisten (muun muassa oikeuskanslerin virasto) mukaan kaikki oli laillista. Sotilas- ja virkavalan puitteissa tietokirjallisuuden määritelmät ovat uskottavia virallisten asiakirjojen perusteella.</p><p>&hellip;</p><p>Viitaten valtiopäiväjärjestykseen 11&sect;:ään vaadin hallitusmuodon 2&sect;:n perusteella, että tässä kirjoituksessa (mukaan lukien laaja selosteosa) esiin tulevat asiat on kansanedustajien tutkittava, koska muunlaista &rdquo;perustuslakituomioistuinta&rdquo; ei ole olemassa tätä asiaa selvittämään. Tämä kirje ja sen laaja selosteosa on tarkoitettu yksinomaan oikeuskysymysten selvittämiseen edellä mainitulla tavalla ja siinä tarkoituksessa Suomen kansalaisten käytettävissä.</p><p>Tänään tilanteen selvittämiseen voisi soveltua myös <em>kansalaisaloiteperiaate</em>, jossa aloitteen päämääränä on muodostaa <em>perustuslakituomioistuin</em>, joka voisi tämän &rdquo;euroliitoksen&rdquo; selvittää &ndash; mahdollisista vanhenemissäännöistä huolimatta.</p><p>Toisaalta on tärkeää saattaa asia täyteen julkisuuteen kansalaistemme taholle, jotta he tietävät mitä EU -neuvoa antavassa kansalaiskyselyssä jätettiin kysymättä ja mitä siihen kätkettiin &ndash; saatamme arvata vakaasti, että EU-kansanäänestyksen tulos olisi erilainen, jos kansalaiset olisivat tienneet, etä siihen oli todellinen &rdquo;<em>koira haudattuna</em>&rdquo; - kytkös euroon! Tätä kansalaisemme eivät tienneet äänestäessään EU:n puolesta. * - (<em>copy &ndash; paste</em>) päättyy</p><p>&nbsp;</p><p>* Kts. Myös Kokoomuksen piireissä kansantalous- ja finanssiasioista perillä oleva asiantuntija, <strong>Jorma Jaakkola</strong> - Valtiopetos euroon liittymisessä? ~ <a href="http://jormajaakkola.fi/EMU-petos">http://jormajaakkola.fi/EMU-petos</a> -</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><em>Ylös merkinneenä</em> &ndash; psta Ilkka Luoma</p><p>[27121999_01012015][340| 2985]</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>Oheislukemistoa eurosta:</strong></p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/01/euro-ja-us-dollari-muodostanevat.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/01/euro-ja-us-dollari-muodostanevat.html</a> -</p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/oma-maa-markka-muu-maa-euro.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/oma-maa-markka-muu-maa-euro.html</a> -</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Suorista kansanäänestyksistä:</strong></p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/06/suorademokraattinen-kansanaanestys.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/06/suorademokraattinen-kansanaanestys.html</a> -</p><p>&nbsp;</p><p><strong>PS</strong></p><p>Suomessa on vain yksi selkeästi eurovastainen puolue, joka kannattaa valuutan osalta omaa itsenäistä päätösvaltaa &ndash; oman kansantalouden ja vientiteollisuuden edun ja hyödyn nimissä. Itsenäisyyspuolue &ndash; IPU.</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><a href="http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/in-t-n-n-kansalaiset-ovat-saaneet-sanoa-sanasensa-eurosta">AL</a> | US | <a href="http://plaza.fi/keskustelu/aihe/in-tanaan-kansalaiset-ovat-saaneet-sanoa-sanasensa-eurosta/">PZ</a> | <a href="http://www.tiede.fi/keskustelu/70824/tanaan-kansalaiset-ovat-saaneet-sanoa-sanasensa-eurosta?changed=1483608169">T</a> | <a href="http://ilkkaluoma.vuodatus.net/lue/2017/01/in-tanaan-kansalaiset-ovat-saaneet-sanoa-sanasensa-eurosta">VU</a> | FB | BL | BL | BLOG 112257</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC </strong>u_euro_tiivistelma_05012017.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM </strong>05012017</p><p>&nbsp;</p><p>|664 | 5892 |</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Näyttäisi yhden mielipidetiedustelun pohjalta, että noin 40 prosenttia kansasta haluaa markan takaisin tai toisin sanoen eurosta eroon. On muitakin mahdollisuuksia kuin markka. On yhteispohjoismainen ”kruunumarkka”, voisi olla Kiinan yuaniin vankalla painoarvolla kytketty ”kansainvälinen markka” … ehkä jokin kytky jäisi euroonkin, mikäli kovin moni nykyinen eurovaltio ei siitä eroa ---

Meillä on Suomesta raskas ulkomaanvelka – euromääreisenä

Nyt moni kysyy sen kuuluisan kysymyksen, miten käy, kun siirrymme vaikkapa markkaan ja devalvoimme sen 10-20 prosentilla – siis alennamme rahan arvoa euroonkin nähden – näin tarvitaan enemmän markkoja eurovelkojen lyhennyksiin, ehkä korkommekin nousevat?

 

Lopulta on kysymys luottamuksesta

Pienetkin valuutat ovat hyvin arvonsa pitäviä, niihin luotetaan – niillä säilyy osto- ja vaihtovoima. Påaljon on myös kiinni siitä, mihin uusi markka asettuu ja jälleen on kysymys luottamuksesta kykyyn miten me hoidamme talouttamme ja kansataloutta. Lisäksi vahvuutta omaan valuuttaan tuo kysyntä meidän tuotteita kohtaan.

Osaammeko valmistaa sellaista laadulla ja riittävällä hinnalla, jolle on jatkuvasti suopea kysyntä. Nämä perusparametrit ovat yksinkertaisia. Ellemme luota itseemme, ei meitä pelasta mikään valuutta, edes markka.

 

Velka

Tänään näyttää siltä, että monet maat ovat tuudittautuneet, ettei valtion velkoja makseta koskaan loppuun – hyvä esimerkki tästä on Yhdysvaltain liittovaltio, joka liki kerran vuodessa äänestää kongressissa siitä miten paljon velkakattoa nostetaan. USA' n velka lisääntyy jatkuvasti maailmalle – amerikklaisiin luotetaan. Entä meihin, luotettaisiinko meihin, jotka osasivat ja kykenivät maksamaan ”sotasyyllisyysvelkansa”, kuten lainat muutoinkin – aina.

 

Entä kultakantaan paluu?

[ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/12/takaisin-kultakantaan-setelit-ja_66.html - ]

...

 

Näin kirjoitimme kaksi vuotta sitten:

Markasta euroon ilman kansanäänestystä – valmisteltuna vai ajopuuna kenenkään hallitsematta prosessia täysin – TIIVISTELMÄ -nä

[ laaja selosteosa ~ http://jontikka.blogspot.fi/2014/12/markasta-euroon-petos-raskauttavien.html - ]

 

 

(copy - paste)

A]

Jos: EMU:n kolmas vaihe jäsenyysneuvottelujen käymisen ennakkoehto.

2.

Kysymys oli siten hallitusmuodosta. Millä perusteella muutetaan hallitusmuoto VJ 69§:ää käyttäen?

3.

Milloin eduskunta on hyväksynyt ennakkoehdon ja samalla kumonnut HM 72 ja 73§:t?

4.

Miksi eduskunnalle ilmoitettiin (PeVL 14/1994 vp), ettei EMU:n kolmas vaihe kuulu neuvotteluista saadun tiedon perusteella liittymissopimuksen?

5.

Miksi eduskunnalle ilmoitettiin, ettei liittymissopimus koske hallitusmuotoa miltään osin?

 

B]

Jos eduskunnalla ei ollut oikeutta EMU:n kolmatta vaihetta koskevaan varaumaan, miksi eduskunnalle ei sitä ilmoitettu ennen 18. marraskuuta 1994 päätöstä?

Miksi eduskunnalle ilmoitettiin, ettei liittymissopimus koske hallitusmuotoa miltään osin?

C]

Jos varaumaa ei ollut, miksi eduskunnalle kerrottiin (HE 135/1994 vp ja PeVL 14/1994 vp), ettei liittymissopimus kumoa mitään hallitusmuodon pykälää?

D]

Tasavallan presidentti teki päätöksen EY-jäsenyyshakemuksesta 18. maaliskuuta 1992. Tasavallan presidentti ratifioi liittymissopimus -asiakirjat, hyväksyen kaikki sopimuksessa olevat asiat 8. joulukuuta 1994. Tiesivätkö he, että eduskuntaa ei perustuslain mukaan saa johtaa harhaan, saati Suomen kansaa? Tiesivätkö he, että heidän virkavalansa edellytti valtiosäännön turvaamista ja voimassa pitämistä?

Tietokirjallisuuden mukaan EU-jäsenyyden suhteen on tapahtunut valtiorikos. Suomen oikeusviranomaisten (muun muassa oikeuskanslerin virasto) mukaan kaikki oli laillista. Sotilas- ja virkavalan puitteissa tietokirjallisuuden määritelmät ovat uskottavia virallisten asiakirjojen perusteella.

Viitaten valtiopäiväjärjestykseen 11§:ään vaadin hallitusmuodon 2§:n perusteella, että tässä kirjoituksessa (mukaan lukien laaja selosteosa) esiin tulevat asiat on kansanedustajien tutkittava, koska muunlaista ”perustuslakituomioistuinta” ei ole olemassa tätä asiaa selvittämään. Tämä kirje ja sen laaja selosteosa on tarkoitettu yksinomaan oikeuskysymysten selvittämiseen edellä mainitulla tavalla ja siinä tarkoituksessa Suomen kansalaisten käytettävissä.

Tänään tilanteen selvittämiseen voisi soveltua myös kansalaisaloiteperiaate, jossa aloitteen päämääränä on muodostaa perustuslakituomioistuin, joka voisi tämän ”euroliitoksen” selvittää – mahdollisista vanhenemissäännöistä huolimatta.

Toisaalta on tärkeää saattaa asia täyteen julkisuuteen kansalaistemme taholle, jotta he tietävät mitä EU -neuvoa antavassa kansalaiskyselyssä jätettiin kysymättä ja mitä siihen kätkettiin – saatamme arvata vakaasti, että EU-kansanäänestyksen tulos olisi erilainen, jos kansalaiset olisivat tienneet, etä siihen oli todellinen ”koira haudattuna” - kytkös euroon! Tätä kansalaisemme eivät tienneet äänestäessään EU:n puolesta. * - (copy – paste) päättyy

 

* Kts. Myös Kokoomuksen piireissä kansantalous- ja finanssiasioista perillä oleva asiantuntija, Jorma Jaakkola - Valtiopetos euroon liittymisessä? ~ http://jormajaakkola.fi/EMU-petos -

 

 

Ylös merkinneenä – psta Ilkka Luoma

[27121999_01012015][340| 2985]

 

Oheislukemistoa eurosta:

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/01/euro-ja-us-dollari-muodostanevat.html -

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/oma-maa-markka-muu-maa-euro.html -

 

Suorista kansanäänestyksistä:

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/06/suorademokraattinen-kansanaanestys.html -

 

PS

Suomessa on vain yksi selkeästi eurovastainen puolue, joka kannattaa valuutan osalta omaa itsenäistä päätösvaltaa – oman kansantalouden ja vientiteollisuuden edun ja hyödyn nimissä. Itsenäisyyspuolue – IPU.

