Kotimaa http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/2/all Fri, 27 Apr 2018 06:00:00 +0300 fi Sampo Terhon ja hänen puolueensa asema tulossa vaikeaksi http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254474-sampo-terhon-ja-hanen-puolueensa-asema-tulossa-vaikeaksi <p>Eilen kävi selvästi ilmi, että pääministeri Juha Sipilällä ja ministeri Sampo Terholla on <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201804262200905096_pi.shtml">erilainen </a>&nbsp;näkemys EU:n tulevasta monivuotisesta rahoituskehityksestä.</p><p>EU:n budjetista ja henkilöstöstä vastaava komissaari Günther Oettinger vieraili eilen Suomessa. Komissaari Oettinger kävi keskustelut &nbsp;eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terhon kanssa ja tapasi myös pääministeri Sipilän.</p><p>*****</p><p>Keskiviikkona&nbsp; ministeri Sampo Terho puolueensa puoluehallituksen kokouksen jälkeen korosti hallitusohjelman noudattamista. Mitä &nbsp;<a href="http://valtioneuvosto.fi/sipilan-hallitus/hallitusohjelma">hallitusohjelmassa </a>&nbsp;todetaan EU-politiikasta ?</p><p>No siellä sanotaan selvästi näin&nbsp; mm. (s. 32-33):</p><p><em>EU:n jäsenyys on poliittinen valinta, joka kytkee Suomen läntiseen arvoyhteisöön. &nbsp;</em></p><p><em>Suomi on talous- ja rahaliiton jäsenenä sitoutunut edistämään euroalueen vakautta. </em></p><p><em>EU on Suomelle tärkeä turvallisuusyhteisö. Suomi kannattaa EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamista ja unionin turvallisuusstrategian uudistamista. </em></p><p><em>*****</em></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9589000">Sampo Terho</a> &nbsp;on puhunut&nbsp; jo aiemmin hallitusohjelmasta&nbsp; poikkeavia&nbsp; näkemyksiä. On semmoinen tunne, että budjettiriihessä eivät kaikki selviä poliittisesti &quot;ehjin nahoin&quot;, jos hallitus on yleensä vielä silloin koossa.</p><p>Keskiviikkona&nbsp; Sampo Terhon&nbsp; puheet puoluehallituksensa kokouksen jälkeen olivat melko&nbsp;<a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201804252200903635_pi.shtml">loukkaavia</a>&nbsp;hallituskumppania kohtaan koskien Kaj Turusen siirtymistä kokoomukseen.</p><p>&quot;Vaadin, että saan itse kertoa siirtymisestäni sinisille&quot;, &nbsp;Turunen kirjoittaa nyt&nbsp; itse <a href="https://twitter.com/KajTurunen/status/989461710242185216">Twitterissä</a>. Tottakai Turusen loikka kokoomukseen&nbsp; on kova isku Sampo Terholle tilanteessa, jossa puoluekannatusluvut ovat - ainakin nyt - olemattomat. Sampo Terho aistii, että jos maakuntavaalit pidetään lokakuussa, puolueesta voi syntyä pakoa muihin puolueisiin lisää&nbsp; ennen syksyn vaaleja. Mutta puolueloikasta syyttäminen toista tai toisia puolueita on melko naivia tilanteessa, jossa itse on ollut myös puolueloikan primus motor.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254397-puoluejohtajien-loikat-toisiin-puolueisiin">Puoluejohtajien loikat toisiin puolueisiin</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eilen kävi selvästi ilmi, että pääministeri Juha Sipilällä ja ministeri Sampo Terholla on erilainen  näkemys EU:n tulevasta monivuotisesta rahoituskehityksestä.

EU:n budjetista ja henkilöstöstä vastaava komissaari Günther Oettinger vieraili eilen Suomessa. Komissaari Oettinger kävi keskustelut  eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terhon kanssa ja tapasi myös pääministeri Sipilän.

*****

Keskiviikkona  ministeri Sampo Terho puolueensa puoluehallituksen kokouksen jälkeen korosti hallitusohjelman noudattamista. Mitä  hallitusohjelmassa  todetaan EU-politiikasta ?

No siellä sanotaan selvästi näin  mm. (s. 32-33):

EU:n jäsenyys on poliittinen valinta, joka kytkee Suomen läntiseen arvoyhteisöön.  

Suomi on talous- ja rahaliiton jäsenenä sitoutunut edistämään euroalueen vakautta.

EU on Suomelle tärkeä turvallisuusyhteisö. Suomi kannattaa EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamista ja unionin turvallisuusstrategian uudistamista.

*****

Sampo Terho  on puhunut  jo aiemmin hallitusohjelmasta  poikkeavia  näkemyksiä. On semmoinen tunne, että budjettiriihessä eivät kaikki selviä poliittisesti "ehjin nahoin", jos hallitus on yleensä vielä silloin koossa.

Keskiviikkona  Sampo Terhon  puheet puoluehallituksensa kokouksen jälkeen olivat melko loukkaavia hallituskumppania kohtaan koskien Kaj Turusen siirtymistä kokoomukseen.

"Vaadin, että saan itse kertoa siirtymisestäni sinisille",  Turunen kirjoittaa nyt  itse Twitterissä. Tottakai Turusen loikka kokoomukseen  on kova isku Sampo Terholle tilanteessa, jossa puoluekannatusluvut ovat - ainakin nyt - olemattomat. Sampo Terho aistii, että jos maakuntavaalit pidetään lokakuussa, puolueesta voi syntyä pakoa muihin puolueisiin lisää  ennen syksyn vaaleja. Mutta puolueloikasta syyttäminen toista tai toisia puolueita on melko naivia tilanteessa, jossa itse on ollut myös puolueloikan primus motor.

 

Puoluejohtajien loikat toisiin puolueisiin

 

]]>
11 http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254474-sampo-terhon-ja-hanen-puolueensa-asema-tulossa-vaikeaksi#comments Kotimaa Sipilän hallitus hallitusohjelma Fri, 27 Apr 2018 03:00:00 +0000 Seppo-Juha Pietikäinen http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254474-sampo-terhon-ja-hanen-puolueensa-asema-tulossa-vaikeaksi
Taistelu sote-äänistä kiihtyy – Kärnä estää Väyrysen paluun? http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254450-taistelu-sote-aanista-kiihtyy-karna-estaa-vayrysen-paluun <p>Pakko oli pläjäyttää päivän kolmas teksti. Lupaan kuitenkin pitää taukoa vähintään koko tulevan viikonlopun. Asiaan. Mikko Kärnä (Kepu) harkitsee estävänsä Paavo Väyrysen paluun eduskuntaan oikeustoimin.</p><p>Lukijat voivat nyt pohtia onko kyseessä pelkästään Kärnän syvä kiintymys oman palkkaansa ja duuniinsa, vai käydäänkö taustalla veristä taistelua jokaisesta mahdollisesta sote-myönteisestä äänestä. Missään tapauksessa kukaan ei usko että kyseessä olisi Juha Sipilän kostotoimi.</p><p><a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/demokraatti-karna-harkitsee-vayrysen-valtakirjan-riitauttamista-oikeudessa/6881540#gs.AzmopLI" title="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/demokraatti-karna-harkitsee-vayrysen-valtakirjan-riitauttamista-oikeudessa/6881540#gs.AzmopLI">https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/demokraatti-karna-harkitsee...</a></p><p>Simmottis.</p> Pakko oli pläjäyttää päivän kolmas teksti. Lupaan kuitenkin pitää taukoa vähintään koko tulevan viikonlopun. Asiaan. Mikko Kärnä (Kepu) harkitsee estävänsä Paavo Väyrysen paluun eduskuntaan oikeustoimin.

Lukijat voivat nyt pohtia onko kyseessä pelkästään Kärnän syvä kiintymys oman palkkaansa ja duuniinsa, vai käydäänkö taustalla veristä taistelua jokaisesta mahdollisesta sote-myönteisestä äänestä. Missään tapauksessa kukaan ei usko että kyseessä olisi Juha Sipilän kostotoimi.

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/demokraatti-karna-harkitsee-vayrysen-valtakirjan-riitauttamista-oikeudessa/6881540#gs.AzmopLI

Simmottis.

]]>
50 http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254450-taistelu-sote-aanista-kiihtyy-karna-estaa-vayrysen-paluun#comments Kotimaa Eduskunta Juha Sipilän keskusta Kaksintaistelu Mikko Kärnä Paavo Väyrynen Thu, 26 Apr 2018 12:48:19 +0000 Pekka Siikala http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254450-taistelu-sote-aanista-kiihtyy-karna-estaa-vayrysen-paluun
Ympäristöhallinto muuttuu, ei valituksia omista päätöksistä http://emmaijala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254433-ymparistohallinto-muuttuu-ei-valituksia-omista-paatoksista <p>Nyt käsillä olevassa &rdquo;sote-maku&rdquo; uudistuksessa ei ole kyse vain sote-asioista. On huomiotava myös maakuntauudistus. Sen puitteissa ympäristöhallintoon esitetään suuria muutoksia.</p><p>Ympäristöasiat ovat tärkeitä meille kaikille ja varmasti kaikki virkamiehet eri organisaatioissa yrittävät tehdä parhaansa ympäristöasioidenkin eteen. Kaikissa päätöksissä ympäristövaikutukset onkin huomioitava.</p><p>Maakuntauudistuksessa valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävät kootaan yhteen &rdquo;Luova&rdquo;-virastoksi. Elyjen ja avien voimat kootaan nyt yhteen. Jatkossa on yksi Luova eli valtion lupa-, ohjaus- ja valvontavirasto. Luovan jokainen virkamies on vastuussa, että päätökset ovat lainmukaisia. Hallitusohjelmamme yksi pääteemoista on byrokratian purkaminen. Nyt puretaan ja kevennetään byrokratiaa todella paljon ja järkevöitetään ja vähennetään turhaa hallintoa.</p><p>Jos perustettaisiin erillinen yleisen edun valvonnasta vastaava yksikkö, kuten jotkut toivovat, niin se valvoisi ennen kaikkea oman viraston toimintaa. Siis valittajana olisi Luova &ndash; ja vastaajana olisi Luova. Ei ole mitään mieltä siinä, että sama virasto valittaisi omista päätöksistään. Tällaisella byrokratialla on kyllä yrittäjyyden edellytyksiä onnistuttu tuhoamaan.</p><p>Valitusoikeus ei tällä heikenny, vaan se selkeytyy. Luovan päätöksistä voivat valittaa kunnat, muut asianomaiset, ympäristöjärjestöt, muut ympäristöviranomaiset. Perustuslakivaliokuntakin on suhtautunut kriittisesti viranomaisten välisiin ja sisäisiin valitusmahdollisuuksiin.</p><p>Ympäristöasioiden yleinen etu ja sen valvonta perustuvat voimassa oleviin vesilain, ympäristönsuojelulain ja luonnonsuojelulain säännöksiin. Tällä hetkellä ELY-keskukset valvovat yleistä etua näissä asioissa, jolloin niillä on muutoksenhakuoikeus lupaviranomaisen, eli aluehallintoviraston päätöksistä.</p><p>Luovaan tulee noin 500 henkilötyövuoden ympäristöyksikkö, joka luvittaa ja valvoo ympäristöasioita. Osaamista kootaan yhteen ja sen on määrä toimia paremmin kuin nykyisissä aluehallintovirastoissa.</p> Nyt käsillä olevassa ”sote-maku” uudistuksessa ei ole kyse vain sote-asioista. On huomiotava myös maakuntauudistus. Sen puitteissa ympäristöhallintoon esitetään suuria muutoksia.

Ympäristöasiat ovat tärkeitä meille kaikille ja varmasti kaikki virkamiehet eri organisaatioissa yrittävät tehdä parhaansa ympäristöasioidenkin eteen. Kaikissa päätöksissä ympäristövaikutukset onkin huomioitava.

Maakuntauudistuksessa valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävät kootaan yhteen ”Luova”-virastoksi. Elyjen ja avien voimat kootaan nyt yhteen. Jatkossa on yksi Luova eli valtion lupa-, ohjaus- ja valvontavirasto. Luovan jokainen virkamies on vastuussa, että päätökset ovat lainmukaisia. Hallitusohjelmamme yksi pääteemoista on byrokratian purkaminen. Nyt puretaan ja kevennetään byrokratiaa todella paljon ja järkevöitetään ja vähennetään turhaa hallintoa.

Jos perustettaisiin erillinen yleisen edun valvonnasta vastaava yksikkö, kuten jotkut toivovat, niin se valvoisi ennen kaikkea oman viraston toimintaa. Siis valittajana olisi Luova – ja vastaajana olisi Luova. Ei ole mitään mieltä siinä, että sama virasto valittaisi omista päätöksistään. Tällaisella byrokratialla on kyllä yrittäjyyden edellytyksiä onnistuttu tuhoamaan.

Valitusoikeus ei tällä heikenny, vaan se selkeytyy. Luovan päätöksistä voivat valittaa kunnat, muut asianomaiset, ympäristöjärjestöt, muut ympäristöviranomaiset. Perustuslakivaliokuntakin on suhtautunut kriittisesti viranomaisten välisiin ja sisäisiin valitusmahdollisuuksiin.

Ympäristöasioiden yleinen etu ja sen valvonta perustuvat voimassa oleviin vesilain, ympäristönsuojelulain ja luonnonsuojelulain säännöksiin. Tällä hetkellä ELY-keskukset valvovat yleistä etua näissä asioissa, jolloin niillä on muutoksenhakuoikeus lupaviranomaisen, eli aluehallintoviraston päätöksistä.

Luovaan tulee noin 500 henkilötyövuoden ympäristöyksikkö, joka luvittaa ja valvoo ympäristöasioita. Osaamista kootaan yhteen ja sen on määrä toimia paremmin kuin nykyisissä aluehallintovirastoissa.

