Takausvastuut http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/169208/all Wed, 08 Mar 2017 18:48:32 +0200 fi Taseen ulkopuolinen elvytys on ennätyskorkealla http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232970-taseen-ulkopuolinen-elvytys-on-ennatyskorkealla <p>&nbsp;</p><p>Suomen takauskanta on kasvanut viime vuosina hälyttävästi ja on selvää, että myös luottovastuutapahtumia on lähivuosina odotettavissa. Suomessa olisi nyt tartuttava määrätietoisesti julkisen talouden kokonaisvastuiden tarkasteluun ja ennakoivaan riskienhallintaan. Tämä on myös koko eduskunnan asia.</p><p>&nbsp;</p><p>Julkisen talouden kokoa voi mitata niillä resursseilla, joita se hallinnoi. Esimerkiksi verot eivät ole hyvä mittari, sillä verojen alentaminen ei vielä itsessään vähennä julkisen vallan alla olevien asioiden määrää. Julkista menotaloutta voidaan rahoittaa myös muulla kuin veronkannolla, esimerkiksi asiakasmaksuilla, sakoilla ja erilaisilla rahoitusinstrumenteilla kuten velalla.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Myös inflaatio on yksi rahoituskeino. Inflaatiota ei kuitenkaan voida järjestelmällisesti käyttää rahoitusmuotona silloin, kun rahapolitiikka ei ole oman keskuspankin käsissä. Silloin tämän päivän velka on yhä selvemmin huomisen veronkantoa. Suoran menotalouden lisäksi julkinen talous voi kasvaa myös erilaisten takausvastuiden kautta. Ne eivät yleensä näy suoraan julkisyhteisöjen taseessa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kansantalouden tilinpidon julkisyhteisöt-sektori antaa vajavaisen kuvan julkisen vallan kokonaisvastuista. Valtion taloudelliset vastuut voivat muodostua hajautetusti valtion talousarviotalouden, valtion rahastojen, liikelaitosten, kuntien, julkisomisteisten yhtiöiden tai rahoitusmarkkinoiden piirissä. Valtion ja kuntien alla on osin tai kokonaan julkisomisteisia osakeyhtiöitä, jotka eivät tilinpidossa näy. Omistaja kantaa vastuun silloin kun yhtiön toiminta on tappiollista.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Suomessa julkisyhteisöihin luetaan sosiaaliturvarahastot kuten työeläkesektori. Eläkerahastoilla ei voi lyhentää valtion velkaa; eläkevelkaa kylläkin. <a href="https://taloudentulkki.com/2016/12/11/media-tarvitsee-faktojen-tarkistusta/">Julkisuudessa toistuu väite</a>, että Suomen julkisen sektorin tase on erinomaisessa kunnossa. Silloin lähes säännönmukaisesti huomioidaan työeläkerahastojen osalta ainoastaan varat, 180 miljardia euroa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Vastuut huomioiden johtopäätös muuttuu radikaalisti. Työeläkevastuiden loppusumma on varovaisestikin laskien yli 500 miljardia euroa. Matala korkoympäristö heikentää eläkevarojen tuotto-odotusta ja kasvattaa eläkevastuiden nykyarvoa. Julkistalouden tarkastelussa olisikin hyödyllistä pitää sosiaaliturvasektori kokonaan erillään valtion ja kuntien taloudesta.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Velan kasvulla mitattuna ovat valtio, kunnat ja työttömyysvakuutusrahasto elvyttäneet vuodesta 2009 70 miljardilla eurolla. