Ulkomaat http://viljoh9.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/3/all Wed, 12 Dec 2018 11:54:29 +0200 fi Macronin lupaukset ja niiden seuraukset http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265701-macronin-lupaukset-ja-niiden-seuraukset <p>Vieläkin hieman hymyilyttää. Kuuntelin toissa aamuna kun viehkeä ranskattaremme Helena Petäistö kehui (Yle radio yhden ykkösaamu-ohjelmassa) Macronia siitä, että tämä uusi presidentti &quot;<em>oli saanut Ranskan talouden kuntoon</em>&quot;. Helena kirjoitti kirjankin miehestä, josta tuo ihailu kävi enemmän kuin selväksi (&quot;<a href="http://jormamelleri.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/248175-saihkysaaren-ranskalaiset-korot">Ranska, Macron ja minä</a>&quot;, Otava 2017).</p><p>Lienee jo yleisessä tiedossa, että EU-jäsenvaltion alijäämä ei voi olla enempää kuin&nbsp;3 prosenttia. Ranskan kohdalla alijäämä on ollut jo reilut 10 vuotta yli kolme prosenttia (vuodesta 2007 lähtien) ja Macronin saavutus rajoittuu siihen, että tänä vuonna se jäisi ensimmäisen kerran &quot;vain&quot; 2,8 prosentin tasolla.</p><p>Nyt, tuoreiden ja rajujen mielenosoitusten jälkeen, Emmanuel Macron lupasi hädässään 100 euron noston minimipalkoille, mikä tarkoittaa varovaisten arvioiden mukaan 10 miljardin lisäkustannus Ranskan valtiolle...Pahasti näyttää siltä, että Italian tie on myös Ranskan tie.</p><p>Toivottavasti huomenna, Brysselissä, EU-jäsenmaat eivät sentään äänestä Ranskan ehdotuksen puolesta: nimittäin <em>EU:n yhteisen valtionvarainministerin</em> viran perustaminen...sehän olisi &quot;yhteisten velkojen&quot; alkusoitto.</p><p>Lisätietoa:&nbsp;</p><p><a href="https://www.zeit.de/news/2018-12/11/frankreich-sucht-nach-macrons-ankuendigungen-das-noetige-geld-181210-99-155925" title="https://www.zeit.de/news/2018-12/11/frankreich-sucht-nach-macrons-ankuendigungen-das-noetige-geld-181210-99-155925">https://www.zeit.de/news/2018-12/11/frankreich-sucht-nach-macrons-ankuen...</a></p><p><a href="https://www.euractiv.com/section/future-eu/news/eu-finance-ministers-struggle-for-eurozone-reform-deal/" title="https://www.euractiv.com/section/future-eu/news/eu-finance-ministers-struggle-for-eurozone-reform-deal/">https://www.euractiv.com/section/future-eu/news/eu-finance-ministers-str...</a></p><p>&nbsp;</p> Vieläkin hieman hymyilyttää. Kuuntelin toissa aamuna kun viehkeä ranskattaremme Helena Petäistö kehui (Yle radio yhden ykkösaamu-ohjelmassa) Macronia siitä, että tämä uusi presidentti "oli saanut Ranskan talouden kuntoon". Helena kirjoitti kirjankin miehestä, josta tuo ihailu kävi enemmän kuin selväksi ("Ranska, Macron ja minä", Otava 2017).

Lienee jo yleisessä tiedossa, että EU-jäsenvaltion alijäämä ei voi olla enempää kuin 3 prosenttia. Ranskan kohdalla alijäämä on ollut jo reilut 10 vuotta yli kolme prosenttia (vuodesta 2007 lähtien) ja Macronin saavutus rajoittuu siihen, että tänä vuonna se jäisi ensimmäisen kerran "vain" 2,8 prosentin tasolla.

Nyt, tuoreiden ja rajujen mielenosoitusten jälkeen, Emmanuel Macron lupasi hädässään 100 euron noston minimipalkoille, mikä tarkoittaa varovaisten arvioiden mukaan 10 miljardin lisäkustannus Ranskan valtiolle...Pahasti näyttää siltä, että Italian tie on myös Ranskan tie.

Toivottavasti huomenna, Brysselissä, EU-jäsenmaat eivät sentään äänestä Ranskan ehdotuksen puolesta: nimittäin EU:n yhteisen valtionvarainministerin viran perustaminen...sehän olisi "yhteisten velkojen" alkusoitto.

Lisätietoa: 

https://www.zeit.de/news/2018-12/11/frankreich-sucht-nach-macrons-ankuendigungen-das-noetige-geld-181210-99-155925

https://www.euractiv.com/section/future-eu/news/eu-finance-ministers-struggle-for-eurozone-reform-deal/

 

]]>
43 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265701-macronin-lupaukset-ja-niiden-seuraukset#comments Ulkomaat Budjetin alijäämä Emmanuel Macron Eurobondit Ranska Wed, 12 Dec 2018 09:54:29 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265701-macronin-lupaukset-ja-niiden-seuraukset
Elämme vaarallisia aikoja http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265565-elamme-vaarallisia-aikoja <p>Vaikka kuinka muuta toivoisi, maailmanpolitiikan tilanne näyttää muuttuvan viikko viikolta vaarallisemmaksi. Edes uuden suursodan syttymistä ei voida enää sulkea pois laskuista.</p><p>Donald Trumpin johtama Yhdysvallat ei halua luopua maailman johtavan supervallan asemasta, johon se nousi viimeistään &nbsp;Neuvostoliiton hajottua. Nyt tämän aseman suurimmaksi uhkaajaksi on noussut Kiina, joka on talousmahtina jo etenemässä USA:n rinnalle ja ohitse ja joka vahvistuu koko ajan myös sotilaallisesti. USA:n nykyjohdon tavoitteena on hillitä Kiinan nousua ja siten varmistaa oman etulyöntiaseman säilyminen keinolla millä hyvänsä. Hätäisimpien mielestä USA:n on toimittava niin kauan kun siihen on vielä mahdollisuus.</p><p>Kiinan USA:n taholta saama kohtelu on osaltaan myötävaikuttanut siihen, että maassa neljä vuosikymmentä sitten aloitettu monissa suhteissa huikean tuloksellinen avautumisen ja uudistumisen politiikka on saanut väistyä Xi Jinpingin ajaman autoritaarisen nationalismin tieltä. Nykyisin Kiina pyrkii vahvistamaan asemiaan suurvaltana muun muassa ottamalla hallintaansa läheisiä merialueita, käyttämällä taloudellista valtaansa muiden maiden painostamiseen ja uusien liittolaissuhteiden rakentamiseen, modernisoimalla sotavoimiaan ja harjoittamalla taktista yhteistyötä Venäjän kanssa. Koska Kiina on kuitenkin vasta rakentamassa tulevia valta-asemiaan, se pyrkii toisin kuin Yhdysvallat voittamaan aikaa ja välttämään konflikteja ennen kuin asetelmat ovat muuttuneet sille edullisemmiksi.</p><p>Kauppasodan uuden eskaloitumisen kynnyksellä USA:n ja Kiinan väliset suhteet ovat monilta osin hyvin jännittyneet. Tilannetta ei helpota Huawein rahoitusjohtajan Weng Hua-Wein pidättäminen nöyryyttävästi samaan aikaan kun Xi Jinping neuvotteli Donald Trumpin kanssa Buenos Airesissa tilanteen rauhoittamisesta. USA:n toimeksiannosta Kanadassa toteutettu pidätysoperaatio voi muodostua seurauksiltaan vielä hyvinkin vakavaksi.</p><p>Venäjällä ei ole massiivista ydiniskuvoimaa lukuunottamatta muita resursseja, joilla se kykenisi tosissaan haastamaan USA:n ja Kiinan kaltaisia todellisia suurvaltoja. Toisaalta Kreml pystyy&nbsp; ja on halukas tekemään monenlaista kiusaa muille maille, ja USA:n ja Kiinan keskittyminen toisiinsa antaa sille operatiivista liikkuma-alaa Euroopassa ja Lähi-idässä. Mutta myös tällä alueella Venäjä on opportunistinen toimija, joka pyrkii iskemään mieluiten silloin, kun mahdollinen vastustaja on heikoimmillaan.</p><p>Läntinen Eurooppa on näissä oloissa saanut havaita joutuvansa kantamaan päävastuun Venäjän kurissapitämisestä omalla alueellaan. Läntisen Euroopan maat ovatkin jo heränneet vahvistamaan puolustuskykyään, mutta kylmän sodan päättymisen jälkeisen alasajon jäljiltä riittävän valmiuden saavuttaminen vaatii aikaa. Tilannetta eivät helpota sen paremmin Britannian lähtö EU:sta kuin lisääntyvä poliittinen ja kulttuurinen sisäänpäinkääntyneisyys monissa Euroopan maissa. Venäjä on omalla trollauksellaan lietsonut kumpaakin.</p><p>Tällä hetkellä Ukraina, Itämeren alue ja Balkan lienevät ensisijaisia Kremlin kiikaroinnin kohteita. Kylmiltään Venäjä tuskin kuitenkaan haluaa lähteä liikkeelle. Sille sopisi paremmin kansainvälisen tilanteen kärjistyminen ensin jossakin muualla, jolloin Euroopassakin olisi helpompi operoida muiden kriisien varjossa.</p><p>Tilannetta ei lainkaan helpota se, että nykyisin liikkeellä olevat nationalistit ja itselleen parempia etuuksia vaativat eivät juurikaan enää muista niitä valtavia katastrofeja, joihin vastaavat käytösmallit johtivat viime vuosisadan suursodissa. Omia asemiaan vahtivat kansalliset poliittiset toimijat sysäävät puolestaan mieluiten ihmiskunnan isot yhteiset ongelmat &ndash; kuten etelän köyhyyden, väestönkasvun, resurssien niukentumisen ja luonnon tuhoutumisen &ndash; muiden vastuulle.</p><p>Voimme siten sanoa sytytyslangan palavan jo ilman että juuri kukaan edes yrittäisi repäistä sitä irti. Olisiko vastuullisemmin ajattelevien kansalaisten ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden väliintulon paikka?</p> Vaikka kuinka muuta toivoisi, maailmanpolitiikan tilanne näyttää muuttuvan viikko viikolta vaarallisemmaksi. Edes uuden suursodan syttymistä ei voida enää sulkea pois laskuista.

Donald Trumpin johtama Yhdysvallat ei halua luopua maailman johtavan supervallan asemasta, johon se nousi viimeistään  Neuvostoliiton hajottua. Nyt tämän aseman suurimmaksi uhkaajaksi on noussut Kiina, joka on talousmahtina jo etenemässä USA:n rinnalle ja ohitse ja joka vahvistuu koko ajan myös sotilaallisesti. USA:n nykyjohdon tavoitteena on hillitä Kiinan nousua ja siten varmistaa oman etulyöntiaseman säilyminen keinolla millä hyvänsä. Hätäisimpien mielestä USA:n on toimittava niin kauan kun siihen on vielä mahdollisuus.

Kiinan USA:n taholta saama kohtelu on osaltaan myötävaikuttanut siihen, että maassa neljä vuosikymmentä sitten aloitettu monissa suhteissa huikean tuloksellinen avautumisen ja uudistumisen politiikka on saanut väistyä Xi Jinpingin ajaman autoritaarisen nationalismin tieltä. Nykyisin Kiina pyrkii vahvistamaan asemiaan suurvaltana muun muassa ottamalla hallintaansa läheisiä merialueita, käyttämällä taloudellista valtaansa muiden maiden painostamiseen ja uusien liittolaissuhteiden rakentamiseen, modernisoimalla sotavoimiaan ja harjoittamalla taktista yhteistyötä Venäjän kanssa. Koska Kiina on kuitenkin vasta rakentamassa tulevia valta-asemiaan, se pyrkii toisin kuin Yhdysvallat voittamaan aikaa ja välttämään konflikteja ennen kuin asetelmat ovat muuttuneet sille edullisemmiksi.

Kauppasodan uuden eskaloitumisen kynnyksellä USA:n ja Kiinan väliset suhteet ovat monilta osin hyvin jännittyneet. Tilannetta ei helpota Huawein rahoitusjohtajan Weng Hua-Wein pidättäminen nöyryyttävästi samaan aikaan kun Xi Jinping neuvotteli Donald Trumpin kanssa Buenos Airesissa tilanteen rauhoittamisesta. USA:n toimeksiannosta Kanadassa toteutettu pidätysoperaatio voi muodostua seurauksiltaan vielä hyvinkin vakavaksi.

Venäjällä ei ole massiivista ydiniskuvoimaa lukuunottamatta muita resursseja, joilla se kykenisi tosissaan haastamaan USA:n ja Kiinan kaltaisia todellisia suurvaltoja. Toisaalta Kreml pystyy  ja on halukas tekemään monenlaista kiusaa muille maille, ja USA:n ja Kiinan keskittyminen toisiinsa antaa sille operatiivista liikkuma-alaa Euroopassa ja Lähi-idässä. Mutta myös tällä alueella Venäjä on opportunistinen toimija, joka pyrkii iskemään mieluiten silloin, kun mahdollinen vastustaja on heikoimmillaan.

Läntinen Eurooppa on näissä oloissa saanut havaita joutuvansa kantamaan päävastuun Venäjän kurissapitämisestä omalla alueellaan. Läntisen Euroopan maat ovatkin jo heränneet vahvistamaan puolustuskykyään, mutta kylmän sodan päättymisen jälkeisen alasajon jäljiltä riittävän valmiuden saavuttaminen vaatii aikaa. Tilannetta eivät helpota sen paremmin Britannian lähtö EU:sta kuin lisääntyvä poliittinen ja kulttuurinen sisäänpäinkääntyneisyys monissa Euroopan maissa. Venäjä on omalla trollauksellaan lietsonut kumpaakin.

Tällä hetkellä Ukraina, Itämeren alue ja Balkan lienevät ensisijaisia Kremlin kiikaroinnin kohteita. Kylmiltään Venäjä tuskin kuitenkaan haluaa lähteä liikkeelle. Sille sopisi paremmin kansainvälisen tilanteen kärjistyminen ensin jossakin muualla, jolloin Euroopassakin olisi helpompi operoida muiden kriisien varjossa.

Tilannetta ei lainkaan helpota se, että nykyisin liikkeellä olevat nationalistit ja itselleen parempia etuuksia vaativat eivät juurikaan enää muista niitä valtavia katastrofeja, joihin vastaavat käytösmallit johtivat viime vuosisadan suursodissa. Omia asemiaan vahtivat kansalliset poliittiset toimijat sysäävät puolestaan mieluiten ihmiskunnan isot yhteiset ongelmat – kuten etelän köyhyyden, väestönkasvun, resurssien niukentumisen ja luonnon tuhoutumisen – muiden vastuulle.

Voimme siten sanoa sytytyslangan palavan jo ilman että juuri kukaan edes yrittäisi repäistä sitä irti. Olisiko vastuullisemmin ajattelevien kansalaisten ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden väliintulon paikka?