]]>
15 http://emmaijala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254433-ymparistohallinto-muuttuu-ei-valituksia-omista-paatoksista#comments Kotimaa Maakunta-sote -uudistus Maakuntauudistus Valitus Ympäristöhallinto Thu, 26 Apr 2018 07:04:51 +0000 Eeva-Maria Maijala http://emmaijala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254433-ymparistohallinto-muuttuu-ei-valituksia-omista-paatoksista
Kunnian mies on lojaali http://mattitorvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254394-kunnian-mies-on-lojaali <p>Olen tehnyt oman oikeustieteen maisterityöni lojaliteettivelvollisuuden loukkaamisesta. Miksi, sen vuoksi että se on keskeinen osa sopimusten maailmaa, historiaa ja tätä päivää. Ihmisten historia on täynnä lojaliteettia ja sen kytkeytymistä sopimuksiin. Näin oli jo roomalaisessa oikeudessa ja on ollut aina sen jälkeen.</p><p>Lojaliteetti merkitsee sopimusoikeudessa, eli sopimuksissa sitä, että kummankin osapuolen oikeuksia kunnioitetaan. Kun minä teen sopimuksen yhteistoiminnasta, sovin yhteisestä hallinnosta, silloin sitoudun lojaliteettiin. Minä silloin sitoudun antamaan sopimuksen osapuolille tietoa siitä kaikesta, joka liittyy sopimuksen toteutumiseen. Jos joku kolmas osapuoli pyrkii tuohon sopimukseen mukaan, silloin ilmoitan, että olen lojaali omia sopimuskumppaneitani kohtaan.</p><p>Sipilän hallitus teki sopimuksen kolmen puolueen kanssa. Sopimuksen osapuolet päättivät silloin luottaa toisiinsa, vaikeissakin asioissa ja olosuhteissa. Sopijoita oli kolme, joista nykyinen Sininen Tulevaisuus rp on yksi. Tämän hallituksen tuskainen hetki oli viime vuoden kesäkuussa. Silloin Timo Soini päätti, yhdessä muiden nykyisten Sinisten ministereiden kanssa pitää sopimuksen. He olivat lojaaleja Keskustalle ja Kokoomukselle. He antoivat indikaation Sipilän johtamalle hallitukselle, että me olemme lojaaleja toisillemme.</p><p>Viime vuoden kesäkuun jälkeen monelle Sinisen Tulevaisuuden toimijalle alkoi maanpäällinen helvetti. Puolueen toimijat saivat lokaa ja sylkeä niskaansa. Sinisen puolueen ministerit, kansanedustajat ja aktiivit päättivät olla lojaaleja Sipilän hallituksen muille osapuolille. Kuten nykyisten Sinisten ryhmyri Simon Elo sanoi, he myivät poliittisen tulevaisuutensa. Se oli raju hinta lojaliteetista Orpolle ja Sipilälle. Arvet ovat syvässä kaikkien meidän sielussa. Me kestimme ja teimme sen Sinisellä sydämellä, lojaalisti.</p><p>Kokoomuksen aktiivit aloittivat välittömästi meidän Sinisten kosiskelun omaan puolueeseensa. Sitä tehtiin pinnan alla ja puoliksi julkisesti. Peli oli härskiä ja sitä tehtiin näennäisen tyynenä, mitäs me pojat ja tytöt. Kyllä me teitä Sinisiä säälimme mutta tässä on auttava käsi, tule pois sieltä, ettet huku.</p><p>Oman ja julkisuudessa olleen tiedon mukaan kokoomuksen toimijat ja silloisen Sinisen puolueen vahva toimija Kaj Turunen sopivat helmikuussa 2018 liikkeestä jonka seuraus on jäsenyys Kokoomuksessa. Siitä alkaen kokoomuslaiset ovat, omienkin ilmoitusten mukaan tienneet, että Sinisen puolueen keskeinen toimija, vaikutusvaltaisen Talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen siirtyy heidän sääntöjen ja määräysten alaisuuteen. Hän siis sitoutui Sinisissä ja valiokunnissa nyt toteuttamaan Kokoomuksen politiikkaa, vaikka oli Sinisten jäsen.</p><p>Sopiessaan että Turunen siirtyy, samalla sovittiin näkymättömästi, että hän on epälojaali Sinisen puolueen kavereilleen ja tovereilleen. Hän sitoutui olemaan lojaali Sipilän hallituksen yhdelle osapuolelle, joka on hänen puolueensa yhteistyökumppani. Orpo puolestaan sitoutui olemaan lojaali, sopimuskumppaninsa yhdelle toimijalle, ohitse tärkeimmän sopimuksen pääkumppanin Sampo Terhon. Orpo tiesi, aina katsoessaan Terhoa, että pian sinä menetät yhden keskeisen toimijan minulle. Tämä kaikki oli ilmeisen jännittävää Orpon esikunnalle Kehysriihessä Kesärannassa. He katsoivat Terhoa, Soinia, Mattilaa, Lindströmiä ja Niinistöä silmiin. He tiesivät, että me tiedämme kaiken mitä te Siniset tulette tekemään.</p><p>Erityisen loukkaavaa oli se Orpon ilmoitus, ettei hän ollut edes ehtinyt ilmoittaa siirtymisestä pääsopijakumppanilleen, pääministeri Juha Sipilälle. Orpo kertoi kello 11.55 että ei ollut kertonut mutta kertoo, vaikka info oli 12.00. Samaan aikaan Sipilä oli Vaasassa. Jokainen saa itse päätellä, puhuiko Orpo totta. Oliko hän lojaali kahdelle sopijapuolelle. On tärkeää huomata myös se että tiistaina aamulla, pari tuntia ennen Turusen infoa, katsoi Orpo Terhoa silmiin. Orpo ehkäpä myhäili katsoessaan Terhoa, sinä et tiedä mitä minä tiedän, sinun poliittisesta perheestäsi.</p><p>Olen selkeästi sitä mieltä, että valtiovarainministeri Petteri Orpon tulisi toimia. Hänen pitäisi pyytää anteeksi, että loukkasi Sinisen Tulevaisuuden edustajia ja sen identiteettiä. Vaikka se ei riitä meille Sinisille, se olisi rohkea teko ja osoittaisi että Orpo on edes jossain määrin aidosti pahoillaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Matti Torvinen</p><p>puoluesihteeri, kansanedustaja Sininen Tulevaisuus rp</p><p>&nbsp;</p> Olen tehnyt oman oikeustieteen maisterityöni lojaliteettivelvollisuuden loukkaamisesta. Miksi, sen vuoksi että se on keskeinen osa sopimusten maailmaa, historiaa ja tätä päivää. Ihmisten historia on täynnä lojaliteettia ja sen kytkeytymistä sopimuksiin. Näin oli jo roomalaisessa oikeudessa ja on ollut aina sen jälkeen.

Lojaliteetti merkitsee sopimusoikeudessa, eli sopimuksissa sitä, että kummankin osapuolen oikeuksia kunnioitetaan. Kun minä teen sopimuksen yhteistoiminnasta, sovin yhteisestä hallinnosta, silloin sitoudun lojaliteettiin. Minä silloin sitoudun antamaan sopimuksen osapuolille tietoa siitä kaikesta, joka liittyy sopimuksen toteutumiseen. Jos joku kolmas osapuoli pyrkii tuohon sopimukseen mukaan, silloin ilmoitan, että olen lojaali omia sopimuskumppaneitani kohtaan.

Sipilän hallitus teki sopimuksen kolmen puolueen kanssa. Sopimuksen osapuolet päättivät silloin luottaa toisiinsa, vaikeissakin asioissa ja olosuhteissa. Sopijoita oli kolme, joista nykyinen Sininen Tulevaisuus rp on yksi. Tämän hallituksen tuskainen hetki oli viime vuoden kesäkuussa. Silloin Timo Soini päätti, yhdessä muiden nykyisten Sinisten ministereiden kanssa pitää sopimuksen. He olivat lojaaleja Keskustalle ja Kokoomukselle. He antoivat indikaation Sipilän johtamalle hallitukselle, että me olemme lojaaleja toisillemme.

Viime vuoden kesäkuun jälkeen monelle Sinisen Tulevaisuuden toimijalle alkoi maanpäällinen helvetti. Puolueen toimijat saivat lokaa ja sylkeä niskaansa. Sinisen puolueen ministerit, kansanedustajat ja aktiivit päättivät olla lojaaleja Sipilän hallituksen muille osapuolille. Kuten nykyisten Sinisten ryhmyri Simon Elo sanoi, he myivät poliittisen tulevaisuutensa. Se oli raju hinta lojaliteetista Orpolle ja Sipilälle. Arvet ovat syvässä kaikkien meidän sielussa. Me kestimme ja teimme sen Sinisellä sydämellä, lojaalisti.

Kokoomuksen aktiivit aloittivat välittömästi meidän Sinisten kosiskelun omaan puolueeseensa. Sitä tehtiin pinnan alla ja puoliksi julkisesti. Peli oli härskiä ja sitä tehtiin näennäisen tyynenä, mitäs me pojat ja tytöt. Kyllä me teitä Sinisiä säälimme mutta tässä on auttava käsi, tule pois sieltä, ettet huku.

Oman ja julkisuudessa olleen tiedon mukaan kokoomuksen toimijat ja silloisen Sinisen puolueen vahva toimija Kaj Turunen sopivat helmikuussa 2018 liikkeestä jonka seuraus on jäsenyys Kokoomuksessa. Siitä alkaen kokoomuslaiset ovat, omienkin ilmoitusten mukaan tienneet, että Sinisen puolueen keskeinen toimija, vaikutusvaltaisen Talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen siirtyy heidän sääntöjen ja määräysten alaisuuteen. Hän siis sitoutui Sinisissä ja valiokunnissa nyt toteuttamaan Kokoomuksen politiikkaa, vaikka oli Sinisten jäsen.

Sopiessaan että Turunen siirtyy, samalla sovittiin näkymättömästi, että hän on epälojaali Sinisen puolueen kavereilleen ja tovereilleen. Hän sitoutui olemaan lojaali Sipilän hallituksen yhdelle osapuolelle, joka on hänen puolueensa yhteistyökumppani. Orpo puolestaan sitoutui olemaan lojaali, sopimuskumppaninsa yhdelle toimijalle, ohitse tärkeimmän sopimuksen pääkumppanin Sampo Terhon. Orpo tiesi, aina katsoessaan Terhoa, että pian sinä menetät yhden keskeisen toimijan minulle. Tämä kaikki oli ilmeisen jännittävää Orpon esikunnalle Kehysriihessä Kesärannassa. He katsoivat Terhoa, Soinia, Mattilaa, Lindströmiä ja Niinistöä silmiin. He tiesivät, että me tiedämme kaiken mitä te Siniset tulette tekemään.

Erityisen loukkaavaa oli se Orpon ilmoitus, ettei hän ollut edes ehtinyt ilmoittaa siirtymisestä pääsopijakumppanilleen, pääministeri Juha Sipilälle. Orpo kertoi kello 11.55 että ei ollut kertonut mutta kertoo, vaikka info oli 12.00. Samaan aikaan Sipilä oli Vaasassa. Jokainen saa itse päätellä, puhuiko Orpo totta. Oliko hän lojaali kahdelle sopijapuolelle. On tärkeää huomata myös se että tiistaina aamulla, pari tuntia ennen Turusen infoa, katsoi Orpo Terhoa silmiin. Orpo ehkäpä myhäili katsoessaan Terhoa, sinä et tiedä mitä minä tiedän, sinun poliittisesta perheestäsi.

Olen selkeästi sitä mieltä, että valtiovarainministeri Petteri Orpon tulisi toimia. Hänen pitäisi pyytää anteeksi, että loukkasi Sinisen Tulevaisuuden edustajia ja sen identiteettiä. Vaikka se ei riitä meille Sinisille, se olisi rohkea teko ja osoittaisi että Orpo on edes jossain määrin aidosti pahoillaan.

 

Matti Torvinen

puoluesihteeri, kansanedustaja Sininen Tulevaisuus rp

 

]]>
2 http://mattitorvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254394-kunnian-mies-on-lojaali#comments Kotimaa Eduskunta Sininen tulevaisuus Wed, 25 Apr 2018 13:21:14 +0000 Matti Torvinen http://mattitorvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254394-kunnian-mies-on-lojaali
Palaan eduskuntaan kesäkuussa, luovun Keskustan jäsenyydestä http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254392-palaan-eduskuntaan-kesakuussa-luovun-keskustan-jasenyydesta <p>Viime viikonloppu jää Suomen poliittiseen historiaan merkittävänä käännekohtana. Ilmeisesti se sinetöi minulle niin rakkaan Keskustan kuihtumisen pienpuolueeksi.</p><p>Viime viikonlopun jälkeen kukaan ei voi sanoa, ettenkö olisi tehnyt kaiken mahdollisen puolueen pelastamiseksi.</p><p>Kesän 2015 hallitusratkaisu osoitti, että vuoden 2011 vaalitappiosta ei ollut mitään opittu. Hallitus muodostettiin Kokoomuksen kanssa, ja Keskustasta mukaan tuli vain sitä lähellä olevia liberaaleja. Sanoin silloin tuoreeltaan, että Juha Sipilällä oli &rdquo;vääränlainen joukkue ja huonot neuvonantajat&rdquo;. Sittemmin tämä käsitys on vahvistunut, myös viime viikon lopulla.</p><p>Olen kirjoituksissani ja kirjoissani kertonut, kuinka olen kesästä 2015 lähtien pyrkinyt kaikin voimin vaikuttamaan siihen, että Keskusta palaisi talonpoikaisille, alkiolaisille ja kekkoslaisille juurilleen.</p><p>Viimeiset yritykset kariutuivat viime viikon lopulla.</p><p>Yritykseni muuttaa puolueen linjaa Keskustan puheenjohtajan vaalin ja siihen liittyvän keskustelun kautta epäonnistui. Oli epävarmaa olisinko voinut olla ehdokkaana. Keskustelua puolueen aatteellisesta pohjasta ja poliittisesta linjasta ei ollut mahdollista saada aikaan.</p><p>Viime torstaina ilmoitin puolueen puheenjohtajalle, että luovun ehdokkuudestani ja jatkan toimintaani Kansalaispuolueessa.</p><p>Tein vielä yhden yrityksen voimien kokoamiseksi tarjoutumalla palaamaan Keskustan toimintaan, jos saisin varmuuden siitä, että voisin vaikuttaa puolueen politiikkaan.</p><p>On muistettava, että erkaantumiseni Keskustasta alkoi vuoden 2016 alussa sen jälkeen kun oli käynyt selväksi, että en voinut enää sen kautta edistää niitä tavoitteita, joiden puolesta olin lähes viidenkymmenen vuoden ajan toiminut.</p><p>Paluuni olisi antanut mahdollisuuden vahvistaa luottamusta puolueeseen sen perinteisen kannattajakunnan keskuudessa. Puolue olisi saanut runsaasti uusia kannattajia niiden joukosta, jotka ovat tulleet alkiolaisen aatteen kannattajiksi Kansalaispuolueen kautta ja niiden keskuudesta, jotka tukivat minua presidentinvaaleissa.</p><p>Jos ratkaisuun olisi päästy, Keskustalla olisi ollut realistinen mahdollisuus tavoitella johtavan hallituspuolueen asemaa myös seuraavassa hallituksessa. Kun voimia ei saatu kootuksi, Keskusta kokee raskaan vaalitappion. Pahoin pelkään, että sen jälkeen puolue ei enää nouse suurten joukkoon.</p><p>Kun en usko Keskustan enää palaavan aatteellisille ja poliittisille juurilleen, luovun asemastani sen kunniapuheenjohtajana ja ehdotan Keminmaan Keskustaseuran jäsenille, että lakkautamme yhdistyksen.</p><p>Kun Keskustan tulevaisuus ratkesi jo viime viikonloppuna, muuttuvat vielä kerran omat suunnitelmani.</p><p>Alun perin ilmoitin palaavani eduskuntaan heti Sotkamon puoluekokouksen jälkeen. Maaliskuun alussa kerroin lykkääväni paluuni syksyyn.</p><p>Lykkäyspäätös oli kädenojennus Keskustan johdolle, joka oli huolissaan siitä, että paluuni eduskuntaan saattaisi vaikeuttaa sote- ja maakuntauudistusten toteuttamista. Toisaalta lykkäys liittyi siihen, että Kansalaispuolueen toiminta oli sisäisten kiistojen vuoksi lamaantunut.</p><p>Nyt on kaikki muuttunut tai muuttumassa.</p><p>Minulla ei ole enää mitään syytä edesauttaa sote- ja maakuntauudistuksen hyväksymistä etenkään sen jälkeen kun Keskusta jääräpäisesti jatkaa omaksumallaan uusliberaalilla linjalla. Sen vuoksi uudistus meni alusta pitäen vikaraiteille, eikä sen myöhemmästä korjaamisesta ole takeita.</p><p>Kansalaispuolueen tilannetta käsitellään parhaillaan Helsingin käräjäoikeudessa kokousten laillisuutta koskevien moitekanteiden pohjalta. Kokouksissa tehtyjen päätösten täytäntöönpano on käräjäoikeuden päätöksellä keskeytetty. Oikeudenkäynnit saattavat kestää pitkään.</p><p>Ilmeisesti Kansalaispuolueen tilanne kuitenkin selkiintyy lähiaikoina. Olen jättänyt tänään Etelä-Suomen aluehallintovirastolle uuden hakemuksen saada järjestää jäsenten vaatima ylimääräinen yleinen kokous. Edellinen hakemus jätettiin tutkimatta lähinnä sen vuoksi, että hallitukselle oli viraston mielestä varattu liian lyhyt aika kokouksen järjestämiseen. Uskon, että kokous on mahdollista saada aikaan toukokuun kuluessa.</p><p>Olen nyt päättänyt palata eduskuntaan alkuperäisen suunnitelmani mukaisesti kesäkuun alkupuolella. Muodostan oman eduskuntaryhmän. Toivon, että Kansalaispuolueen tilanne on siihen mennessä selkiytynyt siten, että se voisi olla Kansalaispuolueen eduskuntaryhmä.</p><p>Eduskuntaan palattuani ryhdyn välittömästi johtamaan Kansalaispuolueen valmistautumista eduskuntavaaleihin ja Euroopan parlamentin vaaleihin.</p> Viime viikonloppu jää Suomen poliittiseen historiaan merkittävänä käännekohtana. Ilmeisesti se sinetöi minulle niin rakkaan Keskustan kuihtumisen pienpuolueeksi.