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että valtion taseen ulkopuoliset vastuut ovat samassa ajassa lisääntyneet lähes saman verran. Käytän lähteenä VM:n koontiaineistoa, jossa mukana TEM:n, OM:n ja Valtiokonttorin aineistot. <a href="http://vm.fi/dms-portlet/document/0/425742">Katsaus valtion taloudellisiin vastuisiin ja riskeihin 2016</a></p><p>&nbsp;</p><p>Julkisyhteisöihin ei lueta pääomasijoitus-, laina- ja takaustoiminnassa mukana olevia Teollisuussijoitusta ja Finnveraa, vaikka molemmat ovat valtion omistuksessa. Julkinen valta vastaa suoraan Finnveran toiminnan tappiollisesta tuloksesta sen jälkeen, kun Finnveran kotimaan tai viennin rahaston varat eivät riitä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Yksin Finnvera-takaukset ovat lisääntyneet vuodesta 2010 vuoden 2016 alkuun 15 miljardilla eurolla eli yli 100 %. Valtion asuntorahaston takaukset ovat myös kaksinkertaistuneet 13,6 miljardiin euroon (2015).&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kansainvälisille rahoituslaitoksille vaadittaessa maksettavien pääomavastuiden määrä on moninkertaistunut EU:n talouskriisin hoidon myötä. Pääomavastuut ovat neljän vuoden aikana kolminkertaistuneet 17,2 miljardiin euroon.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Vuodesta 2007 valtion yhteenlaskettujen takausten nimellisarvo on yli nelinkertaistunut 54 miljardiin euroon, neljännekseen BKT:sta. Kun lukuun lisätään valtion pääomavastuut, on takausten loppusumma yli 70 miljardia euroa. Luku on lähellä valtion ja kuntien yhteenlaskettua vuosibudjettia.</p><p>&nbsp;</p><p>Valtion vastuiden kasvu on ollut huimaa Suomen talouden heikkoon kantokykyyn nähden. Taseen ulkopuolisen elvytyksen roima kasvu ei ole näkyvästi piristänyt reaalitaloutta. Kääntäen voidaan todeta, että Suomen talouden viimeaikaiset ilon pilkahdukset nojaavat pitkälti velka- ja takausvetoiseen elvytykseen kotimarkkinoilla. Samalla kuitenkin veronmaksajien kantama taloudellinen riski on lisääntynyt suoraan paisuneen takauskannan myötä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomen takaukset ovat korkealla tasolla. Eurostatin aineiston mukaan Suomen julkisen talouden takaukset suhteessa kokonaistuotantoon ovat EU-maista kolmanneksi korkeimmat. Julkisten takausten osuus Suomessa on kohtuullisen vertailukelpoisella aineistolla 25 % BKT:sta, kun se on EU:ssa keskimäärin 10 % tasolla.</p><p>&nbsp;</p><p>Jo riskienhallintanäkökulmasta olisi valtion pidättäydyttävä nostamasta takauskantaa päätösperäisesti lähivuosina. Suomen pankin ja EVM:n osalta kädet ovat sidotut, mutta erityisesti yritys- ja asuntoluottojen takausten osalta on pyrittävä varovaisuuteen.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Valtion kokonaisvastuita koskeva raportointi tulisi keskittää yhteen paikkaan säännöllisen ja kattavan kokonaiskuvan saamiseksi. Talousarvion ulkopuolinen asuntorahasto olisi sisällytettävä budjettitalouteen, jotta sitä koskeva päätöksenteko siirtyisi eduskunnan aktiiviseen harkintaan. Vähintään sen talous tulisi liittää kehysjärjestelmän piiriin. Tätä on ehdottanut myös VM:n vetämä työryhmä vuonna 2015.</p><p>&nbsp;</p><p>&mdash;</p><p>Tämä kirjoitus perustuu 16.1.2016 Helsingin Sanomille lähettämääni Vieraskynä-tekstiin, joka ei silloin mahtunut lehteen. Luvut päivitetty.</p><p>Muokkaus 9.3.2017: Ensimmäinen kappale &quot;Eilen julkaistussa Tilastokeskuksen&nbsp;<a href="http://www.stat.fi/til/vtak/2016/04/vtak_2016_04_2017-03-07_fi.pdf">takausaineistossa</a>&nbsp;pistää silmään reilun 500 miljoonan euron takausvastuutapahtuma eli luottotappio vuoden lopulta.&quot; poistettu, koska kyseessä oli Tilastokeskuksen julkaisema bruttoluku takaustappioista eikä todellinen tappio.</p>  