]]>
33 http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265565-elamme-vaarallisia-aikoja#comments Ulkomaat Sodan uhka Mon, 10 Dec 2018 09:33:42 +0000 Antti Kasvio http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265565-elamme-vaarallisia-aikoja
Ennakkotieto: pääministeri May ei saa enemmistöä parlamentissa http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264229-ennakkotieto-paaministeri-may-ei-saa-enemmisto-parlamentissa <p>Tämähän on kuin parhaassa urheilukilpailussa, jossa annetaan väliaikatietoja.</p><p>The Sun -lehti on <a href="https://www.thesun.co.uk/news/brexit/7744103/dominic-raab-resigns-theresa-may-brexit-deal-protest/">uutisoi,</a> ettei &nbsp;pääministeri &nbsp;Theresa Mayn brexit -sopimusluonnos saa parlamentin enemmistöä taakseen.</p><p>Mutta pidetään vielä kolmea vaihtoehtoa esillä:</p><ol><li><p>parlamentti hyväksyy sopimusluonnoksen</p></li><li><p>Britannia lähtee EU:sta ilman sopimusta</p></li><li><p>Koko brexit peruuntuu, koska Britannian äänestäjiä harhautettiin (myös ulkomaisen tahon toimesta)</p></li></ol><p>P.s. Suomen pääministeri Sipilällä ei ole näköjään avustajakunnassa asian seuraajia, kun hän on julkisuuteen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10510012">ennustanut etukäteen</a> &nbsp;varman näkemyksen.</p><p>&nbsp;</p> Tämähän on kuin parhaassa urheilukilpailussa, jossa annetaan väliaikatietoja.

The Sun -lehti on uutisoi, ettei  pääministeri  Theresa Mayn brexit -sopimusluonnos saa parlamentin enemmistöä taakseen.

Mutta pidetään vielä kolmea vaihtoehtoa esillä:

  1. parlamentti hyväksyy sopimusluonnoksen

  2. Britannia lähtee EU:sta ilman sopimusta

  3. Koko brexit peruuntuu, koska Britannian äänestäjiä harhautettiin (myös ulkomaisen tahon toimesta)

P.s. Suomen pääministeri Sipilällä ei ole näköjään avustajakunnassa asian seuraajia, kun hän on julkisuuteen ennustanut etukäteen  varman näkemyksen.

 

]]>
34 http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264229-ennakkotieto-paaministeri-may-ei-saa-enemmisto-parlamentissa#comments Ulkomaat EU UK Brexit Thu, 15 Nov 2018 13:39:32 +0000 Seppo-Juha Pietikäinen http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264229-ennakkotieto-paaministeri-may-ei-saa-enemmisto-parlamentissa
Välivaalimatka: osa 8 - Taistelu Georgiassa http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263889-valivaalimatka-osa-8-taistelu-georgiassa <p>Välivaalit ovat ohitse mutta Georgiassa vaalitaistelu jatkuu. Republikaanien Brian Kemp ja demokraattien Stacey Abrams ovat käytännössä tasoissa. Kemp on saanut 1.973.876 ääntä ja Abrams 1.910.710 ääntä. Noin 65.000 äänen eroa voitaisiin pitää selkeänä mutta osavaltiossa on vielä paljon laskemattomia ennakkoääniä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kemp on jo julistautunut voittajaksi mutta Abrams ei ole vielä tunnustanut tappiotaan. Hän luottaa siihen, että vielä laskemattomien äänien joukossa olisi riittävästi ääniä hänelle, jotta Kemp ei saavuttaisi 50% äänirajaa. Georgian osavaltion perustuslain mukaan kun tulee järjestää uusintavaalit, mikäli yksikään ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä. Näin Kemp ja Abrams kohtaisivat uudelleen joulukuun 4. päivänä.</p><p>&nbsp;</p><p>Georgian kuvernöörikilpailu on saanut valtakunnallista huomiota, sillä voittaessaan Stacey Abrams olisi ensimmäinen afroamerikkalainen nainen kuvernöörinä. Valtakunnallista huomiota vaalit ovat myös saaneet varsin luovasta vaalilain tulkinnasta, jossa poliittinen moraali ja demokratia on heitetty romukoppaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Republikaanien Brian Kemp on Georgian osavaltion Secretary of State eli meikäläisittäin voitaneen puhua valtiosihteeristä. Hän on osavaltion kolmanneksi korkein virkamies heti kuvernöörin ja varakuvernöörin jälkeen. Valtiosihteerinä Kemp on samalla osavaltion korkein vaaliviranomainen ja vastaa vaalien laillisuudesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Se, että korkein vaaliviranomainen on itse ehdokkaana pitäisi sytyttää sen verran valoja, että hän eroaisi tehtävistään. Tämä kaksoisrooli ei ole kuitenkaan haitannut Brian Kempiä. Kuten häntä ei ole myöskään arveluttanut se, että hän on ehdokkaana tai siis virkamiehenä puhdistanut vaalilistoja eli käytännössä vienyt äänioikeuden tuhansilta afroamerikkalaisilta. Vaalilistojen säännöllinen puhdistaminen toki kuuluu osavaltion hallinnon virallisiin tehtäviin mutta nyt se on tehty aivan poliittisiin perustein.</p><p>&nbsp;</p><p>Tiistain vaalipäivän jälkeen Kemp on jo julistautunut voittajaksi ja yrittänyt saada jopa omaa henkilökuntaansa julistamaan hänet virallisesti voittajaksi. Onneksi osavaltion virkakunnassa on järkevyyttä kuin heidän johtamassaan ja ainakaan vielä osavaltion vaaliviranomaiset eivät ole vahvistaneet tulosta Kempin eduksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Kempin kaksoisrooli muistuttaa hyvin paljon vuoden 2000 presidentinvaaleja Floridassa, jolloin osavaltion valtiosihteeri Katherine Harris oli samalla George W. Bushin Floridan vaalikampanjan vaalipäällikkö. Tässä roolissa hän vahvisti Bushin voiton Floridassa, joka lopulta johti useiden oikeusasteiden kautta Yhdysvaltain korkeimman oikeuden kuuluisaan 5-4 ratkaisuun, jossa Bush voitti Goren Floridassa ja tätä kautta hänet valittiin presidentiksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Kempin kaksoisroolin lisäksi Georgian vaalilait osoittavat kuinka paljon kansalaisen ihonvärillä on merkitystä sen suhteen onko äänestäminen helppoa vai ei. Virallisten henkilökorttien hankkiminen on afroamerikkalaisille kallista ja sunnuntain ollessa afroamerikkalaisten aktiivisin äänestyspäivä, heidän äänestäessään kirkon jälkeen, ovat vaaliviranomaiset sulkeneet useita äänestyspaikkoja sunnuntailta juuri afroamerikkalaisten suosimilta alueilta.</p><p>&nbsp;</p><p>Georgian tilannetta seuratessa tulee mieleen, että Yhdysvaltain kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota demokratian toteutumiseen maan sisällä, eikä olla kiinnostunut niin hanakasti viemään sitä maan ulkopuolelle.</p> Välivaalit ovat ohitse mutta Georgiassa vaalitaistelu jatkuu. Republikaanien Brian Kemp ja demokraattien Stacey Abrams ovat käytännössä tasoissa. Kemp on saanut 1.973.876 ääntä ja Abrams 1.910.710 ääntä. Noin 65.000 äänen eroa voitaisiin pitää selkeänä mutta osavaltiossa on vielä paljon laskemattomia ennakkoääniä.

 

Kemp on jo julistautunut voittajaksi mutta Abrams ei ole vielä tunnustanut tappiotaan. Hän luottaa siihen, että vielä laskemattomien äänien joukossa olisi riittävästi ääniä hänelle, jotta Kemp ei saavuttaisi 50% äänirajaa. Georgian osavaltion perustuslain mukaan kun tulee järjestää uusintavaalit, mikäli yksikään ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä. Näin Kemp ja Abrams kohtaisivat uudelleen joulukuun 4. päivänä.

 

Georgian kuvernöörikilpailu on saanut valtakunnallista huomiota, sillä voittaessaan Stacey Abrams olisi ensimmäinen afroamerikkalainen nainen kuvernöörinä. Valtakunnallista huomiota vaalit ovat myös saaneet varsin luovasta vaalilain tulkinnasta, jossa poliittinen moraali ja demokratia on heitetty romukoppaan.

 

Republikaanien Brian Kemp on Georgian osavaltion Secretary of State eli meikäläisittäin voitaneen puhua valtiosihteeristä. Hän on osavaltion kolmanneksi korkein virkamies heti kuvernöörin ja varakuvernöörin jälkeen. Valtiosihteerinä Kemp on samalla osavaltion korkein vaaliviranomainen ja vastaa vaalien laillisuudesta.

 

Se, että korkein vaaliviranomainen on itse ehdokkaana pitäisi sytyttää sen verran valoja, että hän eroaisi tehtävistään. Tämä kaksoisrooli ei ole kuitenkaan haitannut Brian Kempiä. Kuten häntä ei ole myöskään arveluttanut se, että hän on ehdokkaana tai siis virkamiehenä puhdistanut vaalilistoja eli käytännössä vienyt äänioikeuden tuhansilta afroamerikkalaisilta. Vaalilistojen säännöllinen puhdistaminen toki kuuluu osavaltion hallinnon virallisiin tehtäviin mutta nyt se on tehty aivan poliittisiin perustein.

 

Tiistain vaalipäivän jälkeen Kemp on jo julistautunut voittajaksi ja yrittänyt saada jopa omaa henkilökuntaansa julistamaan hänet virallisesti voittajaksi. Onneksi osavaltion virkakunnassa on järkevyyttä kuin heidän johtamassaan ja ainakaan vielä osavaltion vaaliviranomaiset eivät ole vahvistaneet tulosta Kempin eduksi.

 

Kempin kaksoisrooli muistuttaa hyvin paljon vuoden 2000 presidentinvaaleja Floridassa, jolloin osavaltion valtiosihteeri Katherine Harris oli samalla George W. Bushin Floridan vaalikampanjan vaalipäällikkö. Tässä roolissa hän vahvisti Bushin voiton Floridassa, joka lopulta johti useiden oikeusasteiden kautta Yhdysvaltain korkeimman oikeuden kuuluisaan 5-4 ratkaisuun, jossa Bush voitti Goren Floridassa ja tätä kautta hänet valittiin presidentiksi.

 

Kempin kaksoisroolin lisäksi Georgian vaalilait osoittavat kuinka paljon kansalaisen ihonvärillä on merkitystä sen suhteen onko äänestäminen helppoa vai ei. Virallisten henkilökorttien hankkiminen on afroamerikkalaisille kallista ja sunnuntain ollessa afroamerikkalaisten aktiivisin äänestyspäivä, heidän äänestäessään kirkon jälkeen, ovat vaaliviranomaiset sulkeneet useita äänestyspaikkoja sunnuntailta juuri afroamerikkalaisten suosimilta alueilta.

 

Georgian tilannetta seuratessa tulee mieleen, että Yhdysvaltain kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota demokratian toteutumiseen maan sisällä, eikä olla kiinnostunut niin hanakasti viemään sitä maan ulkopuolelle.

]]>
1 http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263889-valivaalimatka-osa-8-taistelu-georgiassa#comments Ulkomaat Demokraatit Georgia Republikaanit Välivaalit Fri, 09 Nov 2018 05:47:29 +0000 Jani Kokko http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263889-valivaalimatka-osa-8-taistelu-georgiassa
Tasapeli USA:ssa – vaalikamppailu jatkuu armottomana http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263792-tasapeli-usassa-vaalikamppailu-jatkuu-armottomana <p>USA:n välivaalien tulos näyttää olevan kummallinen tasapeli, jossa läntinen suurvalta jakaantui monella eri tavalla.</p><p>Ensiksi, kumpikaan puoli ei selvästi voittanut. Vaaleista ei tullut &rdquo;vastarintaliikkeen&rdquo; juhlaa kuten demokraatit halusivat eikä Trump kyennyt saamaan omalla aggressiivisella charmillaan vastustajiaan kumoon.</p><p>Toiseksi, kun yleensä vaalien tuloksen pitäisi tarjota mahdollisuus jonkinlaiseen rauhalliseen yhteistyöhön, niin nämä vaalit kärjistivät ja kuumensivat tilannetta. Edustajainhuone aikoo ottaa nyt tiukan asenteen istuvaan presidenttiin; se aikoo jahdata presidenttiä verenmaku suussa ja asenteella, että &rdquo;nyt ei olla mukavia eikä tehdä yhteistyötä&rdquo;.</p><p><strong>Etelä republikaaneille</strong></p><p>Edustajainhuoneen demokraattienemmistö tuli itärannikolta, Kaliforniasta ja ennen kaikkea vähemmistöiltä, nuorilta ja naisilta. Nämä kaikki olivat jo kaksi vuotta sitten Trumpin ongelmana mutta nyt kylmä tuuli puhaltaa entistä kovempaa.</p><p>Demokraattien voitto ei ole kuitenkaan niin kovin selvä kuin ajateltiin. Trumpin rämäkkä kampanja siirtolaisia vastaan ja tuotannollisen talouden puolesta mobilisoi selvästi ihmisiä esimerkiksi Indianassa, Missourissa ja Pohjois-Dakotassa, Tennesseessä ja tietenkin Texasissa. Etenkin etelässä - niin maalla kuin kaupungeissakin. Erityisesti senaatinvaaleissa, joissa Trump oli eniten henkilökohtaisesti läsnä, hänen kampanjointinsa tehosi.</p><p>Edustajanhuoneen demokraattimenestys oli odotettu. Sinne tuli nyt ennätysmäärä demokraattinaisia. Kyseinen elin ei kuitenkaan oikein sovi &rdquo;presidentin-metsästykseen&rdquo; sillä valtaoikeuksiltaan suurempi senaatti on nyt tukevasti republikaanien hallussa. Jopa niin, että sinne tuli paitsi enemmän, myös luotettavampia ja presidentistä riippuvaisempia republikaanisenaattoreja. Senaatti on nyt tiukasti &rdquo;Trumpin taskussa&rdquo; ja nimitykset tapahtuvat sen kautta. Trump voi muovailla USA:n tulevaisuutta niiden kautta haluamaansa suuntaan.</p><p><strong>Naiset ja nuoret demokraateille</strong></p><p>Republikaanien ei kannata kuitenkaan juhlia kovasti tätä, sillä tuloksessa oli muutamia hälyttäviä merkkejä. Ensiksi, vastapuoli sai 4 uutta kuvernöörinpestiä itselleen. Esimerkiksi demokraattien <em>Laura Kelly</em> Kansasissa päihitti republikaanien <em>Kris Kobachin</em> vaikka Trump erityisesti valitsi hänet ja suosi häntä. Samoin Wisconsinissa demokraattien <em>Tony Evers</em> voitti selvästi republikaanien &rdquo;tähden&rdquo; <em>Scott Walkerin</em>.</p><p>Yleisvaikutelman mukaan demokraatit juhlivat suurissa kaupungeissa, kun taas maaseutu ja provinssikaupungit &nbsp;jäi republikaaneille. Kuten mainittu: nuoret ja vähemmistöt äänestivät selvästi presidenttiä vastaan kun taas vanhat olivat istuvan presidentin kannalla. Erityisesti nuoret ovat nyt Valkoista Taloa vastaan. Tosimielessä.</p><p><strong>Kolea poliittinen tulevaisuus?</strong></p><p>Vaalit olivat kalliit ja raskaat molemmille puolueille.</p><p>Vaalikamppailu ei oikein ratkaissut asioita ja edessä yhä jyrkempää ja raivoisampaa intrigointia uusiin presidentinvaaleihin saakka.&nbsp; Eikä se tietenkään tule rajoittumaan sisäpolitiikkaan. Suurvallan sisäisissä kriiseissä ulkopolitiikasta tulee lyömäase niihin.</p><p>Kuten Washington Post totesi, äänestäjät olivat vihaisia mutta hajaantuneita. Usko äänestämiseen oli kuitenkin kova sillä äänestysprosentti nousi (<a href="https://www.washingtonpost.com/politics/midterm-voters-are-angry-and-divided-but-still-believe-in-the-power-of-the-vote/2018/11/06/cf8e962a-dfa8-11e8-b3f0-62607289efee_story.html?utm_term=.27869b8fd312">https://www.washingtonpost.com/politics/midterm-voters-are-angry-and-divided-but-still-believe-in-the-power-of-the-vote/2018/11/06/cf8e962a-dfa8-11e8-b3f0-62607289efee_story.html?utm_term=.27869b8fd312</a>).</p><p>Trump ei kykene nyt oikein saamaan lakeja lävitse. Näyttää siltä, että mikään lainsäädäntöhanke ei voi edetä ilman tukea edustajainhuoneesta ja maata hallitaan &rdquo;hallinnollisilla määräyksillä&rdquo;.</p><p>Samaan aikaan tavalliset ihmiset pohdiskelevat ennen kaikkea taloudellista tulevaisuuttaan. Suurin osa haluaisi lopettaa loanheiton ja nimittelyn. Trumpin henkilö tietysti herättää valtavasti tunteita. Kompromisseihin ja rakentavaan keskusteluun uskovia poliitikkoja on yhä vähemmän.</p><p><strong>Mitä me voisimme ottaa opiksi USA:sta? Kolme pointtia a la Stubb</strong></p><p>Suomi tulee onneksi aina jälkijunassa.</p><p>Mutta ongelmana on se, että me kykenemme hyvin harvoin muuttamaan maailmalla nähtyä suuntaa. Tuloksena maamme jämähtää muualla tehtyihin ongelmiin eikä kykene pro-aktiiviseen toimintaan.</p><p>Ja sitten wanhan suomalaisen perinteen mukaan istumme wanhoissa soissa seuraavat 10 vuotta &ndash; ennen kuin saamme uuden mantran ulkomailta.</p><p>Ehkä se suurin asia mitä me voisimme oppia on, että on palattava perusasioihin.</p><p>Alex Stubbin kunniaksi laitan nyt &rdquo;kolme pointtia&rdquo;.</p><p><u>Ensiksi, valta kuuluu kansalle ja sillä on oikeus protestiin. </u></p><p><u>Toiseksi, median ei pitäisi nousta &rdquo;hyvä-kapellimestariksi&rdquo; vaan sen pitäisi toimia oikean, reilun ja tasapuolisen informaation jakajana. Medialla on suuri rooli siinä, että se ala &rdquo;liehumaan kentällä&rdquo; tai &rdquo;supistamaan väärien ihmisten liikkuma-alaa&rdquo; vaan että se pyrkii syvemmin ja tarkemmin toimimaan tiedonvälittäjänä.</u></p><p><u>Kolmanneksi, nyt olisi aika unohtaa juuri maailmalta opittu syväpöyristymisen taito ja mennä politiikan asiakysymyksiin.</u></p><p>Arto Luukkanen&nbsp;</p> USA:n välivaalien tulos näyttää olevan kummallinen tasapeli, jossa läntinen suurvalta jakaantui monella eri tavalla.