Viime viikonlopun jälkeen kukaan ei voi sanoa, ettenkö olisi tehnyt kaiken mahdollisen puolueen pelastamiseksi.

Kesän 2015 hallitusratkaisu osoitti, että vuoden 2011 vaalitappiosta ei ollut mitään opittu. Hallitus muodostettiin Kokoomuksen kanssa, ja Keskustasta mukaan tuli vain sitä lähellä olevia liberaaleja. Sanoin silloin tuoreeltaan, että Juha Sipilällä oli ”vääränlainen joukkue ja huonot neuvonantajat”. Sittemmin tämä käsitys on vahvistunut, myös viime viikon lopulla.

Olen kirjoituksissani ja kirjoissani kertonut, kuinka olen kesästä 2015 lähtien pyrkinyt kaikin voimin vaikuttamaan siihen, että Keskusta palaisi talonpoikaisille, alkiolaisille ja kekkoslaisille juurilleen.

Viimeiset yritykset kariutuivat viime viikon lopulla.

Yritykseni muuttaa puolueen linjaa Keskustan puheenjohtajan vaalin ja siihen liittyvän keskustelun kautta epäonnistui. Oli epävarmaa olisinko voinut olla ehdokkaana. Keskustelua puolueen aatteellisesta pohjasta ja poliittisesta linjasta ei ollut mahdollista saada aikaan.

Viime torstaina ilmoitin puolueen puheenjohtajalle, että luovun ehdokkuudestani ja jatkan toimintaani Kansalaispuolueessa.

Tein vielä yhden yrityksen voimien kokoamiseksi tarjoutumalla palaamaan Keskustan toimintaan, jos saisin varmuuden siitä, että voisin vaikuttaa puolueen politiikkaan.

On muistettava, että erkaantumiseni Keskustasta alkoi vuoden 2016 alussa sen jälkeen kun oli käynyt selväksi, että en voinut enää sen kautta edistää niitä tavoitteita, joiden puolesta olin lähes viidenkymmenen vuoden ajan toiminut.

Paluuni olisi antanut mahdollisuuden vahvistaa luottamusta puolueeseen sen perinteisen kannattajakunnan keskuudessa. Puolue olisi saanut runsaasti uusia kannattajia niiden joukosta, jotka ovat tulleet alkiolaisen aatteen kannattajiksi Kansalaispuolueen kautta ja niiden keskuudesta, jotka tukivat minua presidentinvaaleissa.

Jos ratkaisuun olisi päästy, Keskustalla olisi ollut realistinen mahdollisuus tavoitella johtavan hallituspuolueen asemaa myös seuraavassa hallituksessa. Kun voimia ei saatu kootuksi, Keskusta kokee raskaan vaalitappion. Pahoin pelkään, että sen jälkeen puolue ei enää nouse suurten joukkoon.

Kun en usko Keskustan enää palaavan aatteellisille ja poliittisille juurilleen, luovun asemastani sen kunniapuheenjohtajana ja ehdotan Keminmaan Keskustaseuran jäsenille, että lakkautamme yhdistyksen.

Kun Keskustan tulevaisuus ratkesi jo viime viikonloppuna, muuttuvat vielä kerran omat suunnitelmani.

Alun perin ilmoitin palaavani eduskuntaan heti Sotkamon puoluekokouksen jälkeen. Maaliskuun alussa kerroin lykkääväni paluuni syksyyn.

Lykkäyspäätös oli kädenojennus Keskustan johdolle, joka oli huolissaan siitä, että paluuni eduskuntaan saattaisi vaikeuttaa sote- ja maakuntauudistusten toteuttamista. Toisaalta lykkäys liittyi siihen, että Kansalaispuolueen toiminta oli sisäisten kiistojen vuoksi lamaantunut.

Nyt on kaikki muuttunut tai muuttumassa.

Minulla ei ole enää mitään syytä edesauttaa sote- ja maakuntauudistuksen hyväksymistä etenkään sen jälkeen kun Keskusta jääräpäisesti jatkaa omaksumallaan uusliberaalilla linjalla. Sen vuoksi uudistus meni alusta pitäen vikaraiteille, eikä sen myöhemmästä korjaamisesta ole takeita.

Kansalaispuolueen tilannetta käsitellään parhaillaan Helsingin käräjäoikeudessa kokousten laillisuutta koskevien moitekanteiden pohjalta. Kokouksissa tehtyjen päätösten täytäntöönpano on käräjäoikeuden päätöksellä keskeytetty. Oikeudenkäynnit saattavat kestää pitkään.

Ilmeisesti Kansalaispuolueen tilanne kuitenkin selkiintyy lähiaikoina. Olen jättänyt tänään Etelä-Suomen aluehallintovirastolle uuden hakemuksen saada järjestää jäsenten vaatima ylimääräinen yleinen kokous. Edellinen hakemus jätettiin tutkimatta lähinnä sen vuoksi, että hallitukselle oli viraston mielestä varattu liian lyhyt aika kokouksen järjestämiseen. Uskon, että kokous on mahdollista saada aikaan toukokuun kuluessa.

Olen nyt päättänyt palata eduskuntaan alkuperäisen suunnitelmani mukaisesti kesäkuun alkupuolella. Muodostan oman eduskuntaryhmän. Toivon, että Kansalaispuolueen tilanne on siihen mennessä selkiytynyt siten, että se voisi olla Kansalaispuolueen eduskuntaryhmä.

Eduskuntaan palattuani ryhdyn välittömästi johtamaan Kansalaispuolueen valmistautumista eduskuntavaaleihin ja Euroopan parlamentin vaaleihin.

]]>
33 http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254392-palaan-eduskuntaan-kesakuussa-luovun-keskustan-jasenyydesta#comments Kotimaa Eduskunta Wed, 25 Apr 2018 12:30:06 +0000 Paavo Väyrynen http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254392-palaan-eduskuntaan-kesakuussa-luovun-keskustan-jasenyydesta
Rotat voivat loikkia myös Jussi Halla-ahon laivasta http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254385-rotat-voivat-loikkia-myos-jussi-halla-ahon-laivasta <p>&nbsp;</p><p>Erinäiset perussuomalaiset vaikuttajat ovat olleet varsin vahingoniloisia kuittaillessaan sinisille yleensä ja kokoomukseen loikanneelle kansanedustaja Kaj Turuselle erikseen.</p><p>Suuri ilkkumisen aihe on se, että monilla perussuomalaisista irronneiden sinisten nykyisistä kansanedustajista on kehnot mahdollisuudet mennä läpi tulevissa eduskuntavaaleissa.</p><p>Oululainen kaupunginvaltuutettu Sebastian Tynkkynen (ps.) teki jopa poliittisesti motivoidun <a href="http://sebastiantynkkynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254347-pitkaveto-paalle-loppujen-sinisten-kansanedustajien-loikkauksista">ennustetaulukon sinisten loikkaamisista</a> ja heidän muista poliittisista kohtaloistaan.</p><p>Perussuomalaiset kuittailijat ovat tainneet unohtaa, että läpimeno tynkä-perussuomalaisten leiristä on muuttunut myös tukalaksi, jos <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201803282200843367_pi.shtml">puolueen kannatus pysyy sellaisena kuin nykyisin</a>, noin kahdeksassa prosentissa.</p><p>Otetaanpa esille tapaus Uusimaa. Vuonna 2015 vielä koossa olleet perussuomalaiset saivat sieltä läpi seitsemän kansanedustajaa: Timo Soinin Espoosta, Jussi Niinistön Nurmijärveltä, Mika Niikon Vantaalta, Pirkko Ruohonen-Lernerin Porvoosta, Arja Juvosen Espoosta, Simon Elon Espoosta ja Veera Ruohon Espoosta.</p><p>Sittemmin on käynyt niin, että Soinista, Niinistöstä ja Elosta tuli sinisiä ja Ruohosta kokoomuslainen. Ruohonen-Lerner lähti Brysseliin ja jatkaa viimevuotisen puoluehajaannuksen jälkeen perussuomalaisissa. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli varasijalla ollut hyvinkääläinen Leena Meri, josta tehtiin sittemmin perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja.</p><p>Soini veti <a href="https://tulospalvelu.vaalit.fi/E-2015/fi/val02.html">vuonna 2015 persujen laariin vajaat 30&nbsp;000 ääntä</a> ja ylivoimainen kakkonen oli Niinistö vajaalla 12&nbsp;000 äänellä. Kahteen pekkaan he saivat peräti 44 prosenttia puolueen äänistä Uudellamaalla.</p><p>Lukujen valossa perussuomalaiset ovat vaarassa menettää nykyisistä kolmesta Uudenmaan-paikastaan ainakin yhden, ehkä enemmänkin. Kolmea paikkaa Uudeltamaalta hallitsevien sinisten menetys näyttää nykykannatuksen perusteella olevan myös 1&ndash;2 paikkaa riippuen siitä, lähteekö Soini ehdolle.</p><p>Tämä on siis tilanne suurimassa vaalipiirissä Uudellamaalla. Alkavatko myös jotkut kansanedustajapaikkansa menettämistä pelkäävät perussuomalaiset loikkia suuriin puolueisiin? Rotat voivat loikkia myös tuosta laivasta, <a href="https://www.verkkouutiset.fi/jussi-halla-aho-vinoilee-kaj-turusen-loikasta/">puheenjohtaja Jussi Halla-ahon terminologiaa lainatakseni</a>.</p><p>Ja ai niin, lähtihän siitä Halla-ahon laivasta jo parikymmentä kansanedustajaa omille teilleen. Onko se uppoamassa?&nbsp;</p><p>Edit 26.4. klo 7.00: Tekstiin korjattu, että perussuomalaisilla on nykyisin kolme kansanedustajaa Uudeltamaalta.</p><p>&nbsp;</p>  

Erinäiset perussuomalaiset vaikuttajat ovat olleet varsin vahingoniloisia kuittaillessaan sinisille yleensä ja kokoomukseen loikanneelle kansanedustaja Kaj Turuselle erikseen.

Suuri ilkkumisen aihe on se, että monilla perussuomalaisista irronneiden sinisten nykyisistä kansanedustajista on kehnot mahdollisuudet mennä läpi tulevissa eduskuntavaaleissa.

Oululainen kaupunginvaltuutettu Sebastian Tynkkynen (ps.) teki jopa poliittisesti motivoidun ennustetaulukon sinisten loikkaamisista ja heidän muista poliittisista kohtaloistaan.

Perussuomalaiset kuittailijat ovat tainneet unohtaa, että läpimeno tynkä-perussuomalaisten leiristä on muuttunut myös tukalaksi, jos puolueen kannatus pysyy sellaisena kuin nykyisin, noin kahdeksassa prosentissa.

Otetaanpa esille tapaus Uusimaa. Vuonna 2015 vielä koossa olleet perussuomalaiset saivat sieltä läpi seitsemän kansanedustajaa: Timo Soinin Espoosta, Jussi Niinistön Nurmijärveltä, Mika Niikon Vantaalta, Pirkko Ruohonen-Lernerin Porvoosta, Arja Juvosen Espoosta, Simon Elon Espoosta ja Veera Ruohon Espoosta.

Sittemmin on käynyt niin, että Soinista, Niinistöstä ja Elosta tuli sinisiä ja Ruohosta kokoomuslainen. Ruohonen-Lerner lähti Brysseliin ja jatkaa viimevuotisen puoluehajaannuksen jälkeen perussuomalaisissa. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli varasijalla ollut hyvinkääläinen Leena Meri, josta tehtiin sittemmin perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

Soini veti vuonna 2015 persujen laariin vajaat 30 000 ääntä ja ylivoimainen kakkonen oli Niinistö vajaalla 12 000 äänellä. Kahteen pekkaan he saivat peräti 44 prosenttia puolueen äänistä Uudellamaalla.

Lukujen valossa perussuomalaiset ovat vaarassa menettää nykyisistä kolmesta Uudenmaan-paikastaan ainakin yhden, ehkä enemmänkin. Kolmea paikkaa Uudeltamaalta hallitsevien sinisten menetys näyttää nykykannatuksen perusteella olevan myös 1–2 paikkaa riippuen siitä, lähteekö Soini ehdolle.

Tämä on siis tilanne suurimassa vaalipiirissä Uudellamaalla. Alkavatko myös jotkut kansanedustajapaikkansa menettämistä pelkäävät perussuomalaiset loikkia suuriin puolueisiin? Rotat voivat loikkia myös tuosta laivasta, puheenjohtaja Jussi Halla-ahon terminologiaa lainatakseni.

Ja ai niin, lähtihän siitä Halla-ahon laivasta jo parikymmentä kansanedustajaa omille teilleen. Onko se uppoamassa? 

Edit 26.4. klo 7.00: Tekstiin korjattu, että perussuomalaisilla on nykyisin kolme kansanedustajaa Uudeltamaalta.