Suomen takauskanta on kasvanut viime vuosina hälyttävästi ja on selvää, että myös luottovastuutapahtumia on lähivuosina odotettavissa. Suomessa olisi nyt tartuttava määrätietoisesti julkisen talouden kokonaisvastuiden tarkasteluun ja ennakoivaan riskienhallintaan. Tämä on myös koko eduskunnan asia.

 

Julkisen talouden kokoa voi mitata niillä resursseilla, joita se hallinnoi. Esimerkiksi verot eivät ole hyvä mittari, sillä verojen alentaminen ei vielä itsessään vähennä julkisen vallan alla olevien asioiden määrää. Julkista menotaloutta voidaan rahoittaa myös muulla kuin veronkannolla, esimerkiksi asiakasmaksuilla, sakoilla ja erilaisilla rahoitusinstrumenteilla kuten velalla. 

 

Myös inflaatio on yksi rahoituskeino. Inflaatiota ei kuitenkaan voida järjestelmällisesti käyttää rahoitusmuotona silloin, kun rahapolitiikka ei ole oman keskuspankin käsissä. Silloin tämän päivän velka on yhä selvemmin huomisen veronkantoa. Suoran menotalouden lisäksi julkinen talous voi kasvaa myös erilaisten takausvastuiden kautta. Ne eivät yleensä näy suoraan julkisyhteisöjen taseessa.

 

Kansantalouden tilinpidon julkisyhteisöt-sektori antaa vajavaisen kuvan julkisen vallan kokonaisvastuista. Valtion taloudelliset vastuut voivat muodostua hajautetusti valtion talousarviotalouden, valtion rahastojen, liikelaitosten, kuntien, julkisomisteisten yhtiöiden tai rahoitusmarkkinoiden piirissä. Valtion ja kuntien alla on osin tai kokonaan julkisomisteisia osakeyhtiöitä, jotka eivät tilinpidossa näy. Omistaja kantaa vastuun silloin kun yhtiön toiminta on tappiollista. 

 

Suomessa julkisyhteisöihin luetaan sosiaaliturvarahastot kuten työeläkesektori. Eläkerahastoilla ei voi lyhentää valtion velkaa; eläkevelkaa kylläkin. Julkisuudessa toistuu väite, että Suomen julkisen sektorin tase on erinomaisessa kunnossa. Silloin lähes säännönmukaisesti huomioidaan työeläkerahastojen osalta ainoastaan varat, 180 miljardia euroa. 

 

Vastuut huomioiden johtopäätös muuttuu radikaalisti. Työeläkevastuiden loppusumma on varovaisestikin laskien yli 500 miljardia euroa. Matala korkoympäristö heikentää eläkevarojen tuotto-odotusta ja kasvattaa eläkevastuiden nykyarvoa. Julkistalouden tarkastelussa olisikin hyödyllistä pitää sosiaaliturvasektori kokonaan erillään valtion ja kuntien taloudesta. 

 

Velan kasvulla mitattuna ovat valtio, kunnat ja työttömyysvakuutusrahasto elvyttäneet vuodesta 2009 70 miljardilla eurolla. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että valtion taseen ulkopuoliset vastuut ovat samassa ajassa lisääntyneet lähes saman verran. Käytän lähteenä VM:n koontiaineistoa, jossa mukana TEM:n, OM:n ja Valtiokonttorin aineistot. Katsaus valtion taloudellisiin vastuisiin ja riskeihin 2016

 

Julkisyhteisöihin ei lueta pääomasijoitus-, laina- ja takaustoiminnassa mukana olevia Teollisuussijoitusta ja Finnveraa, vaikka molemmat ovat valtion omistuksessa. Julkinen valta vastaa suoraan Finnveran toiminnan tappiollisesta tuloksesta sen jälkeen, kun Finnveran kotimaan tai viennin rahaston varat eivät riitä. 