Ensiksi, kumpikaan puoli ei selvästi voittanut. Vaaleista ei tullut ”vastarintaliikkeen” juhlaa kuten demokraatit halusivat eikä Trump kyennyt saamaan omalla aggressiivisella charmillaan vastustajiaan kumoon.

Toiseksi, kun yleensä vaalien tuloksen pitäisi tarjota mahdollisuus jonkinlaiseen rauhalliseen yhteistyöhön, niin nämä vaalit kärjistivät ja kuumensivat tilannetta. Edustajainhuone aikoo ottaa nyt tiukan asenteen istuvaan presidenttiin; se aikoo jahdata presidenttiä verenmaku suussa ja asenteella, että ”nyt ei olla mukavia eikä tehdä yhteistyötä”.

Etelä republikaaneille

Edustajainhuoneen demokraattienemmistö tuli itärannikolta, Kaliforniasta ja ennen kaikkea vähemmistöiltä, nuorilta ja naisilta. Nämä kaikki olivat jo kaksi vuotta sitten Trumpin ongelmana mutta nyt kylmä tuuli puhaltaa entistä kovempaa.

Demokraattien voitto ei ole kuitenkaan niin kovin selvä kuin ajateltiin. Trumpin rämäkkä kampanja siirtolaisia vastaan ja tuotannollisen talouden puolesta mobilisoi selvästi ihmisiä esimerkiksi Indianassa, Missourissa ja Pohjois-Dakotassa, Tennesseessä ja tietenkin Texasissa. Etenkin etelässä - niin maalla kuin kaupungeissakin. Erityisesti senaatinvaaleissa, joissa Trump oli eniten henkilökohtaisesti läsnä, hänen kampanjointinsa tehosi.

Edustajanhuoneen demokraattimenestys oli odotettu. Sinne tuli nyt ennätysmäärä demokraattinaisia. Kyseinen elin ei kuitenkaan oikein sovi ”presidentin-metsästykseen” sillä valtaoikeuksiltaan suurempi senaatti on nyt tukevasti republikaanien hallussa. Jopa niin, että sinne tuli paitsi enemmän, myös luotettavampia ja presidentistä riippuvaisempia republikaanisenaattoreja. Senaatti on nyt tiukasti ”Trumpin taskussa” ja nimitykset tapahtuvat sen kautta. Trump voi muovailla USA:n tulevaisuutta niiden kautta haluamaansa suuntaan.

Naiset ja nuoret demokraateille

Republikaanien ei kannata kuitenkaan juhlia kovasti tätä, sillä tuloksessa oli muutamia hälyttäviä merkkejä. Ensiksi, vastapuoli sai 4 uutta kuvernöörinpestiä itselleen. Esimerkiksi demokraattien Laura Kelly Kansasissa päihitti republikaanien Kris Kobachin vaikka Trump erityisesti valitsi hänet ja suosi häntä. Samoin Wisconsinissa demokraattien Tony Evers voitti selvästi republikaanien ”tähden” Scott Walkerin.

Yleisvaikutelman mukaan demokraatit juhlivat suurissa kaupungeissa, kun taas maaseutu ja provinssikaupungit  jäi republikaaneille. Kuten mainittu: nuoret ja vähemmistöt äänestivät selvästi presidenttiä vastaan kun taas vanhat olivat istuvan presidentin kannalla. Erityisesti nuoret ovat nyt Valkoista Taloa vastaan. Tosimielessä.

Kolea poliittinen tulevaisuus?

Vaalit olivat kalliit ja raskaat molemmille puolueille.

Vaalikamppailu ei oikein ratkaissut asioita ja edessä yhä jyrkempää ja raivoisampaa intrigointia uusiin presidentinvaaleihin saakka.  Eikä se tietenkään tule rajoittumaan sisäpolitiikkaan. Suurvallan sisäisissä kriiseissä ulkopolitiikasta tulee lyömäase niihin.

Kuten Washington Post totesi, äänestäjät olivat vihaisia mutta hajaantuneita. Usko äänestämiseen oli kuitenkin kova sillä äänestysprosentti nousi (https://www.washingtonpost.com/politics/midterm-voters-are-angry-and-divided-but-still-believe-in-the-power-of-the-vote/2018/11/06/cf8e962a-dfa8-11e8-b3f0-62607289efee_story.html?utm_term=.27869b8fd312).

Trump ei kykene nyt oikein saamaan lakeja lävitse. Näyttää siltä, että mikään lainsäädäntöhanke ei voi edetä ilman tukea edustajainhuoneesta ja maata hallitaan ”hallinnollisilla määräyksillä”.

Samaan aikaan tavalliset ihmiset pohdiskelevat ennen kaikkea taloudellista tulevaisuuttaan. Suurin osa haluaisi lopettaa loanheiton ja nimittelyn. Trumpin henkilö tietysti herättää valtavasti tunteita. Kompromisseihin ja rakentavaan keskusteluun uskovia poliitikkoja on yhä vähemmän.

Mitä me voisimme ottaa opiksi USA:sta? Kolme pointtia a la Stubb

Suomi tulee onneksi aina jälkijunassa.

Mutta ongelmana on se, että me kykenemme hyvin harvoin muuttamaan maailmalla nähtyä suuntaa. Tuloksena maamme jämähtää muualla tehtyihin ongelmiin eikä kykene pro-aktiiviseen toimintaan.

Ja sitten wanhan suomalaisen perinteen mukaan istumme wanhoissa soissa seuraavat 10 vuotta – ennen kuin saamme uuden mantran ulkomailta.

Ehkä se suurin asia mitä me voisimme oppia on, että on palattava perusasioihin.

Alex Stubbin kunniaksi laitan nyt ”kolme pointtia”.

Ensiksi, valta kuuluu kansalle ja sillä on oikeus protestiin.

Toiseksi, median ei pitäisi nousta ”hyvä-kapellimestariksi” vaan sen pitäisi toimia oikean, reilun ja tasapuolisen informaation jakajana. Medialla on suuri rooli siinä, että se ala ”liehumaan kentällä” tai ”supistamaan väärien ihmisten liikkuma-alaa” vaan että se pyrkii syvemmin ja tarkemmin toimimaan tiedonvälittäjänä.

Kolmanneksi, nyt olisi aika unohtaa juuri maailmalta opittu syväpöyristymisen taito ja mennä politiikan asiakysymyksiin.

Arto Luukkanen 

]]>
77 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263792-tasapeli-usassa-vaalikamppailu-jatkuu-armottomana#comments Ulkomaat Donald Trump Suomenidea USA:n vaalit Wed, 07 Nov 2018 08:53:49 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263792-tasapeli-usassa-vaalikamppailu-jatkuu-armottomana
Edustajainhuone demokraateille, senaatti republikaaneille http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263785-edustajainhuone-demokraateille-senaatti-republikaaneille <p>USA:n välivaaleissa on käymässä ennusteiden mukaisesti:</p><p>Edustajainhuone demokraateille, senaatti republikaaneille. Noin ennustavat mm. CNN ja Fox News</p><p><a href="https://edition.cnn.com/politics/live-news/election-day-2018/index.html">CNN</a> &nbsp;&nbsp;&nbsp;<a href="https://www.foxnews.com/politics/polls-close-in-six-states-as-dems-look-for-telltale-signs-of-potential-blue-wave">FOX News</a> &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;<a href="https://www.washingtonpost.com/politics/midterm-elections-voters-head-to-the-polls-with-control-of-congress-at-stake/2018/11/06/26931840-e14a-11e8-b759-3d88a5ce9e19_story.html?utm_term=.3af57537cd2e">WP</a> &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;<a href="https://www.nytimes.com/interactive/2018/11/06/us/elections/results-house-elections.html">NYT</a></p><p>Äänestyskoneiden epäkunnosta - jälleen kerran - on raportoitu monissa äänestyspaikoissa.&nbsp;</p><p>****</p><p><a href="http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263674-kaventuuko-usan-valivaaleissa-istuvan-presidentin-valta"><strong>Kaventuuko USA:n välivaaleissa istuvan presidentin valta ?</strong></a></p><p>&nbsp;</p><p>P.s. Tänään alkaa&nbsp;<a href="https://www.verkkouutiset.fi/jattilista-euroopan-johtajia-he-puhuvat-helsingin-jattikongressissa/">Euroopan kansanpuolueen</a>&nbsp; kokous Helsingissä, joka saanee mediassa&nbsp; melkoista huomiota</p><p>&nbsp;</p> USA:n välivaaleissa on käymässä ennusteiden mukaisesti:

Edustajainhuone demokraateille, senaatti republikaaneille. Noin ennustavat mm. CNN ja Fox News

CNN    FOX News       WP     NYT

Äänestyskoneiden epäkunnosta - jälleen kerran - on raportoitu monissa äänestyspaikoissa. 

****

Kaventuuko USA:n välivaaleissa istuvan presidentin valta ?

 

P.s. Tänään alkaa Euroopan kansanpuolueen  kokous Helsingissä, joka saanee mediassa  melkoista huomiota

 

]]>
43 http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263785-edustajainhuone-demokraateille-senaatti-republikaaneille#comments Ulkomaat USA:n välivaalit 2018 Wed, 07 Nov 2018 04:14:17 +0000 Seppo-Juha Pietikäinen http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263785-edustajainhuone-demokraateille-senaatti-republikaaneille
Huominen on iso päivä USA:ssa http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263693-huominen-on-iso-paiva-usassa <p>USA:n huomisten välivaalien tuloksen ennustaminen on vaikeaa. Todennäköisintä on senaatin enemmistön säilyminen republikaaneilla ja edustajainhuoneen siirtyminen demokraateille, mutta muutkin vaihtoehdot ovat mahdollisia.</p><p>Kaksi asiaa tiedämme silti jo nyt. Vaalitulos vaikuttaa oleellisesti presidentti Trumpin toimintamahdollisuuksiin hänen jäljellä olevan virkakautensa aikana. Lisäksi heti ääntenlaskennan selvittyä koko Yhdysvaltojen poliittinen elämä ryhtyy kaksi vuotta kestävään raivokkaaseen kamppailuun vuoden 2020 presidentinvaalin voitosta.</p><p>Tilanne muuttuisi Trumpin kannalta hankalaksi jo demokraattien saavuttaessa enemmistön edustajainhuoneessa. Trump pakotettaisiin todennäköisesti julkistamaan verotietonsa ja hänen lähipiirinsä Venäjä-yhteyksiin kohdistuva tutkinta voisi johtaa viraltapanosyytöksiin. Republikaanien puolesta täysillä kampanjoinut Trump saisi häviäjän leiman niskaansa. Opportunistisuudestaan huolimatta Trump tuskin onnistuisi rakentamaan puoluerajat ylittävää yhteistyötä joitakin hänen politiikkansa osia kannattavien demokraattien kanssa.</p><p>Poliittisten päätösten tekeminen ja maan käytännön hallitseminen muodostuisi todennäköisesti vaikeaksi Valkoisen talon ja kongressin kamarien välisten neuvottelujen ajautuessa säännönmukaisesti takalukkoon. Lukkojen avaaminen jäisi lähinnä vastuullisimpien demokraattien ja republikaanien tehtäväksi, kun taas Trump ajautuisi entistä useammin häntä taitavampien poliitikkojen käymien neuvottelujen sivustakatsojaksi.</p><p>Siten tämän asetelman vallitessa kesällä 2020 74 vuotta täyttävän ja jo nyt selvistä vanhuudenoireista kärsivän presidentin nykyinen kausi voi hyvin jäädä hänen viimeisekseen. Ja se voi päättyä ennen aikojaankin.</p><p>Entä jos republikaanit onnistuvat säilyttämään enemmistönsä kongressin molemmissa kamareissa? Tämä saisi Trumpin rehvastelemaan ainutlaatuisena voittajana vähintäänkin seuraavien kahden vuoden ajan. Venäjä-yhteyksien tutkinta lopetettaisiin, oikeusministeri Jeff Sessions ja puolustusministeri James Mattis todennäköisesti menettäisivät paikkansa ja Trump aloittaisi täysillä republikaanien koneiston tukemana kampanjansa vuoden 2020 presidentinvaalin voittamiseksi.</p><p>Kampanjointi ei pysyisi demokratian normaalien pelisääntöjen rajoissa, vaan se tulisi sisältämään entistä rajumpia hyökkäyksiä riippumattomia tiedotusvälineitä vastaan sekä monenlaisia temppuja pienituloisten ja vähemmistöihin kuuluvien äänestysmahdollisuuksien rajoittamiseksi. Presidentti fanaattisine tukijoineen voisivat lietsoa yhteiskunnallisia vastakkainasetteluja tavoilla, jotka kasvattaisivat poliittisen väkivallan vielä nykyistä paljon suurempiin mittasuhteisiin.</p><p>Samankaltaisiin menettelytapoihin saatetaan toki turvautua siinäkin tapauksessa, että demokraatit selviävät välivaalin voittajaksi, Hallintokoneiston alistaminen niiden välikappaleeksi tulisi kuitenkin silloin vaikeammaksi.</p><p>Keskiviikkona tiedämme paremmin, minkätyyppisiin uomiin asiat lähtevät virtaamaan Atlantin toisella puolella.</p> USA:n huomisten välivaalien tuloksen ennustaminen on vaikeaa. Todennäköisintä on senaatin enemmistön säilyminen republikaaneilla ja edustajainhuoneen siirtyminen demokraateille, mutta muutkin vaihtoehdot ovat mahdollisia.