 

]]>
171 http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254385-rotat-voivat-loikkia-myos-jussi-halla-ahon-laivasta#comments Kotimaa Eduskuntavaalit 2019 Perussuomalaiset Siniset Wed, 25 Apr 2018 10:38:25 +0000 Markku Huusko http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254385-rotat-voivat-loikkia-myos-jussi-halla-ahon-laivasta
Huojuva ääni http://ykirikkl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254373-huojuva-aani <p>Miksei porukat äänestä? Tätä pohtii huolestuneena aina ennen ja jälkeen vaalien varsinkin poliitikot. Koska demokratia. Meillä Suomessa. Menisivät itseensä... On selvää, että myös heistä on kiinni se, hotsittaako äänestää vaiko ei. Poliitikot eivät keskimäärin voi väittää nauttivansa kovin suurta arvostusta keskimääräisen kansan parissa. Jos he muuta tuumivat, he ovat sokeita sille politiikalle, millä vähäväkisiä on kurmuutettu ja pulskasti voivia paijattu.</p><p>&nbsp;</p><p>Äänestäjällä pitäisi voida olla tuotesuoja - varmuus siitä, ettei hänen ainoansa, äänensä, ole huojuva tai ennenaikaisesti kokoon lysähtävä. Tässä on nähty viimeisen vuoden parin aikana varsin tiuhaan kansanedustajien enemmän tai vähemmän arvaamattomia liikkeitä. Meille on tuttua huttua ne (lähinnä kokoomuslaiset) kansanedustajat, jotka ovat hypänneet kansalaisten heille antamista luottamustehtävistä kesken kauden ja siirtyneet pörriäisiin ja herhiläisiin hyväliksaisiksi pomoiksi. Kokoomuksen Outi Mäkelä lähti maaliskuussa kaupunginjohtajaksi. Hänestä siinä ei ole mitään ihmeellistä. Kaupunginjohtajakin on &quot;yhteiskunnallinen ja demokraattisesti valittu toimi&quot;. Hän kummastelee omiltaankin saamaansa kritiikkiä. Mutta hän tuumii, että äänestäjät kyllä ymmärtävät ratkaisun, koska &quot;hänen urakehityksensä kannalta homma on todella kiinnostava tehtävä&quot;.</p><p>&nbsp;</p><p>Näin teki myös demarien Nasima Razmyar, joka taas sai kivan pestin Hesan apulaiskaupunginjohtajana, joten hänetkin eduskuntaan äänestäneet saivat niin ikään pitkän nenän. Seuraava kansanvallan valtakirjalle pitkät haistattava on Susanna Huovinen saatuaan hänkin pomon paikan. Vain vuosi olisi ollut jäljellä, jolloin olisi voinut hyvin jättäytyä ehdokkuudesta. Konttoristeiksi, bussikuskeiksi tai siivoajiksi lähteviä ei kansanedustajuuden kesken kauden jättäviä liene. Kummallista.</p><p>&nbsp;</p><p>Viime eduskuntavaaleissa Kaj Turusen äänestäjät eivät varmaan ajatelleet, että parin vuoden kuluttua hän olisi uuden puolueen kansanedustaja ja siitäkin vajaan vuoden kuluttua peräti Kokoomuksen edustaja. Tai Veera Ruohon olevan niin ikään Kokoomuslainen eikä se jona he tätä äänestivät. Lukuisten muidenkin perussuomalaisten äänestäjien ääni lakkasi olemasta perussuomalainen.&nbsp; Mutta puolueessa tapahtui muutos, joka ei ollut äänestettäessä välttämättä äänestäjien odotettavissa. Perussuomalaiset ovat puolue täynnä kohinaa, jonka seasta on ollut vaikea saada selvää signaalia, joten ääni sille voi merkitä mitä hyvänsä. Viime kesän puoluekokouksessa vasta yksi heikohko signaali nousi yli kohinan. Onkohan niitä piikokokkareita ja piilodemareita Perussuomalaisten riveissä vielä monta? Ja kuinka pian seuraavat loikkaukset tapahtuvat? Onhan persujen riveissä entisiä kokoomuslaisia ja demareita. Onpa ainakin Porissa yksi ex-vihervassarikin, kun tämä oli ollut ensin vehreissä ja sitten demareissa.</p><p>&nbsp;</p><p>Itse asiassa millekään puolueelle menevä ääni ei koskaan ole absoluuttisen varma. Ainoa varma asia äänestettäessä on se, ettei voi olla varma ehdokkaansa perimmistä vaikuttimista. Poliitikoiksi lähtee useimmiten narsisteja ja opportunisteja, joille oleellista on omien etujen turvaaminen. Hyvin oireellisesti Mikael Jungner tuli vastikään huomaamattaan paljastaneeksi itsensä kysyttäessä haastattelussa &quot;uuden puolueen&quot; eli Liike nyt -ehdokkaaksi asettautumisesta; <em>&quot;Olen ollut politiikassa kaksi kertaa ja saanut jo kaiken, joten en kaipaa takaisin.&quot;</em> Niin sitä pitää. Toinen hyvä esimerkki opportunistista on Harry Harkimo, joka myös jätti Kokoomuksen kesken kauden. Hänellä nyt ei varmaan montaa perinnekokkaria ollut äänestäjinä, vaan varmaan enimmäkseen jääkiekkoporukoita. Hän ei saanut ajettua omia etujaan politiikassa, niin hän on nyt pettynyt ja on nyt Jungnerin kanssa tarjoavinaan jotain uutta. Nämä &rdquo;uudet&rdquo; lääkkeet politiikan korjaamiseksi on jo kuultu moneen kertaan. Mutta jotain hänen täytyy kehitellä, kun Jokeribisnes on tahkonnut pelkkää persnettoa jo vuosikaudet ja hän on ollut käytännössä vain keulakuva.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaj Turunen päästi tiedotustilaisuudessaan suustaan huomaamattaan lauseen, joka toi mukavasti esille hänen opportunisminsa. Hän totesi, että Kokoomuksessa on ollut usein samankaltaista ajattelua kuin hänellä. Tässä voi todeta, että <em>joka ainoalla</em> puolueella on paljon <em>samankaltaisia asioita ja ajatteluja</em>. Entä sitten? Senkö takia hypätään toiseen puolueeseen? Ei. - Sinisillä on kehno kannatus ja vaalit vain vuoden päässä. Siksi. Täytyy veikata voittajahevosta, jos haluaa pysytellä menossa mukana eli politiikassa. Hän ottaa varman päälle, vaikka varmaa on vain epävarmuus. Voipi hyvin olla, ettei kokoomuslaiset äänestäjät hänen päälleen juuri nakkaa. -&nbsp; Luopio, joka tulee heidän hienoon porukkaansa, että kehtaakin. Sen sijaan Siniset voivat peräti saada myötätuntoääniä tämmöisistä opportunistisista loikkereista. Kuka ties. En ota kantaa siihen, mikä Sinisen tulevaisuuden tulevaisuus on. Kuten tiedämme, on ennustaminen vaikeaa. Varsinkin tulevaisuuden.</p><p>&nbsp;</p><p>Hallituksemme lopputaivalluksesta en ainakaan ennustuksia tee. Onpahan ollut rämpimistä ja tulee olemaan loppuun asti. Mitähän vielä? Siniset olivat jo eroamassa, mutta ottivat ja puhalsivat herneen nenästään ja pysyvätkin hallituksessa. Mutta eräistä asioista siellä (hallituksen istunnoissa) ei varmaankaan juuri leikkiä lasketa. Paljon puhuvaa on, että Petteri Orpo kuittasi ilmeettömästi TV-uutisissa Sampo Terhon puheet Kokoomuksen salaisesta vehkeilystä hallituksen kaatamispyrkimyksineen, että <em>&quot;hänellä on hyvä mielikuvitus&quot;</em>. Voi olla, ettei hallituksen istunnoissa juuri veistellä vitsiä rennosti tänä loppuaikana.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä hallitus ei juuri ole ollut köyhän kuuntelija. Ei siinä olevat Siniset sen kummemmin kuin Kokoomuskaan, joten siinä asiassa viimeisin hallituksen sisällä tapahtunut loikkaus ei tee kesää jos ei talveakaan.</p><p>&nbsp;</p> Miksei porukat äänestä? Tätä pohtii huolestuneena aina ennen ja jälkeen vaalien varsinkin poliitikot. Koska demokratia. Meillä Suomessa. Menisivät itseensä... On selvää, että myös heistä on kiinni se, hotsittaako äänestää vaiko ei. Poliitikot eivät keskimäärin voi väittää nauttivansa kovin suurta arvostusta keskimääräisen kansan parissa. Jos he muuta tuumivat, he ovat sokeita sille politiikalle, millä vähäväkisiä on kurmuutettu ja pulskasti voivia paijattu.

 

Äänestäjällä pitäisi voida olla tuotesuoja - varmuus siitä, ettei hänen ainoansa, äänensä, ole huojuva tai ennenaikaisesti kokoon lysähtävä. Tässä on nähty viimeisen vuoden parin aikana varsin tiuhaan kansanedustajien enemmän tai vähemmän arvaamattomia liikkeitä. Meille on tuttua huttua ne (lähinnä kokoomuslaiset) kansanedustajat, jotka ovat hypänneet kansalaisten heille antamista luottamustehtävistä kesken kauden ja siirtyneet pörriäisiin ja herhiläisiin hyväliksaisiksi pomoiksi. Kokoomuksen Outi Mäkelä lähti maaliskuussa kaupunginjohtajaksi. Hänestä siinä ei ole mitään ihmeellistä. Kaupunginjohtajakin on "yhteiskunnallinen ja demokraattisesti valittu toimi". Hän kummastelee omiltaankin saamaansa kritiikkiä. Mutta hän tuumii, että äänestäjät kyllä ymmärtävät ratkaisun, koska "hänen urakehityksensä kannalta homma on todella kiinnostava tehtävä".

 

Näin teki myös demarien Nasima Razmyar, joka taas sai kivan pestin Hesan apulaiskaupunginjohtajana, joten hänetkin eduskuntaan äänestäneet saivat niin ikään pitkän nenän. Seuraava kansanvallan valtakirjalle pitkät haistattava on Susanna Huovinen saatuaan hänkin pomon paikan. Vain vuosi olisi ollut jäljellä, jolloin olisi voinut hyvin jättäytyä ehdokkuudesta. Konttoristeiksi, bussikuskeiksi tai siivoajiksi lähteviä ei kansanedustajuuden kesken kauden jättäviä liene. Kummallista.

 

Viime eduskuntavaaleissa Kaj Turusen äänestäjät eivät varmaan ajatelleet, että parin vuoden kuluttua hän olisi uuden puolueen kansanedustaja ja siitäkin vajaan vuoden kuluttua peräti Kokoomuksen edustaja. Tai Veera Ruohon olevan niin ikään Kokoomuslainen eikä se jona he tätä äänestivät. Lukuisten muidenkin perussuomalaisten äänestäjien ääni lakkasi olemasta perussuomalainen.  Mutta puolueessa tapahtui muutos, joka ei ollut äänestettäessä välttämättä äänestäjien odotettavissa. Perussuomalaiset ovat puolue täynnä kohinaa, jonka seasta on ollut vaikea saada selvää signaalia, joten ääni sille voi merkitä mitä hyvänsä. Viime kesän puoluekokouksessa vasta yksi heikohko signaali nousi yli kohinan. Onkohan niitä piikokokkareita ja piilodemareita Perussuomalaisten riveissä vielä monta? Ja kuinka pian seuraavat loikkaukset tapahtuvat? Onhan persujen riveissä entisiä kokoomuslaisia ja demareita. Onpa ainakin Porissa yksi ex-vihervassarikin, kun tämä oli ollut ensin vehreissä ja sitten demareissa.

 

Itse asiassa millekään puolueelle menevä ääni ei koskaan ole absoluuttisen varma. Ainoa varma asia äänestettäessä on se, ettei voi olla varma ehdokkaansa perimmistä vaikuttimista. Poliitikoiksi lähtee useimmiten narsisteja ja opportunisteja, joille oleellista on omien etujen turvaaminen. Hyvin oireellisesti Mikael Jungner tuli vastikään huomaamattaan paljastaneeksi itsensä kysyttäessä haastattelussa "uuden puolueen" eli Liike nyt -ehdokkaaksi asettautumisesta; "Olen ollut politiikassa kaksi kertaa ja saanut jo kaiken, joten en kaipaa takaisin." Niin sitä pitää. Toinen hyvä esimerkki opportunistista on Harry Harkimo, joka myös jätti Kokoomuksen kesken kauden. Hänellä nyt ei varmaan montaa perinnekokkaria ollut äänestäjinä, vaan varmaan enimmäkseen jääkiekkoporukoita. Hän ei saanut ajettua omia etujaan politiikassa, niin hän on nyt pettynyt ja on nyt Jungnerin kanssa tarjoavinaan jotain uutta. Nämä ”uudet” lääkkeet politiikan korjaamiseksi on jo kuultu moneen kertaan. Mutta jotain hänen täytyy kehitellä, kun Jokeribisnes on tahkonnut pelkkää persnettoa jo vuosikaudet ja hän on ollut käytännössä vain keulakuva.

 

Kaj Turunen päästi tiedotustilaisuudessaan suustaan huomaamattaan lauseen, joka toi mukavasti esille hänen opportunisminsa. Hän totesi, että Kokoomuksessa on ollut usein samankaltaista ajattelua kuin hänellä. Tässä voi todeta, että joka ainoalla puolueella on paljon samankaltaisia asioita ja ajatteluja. Entä sitten? Senkö takia hypätään toiseen puolueeseen? Ei. - Sinisillä on kehno kannatus ja vaalit vain vuoden päässä. Siksi. Täytyy veikata voittajahevosta, jos haluaa pysytellä menossa mukana eli politiikassa. Hän ottaa varman päälle, vaikka varmaa on vain epävarmuus. Voipi hyvin olla, ettei kokoomuslaiset äänestäjät hänen päälleen juuri nakkaa. -  Luopio, joka tulee heidän hienoon porukkaansa, että kehtaakin. Sen sijaan Siniset voivat peräti saada myötätuntoääniä tämmöisistä opportunistisista loikkereista. Kuka ties. En ota kantaa siihen, mikä Sinisen tulevaisuuden tulevaisuus on. Kuten tiedämme, on ennustaminen vaikeaa. Varsinkin tulevaisuuden.

 

Hallituksemme lopputaivalluksesta en ainakaan ennustuksia tee. Onpahan ollut rämpimistä ja tulee olemaan loppuun asti. Mitähän vielä? Siniset olivat jo eroamassa, mutta ottivat ja puhalsivat herneen nenästään ja pysyvätkin hallituksessa. Mutta eräistä asioista siellä (hallituksen istunnoissa) ei varmaankaan juuri leikkiä lasketa. Paljon puhuvaa on, että Petteri Orpo kuittasi ilmeettömästi TV-uutisissa Sampo Terhon puheet Kokoomuksen salaisesta vehkeilystä hallituksen kaatamispyrkimyksineen, että "hänellä on hyvä mielikuvitus". Voi olla, ettei hallituksen istunnoissa juuri veistellä vitsiä rennosti tänä loppuaikana.

 

Tämä hallitus ei juuri ole ollut köyhän kuuntelija. Ei siinä olevat Siniset sen kummemmin kuin Kokoomuskaan, joten siinä asiassa viimeisin hallituksen sisällä tapahtunut loikkaus ei tee kesää jos ei talveakaan.