 

AL | US | PZ | T | VU | FB | BL | BL | BLOG 112257

 

DOC u_euro_tiivistelma_05012017.doc – OpenOffice Writer

PVM 05012017

 

|664 | 5892 |

]]>
25 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228963-in-40-kansasta-tyrmaa-euron#comments EMU Ero Eurosta Itsenäinen rahapolitiikka Kansanäänestys eurosta Markka takaisin Thu, 05 Jan 2017 10:10:47 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228963-in-40-kansasta-tyrmaa-euron
Thomas Piketty: kurpitsanaamio vai täytetty ankka? http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228271-thomas-piketty-kurpitsanaamio-vai-taytetty-ankka <p>Thomas Piketty on ranskalainen taloustieteilijä, jonka pääteoksena pidetty <em>Pääoma 2000-luvulla</em> ilmestyi tänä vuonna suomeksi (Into 2016). Alun perin vuonna 2013 julkaistun teoksen kansipaperissa komeilevat nobelisti Paul Krugmanin ylväät sanat: &rdquo;<em>Piketty on muuttanut tapamme puhua taloudesta.</em>&rdquo;</p><p>Tosiasiassa Pikettyn teos toistaa marxilaista lähestymistapaa ja jatkaa poliittisen vasemmiston retoriikkaa. Teoksessa analysoidaan pääoman jakautumista yhtä maanisesti kuin Karl Marx puntaroi nauloja ja paunoja British Museumin kirjastossa kirjoittamassaan neliosaisessa klassikkoteoksessa <em>Pääoma</em> (1867, 1885, 1894 ja 1904). Teoksia yhdistää siis muukin kuin nimi.</p><p>Pikettyn kirjaa on turha suositella kokonaisuudessaan luettavaksi edes taloustieteilijöille. Olennaista tässä teoksessa eivät olekaan tikahduttavat perustelut vaan johtopäätökset, jotka olisivat esitettävissä hyvinkin lyhyesti.</p><p>Pikettyltä ilmestyi tänä vuonna suomeksi myös kolumnikokoelma <em>Pitäisikö pankkiirit pelastaa?</em> (Minerva 2016), joka on yleistajuisempi. Teos sisältää puheenvuoroja vuosilta 2008&ndash;2014 ja tarjoaa lukijoille todellisen yllätyksen: Pikettyn mukaan Euroopassa on harjoitettu &rdquo;vääränlaista talouspolitiikkaa&rdquo; ja valtioiden velat pitäisi jättää maksamatta. Helposti voidaan kysyä, onko Euroopan mailla muita vaihtoehtojakaan. Varmaa sen sijaan on, että itsestäänselvyyksien julistaja saa aina sädekehän lausumalla jotakin asiantuntija-asemasta.</p><p>Pikettyn <em>Pääoman </em>suomennoksen on tarkistanut vasemmistoliittolaisena tunnettu Tampereen yliopiston professori Markus Jäntti, ja kolumnikirjassa puolestaan on Esko Seppäsen esipuhe. Jo tämän perusteella voidaan arvata, mitä poliittista näkökantaa Piketty edustaa ja puhuttelee, vaikka hän onkin kiistänyt olevansa vasemmistolainen tai sosialisti.</p><p><em>Pääoma</em>-teoksen kansiliepeessä Pikettyä luonnehditaan &rdquo;taloustieteen rocktähdeksi&rdquo;. Minä sanoisin häntä pikemminkin poptähdeksi, sillä hänestä on tullut melkoinen populisti. Piketty on taloustieteelle samaa kuin Michel Foucault ja Slavoj Žižek ovat filosofialle: kurpitsanaamio, jonka takana kommunistista yhteiskuntateoriaa on mahdollista pitää hengissä. Tai sitten hän on eräänlainen täytetty ankka, jonka nousu puheenaiheeksi johtuu vain &rdquo;yhteiskunnallisesta tilauksesta&rdquo;, toisin sanoen siitä, että hänen väitteensä sopivat vasemmiston agendaan kuin hansikas käteen.</p><p>Pikettyn runsas lainailu ja viittailu hänen sanomisiinsa eivät johdu vain hänen ahkeruudestaan kirjoittajana tai tieteellisistä ansioistaan vaan erityisesti siitä kriittisyydestä tai hyväntahtoisuudesta, jonka mukaisesti hänen kollegansa ovat antautuneet korjailemaan Pikettyn teoksista löytämiään virheitä. Sitaatti-indeksin kasvua ei voida tässäkään yhteydessä pitää todisteena kirjoittajan pätevyydestä. Tieteen sitaatti-indeksi onkin samanlainen kuin Uuden Suomen puheenvuoropalstan suosituimmuuslista. Kärkeen nouseminen ei yleensä merkitse sitä, että olisi suosittu, vaan se on merkki laajasta vastarinnasta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Pääoman kasautumisesta ja työväenluokan kurjistumisesta</strong></p><p>Näenkö Pikettyn ajatuksissa mitään myönteistä, tai arvostelenko hänen marxilaisuuttaan itsetarkoituksellisesti? Pikettyn ansio on taloudellisen eriarvoistumisen esiin nostamisessa, mutta ongelmia ovat hänen tapansa suoristella kurveja ja tiedeyleisön halu helpottaa hänen asemaansa vasemmistolaisperäisellä ylistyksellä.</p><p>Piketty on oikeassa päätellessään useita eri maita koskevien tutkimustensa pohjalta, että maailman pääomat ovat keskittyneet yhä harvempien ihmisten käsiin. Hän ei kuitenkaan ota huomioon riittävästi esimerkiksi sitä, että myös maailman väestö on paisunut etenkin köyhimmissä maissa, ja siten rikkauden kasautuminen ja harvinaistuminen on ollut vain suhteellista.</p><p>Vuonna 2001 Nobel-palkittu Columbian yliopiston professori Joseph Stiglitz on vetänyt asiat yhteen teoksessaan <em>The Great Divide</em> (2015) toteamalla, että globalisaation tuloksena on yksityistetty voitot ja sosialisoitu tappiot. Valtiot ovat pelastaneet kapitalismin romahdukselta, jonka markkinavoimat ovat tuottaneet. Näin on syntynyt varallisuuden jättiläismäinen uusjako, jossa suuret, ahneet ja röyhkeät ovat voittaneet ja pienet, nöyrät ja kuuliaiset hävinneet.</p><p>On helppoa olla samaa mieltä siitä, että pääomien keskittyminen ja talouskasvun pysähtyminen muodostavat stagnaation kaltaisen tilanteen ja uhan hyvinvointi- ja teollisuusmaille. Keskiluokan ja palkansaajaväestön köyhtyminen muodostaa suuren <em>poliittisen </em>haasteen, kun työväenluokka ei voi enää pötkiä paremmille päiville eikä vaurastua omalla työllään.</p><p>Olen itse painottanut, että tällainen kehityskulku voi romuttaa poliittisen konsensuksen länsimaissa, kun palkansaajat eivät pysty enää hankkimaan esimerkiksi asuntovarallisuutta, joka on ollut perinteinen vaurastumisen muoto. Tässä mielessä olen toki samoilla linjoilla kuin Piketty. Esimerkiksi Juhana Vartiaisen <a href="http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002528974.html" target="_blank">ehdotuksia</a> &rdquo;oman tuvan ja oman luvan&rdquo; ihanteesta luopumiseksi pidän kerrassaan hölmöinä ideoina, joiden esittäjä ei näytä ymmärtävän asuntopolitiikan ja työpolitiikan (omistusasumisen ja työmotivaation) yhteenliittymisestä mitään.</p><p>Mutta myös Piketty menee harhaan monessa asiassa. Hänen ratkaisunsa ongelmiin ovat kiireisesti kyhättyjä ja repaleisia. Raportoiva ote luo hätäisen yleisvaikutelman, ja kokonaisteoria jää puuttumaan.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Taloustieteen Pösö-kuski</strong></p><p>Teoksensa <em>Pitäisikö pankkiirit pelastaa?</em> sivulla 156 Piketty pohtii, pitäisikö pankkitalletuksille säätää muutaman prosentin vero. Idean esittivät alun perin EU:n komissio, EKP ja IMF, jotka tekivät hiuksia nostattavan ehdotuksen 6,75 prosentin verosta pankkitileille, 100 000 ylittäville talletuksille jopa 9,9 prosenttia.</p><p>Pikettyn pakina on niin sekava, ettei siitä selviä, kannattaako hän tuota veroa vai ei, mutta yhdessä Emmanuel Saetzin kanssa hän on joka tapauksessa <a href="http://eml.berkeley.edu//%7Esaez/piketty-saezECMA13.pdf">ehdottanut</a> 50&ndash;60 perintöveroa yksityishenkilöille, suurimmille perinnöille jopa 80 prosentin veroa! Nämä ilmeisen vulgaarit vaatimuksensa Piketty pyrkii hitsaamaan matemaattisten kaavojen taakse, ikään kuin mielipiteidenvaraisesta näkemyksestä tulisi kyseisen pioneerityön tuloksena jotenkin &rdquo;tieteellisesti perusteltu&rdquo;. Hiki hatussa tapahtuva todellisuuden kieltäminen onkin vasemmistolle tyypillinen menettely ja tuo mieleen idealistien tavan paeta omaan kuplaansa.</p><p>Ei ole ihme, että myös pankinjohtaja Björn Wahlroos on käyttänyt kallista aikaansa Pikettyn suomimiseen teoksessaan <em>Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta</em> (Otava 2015). Yksinkertaisinkin varmasti ymmärtää, mihin moinen verottaminen johtaisi. Myös nykyinen perintövero on pelkästään ideologinen ja kaksinkertainen vero, joka kolhii pahasti ihmisten perustuslaillista omaisuudensuojaa ja itsemääräämisoikeutta raiskaamalla ihmisten laillisesti hankkiman varallisuuden ja tuhoamalla usein myös perillisten taloudelliset toimintaehdot.</p><p>Talletusten verottaminen taas johtaisi talletusten pakenemiseen, muuntamiseen käteiseksi, kullaksi tai miksi tahansa. Yhteistä Pikettyllä ja Wahlroosilla näyttää olevan pelko, että negatiivisen nettokoron ja talletusten verottamisen aikana setelirahasta tulisi jonkinlainen turvasatama ja ehkä hyväkin sijoituskohde.</p><p>Pienehkön varallisuusveron palauttaminen varakkaimmille voisi olla perustelua, mutta Pikettyn ideaa &rdquo;globaalista varallisuusverosta&rdquo; voidaan pitää aidosti populistisena ja tuulesta temmattuna sosialistisena utopiana, jota on mahdoton toteuttaa valtioiden verotuksellisen itsemääräämisoikeuden ja kansantalouksien erilaisuuden vuoksi. Pariisin yliopiston professorina toimiva Piketty osoittaa näillä kohdin huomattavaa lapsellisuutta.</p><p>Hän edustaa ranskalaiselle varietee- ja revyykulttuurille ominaista reuhaavaa argumentaatiota, josta itse en pidä lainkaan. Jeremy Clarkson voisi sanoa Pikettyn olevan tyypillinen henkilö, joka vaarantaa muut tiellä liikkujat kaahatessaan Peugeot&rsquo;lla.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mikä neuvoksi finanssikriisiin?