Kaksi asiaa tiedämme silti jo nyt. Vaalitulos vaikuttaa oleellisesti presidentti Trumpin toimintamahdollisuuksiin hänen jäljellä olevan virkakautensa aikana. Lisäksi heti ääntenlaskennan selvittyä koko Yhdysvaltojen poliittinen elämä ryhtyy kaksi vuotta kestävään raivokkaaseen kamppailuun vuoden 2020 presidentinvaalin voitosta.

Tilanne muuttuisi Trumpin kannalta hankalaksi jo demokraattien saavuttaessa enemmistön edustajainhuoneessa. Trump pakotettaisiin todennäköisesti julkistamaan verotietonsa ja hänen lähipiirinsä Venäjä-yhteyksiin kohdistuva tutkinta voisi johtaa viraltapanosyytöksiin. Republikaanien puolesta täysillä kampanjoinut Trump saisi häviäjän leiman niskaansa. Opportunistisuudestaan huolimatta Trump tuskin onnistuisi rakentamaan puoluerajat ylittävää yhteistyötä joitakin hänen politiikkansa osia kannattavien demokraattien kanssa.

Poliittisten päätösten tekeminen ja maan käytännön hallitseminen muodostuisi todennäköisesti vaikeaksi Valkoisen talon ja kongressin kamarien välisten neuvottelujen ajautuessa säännönmukaisesti takalukkoon. Lukkojen avaaminen jäisi lähinnä vastuullisimpien demokraattien ja republikaanien tehtäväksi, kun taas Trump ajautuisi entistä useammin häntä taitavampien poliitikkojen käymien neuvottelujen sivustakatsojaksi.

Siten tämän asetelman vallitessa kesällä 2020 74 vuotta täyttävän ja jo nyt selvistä vanhuudenoireista kärsivän presidentin nykyinen kausi voi hyvin jäädä hänen viimeisekseen. Ja se voi päättyä ennen aikojaankin.

Entä jos republikaanit onnistuvat säilyttämään enemmistönsä kongressin molemmissa kamareissa? Tämä saisi Trumpin rehvastelemaan ainutlaatuisena voittajana vähintäänkin seuraavien kahden vuoden ajan. Venäjä-yhteyksien tutkinta lopetettaisiin, oikeusministeri Jeff Sessions ja puolustusministeri James Mattis todennäköisesti menettäisivät paikkansa ja Trump aloittaisi täysillä republikaanien koneiston tukemana kampanjansa vuoden 2020 presidentinvaalin voittamiseksi.

Kampanjointi ei pysyisi demokratian normaalien pelisääntöjen rajoissa, vaan se tulisi sisältämään entistä rajumpia hyökkäyksiä riippumattomia tiedotusvälineitä vastaan sekä monenlaisia temppuja pienituloisten ja vähemmistöihin kuuluvien äänestysmahdollisuuksien rajoittamiseksi. Presidentti fanaattisine tukijoineen voisivat lietsoa yhteiskunnallisia vastakkainasetteluja tavoilla, jotka kasvattaisivat poliittisen väkivallan vielä nykyistä paljon suurempiin mittasuhteisiin.

Samankaltaisiin menettelytapoihin saatetaan toki turvautua siinäkin tapauksessa, että demokraatit selviävät välivaalin voittajaksi, Hallintokoneiston alistaminen niiden välikappaleeksi tulisi kuitenkin silloin vaikeammaksi.

Keskiviikkona tiedämme paremmin, minkätyyppisiin uomiin asiat lähtevät virtaamaan Atlantin toisella puolella.

]]>
11 http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263693-huominen-on-iso-paiva-usassa#comments Ulkomaat USA:n vaalit Mon, 05 Nov 2018 10:39:44 +0000 Antti Kasvio http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263693-huominen-on-iso-paiva-usassa
Nicaraguan ja Keski-Amerikan siirtolaiskriisistä http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263652-nicaraguan-ja-keski-amerikan-siirtolaiskriisista <p>Nicaraguan ja Kekis-Amerikan siirtolaiskriisille ei näy loppua. Ensin kerron vähän Nicaraguasta. Ortegan hallinto jatkaa laittomia pidätyksiä ja on kieltänyt kaikenlaiset mielenosoitukset.</p><p>Nyt pyhäinpäivänä (Nicaraguassa se on 2.11.) poliisit vahtivat eri hautausmailla, ettei olisi protesteja mielenosoituksissa kuolleiden hautojen luona. Erässä managualaisessa hautausmaalla yksi iäkäs maratonaari oli saapunut Nicaraguan lipun kanssa kunnioittamaan menehtyneitä. Poliisit <a href="https://www.youtube.com/watch?v=nYUXNImueA8">vievät taas Alex Vanegan </a>vankilaan. Sama herra on joutunut toistuvasti Ortegan poliisien pidättämäksi. Syynä on Nicaraguan lipun kantaminen ja se, että Alex Vanega sanoi juoksevansa jotta Ortega luopuisi vallasta.</p><p>Nicaraguasta on tulossa samanlainen valtio kuin Venezuelasta, jossa tilaa on vain hallinnon kannattajille. Ortegan hallinto syrjii kansalaisia, ja siksi ei voi ihmetellä, miksi Hondurasista Yhdysvaltoihin kävelevässä karavaanissa on useita nicaragualaisia, jotka pakenevat Ortegan hirmuhallintoa. Arvioiden mukaan karavaani on jo matkalla Meksikoon Veracruzin osavaltiossa ( katso kuvassa olevaa karttaa).</p><p>Meksikon tilanne on hankala myös sisäpolitiikan takia. Väistyvä presidentti Enrique Peña Nieto on ilmoittanut &quot;<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10482725">Olet kotona&quot;</a> -ohjelmastaan, jolla marssijoille tai kävelijöille annetaisiin oleskelulupia Meksikoon. Kulkueessa olevat ovat kuitenkin sanoneet, että<a href="https://peru21.pe/mundo/caravana-migrantes-2018-vivo-online-avanzan-migrantes-hondurenos-estados-unidos-caravana-migrantes-hondurenos-caravan-of-migrants-donald-trump-migrant-caravan-noticias-caravana-migrantes-directo-mexico-honduras-peru-437928"> Peña Nieton ohjelma ei puutu niihin syihin, miksi ihmiset päättivät lähteä omasta maastaan.</a> Sen lisäksi raportoidaan, että Meksikon maahanmuuttoviranomaiset painostavat jatkuvasti marssijoita palaamaan takaisin.&nbsp; Ensimmäinen päivä joulukuuta valta vaihtuu Meksikossa. Tuleva presidentti Andrés Manuel López Obradorin maahanmuuttopolitiikka on vielä auki. AMLO on kuitenkin jo nyt sanonut, että Meksiko tarjoaa kulkijoille työoleskelulupia.</p><p>Meksikossa mielipide on jakautunut. Osa meksikolaisista on sitä mieltä, että Keski-Amerikan pohjoiskolmioista (Hondurasista, El Salvadorista ja Guatemalasta) tulevat ovat samassa asemassa kuin meksikolaiset itse ja heidän pitäisi auttaa. Ovathan kaikki keski-amerikkalaiset Trumpin ja Trumpin kannattajien silmissä samanlaisia &quot;rikollisia&quot;. Toiset meksikolaiset taas sanovat, että karavaanissa olevat rikkovat Meksikon suvereniteettia, ja heidät pitäisi karkottaa maasta. Kaikki meksikolaiset, joita olen kuunnellut erilaisissa television keskusteluohjelmissa sanovat kuitenkin, että Meksiko ei tule olla omalla maahanmuuttopolitiikallaan se muuri, josta Trump unelmoi. Parasta Trumpille olisi, että Guatemala ja Meksiko toimisivat eräänläisinä muureina etelästä tulevalle maahanmuuttovirralle.</p><p>Nykyisen karavaanin erkoisuus on siinä, että sen volyymi on yllättänyt kaikki, mutta vuosien varrella ja jatkuvasti ihmiset ovat matkustaneet muista Amerikan maista ja Afrikastakin Meksikon halki Yhdysvaltoihin.</p><p>Meksikko ja muut Keski-Amerikan maat ovat kovien haasteiden edessä. Kyseisillä mailla on heikko siirtolaispolitiikka tai sitä ei ole lainkaan. Paras siirtolaispolitiikka on etupäässä oikeudenmukaisilla yhteiskunnilla, joilla jokaisella kansalaisella on mahdollisuuksia tulla toimeen. Viimeisten kymmenen vuoden aikana Keski-Amerikan maissa rikkaat ovat rikastuneet myös Yhdysvallan taloudellisella avustuksella ja köyhät köyhtyneet. Yhdysvallat ovat tukeneet vallassa olevaa eliittiä, joka on ollut kiinnostunut omien intressiensä parantamisesta mutta ei oman maan kehittämisestä.</p><p>Keski-Amerikan siirtolaisongelmaa ei ratkaista aseilla tai ainoastaan huumeidenvastaisella sodalla, vaan vahvoilla yhteiskunnallisilla muutoksilla, jossa aidolla demokratialla ja korruption vastaisella työllä on suuri merkitys.</p><p>Uusi karavaani on jo lähtenyt matkaan. Guatemalassa asuu 16,2 miljoonaa asukasta, El Salvadorissa 6,5 miljoonaa, Hondurasista 8,7 miljoonaa ja Nicaraguassa 5, 8 miljoonaa. 4 tai 5 tuhatta kävelijää on pieni määrä, mutta tarpeeksi suuri Trumpin vaalikampanjan välineeksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nicaraguan ja Kekis-Amerikan siirtolaiskriisille ei näy loppua. Ensin kerron vähän Nicaraguasta. Ortegan hallinto jatkaa laittomia pidätyksiä ja on kieltänyt kaikenlaiset mielenosoitukset.

Nyt pyhäinpäivänä (Nicaraguassa se on 2.11.) poliisit vahtivat eri hautausmailla, ettei olisi protesteja mielenosoituksissa kuolleiden hautojen luona. Erässä managualaisessa hautausmaalla yksi iäkäs maratonaari oli saapunut Nicaraguan lipun kanssa kunnioittamaan menehtyneitä. Poliisit vievät taas Alex Vanegan vankilaan. Sama herra on joutunut toistuvasti Ortegan poliisien pidättämäksi. Syynä on Nicaraguan lipun kantaminen ja se, että Alex Vanega sanoi juoksevansa jotta Ortega luopuisi vallasta.

Nicaraguasta on tulossa samanlainen valtio kuin Venezuelasta, jossa tilaa on vain hallinnon kannattajille. Ortegan hallinto syrjii kansalaisia, ja siksi ei voi ihmetellä, miksi Hondurasista Yhdysvaltoihin kävelevässä karavaanissa on useita nicaragualaisia, jotka pakenevat Ortegan hirmuhallintoa. Arvioiden mukaan karavaani on jo matkalla Meksikoon Veracruzin osavaltiossa ( katso kuvassa olevaa karttaa).

Meksikon tilanne on hankala myös sisäpolitiikan takia. Väistyvä presidentti Enrique Peña Nieto on ilmoittanut "Olet kotona" -ohjelmastaan, jolla marssijoille tai kävelijöille annetaisiin oleskelulupia Meksikoon. Kulkueessa olevat ovat kuitenkin sanoneet, että Peña Nieton ohjelma ei puutu niihin syihin, miksi ihmiset päättivät lähteä omasta maastaan. Sen lisäksi raportoidaan, että Meksikon maahanmuuttoviranomaiset painostavat jatkuvasti marssijoita palaamaan takaisin.  Ensimmäinen päivä joulukuuta valta vaihtuu Meksikossa. Tuleva presidentti Andrés Manuel López Obradorin maahanmuuttopolitiikka on vielä auki. AMLO on kuitenkin jo nyt sanonut, että Meksiko tarjoaa kulkijoille työoleskelulupia.

Meksikossa mielipide on jakautunut. Osa meksikolaisista on sitä mieltä, että Keski-Amerikan pohjoiskolmioista (Hondurasista, El Salvadorista ja Guatemalasta) tulevat ovat samassa asemassa kuin meksikolaiset itse ja heidän pitäisi auttaa. Ovathan kaikki keski-amerikkalaiset Trumpin ja Trumpin kannattajien silmissä samanlaisia "rikollisia". Toiset meksikolaiset taas sanovat, että karavaanissa olevat rikkovat Meksikon suvereniteettia, ja heidät pitäisi karkottaa maasta. Kaikki meksikolaiset, joita olen kuunnellut erilaisissa television keskusteluohjelmissa sanovat kuitenkin, että Meksiko ei tule olla omalla maahanmuuttopolitiikallaan se muuri, josta Trump unelmoi. Parasta Trumpille olisi, että Guatemala ja Meksiko toimisivat eräänläisinä muureina etelästä tulevalle maahanmuuttovirralle.

Nykyisen karavaanin erkoisuus on siinä, että sen volyymi on yllättänyt kaikki, mutta vuosien varrella ja jatkuvasti ihmiset ovat matkustaneet muista Amerikan maista ja Afrikastakin Meksikon halki Yhdysvaltoihin.

Meksikko ja muut Keski-Amerikan maat ovat kovien haasteiden edessä. Kyseisillä mailla on heikko siirtolaispolitiikka tai sitä ei ole lainkaan. Paras siirtolaispolitiikka on etupäässä oikeudenmukaisilla yhteiskunnilla, joilla jokaisella kansalaisella on mahdollisuuksia tulla toimeen. Viimeisten kymmenen vuoden aikana Keski-Amerikan maissa rikkaat ovat rikastuneet myös Yhdysvallan taloudellisella avustuksella ja köyhät köyhtyneet. Yhdysvallat ovat tukeneet vallassa olevaa eliittiä, joka on ollut kiinnostunut omien intressiensä parantamisesta mutta ei oman maan kehittämisestä.

Keski-Amerikan siirtolaisongelmaa ei ratkaista aseilla tai ainoastaan huumeidenvastaisella sodalla, vaan vahvoilla yhteiskunnallisilla muutoksilla, jossa aidolla demokratialla ja korruption vastaisella työllä on suuri merkitys.

Uusi karavaani on jo lähtenyt matkaan. Guatemalassa asuu 16,2 miljoonaa asukasta, El Salvadorissa 6,5 miljoonaa, Hondurasista 8,7 miljoonaa ja Nicaraguassa 5, 8 miljoonaa. 4 tai 5 tuhatta kävelijää on pieni määrä, mutta tarpeeksi suuri Trumpin vaalikampanjan välineeksi.