 

]]>
0 http://ykirikkl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254373-huojuva-aani#comments Kotimaa Loikkaukset Wed, 25 Apr 2018 06:01:43 +0000 Yki Räikkälä http://ykirikkl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254373-huojuva-aani
Kasvukaupungin tippaleipähallinto http://margaretablafield.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254355-kasvukaupungin-tippaleipahallinto <p>Olin äsken Tampereen kaupungin järjestämässä kaavoitustilaisuudessa, jossa esiteltiin uuden &quot;urbaaninin&quot; lähiön kaavoitussuunnitelmia, ratikkalinjauksia ym.&nbsp;<br />Kokeiluluontoisesti oli esitelmään liitetty mobiilikysely jossa kokouksen osallistujat saivat osalllistua kännykköillään galluppiin. Vastaukset ilmestyivät heijaistettuna graafeina melkein saman tien.&nbsp;</p><p>Niin paljon on yhtäkkiä perustettu uusia suunnitteluyksiköitä uusine virkoineen, että tällaisten leikkipelien suunnitteluunkin riittää aika. Tällaisessa tilaisuudessa, jossa kaupungin virkailijat tapaavat kasvokkain asukkaita olisi sentään mielekkäämpi käyttää liikenevä aikaa keskusteluun.</p><p>Mutta ehkä kasvu- ja kilpailuideologiaan uskovat eivät halua mitään kritiikkiä kuullakaan.&nbsp; Päättäjät kun ovat valinneet&nbsp; myönteisen suhtautumisen tällaiseen trendiin.</p><p>Jotenkin tuli absurdi fiilis kun näitä kaikkia satoja miljoonia vaatineet investoinnit ja lukuisat uudet hyväpalkkaiset virat vertaa eiliseen valtuuston hyväksymään säästöpakettiin jossa kaivetaan senttien ennestäänkin tyhjistä taskuista.</p><p>Selvisi sekin että kaupungin suunnittelijatkin ovat huomanneet, että nykyisessä tippaleipähallinnossa,&nbsp; johon entinen byrokratia on vaihtunut, esiintyy tiedonkulun ongelmia.&nbsp; Joku yksikkö&nbsp; saattaa suunnitella ja toteuttaa vaikkapa kalliita tierakennelmia jota kohtapuolen toinen yksikkö joutuu repimään. Suunnitelmien synkronointi on ilmeisen haastava; sen on&nbsp; huomannut varmaan useimmat asukkat jotka joutuvat vuosikaupalla elämään vallitsevan mylleryksen keskellä.</p><p><br />Tällaiset tilaisuudet ovat kuitenkin tärkeitä ja kävin useita antoisia keskusteluita kaupungin virkailijoiden kanssa.</p> Olin äsken Tampereen kaupungin järjestämässä kaavoitustilaisuudessa, jossa esiteltiin uuden "urbaaninin" lähiön kaavoitussuunnitelmia, ratikkalinjauksia ym. 
Kokeiluluontoisesti oli esitelmään liitetty mobiilikysely jossa kokouksen osallistujat saivat osalllistua kännykköillään galluppiin. Vastaukset ilmestyivät heijaistettuna graafeina melkein saman tien. 

Niin paljon on yhtäkkiä perustettu uusia suunnitteluyksiköitä uusine virkoineen, että tällaisten leikkipelien suunnitteluunkin riittää aika. Tällaisessa tilaisuudessa, jossa kaupungin virkailijat tapaavat kasvokkain asukkaita olisi sentään mielekkäämpi käyttää liikenevä aikaa keskusteluun.

Mutta ehkä kasvu- ja kilpailuideologiaan uskovat eivät halua mitään kritiikkiä kuullakaan.  Päättäjät kun ovat valinneet  myönteisen suhtautumisen tällaiseen trendiin.

Jotenkin tuli absurdi fiilis kun näitä kaikkia satoja miljoonia vaatineet investoinnit ja lukuisat uudet hyväpalkkaiset virat vertaa eiliseen valtuuston hyväksymään säästöpakettiin jossa kaivetaan senttien ennestäänkin tyhjistä taskuista.

Selvisi sekin että kaupungin suunnittelijatkin ovat huomanneet, että nykyisessä tippaleipähallinnossa,  johon entinen byrokratia on vaihtunut, esiintyy tiedonkulun ongelmia.  Joku yksikkö  saattaa suunnitella ja toteuttaa vaikkapa kalliita tierakennelmia jota kohtapuolen toinen yksikkö joutuu repimään. Suunnitelmien synkronointi on ilmeisen haastava; sen on  huomannut varmaan useimmat asukkat jotka joutuvat vuosikaupalla elämään vallitsevan mylleryksen keskellä.


Tällaiset tilaisuudet ovat kuitenkin tärkeitä ja kävin useita antoisia keskusteluita kaupungin virkailijoiden kanssa.

]]>
23 http://margaretablafield.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254355-kasvukaupungin-tippaleipahallinto#comments Kotimaa Kiihtyvä kasvu Pelikulttuuri Tippaleipähallinto Tue, 24 Apr 2018 15:19:25 +0000 Margareta Blåfield http://margaretablafield.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254355-kasvukaupungin-tippaleipahallinto
Pitkäveto päälle loppujen Sinisten kansanedustajien loikkauksista http://sebastiantynkkynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254347-pitkaveto-paalle-loppujen-sinisten-kansanedustajien-loikkauksista <p>Kesäkuussa 2017 nykyiset Siniset ministerit ja heidän erityisavustajakuntansa hätääntyivät, kun Perussuomalaisten valitessa Jussi Halla-ahon puheenjohtajaksi Orpo ja Sipilä antoivat ymmärtää, että Perussuomalaisia ei kelpuutettaisi hallitukseen Halla-ahon johtamana.</p><p>Kokoomus- ja Keskustapiirien ihmisten kanssa juteltuani näin jälkeenpäin näyttää hyvin todennäköiseltä, että kyseessä oli äärimmilleen viety bluffi, jolla kokeneet puolueet Kokoomus ja Keskusta saivat Perussuomalaisista lohkottua valtaa janoavat poliitikot irti omaksi panttivangikseen. Jos ministeriryhmän pää olisi kestänyt loppuun saakka, Kokoomus ja Keskusta olisivat lopulta yllättäin tulleet ulos kertoen, kuinka Suomen talouden tila vaatii nyt jokaiselta joustoja ja hallitus jatkaa Halla-ahosta huolimatta.</p><p>Vielä tuossa vaiheessa nykyiset Siniset kansanedustajat ajattelivat, että kääntämällä selän Halla-ahon ja Huhtasaaren Perussuomalaisille he tekisivät pesäeron niin kutsuttuihin &ldquo;pimeisiin voimiin&rdquo; ja saisivat kannatusnosteen uudelle liikkeelleen, jota ei oltu ankkuroitu kiinni mihinkään kynnyskysymyksiin. Tuolloin spekuloitiin, että jos uusi puolueviritys ei tule onnistumaan, Sinisten kansanedustajat alkavat hyppäämään uppoavasta laivasta pois ennen seuraavia eduskuntavaaleja.</p><p>Vallanhimoiset poliitikot tekivät virheanalyysin ja sen jälkeen olo hallituksessa on ollut käytännössä Keskustan ja Kokoomuksen linjausten omaksumista ja mukakärkkäitä irtiottoja heihin nähden - jonka jälkeen ei kuitenkaan ole ollut muuta vaihtoehtoa, kuin äänestää kiltisti heidän mukanaan, jottei oma edustajanpaikka putoaisi alta ennenaikaisesti. Tällainen panttivankitilanne on lukinnut Sinisten kannatuksen 1,5 prosenttiin, jolla koko puolue tippuu suoraan äänikynnystä ylittämättä eduskunnasta.</p><p>Sinisten ainoa oljenkorsi on se, että Timo Soini lähtee ehdolle 2019 eduskuntavaaleihin ja muut Siniset kansanedustajat muuttavat joukolla Uudellemaalle, jolloin he voivat yhdessä siivittää yhden (Timo Soinin) vielä viimeiselle edustajakaudelleen. Mutta kun alunperinkin oma perussuomalainen aate hylättiin vallanhimosta, ei ole todennäköistä, että Sinisten kansanedustajat ovat valmiita tekemään näin suurta uhrausta, jotta yksi mies saadaan läpi ja muut jäävät rannalle.</p><p>Vuosi sitten paljon todennäköisempänä vaihtoehtona pidettiin sitä, että Sinisten kansanedustajat alkavat tekemään vielä kolmannen loikan uusiin puolueisiin riippuen edustajasta, vaalipiirin asetelmasta ja puolueiden kannatuksista. Tämä kuvio vahvistui sitten varsin pian, kun tänään Sinisten kansanedustaja Kaj Turunen loikkasi Veera Ruohon tavoin Kokoomukseen. Hankalaksi tilanteen Sinisille tekee heidän toimintakulttuurinsa: toisia katsellaan olan yli varuillaan ja loikkaukset valmistellaan visusti salassa. Loikkaukset tapahtuvat äkisti ja yllättäen ja Turusen veto oli jälleen malliesimerkki tästä.</p><p>On mielenkiintoista nähdä, missä järjestyksessä ja millä aikataululla Sinisten korttitalo alkaa sortumaan. On todennäköistä, että ne kansanedustajat, jotka todella haluavat jatkaa politiikassa, alkavat loikkaamaan lähiaikoina, jotta he kerkeävät pääsemään vielä maakuntavaaleihin ehdolle listoille, joista voi päästä läpi.</p><p>Vielä tässä vaiheessa moni on vakuuttanut uhmakkaasti lähtevänsä ehdolle Sinisten listalta eduskuntavaaleihin. Kun Sinisten eduskuntaryhmä alkaa pienenemään, loikkaustahti alkaa kiihtymään ja uskottelupuheet vähenemään.</p><p>Tässä on oma pitkäveto Sinisten edustajien ratkaisuista (jotka he varmasti tulevat tässä kohtaa varmasti kieltämään, kuten Timo Soini aikanaan Juudas-vertausta käyttäen), mutta mielenkiinnolla jäädään odottamaan, miten kuvio kehittyy:</p><p><strong>Kaj Turunen</strong>, lähti jo Kokoomukseen</p><p><strong>Simon Elo</strong>, Kokoomus<br /><strong>Tiina Elovaara</strong>, SDP<br /><strong>Reijo Hongisto</strong>, Keskusta<br /><strong>Ari Jalonen</strong>, Kokoomus<br /><strong>Kimmo Kivelä</strong>, lopettaa politiikan<br /><strong>Kari Kulmala</strong>, Kokoomus/lopettaa poliitikan<br /><strong>Jari Lindström</strong>, lopettaa politiikan<br /><strong>Maria Lohela</strong>, Kokoomus<br /><strong>Anne Louhelainen</strong>, Kokoomus<br /><strong>Pirkko Mattila</strong>, Keskusta<br /><strong>Lea Mäkipää</strong>, lopettaa politiikan<br /><strong>Martti Mölsä</strong>, lopettaa politiikan<br /><strong>Jussi Niinistö</strong>, Keskusta/lopettaa politiikan<br /><strong>Pentti Oinonen</strong>, lopettaa politiikan<br /><strong>Vesa-Matti Saarakkala</strong>, lopettaa politiikan<br /><strong>Timo Soini</strong>, saa korkea-arvoisen EU-tehtävän<br /><strong>Sampo Terho</strong>, Kokoomus/saa korkea-arvoisen EU-pestin<br /><strong>Matti Torvinen</strong>, yrittää loikata, mutta mikään puolue ei suostu ottamaan vastaan</p><p>Lopuksi vielä oma arvioni kootusti. Todennäköisimmin Sininen tulevaisuus sulaa seuraavasti:</p><p>- 7 lopettaa politiikan<br />- 6 siirtyy Kokoomukseen (mukaan ei laskettu Turusta, joka jo siirtyi)<br />- 3 siirtyy Keskustaan<br />- 1 siirtyy SDP:hen<br />- 1 saa korkea-arvoisen EU-pestin</p><p>Mikä on sinun arviosi? Jos esiintyy teräviä havaintoja, päivitän listaa.</p> Kesäkuussa 2017 nykyiset Siniset ministerit ja heidän erityisavustajakuntansa hätääntyivät, kun Perussuomalaisten valitessa Jussi Halla-ahon puheenjohtajaksi Orpo ja Sipilä antoivat ymmärtää, että Perussuomalaisia ei kelpuutettaisi hallitukseen Halla-ahon johtamana.

Kokoomus- ja Keskustapiirien ihmisten kanssa juteltuani näin jälkeenpäin näyttää hyvin todennäköiseltä, että kyseessä oli äärimmilleen viety bluffi, jolla kokeneet puolueet Kokoomus ja Keskusta saivat Perussuomalaisista lohkottua valtaa janoavat poliitikot irti omaksi panttivangikseen. Jos ministeriryhmän pää olisi kestänyt loppuun saakka, Kokoomus ja Keskusta olisivat lopulta yllättäin tulleet ulos kertoen, kuinka Suomen talouden tila vaatii nyt jokaiselta joustoja ja hallitus jatkaa Halla-ahosta huolimatta.

Vielä tuossa vaiheessa nykyiset Siniset kansanedustajat ajattelivat, että kääntämällä selän Halla-ahon ja Huhtasaaren Perussuomalaisille he tekisivät pesäeron niin kutsuttuihin “pimeisiin voimiin” ja saisivat kannatusnosteen uudelle liikkeelleen, jota ei oltu ankkuroitu kiinni mihinkään kynnyskysymyksiin. Tuolloin spekuloitiin, että jos uusi puolueviritys ei tule onnistumaan, Sinisten kansanedustajat alkavat hyppäämään uppoavasta laivasta pois ennen seuraavia eduskuntavaaleja.

Vallanhimoiset poliitikot tekivät virheanalyysin ja sen jälkeen olo hallituksessa on ollut käytännössä Keskustan ja Kokoomuksen linjausten omaksumista ja mukakärkkäitä irtiottoja heihin nähden - jonka jälkeen ei kuitenkaan ole ollut muuta vaihtoehtoa, kuin äänestää kiltisti heidän mukanaan, jottei oma edustajanpaikka putoaisi alta ennenaikaisesti. Tällainen panttivankitilanne on lukinnut Sinisten kannatuksen 1,5 prosenttiin, jolla koko puolue tippuu suoraan äänikynnystä ylittämättä eduskunnasta.

Sinisten ainoa oljenkorsi on se, että Timo Soini lähtee ehdolle 2019 eduskuntavaaleihin ja muut Siniset kansanedustajat muuttavat joukolla Uudellemaalle, jolloin he voivat yhdessä siivittää yhden (Timo Soinin) vielä viimeiselle edustajakaudelleen. Mutta kun alunperinkin oma perussuomalainen aate hylättiin vallanhimosta, ei ole todennäköistä, että Sinisten kansanedustajat ovat valmiita tekemään näin suurta uhrausta, jotta yksi mies saadaan läpi ja muut jäävät rannalle.

Vuosi sitten paljon todennäköisempänä vaihtoehtona pidettiin sitä, että Sinisten kansanedustajat alkavat tekemään vielä kolmannen loikan uusiin puolueisiin riippuen edustajasta, vaalipiirin asetelmasta ja puolueiden kannatuksista. Tämä kuvio vahvistui sitten varsin pian, kun tänään Sinisten kansanedustaja Kaj Turunen loikkasi Veera Ruohon tavoin Kokoomukseen. Hankalaksi tilanteen Sinisille tekee heidän toimintakulttuurinsa: toisia katsellaan olan yli varuillaan ja loikkaukset valmistellaan visusti salassa. Loikkaukset tapahtuvat äkisti ja yllättäen ja Turusen veto oli jälleen malliesimerkki tästä.

On mielenkiintoista nähdä, missä järjestyksessä ja millä aikataululla Sinisten korttitalo alkaa sortumaan. On todennäköistä, että ne kansanedustajat, jotka todella haluavat jatkaa politiikassa, alkavat loikkaamaan lähiaikoina, jotta he kerkeävät pääsemään vielä maakuntavaaleihin ehdolle listoille, joista voi päästä läpi.

Vielä tässä vaiheessa moni on vakuuttanut uhmakkaasti lähtevänsä ehdolle Sinisten listalta eduskuntavaaleihin. Kun Sinisten eduskuntaryhmä alkaa pienenemään, loikkaustahti alkaa kiihtymään ja uskottelupuheet vähenemään.