</strong></p><p>Helsingin yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen on <a href="http://vesa-kanniainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225661-mika-on-euron-kohtalo">esittänyt</a> euron kriisin ja julkisen talouden velkaantumisen ratkaisuksi joko (1) velkojen nollaamista helikopterirahaan perustuvan hyperinflaation kautta, (2) kansallisten rinnakkaisvaluuttojen käyttöönottoa, joka vastaisi pitkälti Paavo Väyrysen mallia euroalueesta luopumiseksi, tai (3) nykysuuntaan jatkamista eli taloudellisen liittovaltion muodostamista.</p><p>Omasta mielestäni on myös neljäs (4) vaihtoehto. Se on valtioiden rahoituskriisin ratkaiseminen <em>yritys</em>verotuksen porsaanreiät tukkimalla. Toistaiseksi EKP on ratkonut kriisiä rahaa tuottamalla, mikä on sopinut kuvioon alhaisen inflaation vuoksi. Yritysten harjoittamaan veronkiertoon liittyvät keinot ovat kuitenkin käyttämättä. EU:n komissio on laskenut, että euromaiden verohaavin ohi menee noin tuhat miljardia euroa vuodessa, ja summa on sama, jolla maat velkaantuvat vuosittain. Tähän myös Pikettyn näkemykset sopisivat hyvin: varsinkin yritysten veronkiertoa pitäisi ehkäistä ja verosuunnittelua vaikeuttaa. Toistaiseksi EU on ahdistellut verokontrollin tiukennuksilla lähinnä yksityishenkilöitä, jotka eivät kuitenkaan pysty toimimaan sillä tavoin ylikansallisesti kuin firmat.</p><p>Keinon numero viisi (5) voisi muodostaa tuotannon tehostaminen. On muistettava, että talouden ydin on arvotuotanto, siis vaihtokelpoisten arvojen tuottaminen, kun taas talouden <em>primus motorin</em> muodostavat rahoitusjärjestelmä rahanluontijärjestelmineen sekä rahapoliittinen valuutan arvonsäätely. Vastakohtia nämä eivät ole. Arvoja voidaan tuottaa tehokkaammin tai tehottomammin. Suomalainen yhteiskunta toimii tätä nykyä tehottomasti, sillä varoja valuu liiaksi pelkän huoltavan verkoston ylläpitoon. Tästä nobelisti Bengt Holmströmkin on huomauttanut.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Sosialismi pilkahtaa</strong></p><p>Kolumnikokoelmansa kirjoituksessa &rdquo;Demokraattisen vallankumouksen levittäminen muualle Eurooppaan&rdquo; Piketty iloitsee Kreikan sosialistien valtaannoususta talousromahduksen mainingeissa (s. 197). Ongelmana on, että hän ymmärtää demokratian sosialistisesti: kansandemokratiaksi. Demokratialla ja kansandemokratialla on kuitenkin sama ero kuin tuolilla ja sähkötuolilla.</p><p>Euroopassa paluuta kansallisvaltioajatteluun on vauhdittanut EU itse, kun EMU on toiminut kuten taannoinen Bretton Woods -järjestelmä, muinainen kultakanta tai luottoluokituskontrolli. Niiden mahdollistamalla kurinalaisuudella on varjeltu vakautta, mutta samalla on edistetty sisäisiä devalvaatioita ja valtioiden varallisuuden hupenemista. Tämä on nostanut kansallismieliset ajatussuunnat esiin Euroopassa, kun kansakunnat ovat alkaneet liikehtiä monetarismiksi, markkinakapitalismiksi ja globalisaatioksi sanottua tendenssiä vastaan.</p><p>Kannattaa kuitenkin muistaa, että tämän &rdquo;populismiksi&rdquo; sanotun ilmiön oikea nimi voisi olla myös <em>demokratia</em>, kun ihmiset nousevat vastustamaan ylikansallista vallankäyttöä ja vaativat itsemääräämisoikeutensa takaisin. Tästä on kyse niin Britannian kuin Yhdysvaltojenkin poliittisessa kehityksessä.</p><p>Surkuhupaisaa on, että EU luotiin alun perin poliittisista syistä, tavoitteena erityisesti rauhan takaaminen Euroopassa. EU:n johtavaksi motiiviksi on kuitenkin paljastunut rahaunioni EMU. Esimerkiksi Bernard Connolly (teoksessaan <em>The Rotten Heart of Europe</em>, 1995) ja Martin Feldstein (teoksessaan <em>EMU and International Conflict</em>, 1997) ennakoivat, että EMU voisi johtaa jopa sotaan! Myös Venäjällä lentoon lähtenyt nationalismi voidaan nähdä EU:n ja EMU:n seurausilmiöksi, kun Venäjä on pyrkinyt vahvistamaan asemiaan EU:ta vastaan. EU ja EMU eivät ole olleet maanosallemme onneksi.</p><p>EMU:n syntymiseen vaikutti ratkaisevasti Saksojen yhdistyminen, jonka muiden muassa Ranskan sosialistinen presidentti François Mitterrand ennusti jo 1980-luvulla. Hän vaati eräässä vaiheessa jopa Britannian ja Venäjän edeltäjän liittoutumista Saksan kasvavan vaikutusvallan hillitsemiseksi. Keinona nähtiin valuuttaunioni, jonka syntymiseen myös sosialisteilla oli siis ratkaiseva osuus.</p><p>Sosialisteilla on ratkaiseva rooli talouspolitiikan johtamisessa myös nykyisin. Toimiihan Euroopan talouskomissaarina sosialistien Pierre Moscovici, joka on palvotun kommunistisen sosiaalipsykologin, Serge Moscovicin, poika.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Itsenäisen rahapolitiikan palauttaminen on vaihtoehto</strong></p><p>Taloustieteilijöiden ja politiikantutkijoiden (tyypillisesti esimerkiksi Heikki Patomäen) ei pitäisi syyttää EMU:n luomisesta ja epäonnistumisesta vain oikeistoa, kapitalismia tai monetarismia, sillä EMU on levännyt vasemmiston suosimien poliittisten motiivien varassa. Näin on edelleenkin.&nbsp;</p><p>Kyseisiä ihanteita ovat muiden muassa Euroopan unioniin liitetyt tasa-arvo, rauhanaate, sosiaaliliberalismi sekä kansanvalta. Ne kaikki ovat kuitenkin vääntyneet EU:ssa irvikuvikseen.&nbsp;</p><p>Myös Thomas Piketty astuu poliittisesti harhaan, mikäli hän katsoo voivansa edistää pääoman oikeudenmukaisempaa jakautumista sosialistisen agendan ja retoriikan kautta. Ne luotiin savupiipputeollisuuden ja purjelaivojen yhteiskunnassa, jossa työläiset saattoivat tavoitella taloudellista tasa-arvoa ja ansioon perustuvaa oikeudenmukaisuutta Euroopan sisällä. Sen sijaan globalisaation aikakaudella universalismia ei voida tavoitella, sillä pääomien ja tavaravirtojen rajat on helppo ylittää ja maailman jokainen maa tai kansakunta voi itse määritellä vallitsevan hinta- ja palkkaustason suvereeniuteensa perustuen.</p><p>Ratkaisu löytyykin tästä ongelmasta itsestään. Kansallinen omaleimaisuus ei ole vain sosiaalisen tasa-arvon uhka globaaleilla markkinoilla, vaan se on myös kilpailuvaltti, jolla Euroopan maat voidaan pelastaa, <em>kunhan rahapoliittinen määräysvalta palautetaan kansallisvaltioille</em>.</p><p>Omasta mielestäni eurooppalaiset voivat valita neljän eri tien välillä. Ne ovat:</p><p>1) Nykyisen politiikan jatkaminen kohti liittovaltiota ja yhteistä verotusta. Siihen liittyvät keskuspankkirahoituksen jatkaminen, velkakuplan ruokkiminen, &rdquo;no bailout&rdquo;-säännön rikkominen ja useiden muiden peruskirjan periaatteiden pyörtäminen.</p><p>2) Sosialismin tie (sisältäen muun muassa pankkien kansallistamisen ja valtiontalouksien pelastamisen akordien kautta).</p><p>3) Nationalismin tie (vastareaktiona edellisistä syntyvälle inflaatiolle ja kurjistumiselle).</p><p>4) Hallittu paluu kohti omia valuuttoja ja kansallisvaltioiden itsemääräämisoikeutta. Tähän liittyvät EU:n palauttaminen vapaakauppaliitoksi sisämarkkinaetuineen ja EMU:n purkaminen.</p><p>Edellä mainituista vaihtoehdoista kannatan pitkällä tähtäimellä luonnollisesti neljättä, sillä se on vähiten haitallisin. Yksittäisten maiden eroaminen eurosta ei kuitenkaan auta, vaan järjestelmä pitäisi purkaa kokonaan.</p><p>Yhteisellä valuutalla ei ole ollut mitään vaikutusta vapaakaupan sujuvuuteen aiemminkaan, joten se on ollut täysin turha väline, suuruudenhullu ja hyödytön kokeilu sekä järjetön hyppy tuntemattomaan. Valuuttojen vakautta edistäessään se on kuolettanut taloudesta sen arvotuotannolliset ja dynaamiset motiivit, ja nykyisin koko taloutemme lepää velkakuplaa ja ylikulutusta paisuttavan keskuspankkirahoituksen varassa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Pikanttia ärsytystä</strong></p><p>Vaikka näkemykseni poikkeavatkin paljon Thomas Pikettyn poliittisista mielipiteistä, olen joistakin kysymyksistä hänen kanssaan myös yhtä mieltä. Kolumnikirjansa sivulla 70 hän esittää, että bruttokansantuotteen käyttämisestä talouden arviointiperusteena pitäisi siirtyä takaisin nettomääräiseen kansantuloon. Tämä olisikin rehellisempää, sillä pääoman arvonalennusten myötä paljastuisi, miten maa todella makaa.</p><p>Myönteistä Pikettyn teoksissa on, että hän on onnistunut avaamaan taloustiedettä kansan syville riveille. Yleisen taloustieteen valtavirta on pitkälti formalisoitunut, matematisoitunut ja painottunut abstrakteihin teorioihin, joissa totuudet mielletään teorioiden sisäisiksi. Tutkijat kiistelevät malleistaan omilla tieteellisillä foorumeillaan, mikä tekee keskustelusta detaljeihin liittyvää kinastelua. Talouden takana vallitsevat poliittiset motiivit, ajatusmallit ja filosofiat jäävät tai jätetään tällöin huomiotta.</p><p>Piketty on esimerkki filosofisluonteisesta taloustieteilijästä, joka haastaa taloustieteen valtavirran, ja siksi häntä on tervehdittävä iloiten. Pikettyn suosion salaisuus lienee siinä, että kun puhuu koko ajan, tulee joskus osuneeksi myös oikeaan tai lausuneeksi jotakin sellaista, minkä jokainen voi hyväksyä. Talous on liian tärkeä asia jätettäväksi vain taloustieteilijöille, joten kyllä tästä aiheesta sopii kadun miestenkin jotakin murahtaa, parralla tai kurpitsalla &ndash; tai ilman.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Thomas Piketty on ranskalainen taloustieteilijä, jonka pääteoksena pidetty Pääoma 2000-luvulla ilmestyi tänä vuonna suomeksi (Into 2016). Alun perin vuonna 2013 julkaistun teoksen kansipaperissa komeilevat nobelisti Paul Krugmanin ylväät sanat: ”Piketty on muuttanut tapamme puhua taloudesta.