]]>
14 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263652-nicaraguan-ja-keski-amerikan-siirtolaiskriisista#comments Ulkomaat Keski-Amerikka Siirtolaisuus Ulkomaat Yhdysvallat ja Latinalainen Amerikka Sun, 04 Nov 2018 15:33:02 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263652-nicaraguan-ja-keski-amerikan-siirtolaiskriisista
Välivaalimatka osa 4 - Taistelu Marylandissa. http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263618-valivaalimatka-osa-4-taistelu-marylandissa <p>Marylandissa valitaan välivaalien yhteydessä osavaltion kuvernööri. Nykyinen kuvernööri Larry Hogan (rep.) pyrkii jatkokaudelle vastassaan Ben Jealous (dem.) Maryland on demokraattien vahva osavaltio mutta republikaaninen Hogan on onnistunut nousemaan valtaan maltillisena ja yhteistyökykyisenä republikaanina. Hänen vaalikampanjansa on positiivinen poikkeus viikon aikana nähdyistä kampanjoista, sillä se keskittyy ehdokkaan vahvuuksien korostamiseen eikä vastustajan mustamaalaamiseen. Negatiivinen kampanjointi on Yhdysvalloissa enemmän sääntö kuin poikkeus mutta onneksi Hogan tekee tässä suhteessa poikkeuksen.</p><p>Republikaanien joukossa hän vaikuttaa eurooppalaisesta näkökulmasta erittäin edistykselliseltä ehdokkaalta ja jos ei tietäisi hänen puoluetaustaansa niin häntä voisi hyvin luulla demokraatti. Hän kannattaa ympäristölainsäädännön tiukentamista, panostuksia koulutukseen sekä infrapannuksia, pitäen kuitenkin kiinni osavaltion itsenäisestä päätösvallasta suhteessa liittohallitukseen.</p><p>Hänen vaalimainoksiensa perusteella ei ole ihme, että hän on saanut tukea myös demokraateilta. Tälle löytyi myös katetta keskusteltuani muutamien demokraativaikuttajien kanssa, jotka olivat varsin tyytyväisiä kuvernööri Hoganin yhteistyökykyyn ja linjauksiin. Hogan näyttää toiminnallaan sen, millaista politiikka voisi parhaimmillaan olla kaksipuoluejärjestelmässä.</p><p>Demokraattien tukea Hoganille on kuitenkin nakertanut yksi henkilö Washingtonissa ja hän on presidentti Donald Trump. Hoganin vaalityöntekijät ovat saanet viestiä varsinkin demokraateiksi rekisteröityneiltä äänestäjiltä, että he kannattavat Hogania ja ovat äänestäneen häntä aikaisemmin mutta nyt eivät sitä voi tehdä koska heidän täytyy vastustaa Trumpin politiikkaa. Kampanjatyöntekijöiden mielestä presidentti on ollut ainoa rasite koko kampanjassa ja hänet on pyritty sivuuttamaan.</p><p>Hogan ei ole edes presidentin vetoapua halunnut ja on ollut äänekkäimpiä presidenttiä kritisoivia republikaanikuvernöörejä. Kuvernööri Hogan itse totesi tukevansa presidentti silloin kun hän on oikeassa ja vastustavansa silloin kun hän väärässä, jälkimmäistä on saanut kuulma harjoittaa enemmän. Hoganista on ensi vuonna tulossa, mikäli hänet valitaan jatkokaudelle, puheenjohtaja republikaanisten kuvernöörien kansalliseen yhdistykseen. Näköalapaikalla hän pystyisi lieventämään politiikan kahtiajakoa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Marylandissa valitaan välivaalien yhteydessä osavaltion kuvernööri. Nykyinen kuvernööri Larry Hogan (rep.) pyrkii jatkokaudelle vastassaan Ben Jealous (dem.) Maryland on demokraattien vahva osavaltio mutta republikaaninen Hogan on onnistunut nousemaan valtaan maltillisena ja yhteistyökykyisenä republikaanina. Hänen vaalikampanjansa on positiivinen poikkeus viikon aikana nähdyistä kampanjoista, sillä se keskittyy ehdokkaan vahvuuksien korostamiseen eikä vastustajan mustamaalaamiseen. Negatiivinen kampanjointi on Yhdysvalloissa enemmän sääntö kuin poikkeus mutta onneksi Hogan tekee tässä suhteessa poikkeuksen.

Republikaanien joukossa hän vaikuttaa eurooppalaisesta näkökulmasta erittäin edistykselliseltä ehdokkaalta ja jos ei tietäisi hänen puoluetaustaansa niin häntä voisi hyvin luulla demokraatti. Hän kannattaa ympäristölainsäädännön tiukentamista, panostuksia koulutukseen sekä infrapannuksia, pitäen kuitenkin kiinni osavaltion itsenäisestä päätösvallasta suhteessa liittohallitukseen.

Hänen vaalimainoksiensa perusteella ei ole ihme, että hän on saanut tukea myös demokraateilta. Tälle löytyi myös katetta keskusteltuani muutamien demokraativaikuttajien kanssa, jotka olivat varsin tyytyväisiä kuvernööri Hoganin yhteistyökykyyn ja linjauksiin. Hogan näyttää toiminnallaan sen, millaista politiikka voisi parhaimmillaan olla kaksipuoluejärjestelmässä.

Demokraattien tukea Hoganille on kuitenkin nakertanut yksi henkilö Washingtonissa ja hän on presidentti Donald Trump. Hoganin vaalityöntekijät ovat saanet viestiä varsinkin demokraateiksi rekisteröityneiltä äänestäjiltä, että he kannattavat Hogania ja ovat äänestäneen häntä aikaisemmin mutta nyt eivät sitä voi tehdä koska heidän täytyy vastustaa Trumpin politiikkaa. Kampanjatyöntekijöiden mielestä presidentti on ollut ainoa rasite koko kampanjassa ja hänet on pyritty sivuuttamaan.

Hogan ei ole edes presidentin vetoapua halunnut ja on ollut äänekkäimpiä presidenttiä kritisoivia republikaanikuvernöörejä. Kuvernööri Hogan itse totesi tukevansa presidentti silloin kun hän on oikeassa ja vastustavansa silloin kun hän väärässä, jälkimmäistä on saanut kuulma harjoittaa enemmän. Hoganista on ensi vuonna tulossa, mikäli hänet valitaan jatkokaudelle, puheenjohtaja republikaanisten kuvernöörien kansalliseen yhdistykseen. Näköalapaikalla hän pystyisi lieventämään politiikan kahtiajakoa.

]]>
0 http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263618-valivaalimatka-osa-4-taistelu-marylandissa#comments Ulkomaat Demokraatit Kuvernööri Maryland Republikaanit Välivaalit Sat, 03 Nov 2018 19:37:34 +0000 Jani Kokko http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263618-valivaalimatka-osa-4-taistelu-marylandissa
Venäjän trauma http://lokari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263115-venajan-trauma <p>Venäjää pidetään &quot;erilaisena&quot; ja vaikeana ymmärtää. Arvoitukseen antaa valaistusta Helsingin kirjamessuilla vierailevan amerikkalaisen kirjailijan Masha Gessenin haastattelu (Saska Saarikoski HS 24.10.). Venäjä hautasi menneisyytensä ja hukkasi näin tulevaisuutensa, kirjailija arvioi.</p><p>Gessen &nbsp;on joutunut lähtemään Venäjältä pakolaiseksi kahteen otteeseen. Hänen kirjansa entisestä asuinmaastaan on suomennettu nimellä: <em>Venäjä vailla tulevaisuutta </em>&ndash;<em> yksinvaltiuden paluu.</em></p><p>Venäläiset eivät kaivanneet Neuvostoliiton hajoaminen jälkeen niinkään vapautta kuin turvallisuutta &nbsp;&ndash; ja odottivat johtajaa, lataa kirjailija. Vladimir Putin vastasi huutoon. Hänen oli helppo omaksua itsevaltainen johtamistapa tilanteessa, jossa Venäjällä demokratia koettiin synonyymiksi sekasorrolle. Itsenäinen ajattelu kävi Putinin otteen kiristyessä yhä vaikeammaksi ja vaarallisemmaksi.&nbsp;</p><p>Neuvostoliiton synnyttämä neuvostoihminen oli mukautuvainen, varautunut ja kyyninen. Tämä <em>Homo Sovieticus</em>, voi Venäjällä edelleen hyvin. Sen tärkein ominaisuus on Gessenin mukaan <em>kaksoisajattelu</em>. Tämä tarkoittaa kykyä omaksua samanaikaisesti kaksi täysin ristiriitaista asiaa. Se on välttämätöntä tässä yhteiskunnassa.</p><p>Eräs kirjailijan esittämistä kaksoisajattelua koskevista esimerkeistä liittyy Salisburyn myrkkyiskuun. Jokainen katsoja tajusi, että Venäjän tv:ssä haastatellut miehet eivät olleet mitään turisteja, mutta juuri kaksoisajattelu sai ihmiset epäilemään samanaikaisesti sekä venäläisiä että brittejä. Toinen esimerkki kertoo neuvostoajan naisesta, jolla oli elämässään kaksi suurta rakkautta: hänen ilmiannostaan teloitettu miehensä &ndash; ja kommunistinen puolue.</p><p>Totalitaristinen&nbsp; kaksoisajattelu ja valtion propaganda ovat kirjailijan mukaan luoneet tilanteen,&nbsp; jossa mikä tahansa on mahdollista, eikä millään ole suurta väliä. Suomessa on pitkään luonnehdittu tyypillistä venäläistä suhtautumista sanalla &quot;soromnoo&quot; (väännös venäjänkielen sanoista, jotka tarkoittavat &quot;kaikki yhdentekevää&quot;, &quot;samapa tuo&quot;).</p><p>Myös Saksa joutui taistelemaan totalitarismin taakan kanssa, mutta vapautui siitä, toisin kuin Venäjä. Kirjailija selittää, miksi. Natsivaltaa kesti 12 vuotta, ja sen päättyessä jokainen aikuinen muisti, minkälaista oli aika sitä ennen. Venäjällä kärsittiin totalitarismista 73 vuotta, joten kenelläkään ei ollut enää muistikuvaa sitä edeltäneestä ajasta. Eikä siitä olisi paljon apua ollutkaan, sillä kansa eli itsevaltaisen tsaarin alamaisena. Venäjältä siis puuttuu demokratian perintö.</p><p>Lisäksi Saksassa uhrit olivat ulkopuolisia, juutalaisia, mutta Neuvostoliitossa uhrit olivat omaa kansaa, keitä tahansa. Joka tapauksessa saksalaiset ovat katuneet ja käsitelleet menneisyytensä &ndash; ja tekevät sitä edelleen. Sen sijaan Venäjä hautasi menneisyytensä, eikä katunut. Itse asiassa Venäjällä eletään vielä sopivasti väritetyssä historiassa, eikä kyetä irtautumaan siitä kohti uutta. Stalin on siellä sankari.&nbsp;</p><p>Saksalla on selkeä tarina menneisyydestään. Kansa vapautui natsien vallasta ja on vapaa. Samoin Viron synkkä aika johtui vieraasta miehittäjävallasta, ja maa vapautui siitä. Venäjällä tällaista vapauttavaa tarinaa ei ole, ja siksi se tarvitsee sisäisiä ja ulkoisia vihollisia, sanoo Gessen. Tämän voi jokainen nähdä&nbsp; todeksi.</p><p>Kirjailija ei tiedä, löytyykö Venäjän traumaan ratkaisua, ainakaan tämän sukupolven aikana. Hän ei ole optimistinen. Hän haluaisi uskoa, että asiat voisivat muuttua paremmiksi, mutta eivät kuitenkaan niin hyviksi, että hän haluaisi muuttaa sinne vielä kerran. &nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Venäjää pidetään "erilaisena" ja vaikeana ymmärtää. Arvoitukseen antaa valaistusta Helsingin kirjamessuilla vierailevan amerikkalaisen kirjailijan Masha Gessenin haastattelu (Saska Saarikoski HS 24.10.). Venäjä hautasi menneisyytensä ja hukkasi näin tulevaisuutensa, kirjailija arvioi.

Gessen  on joutunut lähtemään Venäjältä pakolaiseksi kahteen otteeseen. Hänen kirjansa entisestä asuinmaastaan on suomennettu nimellä: Venäjä vailla tulevaisuutta yksinvaltiuden paluu.

Venäläiset eivät kaivanneet Neuvostoliiton hajoaminen jälkeen niinkään vapautta kuin turvallisuutta  – ja odottivat johtajaa, lataa kirjailija. Vladimir Putin vastasi huutoon. Hänen oli helppo omaksua itsevaltainen johtamistapa tilanteessa, jossa Venäjällä demokratia koettiin synonyymiksi sekasorrolle. Itsenäinen ajattelu kävi Putinin otteen kiristyessä yhä vaikeammaksi ja vaarallisemmaksi. 

Neuvostoliiton synnyttämä neuvostoihminen oli mukautuvainen, varautunut ja kyyninen. Tämä Homo Sovieticus, voi Venäjällä edelleen hyvin. Sen tärkein ominaisuus on Gessenin mukaan kaksoisajattelu. Tämä tarkoittaa kykyä omaksua samanaikaisesti kaksi täysin ristiriitaista asiaa. Se on välttämätöntä tässä yhteiskunnassa.

Eräs kirjailijan esittämistä kaksoisajattelua koskevista esimerkeistä liittyy Salisburyn myrkkyiskuun. Jokainen katsoja tajusi, että Venäjän tv:ssä haastatellut miehet eivät olleet mitään turisteja, mutta juuri kaksoisajattelu sai ihmiset epäilemään samanaikaisesti sekä venäläisiä että brittejä. Toinen esimerkki kertoo neuvostoajan naisesta, jolla oli elämässään kaksi suurta rakkautta: hänen ilmiannostaan teloitettu miehensä – ja kommunistinen puolue.

Totalitaristinen  kaksoisajattelu ja valtion propaganda ovat kirjailijan mukaan luoneet tilanteen,  jossa mikä tahansa on mahdollista, eikä millään ole suurta väliä. Suomessa on pitkään luonnehdittu tyypillistä venäläistä suhtautumista sanalla "soromnoo" (väännös venäjänkielen sanoista, jotka tarkoittavat "kaikki yhdentekevää", "samapa tuo").

Myös Saksa joutui taistelemaan totalitarismin taakan kanssa, mutta vapautui siitä, toisin kuin Venäjä. Kirjailija selittää, miksi. Natsivaltaa kesti 12 vuotta, ja sen päättyessä jokainen aikuinen muisti, minkälaista oli aika sitä ennen. Venäjällä kärsittiin totalitarismista 73 vuotta, joten kenelläkään ei ollut enää muistikuvaa sitä edeltäneestä ajasta. Eikä siitä olisi paljon apua ollutkaan, sillä kansa eli itsevaltaisen tsaarin alamaisena. Venäjältä siis puuttuu demokratian perintö.

Lisäksi Saksassa uhrit olivat ulkopuolisia, juutalaisia, mutta Neuvostoliitossa uhrit olivat omaa kansaa, keitä tahansa. Joka tapauksessa saksalaiset ovat katuneet ja käsitelleet menneisyytensä – ja tekevät sitä edelleen. Sen sijaan Venäjä hautasi menneisyytensä, eikä katunut. Itse asiassa Venäjällä eletään vielä sopivasti väritetyssä historiassa, eikä kyetä irtautumaan siitä kohti uutta. Stalin on siellä sankari. 

Saksalla on selkeä tarina menneisyydestään. Kansa vapautui natsien vallasta ja on vapaa. Samoin Viron synkkä aika johtui vieraasta miehittäjävallasta, ja maa vapautui siitä. Venäjällä tällaista vapauttavaa tarinaa ei ole, ja siksi se tarvitsee sisäisiä ja ulkoisia vihollisia, sanoo Gessen. Tämän voi jokainen nähdä  todeksi.

Kirjailija ei tiedä, löytyykö Venäjän traumaan ratkaisua, ainakaan tämän sukupolven aikana. Hän ei ole optimistinen. Hän haluaisi uskoa, että asiat voisivat muuttua paremmiksi, mutta eivät kuitenkaan niin hyviksi, että hän haluaisi muuttaa sinne vielä kerran.   