 

Yksin Finnvera-takaukset ovat lisääntyneet vuodesta 2010 vuoden 2016 alkuun 15 miljardilla eurolla eli yli 100 %. Valtion asuntorahaston takaukset ovat myös kaksinkertaistuneet 13,6 miljardiin euroon (2015). 

 

Kansainvälisille rahoituslaitoksille vaadittaessa maksettavien pääomavastuiden määrä on moninkertaistunut EU:n talouskriisin hoidon myötä. Pääomavastuut ovat neljän vuoden aikana kolminkertaistuneet 17,2 miljardiin euroon. 

 

Vuodesta 2007 valtion yhteenlaskettujen takausten nimellisarvo on yli nelinkertaistunut 54 miljardiin euroon, neljännekseen BKT:sta. Kun lukuun lisätään valtion pääomavastuut, on takausten loppusumma yli 70 miljardia euroa. Luku on lähellä valtion ja kuntien yhteenlaskettua vuosibudjettia.

 

Valtion vastuiden kasvu on ollut huimaa Suomen talouden heikkoon kantokykyyn nähden. Taseen ulkopuolisen elvytyksen roima kasvu ei ole näkyvästi piristänyt reaalitaloutta. Kääntäen voidaan todeta, että Suomen talouden viimeaikaiset ilon pilkahdukset nojaavat pitkälti velka- ja takausvetoiseen elvytykseen kotimarkkinoilla. Samalla kuitenkin veronmaksajien kantama taloudellinen riski on lisääntynyt suoraan paisuneen takauskannan myötä.

 

Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomen takaukset ovat korkealla tasolla. Eurostatin aineiston mukaan Suomen julkisen talouden takaukset suhteessa kokonaistuotantoon ovat EU-maista kolmanneksi korkeimmat. Julkisten takausten osuus Suomessa on kohtuullisen vertailukelpoisella aineistolla 25 % BKT:sta, kun se on EU:ssa keskimäärin 10 % tasolla.

 

Jo riskienhallintanäkökulmasta olisi valtion pidättäydyttävä nostamasta takauskantaa päätösperäisesti lähivuosina. Suomen pankin ja EVM:n osalta kädet ovat sidotut, mutta erityisesti yritys- ja asuntoluottojen takausten osalta on pyrittävä varovaisuuteen. 

 

Valtion kokonaisvastuita koskeva raportointi tulisi keskittää yhteen paikkaan säännöllisen ja kattavan kokonaiskuvan saamiseksi. Talousarvion ulkopuolinen asuntorahasto olisi sisällytettävä budjettitalouteen, jotta sitä koskeva päätöksenteko siirtyisi eduskunnan aktiiviseen harkintaan. Vähintään sen talous tulisi liittää kehysjärjestelmän piiriin. Tätä on ehdottanut myös VM:n vetämä työryhmä vuonna 2015.

 

Tämä kirjoitus perustuu 16.1.2016 Helsingin Sanomille lähettämääni Vieraskynä-tekstiin, joka ei silloin mahtunut lehteen. Luvut päivitetty.

Muokkaus 9.3.2017: Ensimmäinen kappale "Eilen julkaistussa Tilastokeskuksen takausaineistossa pistää silmään reilun 500 miljoonan euron takausvastuutapahtuma eli luottotappio vuoden lopulta." poistettu, koska kyseessä oli Tilastokeskuksen julkaisema bruttoluku takaustappioista eikä todellinen tappio.

]]>
24 http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232970-taseen-ulkopuolinen-elvytys-on-ennatyskorkealla#comments Raha Elvytys Luottotappiot Raha Suomen valtio Takausvastuut Talous Wed, 08 Mar 2017 16:48:32 +0000 Elina Lepomäki http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232970-taseen-ulkopuolinen-elvytys-on-ennatyskorkealla