Tosiasiassa Pikettyn teos toistaa marxilaista lähestymistapaa ja jatkaa poliittisen vasemmiston retoriikkaa. Teoksessa analysoidaan pääoman jakautumista yhtä maanisesti kuin Karl Marx puntaroi nauloja ja paunoja British Museumin kirjastossa kirjoittamassaan neliosaisessa klassikkoteoksessa Pääoma (1867, 1885, 1894 ja 1904). Teoksia yhdistää siis muukin kuin nimi.

Pikettyn kirjaa on turha suositella kokonaisuudessaan luettavaksi edes taloustieteilijöille. Olennaista tässä teoksessa eivät olekaan tikahduttavat perustelut vaan johtopäätökset, jotka olisivat esitettävissä hyvinkin lyhyesti.

Pikettyltä ilmestyi tänä vuonna suomeksi myös kolumnikokoelma Pitäisikö pankkiirit pelastaa? (Minerva 2016), joka on yleistajuisempi. Teos sisältää puheenvuoroja vuosilta 2008–2014 ja tarjoaa lukijoille todellisen yllätyksen: Pikettyn mukaan Euroopassa on harjoitettu ”vääränlaista talouspolitiikkaa” ja valtioiden velat pitäisi jättää maksamatta. Helposti voidaan kysyä, onko Euroopan mailla muita vaihtoehtojakaan. Varmaa sen sijaan on, että itsestäänselvyyksien julistaja saa aina sädekehän lausumalla jotakin asiantuntija-asemasta.

Pikettyn Pääoman suomennoksen on tarkistanut vasemmistoliittolaisena tunnettu Tampereen yliopiston professori Markus Jäntti, ja kolumnikirjassa puolestaan on Esko Seppäsen esipuhe. Jo tämän perusteella voidaan arvata, mitä poliittista näkökantaa Piketty edustaa ja puhuttelee, vaikka hän onkin kiistänyt olevansa vasemmistolainen tai sosialisti.

Pääoma-teoksen kansiliepeessä Pikettyä luonnehditaan ”taloustieteen rocktähdeksi”. Minä sanoisin häntä pikemminkin poptähdeksi, sillä hänestä on tullut melkoinen populisti. Piketty on taloustieteelle samaa kuin Michel Foucault ja Slavoj Žižek ovat filosofialle: kurpitsanaamio, jonka takana kommunistista yhteiskuntateoriaa on mahdollista pitää hengissä. Tai sitten hän on eräänlainen täytetty ankka, jonka nousu puheenaiheeksi johtuu vain ”yhteiskunnallisesta tilauksesta”, toisin sanoen siitä, että hänen väitteensä sopivat vasemmiston agendaan kuin hansikas käteen.

Pikettyn runsas lainailu ja viittailu hänen sanomisiinsa eivät johdu vain hänen ahkeruudestaan kirjoittajana tai tieteellisistä ansioistaan vaan erityisesti siitä kriittisyydestä tai hyväntahtoisuudesta, jonka mukaisesti hänen kollegansa ovat antautuneet korjailemaan Pikettyn teoksista löytämiään virheitä. Sitaatti-indeksin kasvua ei voida tässäkään yhteydessä pitää todisteena kirjoittajan pätevyydestä. Tieteen sitaatti-indeksi onkin samanlainen kuin Uuden Suomen puheenvuoropalstan suosituimmuuslista. Kärkeen nouseminen ei yleensä merkitse sitä, että olisi suosittu, vaan se on merkki laajasta vastarinnasta.

 

Pääoman kasautumisesta ja työväenluokan kurjistumisesta

Näenkö Pikettyn ajatuksissa mitään myönteistä, tai arvostelenko hänen marxilaisuuttaan itsetarkoituksellisesti? Pikettyn ansio on taloudellisen eriarvoistumisen esiin nostamisessa, mutta ongelmia ovat hänen tapansa suoristella kurveja ja tiedeyleisön halu helpottaa hänen asemaansa vasemmistolaisperäisellä ylistyksellä.

Piketty on oikeassa päätellessään useita eri maita koskevien tutkimustensa pohjalta, että maailman pääomat ovat keskittyneet yhä harvempien ihmisten käsiin. Hän ei kuitenkaan ota huomioon riittävästi esimerkiksi sitä, että myös maailman väestö on paisunut etenkin köyhimmissä maissa, ja siten rikkauden kasautuminen ja harvinaistuminen on ollut vain suhteellista.

Vuonna 2001 Nobel-palkittu Columbian yliopiston professori Joseph Stiglitz on vetänyt asiat yhteen teoksessaan The Great Divide (2015) toteamalla, että globalisaation tuloksena on yksityistetty voitot ja sosialisoitu tappiot. Valtiot ovat pelastaneet kapitalismin romahdukselta, jonka markkinavoimat ovat tuottaneet. Näin on syntynyt varallisuuden jättiläismäinen uusjako, jossa suuret, ahneet ja röyhkeät ovat voittaneet ja pienet, nöyrät ja kuuliaiset hävinneet.

On helppoa olla samaa mieltä siitä, että pääomien keskittyminen ja talouskasvun pysähtyminen muodostavat stagnaation kaltaisen tilanteen ja uhan hyvinvointi- ja teollisuusmaille. Keskiluokan ja palkansaajaväestön köyhtyminen muodostaa suuren poliittisen haasteen, kun työväenluokka ei voi enää pötkiä paremmille päiville eikä vaurastua omalla työllään.

Olen itse painottanut, että tällainen kehityskulku voi romuttaa poliittisen konsensuksen länsimaissa, kun palkansaajat eivät pysty enää hankkimaan esimerkiksi asuntovarallisuutta, joka on ollut perinteinen vaurastumisen muoto. Tässä mielessä olen toki samoilla linjoilla kuin Piketty. Esimerkiksi Juhana Vartiaisen ehdotuksia ”oman tuvan ja oman luvan” ihanteesta luopumiseksi pidän kerrassaan hölmöinä ideoina, joiden esittäjä ei näytä ymmärtävän asuntopolitiikan ja työpolitiikan (omistusasumisen ja työmotivaation) yhteenliittymisestä mitään.

Mutta myös Piketty menee harhaan monessa asiassa. Hänen ratkaisunsa ongelmiin ovat kiireisesti kyhättyjä ja repaleisia. Raportoiva ote luo hätäisen yleisvaikutelman, ja kokonaisteoria jää puuttumaan.

 

Taloustieteen Pösö-kuski

Teoksensa Pitäisikö pankkiirit pelastaa? sivulla 156 Piketty pohtii, pitäisikö pankkitalletuksille säätää muutaman prosentin vero. Idean esittivät alun perin EU:n komissio, EKP ja IMF, jotka tekivät hiuksia nostattavan ehdotuksen 6,75 prosentin verosta pankkitileille, 100 000 ylittäville talletuksille jopa 9,9 prosenttia.

Pikettyn pakina on niin sekava, ettei siitä selviä, kannattaako hän tuota veroa vai ei, mutta yhdessä Emmanuel Saetzin kanssa hän on joka tapauksessa ehdottanut 50–60 perintöveroa yksityishenkilöille, suurimmille perinnöille jopa 80 prosentin veroa! Nämä ilmeisen vulgaarit vaatimuksensa Piketty pyrkii hitsaamaan matemaattisten kaavojen taakse, ikään kuin mielipiteidenvaraisesta näkemyksestä tulisi kyseisen pioneerityön tuloksena jotenkin ”tieteellisesti perusteltu”. Hiki hatussa tapahtuva todellisuuden kieltäminen onkin vasemmistolle tyypillinen menettely ja tuo mieleen idealistien tavan paeta omaan kuplaansa.

Ei ole ihme, että myös pankinjohtaja Björn Wahlroos on käyttänyt kallista aikaansa Pikettyn suomimiseen teoksessaan Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta (Otava 2015). Yksinkertaisinkin varmasti ymmärtää, mihin moinen verottaminen johtaisi. Myös nykyinen perintövero on pelkästään ideologinen ja kaksinkertainen vero, joka kolhii pahasti ihmisten perustuslaillista omaisuudensuojaa ja itsemääräämisoikeutta raiskaamalla ihmisten laillisesti hankkiman varallisuuden ja tuhoamalla usein myös perillisten taloudelliset toimintaehdot.

Talletusten verottaminen taas johtaisi talletusten pakenemiseen, muuntamiseen käteiseksi, kullaksi tai miksi tahansa. Yhteistä Pikettyllä ja Wahlroosilla näyttää olevan pelko, että negatiivisen nettokoron ja talletusten verottamisen aikana setelirahasta tulisi jonkinlainen turvasatama ja ehkä hyväkin sijoituskohde.

Pienehkön varallisuusveron palauttaminen varakkaimmille voisi olla perustelua, mutta Pikettyn ideaa ”globaalista varallisuusverosta” voidaan pitää aidosti populistisena ja tuulesta temmattuna sosialistisena utopiana, jota on mahdoton toteuttaa valtioiden verotuksellisen itsemääräämisoikeuden ja kansantalouksien erilaisuuden vuoksi. Pariisin yliopiston professorina toimiva Piketty osoittaa näillä kohdin huomattavaa lapsellisuutta.

Hän edustaa ranskalaiselle varietee- ja revyykulttuurille ominaista reuhaavaa argumentaatiota, josta itse en pidä lainkaan. Jeremy Clarkson voisi sanoa Pikettyn olevan tyypillinen henkilö, joka vaarantaa muut tiellä liikkujat kaahatessaan Peugeot’lla.

 

Mikä neuvoksi finanssikriisiin?

Helsingin yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen on esittänyt euron kriisin ja julkisen talouden velkaantumisen ratkaisuksi joko (1) velkojen nollaamista helikopterirahaan perustuvan hyperinflaation kautta, (2) kansallisten rinnakkaisvaluuttojen käyttöönottoa, joka vastaisi pitkälti Paavo Väyrysen mallia euroalueesta luopumiseksi, tai (3) nykysuuntaan jatkamista eli taloudellisen liittovaltion muodostamista.

Omasta mielestäni on myös neljäs (4) vaihtoehto. Se on valtioiden rahoituskriisin ratkaiseminen yritysverotuksen porsaanreiät tukkimalla. Toistaiseksi EKP on ratkonut kriisiä rahaa tuottamalla, mikä on sopinut kuvioon alhaisen inflaation vuoksi. Yritysten harjoittamaan veronkiertoon liittyvät keinot ovat kuitenkin käyttämättä. EU:n komissio on laskenut, että euromaiden verohaavin ohi menee noin tuhat miljardia euroa vuodessa, ja summa on sama, jolla maat velkaantuvat vuosittain. Tähän myös Pikettyn näkemykset sopisivat hyvin: varsinkin yritysten veronkiertoa pitäisi ehkäistä ja verosuunnittelua vaikeuttaa. Toistaiseksi EU on ahdistellut verokontrollin tiukennuksilla lähinnä yksityishenkilöitä, jotka eivät kuitenkaan pysty toimimaan sillä tavoin ylikansallisesti kuin firmat.