 

]]>
50 http://lokari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263115-venajan-trauma#comments Ulkomaat Thu, 25 Oct 2018 07:48:19 +0000 Pekka Pihlanto http://lokari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263115-venajan-trauma
Bongattu: ihkaoikea rasisti http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262915-bongattu-ihkaoikea-rasisti <p>Vaikka täällä kotimaassa välillä siltä tuntuu, että ilmaisu <em>rasisti</em> (tai erään&nbsp;laulajattaren käyttämä &quot;<em>umpirasisti</em>&quot;) on hyvinkin pahasti kärsinyt inflaatiota, niin yhä uudestaan paljastuu, että heitä edelleen on olemassa. Katsokaa tämä tuore video Ryanair-lennosta Barcelona-Lontoo.</p><p>Kyseinen, hieman ihrainen herra ei hyväksy sitä, että tumma ikärouva istuu samalla tuolirivillä...</p><p>Tämä englantilainen herrasmies on ilmeisesti <em>niin</em> varakas, että joutuu käyttämään halpalennon economy-lippuja ja <em>niin</em> sivistynyt, että käyttää sellaisia ilmaisuja kuin ugly, black bastard..</p><p>Kanssamatkailijat ovat hienoja ja ehdottavat &quot;<em>heitä tuo mies lennosta pois</em>&quot;, mutta Ryanair mokaa pahemman kerran....no points. Pitkäaikainen tahra tarttui.</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/QeWTqGye3ss?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/QeWTqGye3ss?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/VHipdGtbKa8?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/VHipdGtbKa8?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p> Vaikka täällä kotimaassa välillä siltä tuntuu, että ilmaisu rasisti (tai erään laulajattaren käyttämä "umpirasisti") on hyvinkin pahasti kärsinyt inflaatiota, niin yhä uudestaan paljastuu, että heitä edelleen on olemassa. Katsokaa tämä tuore video Ryanair-lennosta Barcelona-Lontoo.

Kyseinen, hieman ihrainen herra ei hyväksy sitä, että tumma ikärouva istuu samalla tuolirivillä...

Tämä englantilainen herrasmies on ilmeisesti niin varakas, että joutuu käyttämään halpalennon economy-lippuja ja niin sivistynyt, että käyttää sellaisia ilmaisuja kuin ugly, black bastard..

Kanssamatkailijat ovat hienoja ja ehdottavat "heitä tuo mies lennosta pois", mutta Ryanair mokaa pahemman kerran....no points. Pitkäaikainen tahra tarttui.

https://www.youtube.com/watch?v=QeWTqGye3ss

https://www.youtube.com/watch?v=VHipdGtbKa8

]]>
118 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262915-bongattu-ihkaoikea-rasisti#comments Ulkomaat Julkinen keskustelu ja rasismi Leimakirves Rasismi Ryanair Sun, 21 Oct 2018 14:18:01 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262915-bongattu-ihkaoikea-rasisti
Unkari kieltää sukupuolentutkimuksen yliopistoissa http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262671-unkari-kieltaa-sukupuolentutkimuksen-yliopistoissa <p>Unkarin hallitus on pääministeri <strong>Viktor Orbánin </strong>johdolla <a href="https://www.france24.com/en/20181016-hungary-gender-studies-ban-draws-university-anger?ref=tw">estänyt </a>sukupuolentutkimuksen opettamisen yliopistoissa lauantaina voimaan tulleella säädöksellä. Sen mukaisesti kyseinen oppiaine tiputettiin akkreditoitujen listalta. Seurauksena myös yksityisiä yliopistoja estetään tarjoamasta sukupuolentutkimusta opiskelijoilleen omilla rahoillaan.</p><p>Siis Unkarin hallitukselle epämieluisen tutkimusalan opettaminen on estetty maan yliopistoissa. Kyseessä ei ole pelkkä julkisen rahoituksen pois vetäminen tai sellainen kielto, joka koskisi ainoastaan valtiollisia yliopistoja. Orbánin avustaja <strong>Zsolt Semjen</strong> ei katso tarpeelliseksi juurikaan peitellä hallituksen toimintaa, hänen mukaansa sukupuolentutkimuksella &quot;ei ole asiaa tulla opetetuksi yliopistoissa&quot;, sillä &quot;se on ideologiaa, ei tiedettä.&quot;</p><p>Tässä kohtaa olisi tietenkin mielenkiintoista tietää, mitä moisesta kehityskulusta ovat mieltä ne tahot, jotka kovaan ääneen ovat olleet tälläkin palstalla huolissaan akateemisesta vapaudesta ja peruskoulun opetuksesta. Olisihan se kovin epäjohdonmukaista olla huolissaan väitetystä konservatiivien ahdingosta yliopistoissa, mutta sulkea silmänsä faktuaaliselta, todistetulta ja itse julkaistulta akateemisen vapauden sensuurilta.</p><p>Siitä huolimatta mitä mieltä olet sukupuolentutkimuksesta, on sen opettamisen kieltäminen ja estäminen huolestuttava kehityssuunta. Yhdenkään valtion ei tule puuttua akateemiseen vapauteen ja yliopistojen toimintaan: laitosten on saatava tutkia ilman valtion ohjailua juuri sitä mitä itse haluavat, etenkin omilla rahoillaan.</p><p>Orbánin Fidesz-puoluetta on myös hiljattain esitetty erotettavaksi EU:n parlamentin suurimmasta ryhmästä, EPP:stä. Efektiivisesti se tarkoittaisi sitä, että Fidesz lakkaisi nauttimasta sitä vähäistäkin suojaa, jota se on nauttinut EU:n sisällä. Aloitteen alullepanijana oli hollantilaisen De Standaard -lehden <a href="http://www.standaard.be/cnt/dmf20180907_03719214">mukaan </a>suomalainen EPP:n jäsen, kokoomuslainen.</p><p>Kokoomuksen <strong>Alexander Stubb</strong> on myös hiljattain julkistanut aikovansa EPP:n ehdokkaaksi Euroopan Komission johtoon, <strong>Jean-Claude Junckerin</strong> tilalle. Tehtävään valitaan kevään vaalien suurimman europuolueen ehdokas, joka suurella todennäköisyydellä on EPP:n. Stubb on kampanjoinut korostetun liberaalilla linjalla, mihin Orbánin edustama linja sopii yhä heikommin. Vastaan asettuu konservatiivisempi <strong>Manfred Weber</strong>.</p><p>Totalitarismiin on kautta poliittisen historian kuulunut tutkimusvapauteen puuttuminen. Ilmeisesti sen suuntaisia askelia otetaan nykyään myös Euroopassa. Aika näyttää, kuinka pitkään moista suvaitaan Euroopan ytimessä. Paljon riippuu EPP:n ehdokkaan esivaalista Stubbin ja Weberin välillä.</p> Unkarin hallitus on pääministeri Viktor Orbánin johdolla estänyt sukupuolentutkimuksen opettamisen yliopistoissa lauantaina voimaan tulleella säädöksellä. Sen mukaisesti kyseinen oppiaine tiputettiin akkreditoitujen listalta. Seurauksena myös yksityisiä yliopistoja estetään tarjoamasta sukupuolentutkimusta opiskelijoilleen omilla rahoillaan.

Siis Unkarin hallitukselle epämieluisen tutkimusalan opettaminen on estetty maan yliopistoissa. Kyseessä ei ole pelkkä julkisen rahoituksen pois vetäminen tai sellainen kielto, joka koskisi ainoastaan valtiollisia yliopistoja. Orbánin avustaja Zsolt Semjen ei katso tarpeelliseksi juurikaan peitellä hallituksen toimintaa, hänen mukaansa sukupuolentutkimuksella "ei ole asiaa tulla opetetuksi yliopistoissa", sillä "se on ideologiaa, ei tiedettä."

Tässä kohtaa olisi tietenkin mielenkiintoista tietää, mitä moisesta kehityskulusta ovat mieltä ne tahot, jotka kovaan ääneen ovat olleet tälläkin palstalla huolissaan akateemisesta vapaudesta ja peruskoulun opetuksesta. Olisihan se kovin epäjohdonmukaista olla huolissaan väitetystä konservatiivien ahdingosta yliopistoissa, mutta sulkea silmänsä faktuaaliselta, todistetulta ja itse julkaistulta akateemisen vapauden sensuurilta.

Siitä huolimatta mitä mieltä olet sukupuolentutkimuksesta, on sen opettamisen kieltäminen ja estäminen huolestuttava kehityssuunta. Yhdenkään valtion ei tule puuttua akateemiseen vapauteen ja yliopistojen toimintaan: laitosten on saatava tutkia ilman valtion ohjailua juuri sitä mitä itse haluavat, etenkin omilla rahoillaan.

Orbánin Fidesz-puoluetta on myös hiljattain esitetty erotettavaksi EU:n parlamentin suurimmasta ryhmästä, EPP:stä. Efektiivisesti se tarkoittaisi sitä, että Fidesz lakkaisi nauttimasta sitä vähäistäkin suojaa, jota se on nauttinut EU:n sisällä. Aloitteen alullepanijana oli hollantilaisen De Standaard -lehden mukaan suomalainen EPP:n jäsen, kokoomuslainen.

Kokoomuksen Alexander Stubb on myös hiljattain julkistanut aikovansa EPP:n ehdokkaaksi Euroopan Komission johtoon, Jean-Claude Junckerin tilalle. Tehtävään valitaan kevään vaalien suurimman europuolueen ehdokas, joka suurella todennäköisyydellä on EPP:n. Stubb on kampanjoinut korostetun liberaalilla linjalla, mihin Orbánin edustama linja sopii yhä heikommin. Vastaan asettuu konservatiivisempi Manfred Weber.

Totalitarismiin on kautta poliittisen historian kuulunut tutkimusvapauteen puuttuminen. Ilmeisesti sen suuntaisia askelia otetaan nykyään myös Euroopassa. Aika näyttää, kuinka pitkään moista suvaitaan Euroopan ytimessä. Paljon riippuu EPP:n ehdokkaan esivaalista Stubbin ja Weberin välillä.