Tässä on oma pitkäveto Sinisten edustajien ratkaisuista (jotka he varmasti tulevat tässä kohtaa varmasti kieltämään, kuten Timo Soini aikanaan Juudas-vertausta käyttäen), mutta mielenkiinnolla jäädään odottamaan, miten kuvio kehittyy:

Kaj Turunen, lähti jo Kokoomukseen

Simon Elo, Kokoomus
Tiina Elovaara, SDP
Reijo Hongisto, Keskusta
Ari Jalonen, Kokoomus
Kimmo Kivelä, lopettaa politiikan
Kari Kulmala, Kokoomus/lopettaa poliitikan
Jari Lindström, lopettaa politiikan
Maria Lohela, Kokoomus
Anne Louhelainen, Kokoomus
Pirkko Mattila, Keskusta
Lea Mäkipää, lopettaa politiikan
Martti Mölsä, lopettaa politiikan
Jussi Niinistö, Keskusta/lopettaa politiikan
Pentti Oinonen, lopettaa politiikan
Vesa-Matti Saarakkala, lopettaa politiikan
Timo Soini, saa korkea-arvoisen EU-tehtävän
Sampo Terho, Kokoomus/saa korkea-arvoisen EU-pestin
Matti Torvinen, yrittää loikata, mutta mikään puolue ei suostu ottamaan vastaan

Lopuksi vielä oma arvioni kootusti. Todennäköisimmin Sininen tulevaisuus sulaa seuraavasti:

- 7 lopettaa politiikan
- 6 siirtyy Kokoomukseen (mukaan ei laskettu Turusta, joka jo siirtyi)
- 3 siirtyy Keskustaan
- 1 siirtyy SDP:hen
- 1 saa korkea-arvoisen EU-pestin

Mikä on sinun arviosi? Jos esiintyy teräviä havaintoja, päivitän listaa.

]]>
45 http://sebastiantynkkynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254347-pitkaveto-paalle-loppujen-sinisten-kansanedustajien-loikkauksista#comments Kotimaa Kaj Turunen Siniset Tue, 24 Apr 2018 13:32:22 +0000 Sebastian Tynkkynen http://sebastiantynkkynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254347-pitkaveto-paalle-loppujen-sinisten-kansanedustajien-loikkauksista
Jari Lindströmille voi nyt käydä köpelösti http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254345-jari-lindstromille-voi-nyt-kayda-kopelosti <p>Työministeri Jari Lindström (sin.) voi jäädä eduskunnan ulkopuolelle seuraavissa vaaleissa.</p> <p>Sinisten puoluehallituksen jäsen, kansanedustaja Kaj Turunen ilmoitti loikkaavansa kokoomuksen. Muu sinisten puoluejohto veti herneet nenäänsä, syytti hallituskumppania likaisesta pelistä ja vaati tapaamista hallituspuolueiden kesken. Väläyteltiin sanaa hallituskriisi.</p> <p>Ensimmäisiä loikkareita on sinisistä odotettu aina uusi vaihtoehto -ryhmän perustamisesta lähtien. Puolueen nimestä huolimatta sillä ei ole nähty tulevaisuutta. Kannatus on gallupeissa näyttänyt &quot;aivokuolleen käyrää&quot; kuten puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) sen niin osuvasti sanoi. Jos politiikassa jatkoa mielii, luvut eivät takaa jatkopaikkaa nyt&nbsp;enää 18 kansanedustajalle.</p> <p>Turunen tulee Kaakkois-Suomen vaalipiiristä, josta viime vaaleissa läpi meni 4 perussuomalaista. Heistä Turunen ja Lindström siirtyivät kesällä sinisiin.</p> <p>Kun vaalipiirin äänikynnys on 12 000 ääntä, tarkoittaa se hyvin suurella todennäköisyydellä, että ainakaan toiselle ei jatkopaikkaa heru. Turunen näyttää laskeneen, että enemmistön ja siten sinisten vaalilistan koko potin keräisi Lindström.</p> <p>Sinisille olisi pienoinen ihme, jos puolue saisi tämän jälkeen punnerrettua Lindströmin läpi eduskuntaan. Lindström epäröi ensin, lähteekö hän ylipäätään vaaleihin, mutta on sittemmin sanonut &quot;maailmanlopun maalareille&quot; lähtevänsä ehdokkaaksi.</p> <p>Kaakkois-Suomessa on kova kilpa kokoomuslaistenkin kesken.&nbsp; Uudelta vaalipiiriltä läpi pääsi viimeksi kolme kokoomuslaista: nykyinen oikeusministeri, puolueen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen sekä eduskuntaryhmän vpj Jukka Kopra ja kansanedustaja, ex-ministeri Lenita Toivakka. Toivakka jätti muuten Mikkelin kaupunginvaltuuston, eikä hän maakuntavaaleistakaan ole ollut kiinnostunut. Saa nähdä, ennakoiko siirtymää politiikan ulkopuolelle.</p> <p>Entä hallituskriisi? Sinisten markkina-asema politiikassa perustuu siihen, että puolue ei ole ihan niin persu ja se on hallituksessa. Kumpikaan ei ole erityisen vahva meriitti, mutta koska puolue on ripustautunut hallitusyhteistyöhön, pitäisin todennäköisempänä, että kokoomukselle annetaan &quot;viimeinen varoitus&quot;.</p> <p>Se toinen vaihtoehto merkitsisi kyllä soten kaatumista. Valinnanvapaudelle voisi sanoa hyvästit. Sille ei riitä tukea ilman sinisiä. Jos maakuntamalliin haluttaisiin muutoksia (esimerkiksi Vaasan sairaalan kannalta), niitä tuskin ehdittäisiin tehdä.</p> Työministeri Jari Lindström (sin.) voi jäädä eduskunnan ulkopuolelle seuraavissa vaaleissa.

Sinisten puoluehallituksen jäsen, kansanedustaja Kaj Turunen ilmoitti loikkaavansa kokoomuksen. Muu sinisten puoluejohto veti herneet nenäänsä, syytti hallituskumppania likaisesta pelistä ja vaati tapaamista hallituspuolueiden kesken. Väläyteltiin sanaa hallituskriisi.

Ensimmäisiä loikkareita on sinisistä odotettu aina uusi vaihtoehto -ryhmän perustamisesta lähtien. Puolueen nimestä huolimatta sillä ei ole nähty tulevaisuutta. Kannatus on gallupeissa näyttänyt "aivokuolleen käyrää" kuten puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) sen niin osuvasti sanoi. Jos politiikassa jatkoa mielii, luvut eivät takaa jatkopaikkaa nyt enää 18 kansanedustajalle.

Turunen tulee Kaakkois-Suomen vaalipiiristä, josta viime vaaleissa läpi meni 4 perussuomalaista. Heistä Turunen ja Lindström siirtyivät kesällä sinisiin.

Kun vaalipiirin äänikynnys on 12 000 ääntä, tarkoittaa se hyvin suurella todennäköisyydellä, että ainakaan toiselle ei jatkopaikkaa heru. Turunen näyttää laskeneen, että enemmistön ja siten sinisten vaalilistan koko potin keräisi Lindström.

Sinisille olisi pienoinen ihme, jos puolue saisi tämän jälkeen punnerrettua Lindströmin läpi eduskuntaan. Lindström epäröi ensin, lähteekö hän ylipäätään vaaleihin, mutta on sittemmin sanonut "maailmanlopun maalareille" lähtevänsä ehdokkaaksi.

Kaakkois-Suomessa on kova kilpa kokoomuslaistenkin kesken.  Uudelta vaalipiiriltä läpi pääsi viimeksi kolme kokoomuslaista: nykyinen oikeusministeri, puolueen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen sekä eduskuntaryhmän vpj Jukka Kopra ja kansanedustaja, ex-ministeri Lenita Toivakka. Toivakka jätti muuten Mikkelin kaupunginvaltuuston, eikä hän maakuntavaaleistakaan ole ollut kiinnostunut. Saa nähdä, ennakoiko siirtymää politiikan ulkopuolelle.

Entä hallituskriisi? Sinisten markkina-asema politiikassa perustuu siihen, että puolue ei ole ihan niin persu ja se on hallituksessa. Kumpikaan ei ole erityisen vahva meriitti, mutta koska puolue on ripustautunut hallitusyhteistyöhön, pitäisin todennäköisempänä, että kokoomukselle annetaan "viimeinen varoitus".

Se toinen vaihtoehto merkitsisi kyllä soten kaatumista. Valinnanvapaudelle voisi sanoa hyvästit. Sille ei riitä tukea ilman sinisiä. Jos maakuntamalliin haluttaisiin muutoksia (esimerkiksi Vaasan sairaalan kannalta), niitä tuskin ehdittäisiin tehdä.

]]>
44 http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254345-jari-lindstromille-voi-nyt-kayda-kopelosti#comments Kotimaa Jari Lindström Sininen tulevaisuus Tue, 24 Apr 2018 12:39:58 +0000 Ossi Kurki-Suonio http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254345-jari-lindstromille-voi-nyt-kayda-kopelosti
Kenelle Kaj Turusen loikkaus tuli yllätyksenä? http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254344-kenelle-kaj-turusen-loikkaus-tuli-yllatyksena <p>Oliko yllätys?</p><p>Orpo piti juuri tiedotustilaisuuden ja kertoi tienneensä Kaj Turusen loikkauksesta jo pari viikkoa sitten.</p><p>Sinisille ja Pääministerille asia tuli kuulemma yllätyksenä. Ei takuulla tai sitten hallituksella ei ole luottamusta edes hallituksen sisällä. Ja näinhän väitettiin viime kesänäkin, kun samaiset loikkarit loikkasivat apupuolueeksi hallitukseen.</p><p>Sinisten hajoaminen on alkanut. Tulemme varmasti näkemään vielä monta loikkausta, sillä sinisillä puolueena jatkamalla tuskin tulisi edes eduskuntapaikkoja seuraavissa vaaleissa. Ja jos tulisi, niin takiaispuolueena se olisi äänetön.</p><p>Sinisissä istuu nyt paljon aatemaailmaltaan kokoomuksen kanssa samoilla linjoilla ajattelevia. Kokoomukselle tietenkin jokainen uusi ääni vaalipiireistä on tietysti tervetullut. Kaj Turunen aisti mahdollisuutensa.</p><p>Hajoaako hallitus? Merkit on ilmassa. Valtapelistä tässä on kyse ja valmistautuminen seuraaviin vaaleihin on käyty kymmenien analyytikkojen kanssa kaikissa puolueissa. Jos arvata täytyy kuka on seuraava loikkari, niin laittaisin panokset Tiina Elovaaralle.&nbsp;</p><p>Hallituksen &quot;kylmät&quot; uudistukset jakaa voimakkaasti kansalaisia ja demarit ovat tällä menolla seuraava pääministeripuolue. Kokoomuksen yksityistäminen ja keskustan vallan keskittäminen maakunnissa on molemmat myrkkyä demareille ja oikeastaan kaikille kolmelle suurimmalle sopisi nyt ennenaikaiset vaalit. Ajatuksena kaikilla näillä tietenkin seuraavan hallituksen kyky saattaa uudistukset taas maaliin. Ketkä sitä sitten ovatkin uudelleen muotoilemassa.</p><p>Sinisten puheenjohtajan Sampo Terhon mukaan siniset epäilee vahvasti, että kokoomus yrittää provokaatiolla saada hallituksen kriisiytymään ja jopa kaatumaan. Terho on jäljillä ja mukana tässä likaisessa pelissä, mutta ei suinkaan tietämättömänä Turusen loikkauksesta jo aijemmin. Sinisten kansanedustaja, puoluesihteeri Matti Torvinen kertoi esittävänsä hallituksesta eroa melko perehtymättä, mikäli asia olisi vasta tänään noussut esille- luulen.</p><p>Jokin päivä aijemmin Harkimo erosi kokoomuksesta ja kertoi yhdeksi syyksi kansanedustajien toimivan vain pienen piirin &quot;kumileimasimena&quot;. Asia sai vahvistuksen, kun nyt Sipilä kertoo IS:lle, että hän on kutsunut hallitustrion, eli kokoomuksen, siniset ja keskustan koolle. Keskusteluissa kokoontuu vain tämä pieni sisäpiiri.</p><p>On kovin ilmeistä, ettei tällä kaudella saada näitä kahta uudistusta vietyä maaliin, sillä käytännössä aika on loppu. Tarvitaan siis lisää aikaa ja mielellään niin, ettei demarit olisi jo alulle pantua suunnitelmaa sotkemassa. Tarvitaan siis ennenaikaiset vaalit.</p> Oliko yllätys?

Orpo piti juuri tiedotustilaisuuden ja kertoi tienneensä Kaj Turusen loikkauksesta jo pari viikkoa sitten.

Sinisille ja Pääministerille asia tuli kuulemma yllätyksenä. Ei takuulla tai sitten hallituksella ei ole luottamusta edes hallituksen sisällä. Ja näinhän väitettiin viime kesänäkin, kun samaiset loikkarit loikkasivat apupuolueeksi hallitukseen.

Sinisten hajoaminen on alkanut. Tulemme varmasti näkemään vielä monta loikkausta, sillä sinisillä puolueena jatkamalla tuskin tulisi edes eduskuntapaikkoja seuraavissa vaaleissa. Ja jos tulisi, niin takiaispuolueena se olisi äänetön.

Sinisissä istuu nyt paljon aatemaailmaltaan kokoomuksen kanssa samoilla linjoilla ajattelevia. Kokoomukselle tietenkin jokainen uusi ääni vaalipiireistä on tietysti tervetullut. Kaj Turunen aisti mahdollisuutensa.

Hajoaako hallitus? Merkit on ilmassa. Valtapelistä tässä on kyse ja valmistautuminen seuraaviin vaaleihin on käyty kymmenien analyytikkojen kanssa kaikissa puolueissa. Jos arvata täytyy kuka on seuraava loikkari, niin laittaisin panokset Tiina Elovaaralle. 

Hallituksen "kylmät" uudistukset jakaa voimakkaasti kansalaisia ja demarit ovat tällä menolla seuraava pääministeripuolue. Kokoomuksen yksityistäminen ja keskustan vallan keskittäminen maakunnissa on molemmat myrkkyä demareille ja oikeastaan kaikille kolmelle suurimmalle sopisi nyt ennenaikaiset vaalit. Ajatuksena kaikilla näillä tietenkin seuraavan hallituksen kyky saattaa uudistukset taas maaliin. Ketkä sitä sitten ovatkin uudelleen muotoilemassa.

Sinisten puheenjohtajan Sampo Terhon mukaan siniset epäilee vahvasti, että kokoomus yrittää provokaatiolla saada hallituksen kriisiytymään ja jopa kaatumaan. Terho on jäljillä ja mukana tässä likaisessa pelissä, mutta ei suinkaan tietämättömänä Turusen loikkauksesta jo aijemmin. Sinisten kansanedustaja, puoluesihteeri Matti Torvinen kertoi esittävänsä hallituksesta eroa melko perehtymättä, mikäli asia olisi vasta tänään noussut esille- luulen.

Jokin päivä aijemmin Harkimo erosi kokoomuksesta ja kertoi yhdeksi syyksi kansanedustajien toimivan vain pienen piirin "kumileimasimena". Asia sai vahvistuksen, kun nyt Sipilä kertoo IS:lle, että hän on kutsunut hallitustrion, eli kokoomuksen, siniset ja keskustan koolle. Keskusteluissa kokoontuu vain tämä pieni sisäpiiri.

On kovin ilmeistä, ettei tällä kaudella saada näitä kahta uudistusta vietyä maaliin, sillä käytännössä aika on loppu. Tarvitaan siis lisää aikaa ja mielellään niin, ettei demarit olisi jo alulle pantua suunnitelmaa sotkemassa. Tarvitaan siis ennenaikaiset vaalit.