Keinon numero viisi (5) voisi muodostaa tuotannon tehostaminen. On muistettava, että talouden ydin on arvotuotanto, siis vaihtokelpoisten arvojen tuottaminen, kun taas talouden primus motorin muodostavat rahoitusjärjestelmä rahanluontijärjestelmineen sekä rahapoliittinen valuutan arvonsäätely. Vastakohtia nämä eivät ole. Arvoja voidaan tuottaa tehokkaammin tai tehottomammin. Suomalainen yhteiskunta toimii tätä nykyä tehottomasti, sillä varoja valuu liiaksi pelkän huoltavan verkoston ylläpitoon. Tästä nobelisti Bengt Holmströmkin on huomauttanut.

 

Sosialismi pilkahtaa

Kolumnikokoelmansa kirjoituksessa ”Demokraattisen vallankumouksen levittäminen muualle Eurooppaan” Piketty iloitsee Kreikan sosialistien valtaannoususta talousromahduksen mainingeissa (s. 197). Ongelmana on, että hän ymmärtää demokratian sosialistisesti: kansandemokratiaksi. Demokratialla ja kansandemokratialla on kuitenkin sama ero kuin tuolilla ja sähkötuolilla.

Euroopassa paluuta kansallisvaltioajatteluun on vauhdittanut EU itse, kun EMU on toiminut kuten taannoinen Bretton Woods -järjestelmä, muinainen kultakanta tai luottoluokituskontrolli. Niiden mahdollistamalla kurinalaisuudella on varjeltu vakautta, mutta samalla on edistetty sisäisiä devalvaatioita ja valtioiden varallisuuden hupenemista. Tämä on nostanut kansallismieliset ajatussuunnat esiin Euroopassa, kun kansakunnat ovat alkaneet liikehtiä monetarismiksi, markkinakapitalismiksi ja globalisaatioksi sanottua tendenssiä vastaan.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että tämän ”populismiksi” sanotun ilmiön oikea nimi voisi olla myös demokratia, kun ihmiset nousevat vastustamaan ylikansallista vallankäyttöä ja vaativat itsemääräämisoikeutensa takaisin. Tästä on kyse niin Britannian kuin Yhdysvaltojenkin poliittisessa kehityksessä.

Surkuhupaisaa on, että EU luotiin alun perin poliittisista syistä, tavoitteena erityisesti rauhan takaaminen Euroopassa. EU:n johtavaksi motiiviksi on kuitenkin paljastunut rahaunioni EMU. Esimerkiksi Bernard Connolly (teoksessaan The Rotten Heart of Europe, 1995) ja Martin Feldstein (teoksessaan EMU and International Conflict, 1997) ennakoivat, että EMU voisi johtaa jopa sotaan! Myös Venäjällä lentoon lähtenyt nationalismi voidaan nähdä EU:n ja EMU:n seurausilmiöksi, kun Venäjä on pyrkinyt vahvistamaan asemiaan EU:ta vastaan. EU ja EMU eivät ole olleet maanosallemme onneksi.

EMU:n syntymiseen vaikutti ratkaisevasti Saksojen yhdistyminen, jonka muiden muassa Ranskan sosialistinen presidentti François Mitterrand ennusti jo 1980-luvulla. Hän vaati eräässä vaiheessa jopa Britannian ja Venäjän edeltäjän liittoutumista Saksan kasvavan vaikutusvallan hillitsemiseksi. Keinona nähtiin valuuttaunioni, jonka syntymiseen myös sosialisteilla oli siis ratkaiseva osuus.

Sosialisteilla on ratkaiseva rooli talouspolitiikan johtamisessa myös nykyisin. Toimiihan Euroopan talouskomissaarina sosialistien Pierre Moscovici, joka on palvotun kommunistisen sosiaalipsykologin, Serge Moscovicin, poika.

 

Itsenäisen rahapolitiikan palauttaminen on vaihtoehto

Taloustieteilijöiden ja politiikantutkijoiden (tyypillisesti esimerkiksi Heikki Patomäen) ei pitäisi syyttää EMU:n luomisesta ja epäonnistumisesta vain oikeistoa, kapitalismia tai monetarismia, sillä EMU on levännyt vasemmiston suosimien poliittisten motiivien varassa. Näin on edelleenkin. 

Kyseisiä ihanteita ovat muiden muassa Euroopan unioniin liitetyt tasa-arvo, rauhanaate, sosiaaliliberalismi sekä kansanvalta. Ne kaikki ovat kuitenkin vääntyneet EU:ssa irvikuvikseen. 

Myös Thomas Piketty astuu poliittisesti harhaan, mikäli hän katsoo voivansa edistää pääoman oikeudenmukaisempaa jakautumista sosialistisen agendan ja retoriikan kautta. Ne luotiin savupiipputeollisuuden ja purjelaivojen yhteiskunnassa, jossa työläiset saattoivat tavoitella taloudellista tasa-arvoa ja ansioon perustuvaa oikeudenmukaisuutta Euroopan sisällä. Sen sijaan globalisaation aikakaudella universalismia ei voida tavoitella, sillä pääomien ja tavaravirtojen rajat on helppo ylittää ja maailman jokainen maa tai kansakunta voi itse määritellä vallitsevan hinta- ja palkkaustason suvereeniuteensa perustuen.

Ratkaisu löytyykin tästä ongelmasta itsestään. Kansallinen omaleimaisuus ei ole vain sosiaalisen tasa-arvon uhka globaaleilla markkinoilla, vaan se on myös kilpailuvaltti, jolla Euroopan maat voidaan pelastaa, kunhan rahapoliittinen määräysvalta palautetaan kansallisvaltioille.

Omasta mielestäni eurooppalaiset voivat valita neljän eri tien välillä. Ne ovat:

1) Nykyisen politiikan jatkaminen kohti liittovaltiota ja yhteistä verotusta. Siihen liittyvät keskuspankkirahoituksen jatkaminen, velkakuplan ruokkiminen, ”no bailout”-säännön rikkominen ja useiden muiden peruskirjan periaatteiden pyörtäminen.

2) Sosialismin tie (sisältäen muun muassa pankkien kansallistamisen ja valtiontalouksien pelastamisen akordien kautta).

3) Nationalismin tie (vastareaktiona edellisistä syntyvälle inflaatiolle ja kurjistumiselle).

4) Hallittu paluu kohti omia valuuttoja ja kansallisvaltioiden itsemääräämisoikeutta. Tähän liittyvät EU:n palauttaminen vapaakauppaliitoksi sisämarkkinaetuineen ja EMU:n purkaminen.

Edellä mainituista vaihtoehdoista kannatan pitkällä tähtäimellä luonnollisesti neljättä, sillä se on vähiten haitallisin. Yksittäisten maiden eroaminen eurosta ei kuitenkaan auta, vaan järjestelmä pitäisi purkaa kokonaan.

Yhteisellä valuutalla ei ole ollut mitään vaikutusta vapaakaupan sujuvuuteen aiemminkaan, joten se on ollut täysin turha väline, suuruudenhullu ja hyödytön kokeilu sekä järjetön hyppy tuntemattomaan. Valuuttojen vakautta edistäessään se on kuolettanut taloudesta sen arvotuotannolliset ja dynaamiset motiivit, ja nykyisin koko taloutemme lepää velkakuplaa ja ylikulutusta paisuttavan keskuspankkirahoituksen varassa.

 

Pikanttia ärsytystä

Vaikka näkemykseni poikkeavatkin paljon Thomas Pikettyn poliittisista mielipiteistä, olen joistakin kysymyksistä hänen kanssaan myös yhtä mieltä. Kolumnikirjansa sivulla 70 hän esittää, että bruttokansantuotteen käyttämisestä talouden arviointiperusteena pitäisi siirtyä takaisin nettomääräiseen kansantuloon. Tämä olisikin rehellisempää, sillä pääoman arvonalennusten myötä paljastuisi, miten maa todella makaa.

Myönteistä Pikettyn teoksissa on, että hän on onnistunut avaamaan taloustiedettä kansan syville riveille. Yleisen taloustieteen valtavirta on pitkälti formalisoitunut, matematisoitunut ja painottunut abstrakteihin teorioihin, joissa totuudet mielletään teorioiden sisäisiksi. Tutkijat kiistelevät malleistaan omilla tieteellisillä foorumeillaan, mikä tekee keskustelusta detaljeihin liittyvää kinastelua. Talouden takana vallitsevat poliittiset motiivit, ajatusmallit ja filosofiat jäävät tai jätetään tällöin huomiotta.

Piketty on esimerkki filosofisluonteisesta taloustieteilijästä, joka haastaa taloustieteen valtavirran, ja siksi häntä on tervehdittävä iloiten. Pikettyn suosion salaisuus lienee siinä, että kun puhuu koko ajan, tulee joskus osuneeksi myös oikeaan tai lausuneeksi jotakin sellaista, minkä jokainen voi hyväksyä. Talous on liian tärkeä asia jätettäväksi vain taloustieteilijöille, joten kyllä tästä aiheesta sopii kadun miestenkin jotakin murahtaa, parralla tai kurpitsalla – tai ilman.