]]>
62 http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262671-unkari-kieltaa-sukupuolentutkimuksen-yliopistoissa#comments Ulkomaat Akateeminen vapaus Autokratia Eurooppa Orbán Unkari Wed, 17 Oct 2018 11:37:09 +0000 Julius Lehtinen http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262671-unkari-kieltaa-sukupuolentutkimuksen-yliopistoissa
Kestääkö Turkin avokätinen pakolaispolitiikka? http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261978-kestaako-turkin-avokatinen-pakolaispolitiikka <p>Kirjoitan tätä kiirehtiessäni Turkista eduskunnan äänestykseen tiedustelulainsäädännön kiireelliseksi julistamisesta. Ehtiäkseni jouduimme lähtemään liikkeelle jo yhden jälkeen yöllä. Olo on ristiriitainen muutenkin kuin matkatun yön jälkeen.&nbsp;</p><p>Turkki näyttää panostavan noin 4 miljoonan syyrialaispakolaisensa auttamiseen yllättävällä vieraanvaraisuudella. Toisaalta arvojen koveneminen Turkin omien kansalaisten kontrolloimisessa ei näytä helpottavan. Keskustelu sananvapaudesta väistetään, mutta samalla isännät väittävät edelleen tavoittelevansa EU-jäsenyyttä.</p><p><strong>Naapuriavun hengessä?</strong></p><p>Söimme eilen illallista Kaakkois-Turkissa Gaziantepissa muutamien pakolaisalueilla toimivien YK-järjestöjen ja pakolaisia auttavien kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa. Afrikassa aiemmin palvellut Unicefin toiminnan vetäjä Yannick Brand kertoi, ettei ole missään nähnyt yhtä hyvin hoidettua pakolaiskriisiä.</p><p>Pääsin tutustumaan Nizip-2 pakolaisleiriin Gaziantepin lähellä itsekin. Väliaikaisiin asumuksiin muuttaneiden ihmisten kohtaaminen oli koskettavaa. Perusasiat näyttivät kuitenkin olevan yllättävän kohtuullisesti. Perheillä on kolmen huoneen asuinkontit, suurilla perheillä kaksi konttia. Juokseva vesi, sähköt, viilennys, lämmitys ja liesi toimivat.&nbsp;</p><p>Yli puolet asukkaista on lapsia. 300 000 lasta on jo ehtinyt syntyäkin Turkin puolella. Leirien kuouluikäiset käyvät koulua. Leirin marketissa on ruokaa. Perheet saavat viikottain maksukortin sen ostamiseen. Sosiaalirakennuksesta löytyy lukutilat, ompelutilat, jopa &rdquo;tietokoneluokka&rdquo; pelaamista varten (mitenhän pitäisi nykyään kutsua).</p><p>Järjestöjen mukaan kyse ei ole näyttelykappaleesta, vaan perusasiat hoidetaan melko kattavasti. Suuri enemmistö syyrialaispakolaisista tosin ei asu leireillä vaan itsenäisesti kaupungeissa. Heillekin on löytynyt mahdollisuus asuntoon. Useimmat aikuiset käyvät töissä ja elämä pyörii joten kuten. Noin 600 000 syyrialaislasta käy koulussa. Terveydenhuollossa ei ole perustasolla vakavia puutteita. Ongelmia tietenkin on, mutta tilanteeseen nähden vähän - toistaiseksi.</p><p>Miten tämä on mahdollista? Länsi-Eurooppaan vuosina 2015-16 tulleiden turvapaikanhakijoiden määrä oli vain kolmannes Turkin isännöimiin syyrialaisiin verrattuna. Järjestöjen edustajat selittävät sovinnollista asennetta ennen kaikkea naapuriavun ajatuksella. Kaakkois-Turkin pakolaisalueilla se tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että pääosin Alepposta ja muualta läheltä Turkin rajaa tulleet syyrialaispakolaiset koetaan kulttuurisesti veljeskansaksi, jotka on oikein vastaanottaa vieraina. Turkin hallituksessa korostuu myös ajatus Turkista isoveljenä koko vanhan Ottomaani-imperiumin alueella. Naapuriapu voi tarkoittaa myös vaikutusvaltaa naapurin asioihin.</p><p><strong>Katkaiseeko taantuma kamelin selän?</strong></p><p>Ihminen on kuitenkin valitettavan ahkera jakautumaan riiteleviin ryhmiin missä tahansa olosuhteissa - varsinkin jos epävarmuus omassa elämässä kasvaa. Viime kuukausina Turkin liiran kurssi ja ihmisten ostovoima ovat laskeneet. Turkki näyttää ajautuvan taantumaan. Jos ihmiset menettävät työpaikkoja, se kääntää katseet usein siihen, kuka paikalla olevista on ylimääräinen.</p><p>Kaikkien huulilla on kysymys siitä, mitä tapahtuu jos Idlibin alue - Kurdialueen ohella viimeinen merkittävä kapinallisten hallitsema alue Syyriassa - joutuu Syyrian hallituksen venäläisten tuella tekemän suurhyökkäyksen kohteeksi. Se voisi hyvinkin tarkoittaa jopa miljoonan uuden ihmisen pakenemista Syyriasta.&nbsp;</p><p>Yrittäisikö Turkki sulkea oman rajansa ja ohjata nämä ihmiset Syyriasta valtaamilleen pienille &rdquo;protektoraatti-alueille&rdquo;, vaikkei siellä ole edellytyksiä hoitaa tämän mittaluokan pakolaiskriisiä? Ehkä. Hallinnon ja järjestöjen kanssa käymieni keskustelujen perusteella en kuitenkaan usko, että Turkki helpolla katkaisisi naapuriavun tarinaa rajusti jättämällä pakolaiset oman onnensa nojaan.&nbsp;</p><p><strong>Euroopan rooli?</strong></p><p>Paljon riippuu myös meistä. Turkkilaiset maksavat itse suurimman osan pakolaisten hoidosta, mutta EU:n (kaksi kolmen miljardin euron pakettia ennen kaikkea) ja YK-järjestöjen tuki on tärkeässä osassa.&nbsp;</p><p>Eurooppaan on uudelleensijoitettu kiintiöpakolaisina vain parikymmentätuhatta syyrialaista Turkista, mutta silläkin on kokoaan suurempi merkitys. YK:n pakolaisjärjestö esittää kiintiöihimme haavoittuvassa asemassa olevia kuten lapsiperheitä, terveysongelmista kärsivi&#39; ja vähemmistöihin kuuluvia ja terveydeltään haavoittuvassa asemassa olevia. Heidän elämänsä Turkissa on vaikeaa ja he saavat yleensä paremmin tarvitsemaansa tukea EU-maissa.&nbsp;</p><p>Selvää on, että naapurista tulevan pakolaisperheen elämän järjestäminen tolalleen tulee paljon halvemmaksi lähellä kuin turvapaikanhakijana EU-maissa. On kovasti meidän etu jatkossakin tukea Turkissa tapahtuvaa pakolaiskriisin hoitoa siten, että kamelin selkä ei katkea.</p><p><strong>Miksi Turkista Kreikkaan saapuvien määrä taas kasvussa?</strong></p><p>On jonkin verran huolestuttavaa, että Turkista salakuljettajien avulla Kreikkaan saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on tänä vuonna kasvanut noin 40 prosenttia viime vuoden vastaavaan verrattuna (EU-komission laskelma). Räjähdysmäisen kasvun alkusysäyksestä ei kuitenkaan liene kysymys. Suurin osa kasvusta tulee maarajalta ja siellä siitä, että Turkin kansalaisia on paennut poliittista vainoa. Tämä ryhmä tuskin skaalautuu satoihin tuhansiin. Tässä joukossa vainon syy ja tarve poistua nimenomaan Turkista lienee valtaosalla selvä.</p><p>Vaarallisen merimatkan yli Kreikan saarille saapuvien määrä on edelleen murto-osa kolmen vuoden takaisesta huipputasosta. Silti tämäkin määrä on tänä vuonna kasvanut viidenneksen. Turkin sisäministerin mukaan he ovat pysäyttäneet salakuljetusoperaatioita aiempaakin enemmän. Paine vaan olisi kasvanut.&nbsp;</p><p>Vuonna 2016 Turkin kanssa sovittiin, että Turkki ottaa Kreikasta takaisin syyrialaishakijoita siten, että saman verran syyrialaisia uudelleensijoitetaan kiintiöpakolaisina Eurooppaan hallitusti. Kiintiöpakolaisia on otettu Turkin pakolaismääriin verrattuna vähän. Kreikasta Turkkiin on kuitenkin palautettu vielä 10 kertaa vähemmän syyrialaisia.&nbsp;</p><p>Pääsyynä on Kreikan kyvyttömyys tehdä nopeasti tarvittavat tarkistukset ja johtopäätökset, ketkä tulisi palauttaa sovitun menettelyn nojalla ja keitä ei. Tuomioistuimet ovat osittain katsoneet EU:n ja Turkin välille sovitun järjestelyn soveltamisen turvapaikanhakijoiden oikeuksia loukkaavaksi.&nbsp;</p><p>En ota kantaa yksittäisiin tulkintahaaroihin. Mutta jälleen olemme tilanteessa, jossa olisi kaikille parempi viedä motiivi vaarallisilta venematkoilta ja pohja rikollisten salakuljetukselta siirtymällä siihen, että ihmisiä sijoitetaan Kreikan saarten sijaan suoraan Turkista. Mutta olemmeko kyvyttömiä sovittamaan tämän sopivalla tavalla tulkintaamme turvapaikanhakua koskevista oikeuksista? Tämän solmun avaaminen olisi avainasia hädänalaisten auttamisen parantamisessa.</p><p><strong>Hallittu kiintiöpakolaisuus toimii</strong></p><p>Vierailuni yhteydessä Maahanmuuttoviraston, kuntien ja Suojelupoliisin edustajat toteuttivat haastatteluja, joiden nojalla Suomi ottaa tänä vuonna 530 syyrialaista kiintiöpakolaista Turkista. Seurasin itsekin yhtä haastattelua. Viisilapsinen perhe, nuorin reilun kuukauden vanha. Ilokseni panin muuten merkille, että tässä tapauksessa perheen äiti oli selvästi veturin roolissa, eikä suinkaan arastellut. Tätä havaintoa en toki voi yleistää.</p><p>Tämäkin reissu vahvisti käsitystä siitä, että pystyisimme auttamaan useampaa todella avun tarpeessa olevaa, jos ottaisimme selvästi enemmän ihmisiä kiintiöpakolaisina ja kääntäisimme Eurooppaan rajojen yli tulevien turvapaikkakäsittelyn tapahtumaan ennen kaikkea kiintiöpakolaisjärjestelmän osana EU:n ulkopuolella sekä toissijaisesti heti EU:n ulkorajojen tuntumassa. Tietenkin se edellyttäisi, että EU:n rajalla turvapaikan ansaitsevat eivät kaikki jäisi ensimmäisenä edessä aukeavaan EU-maahan, vaan näitä kriteerit täyttäviksi todettuja jaettaisiin EU-maiden kesken. Silti se olisi meille kaikille paljon hallitumpi, vähemmän pelkoa synnyttävä mekanismi. Apu osuisi paremmin vainoa pakeneviin ja kauttakulkualueilla vaikeaan asemaan jääviin.</p><p>Kukaan ei ollut eri mieltä tästä keskusteluissa niin Turkin sisäministerin, EU-delegaation, YK-järjestöjen Turkin johdon (maailman suurin YK:n maatoimisto muuten), Turkin hallinnon kuin kansalaisjärjestöjenkin kanssa.&nbsp;</p><p><strong>Mihin menet Turkki?</strong></p><p>Kollegani Turkin sisäministeri Suleyman Soylu oli eläväinen keskustelukumppani. Hyvä, että keskeytteli ja näytti vähän tunteitakin, koska silloin saa paremmin selkoa todellisesta ajattelustakin.</p><p>Suhde Eurooppaan ja eurooppalaisiin arvoihin on selvästi ristiriitainen. Toisaalta painotettiin, että Turkki kuuluu Eurooppaan ja EU:n jäseneksi. Tämän viestin korostamisella pyritään ehkä myös rauhoittamaan markkinoita, jotka ovat viime kuukausina nostaneet tuntumaansa Turkin maariskistä.&nbsp;</p><p>Euroopan ihmisoikeussopimuksen takaamasta sananvapaudesta puhuessani keskustelu siirrettiin heti siihen, miten Eurooppa kohtelee muslimeja toisen luokan kansalaisina. Se ei tietenkään saisi oikeuttaa perusoikeuksien loukkaamista Turkissa. Mutta ei tuo isäntien argumenttikaan aivan tuulesta temmattu ole.&nbsp;</p><p>Olen huolissani siitä, että me eurooppalaiset poliitikot sorrumme yhä useammin jakamaan ihmisiä etnisyyden tai uskonnon perusteella viesteissämme. Sellaista on liian paljon ilmassa varsinkin sisäministereiden neuvoston keskusteluissa. Islamin leimaaminen toisen luokan uskonnoksi on sekä väärin että tyhmää. Katkeruus on välttämätön porras matkalla väkivaltaiseen radikalisoitumiseen.</p><p>Nostin esille myös Wall Street Journalin toimittajana toimineen Ayla Albayrakin tapauksen. Hän on suomen kansalainen, joka on Turkissa syytettynä kurdikysymyksiä käsitelleistä lehtiartikkeleistaan. Vetosin sen puolesta, että hän saa reilun oikeudenkäynnin Turkkia sitovien ihmisoikeuksien pohjalta. Vetoomustuomioistuimen päätös Albayrakin tapauksesta oli itse asiassa määrä julkistaa eilen, mutta jostain syystä sitä lykättiin joitakin viikkoja. Toivottavasti Albayrak kuuluisi pian niiden sanavapauden rajoitusten nojalla syytettyjen joukkoon, joiden osalta Turkin tuomioistuimet ovat antaneet vapauttavia päätöksiä ylemmissä asteissa.</p> Kirjoitan tätä kiirehtiessäni Turkista eduskunnan äänestykseen tiedustelulainsäädännön kiireelliseksi julistamisesta. Ehtiäkseni jouduimme lähtemään liikkeelle jo yhden jälkeen yöllä. Olo on ristiriitainen muutenkin kuin matkatun yön jälkeen. 

Turkki näyttää panostavan noin 4 miljoonan syyrialaispakolaisensa auttamiseen yllättävällä vieraanvaraisuudella. Toisaalta arvojen koveneminen Turkin omien kansalaisten kontrolloimisessa ei näytä helpottavan. Keskustelu sananvapaudesta väistetään, mutta samalla isännät väittävät edelleen tavoittelevansa EU-jäsenyyttä.

Naapuriavun hengessä?

Söimme eilen illallista Kaakkois-Turkissa Gaziantepissa muutamien pakolaisalueilla toimivien YK-järjestöjen ja pakolaisia auttavien kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa. Afrikassa aiemmin palvellut Unicefin toiminnan vetäjä Yannick Brand kertoi, ettei ole missään nähnyt yhtä hyvin hoidettua pakolaiskriisiä.

Pääsin tutustumaan Nizip-2 pakolaisleiriin Gaziantepin lähellä itsekin. Väliaikaisiin asumuksiin muuttaneiden ihmisten kohtaaminen oli koskettavaa. Perusasiat näyttivät kuitenkin olevan yllättävän kohtuullisesti. Perheillä on kolmen huoneen asuinkontit, suurilla perheillä kaksi konttia. Juokseva vesi, sähköt, viilennys, lämmitys ja liesi toimivat. 

Yli puolet asukkaista on lapsia. 300 000 lasta on jo ehtinyt syntyäkin Turkin puolella. Leirien kuouluikäiset käyvät koulua. Leirin marketissa on ruokaa. Perheet saavat viikottain maksukortin sen ostamiseen. Sosiaalirakennuksesta löytyy lukutilat, ompelutilat, jopa ”tietokoneluokka” pelaamista varten (mitenhän pitäisi nykyään kutsua).

Järjestöjen mukaan kyse ei ole näyttelykappaleesta, vaan perusasiat hoidetaan melko kattavasti. Suuri enemmistö syyrialaispakolaisista tosin ei asu leireillä vaan itsenäisesti kaupungeissa. Heillekin on löytynyt mahdollisuus asuntoon. Useimmat aikuiset käyvät töissä ja elämä pyörii joten kuten. Noin 600 000 syyrialaislasta käy koulussa. Terveydenhuollossa ei ole perustasolla vakavia puutteita. Ongelmia tietenkin on, mutta tilanteeseen nähden vähän - toistaiseksi.

Miten tämä on mahdollista? Länsi-Eurooppaan vuosina 2015-16 tulleiden turvapaikanhakijoiden määrä oli vain kolmannes Turkin isännöimiin syyrialaisiin verrattuna. Järjestöjen edustajat selittävät sovinnollista asennetta ennen kaikkea naapuriavun ajatuksella. Kaakkois-Turkin pakolaisalueilla se tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että pääosin Alepposta ja muualta läheltä Turkin rajaa tulleet syyrialaispakolaiset koetaan kulttuurisesti veljeskansaksi, jotka on oikein vastaanottaa vieraina. Turkin hallituksessa korostuu myös ajatus Turkista isoveljenä koko vanhan Ottomaani-imperiumin alueella. Naapuriapu voi tarkoittaa myös vaikutusvaltaa naapurin asioihin.

Katkaiseeko taantuma kamelin selän?

Ihminen on kuitenkin valitettavan ahkera jakautumaan riiteleviin ryhmiin missä tahansa olosuhteissa - varsinkin jos epävarmuus omassa elämässä kasvaa. Viime kuukausina Turkin liiran kurssi ja ihmisten ostovoima ovat laskeneet. Turkki näyttää ajautuvan taantumaan. Jos ihmiset menettävät työpaikkoja, se kääntää katseet usein siihen, kuka paikalla olevista on ylimääräinen.

Kaikkien huulilla on kysymys siitä, mitä tapahtuu jos Idlibin alue - Kurdialueen ohella viimeinen merkittävä kapinallisten hallitsema alue Syyriassa - joutuu Syyrian hallituksen venäläisten tuella tekemän suurhyökkäyksen kohteeksi. Se voisi hyvinkin tarkoittaa jopa miljoonan uuden ihmisen pakenemista Syyriasta. 

Yrittäisikö Turkki sulkea oman rajansa ja ohjata nämä ihmiset Syyriasta valtaamilleen pienille ”protektoraatti-alueille”, vaikkei siellä ole edellytyksiä hoitaa tämän mittaluokan pakolaiskriisiä? Ehkä. Hallinnon ja järjestöjen kanssa käymieni keskustelujen perusteella en kuitenkaan usko, että Turkki helpolla katkaisisi naapuriavun tarinaa rajusti jättämällä pakolaiset oman onnensa nojaan. 

Euroopan rooli?

Paljon riippuu myös meistä. Turkkilaiset maksavat itse suurimman osan pakolaisten hoidosta, mutta EU:n (kaksi kolmen miljardin euron pakettia ennen kaikkea) ja YK-järjestöjen tuki on tärkeässä osassa. 

Eurooppaan on uudelleensijoitettu kiintiöpakolaisina vain parikymmentätuhatta syyrialaista Turkista, mutta silläkin on kokoaan suurempi merkitys. YK:n pakolaisjärjestö esittää kiintiöihimme haavoittuvassa asemassa olevia kuten lapsiperheitä, terveysongelmista kärsivi' ja vähemmistöihin kuuluvia ja terveydeltään haavoittuvassa asemassa olevia. Heidän elämänsä Turkissa on vaikeaa ja he saavat yleensä paremmin tarvitsemaansa tukea EU-maissa. 

Selvää on, että naapurista tulevan pakolaisperheen elämän järjestäminen tolalleen tulee paljon halvemmaksi lähellä kuin turvapaikanhakijana EU-maissa. On kovasti meidän etu jatkossakin tukea Turkissa tapahtuvaa pakolaiskriisin hoitoa siten, että kamelin selkä ei katkea.

Miksi Turkista Kreikkaan saapuvien määrä taas kasvussa?

On jonkin verran huolestuttavaa, että Turkista salakuljettajien avulla Kreikkaan saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on tänä vuonna kasvanut noin 40 prosenttia viime vuoden vastaavaan verrattuna (EU-komission laskelma). Räjähdysmäisen kasvun alkusysäyksestä ei kuitenkaan liene kysymys. Suurin osa kasvusta tulee maarajalta ja siellä siitä, että Turkin kansalaisia on paennut poliittista vainoa. Tämä ryhmä tuskin skaalautuu satoihin tuhansiin. Tässä joukossa vainon syy ja tarve poistua nimenomaan Turkista lienee valtaosalla selvä.

Vaarallisen merimatkan yli Kreikan saarille saapuvien määrä on edelleen murto-osa kolmen vuoden takaisesta huipputasosta. Silti tämäkin määrä on tänä vuonna kasvanut viidenneksen. Turkin sisäministerin mukaan he ovat pysäyttäneet salakuljetusoperaatioita aiempaakin enemmän. Paine vaan olisi kasvanut. 

Vuonna 2016 Turkin kanssa sovittiin, että Turkki ottaa Kreikasta takaisin syyrialaishakijoita siten, että saman verran syyrialaisia uudelleensijoitetaan kiintiöpakolaisina Eurooppaan hallitusti. Kiintiöpakolaisia on otettu Turkin pakolaismääriin verrattuna vähän. Kreikasta Turkkiin on kuitenkin palautettu vielä 10 kertaa vähemmän syyrialaisia. 

Pääsyynä on Kreikan kyvyttömyys tehdä nopeasti tarvittavat tarkistukset ja johtopäätökset, ketkä tulisi palauttaa sovitun menettelyn nojalla ja keitä ei. Tuomioistuimet ovat osittain katsoneet EU:n ja Turkin välille sovitun järjestelyn soveltamisen turvapaikanhakijoiden oikeuksia loukkaavaksi. 