]]>
47 http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254344-kenelle-kaj-turusen-loikkaus-tuli-yllatyksena#comments Kotimaa Loikkarit Sininen tulevaisuus Tue, 24 Apr 2018 12:10:46 +0000 Seppo Lavikainen http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254344-kenelle-kaj-turusen-loikkaus-tuli-yllatyksena
Loikkari Kaj Turuselle löytyi ammottava markkinarako http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254337-loikkari-kaj-turuselle-loytyi-ammottava-markkinarako <p>Sinisestä tulevaisuudesta kokoomukseen loikannut kansanedustaja Kaj Turunen sanoo, että &rdquo;siirtymiseni taustalla ei ole suurta dramatiikkaa, vaan olen jo pidemmän aikaa todennut, että kokoomuksen politiikka vastaa parhaiten minun omaa ajatteluani&rdquo;.</p><p>Varmaan näinkin. Turunen on taustaltaan yrittäjä, joille kokoomuslainen ajattelu sopii varsin usein.</p><p>Huomionarvoista kuitenkin on, että hän on &rdquo;sataprosenttisesti eteläsavolainen ja savonlinnalainen kansanedustaja&rdquo;, <a href="https://yle.fi/uutiset/3-5344673">kuten hän on itse kuvaillut</a>.</p><p><a href="https://tulospalvelu.vaalit.fi/E-2015/fi/val08.html">Kokoomuksella taas ei ole yhtään kansanedustajaa Savonlinnasta</a>, kun esimerkiksi keskustalla on Hanna Kosonen ja myös vihreillä Heli Järvinen, joiden lisäksi demareiden varakansanedustaja Jouni Backman on tuosta pienehköstä kaupungista.</p><p>Tämä tarkoittaa sitä, että kokoomuksessa Turunen ei tallo yhdenkään istuvan kansanedustajan varpaille, kun ajatellaan ensi kevään eduskuntavaaleja. Oli siis ammottava markkinarako, mitä ilmeisesti muissa suurissa puolueissa ei ollut vastaavalla tavalla tarjolla.</p><p>Kaakkois-Suomen vaalipiirissä hän saa vastaansa entisestä puolueestaan esimerkiksi työministeri Jari Lindströmin, jos tämä lähtee ehdolle. Suomalainen vaalimatematiikka on sellaista, että Turunen heikentää samalla Lindströmin läpimenon mahdollisuuksia, koska ei ole samassa vaalipiirissä keräämässä ääniä sinisten pottiin.</p><p>Entisestä Timo Soinin luottomiehestä ja entisestä perussuomalaisesta Kaj Turusesta tuli tänään uutisoidun loikkauksen myötä tuplaloikkaaja. Mahtaa perussuomalaisia naurattaa.</p><p>Kuka sinisistä lähtee seuraavaksi, missä vaalipiirissä ja mihin puolueeseen? Melkein kaikille nykyisille sinisille kansanedustajille äänikynnys on käytännössä mahdottoman korkealla.</p><p><a href="https://www.aamulehti.fi/uutiset/aamulehti-selvitti-nain-korkeat-aanikynnykset-sinisen-tulevaisuuden-on-ylitettava-loikkareiden-puolueelta-vaaditaan-yli-5-prosentin-kannatusta-suurimmassa-osassa-suomea-200624115/">Aamulehti laskeskeli hiljattain</a>, että kaikkialla muualla paitsi Uudenmaan, Helsingin, Pirkanmaan ja Oulun vaalipiireissä sinisten on todennäköisesti saatava yli viisi prosenttia äänistä saadakseen vaalipiiristä edes yhden kansanedustajan tulevissa eduskuntavaaleissa.</p><p>&nbsp;</p> Sinisestä tulevaisuudesta kokoomukseen loikannut kansanedustaja Kaj Turunen sanoo, että ”siirtymiseni taustalla ei ole suurta dramatiikkaa, vaan olen jo pidemmän aikaa todennut, että kokoomuksen politiikka vastaa parhaiten minun omaa ajatteluani”.

Varmaan näinkin. Turunen on taustaltaan yrittäjä, joille kokoomuslainen ajattelu sopii varsin usein.

Huomionarvoista kuitenkin on, että hän on ”sataprosenttisesti eteläsavolainen ja savonlinnalainen kansanedustaja”, kuten hän on itse kuvaillut.

Kokoomuksella taas ei ole yhtään kansanedustajaa Savonlinnasta, kun esimerkiksi keskustalla on Hanna Kosonen ja myös vihreillä Heli Järvinen, joiden lisäksi demareiden varakansanedustaja Jouni Backman on tuosta pienehköstä kaupungista.

Tämä tarkoittaa sitä, että kokoomuksessa Turunen ei tallo yhdenkään istuvan kansanedustajan varpaille, kun ajatellaan ensi kevään eduskuntavaaleja. Oli siis ammottava markkinarako, mitä ilmeisesti muissa suurissa puolueissa ei ollut vastaavalla tavalla tarjolla.

Kaakkois-Suomen vaalipiirissä hän saa vastaansa entisestä puolueestaan esimerkiksi työministeri Jari Lindströmin, jos tämä lähtee ehdolle. Suomalainen vaalimatematiikka on sellaista, että Turunen heikentää samalla Lindströmin läpimenon mahdollisuuksia, koska ei ole samassa vaalipiirissä keräämässä ääniä sinisten pottiin.

Entisestä Timo Soinin luottomiehestä ja entisestä perussuomalaisesta Kaj Turusesta tuli tänään uutisoidun loikkauksen myötä tuplaloikkaaja. Mahtaa perussuomalaisia naurattaa.

Kuka sinisistä lähtee seuraavaksi, missä vaalipiirissä ja mihin puolueeseen? Melkein kaikille nykyisille sinisille kansanedustajille äänikynnys on käytännössä mahdottoman korkealla.

Aamulehti laskeskeli hiljattain, että kaikkialla muualla paitsi Uudenmaan, Helsingin, Pirkanmaan ja Oulun vaalipiireissä sinisten on todennäköisesti saatava yli viisi prosenttia äänistä saadakseen vaalipiiristä edes yhden kansanedustajan tulevissa eduskuntavaaleissa.

 

]]>
42 http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254337-loikkari-kaj-turuselle-loytyi-ammottava-markkinarako#comments Kotimaa Sininen tulevaisuus Tue, 24 Apr 2018 10:09:33 +0000 Markku Huusko http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254337-loikkari-kaj-turuselle-loytyi-ammottava-markkinarako
Loikkaukset sinisistä alkoivat http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254336-loikkaukset-sinisista-alkoivat <p>Sinisten kansanedustaja Kaj Turunen ilmoitti loikanneensa Kokoomukseen. Turunen kertoi itse olleensa asiassa aloitteellinen. Yrittäjätaustainen Turunen on toisen kauden kansanedustajas Kaakkois-Suomen vaalipiiristä.&nbsp; Mielenkiintoista nähdä, alkaako tästä uppoamassa olevan Sinisen tulevaisuuden kansanedustajien loikkaamisten sarja? Ennustin näin tapahtuvan jo viime syyskuussa.</p><p><a href="http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242228-suomen-poliittinen-kentta-onko-tilaa-sinisille" title="http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242228-suomen-poliittinen-kentta-onko-tilaa-sinisille">http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242228-suomen-poliittinen-kentta-...</a></p><p>Siniset järjestävät nyt hätäkokouksen, jopa ryhmän pysyminen hallituksessa harkitaan uusiksi.</p><p><a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005654098.html" title="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005654098.html">https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005654098.html</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Sinisten kansanedustaja Kaj Turunen ilmoitti loikanneensa Kokoomukseen. Turunen kertoi itse olleensa asiassa aloitteellinen. Yrittäjätaustainen Turunen on toisen kauden kansanedustajas Kaakkois-Suomen vaalipiiristä.  Mielenkiintoista nähdä, alkaako tästä uppoamassa olevan Sinisen tulevaisuuden kansanedustajien loikkaamisten sarja? Ennustin näin tapahtuvan jo viime syyskuussa.

http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242228-suomen-poliittinen-kentta-onko-tilaa-sinisille

Siniset järjestävät nyt hätäkokouksen, jopa ryhmän pysyminen hallituksessa harkitaan uusiksi.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005654098.html

 

 

 

]]>
106 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254336-loikkaukset-sinisista-alkoivat#comments Kotimaa Kaj Turunen Kokoomus Puolueloikkaus Siniset Tue, 24 Apr 2018 09:33:47 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254336-loikkaukset-sinisista-alkoivat
Maakunta- ja soteuudistus http://jounitirkkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254284-maakunta-ja-soteuudistus <p>Tekeillä oleva hallituksen maakunta- ja soteuudistus on kolmen puolueen lehmänkauppa. Kokoomus haluaa yksityistää terveydenhoitopalvelut, Keskustapuolue haluaa lisää valtaa maakunnissa ja hallituksen kolmas puolue on valmis mihin vain. Tällä tavoin se voi säilyttää omat positionsa ja hillotolppansa. On sanomattakin selvää että näistä lähtökohdista tehtävät uudistukset eivät voi olla veronmaksajan edun mukaisia.</p><p>Maakuntavaalit pidetään näillä näkymin lokakuussa 2018. Koska Uudenmaan vaalipiiri on yksi yhtenäinen alue ja edustajat tullaan valitsemaan kunnan koon ja asukasluvun mukaan, niin tulevan maakuntavaltuuston edustajat&nbsp; Uudellamaalla valitaan lähinnä helsingistä, espoosta ja vantaalta. Tulevassa maakuntavaltuustossa ei ole yhtään keravalaista, järvenpääläistä, tuusulalaista tai hyvinkääläistä valtuutettua. Tämä jo sinällään on melkoinen demokratiavaje. On vielä huomioitava se että helsinkiläisiä tuskin kiinnostaa miten terveydenhoitopalvelut keravalla toimivat.</p><p>Minun kotikaupungissani keravalla verotuloista n. puolet menevät sosiaali- ja terveystoimelle. Maakuntauudistuksen jälkeen tuo summa menee maakuntahallinnolle. Käytännössä me siis annamme pois rahamme, päätösvallan ja työkalut joilla kunnanvaltuutetut tähän asti ovat voineet muokata kuntansa budjettia. Joitakin lakisääteisiä palveluita kunnille toki vielä jää. Tälläisiä ovat mm. kasvatus- ja opetustoimi. Maakuntauudistuksen jälkeen kunnanvaltuutetuille jääkin tehtäväksi lähinnä kiilloittaa oman kuntansa kilpeä ja piiloitella maakuntahallinnon selän takana. Suomalaisilla poliitikoilla on tästä jo toki pitkä kokemus, kun he ovat piiloitelleet Euroopan unionin selän takana ja todenneet äänestäjille että mitään ei voi tehdä koska EU päättää.</p><p>&nbsp;</p> Tekeillä oleva hallituksen maakunta- ja soteuudistus on kolmen puolueen lehmänkauppa. Kokoomus haluaa yksityistää terveydenhoitopalvelut, Keskustapuolue haluaa lisää valtaa maakunnissa ja hallituksen kolmas puolue on valmis mihin vain. Tällä tavoin se voi säilyttää omat positionsa ja hillotolppansa. On sanomattakin selvää että näistä lähtökohdista tehtävät uudistukset eivät voi olla veronmaksajan edun mukaisia.

Maakuntavaalit pidetään näillä näkymin lokakuussa 2018. Koska Uudenmaan vaalipiiri on yksi yhtenäinen alue ja edustajat tullaan valitsemaan kunnan koon ja asukasluvun mukaan, niin tulevan maakuntavaltuuston edustajat  Uudellamaalla valitaan lähinnä helsingistä, espoosta ja vantaalta. Tulevassa maakuntavaltuustossa ei ole yhtään keravalaista, järvenpääläistä, tuusulalaista tai hyvinkääläistä valtuutettua. Tämä jo sinällään on melkoinen demokratiavaje. On vielä huomioitava se että helsinkiläisiä tuskin kiinnostaa miten terveydenhoitopalvelut keravalla toimivat.

Minun kotikaupungissani keravalla verotuloista n. puolet menevät sosiaali- ja terveystoimelle. Maakuntauudistuksen jälkeen tuo summa menee maakuntahallinnolle. Käytännössä me siis annamme pois rahamme, päätösvallan ja työkalut joilla kunnanvaltuutetut tähän asti ovat voineet muokata kuntansa budjettia. Joitakin lakisääteisiä palveluita kunnille toki vielä jää. Tälläisiä ovat mm. kasvatus- ja opetustoimi. Maakuntauudistuksen jälkeen kunnanvaltuutetuille jääkin tehtäväksi lähinnä kiilloittaa oman kuntansa kilpeä ja piiloitella maakuntahallinnon selän takana. Suomalaisilla poliitikoilla on tästä jo toki pitkä kokemus, kun he ovat piiloitelleet Euroopan unionin selän takana ja todenneet äänestäjille että mitään ei voi tehdä koska EU päättää.

 