]]>
2 http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228271-thomas-piketty-kurpitsanaamio-vai-taytetty-ankka#comments EMU Euroopan rahaunioni Filosofia Kirjat Taloustiede Wed, 21 Dec 2016 13:10:00 +0000 J. Sakari Hankamäki http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228271-thomas-piketty-kurpitsanaamio-vai-taytetty-ankka
Voiko Unioni uudistua? http://eskovirri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219229-voiko-unioni-uudistua <p>Olen pitkään ollut sitä mieltä että Suomen tulisi erota (hallitusti) eurosta, mutta säilyttää paikkansa Euroopan Unionissa. Viime aikoina mielipiteeni on kuitenkin alkanut muuttumaan. Olen aina ollut sitä mieltä että liittyminen euroon oli virhe ja siitä olisi pitänyt erota sopivan tilaisuuden suhteen, mutta myös Euroopan Unionin kehitys on ollut viime vuosina erittäin huolestuttavaa. Unionin ratkaisu kaikkiin kriiseihin on ollut sama: lisää integraatiota ja valtaa keskuselimelle. Vaikka ongelmien juuri onkin ollut juuri näissä: liian tiukaksi nivotussa valuuttaunionissa joka estää kriiseissä valtioiden omat toimet kriisien ratkaisemiseksi.</p><p>Miksi Eurooppaa johtava &quot;kansanpuolue&quot; EPP jatkuvasti tunkee epäonnistuneita, poliittiseksi taakaksi osoittautuneita &quot;johtajiaan&quot; Euroopan Unionin johtotehtäviin? Jyrki Katainen muistetaan Suomessa täysin kyvyttömänä ja osaamattomana talousjohtajana, ja Euroopan komission puheenjohtaja Juncker on tunnettu rietastelija ja holtiton alkoholisti. Eikö jostain löytyisi vähemmän vahingollista eläkevirkaa näille kyvyttömille epäonnistujille? Vai haluaako EPP (ja samassa määrin myös Euroopan sosiaalidemokraatit) halventaa Unionia ja sen jäsenmaita osoittamalla että se voi nimettää imbesillejä mihin tahansa asemiin.</p><p>On todellakin nyt siinä ja siinä, kannatanko Suomen (ja myös muiden Euroopan maiden) eroa Euroopan Unionista. Perustehtävä ja lähtökohdat Unionilla ovat voineet olla hyvät, mutta absoluuttinen valta ja kaksipuoluejärjestelmä on sen pahoin korruptoinut. Britannian lähtö ei osoita pelkästään sitä että suurin osa äänestäjistä on joko tyhmiä ja(tai laiskoja, koska kaikki ovat sen tienneet jo ennemmin vaan myös nykyisen Euroopan Unionin johdon kyvyttömyyden oppia virheistään.</p><p>Onko parempi roikkua Unionissa mukana joka päivä päivältä muuttuu entistä elinkelvottomaksi vaiko erota ja pyrkiä saamaan myös muita samaan joukkueeseen? Ja mikäli osa maista haluavat muodostaa saumattoman liittovaltion - se heille suotakoon. Mutta Suomen ei pidä olla siinä mukana - korkeintaan osana ulkoisempaa talous- ja tulliliittoa. Unionin jakautuminen kahtia Ranskan ja Saksan hallitsemaan liittovaltioon ja 10-20 itsenäisen valtion yhteistyöorganisaatioksi voi pelastaa järjestelmän, jota känniset ja vallanhimoiset Junckerit ja muut Euroopan omat pikku-Hitlerit ovat niin estoitta vaatimassa liitettäväksi yhdeksi tiukaksi kokonaisuudeksi. Nyt kun Britannia on jo käytännössä eroamassa järjestelmässä, on uudelle ulkoalueelle riittävä voimavara millä haastaa integraatiota ajavat harvat mutta äänekkäät (suuret) jäsenmaat.</p><p>Voiko Unioni uudistua Suomelle edullisella tavalla nykyisessä poliittisessa tilanteessa?</p><p>P. S. Putinilla peloittelu on lapsellista. Unioni on itse oman soppansa keittänyt.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen pitkään ollut sitä mieltä että Suomen tulisi erota (hallitusti) eurosta, mutta säilyttää paikkansa Euroopan Unionissa. Viime aikoina mielipiteeni on kuitenkin alkanut muuttumaan. Olen aina ollut sitä mieltä että liittyminen euroon oli virhe ja siitä olisi pitänyt erota sopivan tilaisuuden suhteen, mutta myös Euroopan Unionin kehitys on ollut viime vuosina erittäin huolestuttavaa. Unionin ratkaisu kaikkiin kriiseihin on ollut sama: lisää integraatiota ja valtaa keskuselimelle. Vaikka ongelmien juuri onkin ollut juuri näissä: liian tiukaksi nivotussa valuuttaunionissa joka estää kriiseissä valtioiden omat toimet kriisien ratkaisemiseksi.

Miksi Eurooppaa johtava "kansanpuolue" EPP jatkuvasti tunkee epäonnistuneita, poliittiseksi taakaksi osoittautuneita "johtajiaan" Euroopan Unionin johtotehtäviin? Jyrki Katainen muistetaan Suomessa täysin kyvyttömänä ja osaamattomana talousjohtajana, ja Euroopan komission puheenjohtaja Juncker on tunnettu rietastelija ja holtiton alkoholisti. Eikö jostain löytyisi vähemmän vahingollista eläkevirkaa näille kyvyttömille epäonnistujille? Vai haluaako EPP (ja samassa määrin myös Euroopan sosiaalidemokraatit) halventaa Unionia ja sen jäsenmaita osoittamalla että se voi nimettää imbesillejä mihin tahansa asemiin.

On todellakin nyt siinä ja siinä, kannatanko Suomen (ja myös muiden Euroopan maiden) eroa Euroopan Unionista. Perustehtävä ja lähtökohdat Unionilla ovat voineet olla hyvät, mutta absoluuttinen valta ja kaksipuoluejärjestelmä on sen pahoin korruptoinut. Britannian lähtö ei osoita pelkästään sitä että suurin osa äänestäjistä on joko tyhmiä ja(tai laiskoja, koska kaikki ovat sen tienneet jo ennemmin vaan myös nykyisen Euroopan Unionin johdon kyvyttömyyden oppia virheistään.

Onko parempi roikkua Unionissa mukana joka päivä päivältä muuttuu entistä elinkelvottomaksi vaiko erota ja pyrkiä saamaan myös muita samaan joukkueeseen? Ja mikäli osa maista haluavat muodostaa saumattoman liittovaltion - se heille suotakoon. Mutta Suomen ei pidä olla siinä mukana - korkeintaan osana ulkoisempaa talous- ja tulliliittoa. Unionin jakautuminen kahtia Ranskan ja Saksan hallitsemaan liittovaltioon ja 10-20 itsenäisen valtion yhteistyöorganisaatioksi voi pelastaa järjestelmän, jota känniset ja vallanhimoiset Junckerit ja muut Euroopan omat pikku-Hitlerit ovat niin estoitta vaatimassa liitettäväksi yhdeksi tiukaksi kokonaisuudeksi. Nyt kun Britannia on jo käytännössä eroamassa järjestelmässä, on uudelle ulkoalueelle riittävä voimavara millä haastaa integraatiota ajavat harvat mutta äänekkäät (suuret) jäsenmaat.

Voiko Unioni uudistua Suomelle edullisella tavalla nykyisessä poliittisessa tilanteessa?

P. S. Putinilla peloittelu on lapsellista. Unioni on itse oman soppansa keittänyt.

]]>
28 http://eskovirri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219229-voiko-unioni-uudistua#comments Brexit EMU Euroopan unioni Fixit Suomen EU-jäsenyys Mon, 27 Jun 2016 13:26:03 +0000 Esko Virri http://eskovirri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219229-voiko-unioni-uudistua
Myrsky teekupissa http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219006-myrsky-teekupissa <p>Ilmestyskirjassa kerrotaan kuinka enkelien puhaltaessa Tuomiopäivän pasuunoihin kuului aina &quot;Brrrreeeexxxiiit!!!&quot; ja sitten meret kiehuivat, meteoriitteja satoi taivas leiskuen, seitsenpäinen peto jonka jokaisessa päässä on seitsemän sarvea nousi merestä maalle riehumaan...en ole kirjauskovainen, mutta aamun uutisoinnin pohjalta voisi luulla, että viimeisen pasuunankajauksen myötä kasa suomalaisia kommentaattoreita ilmestyi tv-studioon purkamaan Englannin EU-erosta järkkynyttä mieltään.&nbsp;</p><p>Saksan ja Ranskan teräsyhteistyölle rakentui Euroopan unionin talous- ja politiikkaprojekti, joka käynnistyi välittömästi Toisen Maailmansodan jälkeen tuomaan taloudellista vakautta, jakamaan mahdollisuutta kansalliseen vaurauteen, turvaamaan demokratian kehitys, ym. minkä kaiken voi kuitenkin kiteyttää siihen ettei toista Natsi-Saksaa enää koskaan syntyisi. Sosialistitkin olivat EU:sta alkuun innoissaan, mutta tajutessaan sen luonteen talousunionina, he eivät oikein tienneet miten reagoida.</p><p>Suomen politiikassa tällä on eniten merkitystä eduskunnan ulkopuolisille pienpuolueille, joista kaikki ovat EU-kriittisiä ja eurokriittisiä, joskin maahanmuutto ja Nato ovat toistaiseksi vedenjakajina. Brexitistä tullaan puhumaan myös kunnallisvaalitentissä, sillä viimeksikin EU-asiat olivat <a href="https://www.youtube.com/watch?v=3B5qQRD5Ol4">pienpuoluetentissä</a> läsnä, kunnallisvaaleista huolimatta.&nbsp;</p><p>Kymmenen vuotta ja ero voi jo pitkälti olla totta, olettaen että tällainen päätös koetaan sitovaksi myös tulevien enemmistöjen toimesta. Koska kyseessä on valuuttaliiton ulkopuolinen valtio, on erolla lähinnä sisäpoliittinen merkitys Englannille ja täällä ulkopuolella toimittajien kohkaaminen, poliitikkojen pettyneet naamat uutisissa ja hetkellinen heilunta pörssimaailmassa ovat toistaiseksi näkyvimmät vaikutukset.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ilmestyskirjassa kerrotaan kuinka enkelien puhaltaessa Tuomiopäivän pasuunoihin kuului aina "Brrrreeeexxxiiit!!!" ja sitten meret kiehuivat, meteoriitteja satoi taivas leiskuen, seitsenpäinen peto jonka jokaisessa päässä on seitsemän sarvea nousi merestä maalle riehumaan...en ole kirjauskovainen, mutta aamun uutisoinnin pohjalta voisi luulla, että viimeisen pasuunankajauksen myötä kasa suomalaisia kommentaattoreita ilmestyi tv-studioon purkamaan Englannin EU-erosta järkkynyttä mieltään. 

Saksan ja Ranskan teräsyhteistyölle rakentui Euroopan unionin talous- ja politiikkaprojekti, joka käynnistyi välittömästi Toisen Maailmansodan jälkeen tuomaan taloudellista vakautta, jakamaan mahdollisuutta kansalliseen vaurauteen, turvaamaan demokratian kehitys, ym. minkä kaiken voi kuitenkin kiteyttää siihen ettei toista Natsi-Saksaa enää koskaan syntyisi. Sosialistitkin olivat EU:sta alkuun innoissaan, mutta tajutessaan sen luonteen talousunionina, he eivät oikein tienneet miten reagoida.

Suomen politiikassa tällä on eniten merkitystä eduskunnan ulkopuolisille pienpuolueille, joista kaikki ovat EU-kriittisiä ja eurokriittisiä, joskin maahanmuutto ja Nato ovat toistaiseksi vedenjakajina. Brexitistä tullaan puhumaan myös kunnallisvaalitentissä, sillä viimeksikin EU-asiat olivat pienpuoluetentissä läsnä, kunnallisvaaleista huolimatta. 

Kymmenen vuotta ja ero voi jo pitkälti olla totta, olettaen että tällainen päätös koetaan sitovaksi myös tulevien enemmistöjen toimesta. Koska kyseessä on valuuttaliiton ulkopuolinen valtio, on erolla lähinnä sisäpoliittinen merkitys Englannille ja täällä ulkopuolella toimittajien kohkaaminen, poliitikkojen pettyneet naamat uutisissa ja hetkellinen heilunta pörssimaailmassa ovat toistaiseksi näkyvimmät vaikutukset. 