En ota kantaa yksittäisiin tulkintahaaroihin. Mutta jälleen olemme tilanteessa, jossa olisi kaikille parempi viedä motiivi vaarallisilta venematkoilta ja pohja rikollisten salakuljetukselta siirtymällä siihen, että ihmisiä sijoitetaan Kreikan saarten sijaan suoraan Turkista. Mutta olemmeko kyvyttömiä sovittamaan tämän sopivalla tavalla tulkintaamme turvapaikanhakua koskevista oikeuksista? Tämän solmun avaaminen olisi avainasia hädänalaisten auttamisen parantamisessa.

Hallittu kiintiöpakolaisuus toimii

Vierailuni yhteydessä Maahanmuuttoviraston, kuntien ja Suojelupoliisin edustajat toteuttivat haastatteluja, joiden nojalla Suomi ottaa tänä vuonna 530 syyrialaista kiintiöpakolaista Turkista. Seurasin itsekin yhtä haastattelua. Viisilapsinen perhe, nuorin reilun kuukauden vanha. Ilokseni panin muuten merkille, että tässä tapauksessa perheen äiti oli selvästi veturin roolissa, eikä suinkaan arastellut. Tätä havaintoa en toki voi yleistää.

Tämäkin reissu vahvisti käsitystä siitä, että pystyisimme auttamaan useampaa todella avun tarpeessa olevaa, jos ottaisimme selvästi enemmän ihmisiä kiintiöpakolaisina ja kääntäisimme Eurooppaan rajojen yli tulevien turvapaikkakäsittelyn tapahtumaan ennen kaikkea kiintiöpakolaisjärjestelmän osana EU:n ulkopuolella sekä toissijaisesti heti EU:n ulkorajojen tuntumassa. Tietenkin se edellyttäisi, että EU:n rajalla turvapaikan ansaitsevat eivät kaikki jäisi ensimmäisenä edessä aukeavaan EU-maahan, vaan näitä kriteerit täyttäviksi todettuja jaettaisiin EU-maiden kesken. Silti se olisi meille kaikille paljon hallitumpi, vähemmän pelkoa synnyttävä mekanismi. Apu osuisi paremmin vainoa pakeneviin ja kauttakulkualueilla vaikeaan asemaan jääviin.

Kukaan ei ollut eri mieltä tästä keskusteluissa niin Turkin sisäministerin, EU-delegaation, YK-järjestöjen Turkin johdon (maailman suurin YK:n maatoimisto muuten), Turkin hallinnon kuin kansalaisjärjestöjenkin kanssa. 

Mihin menet Turkki?

Kollegani Turkin sisäministeri Suleyman Soylu oli eläväinen keskustelukumppani. Hyvä, että keskeytteli ja näytti vähän tunteitakin, koska silloin saa paremmin selkoa todellisesta ajattelustakin.

Suhde Eurooppaan ja eurooppalaisiin arvoihin on selvästi ristiriitainen. Toisaalta painotettiin, että Turkki kuuluu Eurooppaan ja EU:n jäseneksi. Tämän viestin korostamisella pyritään ehkä myös rauhoittamaan markkinoita, jotka ovat viime kuukausina nostaneet tuntumaansa Turkin maariskistä. 

Euroopan ihmisoikeussopimuksen takaamasta sananvapaudesta puhuessani keskustelu siirrettiin heti siihen, miten Eurooppa kohtelee muslimeja toisen luokan kansalaisina. Se ei tietenkään saisi oikeuttaa perusoikeuksien loukkaamista Turkissa. Mutta ei tuo isäntien argumenttikaan aivan tuulesta temmattu ole. 

Olen huolissani siitä, että me eurooppalaiset poliitikot sorrumme yhä useammin jakamaan ihmisiä etnisyyden tai uskonnon perusteella viesteissämme. Sellaista on liian paljon ilmassa varsinkin sisäministereiden neuvoston keskusteluissa. Islamin leimaaminen toisen luokan uskonnoksi on sekä väärin että tyhmää. Katkeruus on välttämätön porras matkalla väkivaltaiseen radikalisoitumiseen.

Nostin esille myös Wall Street Journalin toimittajana toimineen Ayla Albayrakin tapauksen. Hän on suomen kansalainen, joka on Turkissa syytettynä kurdikysymyksiä käsitelleistä lehtiartikkeleistaan. Vetosin sen puolesta, että hän saa reilun oikeudenkäynnin Turkkia sitovien ihmisoikeuksien pohjalta. Vetoomustuomioistuimen päätös Albayrakin tapauksesta oli itse asiassa määrä julkistaa eilen, mutta jostain syystä sitä lykättiin joitakin viikkoja. Toivottavasti Albayrak kuuluisi pian niiden sanavapauden rajoitusten nojalla syytettyjen joukkoon, joiden osalta Turkin tuomioistuimet ovat antaneet vapauttavia päätöksiä ylemmissä asteissa.

]]>
38 http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261978-kestaako-turkin-avokatinen-pakolaispolitiikka#comments Ulkomaat EU Kiintiöpakolaiset Maahanmuutto Turkki Turvapaikanhakijat Wed, 03 Oct 2018 13:32:55 +0000 Kai Mykkänen http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261978-kestaako-turkin-avokatinen-pakolaispolitiikka
Chemnitzissä kuohuu edelleen http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261925-chemnitzissa-kuohuu-edelleen <p>Chemnitzissä elokuun lopulla tapahtunut saksalaismiehen puukous sai aikaan massamielenosoituksen, joka johti rajuun mellakointiin. Sekä mielenosoittajia että poliiseja loukaantui&nbsp; yhteenotossa. Tapahtumat Chemnitzissä heiluttivat jopa Saksan liittohallitusta.</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10378399" title="https://yle.fi/uutiset/3-10378399">https://yle.fi/uutiset/3-10378399</a></p><p>Chemnitz ei ole tapahtumien jälkeen vieläkään rauhoittunut. Eilen poliisi pidätti kuusi nuorta miestä (20-30v) äärioikeistolaisen terroristiryhmän, Chemnitz Revolution, perustamisesta. Heidän johtajakseen epäilty on ollut pidätettynä jo syyskuun puolesta välistä lähtien. Pidätykseen mentiin, kun poliisi sai tiedon ryhmän aikeista hankkia puoliautomaattiaseita.</p><p>Poliisin mukaan ryhmä teki jo 14.09. kenraaliharjoituksen iskemällä syntymäpäiviä juhlineeseen ryhmään Chemnitzin linnan lähellä aseinaan lasipullot, nyrkkiraudat ja etälamauttimet. Yksi iranilainen haavoittui.</p><p>Liittotasavallan syyttäjän mukaan ryhmä suunnitteli 03.10, eli Saksojen yhdistymispäivänä, iskevänsä kohteenaan politiikot, journalistit ja oikeusvaltion puolestapuhujat. Ryhmän tavoitteena on äärioikeistolainen vallankumous. Süddeutsche Zeitung kertoo omassa laajassa artikkelissaan, että äärioikeisto kokee oman aikansa nyt tulleen.</p><p><a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/6fcca2b6-2091-452c-a086-95d7ca380c52_ul.shtml" title="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/6fcca2b6-2091-452c-a086-95d7ca380c52_ul.shtml">https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/6fcca2b6-2091-452c-a086-95d7ca380c52_u...</a></p><p><a href="https://www.sueddeutsche.de/politik/revolution-chemnitz-1.4152545" title="https://www.sueddeutsche.de/politik/revolution-chemnitz-1.4152545">https://www.sueddeutsche.de/politik/revolution-chemnitz-1.4152545</a></p><p>Saksan sisäministeri Horst Seehofer on ilmoittanut, että äärioikeistolaisuutta ei Saksassa siedetä.</p><p>&nbsp;</p> Chemnitzissä elokuun lopulla tapahtunut saksalaismiehen puukous sai aikaan massamielenosoituksen, joka johti rajuun mellakointiin. Sekä mielenosoittajia että poliiseja loukaantui  yhteenotossa. Tapahtumat Chemnitzissä heiluttivat jopa Saksan liittohallitusta.

https://yle.fi/uutiset/3-10378399

Chemnitz ei ole tapahtumien jälkeen vieläkään rauhoittunut. Eilen poliisi pidätti kuusi nuorta miestä (20-30v) äärioikeistolaisen terroristiryhmän, Chemnitz Revolution, perustamisesta. Heidän johtajakseen epäilty on ollut pidätettynä jo syyskuun puolesta välistä lähtien. Pidätykseen mentiin, kun poliisi sai tiedon ryhmän aikeista hankkia puoliautomaattiaseita.

Poliisin mukaan ryhmä teki jo 14.09. kenraaliharjoituksen iskemällä syntymäpäiviä juhlineeseen ryhmään Chemnitzin linnan lähellä aseinaan lasipullot, nyrkkiraudat ja etälamauttimet. Yksi iranilainen haavoittui.

Liittotasavallan syyttäjän mukaan ryhmä suunnitteli 03.10, eli Saksojen yhdistymispäivänä, iskevänsä kohteenaan politiikot, journalistit ja oikeusvaltion puolestapuhujat. Ryhmän tavoitteena on äärioikeistolainen vallankumous. Süddeutsche Zeitung kertoo omassa laajassa artikkelissaan, että äärioikeisto kokee oman aikansa nyt tulleen.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/6fcca2b6-2091-452c-a086-95d7ca380c52_ul.shtml

https://www.sueddeutsche.de/politik/revolution-chemnitz-1.4152545

Saksan sisäministeri Horst Seehofer on ilmoittanut, että äärioikeistolaisuutta ei Saksassa siedetä.

 

]]>
55 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261925-chemnitzissa-kuohuu-edelleen#comments Ulkomaat Chemnitz Mellakka Mielenosoitukset Saksa Tue, 02 Oct 2018 13:30:20 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261925-chemnitzissa-kuohuu-edelleen
Ruotsin vuoden 2018 parlamenttivaalien lopputuloksesta http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261105-ruotsin-vuoden-2018-parlamenttivaalien-lopputuloksesta <p>Kun tuli sekaannuttua Ruotsin vaaleihin lopullisen ääntenlaskennan ollessa kesken, koen mielekkääksi julkaista blogissani parlamenttivaalien lopputuloksen. Näissähän ei ole mitään kovin ihmeellistä alustaviin tuloksiin verrattuna, mutta ehkä tässä tulee itse kullekin jotain tietoa Ruotsin vaalijärjestelmästä.</p><p>Tarkistuslaskennassa oli 226362 hyväksyttyä ääntä enemmän kuin vaaliyön laskennassa, joka sekin päättyi vasta aikaleimalla 2018-09-12 12:43:13, jolloin Suomessa oli keskiviikkoiltapäivä. Nämä lisä-äänet olivat pääosin merkitty kuhunkin kuntaan ilmestyneelle uudelle Uppsamlingsdistrikt-äänestyspaikalle. Kyse siis kaiketikin postiäänistä yms., joiden vaalisalaisuutta varjellaan. Varsinaisella äänestyspaikallahan Ruotsissa vaalisalaisuus on vähän heikunkeikun.</p><p>Jos merkittävää muutosta tarkistuslaskennasta haluaa hakea, niin vähäiset prosenttiosuusmuutokset eivät ole uutinen. Viimeisessä kuvassa on esitetty samantapainen grafiikka, jonka Ruotsin viranomaisetkin esittivät alustavista tuloksista, paitsi että otin toisenkin desimaalin näkyviin. Näin sentään tulee jotain eroa esille, eikä tarkistuslaskennan aiheuttama korjaus huku alustavan laskennan esityksen pyöristykseen.</p><p>Uutisarvoinen muutos lienee sosialidemokraattien yhden äänen tappio lopullisessa laskennassa, joka sitten näkyy liberaalien yhden äänen voittona. Näin Sosialidemokraattien (S) johtamalle punaviherblokille tulee&nbsp;144 paikkaa ja&nbsp; Moderaattien (M) johtamalla porvariblokille tulee 143 paikkaa. Kun kansallimielinen Ruotsidemokraatit (SD) keräsi 62 paikkaa, enemmistöä ei perinteisistä blokeista saa aikaan.</p><p><strong>Linkkejä aiheeseen</strong></p><p><a href="https://data.val.se/val/val2018/slutresultat/R/rike/index.html" title="https://data.val.se/val/val2018/slutresultat/R/rike/index.html">https://data.val.se/val/val2018/slutresultat/R/rike/index.html</a> Ruotsin viranomaisten vaalisivu, josta linkeistä ja painikkeista saa esille kaiken käyttämäni aineiston.</p><p><a href="https://www.val.se/svenska-valsystemet/rostrakning-och-valresultat/preliminart-valresultat.html" title="https://www.val.se/svenska-valsystemet/rostrakning-och-valresultat/preliminart-valresultat.html">https://www.val.se/svenska-valsystemet/rostrakning-och-valresultat/preli...</a> Ruotsin viranomaisten äänten laskennan ohjeistusta. Tekstiä löytyy myös suomeksi.</p> Kun tuli sekaannuttua Ruotsin vaaleihin lopullisen ääntenlaskennan ollessa kesken, koen mielekkääksi julkaista blogissani parlamenttivaalien lopputuloksen. Näissähän ei ole mitään kovin ihmeellistä alustaviin tuloksiin verrattuna, mutta ehkä tässä tulee itse kullekin jotain tietoa Ruotsin vaalijärjestelmästä.

Tarkistuslaskennassa oli 226362 hyväksyttyä ääntä enemmän kuin vaaliyön laskennassa, joka sekin päättyi vasta aikaleimalla 2018-09-12 12:43:13, jolloin Suomessa oli keskiviikkoiltapäivä. Nämä lisä-äänet olivat pääosin merkitty kuhunkin kuntaan ilmestyneelle uudelle Uppsamlingsdistrikt-äänestyspaikalle. Kyse siis kaiketikin postiäänistä yms., joiden vaalisalaisuutta varjellaan. Varsinaisella äänestyspaikallahan Ruotsissa vaalisalaisuus on vähän heikunkeikun.

Jos merkittävää muutosta tarkistuslaskennasta haluaa hakea, niin vähäiset prosenttiosuusmuutokset eivät ole uutinen. Viimeisessä kuvassa on esitetty samantapainen grafiikka, jonka Ruotsin viranomaisetkin esittivät alustavista tuloksista, paitsi että otin toisenkin desimaalin näkyviin. Näin sentään tulee jotain eroa esille, eikä tarkistuslaskennan aiheuttama korjaus huku alustavan laskennan esityksen pyöristykseen.

Uutisarvoinen muutos lienee sosialidemokraattien yhden äänen tappio lopullisessa laskennassa, joka sitten näkyy liberaalien yhden äänen voittona. Näin Sosialidemokraattien (S) johtamalle punaviherblokille tulee 144 paikkaa ja  Moderaattien (M) johtamalla porvariblokille tulee 143 paikkaa. Kun kansallimielinen Ruotsidemokraatit (SD) keräsi 62 paikkaa, enemmistöä ei perinteisistä blokeista saa aikaan.

Linkkejä aiheeseen

https://data.val.se/val/val2018/slutresultat/R/rike/index.html Ruotsin viranomaisten vaalisivu, josta linkeistä ja painikkeista saa esille kaiken käyttämäni aineiston.

https://www.val.se/svenska-valsystemet/rostrakning-och-valresultat/preliminart-valresultat.html Ruotsin viranomaisten äänten laskennan ohjeistusta. Tekstiä löytyy myös suomeksi.

]]>
26 http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261105-ruotsin-vuoden-2018-parlamenttivaalien-lopputuloksesta#comments Ulkomaat Ruotsin vaalit Mon, 17 Sep 2018 10:57:57 +0000 Risto Jääskeläinen http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261105-ruotsin-vuoden-2018-parlamenttivaalien-lopputuloksesta