]]>
17 http://jounitirkkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254284-maakunta-ja-soteuudistus#comments Kotimaa Maakuntauudistus Sote-uudistus Mon, 23 Apr 2018 10:29:28 +0000 Jouni Tirkkonen http://jounitirkkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254284-maakunta-ja-soteuudistus
Hjalliksen ilkeä ongelma http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254283-hjalliksen-ilkea-ongelma <p>Yrittäjä&nbsp;<strong>Hjallis Harkimo</strong>&nbsp;meni politiikkaan tekemään aivan oikean havainnon: päätöksenteko ei ole tehokasta, ei etenkään sille, joka on tottunut toimimaan yrityselämässä. Siinä missä bisneksessä on välttämätöntä tehdä korjausliikkeet ennen kuin markkinat tekevät ne armottomalla tavalla, politiikkaa vaivaa käsittämätön uneliaisuus. Todettujakin virheitä saa vapaasti jatkaa, koska toisin kuin bisneksessä, niistä ei tarvitse kantaa henkilökohtaista vastuuta.&nbsp;</p><p>Hjallis tunnisti ongelman, mutta vielä en ole varma, onko hänellä hyvää teoriaa ongelman laadusta, ratkaisuista puhumattakaan. Sosiaalisen median parviälyn pelastavaan voimaan en usko &ndash; se on liian kasvotonta. Kaiken lisäksi ihmisten kuunteleminen ei ole mikään uusi idea. Myös Kokoomus vannoi sen nimeen niihin aikoihin, kun olin Kokoomuksen varapuheenjohtaja. Muistattehan: puolue, jolla on korvat. Vuoden 2007 vaaleissa kampanjaväline oli Kahvila Korva, eikä se ollut vain mainostemppu. Minulla on tallella monta hyvää puhetta, jossa olen motivoinut ideaa: on huonoa politiikkaa tietää valmiiksi ihmisten puolesta. Me sitouduimme kuuntelemaan kansaa.&nbsp;</p><p>Mitä sitten tapahtui? Kai valta tekee useimmat ajan kanssa röyhkeiksi, eikä Kokoomuskaan tuntunut olevan siltä suojassa, vaikka oppositiossa olimme puhuneet paljon nöyryyden tarpeesta. Hallitustaipaleella kiinnostus kuunteluun hiipui. Ja juuri siksi tarvitaan demokratiaa, että vallan paisuttamat päättäjät talutetaan paikoiltaan rauhallisesti pois.&nbsp;</p><p>Esitän nyt lyhyesti kaksi teoriaa, miksi politiikka on rikki.</p><p>Ensimmäinen syy on ns. ilkeiden ongelmien (a wicked problem) lisääntynyt määrä. Suomalaisissa poliittisissa piireissä käytetään myös käännöstä&nbsp;<em>pirulliset ongelmat</em>, mutta pidän&nbsp;<em>ilkeää ongelmaa</em>&nbsp;parempana muotoiluna. Käsitteen lanseerasi suunnitteluteoreetikko&nbsp;<strong>Horst Rittel</strong>&nbsp;(1973), joka yhdessä kollegansa&nbsp;<strong>Melvin Webberin</strong>&nbsp;kanssa kuvasi julkisen päätöksenteon kategoriaa, jossa rationaalinen ja optimaalinen ratkaisu oli vaikea saavuttaa.&nbsp;</p><p>Väitöskirjassani (2014, Helsingin yliopisto, ympäristöpolitiikka ja teor. filosofia) tutkin tuota ilkeän ongelman käsitettä ja kuvasin politiikan muuttunutta toimintaympäristöä. Käsittelemme yhä enemmän ongelmia, jotka ovat ilkeitä tai superilkeitä: eräänlaisia systeemisiä itseään ruokkivia ongelmavyyhtejä, jotka ovat moniulotteisia, joita on vaikea määritellä, jotka karkaavat käsistä ja jotka synnyttävät helposti uusia ongelmia, kun niitä pyrkii ratkaisemaan. Oudointa on, ettei välttämättä voida osoittaa edes pistettä, jossa ne lopulta on ratkaistu. Pääsyyt ilkeisiin ongelmiin ovat globalisaatiossa ja teknologian kehityksessä sekä informaation massiivisessa kasvussa: kaiken tapahtumisen kiihtyvässä vauhdissa, lisääntyvän vuorovaikutuksen, seurausvaikutusten ja takaisinkytkentöjen jatkuvassa kehässä. Poliitikkojen työpöydälle tulee yhä enemmän ongelmia, jotka ovat laadullisesti hyvin erilaisia kuin vaikkapa 70 vuotta sitten. Silti politiikan prosessit ja toimintatavat ovat säilyneet aika lailla entisellään. Politiikka on liian hidasta ja aseetonta. Omassa väitöksessäni keskityin ennen muuta ilmastokysymykseen.&nbsp;</p><p>Yritin kuvata niitä vaikeuksia, joita ilkeän ongelman väärinkäsitetty, hidastempoinen ja ympäröivään todellisuuteen nähden vanhentunut päätöksentekoproseduuri synnyttää, erityisesti poliittisessa ympäristössä, jota leimaa näennäinen avoimuus ja demokraattisuus.&nbsp;</p><p>Valtavasta muutoksesta huolimatta emme ole harjaantuneita hahmottamaan käsittelemiemme ongelmavyyhtien luonnetta vaan ratkomme helposti ilkeitä ongelmia perinteisin keinoin, niin sanottuina&nbsp;<em>kesyinä ongelmina</em>&nbsp;(a tame problem). Lopputulos voi tällöin olla entistä pahempi. Esimerkkejä ilkeistä ongelmista ovat vaikkapa terrorismin vastainen sota, biodiversiteettikato, jäteongelma, velkakriisi ja ilmastonmuutos.&nbsp;</p><p>Kun nyt Hjalliksen Liikekin nostaa esiin keskeisenä kysymyksenä ilmasto-ogelman, jään kiinnostuneena seuraamaan onko heillä antaa mitään enempää kuin vihreät ovat vuosikausia tehneet: Vihreiden poliittinen ratkaisumallihan kasvattaa päästöjä, koska he eivät ota huomioon päästöleikkausten globaaleja seurausvaikutuksia. Vaatiessaan Suomelta tiukkaa päästövähennyspolitiikkaa he edesauttavat maailman puhtaimman tuotannon alasajoa muka ilmastotekona. Ja kun maailmanmarkkinoilla suomalainen paperi tai teräs korvautuu esim. kiinalaisella, päästöt voivat olla moninkertaiset tuotantotonnia kohden. Yksi väitöskirjani löydöistä oli, että ilmastotoimien aikana EU oli kasvattanut kokonaispäästöjään: vaikka tuotannon päästöt oli saatu laskuun, lisääntynyt tuonti EU:n ulkopuolelta nollasi saavutukset.</p><p>Toinen politiikkaa rikkonut ilmiö on Euroopan Unionin päätöksenteon rakenne. Vaikka olen itse ollut europarlamentaarikko 15 vuoden ajan, pidin aina meppien valtaa kohtuuttoman suurena olemattomaan vastuuseen nähden. Siinä vallan kolmijaossa &ndash; komissio, parlamentti ja neuvosto &ndash; oli kaksi tahoa, joilla oli valtaa mutta ei varsinaista vastuuta äänestäjien edessä. Vain neuvosto eli jäsenmaiden ministerit joutuvat lainsäädäntöön sitoutuessaan myös miettimään, miten annettuihin tavoitteisiin päästään. Etenkin parlamentti voi huoletta lätkiä mitä tahansa hulluuksia minkäänlaisen vastuun sitä rajoittamatta. Valta ilman vastuuta on politiikkaa vakavasti vaarantava ilmiö.</p><p>Tästä on seurannut paljon pahaa. Asioista ei ylipäänsä keskustella oikeaan aikaan, silloin kun päätöksenteko todella tapahtuu. Muistan monta esimerkkiä: yritin turhaan herättää suomalaiset poliitikot ja toimittajat keskustelemaan vaikkapa päästökaupasta silloin, kun lainsäädäntöä tehtiin 2001-2003. Ei kiinnostanut. Mutta sitten kun valmis lainsäädäntö tuli jäsenmaiden parlamentin eteen implementoitavaksi, taisi <strong>Esko-Juhani Tennilä </strong>jyrähtää, ettei tämä näin voi mennä. Sitten Suomessa alettiin kiinnostua &ndash; mutta juna meni jo. On selvää, että tällainen aiheuttaa syvää turhautumista politiikkaan.&nbsp;</p><p>Poliitikot pakenevat systemaattisesti EU:n taakse piiloon: emmehän me näin tyhmiä ole, mutta EU vaatii. Oppositio jäsenmaissa saa hurjastella populistisesti, koska senkään ei tarvitse kantaa vastuuta.&nbsp;</p><p>Nykyisenkaltainen päätöksentekojärjestelmä tulisi muuttaa pian. Oma toiveeni on, että europarlamentti muodostuisi jäsenmaiden parlamentin jäsenistä, jotka vastaisivat työstään kansalliselle parlamentille. Silloin EU-lainsäädännöstä olisi pakko keskustella eduskunnassa silloin kun sitä tehdään. Vastuu lopputuloksesta olisi niin oppositiolla kuin hallituksellakin. Epärealistisia hulluuksia ei voisi esittää, koska tavoitteisiin pääsemisestä ei kukaan voisi luistella pakoon. Voi miten se tervehdyttäisi politiikkaa.&nbsp;</p> Yrittäjä Hjallis Harkimo meni politiikkaan tekemään aivan oikean havainnon: päätöksenteko ei ole tehokasta, ei etenkään sille, joka on tottunut toimimaan yrityselämässä. Siinä missä bisneksessä on välttämätöntä tehdä korjausliikkeet ennen kuin markkinat tekevät ne armottomalla tavalla, politiikkaa vaivaa käsittämätön uneliaisuus. Todettujakin virheitä saa vapaasti jatkaa, koska toisin kuin bisneksessä, niistä ei tarvitse kantaa henkilökohtaista vastuuta. 

Hjallis tunnisti ongelman, mutta vielä en ole varma, onko hänellä hyvää teoriaa ongelman laadusta, ratkaisuista puhumattakaan. Sosiaalisen median parviälyn pelastavaan voimaan en usko – se on liian kasvotonta. Kaiken lisäksi ihmisten kuunteleminen ei ole mikään uusi idea. Myös Kokoomus vannoi sen nimeen niihin aikoihin, kun olin Kokoomuksen varapuheenjohtaja. Muistattehan: puolue, jolla on korvat. Vuoden 2007 vaaleissa kampanjaväline oli Kahvila Korva, eikä se ollut vain mainostemppu. Minulla on tallella monta hyvää puhetta, jossa olen motivoinut ideaa: on huonoa politiikkaa tietää valmiiksi ihmisten puolesta. Me sitouduimme kuuntelemaan kansaa. 

Mitä sitten tapahtui? Kai valta tekee useimmat ajan kanssa röyhkeiksi, eikä Kokoomuskaan tuntunut olevan siltä suojassa, vaikka oppositiossa olimme puhuneet paljon nöyryyden tarpeesta. Hallitustaipaleella kiinnostus kuunteluun hiipui. Ja juuri siksi tarvitaan demokratiaa, että vallan paisuttamat päättäjät talutetaan paikoiltaan rauhallisesti pois. 

Esitän nyt lyhyesti kaksi teoriaa, miksi politiikka on rikki.

Ensimmäinen syy on ns. ilkeiden ongelmien (a wicked problem) lisääntynyt määrä. Suomalaisissa poliittisissa piireissä käytetään myös käännöstä pirulliset ongelmat, mutta pidän ilkeää ongelmaa parempana muotoiluna. Käsitteen lanseerasi suunnitteluteoreetikko Horst Rittel (1973), joka yhdessä kollegansa Melvin Webberin kanssa kuvasi julkisen päätöksenteon kategoriaa, jossa rationaalinen ja optimaalinen ratkaisu oli vaikea saavuttaa. 

Väitöskirjassani (2014, Helsingin yliopisto, ympäristöpolitiikka ja teor. filosofia) tutkin tuota ilkeän ongelman käsitettä ja kuvasin politiikan muuttunutta toimintaympäristöä. Käsittelemme yhä enemmän ongelmia, jotka ovat ilkeitä tai superilkeitä: eräänlaisia systeemisiä itseään ruokkivia ongelmavyyhtejä, jotka ovat moniulotteisia, joita on vaikea määritellä, jotka karkaavat käsistä ja jotka synnyttävät helposti uusia ongelmia, kun niitä pyrkii ratkaisemaan. Oudointa on, ettei välttämättä voida osoittaa edes pistettä, jossa ne lopulta on ratkaistu. Pääsyyt ilkeisiin ongelmiin ovat globalisaatiossa ja teknologian kehityksessä sekä informaation massiivisessa kasvussa: kaiken tapahtumisen kiihtyvässä vauhdissa, lisääntyvän vuorovaikutuksen, seurausvaikutusten ja takaisinkytkentöjen jatkuvassa kehässä. Poliitikkojen työpöydälle tulee yhä enemmän ongelmia, jotka ovat laadullisesti hyvin erilaisia kuin vaikkapa 70 vuotta sitten. Silti politiikan prosessit ja toimintatavat ovat säilyneet aika lailla entisellään. Politiikka on liian hidasta ja aseetonta. Omassa väitöksessäni keskityin ennen muuta ilmastokysymykseen. 

Yritin kuvata niitä vaikeuksia, joita ilkeän ongelman väärinkäsitetty, hidastempoinen ja ympäröivään todellisuuteen nähden vanhentunut päätöksentekoproseduuri synnyttää, erityisesti poliittisessa ympäristössä, jota leimaa näennäinen avoimuus ja demokraattisuus. 

Valtavasta muutoksesta huolimatta emme ole harjaantuneita hahmottamaan käsittelemiemme ongelmavyyhtien luonnetta vaan ratkomme helposti ilkeitä ongelmia perinteisin keinoin, niin sanottuina kesyinä ongelmina (a tame problem). Lopputulos voi tällöin olla entistä pahempi. Esimerkkejä ilkeistä ongelmista ovat vaikkapa terrorismin vastainen sota, biodiversiteettikato, jäteongelma, velkakriisi ja ilmastonmuutos. 

Kun nyt Hjalliksen Liikekin nostaa esiin keskeisenä kysymyksenä ilmasto-ogelman, jään kiinnostuneena seuraamaan onko heillä antaa mitään enempää kuin vihreät ovat vuosikausia tehneet: Vihreiden poliittinen ratkaisumallihan kasvattaa päästöjä, koska he eivät ota huomioon päästöleikkausten globaaleja seurausvaikutuksia. Vaatiessaan Suomelta tiukkaa päästövähennyspolitiikkaa he edesauttavat maailman puhtaimman tuotannon alasajoa muka ilmastotekona. Ja kun maailmanmarkkinoilla suomalainen paperi tai teräs korvautuu esim. kiinalaisella, päästöt voivat olla moninkertaiset tuotantotonnia kohden. Yksi väitöskirjani löydöistä oli, että ilmastotoimien aikana EU oli kasvattanut kokonaispäästöjään: vaikka tuotannon päästöt oli saatu laskuun, lisääntynyt tuonti EU:n ulkopuolelta nollasi saavutukset.

Toinen politiikkaa rikkonut ilmiö on Euroopan Unionin päätöksenteon rakenne. Vaikka olen itse ollut europarlamentaarikko 15 vuoden ajan, pidin aina meppien valtaa kohtuuttoman suurena olemattomaan vastuuseen nähden. Siinä vallan kolmijaossa – komissio, parlamentti ja neuvosto – oli kaksi tahoa, joilla oli valtaa mutta ei varsinaista vastuuta äänestäjien edessä. Vain neuvosto eli jäsenmaiden ministerit joutuvat lainsäädäntöön sitoutuessaan myös miettimään, miten annettuihin tavoitteisiin päästään. Etenkin parlamentti voi huoletta lätkiä mitä tahansa hulluuksia minkäänlaisen vastuun sitä rajoittamatta. Valta ilman vastuuta on politiikkaa vakavasti vaarantava ilmiö.

Tästä on seurannut paljon pahaa. Asioista ei ylipäänsä keskustella oikeaan aikaan, silloin kun päätöksenteko todella tapahtuu. Muistan monta esimerkkiä: yritin turhaan herättää suomalaiset poliitikot ja toimittajat keskustelemaan vaikkapa päästökaupasta silloin, kun lainsäädäntöä tehtiin 2001-2003. Ei kiinnostanut. Mutta sitten kun valmis lainsäädäntö tuli jäsenmaiden parlamentin eteen implementoitavaksi, taisi Esko-Juhani Tennilä jyrähtää, ettei tämä näin voi mennä. Sitten Suomessa alettiin kiinnostua – mutta juna meni jo. On selvää, että tällainen aiheuttaa syvää turhautumista politiikkaan. 

Poliitikot pakenevat systemaattisesti EU:n taakse piiloon: emmehän me näin tyhmiä ole, mutta EU vaatii. Oppositio jäsenmaissa saa hurjastella populistisesti, koska senkään ei tarvitse kantaa vastuuta. 

Nykyisenkaltainen päätöksentekojärjestelmä tulisi muuttaa pian. Oma toiveeni on, että europarlamentti muodostuisi jäsenmaiden parlamentin jäsenistä, jotka vastaisivat työstään kansalliselle parlamentille. Silloin EU-lainsäädännöstä olisi pakko keskustella eduskunnassa silloin kun sitä tehdään. Vastuu lopputuloksesta olisi niin oppositiolla kuin hallituksellakin. Epärealistisia hulluuksia ei voisi esittää, koska tavoitteisiin pääsemisestä ei kukaan voisi luistella pakoon. Voi miten se tervehdyttäisi politiikkaa. 

]]>
36 http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254283-hjalliksen-ilkea-ongelma#comments Kotimaa Mon, 23 Apr 2018 10:14:23 +0000 Eija-Riitta Korhola http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254283-hjalliksen-ilkea-ongelma