]]>
1 http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219006-myrsky-teekupissa#comments Brexit EMU Euroopan unioni Eurovaalit 2019 Suomi Fri, 24 Jun 2016 07:53:38 +0000 Ilkka Partanen http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219006-myrsky-teekupissa
Eurosta on voitava erota http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216161-eurosta-on-voitava-erota <p>On hyvä, että kansalaisaloite nostaa euron ongelmat keskusteluun. On valitettavaa, ettei Eurosta aikanaan järjestetty kansanäänestystä. Ruotsalaiset hylkäsivät aikanaan euro-jäsenyyden kansanäänestyksellä.</p><p>Jälkiviisaus on viisauden halvin muoto, mutta on silti pakko todeta, että nykyisenkaltaisen euron luominen ja Suomelta siihen liittyminen oli virhe. Eurojärjestelmän rakenteelliset ongelmat olivat kyllä tiedossa, mutta poliittiset perusteet ja kauniit toiveet ajoivat uhkakuvien yli.</p><p>Euro ei ole Suomen talouden ongelmia yksinään selittävä tekijä, mutta se osa ongelmien vyyhteä.</p><p>Euro ei nykyisellään toimi. Etenkin reunavaltiot, mukaan lukien Suomi, häviävät niille liian vahvassa valuutassa, kun taas Saksa euroalueen ytimessä hyötyy sille aliarvostetusta valuutasta. Euromaat ovat liian erilaisia olosuhteiltaan ja talouskehitykseltään. Isot maat lopulta määrittelevät yhteisvaluutan säännöt, ja valuuttakurssi määrittyy pitkälti isojen maiden tilanteiden mukaan.</p><p>Toki Eurossa on hyviäkin puolia, se esimerkiksi helpottaa kauppaa ja matkailua. Ongelmat ovat kuitenkin nykyisellään hyötyihin nähden suuria. Euron oli tarkoitus lujittaa unionia, mutta kriisin alettua se on aiheuttanut lähinnä riitaa ja jakanut EU-maita euromaihin ja ei-euromaihin, velallisiin ja velkojiin. Valuuttaunioni on vaikea saada toimimaan ilman syvälle menevää taloudellista unionia, mutta kysymys kuuluu, ovatko jäsenmaat siihen valmiita.</p><p>Euron ongelmat eivät koske vain yksittäisiä jäsenmaita, vaan koko Eurooppaa ja maailmaa, kun se osaltaan syventää ja pitkittää työttömyyttä ja taantumaa Euroopassa. Oman valuutan arvo määrittyisi markkinoilla kunkin kansantalouden tilanteen mukaan, mutta nyt EU-maat ovat kiinni yhdessä kurssissa, joka ei useinkaan vastaa monien jäsenmaiden tilannetta. Liian voimakas valuutta vaikeuttaa myös Suomen elpymistä. Devalvaation mahdollisuus on viety Suomelta pois. Rahapolitiikka on poistettu talouden työkalupakista.</p><p>Koska yhteisen rahan vastinparina ei ole yhteistä talouspolitiikkaa, on euron ympärille rakennettu sääntöviidakko. Yhteisvaluutan nimissä rajoitetaan järkevää suhdannepolitiikkaa ja toteutetaan supistavaa sekä työttömyyttä aiheuttavaa talouspolitiikkaa. Eurooppa tuntuu olevan joukkopsykoosin vallassa, kun se uskoo siihen, että leikkaamalla loputtomasti ja supistamalla julkista taloutta saadaan talousongelmat ratkaistua.</p><p>Tosiasia kuitenkin on, että himoleikkaaminen supistaa taloutta ja luo uutta leikkaustarvetta. Kun jokainen maa toisensa jälkeen pyrkii parantamaan hintakilpailukykyään leikkaamalla palkkoja ja julkista kulutusta ja sitä kautta myös tuontia, ne samalla leikkaavat muiden maiden vientimahdollisuuksia. Suurin osa euromaiden viennistä suuntautuu unionin alueelle. Syntyy kierre kohti pohjaa, jossa kaikki häviävät kierros kierrokselta, sillä toisen vienti on toisen tuontia ja sisäinen kauppatase on nollasummapeliä.</p><p>Euron korjaaminen on aloitettava välittömästi. Nykyisten hatusta vedettyjen talouskurisääntöjen mielekkyys on kyseenalaistettava, ja ryhdyttävä määrittelemään niitä uudelleen EU-tasolla talous- ja työllisyyspolitiikan liikkumavaran lisäämiseksi. Talouskurista on valitettavasti tullut este työttömyyden vähentämiselle ja sitä kautta se toimii itseään ja tavoitteitaan vastaan pahentaessa euromaiden työttömyyttä ja julkistalouksien ongelmia. Euroopan keskuspankin tärkeimmäksi tehtäväksi on nostettava työttömyyden vähentäminen ja jäsenmaille on annettava mahdollisuus lainata rajoitetusti suoraan keskuspankista niiden omistusosuuden suhteessa.</p><p>Nykyiset talouskuri-säännöt ohjaavat euromaita irvokkaasti Kreikan oikeiston ja sosiaalidemokraattien ennen kriisiä harrastamaan luovaan kirjanpitoon, jota tässäkin salissa on aiheellisesti arvosteltu. Keinotekoisen bruttovelkarajan sijaan pitäisi katsoa talouden aitoa kestävyyttä. Myös Suomessa on pahennettu todellista velkaantumista myymällä tuottavaa julkista omistusta. Nykyinen hallitus tuntuu olevan tässä hyvinvointivaltion ulkoistamisessa poikkeuksellisen innokas ja se suunnittelee mittavan julkisen julkisen omaisuuden siirtämistä yhtiöhin perustellen sitä ainakin osittain talouskurikriteereillä.</p><p>On hyvä, että Euroopan keskuspankki on ottanut aktiivisempaa roolia rahapolitiikassa. Rahapoliittinen elvytys on toki laskenut korkoja, mutta se ei kuitenkaan ole valitettavasti juuri säteillyt reaalitalouteen ja työllisyyteen asti kun markkinoilla on luottamuspulaa ja julkinen sektori ei talouskurikriteerien takia tee järkeviä ja kasvua luovia investointeja. Rahapoliittinen elvytys on vaarassa mennä finanssipeleihin ja omaisuusarvoihin ja synnyttää sitä kautta uutta finanssikuplaa. Parhaiten toimisi suoraan investointeihin ja pienituloisten ostovoimaan suunnattu elvytys.</p><p>Euro on sitonut siinä olevien maiden kohtaloita yhteen. Aloitteen käsittelyn aikana onkin mietittävä, että onko mielekästä järjestää eurokansanäänestystä vain Suomessa tai onko yhden maan euroero edes realistisesti ajateltuna todellinen mahdollisuus? Yksipuolinen euroero ilman valmista mekanismia olisi mille tahansa maalle valtava taloudellinen ja poliittinen riski.</p><p>Suomen hallituksen tulisi Euro-pöydissä ajaa sitä, että&nbsp; EMU:un luotaisiin mekanismi, jolla jäsenmailla on aito mahdollisuus erota rahaliitosta. Ei voi olla niin, että Euro on ikuinen pakkoavioliitto ja ikuinen valuutta, sillä harvat asiat tässä maailmassa ovat ikuisia. Aikoinaan Hansaliittokin hajosi, vaikka sitä ei ehkä ennalta osattu nähdä. Unionilla on myös oltava suunnitelma koko euron hallitulle purkamiselle. Sillä jos Euroa ei saada korjattua niin silloin sen hallittu purkaminen lienee viisainta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> On hyvä, että kansalaisaloite nostaa euron ongelmat keskusteluun. On valitettavaa, ettei Eurosta aikanaan järjestetty kansanäänestystä. Ruotsalaiset hylkäsivät aikanaan euro-jäsenyyden kansanäänestyksellä.

Jälkiviisaus on viisauden halvin muoto, mutta on silti pakko todeta, että nykyisenkaltaisen euron luominen ja Suomelta siihen liittyminen oli virhe. Eurojärjestelmän rakenteelliset ongelmat olivat kyllä tiedossa, mutta poliittiset perusteet ja kauniit toiveet ajoivat uhkakuvien yli.

Euro ei ole Suomen talouden ongelmia yksinään selittävä tekijä, mutta se osa ongelmien vyyhteä.

Euro ei nykyisellään toimi. Etenkin reunavaltiot, mukaan lukien Suomi, häviävät niille liian vahvassa valuutassa, kun taas Saksa euroalueen ytimessä hyötyy sille aliarvostetusta valuutasta. Euromaat ovat liian erilaisia olosuhteiltaan ja talouskehitykseltään. Isot maat lopulta määrittelevät yhteisvaluutan säännöt, ja valuuttakurssi määrittyy pitkälti isojen maiden tilanteiden mukaan.

Toki Eurossa on hyviäkin puolia, se esimerkiksi helpottaa kauppaa ja matkailua. Ongelmat ovat kuitenkin nykyisellään hyötyihin nähden suuria. Euron oli tarkoitus lujittaa unionia, mutta kriisin alettua se on aiheuttanut lähinnä riitaa ja jakanut EU-maita euromaihin ja ei-euromaihin, velallisiin ja velkojiin. Valuuttaunioni on vaikea saada toimimaan ilman syvälle menevää taloudellista unionia, mutta kysymys kuuluu, ovatko jäsenmaat siihen valmiita.

Euron ongelmat eivät koske vain yksittäisiä jäsenmaita, vaan koko Eurooppaa ja maailmaa, kun se osaltaan syventää ja pitkittää työttömyyttä ja taantumaa Euroopassa. Oman valuutan arvo määrittyisi markkinoilla kunkin kansantalouden tilanteen mukaan, mutta nyt EU-maat ovat kiinni yhdessä kurssissa, joka ei useinkaan vastaa monien jäsenmaiden tilannetta. Liian voimakas valuutta vaikeuttaa myös Suomen elpymistä. Devalvaation mahdollisuus on viety Suomelta pois. Rahapolitiikka on poistettu talouden työkalupakista.

Koska yhteisen rahan vastinparina ei ole yhteistä talouspolitiikkaa, on euron ympärille rakennettu sääntöviidakko. Yhteisvaluutan nimissä rajoitetaan järkevää suhdannepolitiikkaa ja toteutetaan supistavaa sekä työttömyyttä aiheuttavaa talouspolitiikkaa. Eurooppa tuntuu olevan joukkopsykoosin vallassa, kun se uskoo siihen, että leikkaamalla loputtomasti ja supistamalla julkista taloutta saadaan talousongelmat ratkaistua.

Tosiasia kuitenkin on, että himoleikkaaminen supistaa taloutta ja luo uutta leikkaustarvetta. Kun jokainen maa toisensa jälkeen pyrkii parantamaan hintakilpailukykyään leikkaamalla palkkoja ja julkista kulutusta ja sitä kautta myös tuontia, ne samalla leikkaavat muiden maiden vientimahdollisuuksia. Suurin osa euromaiden viennistä suuntautuu unionin alueelle. Syntyy kierre kohti pohjaa, jossa kaikki häviävät kierros kierrokselta, sillä toisen vienti on toisen tuontia ja sisäinen kauppatase on nollasummapeliä.

Euron korjaaminen on aloitettava välittömästi. Nykyisten hatusta vedettyjen talouskurisääntöjen mielekkyys on kyseenalaistettava, ja ryhdyttävä määrittelemään niitä uudelleen EU-tasolla talous- ja työllisyyspolitiikan liikkumavaran lisäämiseksi. Talouskurista on valitettavasti tullut este työttömyyden vähentämiselle ja sitä kautta se toimii itseään ja tavoitteitaan vastaan pahentaessa euromaiden työttömyyttä ja julkistalouksien ongelmia. Euroopan keskuspankin tärkeimmäksi tehtäväksi on nostettava työttömyyden vähentäminen ja jäsenmaille on annettava mahdollisuus lainata rajoitetusti suoraan keskuspankista niiden omistusosuuden suhteessa.

Nykyiset talouskuri-säännöt ohjaavat euromaita irvokkaasti Kreikan oikeiston ja sosiaalidemokraattien ennen kriisiä harrastamaan luovaan kirjanpitoon, jota tässäkin salissa on aiheellisesti arvosteltu. Keinotekoisen bruttovelkarajan sijaan pitäisi katsoa talouden aitoa kestävyyttä. Myös Suomessa on pahennettu todellista velkaantumista myymällä tuottavaa julkista omistusta. Nykyinen hallitus tuntuu olevan tässä hyvinvointivaltion ulkoistamisessa poikkeuksellisen innokas ja se suunnittelee mittavan julkisen julkisen omaisuuden siirtämistä yhtiöhin perustellen sitä ainakin osittain talouskurikriteereillä.

On hyvä, että Euroopan keskuspankki on ottanut aktiivisempaa roolia rahapolitiikassa. Rahapoliittinen elvytys on toki laskenut korkoja, mutta se ei kuitenkaan ole valitettavasti juuri säteillyt reaalitalouteen ja työllisyyteen asti kun markkinoilla on luottamuspulaa ja julkinen sektori ei talouskurikriteerien takia tee järkeviä ja kasvua luovia investointeja. Rahapoliittinen elvytys on vaarassa mennä finanssipeleihin ja omaisuusarvoihin ja synnyttää sitä kautta uutta finanssikuplaa. Parhaiten toimisi suoraan investointeihin ja pienituloisten ostovoimaan suunnattu elvytys.

Euro on sitonut siinä olevien maiden kohtaloita yhteen. Aloitteen käsittelyn aikana onkin mietittävä, että onko mielekästä järjestää eurokansanäänestystä vain Suomessa tai onko yhden maan euroero edes realistisesti ajateltuna todellinen mahdollisuus? Yksipuolinen euroero ilman valmista mekanismia olisi mille tahansa maalle valtava taloudellinen ja poliittinen riski.

Suomen hallituksen tulisi Euro-pöydissä ajaa sitä, että  EMU:un luotaisiin mekanismi, jolla jäsenmailla on aito mahdollisuus erota rahaliitosta. Ei voi olla niin, että Euro on ikuinen pakkoavioliitto ja ikuinen valuutta, sillä harvat asiat tässä maailmassa ovat ikuisia. Aikoinaan Hansaliittokin hajosi, vaikka sitä ei ehkä ennalta osattu nähdä. Unionilla on myös oltava suunnitelma koko euron hallitulle purkamiselle. Sillä jos Euroa ei saada korjattua niin silloin sen hallittu purkaminen lienee viisainta.

]]>
10 http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216161-eurosta-on-voitava-erota#comments EMU Euro Kansalaisaloite Thu, 28 Apr 2016 11:25:53 +0000 Hanna Sarkkinen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216161-eurosta-on-voitava-erota
Yhteisvaluutta ja heikommat taloudet http://pekkalampelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215854-yhteisvaluutta-ja-heikommat-taloudet <p>Talouselämässä kirjoitetaan, että &quot;Saksa työntää muut rotkoon&quot;. Yhteisvaluutta euro hyödyttää Saksaa, mutta liian vahvana rapauttaa muiden euromaiden taloutta. Yleistäen: yhteisvaluuttaan kuuluvat osataloudet eivät saisi olla kilpailukyvyltään kovin erilaisia. Soini kuvasi tätä rempseään tyyliinsä, että samankokoinen lippalakki ei sovi omenoille ja meloneille.</p><p>Jos näin kerta on, niin miten on &quot;yhteisvaluutta&quot; dollarin ja renminbin laita? USA koostuu toisistaan erilaisista osavaltioista ja Kiina erilaisista maakunnista. <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_U.S._states_by_GDP_per_capita">Tältä Wikipedia-sivulta</a> voi katsoa vaikkapa USA:n eri osavaltioiden BKT/capita-lukuja: Delawaressa on korkein ($69.930) ja Mississippissä matalin ($35.717). <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Chinese_administrative_divisions_by_GDP_per_capita">Kiinan provinsseista </a>puolestaan rannikolla sijaitsevassa Tianjinissä on korkein ($17.509) BKT/capita ja sisämaassa sijaitsevassa Gansussa matalin ($4.209). En ensi etsimältä löytänyt eri osavaltioiden ja provinssien vaihtotaseita, vaikka sellainen tilasto olisi voinut olla tarkoituksenmukainen tässä.</p><p>Kysymys kuuluu: miksi &quot;yhteisvaluutat&quot; dollari ja renminbi toimivat USA:ssa ja Kiinassa erilaisine osatalouksineen, mutta euro ei Euroopassa? Vai onko niin, että USA:ssa ja Kiinassakin vahvimmat osataloudet nauttivat köyhempien kanssatalouksiensa myötä heikommasta yhteisvaluutasta kuten Saksa EU:ssa konsanaan?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Talouselämässä kirjoitetaan, että "Saksa työntää muut rotkoon". Yhteisvaluutta euro hyödyttää Saksaa, mutta liian vahvana rapauttaa muiden euromaiden taloutta. Yleistäen: yhteisvaluuttaan kuuluvat osataloudet eivät saisi olla kilpailukyvyltään kovin erilaisia. Soini kuvasi tätä rempseään tyyliinsä, että samankokoinen lippalakki ei sovi omenoille ja meloneille.

Jos näin kerta on, niin miten on "yhteisvaluutta" dollarin ja renminbin laita? USA koostuu toisistaan erilaisista osavaltioista ja Kiina erilaisista maakunnista. Tältä Wikipedia-sivulta voi katsoa vaikkapa USA:n eri osavaltioiden BKT/capita-lukuja: Delawaressa on korkein ($69.930) ja Mississippissä matalin ($35.717). Kiinan provinsseista puolestaan rannikolla sijaitsevassa Tianjinissä on korkein ($17.509) BKT/capita ja sisämaassa sijaitsevassa Gansussa matalin ($4.209). En ensi etsimältä löytänyt eri osavaltioiden ja provinssien vaihtotaseita, vaikka sellainen tilasto olisi voinut olla tarkoituksenmukainen tässä.

Kysymys kuuluu: miksi "yhteisvaluutat" dollari ja renminbi toimivat USA:ssa ja Kiinassa erilaisine osatalouksineen, mutta euro ei Euroopassa? Vai onko niin, että USA:ssa ja Kiinassakin vahvimmat osataloudet nauttivat köyhempien kanssatalouksiensa myötä heikommasta yhteisvaluutasta kuten Saksa EU:ssa konsanaan?

]]>
2 http://pekkalampelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215854-yhteisvaluutta-ja-heikommat-taloudet#comments Dollari EMU Euro Renminbi Yhteisvaluutta Sat, 23 Apr 2016 06:56:23 +0000 Pekka Lampelto http://pekkalampelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215854-yhteisvaluutta-ja-heikommat-taloudet
Kansalaisaloite eurosta myös Italiassa http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/206730-kansalaisaloite-eurosta-myos-italiassa <p>Myös Italiassa on tehty kansalaisaloite, joka tähtää maan eroamiseen euroalueesta. Aloitteen on tehnyt &quot;Viiden tähden&quot; liike, joka nousi yli 25 prosentin ääniosuudellaan viime vuoden parlamenttivaaleissa lähes tasoihin hallitsevan Demokraattisen puolueen kanssa. Se kohosi maan toiseksi suurimmaksi myös Euroopan parlamentin vaaleissa ja sai 17 paikkaa.</p><p>Viime keväänä puolue ehdotti että euroalueella pitää ottaa käyttöön eurobondit, yhteiset velkakirjat, ja että EU:n budjettikurista tulee luopua. Kun näitä päätöksiä ei ole saatu aikaan, se ryhtyi lokakuun lopulla ajamaan Italian eroamista euroalueesta.</p><p>Viiden tähden puolue kuuluu Euroopan parlamentissa Nigel Faragen johtamaan EFD (Europe of Freedom and Democracy) -ryhmään, jossa edellisellä kaudella olivat myös Perussuomalaisten edustajat. EFD luetaan oikeistolaiseksi ryhmittymäksi, mutta siihen kuuluva italialaispuolue on pikemmin keskustavasemmistolainen. Sen edustajat Euroopan parlamentissa ovat nuoria, hyvin koulutettuja ja asiansa osaavia.</p><p>Suomessa Viiden tähden puoluetta ei ole aina otettu vakavasti toisen perustajansa Beppe Grillon perusteella. Grillo on antanut kampanjoille väriä ja nostanut liikkeen kannatusta. Itse hän ei ole mukana parlamenttityössä.</p><p>Liikkeen toinen perustaja Gianroberto Casaleggio on tunnettu talousvaikuttaja. Juuri hän johtaa kampanjaa maansa eroamiseksi euroalueesta.</p><p>Ohessa The Daily Telegraphin jutussa kerrotaan asiasta tarkemmin. <a href="http://www.telegraph.co.uk/finance/economics/11159649/The-great-Lira-revolt-has-begun-in-Italy.html">Voit lukea artikkelin klikkaamalla tätä</a>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Myös Italiassa on tehty kansalaisaloite, joka tähtää maan eroamiseen euroalueesta. Aloitteen on tehnyt "Viiden tähden" liike, joka nousi yli 25 prosentin ääniosuudellaan viime vuoden parlamenttivaaleissa lähes tasoihin hallitsevan Demokraattisen puolueen kanssa. Se kohosi maan toiseksi suurimmaksi myös Euroopan parlamentin vaaleissa ja sai 17 paikkaa.

Viime keväänä puolue ehdotti että euroalueella pitää ottaa käyttöön eurobondit, yhteiset velkakirjat, ja että EU:n budjettikurista tulee luopua. Kun näitä päätöksiä ei ole saatu aikaan, se ryhtyi lokakuun lopulla ajamaan Italian eroamista euroalueesta.

Viiden tähden puolue kuuluu Euroopan parlamentissa Nigel Faragen johtamaan EFD (Europe of Freedom and Democracy) -ryhmään, jossa edellisellä kaudella olivat myös Perussuomalaisten edustajat. EFD luetaan oikeistolaiseksi ryhmittymäksi, mutta siihen kuuluva italialaispuolue on pikemmin keskustavasemmistolainen. Sen edustajat Euroopan parlamentissa ovat nuoria, hyvin koulutettuja ja asiansa osaavia.

Suomessa Viiden tähden puoluetta ei ole aina otettu vakavasti toisen perustajansa Beppe Grillon perusteella. Grillo on antanut kampanjoille väriä ja nostanut liikkeen kannatusta. Itse hän ei ole mukana parlamenttityössä.

Liikkeen toinen perustaja Gianroberto Casaleggio on tunnettu talousvaikuttaja. Juuri hän johtaa kampanjaa maansa eroamiseksi euroalueesta.

Ohessa The Daily Telegraphin jutussa kerrotaan asiasta tarkemmin. Voit lukea artikkelin klikkaamalla tätä.

]]>
2 http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/206730-kansalaisaloite-eurosta-myos-italiassa#comments EMU EU Euro Kansalaisaloite Talous Tue, 17 Nov 2015 15:39:15 +0000 Paavo Väyrynen http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/206730-kansalaisaloite-eurosta-myos-italiassa